Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti 13.5.2015"

Transkriptio

1 1(7) Mika Hannula, Harri Melin, Mikko Naukkarinen Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti Johdanto Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto (TaY) ovat talven ja kevään aikana valmistelleet uudenlaisen korkeakoulun perustamista Tampereelle vuorineuvos Stig Gustavsonin kesällä 2014 tekemän selvityksen pohjalta. Korkeakoulujen hallitukset päättivät alkusyksyllä 2014 jatkaa kolmen korkeakoulun yhteistyöprosessia. Tavoitteena on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jonka perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen sekä monipuolisten mahdollisuuksien tarjoaminen sekä teoreettiseen että työelämälähtöiseen opintopolkuun. Korkeakoulut päättivät analysoida mahdollisuudet ja riskit sekä laatia toimenpidesuunnitelman mahdollisesta integraatioprosessista. Tätä tehtävää varten korkeakoulujen rehtorit asettivat työryhmän, jonka tehtävänä (liite 1) oli tuottaa ehdotus 1. korkeakouluyhteisön profiilista, tutkimusalueista ja -mahdollisuuksista, 2. tutkintorakenteesta, raja-aidat ylittävistä tutkinto-ohjelmista ja niiden toteuttamismalleista, 3. toimintamallista, jolla tutkimus ja opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetaan, sekä 4. toimenpiteistä ja aikataulusta hankkeen toteuttamiseksi. Työryhmään nimitettiin vararehtorit Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY) ja Mikko Naukkarinen (TAMK). Valmistelutyön koordinaattorina on toiminut Susanna Saarinen (TAMK). Hankkeen työnimeksi valittiin Tampere3, jolla tässä raportissa viitataan käynnistettyyn prosessiin ja asiayhteyden niin vaatiessa myös mahdollisesti perustettavaan korkeakouluun. Eri osa-alueiden analysointi- ja valmistelutyössä on hyödynnetty kaikkien korkeakoulujen henkilöstöstä ja opiskelijoista koostuvia monialaisia valmisteluryhmiä. Valmistelun pohjalta vararehtorityöryhmä on tuottanut tässä raportissa esiteltävät ehdotukset. 2. Ehdotukset yhteiseksi toimintamalliksi Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Yliopistot näkevät yhden, kaiken tutkintokoulutuksen yhdistävän koulutusrakenteen olennaisena osana uutta yliopistoa. Uudella yliopistolla tulee olla oikeus sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulututkintojen myöntämiseen. Tutkintojärjestelmän kehittäminen Suomessa tapahtuu valtakunnallisena ratkaisuna, johon uusi yliopisto aktiivisesti vaikuttaa.

2 2(7) Uudella yliopistolla on muista suomalaisista yliopistoista poikkeavat tutkimus- ja koulutusprofiilit, jotka perustuvat kolmen nykyisen korkeakoulun profiileille ja niiden hedelmällisille leikkauspinnoille. Lisäksi uusi yliopisto poikkeaa muista siten, että sillä on oikeus antaa myös sellaisia työelämälähtöisiä korkeakoulututkintoja, joita nykyisessä korkeakoulujärjestelmässä antavat ammattikorkeakoulut. Lopputulokseen pääseminen edellyttää korkeakoulujen määrittelyyn, rahoitukseen, tutkintorakenteeseen ja koulutusvastuuseen liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Uuden yliopiston perustamisaikatauluun vaikuttavat lainsäädännöllisten muutosten lisäksi merkittävästi myös koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen sekä kolmen korkeakoulun toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistämisen vaatima aika. Korkeakoulujen toiminnanohjausjärjestelmän keskeisen osan muodostavat koulutuksen tietojärjestelmät. Uuden tutkinto-ohjelman suunnittelu, markkinointi ja opiskelijavalinta vie aikaa vähintään kaksi vuotta. Koko toiminnanohjausjärjestelmän muutos siten, että uuden yliopiston yhteinen järjestelmä kattaa sekä uuden yliopiston että nykyisten kolmen korkeakoulun opiskelijat, vie valmistelussa tehdyn arvion mukaan yli neljä vuotta. Tarvittavien lainsäädännöllisten muutosten jälkeen uuden yliopiston toimintamallista päättäminen, oikeushenkilön perustaminen, hallinnollisten rakenteiden suunnittelu yms. toimenpiteet ovat toteutettavissa nopeammin kuin uudet tutkinto-ohjelmat ja toiminnanohjausjärjestelmän muutokset. Tutkimustoimintaa ei säädellä samalla tavalla lainsäädännöllä kuin koulutusta, minkä vuoksi yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja profiilin, sekä tutkimustoimintaa tukevien yhteisten palvelujen rakentaminen on käynnistettävissä korkeakoulujen omilla päätöksillä. Toiminnan suunnittelu ja sellainen kolmen korkeakoulun välinen yhteistyö, joka ei edellytä muutoksia lainsäädännössä, voidaan käynnistää heti kun resurssit siihen ovat käytettävissä. Realistinen uuden yliopiston aloitusajankohta on aikaisintaan vuonna 2019 edellyttäen, että toiminnan suunnittelu aikataulullisesti kriittisillä osa-alueilla käynnistetään syksyllä 2015 ja että muutokset lainsäädännössä toteutuvat vuoden 2016 aikana. 2.1 Tutkimusprofiili, tutkimusalueet ja -mahdollisuudet Uuden yliopiston perustaminen vahvistaa merkittävällä tavalla tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Tampereella. Kolmella nykyisellä korkeakoululla on selkeät, niiden strategioissa kuvatut tutkimusprofiilit, joilla ne erottuvat muista suomalaisista korkeakouluista. Yhdessä niistä muodostuisi ainutlaatuinen kokonaisuus. TaY on monialainen yliopisto, jonka tutkimus on keskittynyt voimakkaasti kahdelle alueelle, yhteiskuntaan ja terveyteen. Niiden yhteinen osuus tutkimuksen volyymista ja rahoituksesta on noin 80 prosenttia. Tutkimuksen painottuminen yhteiskuntaan ja terveyteen on yliopiston tietoinen valinta ja sen ansiosta TaY erottuu selkeästi Suomen muista yliopistoista. Se on maan suurin yhteiskuntatieteellinen yliopisto. Samasta syystä TaY:n profiili on myös pohjoismaissa poikkeuksellinen. Yliopiston tavoite on olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erityisesti monitieteisessä yhteiskunnan tutkimuksessa, johon terveyden tutkimus luontevasti nivoutuu. TTY tutkimus profiloituu tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Teknologia on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n tieteellisessä tutkimuksessa yhdistyvät luonnontieteellinen, tekninen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikki- ja monitieteiset tutkimushankkeet. Perustamisestaan asti TTY on toiminut kiinteässä yhteistyössä teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopiston tavoite on olla merkittävä toimija kansainvälisessä tekniikan ja

3 3(7) luonnontieteen tutkimuksessa siten, että tutkimuksella on samalla suuri vaikutus kansalliselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. TTY:n profiilissa korostuvat digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, teollinen kilpailukyky ja terveysteknologia. Kahden yliopiston tämänhetkiset tutkimusprofiilit poikkeavat toisistaan, mutta niiden kesken on myös huomattavan paljon toisiaan tukevia tutkimusalueita niin tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan kuin talouden ja johtamisen alueilla. TAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka profiloituu terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen ja tuotantoon sekä oppimiseen ja luovuuteen. TAMK toteuttaa ammattikorkeakoululain mukaista tutkimustehtäväänsä soveltavan tutkimuksen ja työelämän käytäntöjen kehittämisen alueilla. Yhteistyöverkostoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä (living labs) ideoidaan, kokeillaan ja testataan uusia tuote- ja palveluratkaisuja. TAMKilla ei ole yliopistojen kaltaista tieteellistä profiilia, koska ammattikorkeakoulun tehtävä poikkeaa yliopistoista. Sen sijaan sillä on merkittävää osaamista käytännön kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, joka tuo lisäarvoa uuden yliopiston tutkimustoiminnalle perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja käytännön kehittämiseen. Tiiviimmällä kolmen korkeakoulun välisellä yhteistyöllä on tutkimustoiminnassa saavutettavissa huomattavia synergia- ja skaalaetuja. Korkeakoulujen toisistaan poikkeavat tutkimusalat ja tehtävät täydentävät toisiaan ja voivat synnyttää uudenlaisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Suomessa ei ole yliopistoa, jossa tekniikan, terveyden, yhteiskunnan sekä talouden ja johtamisen tutkimus voisivat kohdata samalla tavalla ja samassa laajuudessa kattaen koko ketjun perustutkimuksesta käytäntöjen kehittämiseen. Tampere3 yhdistää samaan yliopistoon koko tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ketjun tieteellisestä tutkimuksesta soveltamiseen, kehittämispalveluihin ja innovaatioiden kaupallistumisen edistämiseen. Henkilöstö ja opiskelijat voivat osallistua TKItoiminnan ketjun eri vaiheisiin omilla osaamis- ja vahvuusalueillaan. Valmisteluprosessin aikana TaY ja TTY ovat laatineet yhteisen hakemuksen Suomen Akatemian profilointihakuun. Hakemuksessa määriteltiin kahdelle yliopistolle yhteisiä tavoitteita. Yhdistämällä tekniikan tutkimus terveyden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen voidaan luoda mahdollisuudet uusiin poikkitieteellisiin läpimurtotutkimuksiin ja samalla uuden, yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusyhteisön syntymiseen. Valmisteluprosessissa kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta löydettiin merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Tutkimusta tarkasteltiin sisältöjen kautta, mutta myös rakenteelliset ratkaisut todettiin merkittäväksi. Keskeinen päätelmä oli, että tiivis yhteistyö, yhteinen infrastruktuuri ja yhteinen organisaatio on tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto. Nykyinen tilanne eli kolme erillistä yksikköä yhteistyöhankkeineen on jatkossakin mahdollinen vaihtoehto, mutta se ei parhaalla mahdollisella tavalla edistä kansainvälisesti merkittävän ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan tutkimusyliopiston syntymistä. Yhteiset resurssit olisivat kuitenkin jo sinänsä merkittävä etu, kun tavoitellaan riittävää kriittistä massaa, innovaatiopotentiaalia, verkottumista ja kansainvälisyyttä. Kolmen nykyisen korkeakoulun yhteinen arvo tutkimuksessa voidaan tiivistää vaikuttavuuteen. Kaikki kolme korostavat tutkimuksensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sitä, miten uuden tiedon tulee tukea ihmisten arkea, elinkeinoelämää ja koko ympäröivää yhteiskuntaa. Kaksi muuta yhteistä tekijää ovat vastuullisuus ja pyrkimys kestävään kehitykseen. Näihin kolmeen voisivat perustua myös uuden yliopiston tutkimuksen arvot. Kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnan yhdistäminen kohti uutta yliopistoa voidaan aloittaa yhteisen tutkimusstrategian rakentamisella. Tutkimukseen käytettävät resurssit yhdistetään siten, että samankaltainen ja samoja infrastruktuureja käyttävä tutkimus kootaan samalla kampukselle

4 4(7) klustereiksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi rakennustekniikka ja arkkitehtuuri, teollisuustuotanto ja konetekniikka, terveys ja biotieteet, tieto- ja viestintäteknologia, talous ja johtaminen sekä yhteiskuntatieteet. Tohtorikoulutus järjestetään yhteen tai useampaan tutkijakouluun ja tohtoriohjelmiin, joilla on yhdenmukaiset säännöt ja käytännöt. 2.2 Koulutusprofiili, tutkintorakenne, raja-aidat ylittävät tutkinto-ohjelmat ja niiden toteuttamismallit Toteutuessaan Tampere3 uudistaa suomalaista korkeakoulutusta. Se tarjoaa tutkintorakenteet ja tutkinto-ohjelmat, jotka vastaavat entistä paremmin tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin. Opiskelijoille mahdollistetaan entistä joustavammat opintopolut ja sujuva eteneminen opintojen eri vaiheissa. Uusia tutkinto-ohjelmia luonnehtii laaja-alaisuus ja osaamisperustaisuus. Laaja-alaisuus tarkoittaa tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijoiden osaamisen karttuminen perustuu monipuoliseen tieteelliseen perustaan ja tunnistettuihin työelämän tarpeisiin. Uudenlainen yliopisto mahdollistaa myös opiskelijoille nykyistä laajemmat mahdollisuudet vapaavalintaisiin opintoihin. Uuden yliopiston opetuksessa on keskiössä opiskelijan oppiminen. Opetuksessa hyödynnetään modernia monimuoto-opetusta, ja uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdennetaan riittävästi resursseja. Tampere3 on mahdollista kehittää kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäjäksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi löytyy merkittävää osaamista ja myös resursseja nykyisestä kolmesta korkeakoulusta. Tampere3:n tavoitteena on tarjota alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tohtoriohjelmia. Keskeinen uudistus on, että kaikki opiskelijat otetaan sisälle samoihin, alakohtaisiin ensimmäisen syklin korkeakoulututkintoihin tähtääviin ohjelmiin. Ohjelmat suunnitellaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus tutkinnon suoritettuaan jatkaa maisteriopinnoissa tai siirtyä suoraan työelämään. Suoraan työelämään johtavien ensimmäisen syklin tutkintojen työelämävalmiudet ja eri asiantuntijatehtäviin kuuluvat kelpoisuusvaatimukset varmistetaan opinnoilla, jotka tuottavat muodollisen pätevyyden ja antavat oikeuden ammattinimikkeen käyttämiseen (esim. sairaanhoitaja, kätilö, insinööri). Ne tuottavat samat kelpoisuudet kuin vastaavat tutkinnot ammattikorkeakouluissa. Ylempien korkeakoulututkintojen työelämärelevanssi varmistetaan työelämän tarpeiden huomioon ottamisella opetussuunnitelmatyössä. Samalla annetaan valmiudet tohtoriohjelmaan hakeutumiselle. Tutkinto-ohjelmiin on erilaisia, opiskelijaksi pyrkivän aiemmin hankitun osaamisen huomioivia sisääntuloväyliä. Tampere3-prosessissa varmistetaan, että 1. syklin suoraan työelämään johtaviin tutkinto-ohjelmiin on sisäänpääsymahdollisuus myös ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Tutkintojen pituus ja sisältö vaihtelevat tutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti täyttäen Bolognan prosessin mukaiset vaatimukset. Kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus vähintään 60 opintopistettä riippuen opiskelijan aiemmista opinnoista. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa kuvataan ohjelman osaamistavoitteet. Tutkintojen tuottama kelpoisuus varmistetaan tavanomaiseen tapaan tutkintoon kuuluvina pakollisina ja valinnaisina opintoina. Maisteritason ohjelmaan johtavan ensimmäisen syklin korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta. Suoraan työelämään johtavan tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3-4 vuotta.

5 5(7) Uuden yliopiston opiskelijalla on nykyistä paremmat mahdollisuudet joustavaan siirtymiseen erilaisten opintopolkujen välillä. Valinta maisteritason ohjelmaan tai suoraan työelämään johtavan opintopolun välillä on mahdollista tehdä kriteerien täyttyessä myös opiskelun aikana. Lähtökohtaisesti Tampere3 tarjoaa koulutusta kaikilla nykyisten korkeakoulujen koulutusvastuualoilla. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan uudenlaiseen ajatteluun ja työelämän tarpeiden ennakointiin perustuvia innovatiivisia tutkinto-ohjelmia. Kandidaattiohjelmiin on visioitu esimerkiksi rakennetun ympäristön suunnitteluun keskittyvää ohjelmaa, jossa yhdistyy tekninen, psykologinen, sosiaalitieteellinen ja ekologinen osaaminen. Maisteriohjelmissa uutta ajattelua edustaa esimerkiksi henkilöstöjohtamisen ohjelma, jonne voidaan hakeutua useasta eri kandidaattiohjelmasta. Toinen esimerkki on johtamiseen ja talouteen keskittyvä maisteriohjelma, joka suunnataan jo joitakin vuosia työelämässä toimineille asiantuntijoille ja esimiehille. Tampere3 varmistaa myös mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Se tarjoaa laaja-alaisesti avoimen yliopiston opintoja. Erityistä huomiota kiinnitetään työelämässä jo toimivien asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen osallistumalla erikoistumiskoulutusten järjestämiseen ja tarjoamalla monipuolisia täydennyskoulutuspalveluita. Keskeisin haaste uudessa tutkintorakenteessa on toteuttaa maisteriohjelmiin ja suoraan työelämään johtavat ensimmäisen syklin tutkinnot yhdessä yliopistossa siten, että kokonaisuus houkuttelee hyviä opiskelijoita ja tuottaa työelämään päteviä ja osaavia ihmisiä unohtamatta tieteen ja tutkimuksen tarpeita. Onnistuminen edellyttää vahvan muutosjohtamisen lisäksi lainsäädäntömuutoksia, kuten tässä raportissa jo aiemmin on todettu. Tampere3-valmistelun jatkuessa uusien tutkinto-ohjelmien suunnittelu on käynnistettävissä syksyllä Tämä edellyttää kuitenkin riittävän lisärahoituksen saamista. 2.3 Toimintamalli, jolla tutkimus ja opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetaan Uusi yliopisto edellyttää yhteistä organisaatiota. Organisoituminen on tarkoituksenmukaista järjestää niin, että saman aihepiirin oppimis- ja tutkimusympäristöt saadaan kattavasti hyödynnettyä. Osaamista keskittämällä lisätään mahdollisuuksia myös epämuodolliseen päivittäiseen kanssakäymiseen. Eri yksiköiden toimintojen pitää toteutua henkilöstön, opiskelijoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kannalta yhtä laadukkaina riippumatta siitä, kuinka suuressa roolissa ne kullekin toimeenpanijalle näyttäytyvät. Uusi yliopisto organisoidaan osaamisten ympärille siten, että johtamiskäytännöt, organisaatiorakenne ja tuki- ja hallintopalvelut ovat samanlaiset koko organisaatiossa. Kilpailukyky perustuu yliopiston ydintoiminnan eli tutkimuksen ja opetuksen korkeaan laatuun. Koko organisaatiota johdetaan ja palveluja kehitetään ammattimaisesti. Malli vapauttaa substanssiyksiköiden resurssit ydintoimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa matriisiorganisaatiota, jossa tuki- ja hallintopalvelut sekä tarpeen mukaan myös ulkoisille asiakkaille tarjottavat palvelut leikkaavat samankaltaisina läpi substanssiorganisaation. 3. Heti toteutettavissa oleva yhteistoiminta Kolmen korkeakoulun yhteistoimintaa voidaan tiivistää välittömästi käynnistämällä hankkeita, jotka kannattaa joka tapauksessa toteuttaa ilman tietoa tulevista lainsäädännöllisistä muutoksista, mutta jotka samalla edesauttavat asetetun tavoitteen eli yhden yliopiston perustamista. Nämä hankkeet voidaan valita seuraavilla kriteereillä:

6 6(7) hyödyt opiskelijoille, henkilöstöille tai sidosryhmille ovat saavutettavissa, vaikka prosessi ei syystä tai toisesta johtaisikaan yhden yhteisen oikeushenkilön syntymiseen, ja syntyvä yhteistoiminta on sellaista, ettei sitä tarvitse perua, vaikka prosessi ei etenisikään toivotulla tavalla kohti yhteistä yliopistoa. Valmisteluryhmien raporteissa on esitetty kaikille hyödyllisiä yhteistoiminnan alueita, joiden toteutus voidaan käynnistää korkeakoulujen omilla päätöksillä. On kuitenkin huomattava, että suunnittelu- ja toteutusvaiheessa monet niistä edellyttävät merkittäviä taloudellisia lisäresursseja. Tavoiteltavat hyödyt ja mahdolliset kustannusedut saavutetaan viiveellä. Yhteistyötä voidaan valikoidusti kehittää yhteistoiminnaksi jo nyt esimerkiksi seuraavilla alueilla: 1. Yhteisten opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus 2. Tutkinto-ohjelmien toteutus osittain siten, että tietyt opintokokonaisuudet tuotetaan vain tietyllä kampuksella, vaikka ne kuuluvatkin eri korkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin 3. Tietohallinnon palvelut 3.1 järjestely, joka mahdollistaa yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ja niiden integraation muihin järjestelmiin (palveluväylätyyppinen ratkaisu) 3.2 opiskelijahallintojärjestelmä (perusrekisteri) 3.3 koulutuksen ja opintojen toiminnanohjausjärjestelmä 4. Kampusten innovaatioalustat 4.1 työelämäpalvelut innovaatioiden kaupallistamiseksi (esim. Demola-tyyppinen toiminta kampuksilla) 4.2 korkeakoulukeksintöjen hallinnointi 4.3 innovaatioiden kaupallistumisen tukipalvelut opiskelijoille ja henkilöstölle 4.4 yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvä osaamisen tuki (esim. Y-kampus -tyyppinen toiminta) sekä yrittäjyysvalmiudet antavat opinnot 5. Uudet tutkimusavaukset ja tutkimusympäristöt 5.1 profiili ja tutkimusalueet -valmisteluryhmässä tuotetut ideat 5.2 monialaisuutta ja alojen rajapinnoissa tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä toteuttavat hankkeet 6. Yhteisten oppimisympäristöjen kehittäminen 6.1 jatketaan alkanutta kehittämistyötä syventäen ja laajentaen 6.2 perustetaan yhteisiä fyysisiä tai virtuaalisia instituutioita (esim. yhteisille tutkimusaloille) 7. Kansainväliset henkilöstöpalvelut 7.1 erityisesti viranomaisasiat ja neuvonta 7.2 kansainväliset rekrytoinnit (yhteiset resurssit ja rekrytointikanavat käytössä kaikissa korkeakouluissa) 8. Yhteiset opintopalvelut 8.1 yhteinen Tampere Summer School -konsepti 8.2 avoin korkeakoulu yhteinen tarjonta ja markkinointi 8.3 työelämäpalvelut (esim. ura- ja rekrytointipalvelut) 9. Kiinteistö- ja tilapalvelut 9.1 tilojen ja laitteiden yhteiskäyttö 9.2 tilatarveselvitykset ja hankesuunnitelmat yhteistoiminnassa (uusia ja peruskorjattavia tiloja suunniteltaessa otetaan huomioon kaikki olemassa olevat tilat ja kaikkien korkeakoulujen tilatarpeet)

7 7(7) 4. Merkittävät riskit, haasteet ja tarvittavat lisäselvitykset Uuden yliopiston rakentaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus, mutta uuden tekemiseen sisältyy aina myös monia riskejä. Valmistelutyössä tuotettiin myös uhat ja heikkoudet sisältävä SWOTanalyysi, joka on esitetty raportin liitteenä. Muutoksen johtaminen on aina vaikeaa, joten henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät pitää ottaa mukaan sen suunnitteluun ja toteutukseen. Onnistuminen edellyttää osallistumisen kautta saatavaa laajaa sitoutumista muutokseen. On oltava rohkeita uudistumaan, ja kyettävä luopumaan nykyisistä rakenteista ja toimintamalleista. Tampere3:n erityinen vahvuus on sen tutkinnoissa. On pystyttävä suunnittelemaan ja toteuttamaan 1. syklin tutkinnot siten, että ne antavat tarvittavat työelämätaidot, ja toisaalta valmiuden jatkaa maisteritason opintoihin ilman, että yliopiston tuottamien tutkintojen uskottavuus eri koulutusaloilla kärsisi. Sama koskee suoraan työelämään johtavien tutkintojen tuottaman osaamisen uskottavuutta työmarkkinoilla. Opiskelija ja oppiminen on asetettava toiminnan keskiöön. Siksi on ehdottoman tärkeää, että myös opiskelijarekrytoinnissa onnistutaan heti ensimmäisessä sisäänotossa. Kysymys on toiminnan laadun lisäksi myös brändin rakentamisesta. Menestyäkseen yliopisto tarvitsee tunnettuutta ja hyvän brändin. Siksi brändin rakentamiseen on resursoitava riittävästi. Tampere3:n on voitettava sekä työnantajien että opiskelijoiden arvostus ja saatava laajan toimintaympäristönsä tuki. Tampere3:n rakentaminen ei ole mahdollista ilman lainsäädännöllisiä muutoksia. Ennen päätöksentekoa yhdestä oikeushenkilöstä tulee varmistaa, että tarvittavat muutokset lakeihin ja asetuksiin on päätetty. Lainsäädännöllisten muutosten aikataulua on vaikea arvioida. Korkeakoulujen hallitusten päätettäväksi jää, mikä on lainsäädännöllisten muutosten toteutumisen vaikutus prosessiin. Mikäli uutta lainsäädäntöä vaativat muutokset korkeakoulujen toiminnassa käynnistetään ennakoivasti, otetaan se riski, että lainsäädännölliset muutokset eivät toteudukaan halutun kaltaisina tai oletetussa aikataulussa. Tällöin kolme korkeakoulua ovat sitoutuneet sellaiseen toimintamalliin ja toiminnanohjausjärjestelmään, joka lainsäädännön vuoksi ei mahdollista korkeakoulujen nykyisten eikä uuden yliopiston strategisia tavoitteita. Tampere3 edellyttää sujuvaa keskinäistä yhteistyötä ja vahvaa sitoutumista opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä. Tällä hetkellä tahtotila uuden yliopiston rakentamiseen on laajalti vahvana olemassa. Keskeisin ulkoinen haaste Tampere3:n rakentamisessa on lainsäädännölliset muutokset. Paine lakien muuttamiseen siten, että Tampere3:n kaltaiset innovatiiviset, nykyistä korkeakoulujärjestelmää kehittävät hankkeet ovat mahdollisia, on kuitenkin olemassa, kuten käy ilmi OKM:n Techonopolis Groupilla teettämän selvityksen johtopäätöksistä: The ongoing work towards deeper collaboration between the three HEIs in Tampere is promising and an example of what could be possible to copy and multiply in more places in Finland. The government needs to ensure that there are no restrictions towards this type of cooperation, neither in the shape of alliances nor on the programme level. This also goes for full mergers. The government could provide financial support for those who decide to enter into such processes in order to create incentives. Merging with a partner HEI is in the short perspective a rather costly undertaking. Liitteet Liite 1, Toimeksianto Liite 2, SWOT Liite 3, Valmisteluryhmien raportit

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK) Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti

Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti Pertti Haapala Päivi Karttunen Ulla Ruotsalainen Tampere3/Profiili ja tutkimusalueet valmisteluryhmän raportti 1. Kuvaus valmisteluryhmän agendasta Valmisteluryhmän tehtävä oli laatia tilannekuvaus kolmen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki 4.11.2010

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA

12.6.2014 AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA [ASIAKIRJAN NIMI] [nro] 1(5) [Nimen täydenne] AHOTOINTI TERVEYSPALVELUT-TUTKINTOKOKONAISUUDEN YAMK-TUTKINNOISSA AHOT tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Tampere3/Tutkintorakenne ja ohjelmat valmisteluryhmän raportti

Tampere3/Tutkintorakenne ja ohjelmat valmisteluryhmän raportti Mika Hannula Harri Melin Marja Sutela Tampere3/Tutkintorakenne ja ohjelmat valmisteluryhmän raportti 1. Kuvaus valmisteluryhmän agendasta Valmisteluryhmän tavoitteena oli tuottaa selvitys uuden yliopiston

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä IT-palvelut Markku Närhi Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen - taustaa Modernit verkkopalvelut ovat osa korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot