VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

2 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 3 1. JOHDANTO 5 2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 6 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN KUMPPANUUSFOORUMI TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN VASTUULLISUUS TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT YHTEISTYÖTAIDOT YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN SAAVUTETTAVUUS LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI RESURSSIVIISAUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN RAHOITUSSUUNNITELMA 15 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

4

5 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu kesäkuussa 2014 hyväksytyn maakuntaohjelman arvokärkien mukaisesti. Maakunnan yhteistyöryhmä 22. syyskuuta 2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUS Juho Savo maakuntajohtaja, 1 vpj. Kimmo Puolitaival ylijohtaja, 2 vpj. AKAVA VARSINAIS-SUOMI Eero Kuparinen puheenjohtaja, 3. vpj. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

6 2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Varsinais-Suomen kehitysnäkymät ovat kaksijakoiset. Yhtäältä työttömyyden kasvu on pienentynyt tasaisesti jo yli vuoden ja yritysten suhdannekehitys on koko maan mittakaavassa kohtalaista. Toisaalta työttömyyden kasvu ei vieläkään ole kääntynyt laskuun ja Venäjän tilanne luo epävarmuutta tulevan kehityksen suunnasta. Varovaisen positiivisia merkkejä on siis ollut ilmassa jo jonkin aikaa, mutta selvää käännettä parempaan ei koko maakunnan tasolla tarkasteltuna ole vielä tapahtunut. Varsinais-Suomen työttömyysaste lähti lyhyen laskujakson jälkeen uudelleen kasvuun kesäkuussa 2012 ja on kasvanut sen jälkeen joka kuukausi. Vaikka työttömyyden kasvu alkoi hidastua jo keväällä 2013, ei kasvu ole vieläkään päättynyt. Varsinais-Suomen työttömyysaste olikin vuoden 2014 kesäkuussa kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin, mikä tarkoittaa yli työtöntä työnhakijaa enemmän. Valoisin työllisyystilanne on Vakka-Suomessa, jossa työttömyysaste on laskenut useana kuukautena viimeisen vuoden aikana. Myös Salon seudulla työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen, joskin Salon työttömyysaste on yhä maakunnan seuduista korkein. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on viime vuosina seurannut melko tarkasti koko maan kehitystä. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 alkupuolella, mutta uusi kasvukausi antaa vielä odottaa itseään. Päätoimialoista teollisuuden liikevaihdon taantuminen näyttää niin ikään pysähtyneen. Sen sijaan pitkään kasvu-uralla olleen palvelujen liikevaihdon kehitys näyttää hieman notkahtaneen vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Positiivisimmalta näyttää rakennusalan liikevaihdon kehitys, joskaan tämä ei näy rakentamisen volyymeissä. Rakentamisen liikevaihdon kasvu saattaakin selittyä harmaan talouden vähenemisellä, mutta myös korjausrakentamisen kasvu selittää alan liikevaihdon kasvaa trendiä. Turun seudun ja samalla koko Varsinais-Suomen suhdannenäkymien yltä poistui merkittävä uhkatekijä Turun telakan kaupan ja sen poikimien kahden risteilijätilauksen myötä. TUI-varustamon uusien tilausten työllistävä vaikutus on arviolta henkilötyövuotta, ja välillisesti tilauksen voi odottaa työllistävän tuhansia henkilöitä. Turun seudun vahvuus on monipuolinen toimialarakenne. Esimerkiksi lääketeollisuuden näkymiä kirkastaa Bayerin suunnitelmat kaksinkertaistaa Turun tehtaan tuotanto vuosina Turun seudulla on myös alkamassa tai käynnissä mittavia investointeja, lääketehtaiden tuotantolaajennusten lisäksi esimerkiksi Naantalin uusi voimalaitos, valtatie 8:n nelikaistaistamisen ulottaminen Nousiaisiin ja kauppakeskus Myllyn laajennus. Maakunnan suhdannekehitys on viime aikoina ollut myönteisintä Vakka-Suomessa, jossa autotehtaan henkilöstömäärä kasvoi keväällä 300:lla ja rekrytointien odotetaan jatkuvan syksyllä. Niin ikään Yara:n Uudenkaupungin lannoitetehdas on aloittamassa laajat investoinnit, joiden tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia kolmannella tuotantolinjalla. Uudessakaupungissa juuri toimintansa aloittanut soijatehdas hakeutui tuoreeltaan konkurssiin, mutta seudulla ollaan optimistisia uuden omistajan pikaisesta löytymisestä. Seudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parantaa Uudenkaupungin meriväylän syventäminen vastaamaan teollisuuden kasvun aikaansaamia tarpeita. Myös Salon seutu on toipunut hiljalleen Nokian massiivista irtisanomisista. Seudulla toimii runsaasti pieniä kasvuyrityksiä, ja uusien yritysten syntyminen on ollut Salon seudulla nopeinta maakunnassa. Rakennemuutosalue-status on nopeuttanut seudulle kaavailtuja investointeja, esimerkkinä kantatien 52 parantaminen Salon kohdalla. Loimaan seudun vahvuutena on perinteisesti ollut omiin tuotteisiin nojautuva pk-valtainen yrityskanta. Loimaalla yrityssektorin tilanne vaikuttaa varsin vahvalta, mikä saattaa viimein heijastua myönteisenä kehityksenä myös työllisyydessä. Turunmaan tilanne on puolestaan kaksijakoinen. Paraisilla työttömyyden kasvu on ollut maltillista, mutta Kemiönsaaren tilanne näyttää synkemmältä ensin FN-steelin ajauduttua konkurssiin ja sitten Abloyn vähennettyä merkittävästi henkilöstöä kesällä Kemi- 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

7 önsaaren palvelualoilla on kuitenkin odotettavissa myönteistä kehitystä, ja esimerkiksi Örön saarelle ollaan toteuttamassa merkittävää matkailuinvestointia. Oman epävarmuustekijänsä Varsinais-Suomen kehitysnäkymiin aiheuttaa Ukrainan kriisi ja Venäjän EU-maille asettamat vastapakotteet. Varsinais-Suomen yritysten vienti Venäjälle on noin 500 miljoonan euron luokkaa. Viennin oletetaan laskevan vuonna 2014 yhteensä vähintään 20 %, mikä merkitsee noin 100 miljoonan euron vaikutusta Varsinais-Suomen yrityksille. Monet yritykset ovat laskusuhdanteen aikana kyenneet lisäämään vientiä Venäjälle, mutta nyt joudutaan ottamaan askelia taaksepäin. Venäjän tilanne kuitenkin päivittyy jatkuvasti, ja Venäjän kaupan kehityksen ennustaminen edes lyhyellä aikavälillä on tällä hetkellä lähes mahdotonta. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

8 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma että lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelma Maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Laaja-alaisen valmistelun ja arvokeskustelun perusteella maakuntastrategiaan muodostui neljä kärkiteemaa: - Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt - Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen - Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti - Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppanuusstrategia pähkinänkuoressa on esitetty liitteessä KUMPPANUUSFOORUMI Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi. Ihmiset ja tieto toimivat kumppanuusfoorumin perustana. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovaatioalustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkostopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista koostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä 3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN VASTUULLISUUS TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. Meriteollisuuden keskeisen veturin Turun telakan tulevaisuus saatiin vankalle pohjalle, kun Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat sen STX:ltä. Samassa yhteydessä julkistettiin uusi tilaus kahdesta risteilyaluksesta TUI-Cruises -varustamolle. Alukset toimitetaan kevätkaudella vuosina 2016 ja Tilauksen arvo on noin miljardi euroa ja työllistävä vaikutus noin henkilötyövuotta. Lisäksi valtio valmistautuu osallistumaan uuden telakkayhtiön kehittämiseen myöntämällä kahdelle uudelle TUI-alukselle laivanrakennuksen innovaatiotukea yhteensä 10 miljoonaa euroa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen ja toiminnan monipuolistamiseen pyritään Turku Seas ohjelmaa toteuttamalla. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

9 Hyvä esimerkki maakunnan ulkopuolelle ulottuvasta kumppanuudesta on Lounaisrannikko (LOURA) -yhteistyössä perustettu meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalusta Meridiem. Siinä toimivat seuraavat korkeakoulut ja yliopistot: Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi. Salon seutukunta ja Kemiönsaaren kunta ovat äkillisiä rakennemuutosalueita vuoden 2015 loppuun saakka. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle 2015 on vähennetty yritysten kehittämisavustuksiin suunnattavaa rakennemuutosrahoitusta vuoden miljoonan euron tasosta kolmeen miljoonaan euroon. Rakennemuutosalueiden elinkeinorakenteen monipuolistuminen lähtee liikkeelle uusiutuvan yritystoiminnan kautta. Tämä tulisi huomioida myös valtion tukirahoituksen suuntaamisessa. Maakuntakaavassa osoitetaan työpaikka- ja palvelualueita, jotka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Alueita on osoitettu paikkoihin, joissa ne mahdollistavat kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Varsinais-Suomen taajamien, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt. Maankäytön suunnittelussa pyritään varmistamaan varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Saaristomeren ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Valtion talousarvioesityksessä on erillinen Itämeriraha, jonka määräraha tulee jatkossa kohdentaa erityisesti Saaristomeren alueelle. Lähi-imagon ja -ajattelun vahvistamisella parannetaan maakunnan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta. Tuottava- ja kannattava lähiruoka tarkoittaa lähellä tuotetun lisäksi tiivistä yhteistyötä tuotanto- ja jakeluketjujen kesken. Joustavat ja lähellä sijaitsevat energiaratkaisut auttavat pärjäämään toimialan globaaleissa muutoksissa. Nuoret ja opiskelijat luovat pohjaa tulevaisuuteen vaikuttaville vastuullisille valinnoille. Opiskelijat tulee saada paremmin mukaan julkiseen päätöksentekoon ja maakunnan kehittämiseen YHTEISTYÖTAIDOT YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa. Turun seudun yrityspalvelutoimintoja on järjestetty kesäkuussa 2014 tehdyllä sopimuksella uudelleen. Turun seudun yrityspalvelut tuotetaan jatkossa yhden katon alla Turku Science Parkissa sijaitsevassa ICT-talossa. Taloon muuttavat Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science Park Oy ja Turun seudun yrityspalvelupiste Potkuri. Myös korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämis-toimintoja, esimerkiksi Turun yliopiston Brahea-keskus, sijoittuu samaan kiinteistöön. Uuteen AHJO -nimellä valmisteltuun yrityskehitysympäristöön yhdistetään Turku Science Park Oy:n yrityshautomo, Humanistisen ammattikorkeakoulu Humakin luovien alojen hautomo Creve ja opiskelijayhteisö Boost Turku ry. Toiminnassa tulee olemaan mukana erittäin laaja sidosryhmäverkosto, jossa ovat kiinteästi mukana alueen yritykset sekä korkeakoulut. Varsinais-Suomessa julkiset kansainvälistymispalvelut yrityksille tuotetaan tiiviissä yhteistyössä Team Finland Varsinais-Suomen toimesta. Team Finland Varsinais-Suomi-verkostossa toimii tällä hetkellä 15 organisaatiota. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

10 Yrittäjyyspotentiaalia vahvistetaan monin eri tavoin. Yksi tulevaisuudelle pohjaa luova keino on Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian toteuttaminen. Strategian tueksi on laadittu tiivis kouluastekohtainen toimintaohjelma, joka konkretisoi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan julkisen talouden sopeutusohjelmaan liittyvät säästöt koskevat kaikkia koulutustasoja kohdentuen niin rakenteisiin kuin opintojen järjestämiseen. Jatkuvat leikkaukset vaarantavat Suomen ainoan todellisen kilpailutekijän, osaamisen perustaa. Täysimääräinen yliopistoindeksi tulee palauttaa ja varmistaa uuden yliopistojen rahoitusmallin aito toteuttaminen poistamalla erillisrahat. Koko koulutussektori on lähes jatkuvan muutoksen tilassa rakenteellisten uudistusten vuoksi. Hallituksen rakennepoliittiset sopeutustoimet heijastuvat vahvasti myös ammatilliseen opetukseen. Osana valtiontalouden sopeuttamisohjelmaa II asteen järjestäjäverkkoa (ml. lukiot) uudistetaan mennessä, jolloin järjestämisluvat uudistetaan. Samalla valtionosuuksia karsitaan merkittävästi. Tämä johtanee myös Varsinais-Suomessa rakenteellisiin muutoksiin. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä koskevien kriteerien määrittelyssä tulee ottaa huomioon järjestäjien suorituskyky ja tuloksellisuus. Aluetietopalvelu on lounaissuomalaisten toimijoiden jokapäiväinen työkalu tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja hakemiseen. Aluetietopalvelu antaa kodin alueen verkostoille ja tiedolle sekä markkinoi alueen osaamista. Kaikkien verkostojen tuottama tieto tallennetaan Aluetietopalvelun tietopankkiin, ja kaikki tieto on käytettävissä sen kautta avoimesti. Osana aluetietopalvelua toteutetaan maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen. Maakunnallisen koulutustarve-ennakoinnin tavoitteena on yhteinen näkemys sekä eri aikavälien (lyhyt, keskipitkä ja pitkä) osaamis- ja koulutustarpeista että laajemmista kehitysnäkymistä. Ennakointi tarjoaa tietoa vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja koulutussuunnitteluun SAAVUTETTAVUUS LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia. Työ maakunnan aseman vahvistamiseksi Itämeren keskuksena jatkuu. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt Turku-prosessi jatkaa toimintaansa virallisena osana EU:n Itämeristrategiaa. Turku-prosessin tehtävänä on vastata yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) kanssa strategian ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti suhteista Venäjään. Maakunnassa on menossa Varsinais-Suomen liikennestrategian sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Maakunnallinen liikennestrategia sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan yhteisessä suunnitteluprosessissa valtakunnallisen ns. uuden liikennepolitiikan suuntaviivat sekä kestävän liikkumisen näkökohdat huomioiden. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) kehittäminen on määritelty kansallisella tasolla Suomessa yhdeksi keskeisistä painopistealueista. Tavoitteena on kehittää kasvuvyöhykettä alueeksi, joka erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta nähdään kiinnostavana investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin näkökulmasta. Euroopan laajuisia liikenneverkkoja käsittelevässä TEN-T suuntaviivapäätöksessä Varsinais-Suomi on osa Välimeri-Skandinavia ydinverkkokäytävää. Ydinverkkokäytävään kuuluu Varsinais-Suomes- 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

11 sa E18 -tie (vt 1 ja Turun kehätie), Turun ja Naantalin satamat, Turun lentokenttä sekä Turun ja Helsingin välinen ratayhteys. Pohjoinen kasvuvyöhyke sisältyy luontevasti ydinverkkokäytävään. Osana tätä on tavoitteena saada TEN-T -suunnittelurahoitusta Tunnin juna -hankkeelle, jolla tarkoitetaan Turku-Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo-Lohja-Salo sekä kaksoisraiteistamalla Turku-Salo rataosuus. Turun kehätien kehittämiseen ml. suunnittelu haetaan myös TEN-T -rahoitusta. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus on aloitettu. Valtio on myöntänyt ensimmäisen vaiheen toteutukseen 90 miljoonaa euroa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnilla on ollut yhteinen näkemys, että valtatien 8 parantaminen Turku-Pori yhteysvälillä vaatii alkuperäisen suunnitelman mukaisen 210 milj. euron investoinnin. Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Varsinais-Suomen liikenteen turvallisuutta parantaviin kehittämishankkeisiin kuuluu kasitien lisäksi mm. Turku Tampere yhteysvälin (VT 9) ja E18 Turun kehätien parantaminen. Saaristoliikenteen ydinkohta on riittävän palvelutason turvaaminen. Tämä tulee huomioida myös valtion talousarvioesityksissä. Pidemmällä aikavälillä saaristoliikennettä tulee uudistaa, jotta lauttaliikenteen tehokkaampia hankinta- ja kilpailutusmalleja sekä yhteysalusliikenteen uusia joustavampia järjestämismalleja voidaan ennakkoluulottomasti arvioida. Maakunnan matkailuohjelma jakaa maakunnan erityyppisiin kehittämisvyöhykkeisiin korostaen mm. saaristoa. Yhdeksi uudeksi vetovoimakohteeksi kaavaillaan Örön saarta, jota kehitetään alueelle laaditun luontomatkailun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Maakunnan näkyvyyden edellytyksiä ovat innovatiivisuus, toiminnan laatu ja kiinnostavuus sekä nykyaikainen viestintä ja markkinointi. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi tulee kehittää myyntiosaamista etenkin potentiaalisilla vientialoilla RESURSSIVIISAUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. Tuore Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 auttaa valitsemaan sellaisia tuotannon, liikkumisen ja kulutuksen muotoja ja ottamaan käyttöön sellaisia toimintatapoja ja teknologioita, jotka ovat pitkällä tähtäimellä järkeviä. Ohjelmaa toteutetaan mm. haastekampanjan avulla. Maakunnan keskeiset julkiset toimijat yhdessä yhdeksän yrityksen kanssa ovat tehneet esityksen Lounais-Suomen nimeämisestä valtakunnallisen cleantech-strategian mukaiseksi pilottialueeksi. Cleantechin osalta vain Varsinais-Suomessa on esimerkiksi vielä kansainvälisen kokoluokan jätehuollon perusratkaisu tekemättä. Kaikilla muilla alueilla päätökset on jo tehty eikä niille tulla rakentamaan suomalaisen cleantech-osaamisen keihäänkärkilaitoksia. Siksi Varsinais-Suomi on paras mahdollinen kansallinen cleantechin pilottialue. Tavoitteena on saada Lounais-Suomen asema kansallisena cleantechin pilottialueena seuraavaan hallitusohjelmaan. Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen hankintarenkaan kilpailutus vuosien osalta on ratkennut ja alueen kuntavastuulla olevat sekalaiset yhdyskuntajätteet toimitetaan poltettavaksi tämän hankinta-ajan aikana neljään erilliseen jätevoimalaan maakunnan ulkopuolelle. Varsinais-Suomen alueen osalta on YVA-prosessissa tullut esille jätteen energiahyötykäyttöön rakennettavien laitosten mahdollisina sijainteina Turun Topinojan ja Raision Palovuoren alue sekä Salon alue. Hankintakilpailun tulokset vuodesta 2018 eteenpäin on tarkoitus saada selville vuoden 2014 loppuun mennessä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

12 Luonnonvara- ja resurssiviisaustoiminnassa Varsinais-Suomi on vahvasti mukana RESUhankkeessa (Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen vahvuudeksi) sekä UUMA 2 (uusiomaarakentamisen kehitysohjelma) työssä. RESU-hankkeessa on haastateltu maa-ainesalan yrityksiä ja kuntien kaavoitus- ja maanrakennustoiminnan asiantuntijoita uusien toimintatapojen edistämiseksi sekä pilottialueiden löytämiseksi. Varsinais-Suomessa toteuttamista odottavat useat tarpeelliset siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeet. Valtion panokseen nähden hankkeiden vaikuttavuus on ollut hyvä alueiden toimeliaisuuteen, yhteistyöhön, elinkeinotoimintaan, vesihuollon varmuuteen sekä ympäristöön ja vesien suojeluun. Kuitenkin valtionvarainministeriön budjettiesityksestä vuodelle 2015 on poistettu kaikki valtion rahat vesihuoltoinvestointeihin. Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on selvässä kasvussa. Miettimällä uudella tavalla julkisia hankintoja voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia. Meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee toteutuessaan vaikuttamaan koko peruspalvelukenttään ja kunnalliseen palveluntuotantoon. Kunnat ovat monelta osin olleet odottavalla kannalla ja niiden kehitystyö on ollut melko vähäistä tämän vuoksi. Kuluvan vuoden maaliskuussa puolueiden puheenjohtajat pääsivät sopimukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Ehdotuksen mukaan sote-alueet perustuvat nykyisiin viiteen erityisvastuualueeseen. Niihin yhdistetään sekä perus- että erikoisterveydenhuolto ja lisäksi vaativaa sosiaalitointa. 3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA Turun kaupunkiseudun kasvusopimusta valmisteltiin laajan kumppaniverkoston voimin keväästä 2013 lähtien. Valmisteluun osallistuivat Turun kaupungin ohella Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Valtio teki joulukuussa 2013 kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksella edistetään seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: 1. Rohkeasti kehittyvä Turun kaupunkiseutu Pohjoisen kasvukäytävällä 2. Korkeakoulu- ja opiskelukaupunki Turku osaamisen ja luovuuden vahva liitto 3. Elinvoimaa kilpailukyvyllä ja hyvinvoinnilla uuden kasvun lähteet Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan valittiin kesäkuussa 2013 viisi kansallista teemaa (Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Tulevaisuuden terveys, Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja Kyberturvallisuus). Turun kaupunki on mukana kumppanina Oulun kaupungin vetämässä Tulevaisuuden terveys sekä Tampereen kaupungin vetämässä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA ohjelman toteutukset ovat lähteneet käyntiin laajalla rintamalla. Liitteenä 3 on tiivistelmä kasvusopimuksen ja INKA ohjelman toteutuksesta. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

13 4. MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET VALTATIE 8 TURKU-PORI YHTEYSVÄLIHANKKEEN 2. VAIHE Valtatie 8 Turku Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita. VT 8 välillä Turku -Vaasa on Liikenneviraston Elinkeinoelämän asiakastutkimuksessa 2013 osoittautunut heikoimmin toimivaksi yhteysväliksi kaikista Suomen pääyhteysväleistä. Peräti 23 % vastanneista oli erittäin tyytymätön ja yli 50 % erittäin tyytymätön tai tyytymätön yhteisvälin toimivuuteen. Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti liikennepoliittisen selonteon mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Valtatie 8 Turku Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna Ensi vaiheen määrärahoja myönnetään liian pienissä erissä, jotta hanke voitaisiin kokonaisuutena toteuttaa kustannustehokkaasti. Myönnetyt valtion määrärahat, 90 miljoonaa euroa, tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihankkeessa Raisio Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Rauma Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M. Loppuosan hankekokonaisuudesta (n. 110 M ), eli yhteysvälihankkeen 2. vaiheen uudelleenarviointi tehdään suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeen organisointi Yhteysvälihankkeessa parannetaan valtatieverkkoa. Valtateiden kehittäminen on lähtökohtaisesti valtion vastuulla. Hankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet Varsinais-Suomen ELY-keskus, maakunnan liitot (Satakunta ja Varsinais-Suomi) sekä alueen kunnat yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Suunnitellun hankekokonaisuuden kustannusarvio oli alun perin 210 M. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena esitettiin kuitenkin 1. vaiheeksi 102,5 miljoonan euron hanketta, josta valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta määrärahoista vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M. Hanke aloitettiin tammikuussa 2014 ennen Maskun vesiluvan raukeamista. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Näihin kuu- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

14 luu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella. Hankkeen kustannustehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on ensimmäisen vaiheen toteutuksen loppuunsaattamista aikaistettava nyt suunnitellusta vuodesta Yhteysvälihankkeen 2. vaihe on oltava mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Kustannusarvio Turku Pori-yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on vuoden 2014 tietojen perusteella 92,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille. ALUEELLINEN RESURSSITEHOKKUUS KOHTI KIERTOTALOUTTA Lounais-Suomen alue on valittu alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Life IP-hankevalmistelussa yhdeksi ydinalueeksi Suomessa. Toiseksi ydinalueeksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Lounais-Suomen alueella ydinalueen suunnittelussa on ollut mukana Satakunnan ja Varsinais-Suomen liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Prizztech sekä Valonia. Lisäksi alueelta on tullut eri toimijoiden hakemuksina esiin useita kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemaa tukevia demonstraatiohankkeita. Hankkeen kokonaisbudjetti Suomen alueella on noin 20 M 6-8 vuoden aikana ja kansallisesti hanketta koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta SYKE. Hankkeen ohjausryhmä (TEM, YM, Sitra, Tekes, Cleen ym.) päätti elokuussa, että Lounais-Suomesta jatkoon valitaan tässä vaiheessa seuraavat demohankkeet: Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla/porin kaupunki; Peittoon kierrätyspuisto/prizztech; Ruokajätteet/MTT; Kierrätyspuiston ja maa-aineskierrätystoiminnan kehittäminen/turku; Uudet kiertotalouden prosessit materiaalienkäsittelykeskuksessa/ L&T; Tilakoon biokaasulaitokset / Turku AMK. Viimeistä on ehdotettu alueellisesti sisällytettäväksi MTT:n hankkeeseen. Ohjausryhmä päätti lisäksi sen, että Keski- Suomen alue otetaan mukaan ydinalueeksi. Demojen osalta suurin muutos alun suunnitelmiin on se, että rahaa ei ole käytössä käytännössä lainkaan investointeihin, kuten alkuun oli puhe. Mahdolliseksi uudeksi demoksi on noussut Valonian toiminnan kehittäminen sekä vastaavan konseptin jalkauttaminen Satakuntaan. Myös kemianalan tutkimuksen ja pilotoinnin kehittäminen voi nousta yhdeksi demoksi. Mahdollisuus saada useita demoja Lounais-Suomeen ja enemmän kuin muille ydinalueille johtuu siitä, että alueemme demoilla on jo nyt vahva omarahoitus saatavilla hankkeisiin. Alustavasti oli päätetty, että alueellista toimintaa tulee vetämään ELY-keskus, koska heillä on jätehuollon suunnittelun ja valvonnan tehtävät. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että ELY ei ole saamassa ministeriöiltä riittävää omarahoitusta, ja näin ollen Syken vahvan toiveen mukaisesti tulisi tämä ydinalueen koordinointi liittoihin. Alustavasti on puhuttu siitä, että tämä panos olisi noin 1,5 htv vuodessa hankkeen noin 7 vuoden aikana. Ensimmäinen hakemus (alustava hanketiivistelmä) toimitetaan EU:lle VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

15 5. KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. OSAAMIS- JA INNOVAATIOVERKOSTOT (TEM, EAKR) Toimenpidekokonaisuus: Osaamis- ja innovaatioverkostot TYÖLLISYYS (TEM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Toimenpidekokonaisuus: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa Toimenpidekokonaisuus: Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä OSAAMINEN (OKM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Osuvaa osaamista Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa Toimenpidekokonaisuus: Osallistamalla osaamista Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus: Luovaa osaamista OSALLISUUS (STM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Syrjintää ja syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Varsinais-Suomessa osallistutaan Euroopan aluekehitysrahaston Osaamis- ja innovaatioverkosto -teemaan. Euroopan sosiaalirahaston puolella painotetaan nuorisotakuun toteuttamista läpi linjan. Lisäksi tärkeinä nähdään teemat Kotona Suomessa, Osuvaa osaamista sekä Syrjintää ja syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen. Nämä ensisijaiset painotukset eivät poissulkevia, vaan myös muihin teemoihin voidaan tarpeen vaatiessa mennä mukaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

16 6. RAHOITUSSUUNNITELMA Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä. Yritystuissa korostuvat pk-yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin kehittämishankkeisiin (ei investointeihin) pääpainona juuri kohdeyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen sekä uuden alkavan kasvupotentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan edistäminen. Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristöteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten hankkeet ohjataan jatkossakin pääsääntöisesti Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeissa tuetaan uudenlaisten toimintatapojen- ja konseptien suunnittelua ja käynnistämistä, joiden tavoitteena on uuden innovatiivisen ja kansainvälistä kilpailukykyä omaavan yritystoiminnan luominen ja kehittäminen. Edelleen tuetaan pk-yritysten keskinäisen yhteistyön lisäämiseen liittyvää toimintaa sekä myös mahdollisimman välitöntä ja konkreettista pk-yritysten ja julkisten kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön tehostamiseen liittyvää toimintaa. Lisäksi edistetään pk-yritysten mahdollisuuksia lisätä kilpailukykyään vähähiilisen talouden tavoitetta tukevissa innovaatioissa. ELYkeskuksen myöntämän rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR -rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdistetaan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kumppanuuteen. ESR -osio jakaantuu rakenteellisesti kahteen osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Valtakunnallisen osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Varsinais- Suomessa tavoitteena on kaikessa ESR -hanketoiminnassa lähteä maakuntastrategian mukaisista alueen tavoitteista. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka tekee hankepäätökset toteutettavista hankkeista. ESR -ohjelman varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimavarojen kehittämiseksi. Alueellisen rahoituksen suuntaamisessa huomioidaan ESR -ohjelman valtakunnallisen teeman linjaukset ja toimet. Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

17 osalta mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävastaavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. ESR -rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimijalähtöiseen kaupunkikehittämiseen, jossa tavoitteena on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva, paikallinen kehittämistoiminta. ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä, jonka pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA -strategia. Maaseutuohjelma Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma käynnistyy vuoden 2015 puolella. Alkavalla ohjelmakaudella otetaan samalla käyttöön kokonaan uudistettu tietojärjestelmä sekä sähköinen tukihaku. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu: 1. MAA- JA PUUTARHATALOUS 2. ELINTARVIKEJALOSTUS 3. METSÄKETJU / PUUNTUOTANTO, BIOENERGIA JA METSIEN TARJOAMAT YMPÄ- RISTÖPALVELUT 4. MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS 5. KESTÄVIEN RAKENTEIDEN MAASEUTU Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistumista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista, kasvua ja kehittämistä. Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistuvien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden tuottaminen ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian säästö sekä luonnon kestävän käytön huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttäminen ja vesien hoitaminen (erityisenä painopisteenä Saaristomeren tilan kohentaminen). Varsinais-Suomen ELY-keskus jatkaa maaseudun kehittämistyössään pitkälti jo ohjelmakaudella valittua linjaa ja tulee suuntaamaan kauden käytettävissä olevista, 47,5 M :n ohjelmavaroista noin 2/3 maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukiin. Tavoitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkostojen yhteistyön laajentaminen myös yli maakuntarajojen. Bioenergian käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia maakuntaa ovat vahvasti esillä uuden kauden toimissa. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnitetään suosittujen lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella tapahtuvan ensiasteen jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkeiden jakeluketjujen lyhentämiseen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa omien paikallisten strategioidensa viitoittamana. Uudet toimintaryhmät vahvistettaneen vielä vuoden 2014 lopulla. Oletettavasti Varsinais-Suomen alueella jatkavat aiemminkin toimineet viisi ryhmää. Kolme näistä viidestä Leader -ryhmästä toimii Varsinais- Suomen ELY -keskuksen hallinnoimana eli Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader -ryhmää toimii osittain Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry (osin Satakunnan puolella) ja Ykkösakseli ry (osin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17

18 Uudenmaan puolella). Merkittävä osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta rahoituskiintiöstään noin neljänneksen yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille. Meri- ja kalatalousrahasto Strategiset päämäärät MMM:n hallinnonalalla viedään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) ja ne ovat seuraavat: 1) Kilpailukyky, 2) Uudistuminen, 3) Kestävyys ja 4) Tehokas hallinto. Sisällöllisesti EMKR:n jakauma menee neljälle temaattiselle tavoitteelle seuraavasti: 1) 3. teema kilpailukyvyn parantaminen 28 M 2) 4. vähähiilinen talous 1 M 3) 6. luonnonvarojen käytön tehokkuus 38 M 4) 8. työpaikat ja työvoiman liikkuvuus 5 M Tekninen tuki 2 M Kansallisen vastinrahoituksen osalta on EMKR:n toimeenpano-ohjelmassa (luonnos) toistaiseksi päädytty osoittamaan varoja seuraaviin investointi- ja muihin toimintalinjoihin: 1) Kalatalouden kehittäminen 51,00 M EU-osuus 36,00 M 2) YKP:n valvonta (muut menot) 1,67 M EU 15,00 M 3) YKP valvonta (alushankinnat) 0,25 M EU 0,69 M 4) Tiedonkeruu 3,75 M EU 14,33 M 5) Meripolitiikka 6,33 M EU 4,45 M 6) Varastointituki 0,00 M EU 0,53 M Yhteensä 63,00 M EU 71,00 M Työryhmän työ edelleen kesken, joten yllämainitut summat ovat epäviralliset. Käytännössä kehittämisotsikon alla rahoitusta ohjataan investointitukiin, lähinnä kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen investointeihin. Kehittämishankkeissa pääpaino tulee olemaan kalasatamissa, menekinedistämisessä, koulutuksessa, yhteistyössä ja ympäristökunnostuksissa. Ns. Kala-Leaderi eli alueellista kalatalousryhmätoimintaa jatketaan. Hallinto laatii vesiviljely-, kalastus- ja ympäristöohjelmat, joiden toimeenpanoon sitten osoitetaan varoja. Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma käynnistyy vuoden 2014 aikana. Ohjelman ensimmäinen haku järjestetään niin, että haku sulkeutuu vuoden 2015 keväällä ja hankkeet voivat aloittaa syksyllä Ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka keskittyvät pk-yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatilliseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen prioriteetti jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan hankkeen on tuettava yhtä erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoituskaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuuteen ja tarpeellisuuteen että hallinnon yksinkertaistamisena. Pk-yrityksiä tukeva prioriteetti mahdollistaa sekä uusien pk-yritysten käynnistämisen tukemisen että olemassa olevien yritysten yhteistyön lisäämisen viennin lisäämiseksi. Ympäristö-prioriteettin alle mahtuvat niin luonto- ja kulttuurikohteiden kehittäminen kestäviksi turismikohteiksi, yhteistyö rannikko- tai kaupunkialueiden suunnittelussa kuin ravinteiden ja haitallisten aineiden pääsyn vähentäminen Itämereen. Liikenneyhteyksiä pyritään parantamaan kehittä- 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

19 mällä liikennekäytäviä ja työskentelemällä liikenteen solmukohtien parissa sekä parantamalla pienvenesatamien toimintaedellytyksiä. Viimeinen prioriteetti tukee ammatillisen koulutuksen kehittämistä alueen työmarkkinoita paremmin palvelevaksi. Tämän prioriteetin alla on myös mahdollista toteuttaa paikallisten toimijoiden välisiä hankkeita, joilla ratkotaan sosiaalisia ongelmia. Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittävän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle. Ohjelman hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR. Ohjelmasta tuetaan sekä tavallisia hankkeita että myös niin sanottuja pienhankkeita. Pienhankkeiden kesto on rajattu kahteen vuoteen ja EAKR-rahoitusosuus euroon. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19

20 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitetaulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2015 ja LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA Vuosi: 2015 Maakunta: Varsinais Suomi Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR ELY RR ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattomat Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta Kansalaistoim Kohdenta Kohdenta Yritystuet Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehitäminen maton yhteensä kehittäminen maton yhteensä maton yhteensä yhteensä TL 1 Pk yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0, , ,978 0 EAKR 0, , ,489 0 Valtio 0, , ,489 0 Kunta TL 2 Muu julkinen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) , , ,060 0 EAKR , , ,530 0 Valtio , , ,275 0 Kunta , , ,255 0 Muu julkinen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1, , ,368 1,368 0 ESR 0, , ,684 0,684 0 Valtio 0, , ,513 0,513 0 TL 4 TL 5 Kunta 0, , ,137 0,137 0 Muu julkinen 0, ,034 0,034 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0, , ,820 0,820 0 ESR 0, , ,410 0,410 0 Valtio 0, , ,308 0,308 0 Kunta 0, , ,082 0,082 0 Muu julkinen 0, ,020 0,020 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0,548 0, ,548 0,548 0 ESR 0,274 0, ,274 0,274 0 Valtio 0,205 0, ,205 0,205 0 Kunta 0,055 0, ,055 0,055 0 Muu julkinen 0, ,014 0,014 0 Kohdentamattomat EAKR EAKR Valtio Kunta Muu julkinen Kohdentamattomat ESR ESR Valtio Kunta Muu julkinen KAIKKI YHTEENSÄ 0,978 2,736 0,058 0, ,714 1, , ,774 0 EU 0,489 1,368 0,028 0, ,857 0, , ,387 0 Valtio 0,489 1,026 0,022 0, ,515 0, , ,790 0 Kunta 0 0,274 0,008 0, ,274 0, , ,529 0 Muu julkinen 0 0, , ,068 0 EAKR YHTEENSÄ 0, ,978 1, , ,038 0 EU 0, ,489 0, , ,019 0 Valtio 0, ,489 0, , ,764 0 Kunta , , ,255 0 Muu julkinen ESR YHTEENSÄ 2,736 0,058 0, ,736 2,736 0 EU 1,368 0,028 0, ,368 1,368 0 Valtio 1,026 0,022 0, ,026 1,026 0 Kunta 0,274 0,008 0, ,274 0,274 0 Muu julkinen 0, ,068 0,068 0

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS Janne Virtanen Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän mietintö Turku Seas 2020, alueellinen meri- ja metalliteollisuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Kaupunginhallitus 58 17.03.2014 Lausunto Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta 1088/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 58 Valmistelija Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund, puh. 040 488 5675 Esittelijä Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot