Älykkään muutoksen Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykkään muutoksen Suomi"

Transkriptio

1 Älykkään muutoksen Suomi

2 Sisällysluettelo Älykkäämmällä toiminnalla hyvinvointia 4 Julkisen sektorin tuottavuushyppy 5 Suomesta palvelujen maailmanmestari 8 Tietotekniikka kansalaistaidoksi ja luontevaksi osaksi opetusta ja oppimista 10 Avoin maailma hyvinvoinnin sampo 12

3 Kansainvälinen yhteistyö on tarjonnut ja tarjoaa jatkossakin Suomelle loistavan mahdollisuuden menestyä ja rakentaa hyvinvointia. Menestyksen avain on osaamisemme hyödyntäminen ja kykymme saada asioita aikaan, vaikka olosuhteet Suomen kehittymiselle ovatkin sidoksissa maapallon kestävään kehitykseen ja globaaliin talousjärjestelmään. Muiden läntisten maiden tavoin, myös Suomen haasteena on ikääntyminen ja heikentyvä huoltosuhde. Yhä harvempi on huolehtimassa yhä useamman hyvinvoinnista. Yksi keino helpottaa tilannetta on uusi ajattelu, toimintamallien radikaali kehittäminen sekä teknologian älykkäämpi hyödyntäminen kaikilla toimialoilla. Teknologia ei ole enää vuosiin ollut pullonkaula, sillä maailma on verkottunut, ja tietoa on kyllä käytettävissä. Painopiste tulisi olla toimintamallien ja prosessien uudistamisessa. Tarvitsemme julkisen sektorin tuottavuushypyn. Tuottavuushyppy ei tarkoita kulujen karsimista tai sitä, että tehdään pidempää päivää. Se otetaan radikaalilla toimintamallien muutoksella ja vapauttamalla henkilöstön aikaa tehtäviin, jotka tuovat eniten lisäarvoa - unohtamatta mielekkyyttä tekijälleen. Tuottavuushypyn avulla on mahdollisuus tehdä myös vaikuttavuushyppy, sillä vapautuvilla resursseilla voimme taata laadukkaat palvelut kansalaisille. Palveluista on tulossa suomalaisen hyvinvoinnin uusi veturi. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet uusia tuotteita käyttäen palveluja luomaan lisäarvoa asiakkailleen ja löytäneet niille myös kokonaan uusia markkinoita. Uusia palveluja kehittävät niin suuryritykset kuin ketterät pienyrittäjätkin, jotka löytävät mahdollisuuksia tuottaa palveluja tarpeisiin, joita ei vielä eilen edes tunnistettu. Internet on luonut ennennäkemättömän muutoksen lyhyessä ajassa. Internetin menestys piilee avoimissa standardeissa, joiden ansiosta internet on levinnyt jokaiselle elämänalalle. Avoimien standardien ja arkkitehtuurien voimaa voidaan hyödyntää myös julkisella sektorilla. Suljettujen tietojärjestelmäsiilojen avaaminen parantaa tiedonkulkua ja palveluja sekä varmistaa toiminnan yhteensopivuuden ja tehokkuuden. Suomella on valtava voimavara vailla hyötykäyttöä kaikki julkiset tiedot, jotka on tallennettu erilaisiin rekistereihin. Niiden käyttö on tällä hetkellä maksullista, joka estää niiden tehokkaan hyödyntämisen. Tarjoamalla verovaroin kootut julkiset tiedot kaikkien halukkaiden käyttöön on mahdollista kehittää uusia palveluja, kiihdyttää innovaatioita, synnyttää työpaikkoja ja lisätä hyvinvointia. Julkisen sektorin kehittämisessä ongelma ei ole suunnitelmien puute eikä teknologia vaan toimeenpano. Tarvitsemme muutosjohtajuutta ja panostuksia viedä muutokset maaliin. Olemme koonneet seuraaville sivuille ehdotuksia Älykkään muutoksen Suomeksi - miten voimme yhdessä kehittää yhteiskuntaamme älykkäämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi, ja siten turvata suomalaisten hyvinvoinnin. Tuomo Haukkovaara toimitusjohtaja IBM Oy International Business Machines Ab on IT-palveluyritys, joka on toiminut Suomessa vuodesta Älykkään muutoksen Suomi 3

4 Älykkäämmällä toiminnalla hyvinvointia Monet 2000-luvun ilmiöt ja tapahtumat ovat saaneet ihmiset ajattelemaan uudella tavalla. Viimeistään maailmanlaajuinen finanssikriisi on herättänyt meidät. Olemme huomanneet, että maailman tapahtumat, niin katastrofit kuin myönteisetkin uutiset, vaikuttavat meihin ja yhdistävät meitä. Ilmastonmuutos, energian riittävyys, lääkkeiden ja ruuan saatavuus, uudet turvallisuusuhat identiteettivarkauksista terrorismiin ovat globaalin, verkottuneen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Heikentyvä huoltosuhde asettaa kansantaloudellemme kovat suorituspaineet. Sekä julkisen että yksityisen sektorin pitäisi kyetä tuottamaan entistä enemmän entistä vähemmillä panoksilla toiminnan ollessa usein pahasti pirstoutunutta. Ongelma ei ole teknologinen. Tekniikkaa kyllä on, mutta sitä ei aina osata hyödyntää älykkäästi. Hyvänä esimerkkinä älykkäästä toimintamallista on veroehdotus, joka säästää suunnattoman määrän työtunteja kodeissa, yrityksissä ja virastoissa. Kun muissa maissa siirryttiin sähköiseen veroilmoitukseen ja pidettiin tätä suurenakin edistysaskeleena, Suomessa muutettiin rohkeasti koko toimintamallia ja hylättiin veroilmoitus tyystin. Veroehdotuksen älykkyys piilee siinä oivalluksessa, että kaikki tarvittava tieto oli jo saatavilla, mutta sitä liikuteltiin väärään suuntaan. Verottaja kykenee melkoisella todennäköisyydellä tekemään ehdotuksen, joka osuu oikeaan tai vaatii vain vähäisiä tarkennuksia. Vastaavia mahdollisuuksia löytyy kaikkialta. Suomen keskeiset rakenteet, toimintamallit ja infrastruktuuri on muutettava älykkäämmäksi. Älykkään toiminnan avulla saamme vähemmällä enemmän. Työvoimaa riittää paitsi julkisen sektorin laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tuottamiseen, niin myös yksityiselle sektorille tuomaan verotuloja ja tasapainottamaan julkista taloutta. Voisimme keskittyä korkean teknologiaosaamisen kehittämiseen. Brändityöryhmäkin poimi suomalaisiksi vahvuuksiksi korkean osaamisen ja kyvyn panna toimeksi. Korkean teknologiaosaamisen avulla Suomella on erinomainen mahdollisuus saada oma osansa globaalista markkinasta, parantaa työllisyyttä ja kasvattaa bruttokansantuotetta. Talouden avaaminen maailmalle antaa mahdollisuuden hyödyntää globaaleja innovaatioita ja edistää suomalaisten innovaatioiden vientiä. 4 Älykkään muutoksen Suomi

5 Julkisen sektorin tuottavuushyppy Sähköistetään palvelut kokonaistuottavuuden kasvattamiseksi Tuottavuuskeskustelu keskittyy usein kulujen leikkaamiseen ja säästöihin. Todellisen tuottavuushypyn saavuttaminen edellyttää kuitenkin, että tarkastellaan myös yhtälön toista puolta eli, miten olemassa olevilla resursseilla voidaan tuottaa entistä vaikuttavampaa toimintaa ja palveluja. Yritysmaailman kokemukset osoittavat että todellisen tuottavuushypyn saavuttaminen edellyttää riittävän kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista. Viiden prosentin tuottavuuden kasvattaminen on mahdollista saavuttaa juoksemalla kovempaa, mutta 25% kasvutavoite edellyttää jo polkupyörän keksimistä. Kokonaistuottavuuden kasvattamisessa päähuomio onkin syytä kiinnittää nimenomaan uusien ja uudenlaisten palvelujen kehittämiseen. Miten saadaan aikaan nykyistä käyttäjäystävällisempiä ja yksilöllisempiä palveluja kansalaisille yrityksille sekä hallinnolle? Miten voidaan kasvattaa itsepalvelumahdollisuuksia ja tuoda palvelut juuri siihen paikkaan ja hetkeen, jossa niitä kulloinkin tarvitaan? Miten autetaan löytämään käyttäjälle kulloisenkin tilanteen kannalta relevantit palvelut? Kokemukset esimerkiksi pankki- ja vakuutusalalta osoittavat, että uudenlaiset palvelumallit voivat samaan aikaan parantaa sekä käyttäjäkokemusta että auttaa saavuttamaan merkittäviä tuottavuushyötyjä (esimerkkinä verkkopankki tai vakuutusten automatisoitu korvauskäsittely). Ja vieläpä niin, että nämä tavoitteet eivät ole välttämättä lainkaan ristiriidassa keskenään. Veroehdotus on juuri vastaava loistava esimerkki kokonaan uudistetusta julkisen sektorin palvelumallista, josta hyötyvät sekä kansalainen että hallinto. Uudenlaisten palvelujen tuottamisen kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä: Siirretään suunnittelun painopistettä palvelujen ja palvelumallien kehittämiseen ja innovointiin. Varmistetaan riittävä toimivalta ja resurssit julkishallinnon toimintatapojen ja järjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi. Yhteensopivuus on ehdottoman tärkeää prosessien uudistamisen ja kehittämisen kannalta. Edistetään julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuusmalleja. Monilla yksityisillä sektoreilla on jo toteutettu samantyyppisiä palvelumallien uudistuksia, joita julkinen sektori tarvitsee Miksi keksiä pyörä uudestaan? Huomio palvelujen käyttäjäystävällisyyden ja yksilöllisyyden kasvattamiseen Palvelukokemusta parantavien itsepalvelumahdollisuuksien lisääminen Tuodaan oikea palvelu asiakkaan kannalta oikeaan paikkaan ja hetkeen Autetaan asiakasta löytämään relevantit palvelut ja karsitaan päällekkäisyydet palveluvalikoimassa Uusien palvelujen toteuttamisessa pureudutaan niihin rakenteisiin ja prosesseihin, joilla palveluja tuotetaan. Pitääkö toimintaprosesseja järjestellä uudestaan, jotta uusien palvelujen tuottaminen on mahdollista? Millä tavalla eri siiloissa olevia prosesseja tulisi yhdistellä keskenään? Edellyttääkö tämä uudenlaista organisaatioiden välistä yhteistyötä? Mitä voidaan automatisoida ja miltä osin päätösten tekemiseen tarvitaan ihmisen asiantuntemusta? Tässä mahdollistajana toimii teknologia. Se ei ole itsetarkoitus, vaan tarjoaa alustan, jonka päälle toteutetaan tarvittavat toimintaprosessit uusien palvelujen tuottamiseksi. On päästävä pois liiasta teknologiakeskeisyydestä uusien palvelumallien kehittämisessä vaikka samalla on hyvä toki ymmärtää, mitä nykyaikainen teknologia mahdollistaa. Tavoitteet palvelujen kehittämiselle: Hallinnon sisäisen tuottavuuden kasvattaminen Palvelujen vaikuttavuuden kasvattaminen Hallinnollisen taakan keventäminen Älykkään muutoksen Suomi 5

6 Toimenpiteet olemassa olevien toimintojen tehokkuuden kasvattamiselle: Pois toiminta- ja organisaatiosiiloista kohti yhteisiä jaettuja järjestelmiä sekä tukipalveluja kaikkialla, missä se on mahdollista. Kuitenkin huomioiden se, että on myös olemassa paljon organisaatiokohtaisia järjestelmiä ja palveluja, joiden keskittäminen ei välttämättä ole mielekästä. Tuotetaan erilaiset tukitoiminnot (IT, taloushallinto, henkilöstöhallinto, hankintatoimi jne.) nykyistä merkittävästi tehokkaammin keskitetyistä palvelukeskuksista. Hallinnon työkuorman tasaaminen siirtämällä palvelut soveltuvilta osin yksityisen sektorin hoidettavaksi (Business Process Outsourcing -tyyppiset mallit). Arvioitava mahdollisuudet hyödyntää globalisaatiota tuottavuushypyn toteuttamisessa. Autetaan asiakasta löytämään relevantit palvelut ja karsitaan päällekkäisyydet palveluvalikoimassa. Uusilla toimintamalleilla parempia palveluja halvemmalla Yksi tuottavuuden kehittämisen avainkysymyksistä on se, miten voimme vapauttaa resursseja olemassa olevien järjestelmien ylläpitämisestä uusien palvelujen ja ratkaisujen innovointiin sekä kehittämiseen. Jos voisimme saavuttaa 20 30% säästön olemassa olevan ylläpitämisessä, voitaisiinko vastaava määrä budjettia ja resursseja kohdistaa kokonaan uusien palvelumallien kehittämiseen? Yritysmaailmassa hyväksi havaittu keino kustannussäästöjen toteuttamiseksi on erilaisten tukitoimintojen keskittäminen, ja sitä kautta niiden tuottavuuden merkittävä kasvattaminen. Miksi esim. tietotekniikan, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon tai hankintatoimen toteuttaminen pitäisi tapahtua rinnakkain useassa eri organisaatiossa, kun monet näiden toimintojen vaatimista prosesseista ovat joka tapauksessa identtisiä? Yhteiset ja yleiskäyttöiset toiminnot kannattaisi keskittää ja tuottaa paikallisesti vain ne toiminnot, jotka ovat oleellisesti erilaisia eri organisaatioissa. Esimerkiksi IBM on itse saavuttanut valtavia tuottavuushyötyjä tukitoimintojen keskittämisellä sinne, missä niiden tuottaminen on tehokkainta ja kannattavinta. Tältä osin voidaan myös lähteä hakemaan keinoja väistämättömän globalisaatiokehityksen hyödyntämiseen. Globalisaatio nähdään usein vain uhkana Suomelle, mutta se on oikein hyödynnettynä iso mahdollisuus tuottavuushypyn saavuttamiseksi. On paljon sellaisia palveluja, joiden tuottaminen voisi olla tehokkainta Suomen rajojen ulkopuolella. Toki samaan aikaan on ymmärrettävä, että on myös paljon sellaisia palveluja, jotka tulee tuottaa lähellä palvelun käyttäjää - Suomessa. Tavoitteet olemassa olevien toimintojen tehokkuuden kasvattamiselle: Vapauttaa merkittävissä määrin resursseja ja budjettia olemassa olevien järjestelmien ylläpitämisestä kokonaan uuden kehittämiseen. Tuottaa erilaiset yhteiset ja yleiskäyttöiset tukitoiminnot merkittävästi nykyistä tehokkaammin ja samalla parantaa ja yhdenmukaistaa palvelujen laatua käyttämällä toiminnassa alan parhaita käytäntöjä. 6 Älykkään muutoksen Suomi

7 Toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi: Luotava systemaattinen ohjelma tuottavuushypyn edellyttämän muutoksen läpivientiin ja hallintaan. Perustettava Muutosjohtamisen toimisto fasilitoimaan ja koordinoimaan muutoksen läpivientiä. Tällä toimistolla on oltava riittävät resurssit ja riittävän korkea organisaatioasema hengen asiantuntijatiimi, joka auttaa hallinnon organisaatioita muutosprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tehtävänään antaa organisaatioiden johdolle ja muutosagenteille riittävät valmiudet muutoshankkeen läpiviemiseen, auttaa asettamaan tavoitteet ja mittarit muutoshankkeille, seurata niiden etenemistä ja auttaa pääsemään eteenpäin silloin, kun tie nousee pystyyn ja muutos pysähtyy. Tarkoituksena ei ole rakentaa organisaatioihin uutta muutosjohtamisen kerrosta, mutta kokemus osoittaa, että jokainen organisaatio tarvitsee ylimmän johdon sitoutumisen lisäksi riittävän määrän eri organisaatiotasoilla toimivia muutosagentteja. Muutosjohtamisen toimiston tulee olla lähellä hallinnon ylintä johtoa, jotta se voi toimia riittävän itsenäisesti ja raportoida ylimmälle johdolle silloin kun muutoshankkeiden läpiviennissä tulee haasteita. Julkisessa hallinnossa on täysin realistista odottaa, että esimerkiksi lakeihin ja asetuksiin joudutaan tekemään muutosta mahdollistavia muutoksia. Ei se hyvien suunnitelmien puute vaan muutoksen toteuttaminen Suomessa on viime vuosina tehty paljon selvityksiä, tutkimuksia ja suunnitelmia, jotka ovat pohjimmiltaan edellä esitettyjen johtopäätösten mukaisia. Kuitenkin julkisuudessa esitetään samaan aikaan paljon kritiikkiä siitä, että uudistushankkeet jäävät suunnitteluasteelle eikä konkreettisia tuloksia ole nähtävissä. Kysymys ei siis pohjimmiltaan ole suunnitelmien puuttumisesta, vaan kyvystä toteuttaa tehokkaasti tarvittavat muutokset. Suurten muutosten onnistunut läpivienti on aina iso haaste, mutta kaikissa muutoshankkeissa pätevät pohjimmiltaan samanlaiset lainalaisuudet. Autamme omassa projektitoiminnassamme jatkuvasti asiakkaitamme toteuttamaan hyvinkin suuria ja syvältä luotaavia muutoksia, ja olemme paneutuneet syvällisesti muutoshankkeiden läpiviennin problematiikkaan. Muutoshankkeen toteuttamisen kuusi parasta käytäntöä: Muutosprosessin on käynnistyttävä riittävän laajalla rintamalla ja teholla on aktivoitava työntekijät ja päättäjät muutoksen toteuttamiseen Start a movement. Selkeä ja huolella mietitty hallintomalli on ehdoton edellytys muutoksen onnistuneelle toteuttamiselle - lähtien organisaation ylimmistä päättäjistä. Edettävä kohti faktapohjaisia keskusteluja - huomioitava informaation riittävä jalostaminen ja hyödyntäminen keskustelujen ja päätöksenteonpohjana. Edettävä kohti faktapohjaisia keskusteluja - huomioitava informaation riittävä jalostaminen ja hyödyntäminen keskustelujen ja päätöksenteon pohjana. Toimintaprosessien radikaali yksinkertaistaminen - muutosta haittaavien ja hidastavien toimintamallien, työtapojen ja normien eliminoiminen. Investointien painopiste kohti uuden kehittämistä ja pois olemassa olevan ylläpitämisestä - riittävien resurssien ja budjettien vapauttaminen uusiin innovaatioihin. Luovan johtamisen korostaminen luvun haasteisiin vastaaminen vaatii 2000-luvun ajattelua ja johtajuutta. Onko Suomessa mahdollista luoda USA:n mallin mukainen Chief Performance Officer rooli, jonka tehtävänä on johtaa valtionhallinnon taloutta ja ITkehitystä kokonaisuudessaan? Älykkään muutoksen Suomi 7

8 Suomesta palvelujen maailmanmestari Globaali tuotannon työnjako muuttuu vauhdilla. Yhä useammin tuotteet tehdään kaukoidässä ja myös palvelutuotantoa siirtyy halvan työvoiman maihin. Yhteistä tehtäville, jotka siirtyvät Kaukoitään on toisto ja monistettavuus, teollinen tuotanto on kyse sitten kännyköistä tai tietokoneohjelmista, joita valmistetaan tarkasti piirrustusten tai määritysten mukaan. Mitä sitten jatkossa tehdään Suomessa eli, mistä löydämme sen paljon puhutun seuraavan Nokian? Uudet nokiat löytyvät uudella tavalla ja tulevat uudessa muodossa innovaatioina, joissa yhdistyy asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärrys, teknologian luova soveltaminen ja liiketoimintamallin oivallus. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti palvelutaloudessa, joka kasvaa voimakkaasti. Osaammeko ottaa osamme kasvavasta palvelutaloudesta ja erityisesti tietointensiivisistä palveluista, joista odotetaan talouden uutta veturia? Palvelut kaikille toimialoille innovaatioinvestoinnit tulee suunnata uudelleen Kansantaloudet siirtyvät maataloudesta ja teollisuudesta palveluihin, myös Suomi. Kansantalouden tilinpidossa palvelulla tarkoitetaan suppeasti kaikkea muuta kuin aineellisten hyödykkeiden valmistamista. Kun palvelu määritellään uudelleen siten, että palvelulla tarkoitetaan arvon luomista yhdessä asiakkaan kanssa, avaa palvelunäkökulma kokonaan uusia mahdollisuuksia myös teollisuudessa ja maataloudessa. Tuotetarjoomaa voidaan laajentaa ja kehittää palvelujen avulla asiakkaiden todellisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Markkinat synnyttävät myös kokonaan uusia ratkaisuja ja tuotteita tarpeisiin, joita ei aikaisemmin ollut, esimerkkinä sosiaalisen median ratkaisut Facebookeineen. Yritysten on vaikea kilpailla standardituotteilla. Aina löytyy joku toinen toimittaja, joka tekee vastaavan tuotteen halvemmalla. Niinpä yritykset siirtyvät palveluihin tuottaakseen lisäarvoa asiakailleen. Palvelukonsepti luo myös pysyvää kilpailuetua, sillä sitä on paljon vaikempi monistaa kuin tuotteita. Esimerkiksi Vaisala myy säätietoon liittyviä palveluja lentokentille, liikenneoperaattoreille ja puolustusvoimille. Yli puolet Koneen liikevaihdosta tulee palveluista, vaikka se valmistaakin edelleen hissejä ja liukuportaitakin. Suomalainen innovaatiojärjestelmä ja sen investoinnit tulee suunnata tukemaan palvelujen kehittämistä kaikilla toimialoilla. Ohjelmiin tulisi rakentaa sisään monitieteellisyyttä ja sekoittaa eri osaamista. Palvelu-Suomi tarvitsee T-taitoja Kun palvelut mielletään laajasti arvon tuottamiseksi yhdessä asiakkaan kanssa, on ilmeistä, että palvelujen kehittäminen edellyttää monipuolisia taitoja: toimialaosaamista, teknologian soveltamisen taitoja sekä ihmisen käyttäytymisen ymmärrystä psykologisena ja sosiaalisena olentona. Palvelusuunnittelu (palveludesign) on avainasemassa kun luodaan menestyviä, elämyksiä tuottavia palveluinnovaatioita. Innovaatiot tapahtuvat usein erilaisten osaamisten rajapinnoissa. Siksi on tärkeää, että työntekijät osaavat kommunikoida ja tehdä asioita ryhmässä. Tarvitsemme ns. T-taitoja. T-kirjaimen pystyviiva edustaa syvää osaamista jollain tai joillain alueilla, vaakaviiva monipuolista yleissivistystä ja kykyä kommunikoida erilaisten osaajien kanssa. Korkeakouluissa tulee rakentaa opetusmoduleita, joista opiskelijat voivat koota monitieteellisiä kokonaisuuksia T-taitojensa rakentamiseksi. JOO-sopimus on yliopistojen välinen järjestelmä, jonka avulla yliopisto-opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoja ja opintokokonaisuuksia toisissa yliopistoissa, jos sellaista ei ole omassa korkeakoulussa tarjolla. Käytännössä usein opiskelupaikkoja ei kuitenkaan riitä naapurikorkeakoulun opiskelijoille, koska pääaineopiskelijat on asetettu ensimmäiselle sijalle rajallisia paikkoja jaettaessa. Korkeakoulujen yhteistyöllä tulee varmistaa, että kurssipaikkoja vieraileville opiskelijoille löytyy myös käytännössä. Yhtenä keinona laajentaa kurssitarjontaa on verkon kautta toteutettavat luennot ja opetuskokonaisuudet, joihin opiskelija voi osallistua mistä tahansa, ja paikkojen lukumäärää ei tarvitse rajoittaa. Korkeakouluja tulee kannustaa myös kansainväliseen opetusyhteistyöhön. Verkkoavusteinen opetus madaltaa opetusyhteistyön kynnystä. Palvelusysteemien viennillä työpaikkoja Kansallinen brändityöryhmä hahmotti suomalaisia kyvykkyyksiä. Suomen kilpailukyvyn kivijalkoja ovat: Maailman paras koulu Maailman paras innovaatiojärjestelmä Korkealuokkainen infrastruktuuri Litteä ja tasa-arvoinen yhteiskunta Kyky kehittää systeemisiä innovaatiota Suomalaiset ovat kehittäneet vuosien saatossa erinomaisia palvelusysteemejä, kuten koulu, kirjasto, neuvola ja päiväkotijärjestelmä. Suomalaisella systeemisellä kyvykkyydellä voidaan luoda myös työpaikkoja paketoimalla osaaminen ja palvelut tuotteiksi ja viemällä niitä maailmalle. Tuotteistamista varten tarvitsemme investointeja, joilla prosessi saadaan vauhtiin, vrt. Future Learning Finland, joka edistää suomalaisen opetus- ja oppimisosaamisen vientiä. 8 Älykkään muutoksen Suomi

9 Toimenpiteet Palvelu-Suomen rakentamiseksi: Investoinnit tulee suunnata tukemaan palvelujen kehittämistä kaikilla toimialoilla. Innovaatio-ohjelmiin tulee rakentaa sisään monitieteellisyyttä ja sekoittaa erilaista osaamista. Kansainvälistä vuorovaikutusta tulee lisätä, jotta saadaan käyttöön jo toteutettuja innnovaatioita ja löydetään kanavat innovaatioiden vientiin. Toimenpiteet korkeakoulujen palvelututkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi: Monitieteellisyyttä korostavaa palvelututkimusta tulee lisätä korkeakouluissa ja korkeakoulujen yhteistyönä. Tosielämän ongelmat eivä kunnioita oppiainesiiloja. Korkeakouluissa tulee rakentaa opetusmoduleita, joista opiskelijat voivat koota monitieteellisiä kokonaisuuksia. Yliopistojen välisen kurssitarjonnan lisääminen käyttäen sähköisiä kursseja ja opetussisältöjä lisää myös kansainvälistä opetusyhteistyötä. Toimenpiteet suomalaisten systeemi-innovaatioiden viemiseksi: Tuotteistus: osaamisen ja palvelujen paketointi virkamiesten ja yritysten yhteistyönä. Paketin osat: osaaminen, prosessit ja niitä tukeva avoimiin rajapintoihin tukeutuva tietojärjestelmä. Markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen ansaintalogiikan ja kuvauksen siitä, miten hyödyt ja riskit jaetaan. Älykkään muutoksen Suomi 9

10 Tietotekniikka kansalaistaidoksi ja luontevaksi osaksi opetusta ja oppimista Suomen koululaitos menestyy edelleen erinomaisesti PISA-mittauksessa. Emme ole enää maailman mestari, mutta kuitenkin Euroopan mestari. Vaikka menestymme PISA tutkimuksessa, tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa, oppimisessa ja opetuksen järjestämisessä kouluissa emme pääse loistamaan. Vaikka se ei olekaan itsetarkoitus, toimivat tekniset ratkaisut kouluissa tällä hetkellä luvattoman huonosti. Tekniikka ei palvele koulun arjessa. Koulujen välillä on suuria eroja, eikä oppilaiden tasa-arvo toteudu. Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -strategian loppuraportissa suositellaan voimakasta panosta tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa, oppimisessa ja koulun hallinnossa (http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/). Investointien ja kehittämisprojektien avulla on mahdollista viedä suomalainen koulumaailma kokonaan toiselle tasolle tietotekniikkaa hyödyntämällä - jos panostukset tehdään viisaasti. tarvitsijoiden käyttöön avoimen datan periaatteiden mukaisesti maksuttomana. Opetustoimi tarvitsee oppimisen, opetuksen ja koulun toimintaa tukevan tietojenkäsittelyn kokonaisrakenteen (vrt. valmisteilla oleva Tietohallintolaki). Opetustoimen kokonaisrakenne tulee laatia yhdessä alan suomalaisten osaajien kanssa opetusministeriön johdolla. Avoimiin rajapintoihin perustuvan kokonaisrakenteen avulla on mahdollista kehittää palveleva ja yhteensopiva tietojärjestelmäkokonaisuus kustannustehokkaasti kilpailua hyödyntäen. Avoimet, toimialan standardeja noudattavat tietojärjestelmät, avaavat markkinan ja lisäävät tarjontaa sekä kilpailua. Tämän tuloksena syntyy lisää työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta. Avoin ja skaalautuva opetustoimen järjestelmä voi olla myös seuraava suomalainen vientimenestys osana suomalaisen koulun vientiä maailmalle. Yksi huolestuttava piirre tuoreessa PISA -tutkimuksessa on koulujen lisääntynyt eriarvoisuus. Heikoimmat tulokset saadaan pienissä kunnissa. Kunnat kärsivät verotulojen pienenemisestä eikä raha tahdo riittää tietotekniikkaan. Investoinnit tuleekin tehdä viisaasti investoimalla älykkäisiin ratkaisuihin, jotka ovat kustannustehokkaita ja toimintavarmoja. Oppijan IT-infrastruktuuriksi riittää selain ja internet yhteys. Selaimen avulla oppija pääsee omaan sähköiseen työpöytäänsä mistä tahansa ja milloin tahansa. Työasemaksi kelpaa edullinen verkkotyöasema, kännykkä tai vaikka jo käytöstä poistettu työasema, kunhan siinä toimii selain, ja sillä pääsee internetiin. Edullisimmillaan oppijan työasema toteutetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, jolloin lisenssimaksut jäävät kokonaan pois. Palvelut tuotetaan tehokkaasti keskitetysti pilvipalveluna verkossa. Palvelun avulla voidaan palvella koko kunnan opetustoimea, tai useampaa kuntaa tai vaikka koko valtakuntaa, jolloin säästytään monen kertaisilta investoinneilta. Rahaa säästyy itse opetukseen ja oppimiseen. Säästöt syntyvät edullisimmista laitteista ja laitteiden pitemmästä käyttöiästä, poistuneista lisenssimaksuista sekä erityisesti pienentyneestä tuen tarpeesta. Kuntien opetustoimien tulee ottaa ja saada ottaa vastuu tietotekniikkansa hyödyntämisestä. Opetustoimen tietohallinto tulee järjestää tilaaja-tuottajamallin avulla, jolloin palvelu ja sen hinta saadaan läpinäkyväksi, ja kuntapäättäjät voivat tehdä faktaan perustuvia päätöksiä toiminnan kehittämiseksi ja palvelujen hankkimiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Kustannustilastointi tulee järjestää siten, että kuntien opetustoimet voivat vertailla kustannuksia ja palveluja keskenään ja löytää parhaita käytäntöjä. Samalla opetustoimet voivat arvioida ja verrata saamaansa palvelua ja sen hintaa myös kunnan muihin hallinnonaloihin. Tilastotieto tulee tuottaa kaikkien 10 Älykkään muutoksen Suomi

11 Toimenpiteitä suomalaisen koulun päivittämiseksi mestariksi myös tieto- ja viestintätekniikassa Otetaan käyttöön älykkäitä ratkaisuja, joihin kunnilla on paremmin varaa ja joilla taataan tasa-arvo oppilaille. Oppijan IT -infrastruktuuriksi riittää selain ja internet yhteys sähköiseen työpöytään. Kuntien opetustoimen tietohallinto tulee järjestää tilaaja-tuottajamallin avulla, jolloin palvelu ja sen hinta saadaan läpinäkyväksi ja kuntapäättäjät voivat tehdä faktaan perustuvia päätöksiä. Opetusministeriön johdolla laaditaan opetustoimen kokonaisrakenne yhdessä alan suomalaisten osaajien kanssa. Avoimiin rajapintoihin perustuvan kokonaisrakenteen avulla on mahdollista kehittää palveleva ja yhteensopiva tietojärjestelmäkokonaisuus kustannustehokkaasti avaamalla toimiala kilpailulle. Opetushallitus uudistaa keräämänsä kuntien opetustoimen tietohallinnon kustannus- ja palvelutilastot ja julkaisee ne avoimesti toiminnan kehittämisen pohjaksi ja mittariksi Älykkään muutoksen Suomi 11

12 Avoin maailma hyvinvoinnin sampo Standardit luovat markkinan avoimet standardit avoimen markkinan Internet on mullistanut maailmaa, jossa elämme luomalla uusia palveluja ja kokonaan uutta liiketoimintaa, uusia toimintamalleja ja tapoja palvella kansalaisia. Internetin sosiaalinen media on luonut kokonaan uuden tavan olla yhteydessä toisiimme. Internet ja sen kaikki palvelut eivät olisi levinneet koko maailmaa muuttavaksi ilmiöksi ilman yhteisiä yksinkertaisia, avoimia standardeja tiedonsiirtoon ja palvelujen kuvaamiseen ja käyttöön. Avointen standardien ja avointen rajapintojen lähestymistapaa voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisen ja julkisen sektorin palvelujen innovoinnin kiihdyttämiseksi. Suljetut tietojärjestelmät ovat kalliita ja palvelevat huonosti ja estävät toiminnan kehittämisen. Aukaisemalla järjestelmäsiilot ja käyttämällä avoimia standardeja ja rajapintoja, päästään eroon kalliista ja hitaista monopoleista. Rajapintojen avaaminen avaa markkinan useille toimittajille ja lisää siten taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja parantaa palvelua. Hallinnon aloille ollaan laatimassa kuvauksia tietojärjestelmien kokonaisrakenteista ohjaamaan toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämistä ja yhteensopivuutta. Tämä on erittäin tärkeä ja kannatettava tavoite, koska standardit luovat markkinan ja avoimet standardit avoimen markkinan. Kokonaisrakenteiden kuvaamisen onnistumisen kannalta on kriittistä, että työhön saadaan mukaan myös toimittajat, jotta pyörää ei keksitä uudestaan. voivat innovoida uusia palveluita avoimen datan päälle. Maailmalla monet maat ovat ottaneet hallinnon datalähteiden avaamisen osaksi hallintojen toimintapolitiikkaa. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat tässä parhaina esimerkkeinä muille data.gov ja data.gov.uk datavarantojen ja ohjelmiensa kanssa. Suomessa avoin julkinen data on lähtenyt liikkeelle hieman muita maita hitaammin. Tällä hetkellä Suomen kärkihankkeet tällä alueella ovat Helsinki Region Infoshare ja data.suomi.fi. Suomessa on myös kirjoitettu avoimesta julkisesta datasta erinomainen ja kattava opas julkiselle sektorille LVM:n toimesta Julkinen data Johdatus tietovarantojen avamaamiseen. Kirja on ladattavissa osoitteesta Oppaaseen on koottu joukko ehdotuksia suomalaisten tietovarantojen avaamiseen ja IBM tukee näitä ehdotuksia, jotka on esitetty seuraavassa listassa tiivistetysti: Avoimen datan perusinfrastruktuurin synnyttäminen Lainsäädännön muutos ja kansallinen ohjaus Hallinnon sisäiset käytännöt tukemaan avointa dataa Julkishallinnon avoimen datan hyötyjen jalkauttaminen Suomen kansainvälisen edelläkävijyyden ja tahtotilan mahdollistaminen Avoin data innovoinnin ja työllisyyden kiihdyttäjänä Suomi on Linuxin synnyinmaa. Linux ja muut avoimen lähdekoodin ohjelmistot on lisensoitu siten, että ohjelmisto on vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja edelleen kehitettävissä kunhan kehittäjä tuo kehitystyönsä tulokset takaisin myös muiden käyttöön. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat osoittautunut voimalliseksi innovaation lähteeksi tuoden erilaisia ihmisiä ja tahoja kehittämistyöhön. Vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa ei olekaan lisenssimaksuja, ne ovat kuitenkin luoneet ja edistäneet myös liiketoimintaa. Yksi liiketoimintamalli on se, että palvelutoimittajat tarjoavat asiakkaille palveluja käyttäen työkaluina avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Asiakkaat eivät maksa lisenssien omistamisesta vaan vain lisäarvoa tuovasta palvelusta. Samalla tavalla avoin data tuo markkinoille uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Avoin, julkinen data (data ~ tieto) on maailmanlaajuinen ja kiihtyvä trendi, jossa kaupungit, kunnat ja valtiot avaavat datalähteitä kansalaisten ja yritysten käyttöön. Kantava ajatus avoimessa julkisessa datassa on datan ilmaisuus, koska sen alkuperäinen kehittäminen on tapahtunut veronmaksajien rahoilla. Nyt tämä data annetaan heille takaisin ja kansalaiset, yritykset ja muut tahot 12 Älykkään muutoksen Suomi

13 Toimenpiteet julkisen sektorin palvelujen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi ja kehittämisen vauhdittamiseksi: Hallinnonalojen kokonaisrakenteiden määrittelyyn ja kuvaamiseen on osoitettava riittävät varat Hallinnonalojen kokonaisrakenteiden tulee perustua avoimiin standardeihin ja toimialan parhaisiin käytäntöihin siitä miten hyödyt ja riskit jaetaan. Konkreettisia toimenpiteitä avoimen datan tukemiseksi: Tiedotusta ja koulutusta viranomaisille avoimen datan mahdollisuuksista, esimerkiksi levittämällä avoimen datan opasta. Ohjeistus viranomaisille avata tietolähteet ellei ole pakottavaa syytä pitää niitä suljettuina. Edellytetään, että avoimen tiedon esitystapa noudattaa avoimia standardeja, eikä tiedon hyödyntäminen edellytä toimittajasidonnaisen teknologian hankkimista. Poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen tuki avoimen datan kärkihankkeille, kuten World Design Capital -ohjelmaan kuuluva Helsinki Region Infoshare -hanke sekä data.suomi.fi. Älykkään muutoksen Suomi 13

14 Oy International Business Machines Ab PL Helsinki Finland +358 (0) Vaihde +358 (0) Telefax IBM:n kotisivu on Web-osoitteessa ibm.com IBM, IBM-logo, ibm.com, ovat International Business Machines Corporationin rekisteröityjä tavaramerkkejä USA:ssa ja/tai muissa maissa. Muut yritysten, tuotteiden tai palveluiden nimet voivat olla vastaavien yritysten tavaramerkkejä. Tässä julkaisussa saatetaan viitata sellaisiin IBM:n tuotteisiin, ohjelmiin tai palveluihin, joita ei ole saatavana Suomessa. Tällaisia viittauksia ei pidä tulkita niin, että IBM aikoo Suomessa markkinoida näitä tuotteita. Viittaukset IBM:n tuotteisiin, ohjelmiin tai palveluihin eivät tarkoita, että ainoastaan niitä voidaan käyttää. Niiden asemasta on mahdollista käyttää mitä tahansa toiminnaltaan vastaavaa tuotetta, ohjelmaa tai palvelua, joka ei loukkaa IBM:n tekijänoikeutta tai muita lailla suojattuja oikeuksia. IBM:n laitteet kootaan uusista osista tai uusista ja kierrätetyistä osista. Niillä on kuitenkin aina IBM:n takuu. Tämä julkaisu on tarkoitettu vain yleiskuvaukseksi. Valokuvat saattavat esittää suunnitteluvaiheessa olevia malleja. Copyright IBM Corporation Kaikki oikeudet pidätetään.

15

16 Älykkään muutoksen Suomi

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Tieken Vaikuta ja vaikutu seminaari 16.9.2010 jyrki.koskinen@fi.ibm.com Koulutoimen tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Havaintoja ja ongelmia

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus Julkisen hallinnon ICT strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 20.9.2012 Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot