Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 110. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 110 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:35-18:40 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen, poistui esteellisenä 140 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi Raili Päivinen, paikalla 140 käsittelyn ja päätöksenteon aikana Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Lari Tuominen Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Ossi Keränen Essi Leino Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Toivo Hursti Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö va. yleiskaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja, paikalla , saapui klo 17:45 :n 142 käsittelyn aikana nuorisovaltuuston varaedustaja, paikalla (klo 17:35 17:45) , poistui klo 17:45 :n 142 käsittelyn aikana palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 110 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Suvi Karhu Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 110 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 138 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Oikaisuvaatimusten käsittely koskien 6 kaupunkisuunnittelujohtajan maisematyölupapäätöstä 7 / DRNo T, pöydälle Vuoritonttu, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja 10 tavoitteet, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu 142 Kemisti, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja 16 tavoitteet, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi Finnoo osayleiskaava (pohjoinen), ehdotus 25 kaupunginhallitukselle osayleiskaavaksi, alue (Kh- Kv-asia) Ämmäsmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 43 asemakaavan muutokseksi, alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Kh-asia) Haukilahti, asemakaavan muutosehdotuksen 49 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 14. kaupunginosa Haukilahti Tupapelto-Sirkkula asemakaavaehdotuksen ja 54 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 57 kaupunginosa Karakallio Ylä-Soukka B, asemakaavan muutosehdotuksen 62 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 33. kaupunginosa Soukka Kilonpuisto, asemakaavan muutosehdotuksen 70 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 54. kaupunginosa Kilo Albergan kartano, asemakaavan muutosehdotuksen 75 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Säterinkallio II, asemakaavan ja asemakaavan 82 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Vermontie, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 51. kaupunginosa Leppävaara Haukilahti, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 14. kaupunginosa Haukilahti Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 98 Toppelund II asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevista valituksista 154 Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti I / 2016 (Kh-asia) 100

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suvi Karhu.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Oikaisuvaatimusten käsittely koskien kaupunkisuunnittelujohtajan maisematyölupapäätöstä 7 / DRNo T, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Aleksi Kare, puh Pia Salonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää ottaa oikaisuvaatimukset käsiteltäväkseen ja katsoo, että oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätös olisi syytä muuttaa tai kumota, 2 hylkää oikaisuvaatimukset ja pysyttää kaupunkisuunnittelujohtajan tekemän maisematyölupaa koskevan päätöksen 7 / DRNo T kokonaisuudessaan. Käsittely Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Varajäsen Raili Päivinen oli paikalla asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 110 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Itämetsä oikaisuvaatimusten tiivistelmät 2 Itämetsä hakijan vastine oikaisuvaatimuksiin - Kaupunkisuunnittelujohtajan päätös 7/2016 KAKE-Itämetsä - Itämetsä ELYn lausunto Maisematyölupapäätös DRNo T Maisematyölupapäätös koskee laskuojan perkaamista ja hulevesien viivytysaltaan toteuttamista Espoon kaupungin Hakalehdon kylässä Espoon kaupungin omistamalla kiinteistöllä RN:o 1:1609 (osoite: Itämetsä). Lupaa hakee Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen investoinnit -yksikkö. Toimenpiteet liittyvät Kehä I:n parantamiseen Keilaniemessä. Muut toimenpiteet perustuvat maantielain mukaiseen tiesuunnitelmaan, josta on Liikenneviraston hyväksymispäätös. Laskuoja ja viivytysallas eivät sijoitu tiesuunnitelman alueelle. Hanke sijoittuu asemakaavan puistoalueelle (VP). Suunnitellun ojalinjan ja viivytysaltaan kohdalla on luontainen painanne, jossa kasvaa nuorehkoa puustoa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 140 :n 1 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Päätöksen ehtojen mukaan toteutettuna esitetty toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä asemakaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että oikaisuvaatimusasian käsittelyä on pidettävä asian hallinnollisena jatkokäsittelynä eikä oikeudenkäyttönä, joten esillä olevassa asiassa päätöksen tehnyt ei ole esteellinen esittelemään asiaa lautakunnassa. Oikaisuvaatimukset Maisematyölupapäätöksestä jätettiin yhteensä 19 oikaisuvaatimusta, joista yksi jätettiin määräajan jälkeen. Kaikissa oikaisuvaatimuksissa esitettiin, että hulevesiä ei tule johtaa Otsolahteen vaan Keilalahteen. Otsolahti on oikaisuvaatimusten mukaan heikossa kunnossa oleva suljettu vesialue, jossa veden virtaus ja

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 110 vaihtuvuus on huono eikä lisäkuormitusta siten tulisi aiheuttaa. Hulevesien johtaminen Otsolahteen pahentaisi myös alueen tulvaongelmia. Osassa oikaisuvaatimuksia esitettiin, että Itämetsässä ei ole ojaa, joten kyse ei ole ojan perkaamisesta vaan uuden ojan kaivamisesta. Oikaisuvaatimuksissa tuotiin lisäksi esiin Itämetsän vaikutus Itärannan aluetta Länsiväylän melulta ja ilmansaasteilta suojaavana vyöhykkeenä. Yhdessä oikaisuvaatimuksessa esitettiin, että Itämetsän käyttäminen metsäisenä viheralueena vaarantuu puiden kaatamisen ja ojien kaivamisen johdosta, eikä maisematyöluvan myöntämiselle siten ole MRL :ssä säädettyjä edellytyksiä. Hakija on antanut vastineen oikaisuvaatimuksiin. Hakijan vastineessa todetaan muun muassa, että Kehä I:n hulevedet johdetaan Otsolahteen nykyisinkin. Kohdassa, johon laskuojaa on suunniteltu, kulkee nykyisinkin vanha, arviolta mm hulevesiputki Kehä I:n varresta Otsolahteen. Suunnittelun aikana tutkittiin vaihtoehto hulevesien johtamisesta Keilalahteen, mutta sitä pidettiin huonompana vaihtoehtona, koska Keilaniemen puolella ei ole tilaa viivyttäville rakenteille ja hulevedet johdettaisiin putkella suoraan mereen. Viivytysaltaissa ja avouomassa vesi viipyy ja kiintoaineiden laskeutuessa tapahtuu hulevesien laadullista paranemista. Suunnittelun aikana ratkaisusta käytiin viranomaisneuvotteluita ja myös ELY-keskuksen ympäristö-vastuualue piti hulevesien laadullisen paranemisen vuoksi parempana vaihtoehtona avouomaa Otsolahteen kuin hulevesien johtamista Keilalahteen. Ojan linjaus on tarkennettavissa siten, että sen kohdalta ei tarvitse kaataa kookkaita lehtipuita tai kuusia. Puustoa poistetaan rakennettavan ojan varrelta mahdollisimman vähän sekä siten, ettei sillä ole vaikutusta Länsiväylän meluun tai ilmansaasteiden kulkeutumiseen. Vaikka maankäyttö- ja rakennuslakia sovellettaessa tulee ottaa huomioon myös muu lainsäädäntö, nyt esillä olevassa asiassa tarkastellaan yksinomaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan myöntämisen edellytysten täyttymistä. Tällöin maisematyöluvan hylkäävä päätös tulee perustella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla perusteilla, ei esimerkiksi vesilain tai ympäristönsuojelulain soveltamisalaan kuuluvilla seikoilla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan (esityslistan liitteenä) todennut että hankkeen ei voida arvioida muuttavan hulevesien määrää tai laatua merkittävissä määrin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei hanke edellytä vesilain tai ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Näin ollen päätöstä ei voida hylätä vedoten oikaisuvaatimuksissa esitettyihin vesistövaikutuksiin. Maisematyölupapäätöksessä on todettu, että päätöksen ehtojen mukaan toteutettuna esitetty toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä asemakaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Alkuperäiset oikaisuvaatimukset ovat nähtävänä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 110 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää ottaa oikaisuvaatimukset käsiteltäväkseen ja katsoo, että oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätös olisi syytä muuttaa tai kumota, 2 hylkää oikaisuvaatimukset ja pysyttää kaupunkisuunnittelujohtajan tekemän maisematyölupaa koskevan päätöksen 7 / DRNo T kokonaisuudessaan. Käsittely Jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Klar-Kristolan kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/tomi Laukka - Kaupunkitekniikan keskus/asiakaspalvelu - Rakennusvalvontakeskus - Ympäristökeskus - Kaupunginmuseo - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / / Vuoritonttu, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh Katariina Peltola, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat tavoitteet Vuoritontun asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Yleisperiaatteet Entinen Outokummun toimistoalue muutetaan pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin km 2. Alueen korttelitehokkuudeksi tavoitellaan noin 1,5-1, Kokonaisrakenne Suunnittelualue sijaitsee Niittykummun metroaseman välittömässä läheisyydessä ja liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Toisaalta alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen, joten sillä on tärkeä merkitys kokonaisuudessa välittävänä elementtinä. Samalla alueesta muodostuu Niittykummun keskustalle selkeä kaupunkirakenteellinen pohjoisreuna. Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta. 1.3 Kaupunkikuva Riihitontuntien varrelle muodostetaan uusista asuinrakennuksista vastinpari Riihitontun kaava-alueen 6-8-kerroksisille rakennuksille. Niin Riihitontuntien kuin alueen sisäisen kadunkin katutila jäsennellään selkeästi rajautuvaksi. Alueen ytimeen tutkitaan hieman korkeampaa maamerkkimäistä rakennusta. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3-kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 110 Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistojen ja maamerkkirakennuksen muodostaman kokonaisuuden yhteyteen tutkitaan koko aluetta palvelevan pysäköintilaitoksen sijoittamista. Tonttumaan puistoalueelle avataan mahdollisimman paljon näkymiä niin katutiloista, pihoilta kuin asunnoistakin. 1.4 Liikenne Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasaasemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Liittymä alueelle säilytetään nykyisellä paikallaan Riihitontuntiellä. Asuinrakennusten ja toimistojen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Tontunmäen pientaloalueen ja Tonttumaan puistoalueen välille mahdollistetaan itä-länsi-suuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys parantamaan Tontunmäen ja Olarin välistä liikennettä. 1.5 Viherympäristö Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan tulee suunnitella tarkoin. Korttelin reunojen suunnittelussa huomioidaan rakentamisen vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevään liito-oravan ekologiseen yhteyteen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle kaupunkisuunnittelulautakunnan seuraavaan pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Vuoritonttu, havainnekuvat

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 110 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa entinen Outokummun toimistoalue pääosin asuinkerrostaloalueeksi, joka täydentää ja tiivistää Niittykummun metroaseman ympäristön kaupunkikokonaisuutta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin km 2. Alueen korttelitehokkuus on tällöin noin 1,5-1,6. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Kaavoitushanke on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Alueen nykytila Suunnittelualue liittyy suoraan Riihitontuntien eteläpuolelle suunniteltuun tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Alue rajautuu myös Tontunmäen pientaloalueeseen sekä Tonttumaan laajaan puistoalueeseen. Tällä hetkellä alueella on entisen Outokummun pääkonttorin toimitilarakennuksia luvuilta sekä niihin liittyviä pysäköintialueita ja ajoyhteyksiä. Alueen rakennukset ovat pääasiassa peruskorjausiässä eivätkä ne kaikilta osin vastaa tämänhetkisiä toimitilojen toiminnallisuudelle asetettuja vaatimuksia. Kokonaisuus liittyy katuverkkoon Riihitontuntiellä. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 110 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella kulkee pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu työpaikka-alueeksi. Alueella on voimassa asemakaava Tontunmäki, Tontunmäki muutos ja Olarinluoma (alue , lainvoimainen ). Korttelit ja sekä osa korttelista on siinä osoitettu toimitilarakennusten korttelialueiksi (KTY) ja autopaikkojen korttelialueiksi (LPA). Kaava-alueella on myös puisto-alue (VP). Alueen nykyinen rakennusoikeus on noin k-m 2. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Kaupunginhallitus päätti Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa Riihitontun asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vuoritonttu liittyy suoraan näihin asemakaavoihin ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja -rakenteellisen kokonaisuuden. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on kaavaprosessin aikana tarpeen käydä MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisuutena Vuoritontun alue suunnitellaan tiiviiksi kaupunkimaiseksi rakenteeksi, joka täydentää Niittykummun kokonaisuutta ja toimii välittävänä elementtinä Tontunmäen pientaloalueelle ja Tonttumaan puistoon.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 110 Katutilat jäsennellään selkeästi rajautuviksi. Alueen ytimeen osoitetaan hieman korkeampi maamerkkimäinen rakennus. Matalimmat rakennukset sijoitetaan Tontunmäen 2-3 -kerroksisen pientaloalueen puolelle, alueen mittakaava huomioiden. Länsireunan toimistorakennuksia säilytetään ja niitä täydennetään uudella toimistorakentamisella. Toimistokokonaisuus sitoo aluetta Tonttumaan länsipuolella oleviin Olarinluoman toimitiloihin. Uudistuva ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaava toimitilarakentaminen tukee yleiskaavan työpaikkaaluetavoitetta. Alueen ajoneuvoliikenne suunnitellaan hyödyntämään ajantasa-asemakaavan mukaista katuverkkoa, joka tällä hetkellä on korttelin sisäisessä käytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksien toiminnalliseen ja turvalliseen laatuun. Pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi myös pysäköintilaitoksiin. Korttelin sisällä olevat metsäinen kumpare ja lampi säilytetään osana korttelin sisäisiä viheralueita. Alueen hulevesien käsittely tonteilla, viivyttäminen ja johtaminen Gräsanojaan suunnitellaan tarkoin. Suunnittelussa huomioidaan vaikutus Tonttumaan puistoalueen ympäristöön sekä Gräsanojan vartta myötäilevä liito-oravan ekologinen yhteys. Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 uutta asuinrakentamista ja k-m 2 uutta toimistorakentamista. Nykyisiä toimistoja säilyy noin km 2. Koko alueen tehokkuus on tällöin noin 1,2-1,3. Asuinrakentamisen määrä vastaa noin uutta asukasta. Mitoituksen arvioidaan olevan kaavataloudellisesti suhteellisen edullinen toteuttamisen vaatiman kunnallistekniikan kustannuksiin suhteutettuna. Selvitykset Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat selvitykset: - Niittykummun ekologiastrategia, Ramboll Oy, Olarinluoman ja Tontunmäen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Niittykummun luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy Niittykummun liito-oravaselvitys, Luontotieto Keiron Oy Lukupuro-Henttaanpuro-hulevesiselvitys, Ramboll Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 110 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / / Kemisti, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Mikla Koivunen, puh Olli Koivula, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat tavoitteet Kemistin, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1. Toiminnot ja mitoitus Tavoitteena on mahdollistaa uusien tutkimustoimintaa, kaupallisia ja muita palveluita, opiskelija- ja järjestötoimintaa sekä asumista palvelevien rakennusten toteuttaminen keskeiselle sijainnille Otaniemessä. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan kerrosalaltaan noin neliömetrin kokonaisuutta. 1.2 Otaniemen kokonaisuus Suunnittelualue sijaitsee Otaniemen metroaseman sekä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömässä läheisyydessä hyvin saavutettavalla ja keskeisellä paikalla. Kemistin alueen suunnittelu on osa Otaniemen keskusta ja Otaniemi-kokonaisuutta. Tavoitteena on parantaa yhteyksiä sekä Otaniemen osa-alueiden välillä, että Otaniemestä Tapiolan ja Keilaniemen suuntaan. 1.3 Arkkitehtikilpailu Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa uutta rakentamista Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämän Mountain Man -arkkitehtikilpailun mukaisesti. Kilpailusta saadut ideat sovitetaan ympäristöön ja muihin suunnittelun lähtökohtiin. Arkkitehtikilpailun ratkettua jatkoselvitetään tarpeita nykyisten rakennusten purkamiseen ja säilyttämiseen kilpailutulosten perusteella. 1.4 Kaupunkikuva

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 110 Vuorimiehentien varteen ja vastapäätä Otaniemen kirjastoa tavoitellaan nykyistä tiiviimpää ja kaupunkimaisempaa ympäristöä, jonka suunnittelussa huomioidaan alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Ympäristön arvot sekä asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena huomioidaan sovittamalla uusi rakentaminen nykyiseen rakennettuun ympäristöön. 1.7 Mittakaava Suunnittelualueen keskeinen sijainti ja siitä johtuva suuri jalankulku- ja pyöräliikenteen määrä huomioidaan suunnittelussa siten, että katutila rajautuu kaupunkimaisesti, rakennusten alimpiin kerroksiin sijoitetaan avoimia ja näkyviä toimintoja sekä suunnittelemalla ympäristö jalankulun merkitystä painottaen. 1.8 Liikenne ja pysäköinti Keskusta-aluetta kehitetään joukkoliikenneyhteyksien sekä kävelyn ja pyöräilyn solmukohtana. Kulkuyhteydet joukkoliikenteen pysäkeiltä suunnitellaan selkeiksi. Pysäköintiohjetta tarkennetaan. 1.9 Luonto ja ympäristö Suunnittelussa huomioidaan alueen uusien ja nykyisten asukkaiden sekä muiden käyttäjien tarve luonto- ja virkistystoimintoihin sekä alueen ja ympäristön merkittävät luontoarvot ja niiden säilyttäminen. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat tavoitteet Kemistin, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt tavoitteet Otaniemen keskustan jatkosuunnittelun tavoitteiksi. Näitä täsmennetään seuraavasti: 1.1. Toiminnot ja mitoitus Tavoitteena on mahdollistaa uusien tutkimustoimintaa, kaupallisia ja muita palveluita, opiskelija- ja järjestötoimintaa sekä merkittävän asuntomäärän ja asumista palvelevien rakennusten toteuttaminen keskeiselle sijainnille Otaniemessä. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan kerrosalaltaan noin neliömetrin kokonaisuutta.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / Arkkitehtikilpailu Hyviä toteuttamisideoita ja tavoitteita toteuttavia ratkaisuvaihtoehtoja haetaan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämällä Mountain Man arkkitehtikilpailulla. Kilpailusta saadut ideat sovitetaan ympäristöön ja muihin suunnittelun lähtökohtiin. Arkkitehtikilpailun ratkettua jatkoselvitetään tarpeita nykyisten rakennusten purkamiseen ja säilyttämiseen kilpailutulosten perusteella ja liikenneyhteyksiin. 1.3 Kaupunkikuva Vuorimiehentien varteen ja vastapäätä Otaniemen kirjastoa tavoitellaan asetettuja tavoitteita toteuttaen nykyistä tiiviimpää ja kaupunkimaisempaa ympäristöä, jonka suunnittelussa otetaan huomioon alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Ympäristön arvot sekä asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena otetaan huomioon sovittamalla uusi rakentaminen nykyiseen rakennettuun ympäristöön. 1.4 Mittakaava Suunnittelualueen keskeinen sijainti ja siitä johtuva suuri jalankulku- ja pyöräliikenteen määrä otetaan huomioon suunnittelussa siten, että katutila rajautuu kaupunkimaisesti, rakennusten alimpiin kerroksiin sijoitetaan avoimia ja näkyviä toimintoja, myös yleisesti avoimia palvelu- ja liiketiloja, sekä suunnittelemalla ympäristö jalankulun merkitystä painottaen. 1.5 Liikenne ja pysäköinti Keskusta-aluetta kehitetään joukkoliikenneyhteyksien ja ajoneuvoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn solmukohtana. Ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä on oltava lautakunnan hyväksymä ajoneuvoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn pääverkostosuunnitelma kattaen koko Otaniemen. Kulkuyhteydet joukkoliikenteen pysäkeiltä ja pysäköintipaikoilta suunnitellaan selkeiksi. Pysäköintiohjetta tarkennetaan. 1.6 Luonto ja ympäristö Kemistin suunnittelussa otetaan huomioon luontevat yhteydet luonto- ja virkistystoimintoihin sekä alueen ja sen ympäristön merkittävät luontoarvot ja niiden säilyttäminen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markku Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 110 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyi seuraavat tavoitteet Kemistin, alue , asemakaavoituksen pohjaksi: Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt tavoitteet Otaniemen keskustan jatkosuunnittelun tavoitteiksi. Näitä täsmennetään seuraavasti: 1.1. Toiminnot ja mitoitus Tavoitteena on mahdollistaa uusien tutkimustoimintaa, kaupallisia ja muita palveluita, opiskelija- ja järjestötoimintaa sekä merkittävän asuntomäärän ja asumista palvelevien rakennusten toteuttaminen keskeiselle sijainnille Otaniemessä. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan kerrosalaltaan noin neliömetrin kokonaisuutta. 1.2 Arkkitehtikilpailu Hyviä toteuttamisideoita ja tavoitteita toteuttavia ratkaisuvaihtoehtoja haetaan Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämällä Mountain Man arkkitehtikilpailulla. Kilpailusta saadut ideat sovitetaan ympäristöön ja muihin suunnittelun lähtökohtiin. Arkkitehtikilpailun ratkettua jatkoselvitetään tarpeita nykyisten rakennusten purkamiseen ja säilyttämiseen kilpailutulosten perusteella ja liikenneyhteyksiin. 1.3 Kaupunkikuva Vuorimiehentien varteen ja vastapäätä Otaniemen kirjastoa tavoitellaan asetettuja tavoitteita toteuttaen nykyistä tiiviimpää ja kaupunkimaisempaa ympäristöä, jonka suunnittelussa otetaan huomioon alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Ympäristön arvot sekä asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena otetaan huomioon sovittamalla uusi rakentaminen nykyiseen rakennettuun ympäristöön. 1.4 Mittakaava Suunnittelualueen keskeinen sijainti ja siitä johtuva suuri jalankulku- ja pyöräliikenteen määrä otetaan huomioon suunnittelussa siten, että katutila rajautuu kaupunkimaisesti, rakennusten alimpiin kerroksiin sijoitetaan avoimia ja näkyviä toimintoja, myös yleisesti avoimia palvelu- ja liiketiloja, sekä suunnittelemalla ympäristö jalankulun merkitystä painottaen. 1.5 Liikenne ja pysäköinti Keskusta-aluetta kehitetään joukkoliikenneyhteyksien ja ajoneuvoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn solmukohtana. Ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä on oltava lautakunnan hyväksymä ajoneuvoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn pääverkostosuunnitelma kattaen

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 110 koko Otaniemen. Kulkuyhteydet joukkoliikenteen pysäkeiltä ja pysäköintipaikoilta suunnitellaan selkeiksi. Pysäköintiohjetta tarkennetaan. 1.6 Luonto ja ympäristö Kemistin suunnittelussa otetaan huomioon luontevat yhteydet luonto- ja virkistystoimintoihin sekä alueen ja sen ympäristön merkittävät luontoarvot ja niiden säilyttäminen. Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa yliopisto- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten kortteli nykyistä tiiviimmin rakennetuksi sekä monipuolisempaan käyttöön. Suunnittelualuetta koskeva arkkitehtuurikilpailu on käynnissä Kilpailun voittaja selvinnee vuoden 2016 aikana. Kilpailun ratkettua tavoitellaan ehdotusvaiheessa synteesiä kilpailun voittajatyön ideoista ja muista lähtökohdista, joiden pohjalta muodostetaan asemakaavallinen ratkaisu. Alueen suunnittelun lähtökohtana on noin k-m 2 rakentamista, josta asuinrakentamista on k-m 2, uusia tutkimustiloja k-m 2 sekä säilytettäviä rakennuksia k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta on aiemmin tehnyt suunnittelualuetta koskevia päätöksiä mm otsikolla Otaniemen jatkosuunnittelun tavoitteet sekä Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 110 Aloite Kaavoitushanke on käynnistynyt maanomistajien hakemuksesta. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Otaniemessä, kampusalueen keskuksessa, Aalto-yliopiston metroaseman ja tulevan Raide-Jokerin pysäkkien välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualue on toiminnallisesti keskeinen osa Otaniemen kampusaluetta. Otaniemen kampusalue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Kemistin alue ajautuu pohjoisreunaltaan asemakaavalla suojeltuun lehmuskujaan sekä Hagalundinpuistoon. Itäreunaltaan alue rajautuu Otaniementiehen, etelässä Vuorimiehentiehen ja Tekniikantiehen. Suunnittelualueella on luvuilla rakennettuja toimisto-, opetus- ja tutkimustiloja, jotka liittyvät VTT:n ja Aalto-yliopiston toimintaan sekä niihin liittyviä pysäköintialueita ja ajoyhteyksiä. Hankkeen yleisperustelut Kemistin suunnittelualueen ympäristö kehittyy Otaniemeen keskittyvän Aalto-yliopiston, länsimetron, tulevan Raide-Jokerin sekä yleisesti Otaniemeen kohdistuvan muutospaineen myötä entistä merkittävämmäksi osaksi Espoota ja Helsingin seutua. Suunnittelualueen keskeinen sijainti, nykyinen suhteellisen väljä rakentaminen sekä voimakas tarve asunnoille, palveluille ja uusille tiloille ovat keskeisimmät perusteet asemakaavan muuttamiselle. Alueelle on suunnitteilla Bionova-tutkimuskeskus, opiskelija-asuntoja, vapaarahoitteisia asuntoja, järjestötiloja, liiketiloja ja palveluita ym. monipuolisia toimintoja. Maanomistajat yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ovat käynnistäneet aluetta koskevan suunnittelukilpailun, jota käydään Kilpailun voittaja selvinnee vuoden 2016 aikana. Otaniemen keskukseen ja koko Otaniemen suunnitteluun liittyy koko alueella vaikuttava voimakas muutos, jonka myötä osa aikaisemmista suunnitelmista on muuttunut. Väre-nimellä tunnettu Aalto-yliopiston rakennus toteutuu metroaseman yhteyteen alkuperäisistä suunnitelmista poiketen mm. siten, ettei sen yhteyteen toteudu maanalaista pysäköintilaitosta. Otaniemen metrokeskuksen yhteyteen toteutuu pieniä ohikulkeviin ihmisvirtoihin tukeutuvia päivittäistavarakauppoja, ravintoloita sekä muita palveluita. Kemistin alueelle tavoitellaan näistä eroavia palveluita ja liiketoimintoja, esim. järjestötiloja. Otaniemen alueen laajuudesta johtuen kävelyetäisyydellä oleville kaupoille ja muille palveluille on kysyntää myös alueen keskuksen ulkopuolella, mitä tutkitaan alueen laajemmassa suunnittelussa.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 110 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan liiton vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue lähiympäristöineen on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (ruskea pohjaväri), tiivistettäväksi alueeksi (ruskea ruudutus) sekä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (RKY 2009). Länsimetron kohdalla on liikennetunnelin merkintä. Suunnittelualueen lähiympäristöön on osoitettu mm. Kehä I tunneleineen moottoriväyläksi sekä Otaniemen pohjoispuolinen Natura-alue. Alueella on voimassa vahvistunut Espoon eteläosien yleiskaava, jossa suunnittelualueelle on osoitettu kahta pääkäyttötarkoitusta: keskusta-alue (C) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Toisaalta koko suunnittelualue on osoitettu kehitettäväksi alueeksi. Suunnittelualueelle on lisäksi merkitty maanalainen raide asemineen, katuja sekä virkistysyhteys suunnittelualueelta Tapiolan suuntaan sekä merenrantaan. Ajantasa-asemakaavassa suunnittelualue on pääosin yliopisto- ja tutkimustoiminnan korttelialuetta (YO), puistoa (VP, P) sekä katualuetta. Rakennusoikeutta suunnittelualueelle on nykyisellään osoitettu kerrosneliömetriä. Asemakaavassa sekä maanalaisessa asemakaavassa on myös osoitettu maanalaisia tiloja mm. metron sekä kallioon louhittujen tutkimustilojen käyttöön. Suunnittelualueella ei ole asemakaavassa suojeltuja rakennuksia. Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajia ovat Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (korttelialue), Senaatti-kiinteistöt (Hagalundinpuisto) sekä Espoon kaupunki (katualueet). Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Suunnittelualueelle ja yleisesti Otaniemeen liittyy useita päätöksiä, jotka ohjaavat suunnittelua: Otaniemen jatkosuunnittelun tavoitteet (kaupunkisuunnittelulautakunta ). Otaniemen kokonaisuuteen liittyvät maankäytön ja liikennesuunnittelun tavoitteet, Otaniemen Kokokuva- raportti (kaupunkisuunnittelulautakunta ). Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet (kaupunkisuunnittelulautakunta ). Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, (kaupunkisuunnittelulautakunta ) Raide-Jokerin linjaus Espoon alueella, (kaupunginhallitus ). Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 110 ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille, (kaupunkisuunnittelulautakunta ). Otaniemen jatkosuunnittelun tavoitteissa (kaupunkisuunnittelulautakunta ) on Otaniemen keskuksen asemakaavan muutoksesta rajatun korttelin suunnittelua siten, että alueelle tavoitellaan kaupallisia ja muita palveluja, yliopiston toimintoja, opiskelija- ja järjestötoimintoja sekä vapaarahoitteista sekä opiskelija-asumista. Tavoitteena on sekoittunut kaupunkirakenne sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana. Lisäksi tavoitellaan Otaniemen keskustan osa-alueiden suunnittelun kytkeytymistä laajempaan Otaniemi-Keilaniemi-kokonaisuuteen. Otaniemen kokonaisuuteen liittyvien maankäytön ja suunnittelun tavoitteiden (kaupunkisuunnittelulautakunta ) mukaisesti alueella mahdollistetaan Aalto-yliopiston ja muun Otaniemessä tapahtuvan tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminnan sekä niihin tukeutuvan oppimisen ja yritystoiminnan jatkuminen ja kehittyminen, vähintään uuden asukkaan muuttaminen Otaniemeen painottaen erityisesti metroaseman ympäristöä, riittävät palvelut huomioiden asukasmäärän kasvu sekä opiskelijakeskuksen toteuttaminen. Suunnittelussa huomioidaan arvokas kulttuuriympäristö sekä luonto- ja maisema-arvot. Liikenneverkkoa kehitetään jalankulun ja pyöräilyn erityisalueena sekä selvittämällä koko Otaniemeä parhaiten palvelevan joukkoliikenteen toteutusta. Otaniemen keskuksen lähtökohdissa ja tavoitteissa (kaupunkisuunnittelulautakunta ) on linjattu keskuksen asemakaavasuunnittelua siten, että Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan, muita läheisiä rakennuspaikkoja tutkitaan, aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien solmukohtana, liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä, pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus ja toteutetaan sen esittämät toimenpiteet. Lisäksi Keskeinen aukio kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Lisäksi aluetta koskevat aiemmat päätökset pysäköintiohjeesta, Raide-Jokerin linjauksesta sekä teeseistä ja jatkotoimenpiteistä Otaniemen ja Keilaniemen alueelle. Viranomaisneuvottelu Mahdollinen tarve viranomaisneuvottelulle selvitetään kaavaprosessin alkuvaiheessa.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 110 Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisuutena alueelle tavoitellaan nykyistä tiiviimpää ja sekoittuneempaa keskustakorttelia, joka liittyy Otaniemen keskuksen kokonaisuuteen sekä laajemmin Otaniemen ja lähialueiden kehitykseen. Mitoitus Alueen suunnittelun lähtökohtana on noin k-m 2 rakentamista, josta asuinrakentamista on k-m 2, uusia tutkimustiloja k-m 2 sekä säilytettäviä rakennuksia k-m 2. Hankkeen toteutuksen kaavataloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä ja pääosin positiivisia, sillä rakentaminen sijoittuu olemassa olevan infran yhteyteen. Katuja ym. joudutaan todennäköisesti osin suunnittelemaan ja rakentamaan uusiksi, mutta hankkeesta on odotettavissa myös maankäyttösopimustuloja. Selvitykset Suunnittelussa hyödynnetään aiemmin laadittuja selvityksiä sekä kaavaprosessin aikana tehdään tarvittaessa uusia. Aluetta koskevia selvityksiä: - Otaniemen palvelurakenneanalyysi 2015 (Realprojekti) - Otaniemen liikenneverkkoselvitys 2014 (Ramboll) - Otaniemen keskeinen kampusalue. Kulttuuriympäristöselvitys 2014 (Livady & Maisema-arkkitehtuuri MM) - Otaniemi. Lepakkoselvitys 2014 (Keiron) - Espoon Otaniemen alueen luontoselvitys 2014 (Ympäristötutkimus Yrjölä) - Campus arkkitehtikilpailu (2012) - Pyöräilykaupungin kehittäminen Espoon metroasemien ympäristössä 2012 (Strafica) - Otaniemen liikenne- ja liikkumisreformi 2011 Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Finnoo osayleiskaava (pohjoinen), ehdotus kaupunginhallitukselle osayleiskaavaksi, alue (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mirkka Katajamäki, puh Aulis Palola, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään päätöskohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tuottamassa raportissa Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon esitetyt mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan tarvittaviin ohjaussäädöksiin asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan tekemä lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 110 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero 6658, 3 korostaa, että Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tuottamassa raportissa Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon esitetyt mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan tarvittaviin ohjaussäädöksiin asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Finnoon osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Finnoo osayleiskaava, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 Finnoo osayleiskaava-alueen raja - Finnoo osayleiskaava, kaavakartta ja kaavamääräykset - Finnoo osayleiskaava, kaavaselostus - Kaavaselostus, liitteet Kaavaselostus, liitteet Finnoon osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Finnoo osayleiskaavan jakaminen Finnoon alueen kehittämistä on tutkittu vuosien aikana erilaisina kokonaisuuksina. Toiminnallinen ja maankäytöllinen visiotyö laadittiin yhteisesti Finnoon ja Kaitaan alueelle (2011). Finnoon osayleiskaavan luonnosvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoisia rakennemalleja koko Finnoon alueen kehittämiseksi. Osayleiskaavaluonnos laadittiin vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin perusteella (2011). Tämän jälkeen Finnoonsataman alueen suunnittelusta järjestettiin yleinen kansainvälinen ideakilpailu (2012) ja Finnoonsataman alueen ruoppauksista, täytöistä ja ruoppausmassojen läjityksistä laadittiin YVA-lain mukainen vaikutustenarviointi. Arviointi valmistui Finnoon osayleiskaavaehdotus, joka koski koko Finnoon aluetta, oli nähtävillä 2015.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 110 Finnoon alueetta on suunniteltu kokonaisuutena. Osayleiskaava tuodaan kuitenkin hyväksymiskäsittelyyn kahdessa osassa aikataulullisista syistä. Keskeistä on turvata metroaseman lähiympäristön jatkosuunnittelun eteneminen ja rakentuminen metrohankkeeseen sidotussa aikataulussa. Metroaseman lähiympäristön suunnittelun edistämisen ensisijaisuus tuotiin esille jo kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksessä Eteläisen ranta-alueen suunnittelu edellyttää vielä selvitystietojen täydentämistä muun muassa virtausmittauksilla ja virtausmallinnuksilla, jonka jälkeen eteläisen osan kaavaratkaisuun voidaan tehdä tarvittavat tarkistukset. Asian liitteenä annetut vastineet koskevat Finnoon osayleiskaavaehdotuksen pohjoista aluetta. Vastineet on annettu pohjoista osaa koskeviin asiakokonaisuuksiin sekä niihin asiakokonaisuuksiin, jotka yksiselitteisesti eivät koske vain kaavaehdotuksen eteläistä osaa. Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset käsitellään myös eteläisen osan käsittelyn yhteydessä. Ensimmäisenä hyväksymiskäsittelyyn tuotava pohjoinen osa säilyttää kaavanimen Finnoo osayleiskaava. Eteläinen osa nimetään uudelleen. Finnoo osayleiskaava-alue:

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 110 Finnoo osayleiskaava Finnoon tuleva kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti alueelle tullaan muodostamaan asukkaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen keskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena sekä toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueena. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisussa suojellaan Finnoon altaan ja Finnovikenin kosteikon keskeiset osat kaavalla ja muodostetaan alueelle kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä ja on osa länsimetron kehityskäytävää. Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Metron yhteysväli Matinkylään on tavoitteena valmistua vuonna 2016 ja sen jatke Matinkylästä Finnoon kautta Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan Finnoo osayleiskaava-alueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla: Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Alueen kaavoituksen käynnistäminen oli mukana kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja tarkistettu , sekä

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 110 Alueen kuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 190 hehtaaria ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylään, idästä Tiistilään, etelästä Suomenojan venesatamaan ja lännestä nykyisen Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueisiin. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden alue ja sen länsipuolella Hannuksen pientaloalue. Alueen eteläosassa meren tuntumassa sijaitsevat Fortumin Suomenojan voimalaitos ja HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo. Vuonna 2016 alueella asui noin 680 asukasta. Alueen nykyisen katuverkon rungon muodostavat Länsiväylän eritasoliittymästä alueelle johtava Finnoonsilta, Hannuksen läpi itä-länsisuunnassa kulkevat Kaitaantie ja Hannuksentie sekä etelään johtavat Rusthollarinkatu, Hyljeluodontie ja Hylkeenpyytäjäntie. Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Voimalaitoksen kiinteistö kuuluu Fortum Power and Heat Oy:lle. Sen lisäksi alueen pohjoisosan työpaikka- ja asuntoalueen kiinteistöistä osa on yksityisessä omistuksessa. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, 1. vaihemaakuntakaava, 2. vaihemaakuntakaava ja 3. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä on kaavaselostuksen liitteenä 3. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Keskeinen osa osayleiskaava-alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu. Keskeiset osat osayleiskaava-aluetta on puhdistamotoiminnan ja voimalaitostoiminnan sekä Ali-Suomenojan teollisuusalueen toiminnan mahdollistavaa asemakaavaa. Kaava-alueen länsiosassa, Hannuksessa, Kaitaantien katualueeksi kaavoitetun alueen molemmin puolin on asemakaavoittamatonta aluetta. Osayleiskaava- alueella on vireillä yhdeksän asemakaavaa. Asemakaavat Finnoon keskus, Finnoonkallio, Matroonankatu ja Matroonankatu II käsittävät tulevan metroaseman ja sen läheiset asuin- ja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen. MRA 19 :n mukainen kuuleminen ja vuorovaikutus Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä