Kunnanvaltuusto nro 8/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 8/2014 SISÄLLYSLUETTELO KV 64 KV 65 KV 66 KV 67 KV 68 KV 69 KV 70 KV 71 KV 72 KV 73 KV 74 KV 75 Kokouksen järjestäytyminen Investointimäärärahan poistaminen vuoden 2014 talousarviosta Maapoliittisen ohjelman päivittäminen n Monitoimihalli Oy:n - Sjundeå Allaktivitetshall Ab:n ja n kunnan välinen yhteistyösopimus Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien suojatien rakentamista Jokitien ja ntien risteykseen Valtuustoaloite koskien Pikkalanlahden kalatilannetta Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien aurinkosähkön käyttöä kunnan kiinteistöissä Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Janhunen) Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Rehnberg) Tarkastuslautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Rehnberg) Teknisen lautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Rehnberg) Tarkastuslautakunnan jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali (Varpio) KV 76 n puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta vuosiksi KV 77 Kunnanhallituksen valinta vuosiksi

2 Sivu 2 Nro 8/2014 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo Läsnä olevat jäsenet Alho Arja, puheenjohtaja Dahlqvist Rabbe, jäsen Gottberg Carl-Johan, jäsen Haanpää Harri, jäsen Holmlund Åke, jäsen Holmberg Johan, varajäsen Honkasalo Antero, jäsen Johansson Birgitta, varajäsen Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Kokkonen Yrjö, jäsen Laaksonen Merja, jäsen Linnala Marko, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Mäenpää Mika, jäsen Nordström Marcus, jäsen, poistui klo aikana Paajes Jan-Erik, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Penttinen Arto, jäsen Pesonen Kirsi, jäsen Rosengren Heidi, jäsen, poistui klo aikana Sneck Minna, varajäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Turunen Ismo, jäsen Valtavaara Heikki, jäsen Vierinen Kari, jäsen Muut läsnä olevat Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja Skyttä Jorma, tekninen johtaja Kiljunen Taneli, maankäyttöinsinööri Asiat Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Arto Penttinen pöytäkirjantarkastaja Rabbe Dahlqvist pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja

3 Sivu 3 KV 64 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Arto Penttinen ja Rabbe Dahlqvist. päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Arto Penttinen ja Rabbe Dahlqvist. Lautakunta Kunnanhallitus

4 Sivu 4 KH:299 /2013 KV 65 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN POISTAMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA SIVLTK Vuoden 2014 talousarvioon on varattu euroa Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten. Suunnittelua ei kuitenkaan ole aloitettu koska ennen sitä tulisi tehdä tarveselvitys joka pohjautuu väestöprojektioon. Tarveselvitystä ei saada valmiiksi vuoden 2014 aikana joten investointimääräraha tulee poistaa vuoden 2014 investoinneista. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n 30 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion ja talousarviomuutokset. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Sivistyslautakunta päättää: - ehdottaa tekniselle lautakunnalle, että tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja kunnanhallitus edelleen kunnanvaltuustolle, että vuoden 2014 talousarvion investoinneista poistetaan Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varatun euron investointimäärärahan Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. TEKNLTK Vuoden 2014 talousarvioon on varattu euroa Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten. Suunnittelua ei kuitenkaan ole aloitettu koska ennen sitä tulisi tehdä tarveselvitys joka pohjautuu väestöprojektioon. Tarveselvitystä ei saada valmiiksi vuoden 2014 aikana joten investointimääräraha tulee poistaa vuoden 2014 investoinneista. n kunnan sivistyslautakunta (SIVLTK ) on ehdottanut tekniselle lautakunnalle, että tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja kunnanhallitus edelleen kunnanvaltuustolle, että vuoden 2014 talousarvi- Lautakunta Kunnanhallitus

5 Sivu 5 on investoinneista poistetaan Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varatun euron investointimääräraha. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , sähköposti: jorma.skytta@siuntio.fi Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnan valtuustolle, - että vuoden 2014 talousarvion investoinneista poistetaan Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varatun euron investointimäärärahan Ehdotuksen mukaan. ==== KH KV 65 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se poistaa vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmasta Tyyskylän päiväkodin laajennuksen suunnittelua varten varattu euron investointimäärärahan. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus

6 Sivu 6 TEKNLTK:344 /2013 KV 66 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN PÄIVITTÄMINEN TEKNLTK Liite 1 Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa kunnanvaltuusto määrittelee kunnan maapoliittiset tavoitteet ja toimenpidesuositukset. Ohjelma antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toimintapolitiikasta niin tontin hakijoille, maanomistajille, rakennusliikkeille kuin uusille päättäjillekin. Ohjelman keskeisimpiä päämääriä ovat maapoliittisten keinojen tehokkaan hyödyntämisen varmistaminen sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitouttaminen yhteisiin maapoliittisiin tavoitteisiin. Kunnan nykyinen maapoliittinen ohjelma on kunnanvaltuustossa hyväksytty eikä se ole enää kaikilta osin ajan tasalla. Maapolitiikan ja omaisuuden kehittäminen on määritelty yhdeksi kuluvan vuoden toiminnallisista tavoitteista. Maapoliittista ohjelmaa on laadittu elinkeino- ja maapoliittisen toimikunnan ohjauksessa. Sen mukaiset maapoliittiset tavoitteet ovat: 1. Kunnan harjoittama maapolitiikka tukee toimivan, viihtyisän ja kuntataloudellisesti kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä 2. Uusia asemakaavoja laaditaan pääasiassa kunnan omistamalle maalle 3. Kunta ylläpitää määrältään ja monipuolisuudeltaan riittävää raakamaavarantoa 4. Kaavoitusta koskevat sopimukset ovat kuntataloudellisesti perusteltuja ja noudattavat yhdenvertaisuusperiaatetta 5. Yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella saadulla arvonnousulla tasapainotetaan kunnan kokonaistaloutta, katetaan maanhankinnan, kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut sekä rahoitetaan kunnallisten palvelujen vaatimaa rakentamista 6. Kunnan tonttitarjonta on kohtuuhintaista ja vastaa erilaisten asumismuotojen sekä elinkeinoelämän tarpeita 7. Asemakaavojen toteutumista edistetään kaikin käytössä olevin keinoin. Liitteet ja oheismateriaali: -liitteenä ehdotus kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisen ehdotuksen kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi. Lautakunta Kunnanhallitus

7 Sivu 7 KH Liite 1 Ehdotuksen mukaan. ==== Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on ohjannut maapoliittista ohjelman valmistelua. Elinkeino- ja maapoliittinen toimikunta on käsitellyt maapoliittista ohjelmaa ja päättänyt lähettää sen tekniselle lautakunnalle. Liitteet ja oheismateriaali: -liitteenä ehdotus kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi KV 66 Liite 1 Käsittely: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisen ehdotuksen kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kunnanjohtaja oikeutettiin tekemään teknisiä muutoksia maapoliittiseen ohjelmaan. Yrjö Kokkonen ehdotti Harri Haanpään kannattamana, että maapoliittisen ohjelmaan kohdassa 2.4. Muut maapolitiikkaan liittyvät lähtökohdat oleva kohta n kunnan ilmastostrategia muutetaan muotoon n kunnan ilmastostrategia ja hiilineutraalit kunnat ohjelma (HINKU) hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. n kokoomuksen valtuustoryhmä ehdotti, että maapoliittisen ohjelman kohdan 3.2. alakohta 6. tehdään seuraavat muutokset: - otsikko muutetaan muotoon: Kunnalla on tonttitarjontaa, joka vastaa erilaisten asumismuotojen ja elinkeinoelämän tarpeita - tekstiin lisätään: Hinnoittelun muutostarvetta arvioidaan siten, että kunnan tonttien hintataso olisi huokuttelevampi ja vastaisi kysyntää ja markkinatilannetta. - sekä kohdan viimeiseksi lauseeksi lisätään: Elinkeinoelämän tonttitarpeisiin vastataan kysynnän mukaisesti. n puheenjohtaja tiedusteli ollaanko tehdystä ehdotuksesta yksimielisiä. ei ollut tehdystä ehdotuksesta yksimielinen. Koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus, josta ei oltu yksimielisiä, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimen- Lautakunta Kunnanhallitus

8 Sivu 8 huutoäänestys. Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät ei. Äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus voitti äänin 19 (Dahlqvist, Gottberg, Honkasalo, Johansson, Karell, Sneck, Kokkonen, Laaksonen, Linnala, Nordström, Paajes, Parviainen, Pesonen, Holmberg, Rosengren, Svanfeldt, Tanskanen, Turunen, Alho) 7 (Holmlund, Kaisla, Louekoski, Mäenpää, Penttinen, Valtavaara, Vierinen). Äänestyksessä 1 valtuutettu pysyi vaiti (Haanpää). n kokoomuksen valtuustoryhmä ehdotti, että maapoliittisen ohjelman kohtaan lisätään sivun 13 loppuun kappaleen viimeiseksi lauseeksi: Tonttien vuokraamista selvitetään. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. hyväksyi liitteen mukaisen ehdotuksen kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi käsittelyn aikana hyväksytyin muutoksin. Lautakunta Kunnanhallitus

9 Sivu 9 TEKNLTK:61 /2013 KV 67 KH Liite 2, 2a SIUNTION MONITOIMIHALLI OY:N - SJUNDEÅ ALLAKTIVITETSHALL AB:N JA SIUNTION KUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖSOPIMUS n Monitoimihalli Oy Sjundeå Allaktivitetshall Ab suunnittelee monitoimihallin rakentamista on. Yhtiön on tarkoitus rakennuttaa, omistaa, käyttää ja vuokrata edelleen tiloja hallista paikallisille seuroille ja järjestöille ja muille mahdollisille asiakkaille. Osakeyhtiön omistaja on Sjundeås intresse förening n tukiyhdistys Ry. Kunta on aiemmin (KH ) päättänyt vuokrata osakeyhtiölle maa-alueen 30 vuodeksi monitoimihallin rakentamista varten. Maanvuokrasopimus raukeaa, jollei rakentamista ole aloitettu ennen vuotta 2018 tai jos jo ennen tätä voidaan todeta, ettei monitoimihallin rakentaminen etene siihen mennessä. Vuokrasopimus purkautuu myös, mikäli kaava ei saa lainvoimaa. Osakeyhtiö on lähestynyt kuntaa ehdottaen yhteistyösopimuksen tekemistä osakeyhtiön ja kunnan välille edistämään hankkeen etenemistä. Osakeyhtiö on ehdottanut, että kunta voi tukea hankkeen etenemistä maanvuokrasopimuksen lisäksi vuokraamalla päivävuoroja uudesta hallista kunnan sivistystoimen käyttöön tai muuhun tarvittavaan käyttöön, myöntämällä takaus osakeyhtiön lainaan, jonka lisäksi kunta korvaa yhtiölle parkkipaikkojen rakentamisesta aiheutuneet kustannukset jälkikäteen. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,45 miljoonaa euroa. Hankeen rahoituksesta 0,75 miljoonaa on tarkoitus kattaa valtiolta saatavalla avustuksella ja 1,75 miljoonaa euroa lainarahalla. Loppuosan yhtiö rahoittaa muulla ulkopuolisella rahoituksella mm. avustuksilla. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Sivistyslautakunta on antanut asiasta lausunnon (SIVLTK ), jossa se on katsonut, että n kunnan tulisi tukea monitoimihallihanketta liikuntapaikkojen palvelutason parantamiseksi ja kuntalaisten monipuolisten liikuntahalli- ja tapahtumatilojen turvaamiseksi. Sivistyslautakunnan mukaan kunnan urheiluhallin käyttövuorojen jakaminen on tullut yhä haastavammaksi ja uusien lajien tuominen kuntaan on haasteellista koska käyttövuorojen lisääminen kunnan hallinnoimissa tiloissa ei ole mahdollista. Sivistyslautakunta samalla kuitenkin katsoi, että kunnan taloudellinen tilanne on haastava eikä sitoutuminen pääsalin vuokraamiseen yhtiön ehdottama 20 tunnin päivävuorojen vuokraaminen viikossa 50 euron tuntihintaan viideksi Lautakunta Kunnanhallitus

10 Sivu 10 vuodeksi ole sivistysosastolle mahdollista. Lisäksi sivistyslautakunta toteaa, ettei sillä ole tarvetta käyttää hallia 20 tuntia viikossa koko lukuvuoden ajan. n kunnassa toimii useita urheiluseuroja ja urheiluseurojen järjestämä toiminta on kuntalaisille erittäin tärkeää. ssa on yksi urheiluhalli kunnan omistuksessa. Käyttövuorot urheiluhalliin ja koulujen liikuntasaleihin jaetaan keväisin sivistyslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Vuosi vuodelta käyttövuorojen jakaminen on tullut yhä haastavammaksi. Päivisin urheiluhalli on Aleksis Kiven koulun käytössä, sillä koulun oma liikuntasali ei sovellu ylempien luokkien liikuntaan. Kunnassa on siis todettu tarve lisävuoroille sisäliikuntapaikossa. Yhtiön tekemien kartoitusten mukaan lisätarve sisäliikuntapaikkojen vuoroille on nykyisestä noin 70 %. Kunnan urheiluhallissa vuokrataan ulkopuolelle pääsääntöisesti arkisin vuorot ja viikonloppuisin Viikossa hallin vuoroista vuokrataan ulkopuolelle noin 56,5 tuntia viikossa. Lisätarve vuoroille olisi noin 40 tuntia viikossa. Kuten sivistyslautakunta on todennut, kunnalla ei ole tarvetta sitoutua vuokraamaan uudesta hallista päivävuoroja. Kunta voisi kuitenkin tarpeen tullen vuokrata hallista päivävuoroja ilman sitoutumista edellyttäen, että hallissa on vuoroja vapaana. Kuntien myöntämät takaukset nähdään yleensä kunnan tehtävään ja toimialaan liittyvänä kysymyksenä. Yleisesti on katsottu, että kuntien elinkeinopolitiikkaan ei sovellu varsinaisen yritysriskin ottaminen. Oikeuskirjallisuudessa katsotaan, että takauksen antamiseen liittyvän riskin on oltava järkevässä suhteessa kunnan kantokykyyn, eikä riski saa toteutuessaan vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. On katsottu, että takauksia tulisi myöntää ainoastaan kunnan määräämisvallassa oleville yrityksille tai joiden toiminta läheisesti liittyy kunnan omaan toimintaan. Takauksen myöntämisessä tulee myös arvioitavaksi Euroopan unionin valtiontukisäädökset. Valtiontukisäädökset sääntelevät kaikkea julkista tukea. Takauksen osalta tulee lähinnä sovellettavaksi ns. de minimis -tuki, jota valtiontukisäännökset eivät kiellä. De minimis -tuesta ei myöskään ole ennakkoilmoitusvelvollisuutta komissiolle. Jotta de minimis -säädös tulee sovellettavaksi, tulee tuen olla kolmen vuoden aikana enintään euroa. Takauksessa tuen määräksi katsotaan noin 13,3 prosenttia taattavan pääoman määrästä. Tällöin maksimi takaus voi olla enintään 1,5 milj. euroa. Kunnan takaus ei myöskään saa koskea koko lainapääomaa vaan se saa olla enintään 80 % lainan pääomasta. Takauksen myöntäminen yhtiölle voidaan nähdä hyväksyttävänä, koska yhtiö toteuttaa osaltaan kunnan vastuulle katsottavia liikuntalaissa määrättyjä tehtäviä. Lainan takauksessa tulee huomioida se, että takaus on deminimis -tuen mukainen. Lainan takauksessa tulee lisäksi huomioida se, että Lautakunta Kunnanhallitus

11 Sivu 11 riski on kunnan kannalta hyväksyttävän suuruinen. Yhteistyösopimuksessa ehdotetaan, että kunta sitoutuu myöntämään lainan yhtiölle ehdollisena ja varsinainen takauspäätös käsitellään vasta kun on selvinnyt koko rahoitus ja tarkemmat kustannukset sekä muut taattavan lainan ehdot, jolloin riski voidaan arvioida lopullisesti. Yhteistyösopimukseen kuuluu myös sopiminen noin 100 uuden parkkipaikan rakennuttamisesta monitoimihallin länsipuolelle. Yhteistyösopimuksen mukaan osakeyhtiö rakennuttaa parkkipaikat, jotka kunta myöhemmin korvaa yhtiölle toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kunnan teknisen osaston kustannusarvio parkkipaikkojen rakennuttamiselle on noin euroa. Jotta kunnan sisäliikuntapaikosta saataisiin mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisuus, olisi tarpeen selvittää myös vaihtoehto, jossa kunta olisi omistajana osakeyhtiössä. Selvityksen yhteydessä on tarpeen kartoittaa myös onko hallien yhdistämisestä saman osakeyhtiön hallintaan etua kokonaisuuden kannalta. Liitteet ja oheismateriaali - Liitteenä luonnos yhteistyösopimukseksi ja sivistyslautakunnan lausunto Kunnanhallitus päättää - käynnistää selvitystyön vaihtoehdosta, jossa kunta olisi omistajana n Monitoimihalli Oy:ssä Sjundeå Allaktivitetshall Ab:ssä ja osakeyhtiö hallinnoisi molempia halleja. Lisäksi kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen n Monitoimihalli Oy:n Sjundeå Allaktivitetshall Ab:n ja kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi, jonka mukaan: - kunta sitoutuu takaamaan myöhemmin investointiin tarkoitettavan lainan, mikäli se katsoo, että takauksen riski on järkevässä suhteessa kunnan kantokykyyn, eikä riski toteutuessaan vaaranna kunnan toiminnan jatkuvuutta ja laina ja takaus on muiden sopimuksen ehtojen mukainen. Käsittely: Kirsi Martin poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksessa jaettiin pöydälle korjattu liite luonnoksesta yhteistyösopimukseksi. Stefan Svanfeldt ehdotti Kristian Parviaisen kannattamana, että yhteistyösopimuksesta poistetaan kohta: Kunta vapauttaa Yhtiön kiinteistöverosta Lautakunta Kunnanhallitus

12 Sivu 12 kiinteistöverolain 13 a :n mukaisesti, koska monitoimihalli on pääasiallisesti yleishyödyllisessä käytössä. Kunnanhallitus päätti poistaa kohdan yksimielisesti. Heikki Kaisla ehdotti Minna Sneckin kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty asian palauttamisesta kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät ei. Äänestyksessä ehdotus käsittelyn jatkamisesta voitti äänin 5 (Karell, Koroma-Hintikka, Parviainen, Svanfeldt, Laaksonen) 4 (Kaisla, Pitkänen, Sneck, Tanskanen). Kunnanhallitus päätti oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään teknisiä muutoksia luonnokseen yhteistyösopimuksesta. Kunnanhallitus päätti - käynnistää selvitystyön vaihtoehdosta, jossa kunta olisi omistajana n Monitoimihalli Oy:ssä Sjundeå Allaktivitetshall Ab:ssä ja osakeyhtiö hallinnoisi molempia halleja. Lisäksi kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen n Monitoimihalli Oy:n Sjundeå Allaktivitetshall Ab:n ja kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi, jonka mukaan: - kunta sitoutuu takaamaan myöhemmin investointiin tarkoitettavan lainan, mikäli se katsoo, että takauksen riski on järkevässä suhteessa kunnan kantokykyyn, eikä riski toteutuessaan vaaranna kunnan toiminnan jatkuvuutta ja laina ja takaus on muiden sopimuksen ehtojen mukainen. KV 67 Liite 2, 2a Käsittely: Minna Sneck jätti päätökseen eriävän mielipiteen. n kokoomuksen valtuustoryhmä teki seuraavan ehdotuksen: päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi - mainitun liitteenä olevan yhteistyösopimuksen luonnoksen päivittämiseksi siten, että se on sovitettu vastaamaan mainitun kunnanhallituksen käynnistämän valmistuneen selvitystyön mahdollisia tuloksia sekä - lisäselvitysten tekemistä varten, mm. Lautakunta Kunnanhallitus

13 Sivu 13 - monitoimihallin käyttötaloutta ja siitä mahdollisesti kunnalle aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia koskevat selvitykset - kunnan omaisuuden hallintaan liittyviä mahdollisia muutoksia (vrt. mahdollinen nykyisen kunnan urheiluhallin siirtyminen toisen sopimusosapuolen hallintaan) ja niistä mahdollisesti kunnalle aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia koskevat selvitykset - mainitun mahdollisen lainan takauksesta aiheutuvan riskin analyysi suhteessa kunnan kantokykyyn ja mahdollisen riskin toteutumisesta kunnan toiminnan jatkuvuudelle aiheutuvia vaikutuksia koskevat selvitykset. Koska oli tehty asian palauttamisesta valtuustoryhmän tekemä ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät ei. Äänestyksessä ehdotus käsittelyn jatkamisesta voitti äänin 18 (Dahlqvist, Gottberg, Holmlund, Honkasalo, Johansson, Karell, Kokkonen, Laaksonen, Linnala, Nordström, Paajes, Parviainen, Pesonen, Holmberg, Rosengren, Svanfeldt, Turunen, Alho) 7 (Kaisla, Sneck, Louekoski, Mäenpää, Penttinen Valtavaara, Vierinen). Valtuutetuista 2 pysyi vaiti (Haanpää, Tanskanen). n ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä ehdotti, että - yhteistyösopimuksen kohdasta 6 Ohjausryhmän toiminta lause sivistysosaston lautakunnan puheenjohtaja ja yksi viranhaltija muutetaan kuulumaan seuraavasti: sivistyslautakunnan valitsema edustaja ja yksi viranhaltija - yhteistyösopimuksen kohdasta 7 rakennustoimikunnan toiminta lause teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja yksi viranhaltija muutetaan kuulumaan seuraavasti: teknisen lautakunnan valitsema edustaja ja yksi viranhaltija - yhteistyösopimuksen kohdasta 4 Yhteistyön tausta, tavoite ja kohde alakohdan Hallin käyttö lause Kunta ei sitoudu mihinkään kiinteisiin vuokramääriin muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kunta ei sitoudu vuokraamaan kiinteitä määriä hallivuoroja - yhteistyösopimuksen kohdasta 4 Yhteistyön tausta, tavoite ja kohde alakohtaan Lainojen takaukset lisätään lause arvioi takauksen riskin suhteessa kunnan kantokykyyn ja riskin mahdollisen toteutumisen vaikutukset kunnan toimintaan erillisessä takauksen myöntämistä koskevassa käsittelyssä hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Birgitta Johansson ehdotti Marcus Nordströmin kannattamana, että yhteistyösopimuksen kohdasta 4 Yhteistyön tausta, tavoite ja kohde alakohdan Hallin käyttö lause vuokraamisen ehdoista tehdään jäljempänä erillinen sopimus, jossa vuokraamisen ehdoista sovitaan tarkemmin muutetaan kuulumaan seu- Lautakunta Kunnanhallitus

14 Sivu 14 raavasti: Vuokraamisen ehdoista tehdään ennen lainojen takauspäätöksen tekemistä erillinen sopimus, jossa vuokraamiseen ehdoista sovitaan tarkemmin hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. päätti, että se - hyväksyy liitteenä olevan luonnoksen n Monitoimihalli Oy:n Sjundeå Allaktivitetshall Ab:n ja kunnan väliseksi yhteistyösopimukseksi käsittelyn aikana hyväksytyin muutosehdotuksin, jonka mukaan: - kunta sitoutuu takaamaan myöhemmin investointiin tarkoitettavan lainan, mikäli se katsoo, että takauksen riski on järkevässä suhteessa kunnan kantokykyyn, eikä riski toteutuessaan vaaranna kunnan toiminnan jatkuvuutta ja laina ja takaus on muiden sopimuksen ehtojen mukainen. Vesa-Matti Louekoski jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Lautakunta Kunnanhallitus

15 Sivu 15 KH:209 /2014 KV 68 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN SUOJATIEN RAKENTAMISTA JOKITIEN JA SIUNTIONTIEN RISTEYKSEEN TEKNLTK Oheismateriaali Valtuutetut Pesonen ja Linnala ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien suojatien rakentamista Jokitien ja ntien risteykseen. Kunnanhallitus päätti lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. ntie on maantie, jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii maantielain :n 4 mukaan. Maantielain :n 11 mukaan tienpitoviranomaisena toimii toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Asia on saatettu Uudenmaan ELY-keskuksen tietoon. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina valtuustoaloite Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi KH KV 68 Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Ehdotuksen mukaan. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina valtuustoaloite Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus

16 Sivu 16 KH:65 /2014 KV 69 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN PIKKALANLAHDEN KALATILANNETTA YMPJARAKLTK Valtuutetut Penttinen, Haanpää, Parviainen, Svanfeldt, Nordström, Pesonen ja Laaksonen sekä varavaltuutetut Koroma-Hintikka ja Johansson ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien Pikkalanlahden kalatilannetta. Kunnanhallitus on päättänyt lähettää valtuustoaloitteen ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi ja edellyttää sen pyytämään lausuntoja asiasta tarpeen mukaan. Pikkalanlahden kalatilanne on herättänyt laajaa keskustelua ssa viime vuosina mm. ammattikalastukseen myönnettyjen lupien johdosta. Kunnanvaltuutettujen lisäksi paikalliset vapaa-ajankalastajat ja kalastusyrittäjät ovat huolestuneet Pikkalanlahden kuhakantojen tilasta ja poistopyynnin vaikutuksista kalakantoihin. Riista- ja kalatutkimuslaitos (RKTL) on antanut ammattikalastuslupien käsittelyn yhteydessä ELY-keskukselle lausunnon (683/401/2013), jossa se esittää, että tietoa rannikon kalakannoista ja niiden runsauteen vaikuttavista tekijöistä on riittävästi, jotta kaupallisen kalastuksen lupia voidaan myöntää. Samassa lausunnossaan RKTL kuitenkin toteaa, ettei se voi esittää yksityiskohtaisia saalis- tai kalastustietoja alueelta tietosuojasyistä, eikä käytössä olevien pyyntiruutukohtaisten tietojen perusteella voida tehdä erikseen Pikkalanlahtea koskevia päätelmiä. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tutkimustulosta Pikkalanlahden kuhasaaliiden vähentymisestä 500 g:sta 60 g:aan vuosina RKTL pitää lähinnä suuntaa antavana. Pikkalan kalatilannetta koskevassa valtuustoaloitteessa esitetään, että kunnan tulisi vaikuttaa kalastuslupien myöntämiseen ja alueen valvontaa sekä ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin kalakannan riittävyyden varmistamiseksi Pikkalanlahdella ja sitä ympäröivillä vesialueilla. Ympäristövalvonta pyrkii vaikuttamaan mainittuihin asioihin, mutta toteaa, että Kirkkonummen-Porkkalan vesialueen omistajilla on kalastuslain mukainen oikeus määrätä kalastuksesta vesialueellaan (kalastuslaki 5 ) ja huomattavasti kuntaa suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kalastuslupien myöntämiseen, alueen valvontaan ja suunnitelmien laadintaan. Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle on palkattu oma kalastusvalvoja, jonka tehtävänä on valvoa kalastusta koskevien säännösten ja määräysten noudattamista. Kalastusalue saa vuosittain ELY-keskukselta toimintarahaa. Kalastusalueen julkiset hallintotehtävät perustuvat kalastuslakiin. Kalastuslaissa kalastusalueelle annettuihin tehtäviin kuuluvat mm. kalastuksen val- Lautakunta Kunnanhallitus

17 Sivu 17 vonta (kalastuslaki 96 ), yleiskalastusoikeuden kieltäminen ja rajoittaminen määräajaksi (kalastuslaki 11 ), vesialueen vuokrauskehotus ammattikalastusta varten (kalastuslaki 16 ), asetuksessa määritellystä solmuvälistä poikkeaminen (kalastuslaki 32 ), pyydysten käyttökielto ja rajoittaminen (kalastuslaki 32 ja 37 ), asetuksesta poikkeavan ja muun alamitan määrääminen (kalastuslaki 35 ) ja rauhoituspiirin perustaminen tai lakkauttaminen (kalastuslaki 43 ja 46 ). Kalastusalueen on kalastuslain (286/1982) 79 :n mukaan otettava käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekä kalavesien hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat. ELY-keskus pitää kalastusaluetta sopivimpana tahona organisoimaan kalatilannetta koskevan tutkimuksen ja hakemaan avustusmäärärahoja tutkimusta varten. n kunnanhallitus, ympäristö- ja rakennuslautakunta ja ympäristötarkastaja ovat osaltaan pyrkineet vaikuttamaan Pikkalanlahden kalatilanteeseen seuraavasti: -n kunnanhallitus on tehnyt päätöksen olla myöntämättä lupaa hoitokalastukseen kunnan vesialueella Pikkalanlahdella. -Ympäristötarkastaja on ympäristö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa esittänyt, että njoen vesistöä tulisi pitää lohi- ja siikapitoisena vesistönä uhanalaisten lohikalojen suojelun edistämiseksi. Lautakunta on muuttanut esityksen muotoon: Lautakunta kannattaa kohdistettuja suojelutoimia, mutta toimenpiteiden on oltava valvottavissa. Pienimuotoinen virkistyskalastus on sallittava. -n kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on muistutuksellaan vastustanut uusien rysäkalastuslupien myöntämistä Pikkalanlahdelle, sillä kalastuksella saavutettavista hyödyistä ei ole riittävästi näyttöä. -Ympäristötarkastaja on neuvotellut kalakartoitusten tekemisestä ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Kirkkonummen-Porkkalan -kalastusalueen kanssa. ELY-keskus on ollut kalakartoituksen kannalla ja todennut, että se voi mahdollisesti osallistua hankkeeseen muutaman tuhannen euron suuruisella osuudella. ELY-keskuksen avustusmäärärahat jaetaan vuoden alussa. Kalakantojen yleinen tila voidaan kartoittaa koeverkkokalastuksen ja siihen liittyvän raportoinnin ja seurannan avulla, jolloin kustannukset ovat arviolta Mikäli kuhakannoista halutaan tarkempaa tietoa ja niiden säilymistä on tarpeen edistää, on laadittava hoito-ohjelma, jonka kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja. Tutkimuksissa voidaan hyödyntää jon- Lautakunta Kunnanhallitus

18 Sivu 18 kin verran aiempaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tuottamaa tietoa, kuten saaliskirjanpitoa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi vuoden 2015 tulo- ja menoarvion käsittelyssä esittelijänä toimineen teknisen johtajan muutetun päätösehdotuksen, jolla ympäristövalvonnan toimisto- ja asiantuntijapalveluihin (mm. tutkimuksiin) varatut määrärahat pudotettiin :sta 7200 :oon. Nykyisiä menoja ei voida kattaa mainitulla summalla, eikä lisätutkimuksia ole mahdollista tehdä. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina valtuustoaloite koskien Pikkalanlahden kalatilannetta Käsittely: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle, - että kunnanvaltuusto palauttaa ympäristövalvonnan toimisto- ja asiantuntijapalveluihin (mm. tutkimuksiin) varatut määrärahat aiemmalle tasolleen ja myöntää lisämäärärahan Pikkalanlahden kalatilanteen tutkimuksia varten. - että kunnanvaltuusto ehdottaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle osallistumista kalakantojen tutkimusten rahoitukseen ja toimimista tutkimusten tilaajana ja avustusrahoituksen hakijana ELY-keskukselta. - että kunnanvaltuusto toimittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle tiedoksi valtuustoaloitteen käsittelyä koskevat pöytäkirjat. Puheenjohtaja ehdotti seuraavia muutoksia esittelijän päätösehdotukseen: - että kunnanvaltuusto suosittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle että se suorittaisi alueellaan kalakantojen tutkimuksen - että kunnanvaltuusto välittää tiedon Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle, että tutkimukseen on mahdollista saada rahoitusta ELYkeskukselta Koska tehtyä muutosehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Ympäristö ja rakennuslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle, - että kunnanvaltuusto suosittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle että se suorittaisi alueellaan kalakantojen tutkimuksen. - että kunnanvaltuusto välittää tiedon Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle, että tutkimukseen on mahdollista saada rahoitusta ELYkeskukselta. Lautakunta Kunnanhallitus

19 Sivu 19 KH Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina valtuustoaloite KV 69 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - suosittaa Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle että se suorittaisi alueellaan kalakantojen tutkimuksen; - välittää tiedon Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueelle, että tutkimukseen on mahdollista saada rahoitusta ELY-keskukselta; - toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus

20 Sivu 20 KH:269 /2014 KV 70 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN AURINKOSÄHKÖN KÄYTTÖÄ KUNNAN KIINTEISTÖISSÄ TEKNLTK Oheismateriaali Valtuutetut Johansson ja Kokkonen ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta selvittää mahdollisuutta aurinkosähkön käytön lisäämiseen kiinteistöissään. Kunnanhallitus päätti lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. n kunta on HINKU (kohti hiilineutraalia kuntaa) -hankkeeseen liittymisen myötä sitoutunut vähentämään kunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoitteen saavuttamiseksi uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa on lisättävä. Kunta on teettänyt kevään 2014 aikana Gaia Consulting Oy:llä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, jossa selvitetään uusiutuvien energiamuotojen potentiaalia kunnan alueella. Katselmuksen tulosten mukaan kunnassa on mahdollista tuottaa sähköä ja lämpöä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Katselmuksen mukaan aurinkoenergian hyödyntämiselle ei ole teknisiä esteitä, mutta järjestelmäinvestointien takaisinmaksuajat muodostuvat toistaiseksi pitkiksi. Katselmuksessa esitetyn laskelman mukaan n kunnan omistamien kiinteistöjen vuotuisesta sähkönkulutuksesta (mukaan lukien lämmityssähkö) noin 3 % voitaisiin kattaa aurinkosähköllä, mikäli jokaiseen kunnan omistamaan kiinteistöön (23 kpl) asennettaisiin 20 m 2 :n aurinkopaneelit. Pinta-alaltaan 20 m 2 :n aurinkosähköjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin euroa (alv. 0 %), joten kysymys olisi noin investoinnista. Kyseiseen investointiin on mahdollista saada TEM:n myöntämää energiatukea noin % investoinnin arvosta. Tyypilliseen pientaloon mitoitetun aurinkosähköjärjestelmän (pinta-ala 14 m 2) takaisinmaksuaika on noin 29 vuotta, jota kotitalousvähennyksen käyttö voi lyhentää kahdella vuodella. Kunnan kiinteistöjen kohdalla aurinkopaneelien pinta-ala voisi olla suurempi, mikä alentanee hieman kustannuksia. Katselmuksen mukaan nykyisellä hintatasolla aurinkosähkösovellusten korottomat takaisinmaksuajat nousevat ilman tukia käytännössä poikkeuksetta yli 10 vuoteen. Tehtyjen selvitysten perusteella kunnan omistamien kiinteistöjen varustaminen aurinkopaneeleilla ei tällä hetkellä ole taloudellisesti perusteltua. Aurinkoenergian hyödyntäminen tulevaisuudessa aurinkoenergiajärjestelmien kannattavuuden parantuessa on kuitenkin syytä huomioida. Energiankäyttö- Lautakunta Kunnanhallitus

21 Sivu 21 ratkaisuja tehtäessä on myös syytä huomioida uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tulos, jonka mukaan ssa maa- ja ilmalämpöpumppujen sekä hake- ja pellettikattiloiden potentiaali on merkittävä. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina valtuustoaloite Esittelijä tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , sähköposti: jorma.skytta@siuntio.fi Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. KH KV 70 Käsittely: Ehdotuksen mukaan. Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina valtuustoaloite Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se - merkitsee selostusosan vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja - merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. n Vihreän liiton valtuustoryhmä ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Lautakunta Kunnanhallitus

22 Sivu 22 KH:435 /2014 KV 71 KH VALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (JANHUNEN) Valtuutettu Taina Janhunen on ilmoittanut päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Vihreän Liiton (r.p.) ensimmäinen varavaltuutettu on Birgitta Johansson. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Birgitta Johanssonin tilalle. KV 71 Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää valtuutettu Taina Janhuselle eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Taina Janhusen luottamustoimen päättyneeksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus

23 Sivu 23 KH:435 /2014 KV 72 KH VALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (REHNBERG) Valtuutettu Raija Rehnberg on ilmoittanut päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Ruotsalaisen kansanpuolueen (r.p.) ensimmäinen varavaltuutettu on Johan Holmberg. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Johan Holmbergin tilalle. KV 72 Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää valtuutettu Raija Rehnbergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Raija Rehnbergin luottamustoimen päättyneeksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus

24 Sivu 24 KH:435 /2014 KV 73 KH TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (REHNBERG) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Tarkastuslautakuntaan vaalikelpoinen ei kuitenkaan kuntalain 71 :n mukaan ole: 1. kunnanhallituksen jäsen; 2. apulaispormestari; 3. henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4. kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5. henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. on valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet tarkastuslautakuntaan toimikaudelle : Varsinainen jäsen Haanpää Harri, pj. Rehnberg Raija, varapj. Backman Bo Parkkisenniemi Johanna Varpio Arto Varajäsen Vanhanen Veli Bardy Ann-Marie Meling Karita Uusi-Eskola Minna Nummenmaa Rauli Tarkastuslautakunnan jäsen Raija Rehnberg on ilmoittanut päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävistä kunnasta muuton takia. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se Lautakunta Kunnanhallitus

25 Sivu myöntää tarkastuslautakunnan jäsen Raija Rehnbergille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa luottamustoimen tarkastuslautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 3. valitsee tarkastuslautakunnan jäsenten joukosta uuden varapuheenjohtajan lautakunnalle. KV 73 Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Käsittely: Stefan Svanfeldt ehdotti, että tarkastuslautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi valitaan Heidi Rosengren. päätti, että se 1. myöntää tarkastuslautakunnan jäsen Raija Rehnbergille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa luottamustoimen tarkastuslautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uudeksi jäseneksi tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Heidi Rosengrenin. 3. valitsee tarkastuslautakunnan uudeksi varapuheenjohtajaksi Heidi Rosengrenin. Lautakunta Kunnanhallitus

26 Sivu 26 KH:435 /2014 KV 74 KH TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (REHNBERG) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. on valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet tekniseen lautakuntaan toimikaudelle : Varsinainen jäsen Dahlqvist Rabbe, pj Vierinen Kari, varapj. Hanhikorpi Pirjo Holmlund Åke Kaisla Sirpa Niskanen Lasse Rosengren Heidi Rehnberg Raija Rahikainen Eljas Varajäsen Baarman Sebastian Uusi-Eskola Minna Toivonen Hilkka Nygård Marko Heikkilä Risto Ryynänen Tarja Holmberg Johan Nordenswan-Lindén Eva Linnala Marko Teknisen lautakunnan jäsen Raija Rehnberg on ilmoittanut päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävistä kunnasta muuton takia. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää teknisen lautakunnan jäsen Raija Rehnbergille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa luottamustoimen teknisen lautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen tekniseen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lautakunta Kunnanhallitus

27 Sivu 27 KV 74 Käsittely: Stefan Svanfeldt ehdotti, että teknisen lautakunnan jäseneksi valitaan Catharina Lindström. päätti, että se 1. myöntää teknisen lautakunnan jäsen Raija Rehnbergille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa luottamustoimen teknisen lautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uudeksi jäseneksi tekniseen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Catharina Lindströmin. Lautakunta Kunnanhallitus

28 Sivu 28 KH:435 /2014 KV 75 KH TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI (VARPIO) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Tarkastuslautakuntaan vaalikelpoinen ei kuitenkaan kuntalain 71 :n mukaan ole: 1. kunnanhallituksen jäsen; 2. apulaispormestari; 3. henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4. kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5. henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. on valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet tarkastuslautakuntaan toimikaudelle : Varsinainen jäsen Haanpää Harri, pj. Rehnberg Raija, varapj. Backman Bo Parkkisenniemi Johanna Varpio Arto Varajäsen Vanhanen Veli Bardy Ann-Marie Meling Karita Uusi-Eskola Minna Nummenmaa Rauli Tarkastuslautakunnan jäsen Arto Varpio anoo päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan tarkastuslautakunnan jäsenenä. Lautakunta Kunnanhallitus

29 Sivu 29 KV 75 Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 3. myöntää tarkastuslautakunnan jäsen Arto Varpiolle eron luottamustoimestaan ja toteaa luottamustoimen tarkastuslautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 4. valitsee uuden jäsenen tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Åke Holmlund ehdotti, että kunnanvaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan uudeksi jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Marko Lehdon. päätti, että se 1. myöntää tarkastuslautakunnan jäsen Arto Varpiolle eron luottamustoimestaan ja toteaa luottamustoimen tarkastuslautakunnan jäsenenä päättyneeksi sekä 2. valitsee uudeksi jäseneksi tarkastuslautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Marko Lehdon. Lautakunta Kunnanhallitus

30 Sivu 30 KH:641 /2012 KV 76 KH KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VALINTA VUOSIKSI valitsee kuntalain 12 :n mukaan keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittavan määrän varapuheenjohtajia valtuuston toimikaudeksi, mikäli valtuusto ei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. n työjärjestyksen 1 :n mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi kalenterivuotta. voi myös päättää valita puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat lyhyemmäksi toimikaudeksi. n työjärjestyksen mukaan varapuheenjohtajia on kaksi. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saanut, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi seuraavaksi eniten ääniä saanut ja toiseksi varapuheenjohtajaksi tämän jälkeen eniten ääniä saanut ehdokas. Mitä tässä on sanottu äänistä, koskee vertauslukuja, kun vaali toimitetaan suhteellisena. Vaali voidaan luonnollisesti toimittaa myös sopuvaalina. on valinnut kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat vuosiksi n tulee valita kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee valtuustolle puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja ehdotti, että otsikko muutetaan muotoon: n puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta vuosiksi Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan täsmennysehdotuksen. KV 76 Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnanvaltuusto valitsee kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi Aja Alhon, I varapuheenjohtajaksi Marcus Nordströmin ja II varapuheenjohtajaksi Arto Penttisen. Lautakunta Kunnanhallitus

31 Sivu 31 valitsi Arja Alhon valtuuston puheenjohtajaksi, Marcus Nordströmin I varapuheenjohtajaksi ja Arto Penttisen II varapuheenjohtajaksi vuosiksi Lautakunta Kunnanhallitus

32 Sivu 32 KH:643 /2012 KV 77 KUNNANHALLITUKSEN VALINTA VUOSIKSI KH Kunnanhallituksen johtosäännön 2 :n mukaan kunnanhallituksessa on 11 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja ensimmäisen sekä toisen varapuheenjohtajan. Kunnanhallituksen toimiaika on kaksi vuotta. Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan 1. kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö 2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka on lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, eikä 3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Valittaessa jäseniä kunnallisiin elimiin on voimassa laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen sekä varsinaisia jäseniä että varajäseniä. Sitä vastoin ei vaadita, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä on oltava samaa sukupuolta. Vaatimus ei koske myöskään erikseen puheenjohtajistoa. n on valinnut kunnanhallituksen jäsenet, varajäsenet ja heidän joukostaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen vara- Lautakunta Kunnanhallitus

33 Sivu 33 puheenjohtajan vuosiksi n tulee valita kunnanhallitukseen 11 jäsentä ja 11 varajäsentä ja heidän joukostaan puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja vuosiksi Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee 1. yksitoista jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet kunnanhallitukseen vuosiksi jäsenten keskuudesta kunnanhallituksen puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja toisen varapuheenjohtajan. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ehdotti, että otsikko muutetaan muotoon kunnanhallituksen valinta vuosiksi Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan täsmennysehdotuksen. KV 77 Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnanvaltuusto valitsee seuraavat varsinaiset ja varajäsenet kunnanhallitukseen vuosiksi : Varsinainen jäsen Laaksonen Merja Kaisla Heikki Parviainen Kristian Karell Anders Varpio Arto Martin Kirsi Nygård Johanna Elo Tuula Svanfeldt Stefan Tanskanen Veikko Koroma-Hintikka Maria Varajäsen Nordenswan-Lindén Eva Jalava Maarika Kanniainen Ilmari Paajes Jan-Erik Savilahti Mika Dahlqvist Rabbe Pitkänen Kirsti Ryynänen Tarja Malmgren Mikko Toivonen Hilkka Rahikainen Eljas Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnanvaltuusto valitsee jäsenten keskuudesta kunnanhallituksen puheenjohtajaksi Merja Laaksosen, I varapuheenjohtajaksi Heikki Kaislan ja II varapuheenjohtajaksi Kristian Parviaisen. päätti valita 1. seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet kunnanhallitukseen vuosiksi : Lautakunta Kunnanhallitus