Rehtori Markku Kivikoski, Tampereen teknillinen yliopisto Avajaispuhe Tampereen teknillisen yliopiston lukuvuoden avajaisissa perjantaina 5.9.

Transkriptio

1 Rehtori Markku Kivikoski, Tampereen teknillinen yliopisto Avajaispuhe Tampereen teknillisen yliopiston lukuvuoden avajaisissa perjantaina Suomi on suhdanneluonteisten, elinkeinoelämän ja julkistalouden rakenteellisten sekä euroalueen tulevaisuuteen liittyvien haasteiden edessä. Lisäksi Ukrainan kriisi talouspakotteineen vaikeuttaa Suomen asemaa. Silti taloudellisesti vaikeinakin aikoina yliopistojen toimintaedellytykset on turvattava. Suomen on pidettävä kiinni osaamisesta ja innovaatiotoiminnasta kohdentamalla resursseja korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Se on investointi kansakunnan ja sen talouden tulevaisuuteen. Korkeakoulutus ja perustutkimus ylläpitävät vahvaa ja ainutlaatuista osaamispohjaamme, jolla pärjäämme globaalissa toimintaympäristössä. Suomessa tekniikan yliopistoilta odotetaan ylivertaisia tutkimuslöydöksiä ja maailman parasta opetusta. Jotta tällaiset odotukset olisivat edes jollakin tavalla realistisia, julkisen rahoituksen tulisi olla kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla. Olemme jääneet tässä suhteessa huolestuttavan kauaksi esimerkiksi muista Pohjoismaista, Hollannista, Sveitsistä ja Etelä-Koreasta. Yliopistolaitoksen toiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Rahoituksen jatkuva poukkoilu on uhka laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen kehittämiselle. Olisiko nyt syytä ottaa oppia 1990-luvun alun vaikeista ajoista? Silloin Suomi saatiin nousuun panostamalla voimallisesti teknologiaan. Nyt jos koskaan on uuden ponnistuksen paikka. Teknilliset korkeakoulut olivat aikanaan kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia. Löytyisikö siitä mallista uusi, tähän päivään sopiva, räätälöity ratkaisu? Ajoittain on myös käyty keskustelua tiede-, teknologia- tai innovaatioministerin tarpeellisuudesta. Ainakin valtioneuvostoon tarvitaan viipymättä vientiteollisuutta tukevan huippuosaamisen kehittämisohjelman vastuuhenkilö, esimerkiksi tiedeasiamies pääministerin alaisuuteen. Suomalaisen korkeakoulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen jatkuu sekä valtiovallan ohjaamana että eri toimijoiden oma-aloitteisilla päätöksillä. *** Ei kuulosta mielekkäältä saati tehokkaalta kouluttaa opiskelijoita Suomen kokoisessa maassa rinnakkaisiin tutkintoihin 47 korkeakoulussa ja yliopistokeskuksessa. Tilanne aiheuttaa ongelmia esimerkiksi opiskelijoiden liikkuvuuden edistämisessä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Olisikohan aika kypsä luopua ainakin osittain ja sopivilla aloilla duaalimallista? Tamperelaiset yliopistot yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa voisivat lähteä pilotoimaan uutta toimintamallia. Ainakin tekniikassa tähän pitäisi olla hyvät lähtökohdat ja valmiudet, sillä toteutusalusta on periaatteessa jo olemassa. Tamperelaisten korkeakoulujen yhdessä asettama selvityshenkilö vuorineuvos Stig Gustavson kartoittaa, millä alueilla ja miten korkeakoulut voisivat saavuttaa johtavan ja ainutkertaisen aseman opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Selvitystyössä edetään substanssi edellä ja sitä tukevat rakenteelliset muutokset tehdään tarpeen mukaan. Itse pidän tärkeänä sitä, että selvitystyössä korkeakoulu-uudistuksen ison kuvan mukaisesti laatu ja kansainvälisyys korostuvat. Tamperelaisten yliopistojen nykyisistä tutkimuksen raakatimanteista on mahdollista hioutua todellisia kruununjalokiviä, joilla Tampere nousee nopeasti tieteen maailmankartalle. Mielestäni tätä tilaisuutta ei saa jättää käyttämättä. Tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään! Onnistumisemme riippuu kaikkien osapuolien sitoutumisesta asetettaviin tavoitteisiin. Mikäli aito yhteinen tahtotila löydetään, hyvän toteutuksen edellyttämät ratkaisut syntyvät aivan varmasti. Tamperelaisten korkeakoulujen Unipoli-yhteistyönä on jo saatu yhteisiä palvelu- ja tukitoimintoja käyntiin, mutta varsin verkkaisesti. Toivottavasti tämä selvitystyö lisää ja vauhdittaa huomattavasti tätä yhteisessä intresseissä olevaa kehitystä, joka parantaisi palvelutasoa ja tehostaisi toimintaa. ***

2 Rehtori Markku Kivikoski, Tampereen teknillinen yliopisto Avajaispuhe Tampereen teknillisen yliopiston lukuvuoden avajaisissa perjantaina Tekniikka on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, teollinen kilpailukyky sekä terveysteknologia ovat Tampereen teknillisen yliopiston neljä toiminnan läpileikkaavaa teemaa. Ne määrittävät profiiliamme ainoana tekniikkaan keskittyvänä yliopistona Suomessa. Monet laitoksemme tekevät energia- ja ekotehokkuuteen liittyvää tutkimusta. Älykkäät sähköverkot, voimalaitos- ja polttotekniikka, rakennetun ympäristön energiatehokkuus, uusiutuva energia, energiaa säästävät laitteet, koneet ja prosessit, energiatuotannon ympäristövaikutusten hallinta sekä energia-alan liiketoiminta ovat esimerkkejä osaamisista, joita rohkeasti ja ennakkoluulottomasti yhdistelemällä voimme profiloitua entistä selkeämmin. Nyt on juuri oikea aika alkaa kouluttaa asiantuntijoita, jotka hallitsevat nykyiset energiaratkaisut ja ottavat eturintamassa käyttöön tulevaisuuden energiaratkaisuja. Suurten datamassojen käsittely eli big data on uusi ja ajankohtainen tutkimus- ja koulutusalamme. Uutta dataa kertyy jatkuvasti hurjalla vauhdilla miljardeista koneista ja laitteista, sähköverkoista, terveydenhuollosta, liikenteestä ja tietoliikenteestä, turva-alan valvontajärjestelmistä, kaupan asiakkuusohjelmista sekä internetistä. Dataa kerätään antureilla, laskureilla sekä muilla mittaus- ja rekisteröintimenetelmillä. Sitä hyödyntämällä yritykset voivat jo nyt luoda uusia edullisia tuotteita ja palveluita. Innovatiiviset kaupungit- eli INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä sekä siten luoda uusia työpaikkoja. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen koonti. Viidellä teema-alueella vauhditetaan innovaatiokeskittymien syntymistä. Näistä kahden älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus vetovastuu on Tampereen kaupunkiseudulla. Tähän päätökseen on varmasti merkittävästi vaikuttanut tamperelaisten korkeakoulujen aktiivinen toiminta. Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen; mikrotehdas tuo valmistuksen työpöydälle ja leikkaussaliin; elinkaariajattelulla palveluliiketoimintaa; kiven murskaukseen tehoa automaatiolla; bulkkiteräksestä erikoisteräksiin; teollisesta internetistä sulautettua älykkyyttä laitteisiin, koneisiin ja prosesseihin. Nämä ovat esimerkkejä hankkeista, joilla TTY edistää ja tukee INKA-ohjelman tamperelaisteemoja. *** Syksyllä 2013 valmistui TTY-säätiön hallituksen toiminnan arviointi. Siinä todetaan, että Tampereen teknillinen yliopisto on hyvä mutta voisi olla erinomainen. Tavoite erinomaisuudesta pidetään tiukasti mielessä ja toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti niin opetuksen ja tutkimuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käytännön toteutuksissa. Myös laatutyötämme tehdään pitkäjänteisesti. Saimme siitä hienon tunnustuksen Korkeakoulujen arviointineuvostolta, joka auditoi yliopistomme laadunhallinnan menettelytavat ja niiden vaikuttavuuden. TTY:n laatujärjestelmä sai arviointiasteikon parhaimman arvosanan eli edistynyt. Arviointiraportissa todetaan yliopistossamme olevan todennettavissa kollektiivista sitoutumista laatutyöhön ja toiminnan kehittämiseen. TTY sai myös Euroopan komission tunnustuksen, HR Excellence in Research -laatuleiman, joka osoittaa yliopiston olevan sitoutunut tutkijoiden aseman ja työolojen jatkuvaan kehittämiseen. Näin edistetään muun muassa ulkomaisten huippututkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden rekrytointia ja lisätään TTY:n houkuttelevuutta tiedeyhteisöissä. Nämä arvovaltaiset tunnustukset todella ilahduttavat, ja osoittavat jälleen kerran, että ihmisten merkitys yliopistojen toiminnan laadussa on ratkaisevan tärkeä. Yliopisto ei ole koskaan valmis, vaan sen on koko ajan muututtava toimintaympäristön ja yhteiskunnan mukana. Laitosten on jatkuvasti tarkasteltava kriittisesti sekä tutkimusaloja että opetuksen sisältöjä, jotta niitä voidaan kehittää, ja säilyttää yliopiston kansainvälinen kilpailukyky. Yliopistossa on kaksi ydintehtävää: opetus ja tutkimus, jotka ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä TTY:lle esimerkiksi perusrahoituksen kannalta. Lähtökohtana tulee olla, että jokainen tutkii ja opettaa. Pedagogiseen

3 Rehtori Markku Kivikoski, Tampereen teknillinen yliopisto Avajaispuhe Tampereen teknillisen yliopiston lukuvuoden avajaisissa perjantaina koulutukseen kannustetaan kaikkia opettajia ja päätoimisilta opettajilta sitä edellytetään. Jatkossa myös tenure track -tehtäviin valituilta tullaan vaatimaan opetukseen osallistumista ja pedagogista pätevöitymistä. Opetustehtävissä TTY:llä työskentelevät ovat innostuneita ja motivoituneita. He haluavat auttaa opiskelijoita ymmärtämään ja sisäistämään opittavat asiat. Opetusta halutaan myös kehittää muista kiireistä huolimatta ja opetustyöstä nautitaan aidosti. Nämä tulokset käyvät ilmi toukokuussa valmistuneesta pro gradu - tutkimuksesta Yliopisto-opettajuus ristiaallokossa. Opetustehtävissä toimivat kokevat opetuksen arvostuksen laskeneen, mikä johtunee ennen kaikkea siitä, että viime vuosina tutkimuksemme ja sen tieteellisen tason kehittäminen on ollut erityisen huomion kohteena. Korkeatasoisiin oppimis- ja tutkimusympäristöihin panostaminen houkuttelee hyviä, lahjakkaita ja motivoituneita opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita sekä kotimaasta että ulkomailta. Yliopistojen kyky synnyttää uutta tietoa ja osaamista elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan käyttöön on riippuvainen niiden edellytyksistä kilpailla maailman laajuisesti parhaista henkilöresursseista. TTY:n strategiassa modernit oppimisympäristöt ja niiden kehittäminen ja hyödyntäminen on nostettu keskiöön. Oppimisympäristö muodostuu koko kampuksestamme, jota olemme voimakkaasti uudistamassa ja kehittämässä. Opetus ja oppimisympäristöt ovat sellaisessa ennen kokemattomassa murroksessa, jonka vaikutukset tulevat muuttamaan kokonaisuudessaan oppimisen prosessia ja siihen liittyviä käytännön ratkaisuja todella monella tavalla. TTY:n kampukselle nouseva Kampusareena edustaa aivan uutta ajattelua yliopistorakentamisessa. Kampusareenassa opetus, tutkimus ja yritykset kohtaavat, ja se tarjoaa ympäristön, joka tukee yhteisöllisyyttä, oppimista ja liiketoimintaa. Yliopistossamme on pitkät perinteet yritysyhteistyössä. Haluamme tavoittaa pienet ja keskisuuret yritykset entistä paremmin ja tarjota juuri niille sopivia palveluja. TTY voisi olla pk-yrityksille myös nykyistä käytetympi rekrytointikanava. *** Tampereen teknillinen yliopisto täyttää ensi vuonna viisikymmentä vuotta. Juhlavuoden teemaksi on valittu valo, joka sopii oikein hyvin yliopistomme toimintaan ja henkeen. Valon valintaa tukee myös se, että YK on nimennyt vuoden 2015 kansainväliseksi valon ja valoon liittyvien teknologioiden vuodeksi. Juhlimme pääasiassa toiminta ja tulokset edellä työn merkeissä yhdessä yhteistyökumppaniemme ja sidosryhmiemme kanssa. Näissä Tampereen teknillisen yliopiston tulevaisuuden valoisissa tunnelmissa toivotan kaikille yliopistoyhteisömme jäsenille sekä yliopistomme ystäville, tukijoille ja yhteistyökumppaneille hyvää syksyn alkua sekä onnea ja menestystä kaikissa toimissanne alkaneen akateemisen vuoden aikana!