Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti

Transkriptio

1 1(7) Mika Hannula, Harri Melin, Mikko Naukkarinen Tampere3-vararehtorityöryhmän raportti Johdanto Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen yliopisto (TaY) ovat talven ja kevään aikana valmistelleet uudenlaisen korkeakoulun perustamista Tampereelle vuorineuvos Stig Gustavsonin kesällä 2014 tekemän selvityksen pohjalta. Korkeakoulujen hallitukset päättivät alkusyksyllä 2014 jatkaa kolmen korkeakoulun yhteistyöprosessia. Tavoitteena on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jonka perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen sekä monipuolisten mahdollisuuksien tarjoaminen sekä teoreettiseen että työelämälähtöiseen opintopolkuun. Korkeakoulut päättivät analysoida mahdollisuudet ja riskit sekä laatia toimenpidesuunnitelman mahdollisesta integraatioprosessista. Tätä tehtävää varten korkeakoulujen rehtorit asettivat työryhmän, jonka tehtävänä (liite 1) oli tuottaa ehdotus 1. korkeakouluyhteisön profiilista, tutkimusalueista ja -mahdollisuuksista, 2. tutkintorakenteesta, raja-aidat ylittävistä tutkinto-ohjelmista ja niiden toteuttamismalleista, 3. toimintamallista, jolla tutkimus ja opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetaan, sekä 4. toimenpiteistä ja aikataulusta hankkeen toteuttamiseksi. Työryhmään nimitettiin vararehtorit Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY) ja Mikko Naukkarinen (TAMK). Valmistelutyön koordinaattorina on toiminut Susanna Saarinen (TAMK). Hankkeen työnimeksi valittiin Tampere3, jolla tässä raportissa viitataan käynnistettyyn prosessiin ja asiayhteyden niin vaatiessa myös mahdollisesti perustettavaan korkeakouluun. Eri osa-alueiden analysointi- ja valmistelutyössä on hyödynnetty kaikkien korkeakoulujen henkilöstöstä ja opiskelijoista koostuvia monialaisia valmisteluryhmiä. Valmistelun pohjalta vararehtorityöryhmä on tuottanut tässä raportissa esiteltävät ehdotukset. 2. Ehdotukset yhteiseksi toimintamalliksi Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Yliopistot näkevät yhden, kaiken tutkintokoulutuksen yhdistävän koulutusrakenteen olennaisena osana uutta yliopistoa. Uudella yliopistolla tulee olla oikeus sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulututkintojen myöntämiseen. Tutkintojärjestelmän kehittäminen Suomessa tapahtuu valtakunnallisena ratkaisuna, johon uusi yliopisto aktiivisesti vaikuttaa.

2 2(7) Uudella yliopistolla on muista suomalaisista yliopistoista poikkeavat tutkimus- ja koulutusprofiilit, jotka perustuvat kolmen nykyisen korkeakoulun profiileille ja niiden hedelmällisille leikkauspinnoille. Lisäksi uusi yliopisto poikkeaa muista siten, että sillä on oikeus antaa myös sellaisia työelämälähtöisiä korkeakoulututkintoja, joita nykyisessä korkeakoulujärjestelmässä antavat ammattikorkeakoulut. Lopputulokseen pääseminen edellyttää korkeakoulujen määrittelyyn, rahoitukseen, tutkintorakenteeseen ja koulutusvastuuseen liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Uuden yliopiston perustamisaikatauluun vaikuttavat lainsäädännöllisten muutosten lisäksi merkittävästi myös koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen sekä kolmen korkeakoulun toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistämisen vaatima aika. Korkeakoulujen toiminnanohjausjärjestelmän keskeisen osan muodostavat koulutuksen tietojärjestelmät. Uuden tutkinto-ohjelman suunnittelu, markkinointi ja opiskelijavalinta vie aikaa vähintään kaksi vuotta. Koko toiminnanohjausjärjestelmän muutos siten, että uuden yliopiston yhteinen järjestelmä kattaa sekä uuden yliopiston että nykyisten kolmen korkeakoulun opiskelijat, vie valmistelussa tehdyn arvion mukaan yli neljä vuotta. Tarvittavien lainsäädännöllisten muutosten jälkeen uuden yliopiston toimintamallista päättäminen, oikeushenkilön perustaminen, hallinnollisten rakenteiden suunnittelu yms. toimenpiteet ovat toteutettavissa nopeammin kuin uudet tutkinto-ohjelmat ja toiminnanohjausjärjestelmän muutokset. Tutkimustoimintaa ei säädellä samalla tavalla lainsäädännöllä kuin koulutusta, minkä vuoksi yhteisen tutkimusinfrastruktuurin ja profiilin, sekä tutkimustoimintaa tukevien yhteisten palvelujen rakentaminen on käynnistettävissä korkeakoulujen omilla päätöksillä. Toiminnan suunnittelu ja sellainen kolmen korkeakoulun välinen yhteistyö, joka ei edellytä muutoksia lainsäädännössä, voidaan käynnistää heti kun resurssit siihen ovat käytettävissä. Realistinen uuden yliopiston aloitusajankohta on aikaisintaan vuonna 2019 edellyttäen, että toiminnan suunnittelu aikataulullisesti kriittisillä osa-alueilla käynnistetään syksyllä 2015 ja että muutokset lainsäädännössä toteutuvat vuoden 2016 aikana. 2.1 Tutkimusprofiili, tutkimusalueet ja -mahdollisuudet Uuden yliopiston perustaminen vahvistaa merkittävällä tavalla tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Tampereella. Kolmella nykyisellä korkeakoululla on selkeät, niiden strategioissa kuvatut tutkimusprofiilit, joilla ne erottuvat muista suomalaisista korkeakouluista. Yhdessä niistä muodostuisi ainutlaatuinen kokonaisuus. TaY on monialainen yliopisto, jonka tutkimus on keskittynyt voimakkaasti kahdelle alueelle, yhteiskuntaan ja terveyteen. Niiden yhteinen osuus tutkimuksen volyymista ja rahoituksesta on noin 80 prosenttia. Tutkimuksen painottuminen yhteiskuntaan ja terveyteen on yliopiston tietoinen valinta ja sen ansiosta TaY erottuu selkeästi Suomen muista yliopistoista. Se on maan suurin yhteiskuntatieteellinen yliopisto. Samasta syystä TaY:n profiili on myös pohjoismaissa poikkeuksellinen. Yliopiston tavoite on olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erityisesti monitieteisessä yhteiskunnan tutkimuksessa, johon terveyden tutkimus luontevasti nivoutuu. TTY tutkimus profiloituu tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Teknologia on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n tieteellisessä tutkimuksessa yhdistyvät luonnontieteellinen, tekninen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikki- ja monitieteiset tutkimushankkeet. Perustamisestaan asti TTY on toiminut kiinteässä yhteistyössä teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopiston tavoite on olla merkittävä toimija kansainvälisessä tekniikan ja

3 3(7) luonnontieteen tutkimuksessa siten, että tutkimuksella on samalla suuri vaikutus kansalliselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. TTY:n profiilissa korostuvat digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, teollinen kilpailukyky ja terveysteknologia. Kahden yliopiston tämänhetkiset tutkimusprofiilit poikkeavat toisistaan, mutta niiden kesken on myös huomattavan paljon toisiaan tukevia tutkimusalueita niin tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan kuin talouden ja johtamisen alueilla. TAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka profiloituu terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen ja tuotantoon sekä oppimiseen ja luovuuteen. TAMK toteuttaa ammattikorkeakoululain mukaista tutkimustehtäväänsä soveltavan tutkimuksen ja työelämän käytäntöjen kehittämisen alueilla. Yhteistyöverkostoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä (living labs) ideoidaan, kokeillaan ja testataan uusia tuote- ja palveluratkaisuja. TAMKilla ei ole yliopistojen kaltaista tieteellistä profiilia, koska ammattikorkeakoulun tehtävä poikkeaa yliopistoista. Sen sijaan sillä on merkittävää osaamista käytännön kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, joka tuo lisäarvoa uuden yliopiston tutkimustoiminnalle perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja käytännön kehittämiseen. Tiiviimmällä kolmen korkeakoulun välisellä yhteistyöllä on tutkimustoiminnassa saavutettavissa huomattavia synergia- ja skaalaetuja. Korkeakoulujen toisistaan poikkeavat tutkimusalat ja tehtävät täydentävät toisiaan ja voivat synnyttää uudenlaisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Suomessa ei ole yliopistoa, jossa tekniikan, terveyden, yhteiskunnan sekä talouden ja johtamisen tutkimus voisivat kohdata samalla tavalla ja samassa laajuudessa kattaen koko ketjun perustutkimuksesta käytäntöjen kehittämiseen. Tampere3 yhdistää samaan yliopistoon koko tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ketjun tieteellisestä tutkimuksesta soveltamiseen, kehittämispalveluihin ja innovaatioiden kaupallistumisen edistämiseen. Henkilöstö ja opiskelijat voivat osallistua TKItoiminnan ketjun eri vaiheisiin omilla osaamis- ja vahvuusalueillaan. Valmisteluprosessin aikana TaY ja TTY ovat laatineet yhteisen hakemuksen Suomen Akatemian profilointihakuun. Hakemuksessa määriteltiin kahdelle yliopistolle yhteisiä tavoitteita. Yhdistämällä tekniikan tutkimus terveyden ja yhteiskuntatieteiden tutkimukseen voidaan luoda mahdollisuudet uusiin poikkitieteellisiin läpimurtotutkimuksiin ja samalla uuden, yhteiskunnallisesti merkittävän tutkimusyhteisön syntymiseen. Valmisteluprosessissa kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnasta löydettiin merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Tutkimusta tarkasteltiin sisältöjen kautta, mutta myös rakenteelliset ratkaisut todettiin merkittäväksi. Keskeinen päätelmä oli, että tiivis yhteistyö, yhteinen infrastruktuuri ja yhteinen organisaatio on tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto. Nykyinen tilanne eli kolme erillistä yksikköä yhteistyöhankkeineen on jatkossakin mahdollinen vaihtoehto, mutta se ei parhaalla mahdollisella tavalla edistä kansainvälisesti merkittävän ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan tutkimusyliopiston syntymistä. Yhteiset resurssit olisivat kuitenkin jo sinänsä merkittävä etu, kun tavoitellaan riittävää kriittistä massaa, innovaatiopotentiaalia, verkottumista ja kansainvälisyyttä. Kolmen nykyisen korkeakoulun yhteinen arvo tutkimuksessa voidaan tiivistää vaikuttavuuteen. Kaikki kolme korostavat tutkimuksensa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sitä, miten uuden tiedon tulee tukea ihmisten arkea, elinkeinoelämää ja koko ympäröivää yhteiskuntaa. Kaksi muuta yhteistä tekijää ovat vastuullisuus ja pyrkimys kestävään kehitykseen. Näihin kolmeen voisivat perustua myös uuden yliopiston tutkimuksen arvot. Kolmen korkeakoulun tutkimustoiminnan yhdistäminen kohti uutta yliopistoa voidaan aloittaa yhteisen tutkimusstrategian rakentamisella. Tutkimukseen käytettävät resurssit yhdistetään siten, että samankaltainen ja samoja infrastruktuureja käyttävä tutkimus kootaan samalla kampukselle

4 4(7) klustereiksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi rakennustekniikka ja arkkitehtuuri, teollisuustuotanto ja konetekniikka, terveys ja biotieteet, tieto- ja viestintäteknologia, talous ja johtaminen sekä yhteiskuntatieteet. Tohtorikoulutus järjestetään yhteen tai useampaan tutkijakouluun ja tohtoriohjelmiin, joilla on yhdenmukaiset säännöt ja käytännöt. 2.2 Koulutusprofiili, tutkintorakenne, raja-aidat ylittävät tutkinto-ohjelmat ja niiden toteuttamismallit Toteutuessaan Tampere3 uudistaa suomalaista korkeakoulutusta. Se tarjoaa tutkintorakenteet ja tutkinto-ohjelmat, jotka vastaavat entistä paremmin tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin. Opiskelijoille mahdollistetaan entistä joustavammat opintopolut ja sujuva eteneminen opintojen eri vaiheissa. Uusia tutkinto-ohjelmia luonnehtii laaja-alaisuus ja osaamisperustaisuus. Laaja-alaisuus tarkoittaa tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijoiden osaamisen karttuminen perustuu monipuoliseen tieteelliseen perustaan ja tunnistettuihin työelämän tarpeisiin. Uudenlainen yliopisto mahdollistaa myös opiskelijoille nykyistä laajemmat mahdollisuudet vapaavalintaisiin opintoihin. Uuden yliopiston opetuksessa on keskiössä opiskelijan oppiminen. Opetuksessa hyödynnetään modernia monimuoto-opetusta, ja uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdennetaan riittävästi resursseja. Tampere3 on mahdollista kehittää kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäjäksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi löytyy merkittävää osaamista ja myös resursseja nykyisestä kolmesta korkeakoulusta. Tampere3:n tavoitteena on tarjota alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tohtoriohjelmia. Keskeinen uudistus on, että kaikki opiskelijat otetaan sisälle samoihin, alakohtaisiin ensimmäisen syklin korkeakoulututkintoihin tähtääviin ohjelmiin. Ohjelmat suunnitellaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus tutkinnon suoritettuaan jatkaa maisteriopinnoissa tai siirtyä suoraan työelämään. Suoraan työelämään johtavien ensimmäisen syklin tutkintojen työelämävalmiudet ja eri asiantuntijatehtäviin kuuluvat kelpoisuusvaatimukset varmistetaan opinnoilla, jotka tuottavat muodollisen pätevyyden ja antavat oikeuden ammattinimikkeen käyttämiseen (esim. sairaanhoitaja, kätilö, insinööri). Ne tuottavat samat kelpoisuudet kuin vastaavat tutkinnot ammattikorkeakouluissa. Ylempien korkeakoulututkintojen työelämärelevanssi varmistetaan työelämän tarpeiden huomioon ottamisella opetussuunnitelmatyössä. Samalla annetaan valmiudet tohtoriohjelmaan hakeutumiselle. Tutkinto-ohjelmiin on erilaisia, opiskelijaksi pyrkivän aiemmin hankitun osaamisen huomioivia sisääntuloväyliä. Tampere3-prosessissa varmistetaan, että 1. syklin suoraan työelämään johtaviin tutkinto-ohjelmiin on sisäänpääsymahdollisuus myös ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Tutkintojen pituus ja sisältö vaihtelevat tutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti täyttäen Bolognan prosessin mukaiset vaatimukset. Kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus vähintään 60 opintopistettä riippuen opiskelijan aiemmista opinnoista. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa kuvataan ohjelman osaamistavoitteet. Tutkintojen tuottama kelpoisuus varmistetaan tavanomaiseen tapaan tutkintoon kuuluvina pakollisina ja valinnaisina opintoina. Maisteritason ohjelmaan johtavan ensimmäisen syklin korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta. Suoraan työelämään johtavan tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3-4 vuotta.

5 5(7) Uuden yliopiston opiskelijalla on nykyistä paremmat mahdollisuudet joustavaan siirtymiseen erilaisten opintopolkujen välillä. Valinta maisteritason ohjelmaan tai suoraan työelämään johtavan opintopolun välillä on mahdollista tehdä kriteerien täyttyessä myös opiskelun aikana. Lähtökohtaisesti Tampere3 tarjoaa koulutusta kaikilla nykyisten korkeakoulujen koulutusvastuualoilla. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan uudenlaiseen ajatteluun ja työelämän tarpeiden ennakointiin perustuvia innovatiivisia tutkinto-ohjelmia. Kandidaattiohjelmiin on visioitu esimerkiksi rakennetun ympäristön suunnitteluun keskittyvää ohjelmaa, jossa yhdistyy tekninen, psykologinen, sosiaalitieteellinen ja ekologinen osaaminen. Maisteriohjelmissa uutta ajattelua edustaa esimerkiksi henkilöstöjohtamisen ohjelma, jonne voidaan hakeutua useasta eri kandidaattiohjelmasta. Toinen esimerkki on johtamiseen ja talouteen keskittyvä maisteriohjelma, joka suunnataan jo joitakin vuosia työelämässä toimineille asiantuntijoille ja esimiehille. Tampere3 varmistaa myös mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Se tarjoaa laaja-alaisesti avoimen yliopiston opintoja. Erityistä huomiota kiinnitetään työelämässä jo toimivien asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen osallistumalla erikoistumiskoulutusten järjestämiseen ja tarjoamalla monipuolisia täydennyskoulutuspalveluita. Keskeisin haaste uudessa tutkintorakenteessa on toteuttaa maisteriohjelmiin ja suoraan työelämään johtavat ensimmäisen syklin tutkinnot yhdessä yliopistossa siten, että kokonaisuus houkuttelee hyviä opiskelijoita ja tuottaa työelämään päteviä ja osaavia ihmisiä unohtamatta tieteen ja tutkimuksen tarpeita. Onnistuminen edellyttää vahvan muutosjohtamisen lisäksi lainsäädäntömuutoksia, kuten tässä raportissa jo aiemmin on todettu. Tampere3-valmistelun jatkuessa uusien tutkinto-ohjelmien suunnittelu on käynnistettävissä syksyllä Tämä edellyttää kuitenkin riittävän lisärahoituksen saamista. 2.3 Toimintamalli, jolla tutkimus ja opetus sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetaan Uusi yliopisto edellyttää yhteistä organisaatiota. Organisoituminen on tarkoituksenmukaista järjestää niin, että saman aihepiirin oppimis- ja tutkimusympäristöt saadaan kattavasti hyödynnettyä. Osaamista keskittämällä lisätään mahdollisuuksia myös epämuodolliseen päivittäiseen kanssakäymiseen. Eri yksiköiden toimintojen pitää toteutua henkilöstön, opiskelijoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kannalta yhtä laadukkaina riippumatta siitä, kuinka suuressa roolissa ne kullekin toimeenpanijalle näyttäytyvät. Uusi yliopisto organisoidaan osaamisten ympärille siten, että johtamiskäytännöt, organisaatiorakenne ja tuki- ja hallintopalvelut ovat samanlaiset koko organisaatiossa. Kilpailukyky perustuu yliopiston ydintoiminnan eli tutkimuksen ja opetuksen korkeaan laatuun. Koko organisaatiota johdetaan ja palveluja kehitetään ammattimaisesti. Malli vapauttaa substanssiyksiköiden resurssit ydintoimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa matriisiorganisaatiota, jossa tuki- ja hallintopalvelut sekä tarpeen mukaan myös ulkoisille asiakkaille tarjottavat palvelut leikkaavat samankaltaisina läpi substanssiorganisaation. 3. Heti toteutettavissa oleva yhteistoiminta Kolmen korkeakoulun yhteistoimintaa voidaan tiivistää välittömästi käynnistämällä hankkeita, jotka kannattaa joka tapauksessa toteuttaa ilman tietoa tulevista lainsäädännöllisistä muutoksista, mutta jotka samalla edesauttavat asetetun tavoitteen eli yhden yliopiston perustamista. Nämä hankkeet voidaan valita seuraavilla kriteereillä:

6 6(7) hyödyt opiskelijoille, henkilöstöille tai sidosryhmille ovat saavutettavissa, vaikka prosessi ei syystä tai toisesta johtaisikaan yhden yhteisen oikeushenkilön syntymiseen, ja syntyvä yhteistoiminta on sellaista, ettei sitä tarvitse perua, vaikka prosessi ei etenisikään toivotulla tavalla kohti yhteistä yliopistoa. Valmisteluryhmien raporteissa on esitetty kaikille hyödyllisiä yhteistoiminnan alueita, joiden toteutus voidaan käynnistää korkeakoulujen omilla päätöksillä. On kuitenkin huomattava, että suunnittelu- ja toteutusvaiheessa monet niistä edellyttävät merkittäviä taloudellisia lisäresursseja. Tavoiteltavat hyödyt ja mahdolliset kustannusedut saavutetaan viiveellä. Yhteistyötä voidaan valikoidusti kehittää yhteistoiminnaksi jo nyt esimerkiksi seuraavilla alueilla: 1. Yhteisten opintokokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus 2. Tutkinto-ohjelmien toteutus osittain siten, että tietyt opintokokonaisuudet tuotetaan vain tietyllä kampuksella, vaikka ne kuuluvatkin eri korkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin 3. Tietohallinnon palvelut 3.1 järjestely, joka mahdollistaa yhteiset tietojärjestelmäpalvelut ja niiden integraation muihin järjestelmiin (palveluväylätyyppinen ratkaisu) 3.2 opiskelijahallintojärjestelmä (perusrekisteri) 3.3 koulutuksen ja opintojen toiminnanohjausjärjestelmä 4. Kampusten innovaatioalustat 4.1 työelämäpalvelut innovaatioiden kaupallistamiseksi (esim. Demola-tyyppinen toiminta kampuksilla) 4.2 korkeakoulukeksintöjen hallinnointi 4.3 innovaatioiden kaupallistumisen tukipalvelut opiskelijoille ja henkilöstölle 4.4 yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvä osaamisen tuki (esim. Y-kampus -tyyppinen toiminta) sekä yrittäjyysvalmiudet antavat opinnot 5. Uudet tutkimusavaukset ja tutkimusympäristöt 5.1 profiili ja tutkimusalueet -valmisteluryhmässä tuotetut ideat 5.2 monialaisuutta ja alojen rajapinnoissa tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä toteuttavat hankkeet 6. Yhteisten oppimisympäristöjen kehittäminen 6.1 jatketaan alkanutta kehittämistyötä syventäen ja laajentaen 6.2 perustetaan yhteisiä fyysisiä tai virtuaalisia instituutioita (esim. yhteisille tutkimusaloille) 7. Kansainväliset henkilöstöpalvelut 7.1 erityisesti viranomaisasiat ja neuvonta 7.2 kansainväliset rekrytoinnit (yhteiset resurssit ja rekrytointikanavat käytössä kaikissa korkeakouluissa) 8. Yhteiset opintopalvelut 8.1 yhteinen Tampere Summer School -konsepti 8.2 avoin korkeakoulu yhteinen tarjonta ja markkinointi 8.3 työelämäpalvelut (esim. ura- ja rekrytointipalvelut) 9. Kiinteistö- ja tilapalvelut 9.1 tilojen ja laitteiden yhteiskäyttö 9.2 tilatarveselvitykset ja hankesuunnitelmat yhteistoiminnassa (uusia ja peruskorjattavia tiloja suunniteltaessa otetaan huomioon kaikki olemassa olevat tilat ja kaikkien korkeakoulujen tilatarpeet)

7 7(7) 4. Merkittävät riskit, haasteet ja tarvittavat lisäselvitykset Uuden yliopiston rakentaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus, mutta uuden tekemiseen sisältyy aina myös monia riskejä. Valmistelutyössä tuotettiin myös uhat ja heikkoudet sisältävä SWOTanalyysi, joka on esitetty raportin liitteenä. Muutoksen johtaminen on aina vaikeaa, joten henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät pitää ottaa mukaan sen suunnitteluun ja toteutukseen. Onnistuminen edellyttää osallistumisen kautta saatavaa laajaa sitoutumista muutokseen. On oltava rohkeita uudistumaan, ja kyettävä luopumaan nykyisistä rakenteista ja toimintamalleista. Tampere3:n erityinen vahvuus on sen tutkinnoissa. On pystyttävä suunnittelemaan ja toteuttamaan 1. syklin tutkinnot siten, että ne antavat tarvittavat työelämätaidot, ja toisaalta valmiuden jatkaa maisteritason opintoihin ilman, että yliopiston tuottamien tutkintojen uskottavuus eri koulutusaloilla kärsisi. Sama koskee suoraan työelämään johtavien tutkintojen tuottaman osaamisen uskottavuutta työmarkkinoilla. Opiskelija ja oppiminen on asetettava toiminnan keskiöön. Siksi on ehdottoman tärkeää, että myös opiskelijarekrytoinnissa onnistutaan heti ensimmäisessä sisäänotossa. Kysymys on toiminnan laadun lisäksi myös brändin rakentamisesta. Menestyäkseen yliopisto tarvitsee tunnettuutta ja hyvän brändin. Siksi brändin rakentamiseen on resursoitava riittävästi. Tampere3:n on voitettava sekä työnantajien että opiskelijoiden arvostus ja saatava laajan toimintaympäristönsä tuki. Tampere3:n rakentaminen ei ole mahdollista ilman lainsäädännöllisiä muutoksia. Ennen päätöksentekoa yhdestä oikeushenkilöstä tulee varmistaa, että tarvittavat muutokset lakeihin ja asetuksiin on päätetty. Lainsäädännöllisten muutosten aikataulua on vaikea arvioida. Korkeakoulujen hallitusten päätettäväksi jää, mikä on lainsäädännöllisten muutosten toteutumisen vaikutus prosessiin. Mikäli uutta lainsäädäntöä vaativat muutokset korkeakoulujen toiminnassa käynnistetään ennakoivasti, otetaan se riski, että lainsäädännölliset muutokset eivät toteudukaan halutun kaltaisina tai oletetussa aikataulussa. Tällöin kolme korkeakoulua ovat sitoutuneet sellaiseen toimintamalliin ja toiminnanohjausjärjestelmään, joka lainsäädännön vuoksi ei mahdollista korkeakoulujen nykyisten eikä uuden yliopiston strategisia tavoitteita. Tampere3 edellyttää sujuvaa keskinäistä yhteistyötä ja vahvaa sitoutumista opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä. Tällä hetkellä tahtotila uuden yliopiston rakentamiseen on laajalti vahvana olemassa. Keskeisin ulkoinen haaste Tampere3:n rakentamisessa on lainsäädännölliset muutokset. Paine lakien muuttamiseen siten, että Tampere3:n kaltaiset innovatiiviset, nykyistä korkeakoulujärjestelmää kehittävät hankkeet ovat mahdollisia, on kuitenkin olemassa, kuten käy ilmi OKM:n Techonopolis Groupilla teettämän selvityksen johtopäätöksistä: The ongoing work towards deeper collaboration between the three HEIs in Tampere is promising and an example of what could be possible to copy and multiply in more places in Finland. The government needs to ensure that there are no restrictions towards this type of cooperation, neither in the shape of alliances nor on the programme level. This also goes for full mergers. The government could provide financial support for those who decide to enter into such processes in order to create incentives. Merging with a partner HEI is in the short perspective a rather costly undertaking. Liitteet Liite 1, Toimeksianto Liite 2, SWOT Liite 3, Valmisteluryhmien raportit