sanomat SAMI LAITI - PERINTEIDEN ÄÄRELLÄ SAAMELAISNEIDOT MAAILMALLA UHKAAKO SUOMALAISTUMINEN DUODJIA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sanomat SAMI LAITI - PERINTEIDEN ÄÄRELLÄ SAAMELAISNEIDOT MAAILMALLA UHKAAKO SUOMALAISTUMINEN DUODJIA?"

Transkriptio

1 2012 sogsakk sanomat SAMI LAITI - PERINTEIDEN ÄÄRELLÄ SAAMELAISNEIDOT MAAILMALLA UHKAAKO SUOMALAISTUMINEN DUODJIA?

2 SISÄLTÖ 03 Pääkirjoitus 04 Kielten ja kulttuurin Sajos 06 Suurta tukea saamelaiselle elokuvalle 08 Saamelaisneidot maailmalla 10 Oppisopimuskoulutuksessa perinteiden äärelle 14 Ijahis idja 15 Uhkaako suomalaistuminen duodjia? 18 Matkailulinjalla on mukavaa! 20 Porojen animointia lampaiden maassa 22 Asuntolaelämää Virpin valtakunnassa 26 The Slap 28 Some - Internetin hiekkalaatikko 30 Aitojen taitojen juurilla 31 Koulutustarjonta SOGSAKK SANOMAT Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Toimitus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL Inari Toimittajat Camilla Arjasmaa Kevin Francett Onneli Halonen Maria Kosonen Marjo Ulkuniemi Jarkko Remahl Etukannen kuva Maria Kosonen Malli: Sami Laiti Takakannen kuva Maria Kosonen Malli: Sami Laiti Ulkoasu Toimituskunta SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu. Ohjaajat Erkki Feodoroff Aki Harju Hannu Tikkanen Painopaikka Kopijyvä Oy 2012 Painettu 100% uusiopaperille Pääkirjoitus SOGSAKK ELÄÄ JA KEHITTYY Saamelaisalueen koulutuskeskus on aikojen kuluessa laajentunut tarjoamaan hyvin laajaa joukkoa erilaisia lyhyitä ja pitempiä koulutuksia, ja kehittynyt siinä tunnetuksi taitajaksi, hyväksi ja arvostetuksi. Mutta nytkään, jos koskaan, laakereilla lepäilemään ei voi jäädä, kun maailma muuttuu kiihkeään tahtiin. Siksi kaikkia toimintoja kehitetään koko ajan tarmokkaasti ja määrätietoisesti. Yksi päällimmäisistä uudistuksista perustutk into koulutuksessa on laajennetun työssäoppimisen malli, jota aletaan toteuttaa porotalouden koulutusohjelmassa ensi syksystä lähtien. Laajennettu top tarkoittaa sitä, että nykyisen n. 20 opintoviikon sijasta jopa puolet tutkinnosta eli 60 opintoviikkoa voi suorittaa käytännön porotöissä. Poropuolella tapahtuu muutakin uutta: tänä vuonna aloitettiin muiden porokoulujen kanssa perinne, poronuorten omat päivät. Tänä vuonna tämä Nuoret vieropalkisilla-tapahtuma järjestettiin Inarissa, ensi vuonna mennään Rovaniemelle, sitten toivottavasti Norjaan tai Ruotsiin. Tapahtuma on siitä erilainen kuin muut porotapahtumat, että se on järjestetty nuorten formaatilla. Kokouspaikka ei ole luentosali, vaan se järjestetään viihtyisäksi keskustella ryhmissä ja yhdessä. Asiantuntijoiden puheenvuorot ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, keskusteluja on paljon, kuten myös oheistapahtumia, ja nuoret pääsevät tutustumaan toisiin poronuoriin joka puolelta poronhoitoaluetta. Ihan uutena koulutuksena SAKK tarjoaa lukuvuoden mittaista (40 ov) koltansaamen kielen ja kulttuurin koulutusta alkaen syksyllä Koulutus on tarkoitettu kaikille koltansaamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksen opetus on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä koltansaamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. SAKK:n koulutustarjonnassa erittäin tärkeässä roolissa ovat ympäri saamelaisaluetta toteutettavat saamelaiskulttuurikoulutukset sekä muut alueen ihmisten tarpeiden mukaan järjestettävät lisä- ja täydennyskoulutukset. Näiden koulutusten kautta oppilaitoksemme pääsee lähelle alueen ihmisiä ja pyrkii joustavasti vastaamaan tärkeisiin esille tuleviin koulutustarpeisiin. Parhaillaan on menossa useita laajoja työvoimapoliittisia aikuiskoulutuksia. Näistä mainittakoon Sevettijärven saamenpuku ja asusteet -koulutus sekä Hetassa toteutettava luu- ja sarvityö sekä puu- ja pahkatyökoulutukset. Lisäksi keväällä 2012 toteutetaan laajasti eri puolilla saamelaisaluetta poroelinkeinoon liittyvää lyhytkoulutusta kuten yhdessä SPR:n Järjestöt kylässä -hankkeen kanssa to teu tettava gpskoulutus sekä Utsjoella Saame lais alueen matkailukoulutus yhdessä saame lais matkailuyrittäjien kanssa. Saamelaisalueella tapahtuvan koulutuksen lisäksi tarjoamme virtuaalikoulussamme etä- ja verkko-opetusta koko Suomeen. Runsaan kansallisen toiminnan lisäksi pidämme yllä laajaa kansainvälistä alkuperäiskansaverkostoamme sekä toteutamme erilaisia kehitys- ja koulutusprojekteja pohjoisten alkuperäiskansojen kanssa. Oppilaitoksemme siis elää ja kehittyy itse, ja on lisäksi merkityksellinen toimija koko sirkumpolaarisen alueen kehittämisessä. Outi Jääskö Opettaja Luonto- ja ympäristöala, porotalous SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

3 Kielten ja kulttuurin Sajos Teksti/Ulkoasu: Marjo Ulkuniemi Kuvat: Kevin Francett Sajos on tavallaan kulttuuri- ja tietokeskittymä. Tarjolla on tapahtumia, joihin pääsee osallistumaan paikan päällä mutta myös linkkien kautta etänä, Holmberg kertoo. Sajoksessa on tilat myös virtuaalikoulutukselle, mikä Holmbergin mukaan on tänä päivänä todella iso juttu. Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin lehtori Outi Länsman on tyytyväinen Sajoksen tiloihin. Pääosin muutto uusiin tiloihin on sujunut hyvin. Uuden talon tapoihin ja käytäntöihin tutustuminen vie silti aikansa. Saimme käyttöömme kielistudion, joka on ollut todella hyvä lisä kielenopiskelussa. Siitä myös opiskelijat ovat pitäneet, Länsman kertoo. Myös medialinja siirtyi vuoden alussa Sajoksen katon alle. Rehtori Holmberg on innoissaan niistä mahdollisuuksista, joita Sajos tuo media-alan koulutukseen. Media on saanut omat isot tilat ja studion, mikä tuo mukanaan haasteita ja uudenlaista opetusta. Esimerkiksi Sajoksen avajaisissa tehty yhteistyö Yleisradion kanssa oli haasteellinen homma, mutta se sujui lopulta hienosti. Medialinja tuotti avajaisista suoran internetlähetyksen, jota tuhannet katsojat seurasivat Yleisradio Sápmin nettisivujen kautta. Ohjaavat opettajat Erkki Feodoroff, Aki Harju ja Joonas Saari olivat tyytyväisiä lähetykseen. Tästä on hyvä jatkaa. Tulevaisuudessa pääsemme tekemään varmasti vastaavanlaisia lähetyksiä, kertoo Feodoroff. Uusi talo, uutta sisältöä ja innovatiivisia ajatuksia Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Keskuksen rakentaminen oli noin seitsemäntoista miljoonan euron investointi. Nyt saman katon alla ovat saamelaiskirjasto, saamelaisarkisto ja saamelaiskäräjien toimitilat, jotka ruokkivat toinen toisiaan ja tuovat uusia mahdollisuuksia opetus- ja tutkimustoimintaan. Valtiovalta on tämän hankkeen aikana hienosti osoittanut, että se haluaa tukea saamen kieltä ja kulttuuria. Koko projektissa on ollut kyse saamelaisten itsehallinnon toteuttamisesta, ja sille Sajos tarjoaa fyysiset puitteet, saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm sanoo. Kevättalven aikana saamelaiskulttuurikeskuksessa on järjes tetty lukuisia konsertteja, semi naareja ja elokuvanäytöksiä. Juha Guttormin mukaan Sajokselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet heti alusta lähtien. Oman tukikohdan myötä monen saamelaisen unelma on toteutunut. Sajos on tehty ennen kaikkea saamelaisille itselleen. Sen tarkoituksena on lisätä alkuperäiskansan yhteisöllisyyttä ja vahvistaa sen identiteettiä ja itsetuntoa. Samalla Sajos tarjoaa puitteet perinteisen saamelaiskulttuurin edistämiselle ja yhtä lailla kulttuurin kehittämiselle ja uudistamiselle, Guttorm kertoo. Tammikuussa avattu saa melaiskulttuurikeskus Sajos on antanut uudet tilat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielten ja kulttuurin koulutukselle. Koulu tuskeskuksen reh tori Liisa Holmberg on mielissään siitä, miten Sajos on vilkastuttanut koulun toimintaa. Talossa järjestetään erilaisia seminaareja, joihin myös opiskelijat voivat osallistua. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

4 Suurta tukea saamelaiselle elokuvalle Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Suomen elokuvasäätiö jakaa tänä vuonna enintään euroa saamelaisen elokuvan käsikirjoittamiseen ja kehittämiseen. Tuotantojohtaja Petri Kemppisen mukaan kyselyitä tukeen liittyen on tullut paljon. Ima Aikio-Arianaick ohjaustöissä. Kuva Minna Saastamoinen Suomen elokuvasäätiön hakusääntöjen mukaan elokuvahank keesta vastaavien käsikirjoittajan ja ohjaajan tulee täyttää saamelaisuuden kriteerit. Kemppisen mukaan saa melaisuutta tulkitaan Suomen elokuvasäätiössä laissa saamelaisuudesta asetettujen määritteiden mukaisesti. Elokuvasäätiö soveltaa tukea hakeviin korkeimman hallinto-oikeuden syyskuussa 2011 antamaa laajennusta saamelaisuudesta. Laajennuksen mukaan henkilöä voidaan pitää saamelaisena, vaikka hän ei täysin täyttäisi kaikkia saamelaisuudelle asetettuja edellytyksiä. Kun hakemuksia tulee, niitä käsitellään väljemmän näkemyksen mukaisesti, Kemppinen toteaa. Hänen mukaansa tuki soveltuu parhaiten tekijöille, kuten käsikirjoittajille ja ohjaajille, kun taas kehittämistukea hakevat useimmiten tuotantoyhtiöt. Saamelainen elokuvantekijä Ima Aikio-Arianaick työstää parhaillaan dokumenttia saamelaismuusikko Niillas Holmbergistä. Työtään varten hän on saanut jo käsikirjoitustukea elokuvasäätiöltä ja aikoo hakea vielä kehittämistukea dokumenttiprojektiinsa. Hänen mukaansa kor vamerka tun tuen saaminen saamelaiselle elokuvalle on todella motivoivaa. Pidän päätöstä hyvin merkittävänä. Tämä alen Tarja Porsanger. Kuva Camilla Arjasmaa taa kynnystä hakea rahoitusta, Aikio-Arianaick toteaa. Uskon myös että ensikertalaisia löytyy hakijoiden joukosta nyt enemmän. Itse vuodesta 2004 elokuvia tehnyt ja tuottanut Aikio-Arianaick ei ole yllättynyt elokuvasäätiön päätöksestä määrittää saamelaisuutta korkeimman hallintooikeuden päätöksen mukaan. En pidä asiaa kuitenkaan kovinkaan merkityksellisenä, hän sanoo. Tuki saa varmasti monet näkemään elokuvan tekemisen mahdollisena ammattina eikä enää pelkkänä harrastetoimintana S k á b m a g o v a t - elokuvafestivaalien projektipäällikkö Tarja Porsanger uskoo paikallisen koulutuksen sekä elokuvakeskuksen motivoivan uusia saamelaisia elokuvantekijöitä pohjoisen alueella. Saamelaiselle elokuvalle jyvitetty tuki luo hänen mukaansa uusille tekijöille uskoa tulevaan. Tuki saa varmasti monet näkemään elokuvan tekemisen mahdollisena ammattina eikä enää pelkkänä harrastetoimintana, Porsanger toteaa. Elokuvasäätiön tuki avaa myös mahdollisuuksia yhteispohjoismaisiin tuotantoihin. Ensin tarvitaan kotimaista rahaa, että voidaan lähteä hakemaan myös ruotsalaista ja norjalaista rahoitusta. Seuraavana kehittämiskohteena Porsanger mainitsee saamelaiset tuotantoyhtiöt. Pohjoisessa pohditaan, kannattaako perustaa uusia tuotantoyhtiöitä vai ehdottaa ideoitaan jo olemassa oleville yhtiöille. Tuotantoyhtiöitä pohjoisessa on vähän. Saamelaisen elokuvan ei Porsangerin mukaan tarvitse olla genresidonnaista. Suomessa on innostuttu dokumenttielokuvista. Tulevaisuudessa voitaisiin myös kehittää muun muassa animaatioiden ja fiktiivisten lyhytelokuvien tekemistä. Teksti: Jarkko Remahl Kuvat: Camilla Arjasmaa Minna Saastamoinen / Studio Borga Ulkoasu: Jarkko Remahl SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

5 SAAMELAISNEIDOT MAAILMALLA Yleisradiossa keväällä nähty Märät Säpikkäät oli yksi kevään puhutuimmista televisiosarjoista ainakin pohjoisessa. Saamelaisia ja saamelaiskulttuuria huumorilla esittelevä sarja ihastutti niin saamelaisia kuin suomalaisiakin. Sarjassa esiintyvä Anne Kirste Aikio kertoo, että ohjelman toinen tuotantokausi on jo työn alla. Sarjan saamelaisneidot Anne Kirste Aikio ja Suvi West opiskelivat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjalla 2000-luvun alussa. Media-ala tuntui Anne Kirsten mielestä omalta jutulta heti alusta lähtien. Oli kova hinku päästä radioon. Keplottelinkin itseni kesätöi hin Ylen Saamen radioon lukion jälkeen, hän kertoo. Anne Kirste muutti perheineen Norjasta Suomeen ennen kuin hän aloitti lukion. Lukion jälkeen hän halusi tehdä jotain käytännönläheistä. Ei siinä vaiheessa ollut sellaista tunnetta, että olisin halunnut lähteä Inarista muualle, hän sanoo. Medialinjan kaksivuotiset opinnot tutustuttivat Anne Kirsten moniin asioihin. Opin noissa paino tettiin lehtikirjoittamista, multimediaa, radiotyötä ja erityisesti televisiokerrontaa. Koulutukseen kuului myös työharjoittelujaksoja, joiden aikana Anne Kirste pääsi monenlaisiin paikkoihin kokeilemaan siipiään. Vapaa-aika meni omien projektien parissa, mutta se ei Anne Kirsteä haitannut. Koin, että kaikesta, mitä teen, on hyötyä minulle itselleni. Nautin siitä, mitä sain tehdä, hän muistelee. Anne Kirsten mukaan erityisen hienoa oli, että opiskellessa sai itse päättää, mihin haluaa suuntautua. Koulu antoi mahdollisuudet, perustekniikat ja taidot. Opettajat olivat inspiroivia ja veivät journalismista poispäin vapaaseen ilmaisuun. Saimme tehdä sitä, minkä koimme inspiroivaksi. Kahden vuoden aikana opituista taidoista on ollut paljon hyötyä Medialinja antaa hyvän pohjan ihan mihin tahansa media-alan töihin, Anne Kirste sanoo. Kuvat; Tarinatalo Ulkoasu; Camilla Arjasmaa Teksti; Camilla Arjasmaa, Aki Harju Anne Kirste Aikio (oik.) ja Suvi West (vas.) löysivät toisensä opiskelujen kautta. Nyt tytöt tekevät yhdessä Märät Säpikkäät -tv-sarjaa. Tällä hetkellä Anne Kirsten aika kuluu Märät Säpikkäät -sarjan toisen tuotantokauden käsikirjoittamiseen. Hän kirjoittaa sarjaa yhdessä Suvi Westin kanssa. Tytöt tutustuivat sattumalta juuri medialinjalla. Huomasimme että meillä oli samankaltaiset työtavat, ja varsinkin huumori yhdisti, Anne Kirste nauraa. Omaa tv-sarjaa tytöt suunnittelivat jo tuolloin. Anne Kirste lähti medialinjan jälkeen opiskelemaan yliopistoon, ja Suvi teki dokumenttiprojekteja tahollaan. Myöhemmin tytöt kuitenkin palasivat idean pariin. He kaupittelivat projektia joka puolelle, ja yllättäen idea löikin läpi. Ylellä esitetty Märät Säpikkäät on saanut paljon suosiota ja näkyvyyttä. Käsikirjoitan uusia jaksoja päivittäin. Tammikuussa nähdään sitten uudet tuotokset. 9 SOGSAKK sanomat 2012

6 OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA PERINTEIDEN ÄÄRELLE Inarilainen 30-vuotias Sami Laiti, Mihku-Biehtar Sami-Asllat, on tunnettua Laitin sukua. Suku on täynnä toinen toistaan taitavampia käsityöläisiä monessa sukupolvessa. Ei ole siis ihme, mutta ei myöskään itsestään selvää, että Sami on oppisopimuskoulutuksessa isällään. Kuvat, teksti ja ulkoasu: Onneli Halonen Inarin kirkonkylän vanhin pihapiiri ja rakennus, Samekki, on tullut tunnetuksi viime vuosikymmenien aikana Petteri Laitin, ansioituneen ja pitkänlinjan saamenkäsityöläisen, verstaana ja myymälänä. Sisällä talossa vallitsee leppoisa, lähes ajaton tunnelma. Erilaiset vitriineihin ja seinille asetetut taidokkaasti valmistetut käsityöt hopeisista riskuista sisnapussukoihin hivelevät silmää. Tippuuko täältä katosta kultaa, vai mitä ihmettä täällä oikein pölisee..., työhuoneen puolelta kuuluu puhetta naputuksen ja työstökoneiden hurinan lomasta. Petteri Laiti on opastamassa takaisin Inariin muuttanutta poikaansa riskujen valmistamisen saloihin. Opiskelin Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä ja valmistuinkin sieltä, mutta samalla kypsyin ajatukseen pelkästä tietokoneen ääressä istumisesta ja alaan liittyvästä stressistä ja kilpailusta. Atk-alalla pitäisi koko ajan opiskella ja päivittää tietojaan tuhannen muun samasta työpaikasta kilpailevan kanssa, Sami perustelee alanvaihdostaan. Yhtenä iltana tajusin saavani paljon enemmän irti käsityöharrastuksistani. Siinä opittu ei menetä koskaan arvoaan. Oppia isältä pojalle Petteri on isänä ja käsityöläisenä iloinen poikansa valinnasta. Hän on saamassa omalle elämäntyölleen jatkajan. Viidenkymmenen vuoden kokemuksensa lisäksi hän saa siirtää isältään ja veljeltään opitut tiedot ja taidot eteenpäin omalle pojalleen. Myös Sami arvostaa tätä ja toteaa, että perinteiden ylläpito on tärkeää. Jossakin vaiheessa haluan varmasti tehdä kokonaan omia malleja. Perinteen jatkumon kannalta on kuitenkin tärkeää tuntea perinteet ensin. On keskeistä säilyttää tarkkaan se tieto, jonka edellisiltä sukupolvilta voi saada, ja vasta sen pohjalta lähteä toteuttamaan itseään. Samin mukaan monille käsitöistä innostuneille tuntuu käyvän niin, että he haluavat heti alkaa kehitellä uusia malleja. Hienojakin oman näköisiään töitä voi syntyä, mutta silloin ei välttämättä löydä sitä kaikkea, mitä voi tehdä ja ottaa huomioon. Perinteisiin töihin ja työtapoihin piiloutuu paljon merkityksellisiä yksityiskohtia, jotka ovat muovautuneet pitkän ajan kuluessa. Tähtäimessä kisällin ammattitutkinto Muutettuaan takaisin kotiseudulleen Sami aloitti käsityöopintonsa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen esinesuunnittelun linjalla, jossapääpaino on puu-, pahka-, sarvi- ja luutöissä. Kolmevuotisten saamenkäsityöartesaanin perusopintojen jälkeen tuntui luontevalta jatkaa opiskelua oppisopimuskoulutuksessa omalla isällään. Nyt tähtäimessä on saamenkäsityökisällin ammattitutkinto, johon henkilökohtaisesti räätälöity oppisopimuskoulutusjakso valmentaa. Samin kohdalla valmentava koulutus kestää kaksi vuotta. Oppiminen vie aikaa, ja onhan tämä ylipäätään hieno mahdollisuus, Sami pohtii. Hän on kiitollinen omasta tilanteestaan. Ei mikään muu opiskelumuoto valmenna näin hyvin suoraan työelämään kuin tämä. Näkemällä ja tekemällä oppii, niinhän se on aina ollut. Sami ei kuitenkaan halua aliarvioida nykyyhteiskunnan koulukulttuuria ja teoriaosaamisen merkitystä. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

7 OPISKELE SAAMENKÄSITYÖKISÄLLIKSI TAI -MESTARIKSI Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa aikuisille saamenkäsityöntaitajille joustavia tapoja hankkia tutkintopaperit ammattitaidostaan. Tiesitkö, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi suorittaa tutkintoja myös pelkkinä näyttötutkintoina? Näyttöihin voi hakea kuka tahansa tarvittavat tiedot ja taidot omaava henkilö. Näyttötutkintojen tarkoituksena on antaa mahdollisuus hankkia todistus ammattitaidostaan myös niille käsityöntaitajille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua pitkäkestoisiin koulutuksiin ja jotka ovat oppineet saamenkäsityötaidon esimerkiksi vanhemmiltaan. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen nätyttösuunnitelma. Jos tarvitaan lisää osaamista, laaditaan erillinen osaamisen täydentämissuunnitelma tai kouluttautumissuunnitelma. Ennen näyttöä useimmat osallistujat käyvät läpi tutkinnon näyttöihin valmistavaa koulutusta. Tarvittavaa tietotaitoa voi kerryttää myös oppisopimuskoulutuksella tai monipuolisilla lyhytkursseilla, joita Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää ympäri saamelaisaluetta. Opiskelija saa valita osaamisalakseen joko vaatetuksen tai esinevalmistuksen. Kummassakin osaamis- ja suuntautumisalassa on useita vaihtoehtoja. Tutkintojen suorittamisessa vaaditaan saamen kielen taitoa. Hakuaika on ympäri vuoden. Sami Laitin oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä toimii Lapin oppisopimuskeskus yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Lisätietoja voit kysellä: tai puh Käsitöissä opittu ei menetä koskaan arvoaan Se lyhentää reittiä taituruuteen. Joka tapauksessa hyvällä ja motivoivalla opettajalla on aina valtaisa merkitys, hän lisää ja suosittelee oppisopimuskoulutusta muillekin. Hyppy yrittäjyyteen Sukupolvenvaihdos näyttää siis jossain vaiheessa tulevan ajankohtaiseksi. Monia ajatus yrittäjäksi alkamisesta usein vähän hirvittää, mutta miten Sami suhtautuu asiaan? Ajatus pelottaa koko ajan vähemmän, kun tiedot ja taidot karttuvat. Vaikka ei tämän homman jatkaminen ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Hienot puitteet täällä on, mutta kovaa työtä yrittäjänä olo on joka tapauksessa. Se vaatii paljon muutakin kun vain käsitöiden tekoa, paperitöistä lähtien, Sami selvittää. Toden totta, jo yksistään vanha pihapiiri vaatii paljon huoltoa. Tässä vaiheessa isäkin jo osallistuu keskusteluun. Hän virnistää hyväntahtoisesti ja muistuttaa: En ole pakottanut, olen varoittanut. Perinteisten materiaalien haasteet Ja töitä käsityöyrityksessä riittää aina enemmän kuin niitä ehtii tekemään. Varsinkin, jos tuotteita valmistetaan perinteisistä materiaaleista, kuten sarvesta ja pahkasta. Niitä kun ei tilata verkkolomakkeella, vaan hyvää käsityömateriaalia joutuu itse etsimään aina kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi materiaalin työstämisessä pitää ottaa huomioon paljon sellaisia asioita, jotka eivät näy päällepäin, ainakaan maallikolle. On ihan eri asia työskennellä luonnonmateriaalien kanssa. Niitä työstäessä pitää ottaa mahdollisimtman hyvin huomioon kaikki muodot, laadut, eläminen ja säilytys. Laadukkaita materiaaleja on vaikea saada. Niitä pitää osata hyödyntää tarkoin ja säästeliäästi, Sami kertoo. Haasteita siis riittää. Huoli käsitöiden käytön unohtamisesta Kun teemme esimerkiksi perinteisiä puukkoja, yritämme ajatuksen kanssa saada niistä mahdollisimman hyviä ja toimivia jokaista yksityiskohtaa myöten. Hintaa niille kertyy vähintään parisataa euroa. Puukko ostetaan usein esimerkiksi vaarille 60-vuotislahjaksi, eikä sitä sitten koskaan raaskita käyttää, Sami huokaa. Minua huolettaa, että näiden perinteisten esineiden käyttö unohtuu. Yksi miehen unelmista käsityöläisenä onkin pystyä tuomaan nämä satojen vuosien aikana käyttötarkoituksiinsa muovautuneet hienot käsityöt lähemmäs nykypäivän ihmisiä. Siksi hän usein toivookin asiakkailtaan, että nämä myös oikeasti käyttäisivät heiltä ostettuja käsitöitä. Kerran eräs ison leukun ostanut asiakas lähetti Samille valokuvia, joissa hän paloitteli ostamallaan leukulla jänistä. Parempaa palautetta ei Sami olisi voinut toivoa. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

8 Kuva: Stina Roos Teksti: Anna Näkkäläjärvi-Länsman Ulkoasu: Camilla Arjasmaa Uhkaako suomalaistuminen duodjia? Ijahis idja ensimmäistä kertaa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa Ijahis idja on Inarin kirkonkylällä järjestettävä alkuperäiskansojen musiikkifestivaali, joka jär jes tetään yhde ksättä kertaa. Festivaalin nimi, Ijahis idja, on pohjoissaamen kieltä ja tarkoittaa suomeksi yötöntä yötä. Ijahis idja keskittyy monenkirjavaan saamelaismusiikkiin, ja joka vuosi festivaalilla vierailee muita alkuperäiskansoja. Tänä vuonna alkuperäiskansavieraita Inariin tulee ainakin Grönlannista ja Komista. Tammikuussa avattu Saamelaiskulttuurikeskus Sajos antaa upeat puitteet Ijahis idjalle luonnonkauniin Juu tuanjoen rannalla. Saamelaismusiikkia Ijahisidja ssa kuullaan useista eri genreistä. Ijahis idjan tärkeä painopiste on perinteisen joiun, leu ddin ja livđen tunnetuksi tekeminen. Saamelaista populäärimusiikkia tänä päivänä löytyy useista eri musiikkigenreistä, ja Ijahis idjassa kuullaan etnisiä saamelaismusiikkivärejä unohtamatta populäärimusiikin viimeisiä tuulia. Konserttiohjelman lisäksi Ijahis idjassa järjestetään kansainvälinen musiikkiseminaari ja Lasten ja nuorten päivä, jossa lapset pääsevät työpajaopetuksessa tutustumaan sekä saamelaiseen musiikkiperinteeseen että maailman musiikkiin. Ijahis idjan tämän vuoden teema on Biegga čuodjá Tuuli soi. Teema kuvastaa festivaalin merkitystä kohtauspaikkana ja sitä, miten se tuo yhteen ihmisiä, ilmiöitä ja perinteitä eri puolilta maailmaa. Tuulessa kuuluvat sekä vahvat perinteiset äänet että uudet virtaukset. Näistä elementeistä syntyy alkuperäiskansojen elämäntapa, jossa perinteet säilyvät osana modernia yhteiskuntaa. Ijahis idja 2012 ohjelma julkistetaan kesäkuussa. Festivaalin järjestävät yhteis työssä Anára Sámisearvi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelais käräjät, Saamelais museo Siida, Giellagas-instituutti, Saame lainen lastenkulttuurikeskus Mánnu ja Inarin kunta. Lisätietoa Festivaalijohtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman, puh , Teksti/kuvat/ulkoasu: Maria Kosonen Saamenkäsityöalan artesaanikoulutuksen pelätään suomalaistuttavan saamelaisen käsityön perinteet. Näin linjaa Sámi Duodjin johtokunta. Sámi Duodji on yhdistys, jonka keskeisenä tavoitteena on saamelaiskäsityön suojaaminen ja arvon nostaminen. Yhdistys on huolissaan saamelaisväestön mahdollisuudesta saada käsityöalan koulutusta, jonka perustana on saamelainen kulttuuri. Sámi Duodjin puheenjohtaja Petra Magga- Vars ilmaisee huolensa käsityöalan opetussuunnitelman suppeudesta. Hänen mielestään opetuksen tulisi olla kokonaisvaltaisempaa. Magga-Vars uskoo, että alkuperäiskansan perinteinen opetustapa lisäisi myös saamelaisnuorten intoa hakeutua opiskelemaan. Opetussuunnitelma tulee rakentaa saamelaisen tiedon pohjalle, hän sanoo. Meidän tehtävämme on tukea ja kehittää saamelaista käsityötä, kieltä ja kuttuuria. Opetuksessa tärkeäksi hän nostaa käsitöiden teon aineettoman puolen, kuten esimerkiksi sen, mitä käsitöiden muotokieli tarkoittaa. Myös kielelliset kysymykset aiheuttavat huolta. Magga-Varsin mukaan duodji eli saamelainen käsityö ei ole mitään ilman oikeaa alan sanastoa. Tähän tulisi panostaa ja kenties suunnitella saamelaisille oma koulutusohjelma kyseiselle alalle. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg ei usko saamelaisen käsityön suomalaistumiseen. Meidän tehtävämme on tukea ja kehittää saamelaista käsityötä, kieltä ja kulttuuria. Käsityöopetusta saa myös saamen kielellä. Holmberg kertoo, että saamen kielen käyttö on usein välttämätöntä käsitöiden opetuksessa. Lähes kaikki opettajamme ovat saamelaisia, ja monet asiat on helpompi selittää saameksi. Monille sanoille ei edes löydy suomenkielisiä vastineita. Sámi Duodji -merkki tuotteessa takaa tekijän olevan saamelainen. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

9 Ongelmia ei synny, jos kulttuuri ja perinteet tunnetaan ja niitä kunnioitetaan. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on opiskelijoita monista eri kulttuureista. Saamelaisten ja suomalaisten opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita on muun muassa Venäjältä ja Kanadasta. Holmberg pitää saamelaiskulttuurin kiinnostavuutta vahvuutena. Saamelaisella kulttuurilla on annettavaa muille kulttuureille. Ihmisten ulkopuolelle sulkeminen ei ole oikea tapa toimia, vaan kulttuurin on säilytettävä vuorovaikutuksensa muiden kulttuurien kanssa. Myös Magga-Varsin mielestä kaikki ovat tervetulleita opiskelemaan saamenkäsitöitä. Ongelmia ei synny, jos kulttuuri ja perinteet tunnetaan ja niitä kunnioitetaan. Hän muistuttaa, että on tärkeää, miten oppeja työelämässä käytetään. Myös moraalikäsitys tulee säilyttää. Sellaistakin on nykyisin tapahtunut, että kulttuurista on yritetty hyötyä, Magga-Vars kertoo. Hän toivoo, että oikeanlainen opetus vähentäisi ennakkoluuloja kulttuurien välillä. Etelä-Suomesta Inariin opiskelemaan tullut opiskelija kokee, että hänet on otettu hyvin vastaan. Hän muistuttaa, että opiskelemaan tultaessa on tärkeää kunnioittaa saamelaista kulttuuria ja perinteitä. Itseään ei saa erehtyä luulemaan saamelaiseksi, opiskelija huomauttaa. Käsitöitä tehdessä kulttuuri tulee tuntea ja sitä kunnioittaa. Näitä arvoja opetamme ja vaalimme Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, myös Holmberg kertoo. Liisa Holmberg ja Petra Magga-Vars eivät usko saamenkäsityön häviämiseen. Magga-Vars toteaa, että käsityö voi hyvin erityisesti perheissä, sukuyhteisöissä ja kylissä, missä käsityötä harjoitetaan ja opetetaan sukupolvelta toiselle. Jotkut käsityöt voivat kuitenkin kadota vähäisen käyttötarpeen vuoksi. Saamelaisella käsityötuotteella on aina jokin käyttötarkoitus. Uudet, tekniset materiaalit ovat kuitenkin vähentäneet joidenkin tuotteiden käyttöä, Magga-Vars sanoo. Hän on huomannut, että erimerkiksi peskien käyttö on vähentynyt huomattavasti. Käsitöitä, kuten pukuja tarvitaan, ja tällöin niitä myös tehdään. Näin ollen käsityö voi hyvin, Liisa Holmberg kertoo. Hän uskoo, että myös käsityöalan koulutuksella oli osansa esimerkiksi saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen avajaisissa nähtyyn pukuloistoon. Moni tekijöistä on osallistunut koulutukseen, ja näin myös meillä on osamme käsitöiden ja kulttuurin ylläpitämisessä. Sámi Duodjin puheenjohtajan mukaan vuorovaikutusta on hyvä olla, mutta sitä on tapahduttava kumpaankin suuntaan Saamelaiskulttuuri ei mielestäni ole ansainnut sitä, että se on aina hyödynnettävänä, Magga-Vars sanoo. Koulutuskeskuksen rehtori toivottaa opiskelijat kaikista kulttuureista tervetulleeksi Inariin, sillä nykypäivänä kulttuureiden on pysyttävä vuorovaikutuksessa. Saamelaiskulttuuri ei mielestäni ole ansainnut sitä, että se on aina hyödynnettävänä Käsitöiden opiskeluun kuuluu paljon myös itsenäistä työskentelyä. Marja-Liisa Laiti opettaa poronkoipien nylkemistä. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

10 Matkailulinjalla on mukavaa! Retkeilyä luonnossa, opintomatkoja Venäjälle ja työharjoittelua Kanadassa. Inarin toimipisteessä voi opiskella matkailualan ammattilaiseksi. Koulutus on kansainvälistä ja monipuolista. Matkailulinjan opettaja Irma Lehtola haluaa nähdä opiskelijoissa seikkailumieltä. Inarin alueen matkailu on vahvasti kehittyvää ja selkeästi kasvusuunnassa. Tämä on tavallaan haaste. Tekemistä riittää ja tekevä löytää, Lehtola sanoo. Matkailualan koulutus on myös hyvin käytännönläheistä. Opetuksessa näkyvät alueen erityispiirteet. Kun olemme näin lähellä luontoa, luontoasiat ja erätaidot ovat tärkeitä. Me retkeilemme ja opettelemme tekemään ruokaa luonnossa. Tutustumme siis konkreettisesti kaikkeen ja matkustelemme paljon sen sijaan, että lukisimme asiat vain kirjasta. Itse kokemalla tietää, mikä on hyvää ja mikä huonoa matkailua, Lehtola kertoo. Matkailulinjan koulutuksen rikkaus Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on kulttuurin näkyminen ja sen esiin tuleminen yhteistyön kautta alueen kylien ja paikallisten yrittäjien kanssa. Hänen mukaansa varsinkin Inarin talvimatkailu on kehittynyt. Lehtolan mukaan erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja riittää opiskelijoille, mikäli heillä vain on halua jäädä Inariin. Yhteydet alkuperäiskansoihin antavat mahdollisuuksia vaikka mihin. Kansainvälistä toimintaa on niin Ruotsin kuin Norjankin kanssa, ja halutessaan opiskelija voi suorittaa työharjoittelunsa esimerkiksi Kanadassa. Tänä keväänä matkailulinjalaiset tekivät kulttuurinvaihtomatkan Nenetsian pääkaupunkiin Narjan-Mariin. Linjalla opiskeleva Maarita Rantamaa on tullut Tampereelta Inariin opiskelemaan. En olisi koskaan uskonut, että käyn tekemässä matkailualan turvallisuuspassin Venäjällä Nenetsiassa, Rantamaa naurahtaa. Hänen mielestään Inarissa on opiskelulle todella hyvät puitteet. Kansainvälistä ja monenikäistä porukkaa on meidänkin ryhmässämme. Olen tykännyt todella paljon täällä opiskelusta, Rantamaa kertoo. Maarita Rantamaa Teksti: Marjo Ulkuniemi Kuvat: Marjo Ulkuniemi, Kirsi Suomi Ulkoasu: Marjo Ulkuniemi Matkailulinjan vierailu Nenetsiaan oli NÉDA ORDYM -hankkeen EU:n ja Kolarctic ENPI CBC:n rahoittama. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2012

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE Positiivista palautetta SAKK:n laatutyöstä. Tein opetusharjoittelusta raportin ja SAKK:n laatutyön maine on nyt kiirinyt kasvatustieteellisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA Marina Falevits Timo Halonen Maritta Mäenpää SAKK:n arktisen yhteistyön (=KV-toiminnan) ydintä Poroelinkeinon ja koulutuksen kehittäminen pohjoisten porokansojen alueella Alkuperäiskansojen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot