Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti 13.5.2015"

Transkriptio

1 1(7) Mika Hannula, Harri Melin, Mikko Naukkarinen Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti Johdanto Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto (TaY) ovat talven ja kevään aikana valmistelleet uudenlaisen korkeakoulun perustamista Tampereelle vuorineuvos Stig Gustavsonin kesällä 2014 tekemän selvityksen pohjalta. Korkeakoulujen hallitukset päättivät alkusyksyllä 2014 jatkaa kolmen korkeakoulun yhteistyöprosessia. Tavoitteena on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jonka perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen sekä monipuolisten mahdollisuuksien tarjoaminen sekä teoreettiseen että työelämälähtöiseen opintopolkuun. Korkeakoulut päättivät analysoida mahdollisuudet ja riskit sekä laatia toimenpidesuunnitelman mahdollisesta integraatioprosessista. Tätä tehtävää varten korkeakoulujen rehtorit asettivat työryhmän, jonka tehtävänä (liite 1) oli tuottaa ehdotus 1. korkeakouluyhteisön profiilista, tutkimusalueista ja -mahdollisuuksista, 2. tutkintorakenteesta, raja-aidat ylittävistä tutkinto-ohjelmista ja niiden toteuttamismalleista, 3. toimintamallista, jolla tutkimus ja opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetaan, sekä 4. toimenpiteistä ja aikataulusta hankkeen toteuttamiseksi. Työryhmään nimitettiin vararehtorit Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY) ja Mikko Naukkarinen (TAMK). Valmistelutyön koordinaattorina on toiminut Susanna Saarinen (TAMK). Hankkeen työnimeksi valittiin Tampere3, jolla tässä raportissa viitataan käynnistettyyn prosessiin ja asiayhteyden niin vaatiessa myös mahdollisesti perustettavaan korkeakouluun. Eri osa-alueiden analysointi- ja valmistelutyössä on hyödynnetty kaikkien korkeakoulujen henkilöstöstä ja opiskelijoista koostuvia monialaisia valmisteluryhmiä. Valmistelun pohjalta vararehtorityöryhmä on tuottanut tässä raportissa esiteltävät ehdotukset. 2. Ehdotukset yhteiseksi toimintamalliksi Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Yliopistot näkevät yhden, kaiken tutkintokoulutuksen yhdistävän koulutusrakenteen olennaisena osana uutta yliopistoa. Uudella yliopistolla tulee olla oikeus sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulututkintojen myöntämiseen. Tutkintojärjestelmän kehittäminen Suomessa tapahtuu valtakunnallisena ratkaisuna, johon uusi yliopisto aktiivisesti vaikuttaa.

2 2(7) Uudella yliopistolla on muista suomalaisista yliopistoista poikkeavat tutkimus- ja koulutusprofiilit, jotka perustuvat kolmen nykyisen korkeakoulun profiileille ja niiden hedelmällisille leikkauspinnoille. Lisäksi uusi yliopisto poikkeaa muista siten, että sillä on oikeus antaa myös sellaisia työelämälähtöisiä korkeakoulututkintoja, joita nykyisessä korkeakoulujärjestelmässä antavat ammattikorkeakoulut. Lopputulokseen pääseminen edellyttää korkeakoulujen määrittelyyn, rahoitukseen, tutkintorakenteeseen ja koulutusvastuuseen liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Uuden yliopiston perustamisaikatauluun vaikuttavat lainsäädännöllisten muutosten lisäksi merkittävästi myös koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen sekä kolmen korkeakoulun toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistämisen vaatima aika. Korkeakoulujen toiminnanohjausjärjestelmän keskeisen osan muodostavat koulutuksen tietojärjestelmät. Uuden tutkinto-ohjelman suunnittelu, markkinointi ja opiskelijavalinta vie aikaa vähintään kaksi vuotta. Koko toiminnanohjausjärjestelmän muutos siten, että uuden yliopiston yhteinen järjestelmä kattaa sekä uuden yliopiston että nykyisten kolmen korkeakoulun opiskelijat, vie valmistelussa tehdyn arvion mukaan yli neljä vuotta. Tarvittavien lainsäädännöllisten muutosten jälkeen uuden yliopiston toimintamallista päättäminen, oikeushenkilön perustaminen, hallinnollisten rakenteiden suunnittelu yms. toimenpiteet ovat toteutettavissa nopeammin kuin uudet tutkinto-ohjelmat ja toiminnanohjausjärjestelmän muutokset. Tutkimustoimintaa ei säädellä samalla tavalla lainsäädännöllä kuin koulutusta, minkä vuoksi yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja profiilin, sekä tutkimustoimintaa tukevien yhteisten palvelujen rakentaminen on käynnistettävissä korkeakoulujen omilla päätöksillä. Toiminnan suunnittelu ja sellainen kolmen korkeakoulun välinen yhteistyö, joka ei edellytä muutoksia lainsäädännössä, voidaan käynnistää heti kun resurssit siihen ovat käytettävissä. Realistinen uuden yliopiston aloitusajankohta on aikaisintaan vuonna 2019 edellyttäen, että toiminnan suunnittelu aikataulullisesti kriittisillä osa-alueilla käynnistetään syksyllä 2015 ja että muutokset lainsäädännössä toteutuvat vuoden 2016 aikana. 2.1 Tutkimusprofiili, tutkimusalueet ja -mahdollisuudet Uuden yliopiston perustaminen vahvistaa merkittävällä tavalla tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Tampereella. Kolmella nykyisellä korkeakoululla on selkeät, niiden strategioissa kuvatut tutkimusprofiilit, joilla ne erottuvat muista suomalaisista korkeakouluista. Yhdessä niistä muodostuisi ainutlaatuinen kokonaisuus. TaY on monialainen yliopisto, jonka tutkimus on keskittynyt voimakkaasti kahdelle alueelle, yhteiskuntaan ja terveyteen. Niiden yhteinen osuus tutkimuksen volyymista ja rahoituksesta on noin 80 prosenttia. Tutkimuksen painottuminen yhteiskuntaan ja terveyteen on yliopiston tietoinen valinta ja sen ansiosta TaY erottuu selkeästi Suomen muista yliopistoista. Se on maan suurin yhteiskuntatieteellinen yliopisto. Samasta syystä TaY:n profiili on myös pohjoismaissa poikkeuksellinen. Yliopiston tavoite on olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erityisesti monitieteisessä yhteiskunnan tutkimuksessa, johon terveyden tutkimus luontevasti nivoutuu. TTY tutkimus profiloituu tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Teknologia on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n tieteellisessä tutkimuksessa yhdistyvät luonnontieteellinen, tekninen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikki- ja monitieteiset tutkimushankkeet. Perustamisestaan asti TTY on toiminut kiinteässä yhteistyössä teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopiston tavoite on olla merkittävä toimija kansainvälisessä tekniikan ja

3 3(7) luonnontieteen tutkimuksessa siten, että tutkimuksella on samalla suuri vaikutus kansalliselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. TTY:n profiilissa korostuvat digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, teollinen kilpailukyky ja terveysteknologia. Kahden yliopiston tämänhetkiset tutkimusprofiilit poikkeavat toisistaan, mutta niiden kesken on myös huomattavan paljon toisiaan tukevia tutkimusalueita niin tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan kuin talouden ja johtamisen alueilla. TAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka profiloituu terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen ja tuotantoon sekä oppimiseen ja luovuuteen. TAMK toteuttaa ammattikorkeakoululain mukaista tutkimustehtäväänsä soveltavan tutkimuksen ja työelämän käytäntöjen kehittämisen alueilla. Yhteistyöverkostoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä (living labs) ideoidaan, kokeillaan ja testataan uusia tuote- ja palveluratkaisuja. TAMKilla ei ole yliopistojen kaltaista tieteellistä profiilia, koska ammattikorkeakoulun tehtävä poikkeaa yliopistoista. Sen sijaan sillä on merkittävää osaamista käytännön kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, joka tuo lisäarvoa uuden yliopiston tutkimustoiminnalle perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja käytännön kehittämiseen. Tiiviimmällä kolmen korkeakoulun välisellä yhteistyöllä on tutkimustoiminnassa saavutettavissa huomattavia synergia- ja skaalaetuja. Korkeakoulujen toisistaan poikkeavat tutkimusalat ja tehtävät täydentävät toisiaan ja voivat synnyttää uudenlaisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Suomessa ei ole yliopistoa, jossa tekniikan, terveyden, yhteiskunnan sekä talouden ja johtamisen tutkimus voisivat kohdata samalla tavalla ja samassa laajuudessa kattaen koko ketjun perustutkimuksesta käytäntöjen kehittämiseen. Tampere3 yhdistää samaan yliopistoon koko tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ketjun tieteellisestä tutkimuksesta soveltamiseen, kehittämispalveluihin ja innovaatioiden kaupallistumisen edistämiseen. Henkilöstö ja opiskelijat voivat osallistua TKItoiminnan ketjun eri vaiheisiin omilla osaamis- ja vahvuusalueillaan. Valmisteluprosessin aikana TaY ja TTY ovat laatineet yhteisen hakemuksen Suomen Akatemian profilointihakuun. Hakemuksessa määriteltiin kahdelle yliopistolle yhteisiä tavoitteita. Yhdistämällä tekniikan tutkimus terveyden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen voidaan luoda mahdollisuudet uusiin poikkitieteellisiin läpimurtotutkimuksiin ja samalla uuden, yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusyhteisön syntymiseen. Valmisteluprosessissa kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta löydettiin merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Tutkimusta tarkasteltiin sisältöjen kautta, mutta myös rakenteelliset ratkaisut todettiin merkittäväksi. Keskeinen päätelmä oli, että tiivis yhteistyö, yhteinen infrastruktuuri ja yhteinen organisaatio on tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto. Nykyinen tilanne eli kolme erillistä yksikköä yhteistyöhankkeineen on jatkossakin mahdollinen vaihtoehto, mutta se ei parhaalla mahdollisella tavalla edistä kansainvälisesti merkittävän ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan tutkimusyliopiston syntymistä. Yhteiset resurssit olisivat kuitenkin jo sinänsä merkittävä etu, kun tavoitellaan riittävää kriittistä massaa, innovaatiopotentiaalia, verkottumista ja kansainvälisyyttä. Kolmen nykyisen korkeakoulun yhteinen arvo tutkimuksessa voidaan tiivistää vaikuttavuuteen. Kaikki kolme korostavat tutkimuksensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sitä, miten uuden tiedon tulee tukea ihmisten arkea, elinkeinoelämää ja koko ympäröivää yhteiskuntaa. Kaksi muuta yhteistä tekijää ovat vastuullisuus ja pyrkimys kestävään kehitykseen. Näihin kolmeen voisivat perustua myös uuden yliopiston tutkimuksen arvot. Kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnan yhdistäminen kohti uutta yliopistoa voidaan aloittaa yhteisen tutkimusstrategian rakentamisella. Tutkimukseen käytettävät resurssit yhdistetään siten, että samankaltainen ja samoja infrastruktuureja käyttävä tutkimus kootaan samalla kampukselle

4 4(7) klustereiksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi rakennustekniikka ja arkkitehtuuri, teollisuustuotanto ja konetekniikka, terveys ja biotieteet, tieto- ja viestintäteknologia, talous ja johtaminen sekä yhteiskuntatieteet. Tohtorikoulutus järjestetään yhteen tai useampaan tutkijakouluun ja tohtoriohjelmiin, joilla on yhdenmukaiset säännöt ja käytännöt. 2.2 Koulutusprofiili, tutkintorakenne, raja-aidat ylittävät tutkinto-ohjelmat ja niiden toteuttamismallit Toteutuessaan Tampere3 uudistaa suomalaista korkeakoulutusta. Se tarjoaa tutkintorakenteet ja tutkinto-ohjelmat, jotka vastaavat entistä paremmin tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin. Opiskelijoille mahdollistetaan entistä joustavammat opintopolut ja sujuva eteneminen opintojen eri vaiheissa. Uusia tutkinto-ohjelmia luonnehtii laaja-alaisuus ja osaamisperustaisuus. Laaja-alaisuus tarkoittaa tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijoiden osaamisen karttuminen perustuu monipuoliseen tieteelliseen perustaan ja tunnistettuihin työelämän tarpeisiin. Uudenlainen yliopisto mahdollistaa myös opiskelijoille nykyistä laajemmat mahdollisuudet vapaavalintaisiin opintoihin. Uuden yliopiston opetuksessa on keskiössä opiskelijan oppiminen. Opetuksessa hyödynnetään modernia monimuoto-opetusta, ja uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdennetaan riittävästi resursseja. Tampere3 on mahdollista kehittää kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäjäksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi löytyy merkittävää osaamista ja myös resursseja nykyisestä kolmesta korkeakoulusta. Tampere3:n tavoitteena on tarjota alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tohtoriohjelmia. Keskeinen uudistus on, että kaikki opiskelijat otetaan sisälle samoihin, alakohtaisiin ensimmäisen syklin korkeakoulututkintoihin tähtääviin ohjelmiin. Ohjelmat suunnitellaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus tutkinnon suoritettuaan jatkaa maisteriopinnoissa tai siirtyä suoraan työelämään. Suoraan työelämään johtavien ensimmäisen syklin tutkintojen työelämävalmiudet ja eri asiantuntijatehtäviin kuuluvat kelpoisuusvaatimukset varmistetaan opinnoilla, jotka tuottavat muodollisen pätevyyden ja antavat oikeuden ammattinimikkeen käyttämiseen (esim. sairaanhoitaja, kätilö, insinööri). Ne tuottavat samat kelpoisuudet kuin vastaavat tutkinnot ammattikorkeakouluissa. Ylempien korkeakoulututkintojen työelämärelevanssi varmistetaan työelämän tarpeiden huomioon ottamisella opetussuunnitelmatyössä. Samalla annetaan valmiudet tohtoriohjelmaan hakeutumiselle. Tutkinto-ohjelmiin on erilaisia, opiskelijaksi pyrkivän aiemmin hankitun osaamisen huomioivia sisääntuloväyliä. Tampere3-prosessissa varmistetaan, että 1. syklin suoraan työelämään johtaviin tutkinto-ohjelmiin on sisäänpääsymahdollisuus myös ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Tutkintojen pituus ja sisältö vaihtelevat tutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti täyttäen Bolognan prosessin mukaiset vaatimukset. Kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus vähintään 60 opintopistettä riippuen opiskelijan aiemmista opinnoista. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa kuvataan ohjelman osaamistavoitteet. Tutkintojen tuottama kelpoisuus varmistetaan tavanomaiseen tapaan tutkintoon kuuluvina pakollisina ja valinnaisina opintoina. Maisteritason ohjelmaan johtavan ensimmäisen syklin korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta. Suoraan työelämään johtavan tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3-4 vuotta.

5 5(7) Uuden yliopiston opiskelijalla on nykyistä paremmat mahdollisuudet joustavaan siirtymiseen erilaisten opintopolkujen välillä. Valinta maisteritason ohjelmaan tai suoraan työelämään johtavan opintopolun välillä on mahdollista tehdä kriteerien täyttyessä myös opiskelun aikana. Lähtökohtaisesti Tampere3 tarjoaa koulutusta kaikilla nykyisten korkeakoulujen koulutusvastuualoilla. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan uudenlaiseen ajatteluun ja työelämän tarpeiden ennakointiin perustuvia innovatiivisia tutkinto-ohjelmia. Kandidaattiohjelmiin on visioitu esimerkiksi rakennetun ympäristön suunnitteluun keskittyvää ohjelmaa, jossa yhdistyy tekninen, psykologinen, sosiaalitieteellinen ja ekologinen osaaminen. Maisteriohjelmissa uutta ajattelua edustaa esimerkiksi henkilöstöjohtamisen ohjelma, jonne voidaan hakeutua useasta eri kandidaattiohjelmasta. Toinen esimerkki on johtamiseen ja talouteen keskittyvä maisteriohjelma, joka suunnataan jo joitakin vuosia työelämässä toimineille asiantuntijoille ja esimiehille. Tampere3 varmistaa myös mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Se tarjoaa laaja-alaisesti avoimen yliopiston opintoja. Erityistä huomiota kiinnitetään työelämässä jo toimivien asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen osallistumalla erikoistumiskoulutusten järjestämiseen ja tarjoamalla monipuolisia täydennyskoulutuspalveluita. Keskeisin haaste uudessa tutkintorakenteessa on toteuttaa maisteriohjelmiin ja suoraan työelämään johtavat ensimmäisen syklin tutkinnot yhdessä yliopistossa siten, että kokonaisuus houkuttelee hyviä opiskelijoita ja tuottaa työelämään päteviä ja osaavia ihmisiä unohtamatta tieteen ja tutkimuksen tarpeita. Onnistuminen edellyttää vahvan muutosjohtamisen lisäksi lainsäädäntömuutoksia, kuten tässä raportissa jo aiemmin on todettu. Tampere3-valmistelun jatkuessa uusien tutkinto-ohjelmien suunnittelu on käynnistettävissä syksyllä Tämä edellyttää kuitenkin riittävän lisärahoituksen saamista. 2.3 Toimintamalli, jolla tutkimus ja opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetaan Uusi yliopisto edellyttää yhteistä organisaatiota. Organisoituminen on tarkoituksenmukaista järjestää niin, että saman aihepiirin oppimis- ja tutkimusympäristöt saadaan kattavasti hyödynnettyä. Osaamista keskittämällä lisätään mahdollisuuksia myös epämuodolliseen päivittäiseen kanssakäymiseen. Eri yksiköiden toimintojen pitää toteutua henkilöstön, opiskelijoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kannalta yhtä laadukkaina riippumatta siitä, kuinka suuressa roolissa ne kullekin toimeenpanijalle näyttäytyvät. Uusi yliopisto organisoidaan osaamisten ympärille siten, että johtamiskäytännöt, organisaatiorakenne ja tuki- ja hallintopalvelut ovat samanlaiset koko organisaatiossa. Kilpailukyky perustuu yliopiston ydintoiminnan eli tutkimuksen ja opetuksen korkeaan laatuun. Koko organisaatiota johdetaan ja palveluja kehitetään ammattimaisesti. Malli vapauttaa substanssiyksiköiden resurssit ydintoimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa matriisiorganisaatiota, jossa tuki- ja hallintopalvelut sekä tarpeen mukaan myös ulkoisille asiakkaille tarjottavat palvelut leikkaavat samankaltaisina läpi substanssiorganisaation. 3. Heti toteutettavissa oleva yhteistoiminta Kolmen korkeakoulun yhteistoimintaa voidaan tiivistää välittömästi käynnistämällä hankkeita, jotka kannattaa joka tapauksessa toteuttaa ilman tietoa tulevista lainsäädännöllisistä muutoksista, mutta jotka samalla edesauttavat asetetun tavoitteen eli yhden yliopiston perustamista. Nämä hankkeet voidaan valita seuraavilla kriteereillä:

6 6(7) hyödyt opiskelijoille, henkilöstöille tai sidosryhmille ovat saavutettavissa, vaikka prosessi ei syystä tai toisesta johtaisikaan yhden yhteisen oikeushenkilön syntymiseen, ja syntyvä yhteistoiminta on sellaista, ettei sitä tarvitse perua, vaikka prosessi ei etenisikään toivotulla tavalla kohti yhteistä yliopistoa. Valmisteluryhmien raporteissa on esitetty kaikille hyödyllisiä yhteistoiminnan alueita, joiden toteutus voidaan käynnistää korkeakoulujen omilla päätöksillä. On kuitenkin huomattava, että suunnittelu- ja toteutusvaiheessa monet niistä edellyttävät merkittäviä taloudellisia lisäresursseja. Tavoiteltavat hyödyt ja mahdolliset kustannusedut saavutetaan viiveellä. Yhteistyötä voidaan valikoidusti kehittää yhteistoiminnaksi jo nyt esimerkiksi seuraavilla alueilla: 1. Yhteisten opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus 2. Tutkinto-ohjelmien toteutus osittain siten, että tietyt opintokokonaisuudet tuotetaan vain tietyllä kampuksella, vaikka ne kuuluvatkin eri korkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin 3. Tietohallinnon palvelut 3.1 järjestely, joka mahdollistaa yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ja niiden integraation muihin järjestelmiin (palveluväylätyyppinen ratkaisu) 3.2 opiskelijahallintojärjestelmä (perusrekisteri) 3.3 koulutuksen ja opintojen toiminnanohjausjärjestelmä 4. Kampusten innovaatioalustat 4.1 työelämäpalvelut innovaatioiden kaupallistamiseksi (esim. Demola-tyyppinen toiminta kampuksilla) 4.2 korkeakoulukeksintöjen hallinnointi 4.3 innovaatioiden kaupallistumisen tukipalvelut opiskelijoille ja henkilöstölle 4.4 yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvä osaamisen tuki (esim. Y-kampus -tyyppinen toiminta) sekä yrittäjyysvalmiudet antavat opinnot 5. Uudet tutkimusavaukset ja tutkimusympäristöt 5.1 profiili ja tutkimusalueet -valmisteluryhmässä tuotetut ideat 5.2 monialaisuutta ja alojen rajapinnoissa tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä toteuttavat hankkeet 6. Yhteisten oppimisympäristöjen kehittäminen 6.1 jatketaan alkanutta kehittämistyötä syventäen ja laajentaen 6.2 perustetaan yhteisiä fyysisiä tai virtuaalisia instituutioita (esim. yhteisille tutkimusaloille) 7. Kansainväliset henkilöstöpalvelut 7.1 erityisesti viranomaisasiat ja neuvonta 7.2 kansainväliset rekrytoinnit (yhteiset resurssit ja rekrytointikanavat käytössä kaikissa korkeakouluissa) 8. Yhteiset opintopalvelut 8.1 yhteinen Tampere Summer School -konsepti 8.2 avoin korkeakoulu yhteinen tarjonta ja markkinointi 8.3 työelämäpalvelut (esim. ura- ja rekrytointipalvelut) 9. Kiinteistö- ja tilapalvelut 9.1 tilojen ja laitteiden yhteiskäyttö 9.2 tilatarveselvitykset ja hankesuunnitelmat yhteistoiminnassa (uusia ja peruskorjattavia tiloja suunniteltaessa otetaan huomioon kaikki olemassa olevat tilat ja kaikkien korkeakoulujen tilatarpeet)

7 7(7) 4. Merkittävät riskit, haasteet ja tarvittavat lisäselvitykset Uuden yliopiston rakentaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus, mutta uuden tekemiseen sisältyy aina myös monia riskejä. Valmistelutyössä tuotettiin myös uhat ja heikkoudet sisältävä SWOTanalyysi, joka on esitetty raportin liitteenä. Muutoksen johtaminen on aina vaikeaa, joten henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät pitää ottaa mukaan sen suunnitteluun ja toteutukseen. Onnistuminen edellyttää osallistumisen kautta saatavaa laajaa sitoutumista muutokseen. On oltava rohkeita uudistumaan, ja kyettävä luopumaan nykyisistä rakenteista ja toimintamalleista. Tampere3:n erityinen vahvuus on sen tutkinnoissa. On pystyttävä suunnittelemaan ja toteuttamaan 1. syklin tutkinnot siten, että ne antavat tarvittavat työelämätaidot, ja toisaalta valmiuden jatkaa maisteritason opintoihin ilman, että yliopiston tuottamien tutkintojen uskottavuus eri koulutusaloilla kärsisi. Sama koskee suoraan työelämään johtavien tutkintojen tuottaman osaamisen uskottavuutta työmarkkinoilla. Opiskelija ja oppiminen on asetettava toiminnan keskiöön. Siksi on ehdottoman tärkeää, että myös opiskelijarekrytoinnissa onnistutaan heti ensimmäisessä sisäänotossa. Kysymys on toiminnan laadun lisäksi myös brändin rakentamisesta. Menestyäkseen yliopisto tarvitsee tunnettuutta ja hyvän brändin. Siksi brändin rakentamiseen on resursoitava riittävästi. Tampere3:n on voitettava sekä työnantajien että opiskelijoiden arvostus ja saatava laajan toimintaympäristönsä tuki. Tampere3:n rakentaminen ei ole mahdollista ilman lainsäädännöllisiä muutoksia. Ennen päätöksentekoa yhdestä oikeushenkilöstä tulee varmistaa, että tarvittavat muutokset lakeihin ja asetuksiin on päätetty. Lainsäädännöllisten muutosten aikataulua on vaikea arvioida. Korkeakoulujen hallitusten päätettäväksi jää, mikä on lainsäädännöllisten muutosten toteutumisen vaikutus prosessiin. Mikäli uutta lainsäädäntöä vaativat muutokset korkeakoulujen toiminnassa käynnistetään ennakoivasti, otetaan se riski, että lainsäädännölliset muutokset eivät toteudukaan halutun kaltaisina tai oletetussa aikataulussa. Tällöin kolme korkeakoulua ovat sitoutuneet sellaiseen toimintamalliin ja toiminnanohjausjärjestelmään, joka lainsäädännön vuoksi ei mahdollista korkeakoulujen nykyisten eikä uuden yliopiston strategisia tavoitteita. Tampere3 edellyttää sujuvaa keskinäistä yhteistyötä ja vahvaa sitoutumista opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä. Tällä hetkellä tahtotila uuden yliopiston rakentamiseen on laajalti vahvana olemassa. Keskeisin ulkoinen haaste Tampere3:n rakentamisessa on lainsäädännölliset muutokset. Paine lakien muuttamiseen siten, että Tampere3:n kaltaiset innovatiiviset, nykyistä korkeakoulujärjestelmää kehittävät hankkeet ovat mahdollisia, on kuitenkin olemassa, kuten käy ilmi OKM:n Techonopolis Groupilla teettämän selvityksen johtopäätöksistä: The ongoing work towards deeper collaboration between the three HEIs in Tampere is promising and an example of what could be possible to copy and multiply in more places in Finland. The government needs to ensure that there are no restrictions towards this type of cooperation, neither in the shape of alliances nor on the programme level. This also goes for full mergers. The government could provide financial support for those who decide to enter into such processes in order to create incentives. Merging with a partner HEI is in the short perspective a rather costly undertaking. Liitteet Liite 1, Toimeksianto Liite 2, SWOT Liite 3, Valmisteluryhmien raportit

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti

Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti Pertti Haapala Päivi Karttunen Ulla Ruotsalainen Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti 1. Kuvaus valmisteluryhmän agendasta Valmisteluryhmän tehtävä oli laatia tilannekuvaus kolmen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA [ASIAKIRJAN NIMI] [nro] 1(5) [Nimen täydenne] AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA AHOT tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen - taustaa Modernit verkkopalvelut ovat osa korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta

Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta Korkeakouludiplomi uudistaa avointa korkeakoulutusta Avoin tiede ja avoin koulutus Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät 2015 Elina Kirjalainen ja Tytti Pintilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot