JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Sivu 334 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Aika klo 16:00-18:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 334 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 337 Vastaus kuntalaisaloitteeseen karjalan kielen esiin tuomisesta Joensuun kaupunkiympäristössä Sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi julistaminen Joensuun Kodit Oy:n valtion lainojen konvertointilainan takaushakemus 340 Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisen valmisteluasiakirjoihin 341 Sopimus Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta 342 Maankäytön toteutusohjelman 2015 ja väestöennusteen hyväksyminen Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Rakennuskiellon jatkaminen Sirkkalan kaupunginosassa Hallintosäännön muuttaminen Edustajien nimeäminen vuoden 2015 kutsuntojen avaustilaisuuksiin Maakuntavaltuuston kokous Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 36

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Bogdanoff Eero jäsen Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Huovinen Tuija jäsen Ikonen Päivi jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Tahvanainen Ville jäsen Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston poistui klo puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kärkkäinen Mikko kaupunginlakimies läsnä klo Poissa Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Hortanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Aino Heikura pöytäkirjan tarkastaja Eila Heinonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 334 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi. Kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen oli kokouksen alussa kuultavana hallintosääntömuutokseen liittyen.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 335 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Aino Heikuran ja Eila Heinosen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 38/ /2013 KH 336 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta, että kaupunginvaltuuston päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä, ja että ne ovat täytäntöönpanokelpoisia. Samalla kaupunginhallitus päättää panna ne täytäntöön ja tehdä sitä varten seuraa vat toimenpiteet ja ilmoitukset: 81 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 82 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 81 ja 82 :t eivät aiheuta toimenpiteitä. 83 Tarja Hallikaisen eronpyyntö alueellisesta jätelautakunnasta Ilmoitetaan asianosaisille ja alueelliselle jätelautakunnalle sekä tehdään mer kin tä luottamushenkilörekisteriin. 84 Juha Tuupasen eronpyyntö luottamustoimista Ilmoitetaan asianosaisille, hallintoyksikköön, liiketoiminnan joh to kunnal le ja tuottajan neuvottelukunnalle sekä tehdään merkintä luot ta mushen ki lö re kis te riin. 85 Satu Kristerssonin eronpyyntö luottamustoimista Ilmoitetaan asianosaisille, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja so si aa li palve lu jen kuntayhtymälle ja rakennus- ja ympäristölautakunnalle sekä teh dään merkintä luottamushenkilörekisteriin. 86 Penttilänranta II asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 87 Mäntyläntie 4-6 asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 88 Sepänkatu 15 ja 17 asemakaavan muutoksen hyväksyminen Päätöksestä ilmoitetaan kaupunkirakennelautakunnalle ja ra ken nus- ja ym pä ris tö lau ta kun nal le sekä lähetetään kaavan hy väk sy mis tä kos ke va pää tös ja kaavakartta sekä -selostus mah dol li si ne lau sun toi neen ja muistu tuk si neen viivytyksettä Poh jois-kar ja lan elinkeino-, lii ken ne- ja ym päris tö kes kuk sel le. Li säk si kaavan hyväksymistä kos ke vas ta pää tök ses tä ilmoitetaan kau pun ki ra ken ne yk si kön kaa voi tuk sen toi mes ta vii vy tyk settä niil le viranomaisille, kunnan jäsenille ja muis tu tuk sen tehneille, jot ka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa näh tä vil lä. Sen jälkeen, kun kaavan hyväksymispäätös on saavuttanut lainvoi man, pää tök ses tä kuulutetaan siten kuin kunnalliset il moi tuk set jul kais taan ja voi maan tullut kaava lähetetään Pohjois-Karjalan maa kun ta lii tol le. Elinkei no-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuk sel le lähetetään il moi tus kaa van voi-

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus maan tu los ta. 89 Joensuun kaupungin tarkastussäännön muuttaminen Ilmoitetaan tarkastuslautakunnalle ja merkitään sääntökokoelmaan. 90 Osavuosikatsaus Ilmoitetaan talous- ja strategiayksikölle. 91 Vastaus valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden val tuus to aloittee seen senioreiden liikuntaohjelmasta 92 Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden val tuus to aloit teeseen pilottituen hakemisesta joukkoliikenteen hintojen alentamiseksi 93 Vastaus valtuutettu Veijo Oinosen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen bus si lii ken teen maksuvyöhykerajojen muuttamisesta 94 Vastaus valtuutettu Seppo Eskelisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen joen suu lai sen jääurheilun harrastusmahdollisuuksien parantamisesta 95 Vastaus valtuutettu Heli Hjälmin ynnä muiden valtuustoaloite mak sut tomien liikunta- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä lapsille ja nuorille syys- ja talvilomien aikana 96 Vastaus valtuutettu Ville Tahvanaisen ynnä muiden val tuus to aloit teeseen järjestöjen palkkatuen tiedottamisen tehostamisesta :t Eivät aiheuta toimenpiteitä. 97 Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite kaupungin vuo den 2015 joulumuistamisvarojen käyttämisestä vanhusten ar ki ruokai lun selvittämiseen Lähetetään hallintoyksikön ja sosiaali- ja terveyslautakunnan val mis telta vak si. Jakelu Hallintoyksikkö

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Vastaus kuntalaisaloitteeseen karjalan kielen esiin tuomisesta Joensuun kaupunkiympäristössä 3906/ /2014 KRAKLK Karjalaisten Kotiseutualue -hanke on tehnyt Joensuun kaupungille aloitteen, jossa esitetään karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Konk reet ti si na asioina aloitteessa esitetään karjalankielisiä nimikylttejä osalle kes kus tan katuja, karjalankielisiä tervetulotoivotuksia asemille ja karjalan kielen käyt tä mis tä joidenkin uudisalueiden katunimissä. Joensuun katunimitoimikunta on keskustellut asiasta sähköpostikokouksessa. Toi mi kun ta ei ole nähnyt karjalan kielen käyttämiselle Joensuussa hyviä pe rustei ta, koska Joensuu ei ole eikä ole ollut karjalan kielen aluetta. Täällä puhuttu kie li kuuluu suomen kielen itäisiin savolaismurteisiin. Joensuun seudulla tunnetaan mielellään sympatiaa Karjalaa kohtaan ja ko ros tetaan omaa karjalaisuutta. Karjalan kieli ei kuitenkaan ole luontainen osa tämän alu een identiteettiä. Kuvitteellisella Karjalan kartalla Joensuu olisi sen läntisiä ää reis osia. Vaikka Joensuu hahmottuu Suomen kartalla itäiseksi ja karjalaiseksi kau pun giksi, on Joensuun historia suomenkielinen. Kaupungin lähes 170-vuotisen olemassa olon alkuaikoina käytettyjä kieliä ovat olleet myös venäjä ja ruotsi, varmasti myös karjala. Itsenäistyminen ja sotien jälkeinen rautaesiripun aika leikkasivat var sin tehokkaasti yhteyden itäisempään karjalankieliseen Karjalaan. Joensuu muut tui leimallisemmin suomenkieliseksi. Nykyinen monikulttuuristuminen voi eh kä muuttaa tilannetta yllättäviinkin suuntiin. Karjalan kielen ottaminen näkyvään julkiseen käyttöön ei kuvaisi tämän alueen kult tuu ri pe rin nön olennaista sisältöä. Se koettaisiin hyvin todennäköisesti vieraa na, päälle liimattuna elementtinä. Varsinkaan nyky-joensuussa karjalan kielel le käännetyt kadunnimet ja tervetulotoivotukset eivät olisi kotonaan. Karjalan kieltä ei tulisi ottaa Joensuussa käyttöön yleisessä nimistössä, lukuun ot ta mat ta mahdollisesti erikseen harkittavia uudisalueiden paikannimiä. Näis säkin olisi hyvä käyttää sellaisia nimiä, jotka avautuvat ilman suurta vaivaa myös poh jois kar ja lai sel le valtaväestölle. Tällaisia karjalan kieleen vivahtavia, pai kal lismur teis sa käytettyjä ilmaisuja lienee löydettävissä ilman erityistä vaivannäköä. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antai si edellä kirjoitetun vastaukseen aloitteeseen, joka koskee karjalan kielen esiin tuo mis ta Joensuun kaupunkiympäristössä.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KH 337 Kesänaikana on käyty vilkasta julkista keskustelua karjalan kielestä, sen his torias ta ja asemasta Joensuussa. Sekä asiantuntijoiden kirjoitukset että mie li pi teiden moninaisuus on osoittanut, että aihe koetaan sekä kiinnostavaksi että tärkeäk si. Katunimitoimikunta kävi pitämässään kokouksessa läpi siihen mennessä tul lut ta palautetta ja on edelleen aiemmin lausumansa näkemyksen takana. Toimi kun nan vastine kirjoituksiin on liitetty aloitteen käsittelyaineistoon ja kaupun gin hal li tuk sel le tiedoksi. Aloitteessa on esitetty, että kaupunki asettaisi suomenkielisten katunimien vierel le karjalankieliset katunimet Siltakadulta risteävien katujen kulmaan. Lisäksi on esitetty karjalankielisten infotaulujen ja tervetuloa toivotusten asettamista se kä rautatieasemalle että lentoasemalle. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan asemakaavassa määrätään kadun tai muun ylei sen alueen nimi. Ne voidaan myös muuttaa kunnan erillisellä päätöksellä. Virallisilla opastekylteillä, kuten katunimikylteillä, ohjataan kulkijoita mah dol lisim man selkeästi ja havainnollisesti oikeaan osoitteeseen. Nimikylttien selkeys ja yksiselitteisyys on erityisen tärkeää pelastustoimen näkökulmasta. Ni mi kylttien perusteella ei saa syntyä tilannetta, jossa hätätilanteessa tarvittava apu ohjau tui si väärään paikkaan. Avun hälyttäminen pitää pystyä tekemään aina oi keaan viralliseen osoitteeseen, vaikka hälytyksen tekijä ei olisi paikkakuntalainen. Vi ral li sis ta katunimistä poikkeavat kyltit voivat aiheuttaa turhia riskejä avun saami ses sa. Tämän vu0ksi kadut tulee merkitä vain niille annetulla virallisilla ni mil lä. Matkailija voi katukylttien perusteella päätellä myös kunnassa käytettävät vi ralli set kielet. Kielilain mukaan Joensuu on yksikielinen kunta. Vaikka karjalan kieli on saanut vähemmistökielen statuksen se ei kuitenkaan ole Joensuun virallinen kie li. Alueen karjalaisuus onkin syytä nostaa esille jollakin muulla tavoin kuin katu kyl teil lä. Mikäli karjalankieltä halutaan tuoda näkyville, tulisi kohde/ kohteet valita har kiten. Matkailijoille hyvin näkyviä elementtejä Joensuussa ovat sillat. Joensuun ruu tu kaa va-alu een silloille voidaan etsiä epäviralliset karjalankieliset nimet, joi ta olisi mahdollista hyödyntää myös matkailumarkkinoinnissa. Erityisesti Yli sou tajan silta ja vanhat sillat muodostavat elämyksellisen ja kiinnostavan kul ku rei tin. Virallisten käytössä olevien nimien lisäksi kaupunki voisi harkita kar ja lan kie lis ten nimien antamista näille silloille. Rautatieaseman ympäristö on tällä hetkellä varsin jäsentymätön ja koko alueen suun nit te lu on käynnissä. Tässä vaiheessa ei ole järkevää sijoittaa alueelle uut ta infotaulua. Lentoaseman infotaulut eivät kuulu Joensuun kaupungin vas tuul le. Maakuntaliitto on parhaillaan selvittämässä tervetulokylttien asettamista len toase man tien varteen. Tavoitteena on korostaa erityisesti met sä pää kau pun ki imagoa. Jatkossa erilaisten kaupungin omien infotaulujen uu si mi sen yh tey des sä kaupunki on valmis tapauskohtaisesti ottamaan mukaan myös kar ja lan kie len käytön. Erityisesti raja-alueilla karjalankielen käyttöä pyritään edistämään.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupungin lisäksi karjalankielen näkyvyyttä voivat edistää useat muut toimijat ja erilaisten hankkeiden ja tapahtumien yhteydessä on mahdollista nostaa asia esille. Valmistelija: Tekninen johtaja Karjalan kielen esille tuominen jatkossa kaupungin infotauluissa on mahdollisuus, jonka toteuttaminen tapaus- ja paikkakohtaisesti harkiten on hyvin perusteltua. Karjalan kielen näkyvyyttä voivat kaupungin lisäksi edistää myös muut toimijat edellä mainitulla tavalla tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä, mutta myös tuomalla karjalan kieli esille omien rakennustensa ja kohteidensa infotauluissa tai vastaavissa. Kaupunki voi osaltaan olla myötävaikuttamassa asian nykyistä parempaan esille tuloon myös tällä tavalla. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä kirjoitetun vastauksen aloitteeseen, joka koskee karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Liitteet Liite 1 Joensuun kaupungin katunimitoimikunnan lausunto karjalankielisistä kadunnimikylteistä Liite 2 Kuntalaisaloite Karjalankielisten nimikylttien laittamiseksi Siltakadulta risteäville kaduille ja tervetuloa kylttien laittamiseksi Rautatieasemalle ja lentoasemalle Jakelu Aloitteen tekijä

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi julistaminen 10/ /2013 HETYJ Kaupunginvaltuusto päätti siirtää aiemmin vakinaisesti sosiaali- j a ter veys joh tajan virkaa hoitaneen Pekka Kuosmasen tuotannonjohtajaksi alkaen. Kaupunginhallitus puolestaan päätti , ettei sosiaali- ja ter veys johta jan virkaa täytetä vakinaisesti merkittävistä toimintaympäristössä ta pah tu vista muutoksista johtuen ja antoi konsernihallinnolle tuolloin tehtäväksi val mis tella sosiaali- ja terveysjohtajan viran määräaikainen hoito sisäisin teh tä vä jär jes telyin. Hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Eija Rieppo on hoitanut sosiaali- ja ter veys johta jan avointa virkaa alkaen. Kaupunginvaltuuston päätöksissä avoi men viran hoito on määritelty päättymään Koska sosiaali- ja terveysjohtajan virka on jo kaksi kertaa täytetty väliaikaisesti ja koska viran hoito on edelleen välttämätöntä järjestää, on virka syytä täyttää vaki tui ses ti. Myös keskeneräinen sotetuotannon valmistelu edellyttää kau pun gil ta vahvaa asiaosaamista, minkä vuoksi viran täyttäminen on perusteltua. Hallintosäännön 56 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan, keskusten johtajat sekä konsernihallinnon yksiköiden johtajat. Hallintosäännön henkilöstöohjeiden 53 :n mukaan valinnasta päättävä vi ranomai nen päättää alaistensa virkojen ja toiminen osalta viran tai työtehtävien julis ta mi ses ta. Kaupunginvaltuuston valitseman viranhaltijan osalta asiasta päättää kuitenkin kaupunginhallitus. Hallintosäännön 55 :n mukaan keskuksen johtajien, tässä sosiaali- ja ter veysjoh ta jan, kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaali- ja terveysjohtajan virka julistetaan haet ta vak si siten, että se täytetään vakituisesti alkaen. KH 338 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää julistaa sosiaali- ja terveysjohtajan viran haettavaksi siten, että se täytetään va kitui ses ti alkaen.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaupunginhallitus Jakelu Henkilöstöyksikkö Sosiaali- ja terveysvirasto

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Joensuun Kodit Oy:n valtion lainojen konvertointilainan takaushakemus 6318/ /2015 KH 339 Joensuun Kodit Oy hakee kaupungin omavelkaista takausta rahalaitoksesta otettavalle uudelle rahalaitoslainalle. Joensuun Kodit Oy:n hallitus on käsitellyt yhtiön valtion lainojen konvertointia ja yhtiö on kilpailuttanut rahalaitoslainan, jolla konvertoidaan perusparantamiseen ja rakentamiseen myönnettyjä valtion lainoja rahalaitoslainaksi. Konvertoinnin kohteena on vuosituhannen vaihteen molemmin puolin rakentamiseen ja perusparantamiseen useisiin eri kohteisiin myönnettyjä valtion lainoja ,00 euron arvosta. Lainoista maksetaan lyhennyksiä vain noin euroa vuodessa. Korkotaso lainoilla on n. 4,3 5,3% ja korkokustannus lainoista on noin euroa vuodessa. Maksettava korkosumma ei juuri pienene, koska lainapääomakaan ei juuri pienene. Tilanne johtaa pahimmillaan siihen, että lainoitettujen kohteiden tullessa peruskorjausikään, on yhtiöllä, ja sitä kautta kohteissa asuvilla vuokralaisilla, maksettavanaan korot ja lyhennykset sekä alkuperäisestä rakennuslainasta että peruskorjauslainasta. Joensuun Kodit Oy on kilpailuttanut euron lainan, jolla on tarkoitus korvata em. valtionlainat. Lainatarjoukset yhtiö sai viideltä rahoituslaitokselta. Lainatarjouksia pyydettiin 10, 20 sekä 25 vuoden laina-ajoille sekä muuttuva että kiinteäkorkoisina eri pituisille korkojaksoille. Lainatarjoukset on pyydetty ja käsitelty yhteistyössä kaupunginkamreerin kanssa konserniohjeiden mukaisesti. Suoritetussa lainatarjousvertailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioitiin Pohjois-karjalan Osuuspankin tarjous 20 vuoden lainasta sidottuna 10 vuoden kiinteään korkojaksoon 1,33% korolla tarjoushetkellä. Lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi 10 vuoden kiinteäkorkoisen jakson jälkeen, jolloin laina sidotaan muuttuvakorkoisena 3 kk euribor korkoon. Tässä vaiheessa lainapääomaa on jäljellä 7,85 milj. euroa. Korkomenot em. 1,33% korolla nykyisellä lainan alkupääomalla olisivat ensimmäisenä vuonna noin euroa, josta se vuosittain alenee lainapääoman pienentyessä vuosittain euroa. Käytännössä nykyisestä korkoihin kuluvasta eurosta voidaan valtaosa siirtää lainalyhennyksiin, josta taas kertautuvat edelleen pienenevät korkomenot. Joensuun Kodit Oy:n tehtävänä on omistaa ja tarjota hinta- ja laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä vuokra-asuntoja. Joensuun kaupunki omistaa 100,00 % yhtiön osakkeista. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 28,2 milj. euroa ja tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,0 euroa. Taseen loppusumma oli 173,0 milj. euroa ja lainakanta 148,2 milj euroa. Yhtiön korkokulut vuonna 2014 olivat 3,5 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 10,8 milj. euroa. Kaupungin omavelkaiset takaukset per olivat 33,6 milj. euroa. Kaupungin takauksien yhteissumma per olivat 88,3 milj. euroa. Joensuun Kodit Oy:n päivätty takaushakemus ja ote hallituksen pöytäkirjasta liitteenä.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Talous- ja strategiayksikkö esittää, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Joensuun kaupungin omavelkaisen takauksen Joensuun Kodit Oy:n ,00 euron määräisen, Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan lainan vakuudeksi. Lainan korko on sidottu kymmenen vuoden kiinteään korkoon kymmenen vuoden ajaksi, jonka jälkeen lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi sidottuna 3 kk euribor korkoon. Laina-aika on 20 vuotta. Lainan lopullinen korko määräytyy lopullisesti kaksi pankkipäivää ennen lainan nostamista ja edellä mainittu 1,33% korko on tarjoushetken korko. Valmistelija kaupunginkamreeri Ilpo Huurinainen Kaupunginjohtaja päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää Joensuun kaupungin omavelkaisen takauksen Joensuun Kodit Oy:n ,00 euron määräisen, Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan lainan vakuudeksi. Lainan korko on sidottu kymmenen vuoden kiinteään korkoon kymmenen vuoden ajaksi, jonka jälkeen lainan korko muuttuu muuttuvakorkoiseksi sidottuna 3 kk euribor korkoon. Laina-aika on 20 vuotta. Lainan lopullinen korko määräytyy lopullisesti kaksi pankkipäivää ennen lainan nostamista ja edellä mainittu 1,33% korko on tarjoushetken korko. Liitteet Liite 3 Hakemus omavelkaisesta takauksesta Joensuun Kodit Oy:n lainalle Jakelu Kaupunginvaltuusto

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Lausunto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisen valmisteluasiakirjoihin 3695/ /2014 KH 340 Keväällä 2014 Pohjois-Karjalan alueen kuntien ( mukaan lukien Heinävesi) ja PKSSK järjestivät kaksi neuvottelutilaisuutta (Kimmel ja Huhmari ), joissa kuntien luottamushenkilöiden edustajat sekä kuntajohtajat sopi vat yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisen tuo tan to mal li sel vityk sen käynnistämisestä ja hankkeen teknisen hallinnoinnin sijoittamisesta Pohjois-Kar ja lan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään. Hankkeen ohjaus ryh mä muodostettiin jäsenkuntien nimeämistä luottamushenkilöistä. Jo kaises ta jäsenkunnasta ohjausryhmään tuli yksi luottamushenkilö, Joensuusta kaksi. Pohjois-Karjalan sote hankkeessa on laadittu suunnitelma pal ve lu tuo tan to raken tees ta ja toimintaorganisaatiosta, millä vastataan osaltaan kansalliseen tarpee seen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisesta, missä kes keisi nä periaatteina ovat peruspalveluiden vahvistaminen, väestön hyvinvoinnin ja ter vey den edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja yhdenvertaisen saa ta vuu den luominen toimivalla, eheällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla pal ve lu ra ken teel la sekä palvelukokonaisuuksien rakentaminen kansalaisen tarpei den mukaisesti nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä tavoi tel laan saumattomia palvelukokonaisuusketjuja, jolloin sekä palveluiden toimi vuus että kustannustehokkuus paranevat. Käytännön selvitystyön toteutus on tapahtunut alueen kuntien ja kun ta yh tymien palveluksessa olevien viran- ja toimenhaltijoiden oman työn ohessa teh tynä työnä. Henkilöstöjärjestöjen edustus on ollut valmistelutyöryhmissä. Ny ky tilan teen kartoittamisessa ja asukkaiden osallistumis- ja vai ku tus mah dol li suuksien kehittämistyössä yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-Karjalan so si aa li tur va yh dis tys sekä yritysten osalta alueen elinkeinoyhtiöt. Kuntien kirjaamoihin toimitetussa Pohjois-Karjalan sote- hankkeen lop pu ra por tis sa esitetään, että Heinäveden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Kon tiolah den, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat sekä Joensuun, Ki teen, Lieksan ja Nurmeksen ja Outokummun kaupungit perustavat uuden sosi aa li- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän. Loppuraportti toimii uuden kun tayh ty män toiminnallisen suunnittelun perustana. Loppuraportti liitteineen on luet ta vis sa Kuntayhtymälle siirtyy vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Se on entisen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta myös eri koissai raan hoi to lain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten eri tyis huollos ta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntien ja kuntayhtymien sotehen ki lös tö siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen liik keen luo vu tus pe ri aatteel la. Sote - tuotantokuntayhtymän valmistelu kohdistuu henkilöstövaltaiseen so te -palvelutuotantoon 14 kunnassa sekä kuntayhtymissä. Alueella työs ken telee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen palveluksessa noin 7300 hen ki löä, joista noin 1500 on määräaikaisessa palvelussuhteessa. Valmistelu ja sen pohjalta tehtävät toimenpiteet tulevat vaikuttamaan myös sosiaali- ja ter-

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus veys pal ve lui hin tukipalveluja tuottaviin organisaatioihin ja niiden henkilöstöön se kä kuntien yleishallintoon. Koska kyse on uuden palvelutuotantoalueen hallinnon ja toiminnan val mis te lusta, suunnitellulla sote -organisaatiolla ei ole vielä päätösvaltaisia toimielimiä. Suun ni tel lut muutokset on käsiteltävä ennen päätösten tekemistä kuntien yhteis toi min ta eli mis sä. Valmistelu vaikuttaa laaja-alaisesti ja olennaisesti henkilöstöön. Valmistelussa tu lee noudattaa hyvää yhteistoimintaa henkilöstön ja työnantajien välillä. Laki työn an ta jan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( /449) sää te lee kunnan ja kuntayhtymien yhteistoimintaa. Yhteistoimintalaki on luetta vis sa mm. -sivuilta. Pk sote hankkeen ohjausryhmä on pitämässään kokouksessa eh dot tanut, että kunnat käsittelevät perussopimuksen ja sitä täydentävän ra hoi tus mal lieh do tuk sen kaksivaiheisesti niin, että mennessä kunnilla on mah dol lisuus kommentoida ehdotusta. Kuntien toivotaan erityisesti arvioivan seuraavia pe rus so pi muk sen osioita: - omistajaohjaus ( 17) - rahoitusmalli ( 20) - uuden kuntayhtymän peruspääoman muodostaminen ( 6) Pk sote hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä kokoontuvat men nes sä tekemään mahdollisia täsmennyksiä lopulliseen uuden kun ta yh tymän perustamista koskevaan ehdotukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan ehdottanut, että kaikkien kuntien valtuustot kokoontuisivat tahoillaan yh tä aikaa klo päättämään uuden kuntayhtymän pe rus ta mi sesta. Perussopimus ja rahoitusmalliehdotus sekä johtamisen hallinnolliset rakenteet on esitelty alueen kuntapäättäjille järjestetyissä Kuntafoorumissa Liittee nä perussopimus. Kunnanvaltuuston päätöksestä ei voi valittaa tarkoituksenmukaisuusperusteilla vaan ainoastaan laillisuusperusteilla (KuntaL 90 ). Valtuuston päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon (KuntaL 98 ). Perussopimusta koskeva päätös on siten lähtökohtaisesti täytäntöönpantavissa mahdollisesta valituksesta huolimatta. Siltä varalta että valitus menestyisi, on mahdollista sopia, että kunta (jonka päätöksestä valitus on tehty) voi tällöin irrottautua perussopimuksesta. On myös mahdollista, että kunta tekee hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen uuden, perussopimuksen hyväksyvän päätöksen, jolla alkuperäisessä hyväksymispäätöksessä oleva virhe korjataan. Mahdollinen valitus ei siis automaattisesti estä kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen valmistelua. Valmistelija: konsernihallinto Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus:

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättää antaa asiassa seuraavan lausunnon: - yhtymähallituksen puhe- ja läsnäolo-oikeudella olevien henkilöiden kuntakohtaista määrää ja edustajien asemaa tulee tarkentaa mm. valintaprosessin osalta - kahden kuntayhtymän mallia on tarkoituksenmukaista tarkastella erikseen sen jälkeen, kun valtakunnallinen ratkaisu sotesta saa lopullisen muotonsa - investointien rahoitusvaihtoehtoihin tulisi lisätä myös leasing-rahoitus tai vastaavat rahoitusinstrumentit - omistaohjaukseen liittyvä 17 on tärkeä ja perusteltu - paikallisten neuvottelukuntien tehtävää ja roolia voinee tarkentaa hallintosäännössä Kaupunginhallitus toteaa, että lopullinen päätös asiassa tehdään kau pun gin valtuus ton kokouksessa , johon annettava kaupunginhallituksen eh dotus käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun aikana Pentti Keskisalo esitti kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poiketen seuraavaa: Siun sote hankkeesta tulee luopua. Maan hallituksen hallitusohjelman linjaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta vuoden 2019 alusta valtion budjettirauhoitteisena tai erillisenä maakuntaverona, vievät pois pohjan Siun sote toimintamallin toteuttamiselta vuoden 2017 alusta. Uuden kuntayhtymän perustamiskulut ovat noin yhden veroprosentin luokkaa Joensuun kaupungille. Jotka muodostuvat uuden kuntayhtymän peruspääomasta 10 milj., henkilöstön palkkojen harmonisointi- ja rekrytointikuluista, tietotekniikan tietokantojen päivityksistä uuden kuntayhtymän nimiin ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietokantojen arkistoinnista uudelle kuntayhtymälle. Siun sotelle on suunniteltu nykyisten toimintakulujen tasolle ja vuosittaiselle toimintakulujen kasvulle. Suomen valtion ja kuntien taloustilanne vaatii kuitenkin tulevina vuosina merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitusohjelman tavoite on saada sote uudistuksella 3 miljardin säästöt vuoteen 2020 mennessä. Jos Siun sotella haluttaisiin edistää valtioneuvoston tavoitteita, olisi valmistelu pitänyt olla huomattavasti tavoitteellisempi talouden osalta. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Merja Mäkisalo Ropponen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Liitteet Liite 4 Pohjois-Karjalan sote-hankkeen perussopimusluonnos Liite 5 Selvitys Pohjois-Karjalan sote-hankkeen perussopimusesityksestä ja yhteenveto rahoitusmallista Jakelu Sote-hankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus Sopimus Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta 6383/ /2015 KH 341 Joensuun sankarihauta-alueelle on haudattu 804 vainajaa. Niistä siirtoväkeen kuu lu via vainajia on noin 600 ja joensuulaisia noin 200. Hoitomeno-osuudet on ai ka naan sovittu jaettavaksi niin, että Suomen valtio maksaa 6/8, Joensuun kaupun ki 1/8 ja Joensuun ev.lut. seurakunnat 1/8. Hoitotoimiin liittyvistä asioista huolehtii Kaatuneitten Muistotoimikunta. Muisto toi mi kun nal la on ollut koko toiminnan ajan oma budjetti ja kirjanpito. Kun tulot eivät enää vuosiin ole riittäneet kattamaan välttämätöntä kunnossapitoa on Joen suun ev.lut. seurakuntayhtymä rahoittanut toimintaa myös alijäämän osalta. Velkasumma on kasvanut vuotta 2014 lukuun ottamatta vuosittain. Kaa tuneit ten Muistotoimikunnan kattamaton alijäämä (velka seurakuntayhtymälle) on ,72 euroa. Alijäämä on syntynyt pääosin siitä, etteivät Suomen valtion myöntämät avustukset ole olleet tavoitellun suuruisia. Vuonna 2015 Itä-Suo men Aluehallintoviraston myöntämä valtionavustus Kaatuneitten Muisto toi mi kun nal le on euroa. Joensuun kaupungin avustus Kaatuneitten Muis to toi mi kun nal le oli vuonna euroa. Kaatuneitten Muistotoimikunnan mukaan hoidon tasosta ei voida enää tinkiä. Joen suun sankarihautausmaalla on viimeksi tehty perusparannustöitä 1970-luvul la. Alueelle tulee laatia kehittämis- ja kunnostamissuunnitelma, jonka poh jalta on päätettävä mahdollisista kunnostustoimista perushoidon lisäksi. Kaatuneitten Muistotoimikunnassa on seurakuntien ja Kaatuneitten omaiset ry:n edustajien lisäksi varattu paikka Joensuun kaupungin nimeämälle edus ta jalle. Tällä hetkellä toimikunnassa ei ole nimettyä kaupungin edustajaa. Asiasta käytiin neuvottelu Kaatuneitten Muistotoimikunnan ja kaupungin edusta jien kesken Neuvottelussa sovittiin, että seurakuntayhtymän hallin to joh ta ja Tommi Mäki ja kaupunginsihteeri jatkavat asian valmistelua ja selvit tä vät ratkaisumallia. Tehtäväksi annettiin mm. selvittää toimintatapa Lappeen ran nan sankarihautausmaan osalta. Lappeenrannassa on vuodesta 2010 lähtien ollut voimassa sopimus, jonka mukaan Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan seurakuntayhtymä hoitavat ja pi tä vät kunnossa sankarihautausmaata. Tehtävää varten on asetettu yhteinen hoi to kun ta. Kustannukset jaetaan kaupungin ja seurakuntayhtymän kesken puo lik si kun kokonaiskustannuksista on vähennetty opetusministeriön osuus. Tässä sankarihautojen hoidon kannalta epäselvässä ja pitkällä tähtäyksellä kestä mät tö mäs sä tilanteessa on valmisteltu uusi sopimus, joka selkiinnyttäisi työnja kustannustenjaon seurakuntayhtymän ja kaupungin välillä. On todennäköistä, ett ei valtionosuus tule tulevaisuudessakaan merkittävästi nousemaan ny kyi sestä tasosta. Sopimusluonnoksen ydinsisältö on seuraava: - Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä ja Joensuun kaupunki hoitavat ja pitävät asian mu kai ses ti kunnossa sankarihauta-aluetta

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunginhallitus hautojen ja hauta-alueen ja muistomerkkien varsinaisesta hoidosta vastaa Joen suun ev.lut. seurakuntayhtymä - hoitokustannuksiin osallistuvat Suomen valtio, Joensuun ev. lut. seu ra kun ta yhty mä ja Joensuun kaupunki - valtionavustuksen ylittävät vuosittaiset hoitokustannukset jaetaan tasan Joensuun kaupungin ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän kesken - rahaliikenteestä vastaa Kaatuneitten Muistotoimikunta - Joensuun kaupunki nimeää edustajan Kaatuneitten Muistotoimikuntaan - aiemmilta vuosilta kattamaton alijäämä jaetaan tasan seurakuntayhtymän ja kau pun gin kesken ja maksetaan mennessä Kaatuneitten Muis to toimi kun nal le - perushoidon ylittävät toimenpiteet valmistellaan yhteistyössä ja kustannukset si säl ly te tään sen vuoden talousarvioon, jolloin toimenpiteet esitetään to teu tetta vak si Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen sopimuksen Joensuun valtakunnallisen san ka ri hauta-alu een hoitamisesta ja kustannusten jakamisesta ja nimetä Joensuun kaupungin edustajan Kaatuneitten Muistotoimikuntaan vuosik si Kaupunginhallitus nimesi Joensuun kaupungin edustajaksi Kaatuneitten Muistotoimikuntaan vuo sik si Jari Horttanaisen. Liitteet Liite 6 Sopimusluonnos Joensuun valtakunnallisen sankarihauta-alueen kunnossapidosta Jakelu Sopimus Ev.lut. seurakuntayhtymä

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Maankäytön toteutusohjelman 2015 ja väestöennusteen hyväksyminen 6349/10.00/2015 KRAKLK Kaupunkirakenneyksikön tehtävänä on laatia toimialaansa liittyvät kau pun ki kehi tyk sen en nus teet, koordinoida maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastata tähän liittyvän tie don tuottamisesta ja hankinnasta. Tätä tehtävää pal ve lee maankäytön toteutusohjelma (MA TO-20) ja sen yhteydessä laa dit tavat väestöennusteet. Maankäytön toteutusohjelmasta vastaa kaupunkirakenneyksikössä yh dys kunta suun nit te lu, mut ta valmisteluun ovat osallistuneet myös konsernihallinto, maa omai suus, yh dys kun ta tek niik ka, VARKO ja tilakeskus. Ohjelmaa ylläpidetään vuosittain siten että se on saatettavissa pää tök sen tekoon, kun talousarvion suuntaviivat alkavat selviämään. Tällä varmistetaan päätök sen teon ja valmistelutyön yh te näi nen suunta. Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa on aiempien vuosien tapaan tarkasteltu Joensuun asuntorakentamista, tontinluovutusta ja väes tön kehi tys tä, päivitetty tiedot kaavoihin sisältyvästä tonttivarannosta, esitetty maankäytön toteutuksen ajoitus ja tontinluovutusmäärät, koottu uudis- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu- ja in ves toin titar peet, kartoitettu maanhankintatarpeet ja ajoitettu maanhankintaa, laadittu koko kunnan ja osa-alueittainen rakentamistarve-, rakentamis- ja väes tö en nus te ja päivitetty ennuste osa-alueittaisesta palvelutarpeesta suhteessa olemassa ole vaan pal ve lu ka pa si teet tiin palveluverkkosuunnitelmien tarkistamista var ten. Maankäytön toteutusohjelmassa 2015 esitetään nä ky mä vuo sil le Maan käy tön toteutuksessa pyritään ko ko nais val tai ses ti edul li seen ratkaisuun. Tä mä tarkoittaa maapolitiikan, kaavoituksen, kun nal lis tek nii kan rakentamisen ja lähipalveluverkon sovittamista yh teen. Tavoitteena on, että yh dys kun ta raken ta mi nen etenee toi min to jen kannalta parhaalla ja kus tan nus ten kannalta edul li sim mal la tavalla. Samalla parannetaan eri toi mi joi den edellytyksiä va rautua tu le viin tarpeisiin. Maan käy tön toteutuksen vaikutuksia lähipalveluihin on tarkasteltu väes tö ennus tei den avulla. Lähipalveluina on tarkasteltu päivähoitoa ja perusopetuksen kou lu verk koa. Maankäytön suunnitelmallinen toteuttaminen mahdollistaa sen,

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus et tä pystytään oh jel moi maan asema- ja yleiskaavoitusta, maan han kin taa, kunnal lis tek nii kan ra ken ta mis ta ja investointeja. Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa on huomioitu aiemman oh jelman laadinnan jälkeen tapahtuneet muutokset asuntorakentamisessa, pal ve luver kos sa ja yhdyskuntatekniikan rakentamiseen käytettävissä in ves toin ti määrä ra hois sa. Omakotitonttien luovutusmäärien tavoitteita on laskettu noin 20 % aiempien vuo sien tavoitteista, mikä perustuu nykyiseen kysyntään ja arvioon kysynnän ke hit ty mi ses tä. Toteutusohjelman yhteydessä on laadittu myös aiempaa tarkempi näkemys yhdys kun ta tek nii kan investoinneista seuraavalle 10 vuodelle. Valmistelija: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se - hyväksyy maankäytön toteutusohjelman 2015, - hyväksyy kaupungin kokonaisväestöennusteen vuosille , - hyväksyy maankäytön toteutusohjelmassa asetetut tavoitteet asuin tonttien kaavoitus- ja luovutusmäärille, - merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät yhdyskuntatekni set investoinnit, - merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät maan han kin tatar peet, - hyväksyy osa-alueittaisen väestöennusteen palveluverkkosuunnitelmien laa din nan pohjaksi, - merkitsee tiedoksi maankäytön toteutuksesta aiheutuvat ennustetut palve lu tar peet ja - lähettää kaikki edellä mainitut tiedoksi lautakunnille, liikelaitosten joh tokun nil le ja kaupunginvaltuustolle. Merkittiin, että maankäyttöinsinööri Kalle Sivén esitteli maankäytön to teu tusoh jel maa ja väestöennustetta lautakunnalle. KH 342 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä maankäytön toteutusohjelman 2015, - hyväksyä kaupungin kokonaisväestöennusteen vuosille , - hyväksyä maankäytön toteutusohjelmassa asetetut tavoitteet asuintonttien kaavoitus- ja luovutusmäärille, - merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät yhdyskuntatekniset

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus investoinnit, - merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksen edellyttämät maanhankintatarpeet, - hyväksyä osa-alueittaisen väestöennusteen palveluverkkosuunnitelmien laadinnan pohjaksi, - merkitä tiedoksi maankäytön toteutuksesta aiheutuvat ennustetut palvelutarpeet ja - lähettää kaikki edellä mainitut tiedoksi lautakunnille, liikelaitosten johtokunnille ja kaupunginvaltuustolle. Kaupunginjohtaja veti asian esityslistalta. Liitteet Liite 7 Maankäytön toteutusohjelma 2015 ja väestöennuste Liite 8 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 1: Valmistuneet asuinrakennukset 2014 ja alkuvuosi 2015 Liite 9 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 2: Rakenteilla olevat asuinrakennukset 2015 Liite 10 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 3: Tontinluovutus Liite 11 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 4: Teemakartta väestötilastot ja -ennuste Liite 12 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5a: Teemakartta päivähoitoikäisten tilasto ja ennuste Liite 13 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5b: Teemakartta alakouluikäisten tilasto ja ennuste Liite 14 Maankäytön toteutusohjelma 2015, Liite 5c: Teemakartta yläkouluikäisten tilasto ja ennuste Jakelu Kaavoitus Kaupunginvaltuusto

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Ukonniityn asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 3321/ /2014 KRAKLK Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Penttilän (16) kaupunginosan korttelit , 1687, 1690 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita. Tonttijaolla muodostuvat Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 107 tontit 1-9, kort te lin 108 tontit 1-5 ja korttelin 109 tontit 2-5. Kyseessä on kaavoitusohjelman työ numero Asemakaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan Lemminkäinen Talo Oy:n ha ke muk ses ta. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Ukon nii tyn asemakaava, joka perustui rakennusliikkeen käynnistämään ke hit tämis- ja suunnitteluhankkeeseen yhteistyössä Moderni puukaupunki -hankkeen ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Rakennusliike on mark ki noinut aluet ta ennakkoon aktiivisesti useaan otteeseen. Markkinoinnista huo li matta riit tä vää kiinnostusta rakentamisen aloittamiseksi ei ole ollut ja alue on jäänyt asuin ra ken ta mi sen osalta to teu tu mat ta. Kaava-alueelle on rakennettu vain S-ket jun päi vit täis ta va ra kaup pa Kuhasalontien ja Mintunkadun risteysalueelle ja ke vyen liikenteen väylä kaavan itäosaan. Ensisijaisena tavoitteena on tehdä alueesta toteuttamiskelpoinen ja kysytty. Ase ma kaa van tavoitteena on muuttaa korttelit 1688 ja 1689 kerrostaloalueiksi Min tun ka dun ja Kuhasalontien välissä. Kerrosluku on IV ja toteutustapa nop pamai nen. Korttelista 1691 suurin osa muutetaan rivi- ja kerrostalo- sekä pal ve luasun to jen korttelialueiksi, kerrosluku on II-III. Korttelin 1691 osa Kis san min tunku jan län si puo lel la säilyy erillispientalojen alueena. Palvelutalojen korttelialue (P) Min tun ka dun ja Kuhasalontien risteysalueelle muutetaan lä hi vir kis tys alu eeksi (VL). Ra ken ta mi sen yksityiskohtainen oh jaus muutetaan tavanomaiseksi. Voimas sa olevassa asemakaavassa tonttikadut oli tarkoitus rakentaa pi ha ka tui na. Kaa va muu tok ses sa ne pois tu vat ja tilalle tulevat normaalit tonttikadut. Kaavan itäosassa suojaviheralueen (EV) ja urheilu- ja virkistysalueen (VU) ra jauksia muutetaan meluvallin rakentamiseksi. Suojaviheraluetta muutetaan rau tatie alu eek si (LR) ratapihan yleissuunnitelman mukaisesti. Kevyen liikenteen väylät lisätään Penttilän päiväkotitontin länsipuolelle Kis sanmin tun ku jan päästä Vehkakujalle, Korpi-Jaakonkadun päästä nykyiselle kevyen lii ken teen väylälle ja Mintunkadulta lähivirkistysalueen kautta S-marketin ton tille. Joensuun sataman, sen ympäristön ja Ukonniityn asemakaavamuutokseen liit tyvä liikenneselvitys valmistui vuonna Selvityksessä on tutkittu Ku ha sa lon-

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus KRAKLK tien me lun leviämistä kaavan asuinalueille. Suoritettujen melulaskentojen pe rusteel la Ukonniityn kaava-alueen ja sen ympäristön asuinrakennusten leikki- ja oles ke lu alueil la päästään käytetyillä ennusteliikennemäärillä laskettuna oh je arvot alit ta viin päivä- ja yöajan keskiäänitasoihin. Laskentojen perusteella ei ole näh ty tar peel li sek si esittää Kuhasalontielle tai ratasillalle melusuojausta. Kun kaa van EV-alu eel le merkitty meluvalli rakennetaan, estää se tehokkaasti ra tame lun le viä mi sen asemakaavan asuinalueille. Kuhasalontiestä on tehty kaksi tärinäselvitystä, vuosina 2007 ja Toinen kos ki Ukonniityn asemakaavaa ja toinen Kuhasontien eteläpuolista asuinaluetta. Tä ri nä sel vi tyk sen mukaan Kuhasalontien liikenteestä ei aiheudu Ukonniityn asuin ra ken nuk sil le tärinähaittaa. Rautatiestä ei aiheudu tärinähaittaa asuin kerros ta loil le, kun kerrostalot perustetaan paaluille ja kerrosluku on vähintään III (läh de: Helimäki Akustikot Oy, ). Asemakaavamuutos ei lisää autoliikennettä merkittävästi kaavaan liittyvällä katu ver kol la kun vertailukohtana on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavamuutos lisää rakennusoikeutta 3310 k-m 2. Kerrosalan lisäys huomioi daan kaupungin ja rakennusliikkeen kesken tehdyn maankäyttösopimuksen tar kis tuk ses sa. Sopimus laaditaan ja allekirjoitetaan ennen asemakaavan vie mistä valtuuston hyväksyttäväksi. Kaavan toteutus alkaa vuonna Valmistelija: maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen / JPV Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa edellä selostetun Ukonniityn asemakaavamuutoksen maankäyttö- ja raken nus ase tuk sen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, pyytää lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-kes kuksel ta ja liikennevirastolta sekä, jos asemakaavamuutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja jos lau sun nois sa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se eh dot taa, että kau pun gin val tuus to päättää hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Ukonniityn ase ma kaa va muu tok sen ja tonttijaon. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen selosti Ukonniityn asema kaa vaa lau ta kun nal le.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Jatkokäsittely: Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukai ses ti julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausun not Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja liiken ne vi ras tol ta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että luonnosvaiheen lau sun non ja lähialueen asukkaiden vastustuksen vuoksi kerroslukua on kaa vaeh do tuk ses sa pudotettu 4-kerrokseen. ELY-keskus huomauttaa, että ase ma kaava muu tos ei edelleenkään noudata Penttilän osayleiskaavan periaatetta pienker ros- ja rivitalorakentamisessa. Kaava-asiakirjoissa ei myöskään ole esi tet ty yh tään havainnekuvaa siitä, miten kerrostalorakentaminen muuttaa kau pun kiku vaa ja maisemaa erityisesti etelän pientaloalueelta katsottuna. ELY-keskus esit tää edelleen, että kaavamuutostyössä tukeuduttaisiin osa yleiskaa van mu kai ses ti pienkerrostaloihin perustuvaan ratkaisuun. Lisäksi todetaan, et tä radan vie res sä olevalle EV-alueelle on osoitettu maanläjitysalue, jolle saa raken taa enin tään 8 metriä korkea meluvalli. Toteutuessaan korkea meluvalli ulottui si hyvin lä hel le pientalokorttelin 616 eteläisintä tonttia ja muuttaisi olen naises ti tontin nä ky miä. ELY-keskus muistuttaa, että meluvallin läheisyydessä olevia naa pu rei ta tulee erityisesti kuulla po. asian osalta. Pohjois-Savon ELY-keskus on lausunut seuraavaa: Kaavamuutoshankkeita varten tehty Kuhasalontien ja siihen kytkeytyvän ka tuver kon liikenneselvitys on kattava ja hyvin laadittu, se huomioi kaikki liikenne muo dot. Tärkeää on, että sataman liikenteen kehittyminen kehittyminen pit källä aikavälillä on tarkastelussa mukana, tämä korostuu etenkin raskaan liikenteen lii ken ne mää rien kehityksessä. Melutarkastelun osalta on sikäli ristiriitaa, että Ylei sis sä määräyksissä on todettu AK-korttelialueen 109 osalta tarve suunnata par vek keet liikennemelun takia muualle kuin Kuhasalontien suuntaan. Lii ken nesel vi tyk ses sä on taas todettu, ettei melunsuojausta tarvita ennustetulla lii kenteen kasvulla, mutta jätetään sen varaan, jos liikenne kasvaa ennustettua enemmän. Melusuojaus tulee näkyä asutuksen tuomana tarpeena ja kaa va mää räyk senä sekä asianmukaisena merkintänä, sitä ei voi jättää arvioitavaksi liikenteen kas vun varaan. Kaavamuutosten myötä alueen uusi asutus ja sataman ympäristön työ paik ka raken ta mi nen lisäävät yhdystien 5013 / Kuhasalontien liikennettä. Tämä korostaa en ti ses tään kyseisen väylän luonnetta paikallista liikennettä palvelevana yh teyte nä päätieverkolla, eikä näin täytä MRL 83.4 :n edellytyksiä maantien alueeksi (LT). Liikennevastuualue toistaa luonnosvaiheessa esille tuodun asemakaavan päi vitys tar peen Kuhasalontien / yhdystien 5013 osuuden välillä Ukonniementie - valta tie 6 muuttamiseksi kaduksi. Kaupungin tulee kytkeä kyseinen yhdystieosuus käyn nis sä oleviin kaavaprosesseihin. Kuhasalontiestä on läntinen osuus Sa taman tie hen asti jo aiemmin muutettu kaduksi, vireillä olevassa sataman ja ym päris tön kaa va muu tok ses sa katuosuutta on esitetty jatkettavaksi Ukonniementien liit ty mään asti.

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Liikennevirastolla ei ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausuntoon: Asuinkerrostalokorttelien kerrosluvut muutettiin 4 kerrokseen kaa va luon nokses ta saadun palautteen ja ELY-keskuksen lausunnon vuoksi. Kaa va eh do tuk sesta ei jätetty muistutuksia, joten voidaan todeta, että Kuhasalontien eteläpuolen ja muiden alueiden asukkaat ovat hyväksyneet kaavaratkaisun. Tähän nähden myös kään havainnekuvien esittämiselle ei ole tarvetta. Kerroslukuun ei tehdä muu tok sia. 4-kerrosratkaisun perusteena on mm. perustamistavan kalleus (paalu pe rus tus) ja siitä seuraava tarve tehokkaampaa rakentamiseen sekä haitallisen tä ri nän kulkeutumisen ehkäisy perustamalla ra ken nuk set kantavaan pe rus maahan tukeutuen. Lisäksi on huomioitava, että voimassa olevan kaavan mukainen rat kai su ei ole herättänyt riittävää kysyntää, joten kaavaratkaisun muutostarve on todellinen. Penttilän osayleiskaava on ollut ohjeena asemakaavamuutosta laadittaessa. Ase ma kaa va eh do tus noudattaa kyseisen osayleiskaavan tavoitteita ja mi toi tusta. Osa yleis kaa van maksimimitoitus antaisi mahdollisuuden tehokkaampaankin ra ken ta mi seen. Yleiskaava on yleispiirteinen, ei yksityiskohtainen ohje ase makaa van laatimiselle. Koska muistutuksia ei jätetty, meluvalli voidaan sijoittaa kaavan mukaiselle EV-alu eel le. Meluvallista tehdään tarkemmat suunnitelmat ja naapureille va rataan tilaisuus esittää mielipide suunnitelmasta. Vastine Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon: Parvekkeiden suuntaamista koskeva määräys liittyy asumisviihtyvyyden var mista mi seen. Vaikka melutasot eivät selvitysten mukaan ylitäkään ohjearvoja, on viih tyi syyt tä alentava meluhaitta kuitenkin olemassa. Tätä vähennetään par vekkei den suuntaamisella. Melutasot eivät estä alueen asuinkäyttöä ja asutuksen lisää mis tä. Lausunnossa esitetään vaatimus Kuhasalontien muuttamisesta maantiestä kaduk si. Alueella voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa vuonna 2009 ei sil loinen Sa vo-kar ja lan tiepiiri vaatinut Kuhasalontien muuttamista kaduksi miltään osin. Tie pii ri otti kantaa Kuhasalontien liikennemelun ja -tärinän vaikutuksiin ja kaa voi tet ta van alueen liittymiseen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja lii kenne verk koon. Kaavassa tuli arvioida, onko alueen muulla tulevalla maankäytöllä vai ku tus ta Kuhasalontien liikennemääriin. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut tai muuttumassa tällä kaavaratkaisulla. Joensuun satama on Saimaan vesistön pohjoisin satama ja vastaa koko Itä-Suomen alueen vesirahtiliikenteestä. Saimaan satamaan päättyvä sisävesireitti on osa TEN-T ydinverkkoa. Kuhasalontie toimii valtatien 6 ja Joensuun sataman väli se nä maantieyhteytenä. Se kytkee yhteen eri liikennemuodot erityisesti raskaan liikenteen osalta ja TEN-T ydinverkon muuhun liikenneverkkoon. Ku ha salon tie on pitkämatkaista liikennettä välittävä tieosuus, joka on tar koi tuk sen mu-