Hyvinvointiteknologia ikäihmisten palveluissa

Transkriptio

1

2 Hyvinvointiteknologia ikäihmisten palveluissa Helinä Melkas, professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Business and Management, Lahden yksikkö & LUT-tutkimusalusta Smart Services for Digitalisation Puh Parasta aikaa -koulutustapahtuma Finlandia-talo

3 Esityksen rakenne Mitä hyvinvointiteknologia on? Osa-alueita, kehityskulkuja Mihin sitä kannattaa käyttää ja mihin ei? (taustaa, tavoitteita, haasteita, suunnittelua) Vaikutuksia eri tahoihin, vaikutusten arviointi Esimerkki: palvelurobotiikka Näkökulmia tulevaisuuteen

4 Mitä hyvinvointiteknologia on? Hyvinvointiteknologia: tietoteknisiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään tai parannetaan ihmisen toimintakykyä, terveyttä, hyvinvointia, elämänlaatua tai itsenäistä suoriutumista Osa-alueita: apuvälineteknologia, kommunikaatio- ja informaatioteknologia, sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus, terveysteknologiat, esteetön suunnittelu ja Design for All -ajattelu, asiakas- tai potilastietojärjestelmät, geronteknologia (ikääntyneiden hyväksi kehitettyä teknologiaa) + palvelu-/ hoivarobotiikka

5 Hyvinvointiteknologian rooleja Tukee hoivatyötä Ehkäisee ongelmia ja terveydellisiä haittoja ennalta Korostaa ja hyödyntää vahvuuksia, lisää turvallisuuden tunnetta Kompensoi heikkeneviä kykyjä ja vähentää onnettomuuksien kielteisiä seurauksia (geronteknologia) Edistää tutkimusta

6 Runsaasti erilaista hyvinvointiteknologiaa Sosiaaliset teknologiat: turvallisuutta ja riippumattomuutta lisääviä teknologioita (esim. turvahälytinjärjestelmät) Kaikille soveltuvan ympäristön ja teknologian suunnittelu (Design for All) = kaikki kansalaiset ikään ja toimintakykyyn katsomatta hyötyvät teknologian sovelluksista Terveysteknologiat: erilaisia seuranta- ja mittauslaitteita (esim. kotona asuvan asiakkaan verenpaineen etäseuranta), nettipohjaisia omahoidon tukijärjestelmiä, ehealth-portaaleja Geronteknologiaa: sisällä käytettävät, passiiviset ja aktiiviset (esim. videovalvonta, turvavahdit ) ulkona käytettävät, passiiviset ja aktiiviset (esim. älyvaate, reittiopastimet ) Palvelu- ja hoivarobotiikka, esim. sosiaaliset robotit, etäläsnäolorobotit Ja paljon muuta pelit, automaatio nopeasti kehittyvää ja laajenevaa

7 Itsenäisen elämän tukemisen alueet päivittäistoimet kotona ja kotipiirissä yhteydenpito, kanssakäyminen, keskustelu liikkuminen kodin ulkopuolella turvallisuus sosiaali- ja terveyspalvelut, asiointi ja saatavuus pankki-, kauppa- ja muut palvelut kulttuuri-, viihde- ja virkistyspalvelut yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen Käkäte (Käyttäjälle kätevä teknologia): - Tutkimuksia, julkaisuja, oppaita, mm. Ikäteknologia-sanasto

8 Hyvinvointiteknologian käytön keskeisiä haasteita Painopisteen siirtäminen itse teknologiasta sen hyödyntämiseen Käytettävyyden kehittämisen ongelmat: insinööri- ja tekniikkalähtöinen suunnittelu, tietämättömyys arjen problematiikasta, laitteiden vähäinen testaus ja moniammatillisen suunnittelutyön puuttuminen Laitteet tuodaan käyttäjille liian keskeneräisinä; ei tiedetä, mitä laitteista tulee esille todellisessa käyttöympäristössä Verkostonäkökulmat unohtuvat; teknologian käyttäjä voi olla asiakas/potilas, asiakkaan läheinen, hoitoalan tai muu työntekijä ja/tai laajempi verkosto -> yksi laite ei ole yksittäinen saareke

9 Hyvinvointiteknologian kehityskulkuja Tuottajakeskeinen Käyttäjäkeskeinen Reaktiivinen Proaktiivinen Valvonta Voimaantuminen Lääketiede Elämänlaatu Älykodit Oikeat kodit Standardiratkaisut Räätälöidyt ratkaisut Ihmiskontaktien korvaaminen Ihmiskontaktien rikastaminen Tuottajakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen (kooste Ambient Assistent Living -konferenssista, Wien, 2009)

10 Mihin hyvinvointiteknologiaa ei kannata käyttää? Ihmiskontaktien korvaamiseen Miettimättä ihmisen elämän kokonaisuutta ja ihmistä yksilönä Teknologiana teknologian vuoksi: Se, jolla on vasara, näkee nauloja kaikkialla Miettimättä teknologian takana olevan palvelun toimivuutta Pohtimatta eettisiä kysymyksiä (liittyy erityisesti käyttäjien tunnistamisen ja seurannan mahdollistaviin teknologioihin ja kun kyse on muistisairaista)

11 Onko teknologian käytön tavoite selvillä? No onhan siitä puhuttu että se valvontakamera tulee. Sen on nyt joku jossain keksiny että hei tommonen me tarvitaan. Joku toinen on huomannu, että noihan voi valvoo sillä koko korttelin mummot. Kohta loppuu puhe siitä että saatais toinen yötyöntekijä. Onhan meillä se kamera! Kamera vaan ei auta ketään vessaan tai nosta ketään lattialta. Täytyy toivoo et noi mummot kaatuu täst eteenpäin vaan käytävillä, koska käytäväähän se kamera kuvaa. (Lähihoitaja, dementiayksikkö, kunnan organisaatio)

12 Tavoitteesta suunnitteluun Suunnittelun lähtökohdat: käyttäjien tarpeet sekä hoiva- ja hoitotyön perustehtävä Usein kyse laajasti palvelujen ja työn tai arjen suunnittelusta kuin teknologian käytön suunnittelusta teknologia ei saa olla erillinen saareke Jos suunnittelu ontuu, saatetaan tehdä kalliita ja eettisesti arveluttavia virheinvestointeja Tavoitteet + teknologia + palvelut + seuranta Vaikuttavuus: tavoitteiden saavuttaminen; näkyy yleensä pidemmällä aikavälillä ja jää usein havainnoimatta Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkastelu erityisen pulmallista

13 Hyvinvointiteknologian (ikä-/geronteknologian) kehittämisessä (ja käytössä) oleellisia kysymyksiä Vanhuuden arvostaminen Elämänhallinnan tukeminen Omaehtoisen toimijuuden edistäminen Ihmissuhteiden mahdollistaminen Merkityksellisten roolien tukeminen Itsenäisen suoriutumisen tukeminen Osallistumisen mahdollistaminen Tyytyväisyyden ja ilon tuottaminen (Leikas 2014)

14 Hyvinvointiteknologialla vaikutuksia mm. Ihmisiin Hoivatyöhön ja työn tekemisen tapoihin Palvelukokonaisuuteen ja palvelujärjestelmään Yhteiskuntaan

15 Mitä on IVA? IHMISIIN = (joukko) ihmisiä, joihin päätös, suunnitelma tai toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti KOHDISTUVIEN = päätöksestä tai suunnitelmasta seuraa aina jotakin VAIKUTUSTEN ARVIOINTI = esimerkiksi vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja työprosesseihin myönteiset, kielteiset ja neutraalit = arviointi tuottaa soveltamiskelpoista tietoa päätöksenteon ja kehittämisen tueksi

16 Hyvinvointiteknologian ihmisiin (asiakkaat, läheiset, työntekijät) kohdistuvat vaikutukset

17 Vaikutuksia asiakkaaseen ja tämän läheisiin Ajan ja rohkaisun tarvetta; perehdyttämisen, käytöstä muistuttamisen ja käytön seurannan tarvetta Teknologian sovelluttava juuri kyseiselle käyttäjälle; vaikutukset yksilöllisiä; nähtävä elämän kokonaisuus Motivoiva tekijä: tuo esteettömyyttä, auttaa ylläpitämään kuntoa Läheisillä keskeinen rooli; avun ja tuen tarve teknologian hankinnassa, käytössä ja käytön seurannassa (jotta ei ole esimerkiksi muistihäiriöiselle soveltumatonta teknologiaa) Läheisten kiinnitettävä huomiota ihmissuhteisiin: miten teknologian käyttö voi tukea niitä (ei korvata)?

18 Vaikutuksia hoitohenkilöstöön ja työhön Kitkaa ja ristiriitoja, ennakkoluuloja ja pelkoja = ajan ja rohkaisun tarvetta Resurssien menetyksiä tai hyötyjä Kiireen lisääntyminen tai väheneminen; työssä jaksamisen lisääntyminen tai väheneminen Huonosti hoidetulla perehdyttämisellä pitkäaikaiset jäljet Teknologian merkitys ymmärrettävä osana työprosesseja, ei erillisenä; muuttaa työtapoja monin, usein näkymättömin tavoin Vaikutusten yksilö- tai ryhmäkohtaisuus (esim. sijaiset vakinaiset, nuoremmat vanhemmat) Asiakasta koskevan tiedon määrän lisääntyminen Motivoiva tekijä: työn jäljen näkyminen, työpaikan imago

19 Vaikutuksia palvelujärjestelmään ja/tai päätöksentekijöihin (1/2) Resurssien menetyksiä tai hyötyjä Huom. kalliin teknologian vaihtoehtoiskustannukset asiakkaan kannalta: mikä on hankkimatta jättämisen hinta? Mikä on myöhästyneen hankinnan hinta? Tarvitaan: Uutta osaamista ja tietoa (kuten teknologian käytön neuvonta- ja opastusosaamista sekä vaikutusten arvioinnin osaamista) Verkoston hallinnan taitoja (verkostot, joihin kuuluu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita) Prosessijohtamisen taitoja (esimerkiksi teknologian hankinta-, käyttöönotto-, perehdyttämis- ja seurantaprosessit)

20 Vaikutuksia palvelujärjestelmään ja/tai päätöksentekijöihin (2/2): tarvitaan... (jatkoa) Muutoksen hallinnan taitoja (teknologian käytön yhteiset pelisäännöt työpaikalla ) Tiedon ja tietämyksen hallinnan taitoja (asiakas- ja muut tiedot lisääntyvät; kuka käsittelee niitä; miten, missä ja milloin; miten koko työpaikan tietoilmasto muuttuu?) Hankintaosaamista (kunnallinen ostopalvelu: tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu, esim. riittävän perehdyttämisen huomioon ottaminen) Erilaiset vaikutukset ovat tuotekohtaisia. Uusi osaaminen auttaa myös muussa työssä.

21 Yhteiskunnallisista vaikutuksista: sosioteknisen muutoksen malli

22 Palvelu-/ hoivarobotiikkatutkimus (ROSE-hanke) Monenlaista robotiikkaa kehitetään vauhdilla osaksi hoivaakin Lahden kaupunki hankki etunenässä Zora-robotin sotepalveluihin joulukuussa 2015 Tutkimme Ilonaksi nimetyn robotin käyttöönottoa eri tahojen näkökulmista Laaja havainnointi- ja haastatteluaineisto keväältä 2016: palvelutaloista sekä kuntoutussairaalasta 49 haastattelua, pääosa hoivahenkilöstön 27 havainnointitilannetta mediaseuranta Hoitoalan AMK-opiskelijat olivat myös mukana kokeilussa, tuottivat jumppaohjelmia ja pelejä sekä käyttivät robottia LUT:ssa tutkitaan myös robotiikan kehittämistä yhteiskunnan näkökulmasta

23 Yleisiä havaintoja Reaktiot vaihtelevat hyvin paljon Hoitohenkilöstön tulee tuntea asiakkaat hyvin ja pyrkiä ennakoimaan suhtautumista Eettiset kysymykset keskeisiä! Tärkeää tunnistaa vaikutukset kunnolla

24 Asiakkaita koskevia havaintoja Asiakkaat suhtautuivat avoimesti, halusivat osallistua ja pitää robottia Kuvasivat Ilona-robottia söpöksi, ystävälliseksi ja kokivat sen lapsenomaiseksi tai lemmikinomaiseksi Robottia pidettiin viihdyttävänä, hauskana ja kiinnostavana; se rohkaisi liikkumaan ja tuki muistelemista Robotti tarjosi tervetullutta vaihtelua ja toi mukanaan erilaista vuorovaikutusta, joko asiakkaiden ja robotin välille tai asiakkaiden ja hoitohenkilöstön välille Jonkin verran myös varautuneisuutta, ärtymystä ja hämmennystä

25 Ilona-robotin käytön vaikutuksia hoitohenkilöstöön Vaikutukset työpaikan taloudelliseen tilanteeseen Vaikutukset palveluihin asiakkaille ja muille sidosryhmille Vaikutukset terveyteen Ilonarobotti Vaikutukset yhteisöön, luottamukseen ja sitoutumiseen Vaikutukset asenteisiin ja ristiriitoihin Vaikutukset ajankäyttöön Vaikutukset tiedonkulkuun Muut vaikutukset Vaikutukset koulutus- ja osaamistarpeisiin Vaikutukset työn mielekkyyteen ja työssä jaksamiseen Vaikutukset osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin

26 Teknologian vaikuttavan käytön kuusi kompastuskiveä: yhteenveto 1. Teknologian käytön vaikutusten arvioinnit 2. Räätälöity teknologian käyttöön perehdyttäminen 3. Tavoitteet, toimintaprosessit, eettiset kysymykset ja teknologian hyväksyttävyys vähällä huomiolla 4. Päättäjien tiedot koskien teknologian käyttöä työssä ja teknologian vaikutuksia; vaihtoehtoiskustannuksia ei pohdita 5. Teknologian hyödyntämistä koskeva keskustelu varsin mustavalkoista 6. Käyttäjänäkökulmat kunnolla osaksi suunnittelua (ei vain esim. asiantuntijoiden ja nuorten käyttäjien näkökulmia)

27 Näkökulmia tulevaisuuteen (1/2) Kaikkialla läsnä oleva tieto- ja viestintäteknologia, teknologian sulautuminen jokapäiväisiin esineisiin ja ympäristöön, kaiken verkottaminen ja keskenään kommunikointi; teknologian näkymättömyys -> myös riskejä Robotiikka Sosiaalinen media ja yhteisölliset sovellukset Pelit ja pelillisyys (kuntoutuspelit, liikunnalliset pelit), älypelit, yhdessä pelaaminen Tietoteknisen ja muun osaamisen entistä taitavampi yhdistäminen Digitaalinen kuilu, osallisuuden ja tasa-arvon näkökulmat Laatuinnovaatiot "massainnovaatioiden" sijaan/ lisäksi; yksinkertainen voi olla kaunista

28 Näkökulmia tulevaisuuteen (2/2) Teknologian sosiaalisen muotoutumisen näkökulma ja syvällinen asiakasymmärrys, sen menetelmät kohti elämälähtöistä, aidosti käyttäjälähtöistä suunnittelua; ensin kysyttävä, mihin teknologiaa itse asiassa tarvitaan ja vasta sitten miten teknologiaa käytetään Eettiset kysymykset esim. robotiikan tapauksessa: Robotin tuominen osaksi kotihoivaa edellyttää, että toimintaympäristö on mahdollisimman ennustettava ja monistettavissa samankaltaiseksi. [ ] kodeissa pyörien päällä liikkuvalla robotilla ei saisi olla esteitä kuten kynnyksiä tai räsymattoja, joihin se voi jäädä kiinni. Pitäisikö siis kotihoidossa olevien vanhusten asunnot sisustaa ja remontoida sellaisiksi, että robotti pääsisi niissä esteettä liikkumaan ja että sitä olisi näin turvallista käyttää? Tämähän tarkoittaisi käytännössä sitä, että vanhusten elinympäristö pitäisi muuttaa roboteille sopivaksi eikä päinvastoin. Jaana Parviainen, blogi, lokakuu

29 Lisätietoja Melkas, H. & Pekkarinen, S. (2014): Hyvinvointiteknologia. Teoksessa J. Leikas (toim.). Ikäteknologia. Vanhustyön keskusliitto. Raappana, A. & Melkas, H. (2009): Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa: opas teknologiapäätösten ja teknologian käytön tueksi. LUT Lahti School of Innovation, Lahti. (Kaksikielinen; myös sähköinen julkaisu osoitteessa Tilaukset: Raija Tonteri Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti Maksullinen, kustantaja VTKL

30 Hyvinvointiteknologian käyttö on yhteistyötä Kuva: Anu Raappana

31 Kuva: Kiitos! Kuva: Palvelukeskus Onnelanpolku, Lahti Kuva: Kuva: Photo: