Kaikki liiketoiminta on digitaalista mutta mitä sen suhteen pitäisi tehdä? Accenturen tutkimus suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikki liiketoiminta on digitaalista mutta mitä sen suhteen pitäisi tehdä? Accenturen tutkimus suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista"

Transkriptio

1 Accenture Management Consulting Kaikki liiketoiminta on digitaalista mutta mitä sen suhteen pitäisi tehdä? Accenturen tutkimus suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista

2 Digitaalisuus ei ole enää vaihtoehto vaan elinehto Accenture haastatteli syksyn 2013 aikana yli 130 johtajaa 40 Suomen suurimmasta yrityksestä ja julkisesta organisaatiosta luodakseen paremman ymmärryksen digitaalisuuden vaikutuksista eri toimialoihin Suomessa. Meidät yllätti se, kuinka merkittävänä menestyksen edellytyksenä perinteiset toimialat näkevät digitaalisuuden jo tällä hetkellä. Digitaalisuuden parissa jo työskentelevät toimialat taas ennakoivat lähivuosina isoa muutoksen hyökyaaltoa. Ei ole yllättävää, että digitaalisuus on pinnalla ehkä jopa tärkeimpänä johdon teemana vuodelle Toimialat ja arvoketjut muuttuvat digitaalisuuden vaikutuksesta niin nopeasti, että yhdelläkään yrityksellä tai organisaatiolla ei ole mahdollisuutta jättäytyä murroksen ulkopuolelle. Kysymys ei siis enää ole siitä, pitäisikö organisaatioiden tehdä jotain digitaalisuuden suhteen. Asia on paljon vaikeampi MITÄ pitäisi tehdä? Tämän kysymyksen johdosta päätimme tutkia mitä digitaalisuus tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja toimialoille haastattelemalla yli 130 johtajaa suomalaisista suuryrityksistä ja julkisista organisaatioista syksyllä Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että digitaalisuus ei todellakaan ole enää vaihtoehto yhdelläkään toimialalla, vaan kriittinen menestystekijä kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisessa. Tämä ei ole yllättävää toimialoilla, joissa digitaalisuuden merkitys on ollut vahva jo pitkään, kuten pankki- tai telekommunikaatioliiketoiminnassa. Meidät yllätti se, kuinka ison muutoksen hyökyaallon odotetaan vasta nyt tulevan näille jo digitaalisuuden vaikutuspiirissä oleville aloille ja kuinka merkittävänä menestyksen edellytyksenä digitaalisuus nähdään jo myös hyvin perinteisillä toimialoilla. 2

3 Näkemyksiä digitaalisuuden merkityksestä omalle toimialalle Menestyksen edellytys ilman älykästä päätöksentekoa ja tietoa ei voida tehdä kunnon liiketoimintaa Palvelujohtaja, raskas teollisuus Jollei investoida, business menee alta ei ole vaihtoehtoa Tietohallintojohtaja, vakuutus Vaikka toimiala on jo digitalisoitunut, niin iso hyökyaalto on vasta tulossa Johtaja, pankkitoimiala Kuluttajarajapinta muuttunut ja pakko olla mukana Haasteena on toiminnan kannattavuus, tekeekö kukaan rahaa tällä? Johtoryhmän jäsen, vähittäiskauppa 3

4 Suomalaiset yritykset ja organisaatiot ovat joutuneet toteamaan, että digitaalisuuteen panostaminen ja sen huomioiminen on välttämättömyys ja olemassaolon ehto. Digitaalisuutta ei voida rajata IT-osastolle, tuotekehityksen ideamyllyyn tai alakohdaksi yrityksen strategiassa, vaan sen vaikutus läpäisee koko yrityksen asiakasrajapinnasta toimitusketjuun ja sisäisiin toimintoihin. Jo meneillään oleva muutos näkyy valtaosassa suomalaisista yrityksistä. Kaikista vastaajista 76% kertoo digitaalisuuden jo muuttaneen heidän tuote- ja palveluvalikoimaansa. Erityisen vahvasti muutos näkyy kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. B2B-yrityksissä tämänhetkinen digitalisoitumisen vaikutus on hieman pienempi, mutta B2B-sektori aikoo ottaa kuluttajayritykset lähes kiinni digitalisoitumisessa jo kolmen vuoden sisällä. Digitalisoitumisen nopeaa etenemistä ajaa asiakkaiden odotusten muuttuminen ja kasvaminen. Haastateltujen mukaan odotukset eivät synny vain kotimaassa tai omalla toimialalla, vaan ne syntyvät asiakkaiden kokemuksista globaaleiden digitaalisuuden edelläkävijöiden kanssa. Asiakkaat odottavat suomalaisilta yrityksiltä siis jo tällä hetkellä maailmanluokan toimijoiden kaltaisia otteita. Supercell ja muut peliyritykset ovat jo tehneet läpimurtonsa digitaalisuuden avulla. Accenture näkee myös perinteisempien toimialojen suomalaisyrityksissä suurta potentiaalia nousta voittajiksi digitaalisessa murroksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainoa tapa selvitä murroksen keskellä on luoda vahva näkemys digitalisoitumisen merkityksestä oman yrityksen tai organisaation toimintaan ja viedä tämä näkemys tehokkaasti käytäntöön. Mutta mitä tässä näkemyksessä pitäisi ottaa huomioon? Digitaalisuuden vaikutuksen nopeus organisaation tuote- ja palveluvalikoimaan % B2C Julkishallinto B2B Vaikutus on jo nähtävissä 3 vuoden sisällä Yli 3 vuoden kuluttua Ei vaikutusta 4

5 Mitä toimialanne organisaatiota pidätte edelläkävijänä digitaalisuuden hyödyntämisessä? Ilmailu- ja autoteollisuus ovat pioneereja, jotka ovat onnistuneet luomaan liiketoimintaa informaation ympärille. CIO, laitevalmistus Google loi koko markkinan. Apple lumosi kuluttajat loppukäyttäjäkokemuksellaan. Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat melko pitkällä mahdollistaessaan digitalisaation hyvin hallitulla asiakastiedolla. Johtaja, telekommunikaatio Verottaja on tehnyt hyvää työtä kansalaisten ohjaamisessa sähköisiin palveluihin. Johtaja, eläkevakuutus 5

6 Digitaalisuus uudistaa toimialoja, ekosysteemeitä ja arvoketjuja Digitaalisuus purkaa toimialoja, yhdistää niitä sekä synnyttää uusia. Se muuttaa myös arvoketjuja ja pakottaa toimijoita uusiin rooleihin. Digitalisoinnin menestystekijät löytyvät parhaiten asiakasprosessiin ja -kokemukseen keskittymällä sekä ekosysteemisuunnittelun kautta. Tutkimuksen vastaajat näkevät että digitaalisuus tulee muuttamaan kaikkia toimialoja. Digitalisoitumisen myötä rajat toimialojen välillä hämärtyvät - esimerkiksi teleoperaattoreiden ja perinteisen median välinen työnjako muuttuu, kun operaattorit laajentavat tarjontaansa. Operaattoreiden uhan lisäksi perinteinen media on puristuksessa myös toisesta suunnasta, kun sosiaalisen ja sähköisen median kansainväliset jätit laajentavat palveluitaan. Kuten haastattelemamme johtaja mediaalalta kuvaa, Google, Facebook ja LinkedIn ovat jo medioita, mutta pelaavat eri säännöillä. Perinteistä mediaa rajoittaa mm. Julkisen sanan neuvosto. Myös pankit ja vakuutusyhtiöt kaatavat perinteisen toimialan raja-aitoja. Uudet tulolähteet löytyvät laajennetusta arvoketjusta: terveys, turvallisuus ja niin edelleen, toteaa pankkialalla toimiva johtaja. Digitaaliset ekosysteemit nousevatkin keskeiseksi teemaksi useilla toimialoilla. Tässä ekosysteemillä tarkoitetaan useampien toimialojen arvoketjuja, jotka yhdessä tuottavat loppuasiakkaalle tuotteen tai palvelun. Esimerkiksi operaattoreiden viihdepalveluiden kaltaisen digitaalisen palvelun tuottamisen takana ovat niin internetoperaattorin kuin sisällöntuotannon arvoketjut. Digitaalisten ekosysteemien optimoinnissa arvoketjut tyypillisesti lyhenevät ja perinteiset jakelijan roolit pienenevät digitaalisten kanavien mahdollistaessa suoran yhteyden loppuasiakkaisiin. Esimerkiksi energian tuotannossa nähdään mahdolliseksi jopa etäoperoitavat voimalaitokset, jolloin sähkön jakelijan rooliksi jäisi vain sähkön myyminen ja jakelu laitostoimittajien operoidessa laitoksia palveluna. Vähittäismyynnissä keskeiseksi arvoketjuteemaksi on taas noussut tavarantoimittajien ja ostajien yhdistäminen erilaisilla mahdollisilla tavoilla, ei ainoastaan omasta varastosta myymällä. 1. Uusia toimialoja syntyy, nykyiset yhdistyvät ja muuttuvat 2. Arvoketjut ja roolit muuttuvat 3. Asiakaskohtaamiset muuttuvat 4. Prosessien, datan ja teknologian rooli muuttuu 5. Työskentelytavat muuttuvat 6

7 Olennaista on, mistä arvo syntyy asiakkaille. Tämä ei tapahdu enää yhden toimialan sisällä Digitalisoinnista vastaava johtaja, pankki ja vakuutus Ekosysteemi on tärkeä. Useat kumppanit haluavat päästä käsiksi asiakaskantaamme. Ehkäpä täältä löytyy jotain uutta Johtaja, vähittäiskauppa 7

8 Digitaalisuuden mahdollisuudet ovat merkittävät, mutta oikean roolin löytäminen ja siihen liittyvät investoinnit vaikeita Vähittäiskaupassa sekä pankki- ja vakuutusalalla fokuksessa on kasvu digitaalisista kanavista, kun taas prosessi- ja raskas teollisuus sekä julkinen puoli keskittyy kustannustehokkuuden lisäämiseen operaatioita digitalisoimalla. Useat toimialat Suomessa ottavat vasta ensiaskeleitaan digitaalisessa liiketoiminnassa, vaikka digitaalinen liiketoiminta voikin tuoda suurimmat muutokset liiketoimintaan. Digitaalisuuden tuoma muutos näkyy eri tavoin eri toimialoilla. Ilmiö on nähtävissä sijoittamalla toimialakohtaiset näkemykset digitalisoitumisen merkityksestä (kasvu, kustannustehokkuus) Accenturen digitaalisen liiketoiminnan viitekehykseen. Digitaalisuus voi tuottaa hyötyä yrityksille ja organisaatioille kolmella keskeisellä tavalla: digitaalisten kanavien tuoman kasvun, operaatioiden digitalisoinnin tuoman tehokkuuden ja kokonaan uuden digitaalisen liiketoiminnan kautta. Yritys voi hakea kasvua uusista asiakasryhmistä ja markkinoista ottamalla käyttöön digitaalisia kanavia nykyisten tuotteiden myynnissä. Ehkä merkittävin muutos myynnissä on kuitenkin perinteisen myynnin roolin muutos kuluttajien siirtäessä ostoprosessiaan yhä enemmän verkkoon, varsinkin tuotteiden valinnan ja vertailun osalta. Tämä luo haasteita nykyisen myyntiorganisaation kehittämiselle ja hämärtää entisestään rajaa markkinoinnin ja myynnin välillä. Pelkän liikevaihdon skaalaaminen kuitenkin säilyttää nykyisten tuotteiden kustannus- ja katerakenteen pitäen näin liikevoiton kasvattamisen mahdollisuudet rajallisina. Liikevoittoa 8 voidaan skaalata voimakkaammin kahdella muulla edellä mainitulla keinolla, eli joko kasvattamalla kustannustehokkuutta operaatioiden digitalisoinnin kautta, tai tuomalla markkinoille nykyistä korkeamman katteen tuotteita ja palveluita digitaalisen liiketoiminnan keinoin. Tutkimuksessa ei noussut esille yhtään toimialaa joka tähtäisi ainoastaan digitaalisen kasvun tuomiin skaalaetuihin. Lähimpänä tätä oli elektroniikkatoimiala, jossa 91 %:lle digitaalisuudessa on kyse erittäin tärkeästä kasvun lähteestä ja 64 %:lle erittäin tärkeästä kustannustehokkuuden lisääjästä. Accenturen digitaalisen liiketoiminnan viitekehys Näkemyksemme toimialojen nykytilanteesta ja kehityssuunnasta Kasvu Digitaaliset kanavat Vähittäiskauppa Pankki & vakuutus Energiaja prosessiteollisuus Media Kone- ja laitevalmistajat Eläkevakuutus Elektroniikka Telekommunikaatio Terveydenhuolto & julkiset palvelut Kustannustehokkuus Digitaalinen liiketoiminta Operaatioiden digitalisointi

9 Digitaalisuus tappaa myyntimiehen Johtoryhmän jäsen, finanssitoimiala Murros tulee olemaan valtava, paljon isompi kuin keskiverroin oletetaan. Tarkoittaa toimintatapojen muutosta kaikilla tasoilla: ei vain digitaalisia kanavia, vaan kaikki prosessit ja tuotteet. CIO, vakuutus 9

10 Operaatioiden digitalisointiin puolestaan keskittyvät tutkimuksen perusteella erityisesti perinteiset toimialat: eläkevakuutus; kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus. Esimerkiksi eläkevakuutuksessa 89 % vastaajista piti digitaalisuutta erittäin tärkeänä kustannustehokkuuden ajurina, mutta vain 44 % erittäin tärkeänä kasvun lähteenä. Vastaavasti energia- ja prosessiteollisuudessa 60 % vastaajista näki digitaalisuuden erittäin tärkeänä kustannustehokkuudessa, ja 40 % erittäin tärkeänä kasvun lähteenä. Operaatioiden digitalisointi onkin kehittynyt viime vuosina vahvasti. Esimerkiksi Wärtsilällä on jo tällä hetkellä kyvykkyys kerätä valtavasti sensoripohjaista tietoa laivojen moottoreista etäseurantana ja auttaa kerätyn tiedon perusteella asiakkaita optimoimaan moottorien käyttöä, polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Seuraavana haasteena on datan hyödyntäminen laajemmassa mittakaavassa ja oikeiden kaupallisten palvelukonseptien ja liiketoimintamallien löytäminen. Michelin Solutions muuttaa renkaiden myymisen businessmallia kohti digitaalisia ratkaisuita, tarjoten mm. digitaalisilla teknologioilla tuettuja renkaidenhallinnan, ajoneuvojen tuottavuuden parantamisen sekä polttoainetehokkuuden lisäämisen palveluita. GE Aviation ja Accenture ovat perustaneet yhdessä yhteisyrityksen nimeltä Taleris, joka keskittyy reaaliaikaiseen analytiikkaan lentokoneiden suihkumoottorien toiminnasta mahdollistaen näin lentojen sekä huollon optimoimisen. Suurin hyöty digitaalisuudesta saavutetaan kuitenkin viitekehyksen oikeassa yläkulmassa, digitaalista liiketoimintaa kehitettäessä. Tällöin kyseessä on uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden markkinoille tuominen sekä yritysten ansaintamallien muuttaminen. Perinteisistä toimialoista digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä pisimmällä ovat tutkimuksen perusteella telekommunikaatio ja media. Esimerkkeinä potentiaalisista digitaalisen ympäristön liiketoimintamalleista vähittäismyyjille ovat esimerkiksi yhdistäjänä toimiminen Amazonin tavoin tai välittäjänä toimiminen DealDashin tai ebayn tavoin. Vähittäismyyjien lisäksi mediayrityksille keskeiseksi mahdollisuudeksi nousee asiakasdatan ympärille keskittyvä liiketoiminta eli informaation jalostajana toimiminen. Vakuutusyritysten liiketoiminnan keskiössä on taas riskien arviointi ja tuotteiden rakentaminen riskiarviomallien ympärille, johon esimerkiksi autoihin yhä kiinteämmin integroituvat sensorit ja gps-paikantimet tuovat aivan uusia mahdollisuuksia. Kuluttajan mukana kulkee jatkuvasti suurempi määrä sijainti-, kiihtyvyys- ja lämpötilatietoa kerääviä laitteita sekä auton ajomäärään ja tapaan liittyvää tietoa, jolloin myös näiden ympärille on mahdollista luoda täysin uudenlaisia vakuutustuotteita. Mitä lähempänä kuluttajaa toimiala on, sitä nopeampi ja vahvempi on digitaalisuuden vaikutus. Toisena digitalisaation merkitykseen vaikuttavana tekijänä on toimialan nykyisten tuotteiden ja palveluiden digitalisoitavuus. Digitaalisen liiketoiminnan alueelle sijoittuvia toimialoja yhdistävät korkea teknologia, mahdollisuus nykyisten palveluiden korvaamiseen verkon ja mobiilin kautta toimitettavilla palveluilla, sekä digitalisoitavat transaktiot. Toimialoista keskeisimmin nämä mahdollisuudet näkyvät pankkitoimialalla ja vähittäiskaupassa. Raskaassa ja prosessiteollisuudessa tuotteet ovat fyysisiä, eikä niitä ole mahdollista korvata digitaalisesti. Näillä toimialoilla digitalisointi realisoituu enemmänkin uusissa palveluissa, nykyisten palveluiden parantamisessa ja operaatioiden tehokkuuden kehittämisessä. Esimerkkejä digitaalisista liiketoimintamalleista: Digitaalinen yhdistäjä suorittaa vähittäismyyntiä ilman omia varastoja Amazonin ( buy new & used ) tai Barnes & Noblen tavoin Digitaalinen välittäjä luo markkinapaikan ostajien ja myyjien tapaamiselle kuten ebay tai DealDash Digitaalisen informaation jalostaja tuotteistaa asiakasinformaatiota ja mahdollistaa tämän käytön myös muiden kuin informaation kerääjän toimesta. Esim. Barclays-pankki on parhaillaan käynnistämässä jalostetun asiakasdatan myymistä muille yrityksille Tilauspohjainen digitaalinen liiketoiminta perustuu jatkuviin tuloihin toistuvista tuotetilauksista, verkosta tilattavien Nespresson kahvikapselien tavoin Digitalisoitumisen fokus on siirtymässä kustannustehokkuudesta kasvuun Suomalaisissa yrityksissä digitalisoinnin fokus on tällä hetkellä enemmän kustannustehokkuudessa kuin kasvussa. 3 vuoden päähän katsottaessa kasvun merkitys alkaa kuitenkin hitaasti korostua. Mielenkiintoisena tuloksena suomalaiset yritykset uskovat digitaalisuuden merkityksen vähenevän kustannustehokkuudessa. Tämä on yllättävää, sillä kilpailutilanne tuskin mahdollistaa suomalaisten yritysten juoksuvauhdin hidastamista. Kasvun sitä vastoin odotetaan nousevan agendalle entistäkin vahvemmin kolmen vuoden päästä. 10

11 On haettu ensin tehokkuuutta ja sitten myynnin kasvua sekä asiakaspalvelun tehokkuutta. Huoltomiesten lisämyynti tärkeää tulevaisuudessa Johtaja, raskas teollisuus Missä alla esitetyistä osa-alueista organisaationne hyödyntää digitaalisuutta 3 vuoden päästä enemmän kuin nyt? (% vastaajista) Kustannustehokkuus Sisäiset operaatiot -9% Tuotteet ja palvelut -8% Myynti, markkinointi & kommunikaatio -12% Asiakaspalvelu -6% Kasvu Tuotteet ja palvelut 3% Myynti, markkinointi & kommunikaatio 2% Asiakaspalvelu 4% 11

12 Seuraavaksi maailmaa muuttaa big data ja analytiikka Digitaalista maailmankarttaa voimakkaimmin muovaavat teknologiat kiteytyvät lyhenteeseen SMAC Sosiaalinen media, Mobiiliteknologia, Analytiikka ja Cloud (pilvipalvelut). Näistä mobiiliteknologia on trendeistä kypsin ja valtaosa yrityksistä kertoo sen vaikutuksen olevan jo nähtävissä. Big datan ja analytiikan läpimurron uskotaan taas tapahtuvan seuraavan kolmen vuoden aikana. Sekä pilvipalveluiden että sosiaalisen median kohdalla toimialojen tulokset taas jakaantuvat. Jotkut toimialat näkevät 100% vaikutuksen näistä teknologioista jo nyt, kun taas osa vastaajista ei usko pilvipalveluiden ja sosiaalisen median tulevan vaikuttamaan heidän toimialaansa lainkaan. Mobiiliteknologia kypsin teknologiatrendeistä Tutkimustulosten perusteella mobiiliteknologia on edennyt pisimmälle neljästä suuresta digitaalisesta teknologiatrendistä. Kaikista vastaajista 75% katsoi mobiiliteknologian jo vaikuttaneen liiketoimintaansa loppujen odottaessa murrosta seuraavien kolmen vuoden aikana. Yrityksen laajuisen mobiiliviestinnän ohella esimerkiksi kenttähuoltoon kehitetyt etätuki- ja huoltotapahtumanhallintapalvelut sekä vähittäismyynnin mobiiliteknologiat tuovat tulevaisuudessa entistäkin merkittävämpiä kustannussäästöjä operaatioiden digitalisoinnissa. Big data ja analytiikka vasta lyömässä itseään läpi Big data terminä ja trendinä on jo yli 15 vuotta vanha, mutta sen tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin suuria. Se kuvastaa myös laajemmin digitaalisuuden tilannetta suomalaisissa yrityksissä: kaikkien mielestä se on tärkeää mutta harva tietää vielä miten hyödyntää sitä. Tärkeintä ei tietenkään ole itse tiedon määrä, vaan se miten oikeiden kysymysten 12 ja analytiikan kautta päästään mitä ja miksi kysymyksistä yhä nopeammin mitä sitten vastauksiin. Digitaalisista teknologiatrendeistä big data ja analytiikka vaikuttaa tällä hetkellä toimialoihin keskimääräisesti vähiten. Kuitenkin tulokset osoittavat, että sellaisten yritysten osuus, joille analytiikalla on merkitystä, nousee seuraavien kolmen vuoden aikana nykyisestä 44 prosentista peräti 84 prosenttiin. Pisimmällä analytiikan hyödyntämisessä ovat kuluttajia lähellä olevat toimialat sekä kone- ja laitevalmistajat. Näillä toimialoilla yli 60% vastaajista sanoo

13 Milloin odotatte seuraavien teknologiatrendien vaikuttavan liiketoimintaanne? Mobiiliteknologia % Media 100 Telekommunikaatio 100 Elektroniikka 100 Vähittäiskauppa Pankki & vakuutus Eläkevakuutus Terveydenhuolto & julkiset palvelut Kone- ja laitevalmistajat Energia- ja prosessiteollisuus Vaikutus on jo nähtävissä Yli 3 vuoden kuluttua 3 vuoden sisällä Ei vaikutusta 13

14 big datan ja analytiikan vaikutuksen olevan jo nähtävissä. Kuten haastateltu teknologiayrityksen johtaja toteaa, Big data ja analytiikka ovat tulossa todella vauhdilla, mutta niiden hyödyntäminen ei ole vielä yhtä vahvaa kuin muiden teknologioiden. Erään finanssitoimialan johtajan mielestä taas Analytiikka on kipupiste, josta puuttuu selkeä visio ja pragmaattinen lähestyminen. Energia- ja prosessiteollisuudessa sekä julkisella sektorilla big datan ja analytiikan hyödyntäminen on vasta alussa. Molemmilla toimialoilla vain noin 10% vastaajista kokee vaikutuksen olevan jo nähtävissä. Otamme analytiikassa tällä hetkellä vain haparoivia askeleita mahdollisuuksiin nähden, toteaa eräs julkisen sektorin organisaatioiden johtajista. Energiateollisuuden edustaja taas näkee Suomen olevan jopa kehityksen kärjessä joissakin analytiikkaan liittyvissä sovelluksissa, kuten esimerkiksi sähkön kulutuksen tuntimittauksen hyödyntämisessä. Pilvipalveluiden vaikutuksissa suuria eroja Pilvipalveluiden hyödyntäminen etenee vauhdilla läpi toimialojen, ja markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun toiminnallisuuksien siirtyminen pilveen on jo monilla toimialoilla tapahtunut. Toisaalta pilvipalvelut ovat ainoa neljästä suuresta teknologiasta, jossa jopa viidellä toimialalla osa vastaajista näkee, ettei teknologialla tule olemaan vaikutusta heidän toimialaansa. Suurinta epävarmuus pilvipalveluita kohtaan on pankki- ja vakuutustoimialalla, jossa osa vastaajista ei usko pilvipalveluiden vaikuttavan toimialaan lainkaan. Regulaatio asettaa raamit. Vaikka [pilvipalveluiden käyttöönotolle] olisi selkeä business case, täytyy huomioida viranomainen ja kompromissit tehokkuuden, kasvun ja regulaation välillä, toteaa erään pankin johtoryhmän jäsen. Milloin odotatte seuraavien teknologiatrendien vaikuttavan liiketoimintaanne? Big data ja analytiikka % Cloud palvelualustat markkinoinnissa, myynnissä ja asiakaspalvelussa % Media Media Telekommunikaatio Telekommunikaatio 100 Elektroniikka Elektroniikka 100 Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa Pankki & vakuutus Pankki & vakuutus Eläkevakuutus Eläkevakuutus Terveydenhuolto & julkiset palvelut Terveydenhuolto & julkiset palvelut Kone- ja laitevalmistajat Kone- ja laitevalmistajat Energia- ja prosessiteollisuus Energia- ja prosessiteollisuus Vaikutus on jo nähtävissä Yli 3 vuoden kuluttua 3 vuoden sisällä Ei vaikutusta Vaikutus on jo nähtävissä Yli 3 vuoden kuluttua 3 vuoden sisällä Ei vaikutusta 14

15 Reaaliaikainen seuranta ja ennakoiva analytiikka auttavat tunnistamaan rikkoutumiselle alttiita osia ja laitteita. Johtaja, laitevalmistus 15

16 Olemme alkuvaiheessa sosiaalisen median hyödyntämisessä, mutta seuraamme tilannetta. Johtaja, laitevalmistus Sosiaalinen media on tällä hetkellä hyödyntämättä. Johtaja, vakuutus 16

17 Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei tunneta Pilvipalveluiden ohella toimialoilla on merkittäviä näkemyseroja myös sosiaalisen median vaikutusnopeudesta. Yhtenä ääripäänä elektroniikkatoimialalla sosiaalisen median vaikutus on täysin läsnä jo nyt, toisaalta taas esimerkiksi kone- ja laitevalmistuksessa jopa 21% vastaajista on sitä mieltä ettei sosiaalinen media tule vaikuttamaan lainkaan heidän liiketoimintaansa. Haastatteluiden perusteella sosiaalinen media tarkoittaa myös yllättävän monessa organisaatiossa edelleen vain Facebookia. Yhteenvetona voidaan todeta sosiaalisen median hyödyntämisen edistyvän, mutta sovellusten olevan edelleen yksinkertaisella tasolla. Accenture uskoo sosiaalisen median hyödyntämisestä syntyvän merkittävää lisäarvoa jo lähivuosina esimerkiksi sosiaalisen CRM:n ja rekrytoinnin kautta. Kuluttajatoimialojen lisäksi myös B2Btoimialoilla on potentiaalia sosiaalisen median hyödyntämiseen. Esimerkiksi jaettu ongelmanratkaisu mahdollistaa jo nyt laitteen vikatilanteesta otetun kuvan ja virhelokien jakamisen tehtaiden asentajien kesken välittömän teknisen vertaistuen saamiseksi. Milloin odotatte seuraavien teknologiatrendien vaikuttavan liiketoimintaanne? Sosiaalinen media % Media Telekommunikaatio 100 Elektroniikka 100 Vähittäiskauppa Pankki & vakuutus Eläkevakuutus Terveydenhuolto & julkiset palvelut Kone- ja laitevalmistajat Energia- ja prosessiteollisuus Vaikutus on jo nähtävissä Yli 3 vuoden kuluttua 3 vuoden sisällä Ei vaikutusta 17

18 Digitaalisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä Digitaalisesta murroksesta selviäminen vaatii vahvan näkemyksen siitä, miten digitaalisuus vaikuttaa oman organisaation toimintaan. Suurimpia haasteita kehittämisessä ovat taloudelliset rajoitteet, digitaalisuuden hajautunut ja epäselvä omistajuus sekä tarvittavien taitojen puute. Suurin osa yrityksistä ja organisaatioista suunnittelee investoivansa digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen panostamalla teknologiaan, ulkopuolisiin asiantuntijoihin sekä kouluttamiseen. Organisaatiolla on oltava näkemys, miten digitaalinen murros vaikuttaa omaan toimintaan Suomalaiset yritykset olivat edelläkävijöitä teknologian hyödyntämisessä vuosituhannen vaihteessa, mutta nyt olemme selvästi jääneet jälkeen. Paikallinen ja pohjoismainen kilpailu ei luo painetta tälle uudistumiselle, mutta haastajat tulevat jo sekä maantieteellisten että toimialarajojen ulkopuolelta. Kuten eräs telekommunikaatioalan johtaja kuvaa, Suomella ei ole varaa jäädä apukouluun, eikä yrityksillä ole varaa verrata itseään vain toimialan sisällä. Digitaaliseen toimialamurrokseen vastaamisessa on kolme vaihtoehtoa: 1. Toimia edelläkävijänä ja ajaa toimialan muutosta ensimmäisten joukossa 2. Mukautua toimialan muutokseen nopeana seuraajana 3. Jäädä seuraamaan muutosta, odottaen oikeaa hetkeä toimia 18 Kaikilla vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, ja ne on mukautettava yrityksen strategiaan ja riskinottokykyyn. Kaikissa tilanteissa on kuitenkin kyettävä toimimaan tarpeen vaatiessa nopeasti. Edelläkävijänä oleminen vaatii riskinottokykyä ja valmiutta toimia tehokkaasti myös vastoinkäymisten kohdalla. Esimerkiksi Danske Bank on ollut edelläkävijänä pankkiliiketoiminnan digitalisoimisessa ja edennyt tehokkaasti valitsemallaan tiellä, vaikka digitalisointi onkin alkuvaiheessa aiheuttanut asiakaspoistumaa ja saanut myös negatiivista huomiota julkisuudessa. Digitaalisuus heikentää kansallisia ja toimialojen välisiä raja-aitoja, ja monella alalla suomalaiset yritykset altistuvat kansainväliselle kilpailulle myös kotimaan markkinoilla. Tutkimuksemme perusteella monet yritykset myös hakevat esikuvansa ulkomailta, mutta ulkomaisen kilpailun uhkaa ei usein tunneta riittävän hyvin. Esimerkiksi suomalaiset metallialan yritykset eivät vielä tunne riittävän hyvin globaalia, erityisesti Kiinasta digitaalisia kanavia pitkin tulevaa kilpailua. Vaarana on jäädä jälkeen kehittyvien markkinoiden toimijoista, jotka laajentavat toimintaansa nopeasti digitaalisisten kanavien avulla.

19 Ensimmäisenä eteneminen vaatii uskoa visioon Suomessa Danske Bank on ollut edelläkävijä toiminnan siirtämisessä digitaalisiin kanaviin. Pankki on viime vuosina panostanut merkittävästi verkko-, mobiili- ja tablet-palveluiden kehittämiseen, tavoitteena erityisesti kannattavuuden parantaminen automaation ja digitaalisten palvelujen kasvattamisella sekä konttoriverkoston lakkauttamisella. Digitalisoinnin avulla on saatu tehtyä merkittävä muutos pankin toimintaan. Verkoston alun perin noin 100 konttorista on tällä hetkellä jäljellä enää 62, eikä pankki aio enää avata uusia konttoreita. Kassapalveluiden määrä konttorissa on vähentynyt yli 40 % ja mobiilipankin kirjautumisten määrä on kasvanut yli 100 % vuonna Paikoin jo 50 % asiakastapaamisista hoidetaan verkkotapaamisina. Moni asiakas on kuitenkin vaihtanut pankkia muutosten takia. Pelkästään huhtikuusta marraskuuhun 2013 noin 3000 asiakasta on jättänyt Danske Bankin. Valittu strategia on ehkä oikean suuntainen, mutta nähtäväksi jää onko eteneminen ollut liian nopeaa. On osattava katsoa toimialarajojen yli ja Suomen rajojen ulkopuolelle Suomalaiset metallialan yritykset pitävät digitaalisuutta tapana suojautua Kiinan ja Aasian kilpailulta. Usein johtaviksi yrityksiksi mainitaan toiset suomalaiset ja pohjoismaiset yritykset, eikä erityisesti kiinalaisten yritysten verkkokauppaosaamista tunneta kunnolla. Kuitenkin esimerkiksi Baosteelin, maailman toiseksi suurimman teräksen valmistajan, myynnistä ja asiakaspalvelusta valtaosa tapahtuu digitaalisesti jo nyt. 10 vuotta sitten voimassa oli uskomus, ettei Kiinasta tulla tuomaan metallia Eurooppaan, nyt taas vallalla on uskomus etteivät digitaaliset kanavat tule olemaan merkittäviä tulonlähteitä lähitulevaisuudessa. On olemassa riski, että länsimaiset toimijat jäävät digitaalisuudessa kehittyvien markkinoiden toimijoista jälkeen. 19

20 Digitalisoitumista rajoittavat osaaminen ja epäselvä omistajuus Digitaalisten toimintamallien vieminen sanoista tekoihin on vaikeaa. Vain 1% tutkimuksen vastaajista katsoo, että heidän yrityksensä investoi digitaalisuuden kehittämiseen ilman esteitä. Suurimmiksi haasteiksi nousivat taloudelliset rajoitteet, digitaalisuuden hajautunut ja epäselvä omistajuus sekä tarvittavien taitojen puute. Puhtaasti tekniset rajoitteet nousivat esille lähinnä edelläkävijöiden kuten mediayritysten kommenteissa. Ylimmällä johdolla, keskijohdolla ja asiantuntijoilla on erilaiset näkemykset siitä, kuinka digitaalisuutta pitäisi kehittää. Ylin johto näkee vähemmän esteitä kehitykselle kuin alemmat organisaatiotasot. Lisäksi, vain teknologiarajoitteissa ylin johto näki enemmän haasteita kuin muut ryhmät. Keskijohto ja asiantuntijat puolestaan näkevät ongelmien liittyvän enemmän johtamiseen ja organisaatioon itseensä. Vain 4% ylimmästä johdosta katsoo johdon sitoutumisen puutteen vaikeuttavan digitaalisten kyvykkyyksien kehittämistä, kun taas asiantuntijoista 25% pitää ylimmän johdon sitoutumista puutteellisena. Samalla asiantuntijat ja keskijohto ovat sitä mieltä, että digitaalisuuden hajautunut omistajuus organisaation sisällä on merkittävin este kehitykselle. Tämä osoittaa että ylimmän johdon periaatteellinen sitoutuminen ei välttämättä aina merkitse konkreettista tukea, eivätkä toisaalta toteutuksen käytännön ongelmat näy johdolle saakka. Yritykset ovat valmiita panostamaan digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ja organisaatioista investoi digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen panostamalla teknologiaan, ulkopuolisiin asiantuntijoihin sekä oman henkilökunnan kouluttamiseen. Vastaajista kaikki asiantuntijat, keskijohdon edustajat ja lähes kaikki ylimmästä johdosta kertoivat yrityksensä investoivan digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseen. Yritykset olivat valmiita panostamaan erityisesti sekä teknologiaan, ulkoisiin asiantuntijoihin että nykyisen henkilökunnan uudelleenkoulutukseen. Valmius palkata digitaalista osaamista suoraan omaan organisaatioon oli muita toimenpiteitä pienempi. Näkemykset kehittämistoimenpiteistä erosivat kuitenkin eri henkilöstöryhmien välillä. Asiantuntijat pitivät nykyisen henkilökunnan uudelleenkoulutusta merkittävimpänä toimenpiteenä, ylin johto ja keskijohto puolestaan keskittäisivät investointeja teknologiaan. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että johdolla on suunnitelmia palkata lisää digitaalista osaamista, mutta suunnitelmat eivät näy asiantuntijoille. 20

21 Ylimmän johdon puheet eivät käänny teoiksi. Ymmärretään hyödyt, ylin johto ainakin jossain määrin sitoutunut, mutta suuri kustannus/budjettifokus vie terän sitoutumiselta. Johtaja, vakuutus Suurimmat haasteet digitaalisuuden kehittämiselle 58% 50% 57% 63% 58% 38% 63% 55% 43% 50% 43% 36% Kustannus- ja budjettihaasteet Digitaalisuuden hajautunut omistajuus Digitaalisten taitojen puute Ymmärryksen puute digitaalisuuden hyödyistä 38% 42% 25% 50% 28% 21% 25% 11% 4% 0% 0% 2% Tekniset rajoitteet Huoli tietoturvasta Ylimmän johdon sitoutumisen puute Ei mikään, panostamme digitaalisuuteen ilman esteitä Asiantuntija Muu johto Ylin johto Keskeiset investoinnit digitaalisten kyvykkyyksien kehittämiseksi 89% 75% 75% 74% 79% 63% 88% 60% 48% 57% 57% 13% 0% 0% 2% Investoimme digitaaliteknologiaan Kehitämme yhteistyötä digitaalisuuden erikoisosaajien kanssa Investoimme nykyisen henkilökunnan uudelleenkoulutukseen Palkkaamme digitaalista osaamista organisaatioon Ei mitään Asiantuntija Muu johto Ylin johto 21

Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus. Kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita

Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus. Kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita Sisältö 3 Johdanto 4 Teollinen murros ja tulevaisuus 9 10 types of innovation tutkimuksen viitekehys 11 Mistä kilpailukyky

Lisätiedot

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso Heikki Ailisto (toim.) Martti Mäntylä (toim.) Timo Seppälä (toim.) Jari Collin Marco Halén Jari Juhanko Marko Jurvansuu Raija Koivisto Helena Kortelainen Magnus Simons Anu Tuominen Teuvo Uusitalo Suomi

Lisätiedot

palveluiden suomi Heli Arantola

palveluiden suomi Heli Arantola palveluiden suomi Heli Arantola www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta. Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi:

Lisätiedot

Tämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten

Tämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten Tämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten Julkaisuvapaa 20.6.2012 klo 12:00 Suuri hämmennys Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa Matti Lehti, Petri Rouvinen ja

Lisätiedot

Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa

Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa Loppuraportti Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Palvelut 2020 1 Sisältö

Lisätiedot

KASVUN MEKANISMEJA OSA 1

KASVUN MEKANISMEJA OSA 1 KASVUN MEKANISMEJA OSA 1 4 ENSTO Timo Luukkainen 6 3 STEP IT Jarkko Veijalainen 8 AVANT Risto Käkelä 10 BASWARE Hannu Vaajoensuu 14 KEMPPI Anssi Rantasalo 18 NORMET Aaro Cantell 22 ORAS GROUP Jari Paasikivi

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Antti Hautamäki. Sitran raportteja

Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Antti Hautamäki. Sitran raportteja Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki Sitran raportteja 76 Sitran raportteja 76 Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä Antti Hautamäki

Lisätiedot

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini

raportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä

Lisätiedot

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen

Lisätiedot

Älykkään muutoksen Suomi

Älykkään muutoksen Suomi Älykkään muutoksen Suomi Sisällysluettelo Älykkäämmällä toiminnalla hyvinvointia 4 Julkisen sektorin tuottavuushyppy 5 Suomesta palvelujen maailmanmestari 8 Tietotekniikka kansalaistaidoksi ja luontevaksi

Lisätiedot

Suomi uuteen nousuun. ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. suomi uuteen nousuun

Suomi uuteen nousuun. ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. suomi uuteen nousuun Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä suomi uuteen nousuun 1 Suomi uuteen nousuun ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä Matti Pohjola Aalto-yliopiston

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Sara Häkkinen SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Opinnäytetyö Kulttuurituotannon koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 31.3.2015 Tekijä(t) Sara

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola, Markus Orava, Virpi Varjonen Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola Markus Orava Virpi Varjonen

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20.

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20. Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 2011 Visuaaliset muodot näkyvät verkossa s. 15 Tila virittää ihmiset s. 16 Design läpäisee koko tuotantoketjun s. 20 teema Hyvä muotoilu myötäilee käyttäjää

Lisätiedot

MAINETTAAN PAREMPI TYÖ

MAINETTAAN PAREMPI TYÖ MAINETTAAN PAREMPI TYÖ Kymmenen väitettä työelämästä Tuomo Alasoini www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta.

Lisätiedot

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Antti Mäenpää ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN MITTAAMINEN Esimerkkinä Pohjanmaan triple helix -tutkimus Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO TAULUKKO-

Lisätiedot

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Joulukuu 2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin

Lisätiedot

Hinnoittelun ABC Opas tietotuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun

Hinnoittelun ABC Opas tietotuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun Hinnoittelun ABC Opas tietotuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun Julkaistu vuonna 2005 osana HIMA Hinnoittelumallit asiakassuhteessa projektia Sisältö Lukijalle...3 Oppaan keskeisiä käsitteitä... 5 Miksi

Lisätiedot

BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013

BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013 BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013 SELVITYSTYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS SELVITYSTYÖN TAUSTA JA TOTEUTUS Tavoitteet määrittää bioalan yrittäjien profiileja ja yritysten tarpeita

Lisätiedot

IT-barometri 2011- Tiivistelmä. Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta

IT-barometri 2011- Tiivistelmä. Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta IT-barometri 2011- Tiivistelmä Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta 27.9.2011 1. Johdanto... 3 1.1 Tutkimuksen tietojen keruu... 4 1.2 Kyselyvastausten

Lisätiedot

Esitutkimus ikääntyneiden ihmisten digitaalisten palveluiden käytön edistämiseksi Case Digikonkari

Esitutkimus ikääntyneiden ihmisten digitaalisten palveluiden käytön edistämiseksi Case Digikonkari Esitutkimus ikääntyneiden ihmisten digitaalisten palveluiden käytön edistämiseksi Case Digikonkari Kataja, Inka 2014 Laurea Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Esitutkimus ikääntyneiden

Lisätiedot

Strateginen vastuullisuus 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä

Strateginen vastuullisuus 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä Strateginen vastuullisuus 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä Strateginen vastuullisuus 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä Sitra 2013 Sitra ja tekijät 2013 Vastuullinen toteuttaja Demos Helsinki

Lisätiedot

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on

tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Valmennuksen ydin on ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Huhtikuu 2008 TALENT MANAGEMENT Miksi kaikki ei voi sujua kuin tanssi? - Tommy Tabermann SIVU 11 Rekrytointi osana talent

Lisätiedot

Ideasta kasvuyritykseksi

Ideasta kasvuyritykseksi McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting

Lisätiedot

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen

Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä. Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Palveluyritys ja yliopisto yhteistyössä Pontta liiketoimintaan, lisäarvoa tutkimukseen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot