maustesaari muutoksessa Toim. Nora Fagerholm, Mika Orjala, Ilmari Ivaska ja Taimi Sitari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maustesaari muutoksessa Toim. Nora Fagerholm, Mika Orjala, Ilmari Ivaska ja Taimi Sitari"

Transkriptio

1 TURUN MAANTIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA 2. Sansibar maustesaari muutoksessa Toim. Nora Fagerholm, Mika Orjala, Ilmari Ivaska ja Taimi Sitari

2 TURUN MAANTIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA 2. Sansibar maustesaari muutoksessa Toim. Nora Fagerholm, Mika Orjala, Ilmari Ivaska ja Taimi Sitari Turku 2010 Julkaisun tuottamiseen on saatu Suomen ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua viestintä- ja kehityskasvatustukea. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. 1

3 Taitto: Mika Orjala Julkaisija: Turun Maantieteellinen Seura Painopaikka: Painosalama, Turku Etukannen kuva: Jukka Käyhkö Takakannen kuva: Nora Fagerholm 2010 kirjoittajat ja kuvaajat ISBN: (sid.) ISBN: (PDF) ISSN:

4 Sisällysluettelo Esipuhe...1 Sansibar maantieteellisenä alueena...5 Salla Himberg Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä...15 Mika Orjala Valtio ja demokratia Sansibarilla...31 Lauri Siitonen Metsänhoidon ja maahallinnon kehittämistä...43 Taimi Sitari Sansibarin saaren trooppinen metsämaisema...49 Nora Fagerholm & Niina Käyhkö Kivikaupungista itään: Sansibarin kaupungin kahtiajakautuneisuus...61 Paulina Nordström Sansibarin turismi ja kestävän kehityksen mahdollisuus?...71 Johanna Mustelin Sansibarilaisen kansalaisjärjestön arkea...81 Salla Eilola Sansibar ja Toinen...91 Ilmari Ivaska 3

5 4

6 Sansibar maustesaari muutoksessa Esipuhe Itäisessä Afrikassa Intian valtameressä sijaitseva Sansibarin saaristo on ollut halki vuosisatojen eri kulttuurien kohtauspaikka. Sansibarin kautta ovat kulkeneet monsuunituulien saattelemana kauppalaivat kuljettaen kauppalastejaan Arabian niemimaan, Intian ja Afrikan välillä. Sansibar on myös aikoinaan ollut merkittävä orjakaupan keskus ja saanut maustesaaren leiman laajojen neilikkaviljelmien vuoksi. Saaren kulttuurissa, tavoissa ja perinteissä voikin tänä päivänä havaita afrikkalaisia, arabialaisia, intialaisia, persialaisia ja eurooppalaisia vaikutteita toisiinsa kietoutuneina. Arabihallinnon perintönä vallitsevana uskontona Sansibarilla on islam, joka on tuonut omat piirteensä saarten kulttuuriin. Omanien lisäksi valtaa Sansibarilla ovat käyttäneet portugalilaiset ja viimeisimpänä britit. Sansibar itsenäistyi vuonna 1963 ja yhdistyi Tanganjikan kanssa Tansanian liittotasavallaksi vuonna Liittovaltiossa Sansibarilla on puoliautonominen asema. Afrikan valtioiden välistä kehitystä verratessa Tansania sijoittuu melko hyvin. YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) mitattuna Tansania sijoittuu kahdennelletoista sijalle muihin Afrikan valtioihin verrattuna. Kyseinen mittari huomioi bruttokansantuotteen rinnalla muun muassa eliniänodotteen, lukutaidon ja koulunkäynnin yleisyyden. Nykyisin merkittävä tulonlähde Sansibarille on turismi, joka on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun talouden avautumisen jälkeen. Valkoiset hiekkarannat palmuineen houkuttelevat länsimaisia matkailijoita kokemaan trooppisen saaren eksotiikkaa. Massaturismi on Sansibarilla ja sen lähisaarilla vielä melko uutta, mutta sen tuomat sosiaaliset ja ympäristölliset haasteet ovat kuitenkin alkaneet nousta esiin. Saaristo on väistämättä kokemassa muutoksia turismin myötä, mutta muutosten suunta riippuu paljolti poliittisista tekijöistä. Ekologinen matkailu, ekoturismi, on nykyisellään kasvattamassa Sansibarilla suosiotaan, mikä on edullista erityisesti paikallisten pienyrittäijen kannalta. Tämä teos pyrkii antamaan tietoa Sansibarin luonnosta, ympäristöstä, historiasta, kehityksestä ja kulttuurista. Turismiin ja nykypäivän haasteisiin liittyviä näkökulmia tulee esiin useassa kirjan artikkeleista. Kirja on syntynyt Turun Maantieteellisen Seuran (TMS) jäsenien ja Turun yliopiston maantieteen laitoksen tutkijoiden 1

7 omasta innostuksesta Sansibaria kohtaan. Kirjoittajat koostuvat Sansibarilla TMS:n kehitysyhteistyöprojektissa toimineista vapaaehtoistyöntekijöistä sekä vuosia Sansibarilla tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä toimineista tutkijoista. Teoksen julkaiseminen ei olisi ollut mahdollista ilman Suomen ulkoasiainministeriön tukea, mistä tässä haluamme kiittää. Kiitos kuuluu myös Turun yliopiston maantieteen laitokselle, jonka laitteilla ja ohjelmistoilla julkaisun taitto sekä karttojen ja kuvien käsittely on ollut mahdollista. Teoksessa luodaan aluksi katsaus Sansibarin luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiin tekijöihin, joita Salla Himberg käsittelee aihepiiriin johdattelevassa artikkelissaan (Sansibar maantieteellisenä alueena). Mika Orjala antaa kattavan kuvan Sansibarin ja itäisen Afrikan historiasta löytöretkien ajasta nykypäivään (Maustekauppaa, norsunluuta ja löytöretkeilijöitä). Sansibar on myös poliittisesti mielenkiintoinen alue. Lauri Siitonen esittelee artikkelissaan itsenäisyyteen johtanutta poliittista kehitystä sekä itsenäistymisen jälkeisessä poliittisessa asetelmassa esiintyneitä jännitteitä (Valtio ja demokratia Sansibarilla). Suomella on Tansanian kanssa pitkä perinne kehitysyhteistyössä ja Tansania onkin vanhin kehitysyhteistyökumppanimme. Taimi Sitari käsittelee artikkelissaan Sansibarilla toteutettua kehitysyhteistyötä, joka on lähtenyt liikkeelle metsäsektorilta ja keskittyy nykyään maa- ja ympäristöhallinnan kehittämiseen (Metsänhoidon ja maahallinnon kehittämistä). Sansibarin maisema on ollut kautta vuosisatojen intensiivisen muutoksen alaisena ja koko Sansibarin saaren voidaankin sanoa olevan ihmisen muokkaamaa kulttuurimaisemaa. Nora Fagerholm ja Niina Käyhkö esittelevät artikkelissaan Sansibarin monimuotoisten metsämaisematyyppien tärkeimpiä piirteitä (Sansibarin saaren trooppinen metsämaisema). Paulina Nordström käsittelee artikkelissaan kaupunkikehitystä sekä Sansibarin Kivikaupungin eli Stone Townin arkkitehtuuria ja suunnittelua. Artikkelissa pohditaan erityisesti Sansibarin kaupungin kahtiajakautuneisuutta sekä Kivikaupungin, UNESCOn maailmanperintökohteen, nykyistä tilaa (Kivikaupungista itään: Sansibarin kaupungin kahtiajakautuneisuus). Turismi on kehittynyt Sansibarilla voimakkaasti talouden avautumisen jälkeen, sillä paratiisimaisen saariston nähtävyyksien kirjo on laaja. Turismiin liittyy kuitenkin runsaasti haasteita. Erityisesti paikallisten hyötyminen turismista ei ole itsestäänselvyys rannikkokylissä, mikä tulee esiin Johanna Mustelinin artikkelissa (Sansibarin turismi ja kestävän kehityksen mahdollisuus?). Kansalaisjärjestötoimintaa Sansibarilla tarkastelee Salla Eilola, joka tutustuttaa lukijat Aids-orpojen parissa työskentelevän järjestön arkipäivään (Sansibarilaisen kansalaisjärjestön arkea). Teoksen päättää Ilmari Ivaskan pohdiskeleva artikkeli, jossa käsitellään sellaisia paikkoja, tapahtumia ja tilanteita, joissa kulttuurien ja kielten kohtaaminen ilmenee Sansibarin nykypäivässä (Sansibar ja Toinen). Kirjaa toimittaessamme olemme ajatelleet erityisesti lukiolaisia, kansalaisja työväenopistojen opiskelijoita, korkeakouluopiskelijoita sekä Sansibarista 2

8 informaatiota hakevia matkailijoita. Toivomme kirjan tarjoavan näkökulmia niin Sansibarin kuin muidenkin kehittyvien maiden menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta pohtiville lukijoille. Antoisia lukuhetkiä! Turussa syyskuussa 2010 Nora Fagerholm Mika Orjala Ilmari Ivaska Taimi Sitari 3

9 Kuva 1. Unguja ja Pemba. (Kartta: Nora Fagerholm) 4

10 Sansibar maantieteellisenä alueena Salla Himberg Sijainti Itä-Afrikan rannikon edustalla, juuri päiväntasaajan eteläpuolella Intian valtameressä on useita trooppisia saaria, jotka muodostavat yhdessä Sansibarin saariston. Saariryhmä koostuu kahdesta suuremmasta saaresta sekä neljästätoista pienemmästä saaresta. Saarien yhteispinta-ala on km². Saariston nimi Sansibar, monella muulla kielellä Zanzibar, tulee alun perin arabian kielen sanoista Zinj el-barr, mikä suomeksi vapaasti käännettynä tarkoittaa mustien maata. Suurin saarista, Unguja eli Sansibarin saari, sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Tansanian mantereesta. Saaren pinta-ala on km², ja saari on 85 kilometriä pitkä ja 39 kilometriä leveä. Kardemumman ja vaniljan tuoksuinen maustesaari on kuin suoraan tuhannen ja yhden yön saduista, ja saaren värikkääseen historiaan kuuluvat niin sulttaanit, orjat, mausteet kuin merirosvotkin. Unguja on suahilin kielinen nimi Sansibarille, jota käytetään usein varsinkin paikallisesti erottamaan Sansibarin saari Sansibarin saaristosta. Ungujan saaren ja koko Sansibarin saariston pääkaupunki on niin ikään nimeltään Sansibar (Unguja Mjini, Zanzibar Town). Kaupunki oli 1800-luvulla Afrikkaa tutkineiden tutkimusmatkailijoiden ja lähetyssaarnaajien tärkeä tukikohta, ja sieltä lähtivät matkalleen sekä David Livigstone, joka ensimmäisenä eurooppalaisena löysi Victorian putoukset, että häntä etsimään lähetetty lehtimies Henry Morton Stanley. Sansibarin kaupunki sijaitsee Ungujan länsirannikolla, saaren keskivaiheilla. Se julistettiin hiljattain Unescon maailmanperintökohteeksi, lähinnä kaupungin vanhimman osan, Stone Townin eli Kivikaupungin, kiemuraisten katujen, kapeiden kujien, basaarien, salaisten puutarhojen, kattoterassien ja sulttaanien palatsien ansiosta. Kaupunki on saarten kaupallisten ja poliittisten toimintojen keskus. Toinen saariston pääsaarista, Pemba, sijaitsee noin 40 kilometriä Ungujasta koilliseen. Pemba on kooltaan selvästi Ungujaa pienempi ja on pinta-alaltaan 868 km². Pemban suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus on nimeltään Chake Chake, ja se sijaitsee saaren keskivaiheilla, länsirannikolla. Pemba jää usein isoveljensä Un- 5

11 Salla Himberg gujan varjoon, mutta täysin suotta, sillä varsinkin saarten alkuperäinen luonto on säilynyt tällä pohjoisemmalla saarella huomattavasti Ungujaa paremmin. Pemba on myös tunnettu erityisesti vielä Ungujaakin upeammista koralliriutoistaan ja Pemba on runsaampien sademäärien ja suurien neilikkaplantaasien vuoksi huomattavasti vihreämpi. Arabikauppiaat viittasivatkin saareen usein sanoilla al Khuthera, mikä tarkoittaa kirjaimellisesti vihreää saarta. Historia Sansibarilla on ollut merkittävä asema Itä-Afrikan ja muun maailman välillä kulkevassa kaupassa kautta historian: Kauppatuotteet vain ovat vuosien saatossa vaihdelleet norsunluusta ja orjista aina neilikkaan ja kookokseen. Portugalilaiset perustivat arabien tuntemalle Ungujan saarelle kauppa-aseman jo 1500-luvulla. Arabit puolestaan loivat saaresta 1700-luvulla Itä-Afrikan kukoistavan norsunluu- ja orjakaupan keskuksen. Saari on säilyttänyt arabialaisen perintönsä etenkin vanhan kaupungin kapeilla kujilla, talojen itämaisissa koristeissa sekä vanhoissa arabialaisissa palatseissa ja moskeijoissa. Vuonna 1890 Ungujasta tuli yhdessä Pemban kanssa brittien protektoraatti. Saaret muodostivat yhdessä itsenäisen valtion vuonna 1963 ja vuonna 1964 Sansibar yhdistyi Tanganjikaan. Näin syntyi nykyinen Tansanian valtio. Tansanian liittovaltion sisällä Sansibarilla on varsin itsenäinen asema: Sansibarilla on oma hallitus, joka päättää kaikista saariin liittyvistä asioista lukuun ottamatta puolustusta ja ulkopolitiikkaa. Luonnonolot Pinnanmuodot ja maaperä Unguja, Pemba ja osa pienemmistä saarista muodostuivat 7 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella hiekkasedimenttien kerääntyessä Rufiji ja Ruvu -jokien suihin. Sansibarin saaristo on hyvin matalaa ja tasaista vain noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Ungujaa halkoo pohjois-eteläsuunnassa kulkeva harjanne, jonka korkein kohta on 120 metriin kohoava Masingini. Pemban korkein kohta, Siniongoni, on puolestaan 90 metriä meren pinnan yläpuolella. Ungujan saaren länsipuoli soveltuu hyvin maanviljelykseen hedelmällisen maannoksensa ansiosta. Itäpuolen maannos on varsin ohutta korallimaannosta, joka soveltuu lähinnä vain kaskiviljelyyn. Pemban saari soveltuu lähes kokonaan viljelyyn, vain kapea rantakaistale on korallimaannosta. 6

12 Sansibar maantieteellisenä alueena mm C T H M H T K H E S L M J 0 Kuva 1. Ilmastodiagrammi, Sansibar (pääkaupunki). Pylväät esittävät eri kuukausien keskisademääriä ja viiva puolestaan keskilämpötiloja. (Diagrammi: Salla Himberg) Ilmasto Sansibarin ilmasto on kostean trooppinen ympäri vuoden, ja siihen vaikuttaa erityisesti trooppinen monsuunijärjestelmä. Huhtikuusta lokakuuhun alueella puhaltaa lounaismonsuuni ja marraskuusta maaliskuuhun koillismonsuuni. Säännöllisesti suuntaansa vaihtavat merituulet ovat tehneet purjehtimisen helpoksi, ja näin ollen kulkeminen meritietä pitkin Arabian niemimaalta, Persianlahdelta ja jopa Intian niemimaalta Sansibarille on ollut mahdollista. Sansibarin vuotuinen ylin mitattu keskilämpötila on 29,3 C ja vuotuinen alin keskilämpötila puolestaan 21,1 C. Lämpimimmät kuukaudet ovat yleensä tammi- ja helmikuu, jolloin ylin keskilämpötila kohoaa jopa 32 C. Viileimmät lämpötilat osuvat toukokuun ja syyskuun väliselle ajanjaksolle. Ilma on varsin kosteaa läpi vuoden ja ilmankosteus ylittääkin 80 prosenttia keskimäärin yhdeksänä kuukautena vuodesta. Sansibarilla sateet ajoittuvat kahteen sadekauteen. Suurimmat sateet saadaan normaalina vuotena maaliskuusta kesäkuuhun kestävän sadekauden, masikan, aikana. Tällöin saattaa sataa jopa puolet vuotuisesta sademäärästä. Lyhyempi sadekausi, vuli, ajoittuu loppuvuoteen, marras-joulukuuhun, jonka aikana sataa noin kolmannes vuotuisesta sademäärästä. Myös sadekausien ulkopuolella voi sataa: 7

13 Salla Himberg mchoo-kuurosateet ovat tyypillisiä erityisesti heinä- ja elokuussa ja yleisiä varsinkin Pemballa. Vuotuinen sademäärä Ungujalla on noin mm, mikä on mahdollistanut maanviljelyksen siihen sopivilla alueilla. Alueelliset vaihtelut voivat kuitenkin olla huomattavia, vaikka saari on pinta-alaltaan varsin pieni. Yleisesti ottaen saaren länsiosassa sataa itäpuolta enemmän. Pemballa sataa hieman Ungujaa enemmän, ja saaren vuotuinen sademäärä on mm. Kasvillisuus ja eläimistö Ilman ihmisen vaikutusta saarten kasvillisuus olisi pääasiallisesti trooppista metsää tai korallimetsää, mutta ajan myötä maisema on kuitenkin muuttunut maatalousvaltaiseksi. Sansibarin luonnonmetsät koostuvat varsin moninaisesta kasvillisuudesta aina hyvin matalasta korallipensaikosta trooppiseen metsään, jossa kasvillisuus muodostuu useammasta kerroksesta. Maatalouden lisäksi luonnonmukaista maisemaa on muuttanut istutusmetsien yleistyminen. Vielä 1800-luvun alussa saaret olivat lähes kokonaan luonnonmetsän peittämiä, mutta suuri osa saarten alkuperäisistä metsistä kaadettiin istutusmetsien tieltä ja 1900-luvuilla. Brittihallinnon aikana saarille kuitenkin perustettiin asteittain suojelumetsiä, ja näiltä alueilta voi vielä tänäkin päivänä löytää saarten alkuperäistä kasvillisuutta. Tunnetuin suojelualueista on Jozani, jonka kasvillisuus vaihtelee mangrovemetsistä aina trooppiseen metsään. Jozani on erityisen kuuluisa harvinaisista ruostemarakateistaan (Red Colobus Monkey, Procolobus Kirkii), sekä tarunomaisesta Sansibarin leopardista (Panthera pardus adersi), jonka epäillään kuolleen sukupuuttoon, mutta josta aika ajoin saadaan vahvistamattomia havaintoja. Ungujan endeemisiin eläinlajeihin kuuluu myös Aderinsukeltaja-antilooppi eli kirjopuikkija (Ader s duiker, Cephalophus adersi). Toinen suuri suojelumetsä on Kiwengwa-Pongwen alue saaren koillisosassa. Kiwengwan kasvillisuus on pääsääntöisesti kuivempaa ja karumpaa korallimetsää. Pemban saarella on puolestaan merkittävä Ngezin suojelumetsä. Sansibarilla tavattavien kasvi- ja eläinlajien määrä jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin Itä-Afrikan mantereen lajimäärät, mutta saarilla kuitenkin tavataan useita endeemisiä lajeja, joita ei esiinny missään muualla. Lajiston runsaudessa on eroja myös saarten välillä, pääsääntöisesti Ungujalla tavataan useamman eri lajin yksilöitä kuin Pemballa. Rannikkoalueet Sansibar on erityisen kuuluisa hohtavan vaaleista hiekkarannoistaan, joita saarilla on yhteensä noin 80 kilometrin edestä. Saarten rannikoilla on kuitenkin myös paljon muuta annettavaa: rannikot ovat monin paikoin koralliriuttojen reunustamia, ja 8

14 Sansibar maantieteellisenä alueena varsinkin Pemballa voi rannikon tuntumasta edelleen löytää luonnonvaraisia mangrovemetsiä. Ungujalla mangrovemetsiä on jäljellä lähinnä ainoastaan luonnonsuojelualueilla. Periaatteessa rannikkoalueilla mangrovea kasvaa kaikkialla, missä aaltojen toiminta on heikkoa eikä vuorovesi ole liian voimakas. Mangrove on yleensä verraten rajoitettu elinympäristö, mutta merirokot, sienieläimet ja lukuisat pienet kotilot sekä simpukat tarttuvat kiinni puiden pönkkäjuuriin, ja rapuja on yleensä runsaasti. Unguja ja Pemba yhdessä Mafian kanssa ovat Afrikan itärannikon suurimmat korallisaaret. Saarten ympäristössä koralliriuttoja on yli km². Koralliriutta tarjoaa suojaa itse rannikolle ja on edesauttanut saarten kaupankäynnin kehitystä: Riutassa olevista aukoista saattoi purjehtia rannikolle nousuveden aikana, ja laskuveden aikana kuivalle maalle jääneen aluksen lastin voi purkaa. Koralliriuttoja on viime vuosina alettu hyödyntää myös taloudellisesti, ja laitesukellus onkin yksi suosituimpia turistien ajanviettotapoja. Väestö Alkuperä Sansibarin asukkailla on pidempi tunnettu historia kuin minkään muun Saharan eteläpuolisen Afrikan maan tai alueen väestöllä, Etiopiaa lukuun ottamatta. Pemban saaren asukkaiden uskotaan olevan vielä vanhempaa alkuperää kuin Ungujan, mutta asutuksen historiasta on valitettavasti olemassa vain vähän tarkkaa tietoa. Saarten asukkaat ovat lähinnä Afrikan mantereella asuneiden heimojen ja kansojen jälkeläisiä tai sekoitus afrikkalaista ja arabialaista alkuperää. Saarilla on kuitenkin myös joitakin ei-afrikkalaista alkuperää olevia asukkaita, kuten arabeja, intialaisia, persialaisia ja eurooppalaisia. Saarten väestön sekoitus eri kulttuureja kuvaakin hyvin alueen asemaa historiallisena kauppa- ja kohtauspaikkana. Kieli Huolimatta väestön kirjavasta taustasta, puhutaan saarilla vain muutamaa pääkieltä. Eri väestöryhmiä Sansibarilla on yhdistänyt afrikkalaisiin bantukieliin kuuluva suahili eli swahili, joka on englannin ohella toinen maan virallisista kielistä. Suahili on kielistä yleisimmin puhuttu. Se on bantukieli, joka sisältää lainasanoja hindin, arabian ja englannin kielistä. Sana suahili tulee arabiankielisestä sanasta sahil, joka tarkoittaa rannikkoa. Kun ensimmäiset arabialaiset merenkävijät näkivät Afrikan itärannikolla asuvia afrik- 9

15 Salla Himberg kalaisia, niin he antoivat näille bantukieliä puhuville itäafrikkalaisille nimen Sahili. Nykyään suahilia puhuu ensimmäisenä tai toisena kielenä yli 150 miljoonaa ihmistä Itä-Afrikan alueella ja se on saanut yleiskielen aseman. Suahilin kielen alkuperä juontaa Sansibarin saarelle, sillä suahilin standardimuodoksi eli niin sanotun kirjakielen pohjaksi valittiin vuonna 1928 Sansibarilla puhuttu ungujan murre. Kaupankäynti ja orjakauppa Itä-Afrikan alueella, myöhemmin myös siirtomaa-ajan lähetystyö, laajensivat kielen käyttöaluetta kasvattaen puhujien määrää. Alun perin suahilia kirjoitettiin arabialaisin kirjaimin, mutta siirtomaahallinnon aikana käyttöön otettiin latinalainen kirjaimisto. Suahilia käytetään nykyään päivittäisen kanssakäymisen, kaupan, politiikan, kulttuurielämän ja yhteiskunnallisten instituutioiden kielenä Tansaniassa. Myös kansakoulujen, radion ja television pääkieli on suahili. Englantia puhutaan erityisesti kaupunkialueilla. Arabiaa käytetään myös yleisesti varsinkin uskonnollisessa kontekstissa. Esimerkiksi koraania luetaan arabiaksi. Uskonto Tärkeä osa suahilikulttuuria on islaminusko, ja yli 99 prosenttia saarten väestöstä onkin muslimeja suurin osa heistä sunneja. Erityisesti maaseudulla bantuperinteet ja islam vaikuttavat edelleen voimakkaasti sansibarilaisten jokapäiväiseen elämään ja myös kaupungissa minareeteista kaikuvat rukouskutsut muistuttavat saarten pääuskonnosta. Vähemmistöuskontoja saarilla ovat kristinusko, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Islaminusko ja arabialainen kulttuuri kertovat Sansibarin asemasta Afrikan ja Arabian välisten kauppareittien varrella. Muslimeille Ramadan-kuukausi on vuoden tärkein aika, jolloin muslimit eivät juo eivätkä syö auringon noususta sen laskuun. Ramadan-kuukauden jälkeen muslimit juhlivat paastokuukauden päätöstä viettämällä Eid al Fitr -juhlaa noin kolmen päivän ajan, jolloin syödään hyvin, käydään sukulaisissa ja tavataan tuttavia. Asutus Sansibarin väestö muodostaa noin kolme prosenttia koko Tansanian väestöstä. Vuonna 2002 suoritetun väestönlaskennan mukaan Sansibarilla asui yhteensä ihmistä, joista Ungujalla ja noin kolmannes eli asukasta Pemballa. Väestöstä lähes 40 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Suurimmillaan kaupunkiväestön osuus on Ungujan saaren länsiosassa, jossa jopa yli 80 prosenttia 10

16 Sansibar maantieteellisenä alueena Kuva 2. Viistoilmakuva Kivikaupungista, Sansibarin kaupungin vanhasta osasta. (Kuva: Jukka Käyhkö) väestöstä asuu kaupungissa. Vuonna 2002 keskimääräinen väentiheys oli 382 ihmistä neliökilometrillä, mikä on yksi korkeimpia väentiheyksiä maaseutuvaltaisilla alueilla koko maailmassa. Ungujan saarella väentiheys kuitenkin vaihtelee suuresti saaren eri osien välillä. Eteläosissa väentiheys on vain 111 as/ km², kun taas varsin kaupunkimaisissa länsiosissa jopa as/ km². Unguja, jossa suurin osa maaseudun väestöstä on edelleen hyvin riippuvaisia maatalousresursseista, on olosuhteisiin nähden varsin tiheästi asutettu, ja siksi väkiluku ei voi kasvaa enää kovin paljoa kestävästi. Sansibarin väestönkasvu on vuosittain noin kolme prosenttia. Suurinta väestönkasvu on saaren länsiosissa, ja pienintä etelässä. Kasvu koostuu lähinnä luontaisesta väestönkasvusta, sillä hedelmällisyysluvut ovat korkeat. Sansibarin väestö on myös hyvin nuorta: alle puolet väestöstä on alle 15-vuotiaita. Keskimääräinen elinajanodote Tansaniassa on 51,6 vuotta. Muuttoliike saarilla on varsin epätasaista. Ihmiset muuttavat lähinnä Pembalta Ungujalle, maaseudulta kaupunkiin ja korallimaa-alueilta hedelmällisemmän maan alueille. Tämän tyyppinen muuttoliike luo luonnollisesti paineita ja ongelmia sekä alueille, jonne muuttoliike kohdistuu, että alueille, joilta lähdetään. Muuttoliikkeen 11

17 Salla Himberg pääsyitä ovat epätasaisesti jakautuneet toimeentulomahdollisuudet Ungujan ja Pemban saaren, maaseudun ja kaupungin, sekä itä- ja länsirannikoiden välillä. Vuodesta 1964 alkaen koulutus on ollut ilmaista kaikille sansibarilaisille, ja koulujen määrä saarilla onkin kasvanut. Aikuisista 72 prosenttia on Tansaniassa lukutaitoisia. Historiallisista ja kulttuurisista syistä johtuen naisten koulutustaso on usein kuitenkin huomattavasti miehiä alhaisempi, ja varsinkin monet vanhemmat naiset ovat lukutaidottomia. Elinkeinot OECD:n luokittelun mukaan Tansania on yksi maailman köyhimmistä valtioista ja valtion bruttokansan tuote vuonna 2006 oli US$ henkeä kohti, mikä on noin kolmaskymmenesosa Suomen bruttokansantuotteesta. Kansallisessa köyhyydenvähentämisohjelmassa maatalous käsitetään keskeiseksi elementiksi, ja Sansibarin talouden perustana ovatkin perinteisesti olleet maanviljely, rahakasvit, kalastus, käsityöt, metsätalous ja karjankasvatus. Saarien erittäin lämmin ja kostea ilmasto soveltuu hyvin kookospähkinän ja mausteneilikan sekä muiden Intiasta ja Madagaskarilta tuotujen maustekasvien viljelyyn, ja nykypäivänä yli hehtaaria eli noin kolmannes Ungujan saaren pinta-alasta onkin viljelysmaata. Sansibarin tärkeimpiä rahakasveja ovat perinteisesti olleet neilikka ja kookospalmu, ja maataloustuotteet ovat muodostaneet noin 90 prosenttia saarten viennistä. Vaihtoehtoiset viljelykasvit, kuten tupakka, kumipuu, kardemumma ja vanilja ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Perinteisiä saarilla kasvatettavia viljelykasveja ovat muun muassa maniokki, bataatti, ruokabanaani ja riisi. Näistä riisi on saaren ensisijainen ravintokasvi, vaikkakin tuotannosta suuri osa menee vientiin. Tiheään asutuilla saarilla ruoan riittävyys on kuitenkin jatkuva ongelma. Karjataloustuotteiden, kuten lihan, maidon ja kananmunien, kysyntä kasvaa jatkuvasti kaupungistumisen ja turismin kasvun myötä, eikä tuotanto pysy kysynnän vauhdissa. Maatalouden rinnalla myös kalastus on taloudellisesti hyvin merkittävää Sansibarilla. Kalastus työllistää neljänneksen saarten työvoimasta. Kalastus on taloudellisesti erittäin merkittävää erityisesti rannikkoalueilla. Kalastusmenetelmät ovat usein edelleen hyvin perinteisiä ja kalansaaliit pieniä. Merilevän viljely yleistyi saarilla ja 1990-luvuilla ja on erityisesti naisten elinkeino. Näiden maatalouteen ja luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen rinnalle on viime vuosien aika nousseet erityisesti turismi, satama- ja varustamoala sekä kaupankäynti, mutta saarten talous on edelleen hyvin riippuvainen maataloussektorista, sillä maatalous ja karjanhoito muodostavat yhdessä yli 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maatalous myös työllistää yli 70 prosenttia maaseudun asukkaista 12

18 Sansibar maantieteellisenä alueena Kuva 3. Torikauppiaan hedelmävalikoimaa Kivikaupungissa. (Kuva: Nora Fagerholm) sekä puolet koko saarten työvoimasta. Sansibarin teollisuussektori on hyvin pieni ja muodostaa vain pienen osan saarten bruttokansatulosta. Saarilla tuotetaan teollisesti lähinnä vain kulutushyödykkeitä, kuten elintarvikkeita, virvoitusjuomia, tupakkatuotteita ja tekstiilejä. Ongelmia ja mahdollisuuksia Huolimatta rikkaasta menneisyydestään ja sijainnistaan strategisena kauppapaikkana Itä-Afrikan ja Arabian niemimaan välillä Sansibarin saariston elintaso ja taloudellinen kehitys eivät kuitenkaan ole viime vuosina pysyneet länsimaiden vauhdissa. YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksin perusteella Tansania sijoittuu vasta sijalle 152 vertailtaessa kaikkiaan 179 maata. Tansania, ja osaltaan siis myös Sansibar, on ollut Suomen yksi Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaista ja suurimpia avunsaajia 1970-luvulta lähtien. Suurimpia ongelmia Sansibarin taloudessa ovat työttömyys, inflaatio, ruoka- ja ener- 13

19 Salla Himberg giavarojen puute sekä saarten negatiivinen maksutase. Tuotanto keskittyy edelleen liiaksi vain muutamiin tuotteisiin, kuten neilikkaan, mikä tekee talouden hyvin haavoittuvaksi maataloustuotteiden hintojen heittelyiden edessä. Myös nopea väestönkasvu on johtanut moniin ongelmiin. Kaupungistumista ei ole pystytty hallitsemaan ja asumiseen sopivista alueista on pulaa. Luonnonvarojen käyttö on myös usein kestämätöntä. Viime vuosien aikana Tansania on osoittautunut poliittisesti yhdeksi vakaimmista maista Itä-Afrikassa, mikä on mahdollistanut uudenlaisten elinkeinomahdollisuuksien, kuten turismin yleistymisen. Kaupallinen turismi saarilla alkoi 1980-luvun puolivälissä ja nykypäivänä turismi onkin yksi johtavista sektoreista saarten taloudellista kehitystä tarkasteltaessa. Toistaiseksi turismi keskittyy lähinnä Ungujan saarelle. Myös kansainväliset investoinnit ovat lisääntyneet ja Tansanian valtio on sitoutunut kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Lähteitä Brown, L. (1970). Maailman luonto, Afrikka. 302 s. Kirjayhtymä, Helsinki. Juntunen, S. (2008). Rural livelihoods and community lifeworlds: examining village economics and individual livelihood strategies in Unguja, Zanzibar. Turku University Department of Geography Publications B 12, 144 s. Digipaino. Klein, R. (2008). The edaphic landscape of Unguja island, Zanzibar: an exploratory study on the relation between soil variability and the landscape. Turku University Department of Geography Publications B 11, 92 s. Digipaino. Tanzania Sensa 2002 (2003). Population and housing census. <http://www.tanzania.go.tz/census/>. UNDP (United Nations Developmetn Programme) (2009). Human Development Report <http://hdrstats. undp.org/en/countries/country_fact_sheets/cty_fs_tza.html>. ZanziNet <http://www.zanzinet.org/>. 14

20 Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä Mika Orjala Ensimmäiset löytöretkeilijät Sansibarilla Sansibarin ensimmäiset asukkaat olivat luultavasti bantukieliä puhuvia afrikkalaisia, jotka tulivat alueelle noin vuotta ennen länsimaisen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset arabialaiset purjehtijat saapuivat saarille arvioiden mukaan viimeistään 700-luvulla; joidenkin arkeologisten löytöjen perusteella ehkä jo lukujen välisenä aikana. Arabit perustivat Itä-Afrikan rannikolle kauppapaikkoja jo 800-luvulla luoden näin kauppayhteyksiä Afrikan mantereen sisäosien ja muun maailman välillä. Sansibarista tuli viimeistään tuolloin kansainvälinen kauttakulkusatama oivallisen sijaintinsa ansiosta. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että saarilla on ollut jo ajanlaskun alusta lähtien asutusta ja kauppayhteyksiä eri puolille Intian valtamerta. Rannikko- ja valtameripurjehtijat matkasivat sieltä monsuunituulten vauhdittamana Egyptiin, Eurooppaan ja jopa Intiaan sekä Kiinaan saakka. Pitkien valtameripurjehdusten onnistumisen taustalla olivat monsuunituulet, jotka voimakkaina pitkäkestoisina ilmavirtauksina nopeuttivat matkantekoa. Itä-Afrikan rannikkokaistaleelle muodostui vähitellen useita merkittäviä kauppapaikkoja, joista tuli sittemmin myös huomattavia suahilikaupunkeja. Näihin kuuluivat muun muassa Mogadishu, Mombasa, Lamu ja Kilwa. Viimeksimainitusta kaupungista muodostui alueen huomattavin kauppakeidas 1400-luvun kuluessa. Vielä tuolloin Sansibar oli vaatimattoman kokoinen muihin itärannikon suahilikaupunkeihin verrattuna. Vähitellen sen taloudellinen ja poliittinen status kuitenkin kasvoi, ja 1700-luvun aikana se päihitti muut Itä-Afrikan suahilikaupungit. Eurooppalaisille Afrikan itärannikko ja Intian valtameren länsiosat olivat 1400-luvun tienoilla vielä melko tuntemattomia. Euroopassa oli tuolloin vielä käytössä Klaudios Ptolemaioksen ( jaa.) suunnittelemia karttoja, jotka antoivat jokseenkin puutteellisen kuvan ympäröivästä maailmasta. Mittasuhteiltaan vääristyneet kartat asettivatkin suuren haasteen ensimmäisille löytöretkeilijöille, jotka lähtivät muun muassa Portugalista ja Espanjasta purjehtimaan kohti Afrikkaa sekä Sansibaria. 15

21 Mika Orjala Marco Polo ( ), venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija, kuului tiettävästi ensimmäisten eurooppalaisten joukkoon, jotka kirjoittivat Sansibarista. Marco Polo luonnehti saaren asukkaita seuraavanlaisesti: Saarelaiset ovat epäjumalanpalvojia ja heillä on oma kuningas ja kielensä, eivätkä he maksa veroja kenellekään. Asukkaat ovat sekä pitkiä että päättäväisiä, mutteivät kuitenkaan samassa mitoin pitkiä kuin mitä ovat rohkeita, sillä jos he olisivat, niin tällöin he olisivat lihaksikkuutensa sekä lujuutensa ansiosta jättiläisten kokoisia. [ ] Heidän ihonvärinsä on musta ja kulkevat melkein alastomana, vain pieni vaatekappale suojanaan. Saarelaisten hiukset ovat mustat ja niin kähärät, ettei niitä saa suoraksi edes veden avulla. Suut ovat suurikokoiset, huulet paksut, silmät suuret ja verestävät, ja he näyttävät paholaismaisilta. (Lyne 2001: 17 18; suom. Mika Orjala) Tämän värikkään luonnehdinnan aikaan Euroopassa ei tiedetty vielä juuri mitään Afrikasta, saati sitten Itä-Afrikasta ja Sansibarista. Eurooppalaiset eivät myöskään olleet mainittavasti tavanneet afrikkalaisia, joten ensitapaamiset saattoivat nostattaa hyvinkin lennokkaita mielikuvia. Sansibarin vanha pääkaupunki Unguja Ukuu sijaitsi noin 24 kilometrin päässä nykyisestä hallintopaikasta Sansibarin kaupungista (Zanzibar Town) etelään, Kiwani Bayn alueella. Nykyisen kaupungin sijaintipaikka olisi ollut turhan avoin ja haavoittuvainen saaren asuttaneille, kun taas Kiwani Bayssa asukkaat saivat tehokkaasti suojaa ympäristöstään. Unguja Ukuu ta suojelee matala vuoroveden hallitsema ranta, joka on laskuveden aikaan noin kilometrin levyinen. Uzi-saaren takaiset mangrovemetsiköt puolestaan tarjosivat Unguja Ukuun asukkaille turvallisen pakopaikan erinäisiä hyökkäyksiä vastaan. Hyökkäykset olivat tavallisia varsinkin portugalilaisten hallinnon aikaan. Portugalin siirtomaavallan aikakausi Portugalilaiset, jotka tulivat Sansibarilla tunnetuksi nimellä Wareno, kävivät saarella ensimmäisen kerran vuonna Vasco da Gama purjehti tuolloin Intiaan neljän aluksen ja 170 hengen suuruisen miehistön voimin Hyväntoivonniemen kautta Itä- Afrikan rannikolle vieraillen Sansibarin lisäksi myös Mosambikin sulttaanin luona, Mombasassa ja Malindissa. Portugalilaiset purjehtivat tämän jälkeen Afrikasta Intiaan, Kozhikoden kaupunkiin, ensimmäisinä eurooppalaispurjehtijoina. Vuoden kuluttua ensivierailusta Portugali otti Sansibarin siirtomaakseen. Huolimatta siitä, että portugalilaiset saivat pian tämän jälkeen haltuunsa rannikkokaupunkien kaupan, he eivät rohjenneet perustaa alueelle siirtokuntia tai tunkeutua Afrikan sisäosiin. Lukuisien löytöretkien tuloksena portugalilaiset pystyivät vakauttamaan asemansa Itä-Afrikassa, vaikka rannikkoalueiden asukkaat aktiivisesti vastustivatkin Portugalin läsnäoloa. 16

22 Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä Kuva 1. Historiallinen kartta Intian valtamerestä ja sitä ympäröivistä alueista. Kartta kuvaa löytöretkien jälkeistä aikaa, kun kauppasuhteet olivat vakiintuneet Afrikan, Arabian, Aasian ja Euroopan välillä. Kauppareitit on merkitty sinisellä katkoviivalla ja alueittaiset vientituotteet sinisellä tekstillä. Kesä- ja talvimonsuunin vallitseva tuulensuunta on merkitty karttaan punaisella värillä. (Kartta: Mika Orjala) 17

23 Mika Orjala Kuva 2. Etualalla arabialaisten vuosina rakentama linnoitus Kivikaupungissa. Linnoitus rakennettiin sen jälkeen, kun portugalilaiset menettivät Ungujan hallinnan Omanin arabeille. Nykyään linnoituksen sisällä on lukuisia matkamuistomyymälöitä sekä ulkoilmateatteri. (Kuva: Mika Orjala) Portugalilaisten valtakausi jatkui vuoteen 1698, jolloin Muscatin imaami Seif bin Sultan valloitti Portugalin hallinnoimat alueet. Seif bin Sultanin laivasto valtasi pääasiallisen kohteen, Mombasan, lisäksi myös Ungujan, Pemban sekä Kilwan. Näiden valloitusten seurauksena portugalilaiset hylkäsivät koko Afrikan itärannikon Cabo Delgadosta pohjoiseen. Omanin arabien valtaannousua helpotti Portugalin tehoton siirtomaapolitiikka, sillä portugalilaisten syrjäyttäminen ei varmastikaan olisi onnistunut yhtä helposti, jos he olisivat perustaneet alueelle siirtokuntia. Vasta vuonna 1727, useiden yritysten jälkeen, portugalilaiset pääsivät jälleen hetkeksi valtaan Mombasassa, Sansibarilla sekä eräissä muissa rannikkokaupungeissa. Tästä vallanpalautuksesta tuli kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja omanilaiset hallitsivat jälleen Ungujan saarta vuoteen 1744 mennessä ja sen sisarsaarta Pembaa puolestaan vuodesta 1823 alkaen. Portugalilaisten valtakausi päättyi viimein Omanin imaamien laajentaessa vaikutuspiiriään, joka ulottui Mogadishusta Cabo Delgadoon, noin 400 kilometriä Sansibarista etelään. Imaamien vaikutusvalta oli kuitenkin hyvin näennäistä ja muun mu- 18

24 Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä assa Mombasa itsenäistyi vuonna 1746 imaami Ahmed bin Saidin hallintokauden aikana. Suurten suahilikaupunkien joukkoon ja orjakaupan keskiöön Vuoteen 1774 mennessä Omanin Busaidi-dynastian valtapiiri ulottui Sansibarille saakka. Busaidi-dynastian vallan kasvaessa Sansibarin paikallishallinto menetti samalla osin vaikutusvaltaansa. Sansibarin asema muuttui dramaattisesti 1800-luvun koittaessa. Sayyid bin Said nousi vuonna 1806 Omanin johtoon ja yhtenä hänen tavoitteistaan oli vahvistaa Omanin valtaa Itä-Afrikassa. Said hyödynsi tässä perinteikästä hajota ja hallitse -periaatetta; itäafrikkalaiset suahilikaupungit ja niiden johtavat perheet ajettiin kilpailemaan sekä taistelemaan keskenään. Seuraavaksi Sayyid bin Said päätti siirtää Omanin valtakunnan pääkaupungin Sansibarille, jolloin kaupungin taloudellis-poliittista merkitystä voitiin kehittää. Sekä Pemba että Unguja olivat jo muodostuneet merkittäviksi kaupankäynnin keskuksiksi, joten saariryhmän hallintaan kannatti sijoittaa voimavaroja. Omanin uusi sulttaani oli kaiken lisäksi kaukonäköinen diplomaatti. Hän solmi kauppasuhteita eurooppalaisten kanssa ja houkutteli intialaisia kauppiaita Sansibarille. Intialaiset tulokkaat muodostivatkin tärkeän osan Sansibarin tulevassa taloudellisessa kehityksessä. Sayyid bin Saidin rohkea päätös kannatti ja Sansibar osoittautui ajan myötä erittäin onnistuneeksi valinnaksi. Alueen asema kansainvälisenä kaupan keskuksena kehittyi ripeästi ja 1800-luvun kuluessa siitä tuli huomattavin kauppapaikka Afrikan itärannikolla. Itä-Afrikan rannikkoalueen suahilikaupungeilla oli ollut jo noin kahdentuhannen vuoden ajan tärkeä asema Intian valtamerialueen kaupankäynnissä, mikä samalla tarkoitti runsasta kulttuurienvaihtoa. Muun muassa persialaiset, juutalaiset, hindut ja arabit purjehtivat laajalti Intian valtamerellä perustaen kaupankäyntikeskuksia rannikkoalueille. Keskeisiin kauppatavaroihin kuuluivat varsinkin kiinalainen posliini, saviruukut, taatelit, mausteet, eläinten taljat, norsunluu, kulta, kookospähkinät ja viljatuotteet. Mikään edellä mainituista myyntiartikkeleista ei kuitenkaan noussut yhtä keskeiseen ja kuuluisaan asemaan kuin orjakauppa. Orjakaupasta tuli kansainvälisestikin katsottuna huomattava liiketoimi viimeistään 1700-luvun kuluessa sekä Afrikan länsi- että itärannikoilla. Afrikan keskiosista vietiin orjakaravaaneja rannikon kauppakeskuksiin, joista orjia laivattiin eri puolille maailmaa. Muutamina esimerkkeinä mainittakoon Karibianmeren saarten, Pohjoisja Etelä-Amerikan sekä Etelä-Afrikan plantaasit, minne buurit hankkivat orjatyövoimaa Afrikan lisäksi myös Intiasta. Orjakauppa kukoisti myös arabimaissa, Persiassa, Kiinassa, Thaimaassa, Burmassa sekä muualla Aasiassa luvun puolivälissä Sansibar oli tärkein ja suurin orjien kauttakulkusatama Itä-Afrikassa. On arvioitu, että jopa noin orjaa myytiin Sansibarin kautta vuosina Itä-Afrikan rannikon kauppapaikkojen menestyksellistä asemaa tuki se tosiasia, että 19

25 Mika Orjala hyvin harvat ei-afrikkalaiset uskaltautuivat tunkeutumaan rannikkoseuduilta syvemmälle sisämaahan esimerkiksi orjien, norsunluun tai kullan perässä. Afrikkalaisten annettiin hoitaa tavaratoimitukset rannikolle, mistä ulkomaalaiset kauppiaat sitten kuljettivat kauppatavarat eteenpäin. Vihamieliset afrikkalaisheimot, salaperäiset trooppiset taudit ja vaikeakulkuinen maasto toimivat tehokkaina psykologisinakin esteinä muun muassa eurooppalaisille valloittajille. Tämän vuoksi Sansibar toimi turvallisen sijaintinsa vuoksi monen tutkimusmatkailijan lähtö- ja paluupaikkana: esimerkiksi skotlantilainen David Livingstone ( ) ja walesilainen Henry Morton Stanley ( ) lähtivät tutkimaan Afrikan sisäosia maustesaarilta käsin. Saaren asukkaista Nykypäivän Sansibar on kiehtova sekoitus afrikkalaista, arabialaista, intialaista sekä eurooppalaista kulttuuria. Afrikkalaisperäisten saarelaisten katsotaan periytyvän Itä-Afrikasta saapuneista orjista, siirtolaisista sekä saarelle aikaisemmin muuttaneista mannerafrikkalaisista. Ensimmäiset alueelle tulleet afrikkalaiset muuttivat Tumbatun pikkusaarelle sekä Ungujan länsiosaan, Manner-Tansaniaa vastapäätä. Nämä mannerafrikkalaiset on myöhemmin jaettu Watumbatun sekä Wadahimun kieliryhmiin, erityylisiin murteisiin pohjautuen. Aikaa myöden Watumbatun kieliryhmän edustajat asuttivat Ungujan pohjoisosat sekä Pemban eteläosia. Wadahimukieliryhmään kuuluvat levittäytyivät puolestaan Ungujan keski-, itä- ja eteläosiin halliten noin 60 prosenttia saaren pinta-alasta. Kolmas merkittävä suahilikieliryhmä, Wapemba, asutti Pemban länsi-, pohjois- ja itäosat. Näiden kolmen kieliryhmän yhteensulautumisten seurauksena syntyi neljäs murreryhmä nimeltään Washirazi. Historiallisesti katsottuna Ungujan ja Pemban alkuperäisasukkaat kuuluvat Itä-Afrikan rannikolla ja Intian valtameren saarilla asuvaan suahilisivilisaatioon, joka ulottui Sofalasta Mogadishuun. Myös Komorien saariryhmä, joka sijaitsee luoteeseen Madagaskarista, kuului tähän suahilisivilisaatioon. Saarille saapui 700-luvun kuluessa arabialaisia/persialaisia, jotka pakenivat Arabian niemimaalta profeetta Muhammedin kuoleman jälkeisiä uskonnollisia levottomuuksia. Tiettävästi maailman ensimmäinen eteläisen pallonpuoliskon moskeija rakennettiin juuri Sansibarille, jonka asukkaista pääosa on vielä nykyäänkin islaminuskoisia. Omanista saapuneet arabialaiset kuuluivat yleensä maata omistavaan yläluokkaan, ja heillä oli tavallisesti runsaasti myös poliittista vaikutusvaltaa. Sansibarin kansanryhmistä juuri omanilaisia arabeja oli eniten hallinnossa; esimerkiksi intialaisia ja afrikkalaisia oli huomattavasti vähemmän johtavassa asemassa. Yläluokkaisen arabivähemmistön lisäksi Sansibarilla eli myös alempiluokkaisia arabeja, jotka olivat tavallisesti Jemenistä. He olivat saarella yleinen näky kauppiaina, maanviljelijöinä, kadunlakaisijoina sekä muiden vähäpätöisten töiden suorittajina. Sansibarille tuli Komorien saarilta myös Ngazidja-arabeja, jotka väittivät omaavansa arabialaisia sukujuuria. He olivat pääosin kirjanoppineita, jotka toimivat islamin- 20

26 Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä Kuva 3. Sansibarin ensimmäinen moskeija rakennettiin arvioiden mukaan 1100-luvulla Kizimkaziin, missä se on edelleen käytössä 1700-luvulla tapahtuneiden kunnostustöiden jälkeen. (Kuvat: Mika Orjala) uskon opettajina. Arabit saivat muuhun väestöön nähden poliittisia ja taloudellisia vapauksia, joten moni afrikkalaissyntyinenkin sansibarilainen pyrki vakuuttamaan viranomaiset arabialaisuudestaan. Pemban saarella ei ollut samanlaista heterogeenisyyttä eri väestöryhmien välillä, sillä seka-avioliitot esimerkiksi arabien ja afrikkalaisten välillä olivat huomattavasti yleisempiä kuin Ungujan saarella. Tilanne johtui osittain siitä, että kalastusta ja maanviljelyä lukuun ottamatta tärkeimmät talous- ja hallintoasiat hoidettiin Ungujan saarella, joten väestöryhmillä ja/tai yksittäisillä ihmisillä ei juuri ollut tarvetta sosioekonomisen aseman ylenpalttiselle korostamiselle. Sansibarille saapui 1770-luvulta alkaen intialaisia kauppiaita, jotka vähitellen syrjäyttivät afrikkalais- ja arabialaisperäiset kauppiaat tärkeimmillä kauppa-aloilla. Pääosin Intiasta saapuneet hyvin koulutetut tulokkaat saavuttivat nopeasti huomattavan roolin maustesaarien talouselämässä. Intialaiset kauppiaat hoitivat rahanlainausta, karavaanien varustelemista Manner-Afrikassa, kiinteistökauppaa, laivanvarustusta, viljelyplantaasien rahoitusta, pankkitoimintaa sekä kotimaan- että ulkomaankaupankäyntiä. Intialaiset olivat yleinen näky myös käsityöammattilaisina, kuten kultaseppinä, jalokivikauppiaina, ruukuntekijöinä ja muurareina. Sansibarilla 21

27 Mika Orjala asui vuoteen 1871 mennessä noin kaksi ja puolituhatta aasialaista, joiden osuus alueen taloudellisessa kehityksessä oli korvaamattoman tärkeä. Heidän merkittävä asemansa sansibarilaisessa talouselämässä ei hiipunut edes silloin, kun brittiläiset, saksalaiset, ranskalaiset sekä amerikkalaiset saivat jalansijaa Sansibarilla. Oli varsin yleistä, että intialaiset kauppiaat hoitivat eurooppalaisten virkaveljiensä talousasioita, toimien esimerkiksi kaupanvälittäjinä ja tavarantoimittajina. Taria Topan oli luultavasti kuuluisin kaikista intialaisista talouspohatoista Sansibarilla. Hän toimi muun muassa Tippu Tipin ja Rumalizan rahoittajana, jotka olivat nimekkäitä orja- ja norsunluukauppiaita. Sansibarin kokonaisväkiluku oli 1830-luvun aikalaisarvioiden mukaan noin , josta merkittävä osa asui Kivikaupungissa (Stone Town), Sansibarin tärkeimmässä ja suurimmassa kaupunkiasutuskeskittymässä. Tähän lukumäärään ei kuitenkaan sisälly orjia, joita oli saarella varovaisestikin arvioituna useita kymmeniä tuhansia. Sansibarilla myytiin parhaimmillaan jopa orjaa vuodessa ja 1870-luvuilla, joten saarten todellinen väkiluku saattoi olla huomattavan suuri. Joka tapauksessa maustesaarilla asui runsaasti enemmän orjia kuin vapaita kansalaisia. Orjien suuri lukumäärä mahdollisti muun muassa tehokkaan mausteneilikkaviljelyn, johon tarvittiin runsaasti työväkeä ja 1900-lukujen taitteessa saarille jouduttiin kuitenkin hankkimaan lisätyövoimaa Tanganjikasta (Tansanian mannerosa), Kongosta, Mosambikista, Malawista, Keniasta ja Ugandasta. Tämä oli seurausta siitä, että Iso-Britannia julisti orjakaupan ja orjien pitämisen laittomaksi, mikä puolestaan synnytti huomattavan työvoimapulan rahakasviplantaaseilla. Vuoden 1948 väestölaskennan mukaan Ungujan saarella oli siirtolaista ja Pemban saarella puolestaan Molempien saarien kokonaisväestömäärä oli yhteensä Nopean väestönkasvun taustalla oli vapautettujen orjien suuri määrä, jotka huomioitiin myös väestönlaskennassa. Eurooppalaisia oli tuolloin Sansibarilla vain 296. Kyläyhteisöistä Ungujan ja Pemban saarien kyläyhteisöt olivat 1700-luvulle tultaessa pienikokoisia ja toisistaan erillisiä, itsenäisiä toimijoita. Niiden talous pohjautui kyläläisten yhteistyöhön ja omavaraisuuteen. Kylien maa-alueet olivat tavallisesti yhteistä omaisuutta; tällaista maata kutsuttiin uwanda-nimellä. Yksittäiset perheet omistivat puolestaan ns. kiambo-maata, jossa he saattoivat viljellä esimerkiksi hedelmäpuita. Kiambomaata viljeltiin yleensä pysyvästi kesantokiertoa käyttäen, varsinkin jos maaperä oli niin hedelmällistä, ettei kiertoviljelyä tarvittu. Kyläyhteisön omistamilla uwandamaa-alueilla käytettiin puolestaan kierto- eli kaskiviljelyä. Näitä alueita saattoivat käyttää erillistä maksua vastaan myös kyläyhteisön ulkopuoliset henkilöt. Sansibarin kyläyhteisöjen sosiaalinen koostumus oli eri kylissä samankaltainen. Mvyale-niminen korkea-arvoinen kyläyhteisön jäsen kontrolloi uwanda-maan käyt- 22

28 Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä Kuva 4. Kalastajia Dhowveneissä. (Kuva: Nora Fagerholm) töä. Kylän vanhimmat, watu wanne, hallinnoivat puolestaan muuta kylän elämää. He muun muassa perivät maankäyttöveroa kyläyhteisön ulkopuolisilta ihmisiltä, jos näillä oli kylän alueella esimerkiksi viljelyksiä. Sheha, kylän hallinnollinen johtaja, valittiin puolestaan ylempien hallintovirkamiesten toimesta. Tämä hallinnollinen tehtävä on vielä nykyäänkin käytössä kylissä: sheha huomioi toiminnassaan sekä kylän sisäiset että ulkopuoliset asiat ja toimii eräänlaisena kunnanjohtajana. Kalastaminen oli keskeinen elinkeino (rannikko)kyläyhteisöissä. Kalastusalueissa 23

29 Mika Orjala Kuva 5. Mausteneilikoiden kuivatusta. (Kuva: Nora Fagerholm) käytettiin samanlaista uwanda- ja kiambo-alueenomistushallintaa kuin maanviljelyn yhteydessä. Paikalliskylän perheillä oli nautintaoikeus laskuveden aikaan tapahtuvaan rantakalastukseen. Nämä rannikkovesien kiwanja-alueet olivat kiambo-alueiden tapaan yksittäisten perheiden omistuksessa. Rannikosta etäämpänä sijaitsevia kalastusvesiä saattoivat sen sijaan käyttää kaikki halukkaat. Kalastuksessa käytettiin tavallisesti kahdentyyppisiä veneitä: ngalawa-veneitä, joissa käytetään tukiponttooneita tasapainottamaan kapeaa alusta, ja dhow-purjealuksia, jotka ovat kooltaan isompia ja leveämpiä. Jälkimmäisessä venetyypissä ei käytetä tukiponttooneita. Runsaasti kalastetuilla alueilla käytettiin välillä pyyntirajoituksia, jolloin kalastusvesiä ei kylänvanhimpien tekemän yhteisen sopimuksen mukaan hyödynnetty. Tällöin pyyntialueita voitiin elvyttää, aivan samalla tavoin kuin kesantokiertoa käytetään maanviljelyksessä. 24

30 Mausteneilikoita, orjakauppaa ja löytöretkeilijöitä Sansibarilaiset kyläyhteisöt olivat 1700-luvulle tultaessa pitkälle omavaraisia erilaisten käsitöiden tuottamisessa. Esimerkiksi saviesineitä valmistettiin arkeologisten löytöjen perusteella viimeistään luvuilla. Kyliin muodostui erityyppisiä ammattiryhmiä, joiden ammattitaito saattoi olla hyvinkin korkea esimerkiksi paikallisten kyläseppien metallitöitä vietiin lähialueiden ohella myös ulkomaille. Joillakin seuduilla maataloustuotteita sekä kangas- ja metallikäsitöitä saatiin valmiiksi niin runsaasti, että niitä voitiin viedä huomattavissa määrin Sansibarin ulkopuolelle. Esimerkiksi Pembalta vietiin runsaasti viljaa Kenian Mombasaan sekä Arabian niemimaalle ja 1800-luvun kuluessa Pemban elintarvikevienti siirtyi kaukomaiden sijaan naapurisaarelle, kun Sansibarin Kivikaupunki laajeni ja sen asukasluku kasvoi. Samalla Sansibarista tuli Afrikan itärannikon tärkein kauppapaikka. Tätä edesauttoi se, että imaami Said bin Sultan siirrätti sinne hovinsa ja alkoi aktiivisesti edistämään saaren hallinnollista merkitystä sekä sen roolia kansainvälisenä tavaranvälittäjänä ja -tuottajana. Yksi tunnetuimmista sansibarilaisista vientituotteista oli mausteneilikka, jota kuljetettiin saarilta ympäri maailmaa. Mausteneilikoita ja orjatyövoimaa Neilikkaviljelmille tarvittiin runsaasti orjatyövoimaa, jota kuljetettiin saarille tuhansittain. Sansibarilta puolestaan kuljetettiin ulkomaille satojatuhansia orjia. Arvioiden mukaan Afrikasta vietiin ja 1800-lukujen välisenä aikana esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan noin 9 12 miljoonaa orjaa. Itä-Afrikan ja Intian valtameren puolella käyty orjakauppa oli vielä vilkkaampaa: mahdollisesti jopa miljoonaa ihmistä vietiin orjina Intian valtameren, Punaisen meren sekä Saharan kautta Afrikan ulkopuolelle vuosisatojen kuluessa. Orjien kauttakulkupaikkoja oli lukuisia, eli kaupankäynti ei ollut ainoastaan Sansibarin varassa. Huolimatta siitä, että Isossa-Britanniassa julistettiin vuonna 1807 orjakaupan olevan laitonta kaikilla sen hallitsemilla alueilla, orjia laivattiin yleisesti vielä 70 vuotta julistuksen jälkeenkin Intian valtamerellä. Itä-Afrikan, ja erityisesti Sansibarin, alueella harjoitettu orjakauppa saatiin pääosin tyrehdytettyä vasta 1870-luvulla, kun Ison-Britannian laivasto järjestelmällisesti jahtasi orjakauppiaita. Esimerkiksi Atlantin valtamerellä Ison-Britannian Länsi-Afrikan laivasto-osasto otti kiinni vuosien aikana noin orjalaivaa ja vapautti arviolta orjaa. Orjakaupan muuttuminen laittomaksi heikensi orjien myyntiä myös Itä-Afrikan puolella. Tämä pakotti monen sansibarilaisen kauppiaan muuttamaan liikesuunnitelmiaan, sillä orjien kysynnän hiipuminen merkitsi samalla myös jo myytävänä olevien orjien arvon pienentymistä. Sansibarille perustettiinkin enenevässä määrin sokeriruoko- ja neilikkapuuplantaaseja, jotta menetetylle tulonlähteelle saatiin korvaavia tuloja. Ensimmäiset neilikkapuutaimet tuotiin Sansibarille vuonna 1812, minkä jälkeen mausteneilikan tuotanto kasvoi saarilla huomattavan nopeasti. Myös Pemballe vietiin neilikantaimia, ja 1840-luvun loppuun mennessä jo 2/3-osaa saaresta oli raivattu neilikkaplantaaseiksi. 25

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Mira Rantakeisu. TIETOISKU: IMPERIALISMIN AIKA (7. 9.luokat)

Mira Rantakeisu. TIETOISKU: IMPERIALISMIN AIKA (7. 9.luokat) Mira Rantakeisu TIETOISKU: IMPERIALISMIN AIKA (7. 9.luokat) Löytöretkeilijät avaavat tietä Afrikan sisäosien luonto ja kulttuuri olivat vuosisatoja pysyneet eurooppalaisille tuntemattomina. Aina 1400-luvulle

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Sustainable forest use and food security SUFO-projekti Sansibar, Tansania

Sustainable forest use and food security SUFO-projekti Sansibar, Tansania Sustainable forest use and food security SUFO-projekti Sansibar, Tansania Projektin esittelytilaisuus 9.1.2013 Turun Maantieteellinen Seura ry, Salla Eilola Unguja (Sansibar) Pinta-ala: 1 600 km 2 Väestö:

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA 1 Kuva: Markus Keskitalo TAJ MAHAL PORUKKAKUVA Reissuporukka Taj Mahalilla 26.1.2010: Markus, Vinod, Ville, Harri, Seppo, Marja, Jouni ja Saana 2 Intian lyhyt oppimäärä Valtiomuoto: tasavalta Pääkaupunki:

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Mira Rantakeisu KENIA

Mira Rantakeisu KENIA KENIA Luonto Kenia sijaitsee Afrikan itärannikolla päiväntasaajan molemmin puolin. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Somalia, Etiopia ja Sudan, lännessä Uganda ja etelässä Tansania. Suurimmat järvet

Lisätiedot

Länsimaat jakavat maailman

Länsimaat jakavat maailman Länsimaat jakavat maailman IV 1 Pääluvun punainen lanka Pääluvussa kuvataan, kuinka eurooppalaisten kiinnostus muuhun maailmaan kasvoi 1800-luvun kuluessa, sekä kuinka tuo kiinnostus muuttui siirtomaahallinnoksi

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Maataloussektorin mahdollisuudet Namibiassa Fact finding-, verkostoitumis- ja messumatka 23.-1.10.2015

Maataloussektorin mahdollisuudet Namibiassa Fact finding-, verkostoitumis- ja messumatka 23.-1.10.2015 Maataloussektorin mahdollisuudet Namibiassa Fact finding-, verkostoitumis- ja messumatka 23.-1.10.2015 Karja- ja maatalous fokus Windhoek Agricultural and Industrial Show -messut B-to-B tapaamiset B-to-B

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

AFrikAn AikA JA AJAnlAsku

AFrikAn AikA JA AJAnlAsku AFrikAn AikA JA AJAnlAsku Afrikkalainen elämänrytmi on usein eurooppalaiselle ihmiselle vieras. kyse on siitä, että useiden afrikkalaisten kulttuurien aikakäsitys poikkeaa länsimaisesta. Afrikkalaisesta

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE

OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE Niina Käyhkö & Nora Fagerholm maantieteen osasto, maantieteen ja geologian laitos LOUNAISPAIKKA 10 VUOTTA! JUHLASEMINAARI 20.9.2012 MIKÄ ON SINUN

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

56401 Itä-Afrikan aluemaantieteen erityiskysymyksiä, Petri Pellikka Luento 2

56401 Itä-Afrikan aluemaantieteen erityiskysymyksiä, Petri Pellikka Luento 2 56401 Itä-Afrikan aluemaantieteen erityiskysymyksiä, Petri Pellikka Luento 2 ITÄ-AFRIKAN VANHAT KULTTUURIT Arvi Hurskainen Arabihistorioitsija ibn-battuta kuvasi Kilwan kaupunkia, itäisen Afrikan rannikon

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND)

SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND) SISU-projekti Small Islands for Survival and Understanding Partnerit: I samma båt-samassa veneessä rf ry (local( actiongroup In the same boat ) (Finland) Carpe Mare (LAG, Gothenburg,, SWEDEN) WHELK (West

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu 1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli

Lisätiedot

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012 Rock-musiikin musta menneisyys Petra Martikainen 2012 Bluesin,jazzin,gospelin ja rockin juuret ovat Länsi-Afrikassa Orjakauppa Yhdysvaltoihin 1600-luvulta lähtien -> orjat toivat mukanaan oman perinteensä,kirkoissa

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan

Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Elämysmatkalle bangladeshilaiseen bambumajaan Lähetysyhdistys Kylväjän työ Bangladeshissa Kylväjän työ Bangladeshissa aloitettiin vuonna 1976 yhden vähemmistökansan, oraonien, keskuudessa maan luoteisosassa.

Lisätiedot

Tulevatko mangrovemetsät

Tulevatko mangrovemetsät Tulevatko mangrovemetsät takaisin? LOURDES ANTONYSAMY, TAMIL NADU, INTIA. Vadakku Ammapattinamin kylä Tamil Nadussa Etelä-Intiassa pelastui vuoden 2004 tsunamilta mangrovemetsiensä ansiosta. Muinaiset

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot