VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

2 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 3 1. JOHDANTO 5 2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 6 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN KUMPPANUUSFOORUMI TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN VASTUULLISUUS TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT YHTEISTYÖTAIDOT YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN SAAVUTETTAVUUS LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI RESURSSIVIISAUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN RAHOITUSSUUNNITELMA 15 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

4

5 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu kesäkuussa 2014 hyväksytyn maakuntaohjelman arvokärkien mukaisesti. Maakunnan yhteistyöryhmä 22. syyskuuta 2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUS Juho Savo maakuntajohtaja, 1 vpj. Kimmo Puolitaival ylijohtaja, 2 vpj. AKAVA VARSINAIS-SUOMI Eero Kuparinen puheenjohtaja, 3. vpj. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

6 2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Varsinais-Suomen kehitysnäkymät ovat kaksijakoiset. Yhtäältä työttömyyden kasvu on pienentynyt tasaisesti jo yli vuoden ja yritysten suhdannekehitys on koko maan mittakaavassa kohtalaista. Toisaalta työttömyyden kasvu ei vieläkään ole kääntynyt laskuun ja Venäjän tilanne luo epävarmuutta tulevan kehityksen suunnasta. Varovaisen positiivisia merkkejä on siis ollut ilmassa jo jonkin aikaa, mutta selvää käännettä parempaan ei koko maakunnan tasolla tarkasteltuna ole vielä tapahtunut. Varsinais-Suomen työttömyysaste lähti lyhyen laskujakson jälkeen uudelleen kasvuun kesäkuussa 2012 ja on kasvanut sen jälkeen joka kuukausi. Vaikka työttömyyden kasvu alkoi hidastua jo keväällä 2013, ei kasvu ole vieläkään päättynyt. Varsinais-Suomen työttömyysaste olikin vuoden 2014 kesäkuussa kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin, mikä tarkoittaa yli työtöntä työnhakijaa enemmän. Valoisin työllisyystilanne on Vakka-Suomessa, jossa työttömyysaste on laskenut useana kuukautena viimeisen vuoden aikana. Myös Salon seudulla työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen, joskin Salon työttömyysaste on yhä maakunnan seuduista korkein. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on viime vuosina seurannut melko tarkasti koko maan kehitystä. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 alkupuolella, mutta uusi kasvukausi antaa vielä odottaa itseään. Päätoimialoista teollisuuden liikevaihdon taantuminen näyttää niin ikään pysähtyneen. Sen sijaan pitkään kasvu-uralla olleen palvelujen liikevaihdon kehitys näyttää hieman notkahtaneen vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Positiivisimmalta näyttää rakennusalan liikevaihdon kehitys, joskaan tämä ei näy rakentamisen volyymeissä. Rakentamisen liikevaihdon kasvu saattaakin selittyä harmaan talouden vähenemisellä, mutta myös korjausrakentamisen kasvu selittää alan liikevaihdon kasvaa trendiä. Turun seudun ja samalla koko Varsinais-Suomen suhdannenäkymien yltä poistui merkittävä uhkatekijä Turun telakan kaupan ja sen poikimien kahden risteilijätilauksen myötä. TUI-varustamon uusien tilausten työllistävä vaikutus on arviolta henkilötyövuotta, ja välillisesti tilauksen voi odottaa työllistävän tuhansia henkilöitä. Turun seudun vahvuus on monipuolinen toimialarakenne. Esimerkiksi lääketeollisuuden näkymiä kirkastaa Bayerin suunnitelmat kaksinkertaistaa Turun tehtaan tuotanto vuosina Turun seudulla on myös alkamassa tai käynnissä mittavia investointeja, lääketehtaiden tuotantolaajennusten lisäksi esimerkiksi Naantalin uusi voimalaitos, valtatie 8:n nelikaistaistamisen ulottaminen Nousiaisiin ja kauppakeskus Myllyn laajennus. Maakunnan suhdannekehitys on viime aikoina ollut myönteisintä Vakka-Suomessa, jossa autotehtaan henkilöstömäärä kasvoi keväällä 300:lla ja rekrytointien odotetaan jatkuvan syksyllä. Niin ikään Yara:n Uudenkaupungin lannoitetehdas on aloittamassa laajat investoinnit, joiden tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia kolmannella tuotantolinjalla. Uudessakaupungissa juuri toimintansa aloittanut soijatehdas hakeutui tuoreeltaan konkurssiin, mutta seudulla ollaan optimistisia uuden omistajan pikaisesta löytymisestä. Seudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parantaa Uudenkaupungin meriväylän syventäminen vastaamaan teollisuuden kasvun aikaansaamia tarpeita. Myös Salon seutu on toipunut hiljalleen Nokian massiivista irtisanomisista. Seudulla toimii runsaasti pieniä kasvuyrityksiä, ja uusien yritysten syntyminen on ollut Salon seudulla nopeinta maakunnassa. Rakennemuutosalue-status on nopeuttanut seudulle kaavailtuja investointeja, esimerkkinä kantatien 52 parantaminen Salon kohdalla. Loimaan seudun vahvuutena on perinteisesti ollut omiin tuotteisiin nojautuva pk-valtainen yrityskanta. Loimaalla yrityssektorin tilanne vaikuttaa varsin vahvalta, mikä saattaa viimein heijastua myönteisenä kehityksenä myös työllisyydessä. Turunmaan tilanne on puolestaan kaksijakoinen. Paraisilla työttömyyden kasvu on ollut maltillista, mutta Kemiönsaaren tilanne näyttää synkemmältä ensin FN-steelin ajauduttua konkurssiin ja sitten Abloyn vähennettyä merkittävästi henkilöstöä kesällä Kemi- 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7 önsaaren palvelualoilla on kuitenkin odotettavissa myönteistä kehitystä, ja esimerkiksi Örön saarelle ollaan toteuttamassa merkittävää matkailuinvestointia. Oman epävarmuustekijänsä Varsinais-Suomen kehitysnäkymiin aiheuttaa Ukrainan kriisi ja Venäjän EU-maille asettamat vastapakotteet. Varsinais-Suomen yritysten vienti Venäjälle on noin 500 miljoonan euron luokkaa. Viennin oletetaan laskevan vuonna 2014 yhteensä vähintään 20 %, mikä merkitsee noin 100 miljoonan euron vaikutusta Varsinais-Suomen yrityksille. Monet yritykset ovat laskusuhdanteen aikana kyenneet lisäämään vientiä Venäjälle, mutta nyt joudutaan ottamaan askelia taaksepäin. Venäjän tilanne kuitenkin päivittyy jatkuvasti, ja Venäjän kaupan kehityksen ennustaminen edes lyhyellä aikavälillä on tällä hetkellä lähes mahdotonta. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

8 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma että lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelma Maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Laaja-alaisen valmistelun ja arvokeskustelun perusteella maakuntastrategiaan muodostui neljä kärkiteemaa: - Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt - Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen - Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti - Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppanuusstrategia pähkinänkuoressa on esitetty liitteessä KUMPPANUUSFOORUMI Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi. Ihmiset ja tieto toimivat kumppanuusfoorumin perustana. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovaatioalustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkostopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista koostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä 3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN VASTUULLISUUS TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. Meriteollisuuden keskeisen veturin Turun telakan tulevaisuus saatiin vankalle pohjalle, kun Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat sen STX:ltä. Samassa yhteydessä julkistettiin uusi tilaus kahdesta risteilyaluksesta TUI-Cruises -varustamolle. Alukset toimitetaan kevätkaudella vuosina 2016 ja Tilauksen arvo on noin miljardi euroa ja työllistävä vaikutus noin henkilötyövuotta. Lisäksi valtio valmistautuu osallistumaan uuden telakkayhtiön kehittämiseen myöntämällä kahdelle uudelle TUI-alukselle laivanrakennuksen innovaatiotukea yhteensä 10 miljoonaa euroa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen ja toiminnan monipuolistamiseen pyritään Turku Seas ohjelmaa toteuttamalla. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

9 Hyvä esimerkki maakunnan ulkopuolelle ulottuvasta kumppanuudesta on Lounaisrannikko (LOURA) -yhteistyössä perustettu meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalusta Meridiem. Siinä toimivat seuraavat korkeakoulut ja yliopistot: Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi. Salon seutukunta ja Kemiönsaaren kunta ovat äkillisiä rakennemuutosalueita vuoden 2015 loppuun saakka. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle 2015 on vähennetty yritysten kehittämisavustuksiin suunnattavaa rakennemuutosrahoitusta vuoden miljoonan euron tasosta kolmeen miljoonaan euroon. Rakennemuutosalueiden elinkeinorakenteen monipuolistuminen lähtee liikkeelle uusiutuvan yritystoiminnan kautta. Tämä tulisi huomioida myös valtion tukirahoituksen suuntaamisessa. Maakuntakaavassa osoitetaan työpaikka- ja palvelualueita, jotka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Alueita on osoitettu paikkoihin, joissa ne mahdollistavat kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Varsinais-Suomen taajamien, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt. Maankäytön suunnittelussa pyritään varmistamaan varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Saaristomeren ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Valtion talousarvioesityksessä on erillinen Itämeriraha, jonka määräraha tulee jatkossa kohdentaa erityisesti Saaristomeren alueelle. Lähi-imagon ja -ajattelun vahvistamisella parannetaan maakunnan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta. Tuottava- ja kannattava lähiruoka tarkoittaa lähellä tuotetun lisäksi tiivistä yhteistyötä tuotanto- ja jakeluketjujen kesken. Joustavat ja lähellä sijaitsevat energiaratkaisut auttavat pärjäämään toimialan globaaleissa muutoksissa. Nuoret ja opiskelijat luovat pohjaa tulevaisuuteen vaikuttaville vastuullisille valinnoille. Opiskelijat tulee saada paremmin mukaan julkiseen päätöksentekoon ja maakunnan kehittämiseen YHTEISTYÖTAIDOT YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa. Turun seudun yrityspalvelutoimintoja on järjestetty kesäkuussa 2014 tehdyllä sopimuksella uudelleen. Turun seudun yrityspalvelut tuotetaan jatkossa yhden katon alla Turku Science Parkissa sijaitsevassa ICT-talossa. Taloon muuttavat Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science Park Oy ja Turun seudun yrityspalvelupiste Potkuri. Myös korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämis-toimintoja, esimerkiksi Turun yliopiston Brahea-keskus, sijoittuu samaan kiinteistöön. Uuteen AHJO -nimellä valmisteltuun yrityskehitysympäristöön yhdistetään Turku Science Park Oy:n yrityshautomo, Humanistisen ammattikorkeakoulu Humakin luovien alojen hautomo Creve ja opiskelijayhteisö Boost Turku ry. Toiminnassa tulee olemaan mukana erittäin laaja sidosryhmäverkosto, jossa ovat kiinteästi mukana alueen yritykset sekä korkeakoulut. Varsinais-Suomessa julkiset kansainvälistymispalvelut yrityksille tuotetaan tiiviissä yhteistyössä Team Finland Varsinais-Suomen toimesta. Team Finland Varsinais-Suomi-verkostossa toimii tällä hetkellä 15 organisaatiota. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

10 Yrittäjyyspotentiaalia vahvistetaan monin eri tavoin. Yksi tulevaisuudelle pohjaa luova keino on Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian toteuttaminen. Strategian tueksi on laadittu tiivis kouluastekohtainen toimintaohjelma, joka konkretisoi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan julkisen talouden sopeutusohjelmaan liittyvät säästöt koskevat kaikkia koulutustasoja kohdentuen niin rakenteisiin kuin opintojen järjestämiseen. Jatkuvat leikkaukset vaarantavat Suomen ainoan todellisen kilpailutekijän, osaamisen perustaa. Täysimääräinen yliopistoindeksi tulee palauttaa ja varmistaa uuden yliopistojen rahoitusmallin aito toteuttaminen poistamalla erillisrahat. Koko koulutussektori on lähes jatkuvan muutoksen tilassa rakenteellisten uudistusten vuoksi. Hallituksen rakennepoliittiset sopeutustoimet heijastuvat vahvasti myös ammatilliseen opetukseen. Osana valtiontalouden sopeuttamisohjelmaa II asteen järjestäjäverkkoa (ml. lukiot) uudistetaan mennessä, jolloin järjestämisluvat uudistetaan. Samalla valtionosuuksia karsitaan merkittävästi. Tämä johtanee myös Varsinais-Suomessa rakenteellisiin muutoksiin. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä koskevien kriteerien määrittelyssä tulee ottaa huomioon järjestäjien suorituskyky ja tuloksellisuus. Aluetietopalvelu on lounaissuomalaisten toimijoiden jokapäiväinen työkalu tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja hakemiseen. Aluetietopalvelu antaa kodin alueen verkostoille ja tiedolle sekä markkinoi alueen osaamista. Kaikkien verkostojen tuottama tieto tallennetaan Aluetietopalvelun tietopankkiin, ja kaikki tieto on käytettävissä sen kautta avoimesti. Osana aluetietopalvelua toteutetaan maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen. Maakunnallisen koulutustarve-ennakoinnin tavoitteena on yhteinen näkemys sekä eri aikavälien (lyhyt, keskipitkä ja pitkä) osaamis- ja koulutustarpeista että laajemmista kehitysnäkymistä. Ennakointi tarjoaa tietoa vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja koulutussuunnitteluun SAAVUTETTAVUUS LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia. Työ maakunnan aseman vahvistamiseksi Itämeren keskuksena jatkuu. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt Turku-prosessi jatkaa toimintaansa virallisena osana EU:n Itämeristrategiaa. Turku-prosessin tehtävänä on vastata yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) kanssa strategian ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti suhteista Venäjään. Maakunnassa on menossa Varsinais-Suomen liikennestrategian sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Maakunnallinen liikennestrategia sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan yhteisessä suunnitteluprosessissa valtakunnallisen ns. uuden liikennepolitiikan suuntaviivat sekä kestävän liikkumisen näkökohdat huomioiden. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) kehittäminen on määritelty kansallisella tasolla Suomessa yhdeksi keskeisistä painopistealueista. Tavoitteena on kehittää kasvuvyöhykettä alueeksi, joka erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta nähdään kiinnostavana investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin näkökulmasta. Euroopan laajuisia liikenneverkkoja käsittelevässä TEN-T suuntaviivapäätöksessä Varsinais-Suomi on osa Välimeri-Skandinavia ydinverkkokäytävää. Ydinverkkokäytävään kuuluu Varsinais-Suomes- 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

11 sa E18 -tie (vt 1 ja Turun kehätie), Turun ja Naantalin satamat, Turun lentokenttä sekä Turun ja Helsingin välinen ratayhteys. Pohjoinen kasvuvyöhyke sisältyy luontevasti ydinverkkokäytävään. Osana tätä on tavoitteena saada TEN-T -suunnittelurahoitusta Tunnin juna -hankkeelle, jolla tarkoitetaan Turku-Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo-Lohja-Salo sekä kaksoisraiteistamalla Turku-Salo rataosuus. Turun kehätien kehittämiseen ml. suunnittelu haetaan myös TEN-T -rahoitusta. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus on aloitettu. Valtio on myöntänyt ensimmäisen vaiheen toteutukseen 90 miljoonaa euroa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnilla on ollut yhteinen näkemys, että valtatien 8 parantaminen Turku-Pori yhteysvälillä vaatii alkuperäisen suunnitelman mukaisen 210 milj. euron investoinnin. Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Varsinais-Suomen liikenteen turvallisuutta parantaviin kehittämishankkeisiin kuuluu kasitien lisäksi mm. Turku Tampere yhteysvälin (VT 9) ja E18 Turun kehätien parantaminen. Saaristoliikenteen ydinkohta on riittävän palvelutason turvaaminen. Tämä tulee huomioida myös valtion talousarvioesityksissä. Pidemmällä aikavälillä saaristoliikennettä tulee uudistaa, jotta lauttaliikenteen tehokkaampia hankinta- ja kilpailutusmalleja sekä yhteysalusliikenteen uusia joustavampia järjestämismalleja voidaan ennakkoluulottomasti arvioida. Maakunnan matkailuohjelma jakaa maakunnan erityyppisiin kehittämisvyöhykkeisiin korostaen mm. saaristoa. Yhdeksi uudeksi vetovoimakohteeksi kaavaillaan Örön saarta, jota kehitetään alueelle laaditun luontomatkailun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Maakunnan näkyvyyden edellytyksiä ovat innovatiivisuus, toiminnan laatu ja kiinnostavuus sekä nykyaikainen viestintä ja markkinointi. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi tulee kehittää myyntiosaamista etenkin potentiaalisilla vientialoilla RESURSSIVIISAUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. Tuore Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 auttaa valitsemaan sellaisia tuotannon, liikkumisen ja kulutuksen muotoja ja ottamaan käyttöön sellaisia toimintatapoja ja teknologioita, jotka ovat pitkällä tähtäimellä järkeviä. Ohjelmaa toteutetaan mm. haastekampanjan avulla. Maakunnan keskeiset julkiset toimijat yhdessä yhdeksän yrityksen kanssa ovat tehneet esityksen Lounais-Suomen nimeämisestä valtakunnallisen cleantech-strategian mukaiseksi pilottialueeksi. Cleantechin osalta vain Varsinais-Suomessa on esimerkiksi vielä kansainvälisen kokoluokan jätehuollon perusratkaisu tekemättä. Kaikilla muilla alueilla päätökset on jo tehty eikä niille tulla rakentamaan suomalaisen cleantech-osaamisen keihäänkärkilaitoksia. Siksi Varsinais-Suomi on paras mahdollinen kansallinen cleantechin pilottialue. Tavoitteena on saada Lounais-Suomen asema kansallisena cleantechin pilottialueena seuraavaan hallitusohjelmaan. Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen hankintarenkaan kilpailutus vuosien osalta on ratkennut ja alueen kuntavastuulla olevat sekalaiset yhdyskuntajätteet toimitetaan poltettavaksi tämän hankinta-ajan aikana neljään erilliseen jätevoimalaan maakunnan ulkopuolelle. Varsinais-Suomen alueen osalta on YVA-prosessissa tullut esille jätteen energiahyötykäyttöön rakennettavien laitosten mahdollisina sijainteina Turun Topinojan ja Raision Palovuoren alue sekä Salon alue. Hankintakilpailun tulokset vuodesta 2018 eteenpäin on tarkoitus saada selville vuoden 2014 loppuun mennessä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

12 Luonnonvara- ja resurssiviisaustoiminnassa Varsinais-Suomi on vahvasti mukana RESUhankkeessa (Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen vahvuudeksi) sekä UUMA 2 (uusiomaarakentamisen kehitysohjelma) työssä. RESU-hankkeessa on haastateltu maa-ainesalan yrityksiä ja kuntien kaavoitus- ja maanrakennustoiminnan asiantuntijoita uusien toimintatapojen edistämiseksi sekä pilottialueiden löytämiseksi. Varsinais-Suomessa toteuttamista odottavat useat tarpeelliset siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeet. Valtion panokseen nähden hankkeiden vaikuttavuus on ollut hyvä alueiden toimeliaisuuteen, yhteistyöhön, elinkeinotoimintaan, vesihuollon varmuuteen sekä ympäristöön ja vesien suojeluun. Kuitenkin valtionvarainministeriön budjettiesityksestä vuodelle 2015 on poistettu kaikki valtion rahat vesihuoltoinvestointeihin. Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on selvässä kasvussa. Miettimällä uudella tavalla julkisia hankintoja voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia. Meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee toteutuessaan vaikuttamaan koko peruspalvelukenttään ja kunnalliseen palveluntuotantoon. Kunnat ovat monelta osin olleet odottavalla kannalla ja niiden kehitystyö on ollut melko vähäistä tämän vuoksi. Kuluvan vuoden maaliskuussa puolueiden puheenjohtajat pääsivät sopimukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Ehdotuksen mukaan sote-alueet perustuvat nykyisiin viiteen erityisvastuualueeseen. Niihin yhdistetään sekä perus- että erikoisterveydenhuolto ja lisäksi vaativaa sosiaalitointa. 3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA Turun kaupunkiseudun kasvusopimusta valmisteltiin laajan kumppaniverkoston voimin keväästä 2013 lähtien. Valmisteluun osallistuivat Turun kaupungin ohella Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Valtio teki joulukuussa 2013 kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksella edistetään seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: 1. Rohkeasti kehittyvä Turun kaupunkiseutu Pohjoisen kasvukäytävällä 2. Korkeakoulu- ja opiskelukaupunki Turku osaamisen ja luovuuden vahva liitto 3. Elinvoimaa kilpailukyvyllä ja hyvinvoinnilla uuden kasvun lähteet Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan valittiin kesäkuussa 2013 viisi kansallista teemaa (Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Tulevaisuuden terveys, Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja Kyberturvallisuus). Turun kaupunki on mukana kumppanina Oulun kaupungin vetämässä Tulevaisuuden terveys sekä Tampereen kaupungin vetämässä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA ohjelman toteutukset ovat lähteneet käyntiin laajalla rintamalla. Liitteenä 3 on tiivistelmä kasvusopimuksen ja INKA ohjelman toteutuksesta. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

13 4. MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET VALTATIE 8 TURKU-PORI YHTEYSVÄLIHANKKEEN 2. VAIHE Valtatie 8 Turku Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita. VT 8 välillä Turku -Vaasa on Liikenneviraston Elinkeinoelämän asiakastutkimuksessa 2013 osoittautunut heikoimmin toimivaksi yhteysväliksi kaikista Suomen pääyhteysväleistä. Peräti 23 % vastanneista oli erittäin tyytymätön ja yli 50 % erittäin tyytymätön tai tyytymätön yhteisvälin toimivuuteen. Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti liikennepoliittisen selonteon mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Valtatie 8 Turku Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna Ensi vaiheen määrärahoja myönnetään liian pienissä erissä, jotta hanke voitaisiin kokonaisuutena toteuttaa kustannustehokkaasti. Myönnetyt valtion määrärahat, 90 miljoonaa euroa, tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihankkeessa Raisio Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Rauma Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M. Loppuosan hankekokonaisuudesta (n. 110 M ), eli yhteysvälihankkeen 2. vaiheen uudelleenarviointi tehdään suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeen organisointi Yhteysvälihankkeessa parannetaan valtatieverkkoa. Valtateiden kehittäminen on lähtökohtaisesti valtion vastuulla. Hankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet Varsinais-Suomen ELY-keskus, maakunnan liitot (Satakunta ja Varsinais-Suomi) sekä alueen kunnat yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Suunnitellun hankekokonaisuuden kustannusarvio oli alun perin 210 M. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena esitettiin kuitenkin 1. vaiheeksi 102,5 miljoonan euron hanketta, josta valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta määrärahoista vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M. Hanke aloitettiin tammikuussa 2014 ennen Maskun vesiluvan raukeamista. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Näihin kuu- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

14 luu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella. Hankkeen kustannustehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on ensimmäisen vaiheen toteutuksen loppuunsaattamista aikaistettava nyt suunnitellusta vuodesta Yhteysvälihankkeen 2. vaihe on oltava mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Kustannusarvio Turku Pori-yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on vuoden 2014 tietojen perusteella 92,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille. ALUEELLINEN RESURSSITEHOKKUUS KOHTI KIERTOTALOUTTA Lounais-Suomen alue on valittu alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Life IP-hankevalmistelussa yhdeksi ydinalueeksi Suomessa. Toiseksi ydinalueeksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Lounais-Suomen alueella ydinalueen suunnittelussa on ollut mukana Satakunnan ja Varsinais-Suomen liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Prizztech sekä Valonia. Lisäksi alueelta on tullut eri toimijoiden hakemuksina esiin useita kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemaa tukevia demonstraatiohankkeita. Hankkeen kokonaisbudjetti Suomen alueella on noin 20 M 6-8 vuoden aikana ja kansallisesti hanketta koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta SYKE. Hankkeen ohjausryhmä (TEM, YM, Sitra, Tekes, Cleen ym.) päätti elokuussa, että Lounais-Suomesta jatkoon valitaan tässä vaiheessa seuraavat demohankkeet: Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla/porin kaupunki; Peittoon kierrätyspuisto/prizztech; Ruokajätteet/MTT; Kierrätyspuiston ja maa-aineskierrätystoiminnan kehittäminen/turku; Uudet kiertotalouden prosessit materiaalienkäsittelykeskuksessa/ L&T; Tilakoon biokaasulaitokset / Turku AMK. Viimeistä on ehdotettu alueellisesti sisällytettäväksi MTT:n hankkeeseen. Ohjausryhmä päätti lisäksi sen, että Keski- Suomen alue otetaan mukaan ydinalueeksi. Demojen osalta suurin muutos alun suunnitelmiin on se, että rahaa ei ole käytössä käytännössä lainkaan investointeihin, kuten alkuun oli puhe. Mahdolliseksi uudeksi demoksi on noussut Valonian toiminnan kehittäminen sekä vastaavan konseptin jalkauttaminen Satakuntaan. Myös kemianalan tutkimuksen ja pilotoinnin kehittäminen voi nousta yhdeksi demoksi. Mahdollisuus saada useita demoja Lounais-Suomeen ja enemmän kuin muille ydinalueille johtuu siitä, että alueemme demoilla on jo nyt vahva omarahoitus saatavilla hankkeisiin. Alustavasti oli päätetty, että alueellista toimintaa tulee vetämään ELY-keskus, koska heillä on jätehuollon suunnittelun ja valvonnan tehtävät. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että ELY ei ole saamassa ministeriöiltä riittävää omarahoitusta, ja näin ollen Syken vahvan toiveen mukaisesti tulisi tämä ydinalueen koordinointi liittoihin. Alustavasti on puhuttu siitä, että tämä panos olisi noin 1,5 htv vuodessa hankkeen noin 7 vuoden aikana. Ensimmäinen hakemus (alustava hanketiivistelmä) toimitetaan EU:lle VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

15 5. KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. OSAAMIS- JA INNOVAATIOVERKOSTOT (TEM, EAKR) Toimenpidekokonaisuus: Osaamis- ja innovaatioverkostot TYÖLLISYYS (TEM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Toimenpidekokonaisuus: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa Toimenpidekokonaisuus: Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä OSAAMINEN (OKM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Osuvaa osaamista Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa Toimenpidekokonaisuus: Osallistamalla osaamista Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus: Luovaa osaamista OSALLISUUS (STM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Syrjintää ja syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Varsinais-Suomessa osallistutaan Euroopan aluekehitysrahaston Osaamis- ja innovaatioverkosto -teemaan. Euroopan sosiaalirahaston puolella painotetaan nuorisotakuun toteuttamista läpi linjan. Lisäksi tärkeinä nähdään teemat Kotona Suomessa, Osuvaa osaamista sekä Syrjintää ja syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen. Nämä ensisijaiset painotukset eivät poissulkevia, vaan myös muihin teemoihin voidaan tarpeen vaatiessa mennä mukaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

16 6. RAHOITUSSUUNNITELMA Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä. Yritystuissa korostuvat pk-yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin kehittämishankkeisiin (ei investointeihin) pääpainona juuri kohdeyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen sekä uuden alkavan kasvupotentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan edistäminen. Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristöteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten hankkeet ohjataan jatkossakin pääsääntöisesti Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeissa tuetaan uudenlaisten toimintatapojen- ja konseptien suunnittelua ja käynnistämistä, joiden tavoitteena on uuden innovatiivisen ja kansainvälistä kilpailukykyä omaavan yritystoiminnan luominen ja kehittäminen. Edelleen tuetaan pk-yritysten keskinäisen yhteistyön lisäämiseen liittyvää toimintaa sekä myös mahdollisimman välitöntä ja konkreettista pk-yritysten ja julkisten kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön tehostamiseen liittyvää toimintaa. Lisäksi edistetään pk-yritysten mahdollisuuksia lisätä kilpailukykyään vähähiilisen talouden tavoitetta tukevissa innovaatioissa. ELYkeskuksen myöntämän rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR -rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdistetaan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kumppanuuteen. ESR -osio jakaantuu rakenteellisesti kahteen osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Valtakunnallisen osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Varsinais- Suomessa tavoitteena on kaikessa ESR -hanketoiminnassa lähteä maakuntastrategian mukaisista alueen tavoitteista. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka tekee hankepäätökset toteutettavista hankkeista. ESR -ohjelman varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimavarojen kehittämiseksi. Alueellisen rahoituksen suuntaamisessa huomioidaan ESR -ohjelman valtakunnallisen teeman linjaukset ja toimet. Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

17 osalta mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävastaavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. ESR -rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimijalähtöiseen kaupunkikehittämiseen, jossa tavoitteena on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva, paikallinen kehittämistoiminta. ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä, jonka pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA -strategia. Maaseutuohjelma Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistyy vuoden 2015 puolella. Alkavalla ohjelmakaudella otetaan samalla käyttöön kokonaan uudistettu tietojärjestelmä sekä sähköinen tukihaku. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu: 1. MAA- JA PUUTARHATALOUS 2. ELINTARVIKEJALOSTUS 3. METSÄKETJU / PUUNTUOTANTO, BIOENERGIA JA METSIEN TARJOAMAT YMPÄ- RISTÖPALVELUT 4. MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS 5. KESTÄVIEN RAKENTEIDEN MAASEUTU Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistumista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista, kasvua ja kehittämistä. Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistuvien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden tuottaminen ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian säästö sekä luonnon kestävän käytön huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttäminen ja vesien hoitaminen (erityisenä painopisteenä Saaristomeren tilan kohentaminen). Varsinais-Suomen ELY-keskus jatkaa maaseudun kehittämistyössään pitkälti jo ohjelmakaudella valittua linjaa ja tulee suuntaamaan kauden käytettävissä olevista, 47,5 M :n ohjelmavaroista noin 2/3 maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukiin. Tavoitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkostojen yhteistyön laajentaminen myös yli maakuntarajojen. Bioenergian käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia maakuntaa ovat vahvasti esillä uuden kauden toimissa. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnitetään suosittujen lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella tapahtuvan ensiasteen jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkeiden jakeluketjujen lyhentämiseen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa omien paikallisten strategioidensa viitoittamana. Uudet toimintaryhmät vahvistettaneen vielä vuoden 2014 lopulla. Oletettavasti Varsinais-Suomen alueella jatkavat aiemminkin toimineet viisi ryhmää. Kolme näistä viidestä Leader -ryhmästä toimii Varsinais- Suomen ELY -keskuksen hallinnoimana eli Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader -ryhmää toimii osittain Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry (osin Satakunnan puolella) ja Ykkösakseli ry (osin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17

18 Uudenmaan puolella). Merkittävä osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta rahoituskiintiöstään noin neljänneksen yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille. Meri- ja kalatalousrahasto Strategiset päämäärät MMM:n hallinnonalalla viedään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) ja ne ovat seuraavat: 1) Kilpailukyky, 2) Uudistuminen, 3) Kestävyys ja 4) Tehokas hallinto. Sisällöllisesti EMKR:n jakauma menee neljälle temaattiselle tavoitteelle seuraavasti: 1) 3. teema kilpailukyvyn parantaminen 28 M 2) 4. vähähiilinen talous 1 M 3) 6. luonnonvarojen käytön tehokkuus 38 M 4) 8. työpaikat ja työvoiman liikkuvuus 5 M Tekninen tuki 2 M Kansallisen vastinrahoituksen osalta on EMKR:n toimeenpano-ohjelmassa (luonnos) toistaiseksi päädytty osoittamaan varoja seuraaviin investointi- ja muihin toimintalinjoihin: 1) Kalatalouden kehittäminen 51,00 M EU-osuus 36,00 M 2) YKP:n valvonta (muut menot) 1,67 M EU 15,00 M 3) YKP valvonta (alushankinnat) 0,25 M EU 0,69 M 4) Tiedonkeruu 3,75 M EU 14,33 M 5) Meripolitiikka 6,33 M EU 4,45 M 6) Varastointituki 0,00 M EU 0,53 M Yhteensä 63,00 M EU 71,00 M Työryhmän työ edelleen kesken, joten yllämainitut summat ovat epäviralliset. Käytännössä kehittämisotsikon alla rahoitusta ohjataan investointitukiin, lähinnä kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen investointeihin. Kehittämishankkeissa pääpaino tulee olemaan kalasatamissa, menekinedistämisessä, koulutuksessa, yhteistyössä ja ympäristökunnostuksissa. Ns. Kala-Leaderi eli alueellista kalatalousryhmätoimintaa jatketaan. Hallinto laatii vesiviljely-, kalastus- ja ympäristöohjelmat, joiden toimeenpanoon sitten osoitetaan varoja. Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma käynnistyy vuoden 2014 aikana. Ohjelman ensimmäinen haku järjestetään niin, että haku sulkeutuu vuoden 2015 keväällä ja hankkeet voivat aloittaa syksyllä Ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka keskittyvät pk-yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatilliseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen prioriteetti jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan hankkeen on tuettava yhtä erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoituskaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuuteen ja tarpeellisuuteen että hallinnon yksinkertaistamisena. Pk-yrityksiä tukeva prioriteetti mahdollistaa sekä uusien pk-yritysten käynnistämisen tukemisen että olemassa olevien yritysten yhteistyön lisäämisen viennin lisäämiseksi. Ympäristö-prioriteettin alle mahtuvat niin luonto- ja kulttuurikohteiden kehittäminen kestäviksi turismikohteiksi, yhteistyö rannikko- tai kaupunkialueiden suunnittelussa kuin ravinteiden ja haitallisten aineiden pääsyn vähentäminen Itämereen. Liikenneyhteyksiä pyritään parantamaan kehittä- 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

19 mällä liikennekäytäviä ja työskentelemällä liikenteen solmukohtien parissa sekä parantamalla pienvenesatamien toimintaedellytyksiä. Viimeinen prioriteetti tukee ammatillisen koulutuksen kehittämistä alueen työmarkkinoita paremmin palvelevaksi. Tämän prioriteetin alla on myös mahdollista toteuttaa paikallisten toimijoiden välisiä hankkeita, joilla ratkotaan sosiaalisia ongelmia. Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittävän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle. Ohjelman hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR. Ohjelmasta tuetaan sekä tavallisia hankkeita että myös niin sanottuja pienhankkeita. Pienhankkeiden kesto on rajattu kahteen vuoteen ja EAKR-rahoitusosuus euroon. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19

20 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitetaulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2015 ja LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA Vuosi: 2015 Maakunta: Varsinais Suomi Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR ELY RR ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattomat Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta Kansalaistoim Kohdenta Kohdenta Yritystuet Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehitäminen maton yhteensä kehittäminen maton yhteensä maton yhteensä yhteensä TL 1 Pk yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0, , ,978 0 EAKR 0, , ,489 0 Valtio 0, , ,489 0 Kunta TL 2 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) , , ,060 0 EAKR , , ,530 0 Valtio , , ,275 0 Kunta , , ,255 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1, , ,368 1,368 0 ESR 0, , ,684 0,684 0 Valtio 0, , ,513 0,513 0 TL 4 TL 5 Kunta 0, , ,137 0,137 0 Muu julkinen 0, ,034 0,034 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0, , ,820 0,820 0 ESR 0, , ,410 0,410 0 Valtio 0, , ,308 0,308 0 Kunta 0, , ,082 0,082 0 Muu julkinen 0, ,020 0,020 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0,548 0, ,548 0,548 0 ESR 0,274 0, ,274 0,274 0 Valtio 0,205 0, ,205 0,205 0 Kunta 0,055 0, ,055 0,055 0 Muu julkinen 0, ,014 0,014 0 Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 0,978 2,736 0,058 0, ,714 1, , ,774 0 EU 0,489 1,368 0,028 0, ,857 0, , ,387 0 Valtio 0,489 1,026 0,022 0, ,515 0, , ,790 0 Kunta 0 0,274 0,008 0, ,274 0, , ,529 0 Muu julkinen 0 0, , ,068 0 EAKR YHTEENSÄ 0, ,978 1, , ,038 0 EU 0, ,489 0, , ,019 0 Valtio 0, ,489 0, , ,764 0 Kunta , , ,255 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 2,736 0,058 0, ,736 2,736 0 EU 1,368 0,028 0, ,368 1,368 0 Valtio 1,026 0,022 0, ,026 1,026 0 Kunta 0,274 0,008 0, ,274 0,274 0 Muu julkinen 0, ,068 0,068 0

VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA / MAAKUNTAOHJELMA

VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA / MAAKUNTAOHJELMA VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+ / MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 EU GLOBALISAATIO MINISTERIÖT MAAKUNNAN SUUNNITTELU VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (YM) VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku :30 14:30

AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku :30 14:30 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAKAAVAFOORUMI AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku 14.11.2014 8:30 14:30 08.30 09.00 09.15 TERVETULOA

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA Vuonna 16 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista suurin

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot