Ammattikorkeakoulujen kielten ja Muistio 1 (8) viestinnän vastuuopettajat

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen vastuuopettajien tapaaminen Kokkolassa Aika Paikka Tekniikan ja liiketalouden yksikkö Läsnä Anneli Airola Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ritva Ala-Louko Rovaniemen ammattikorkeakoulu Olli Ervaala Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Seija Heikkinen Kajaanin ammattikorkeakoulu Marjatta Huhta Metropolia ammattikorkeakoulu Liisa Hynynen Diakonia ammattikorkeakoulu Irene Hyrkstedt Savonia-ammattikorkeakoulu Esko Johnson Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Timo Jokisalo Jyväskylän ammattikorkeakoulu Taina Juurakko-Paavola Hämeen ammattikorkeakoulu Mirja Järvinen Metropolia ammattikorkeakoulu Maija-Liisa Kettunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tuija Kiviaho Satakunnan ammattikorkeakoulu Ritva Kosonen Saimaan ammattikorkeakoulu Ulla Lax Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Sisko Mällinen Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Eeva Pekanheimo Humanistinen ammattikorkeakoulu Sari Saarinen Laurea-ammattikorkeakoulu Ritva Saira Mikkelin ammattikorkeakoulu Heli Simon Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kerstin Stolt Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola Anja Tolonen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Eija Torkinlampi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Maija Varala Lahden ammattikorkeakoulu Aino Vuorijärvi Metropolia ammattikorkeakoulu 1 Tilaisuuden avaus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun rehtori, KTT Marja-Liisa Tenhunen avasi tilaisuuden toivottamalla osallistujat tervetulleiksi Kokkolaan. Avaussanoissaan rehtori Tenhunen korosti kielten ja monipuolisen kielten osaamisen tärkeyttä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien rooli korostuu, varsinkin kun ammattilaisten kielitaito yksipuolistuu ja muiden kielten kuin englannin kielen taitajia on suomalaisissa asiantuntijoissa yhä vähemmän. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n pääsihteeri, KT Timo Luopajärvi. Puheenvuorossaan pääsihteeri Luopajärvi kiitteli ARENEn kielityöryhmän tekemää työtä vuosina ja pahoitteli työryhmän lakkauttamispäätöstä. Työryhmä vei läpi monia tärkeitä kehityshankkeita. Rehtorineuvosto päätti kuitenkin lakkauttaa kielityöryhmä vuonna 2008, ja sitä työtä jatkaa nyt

2 kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi, joka perustettiin vastuuopettajien toimesta syksyllä Luopajärvi ei osannut yksilöidä syytä lopettamispäätökseen. Luopajärvi kiitteli myös sitä, että ammattikorkeakouluilla on kaksi edustajaa, Taina Juurakko-Paavola ja Ritva Kosonen, ylioppilastutkintolautakunnassa. Jatkossa pitää varmistaa, että nämä paikat säilyvät ja pyrkiä lisäämään edustusta ammattikorkeakoulun puolelta. Luopajärvi esitti myös haasteen vastuuopettajille. Miten taataan, että ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa varmistetaan riittävä kielitaito ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille? Sekä Marja-Liisa Tenhunen että Timo Luopajärvi nostivat myös esille koulutuspalvelut vientituotteena. Avauspuheenvuorojen jälkeen osanottajilla oli mahdollisuus tutustua tekniikan ja liiketalouden yksikön laboratorioihin ja vaatetusalan koulutuksen Body Scanneriin. Varsinkin tämä viimeinen herätti suurta mielenkiintoa. Lehtori Leena Simonen vastasi kiertokäynnistä ja Body Scannerin esityksestä. 2 Kokousjärjestelyt Tapaamisen puheenjohtajana toimi järjestävän ammattikorkeakoulun, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun lehtori Eija Torkinlampi ja saman ammattikorkeakoulun Ulla Lax hoiti sihteerin tehtävät. 3 Kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin puheenvuoro Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin puheenvuoron käytti tiimin puheenjohtaja Olli Ervaala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Asiantuntijatiimille on luotu kotisivu osoitteessa Olli esitteli kotisivut ja kävi läpi vuosien toimintasuunnitelman, joka löytyy sivustoilta. Toimintasuunnitelmasta on työstetty henkilökunnan kieli- ja viestintätaidon kehittämisen osio. Tiimin jäsen Mirja Järvinen teki asiasta kartoituksen olemalla yhteydessä eri ammattikorkeakouluihin ja kartoituksen tulokset löytyvät asiantuntijatiimin sivustoilta. Toimintasuunnitelman osio integroinnin laatukriteerit on myös viety loppuun ja tiimin suositus löytyy kotisivuilta. Tiimin sihteeri Heli Simon on yhteydessä ammattikorkeakouluihin ja pyytää lähettämään esimerkkejä integroinnin hyvistä käytänteistä.

3 4 Professionaalinen kieli ja kommunikointi 5 Kokemuksia AHOT-menettelystä Muut toimintasuunnitelmassa mainitut asiat ovat vielä työn alla ja niihin palataan myöhemmin. Tapaamisen aikana vastuuopettajat keskustelevat muun muassa AHOT-menettelystä. FL, yliopettaja Marjatta Huhta Metropolia ammattikorkeakoulusta esitteli väitöskirjansa aihetta Language and communication for professional purposes; tarvekartoitukset. Marjatta on 20 vuoden aikana tehnyt tarvekartoituksia kielten ja kommunikoinnin saralla. Hän on nyt viimeistelemässä väitöskirjaansa, jossa hän on koonnut saamansa kokemukset ja niistä kehitetyt toimintamallit. Marjatan esitys oli erittäin mielenkiintoinen ja työ väitöskirjan takana on ollut syvästi luotavaa ja moniulotteista. Esityksessään Marjatta totesikin, että viestintä on monimutkainen asia ja se todella ilmeni Marjatan esittämissä väitteissä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan väitöstilaisuutta. Marjatan esityksen kalvosarja löytyy liitteenä 1. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kielikeskusjohtaja, FT Anneli Airola alusti AHOT-menettelystä ja kokemuksista. AHOT-menettelyn onnistuminen lähtee opetussuunnitelmista ja valitettavasti nämä ovat monilta osin vielä vanhanaikaiset, eivätkä kuvaa osaamista. Keskustelua herätti myös katsotaanko AHOT opintosuoritukseksi vai onko kyseessä hyväksiluku. Hyväksiluvuksi katsotaan a) korvaaminen, b)sisällyttäminen ja c) AHOT. Termistöt ovat monessa kohdin epäselviä. Kielissä käytännön tulisi olla yhteneväinen. Tässä ammattikorkeakouluja auttavat taitostasokuvaukset. Lisäksi tuli esiin seuraavia mielipiteitä: miten arvioidaan lukiossa suoritetut valinnaiset kieliopinnot? hyväksytään ainoastaan opetusohjelmassa olevat opintojaksot pitääkö olla kaksi arvioijaa? miten resursoidaan opettajalle suoritettu työ? AHOT suoritetaan ennen opintojakson alkua tai heti alussa pitäisikö perustaa AHOT-tehtäväpankki?

4 6 Ruotsin opettajien verkostoryhmä Hoppet 7 Kokemuksia S2-opetuksesta Todettiin, että asia on vielä niin uusi, ja kokemuksia on hyvin vähän. Asiantuntijatiimin sihteeri Heli Simon esitti lomakkeen, jolla voisi kerätä kokemuksia. Lomaketta täydennettiin ja päätettiin, että Heli lähettää lomakkeen ammattikorkeakouluille ja sitä kautta saamme lisää tietoa käytänteistä. Syksyllä 2008 perustettiin Tampereen kielten opetuksen neuvottelupäivillä ruotsin opettajien verkostoryhmä Hoppet. Ryhmän vetäjäksi valittiin Mirja Järvinen Metropolia ammattikorkeakoulusta ja sihteeriksi Ritva Saira Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Mirja ja Ritva kertoivat, että ryhmä on kokoontunut muutaman kerran vuoden aikana. Muun muassa on lähestytty ammattikorkeakouluja, jotta saataisiin käyttöön täydellinen luettelo kaikista opettajista, jotka opettavat ruotsia. Tällä hetkellä vielä puuttuvat nimet muutamasta ammattikorkeakoulusta. Seuraavaksi verkostoryhmä pyrkii saamaan enemmän näkyvyyttä toiminnalle. Tämä helpottuu kun saadaan luettelo opettajista valmiiksi. Marjatan ja Ritva esitys löytyy liitteenä 2. Perjantaiaamuna tapaaminen jatkui Kokkolan kaupungintalolla vietetyn mukavan illan jälkeen. Isäntinä kaupungintalolla olivat Kokkolan Osuuspankki ja Kokkolan kaupunki. Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulun viestinnän yliopettaja Maarit Tammisto kertoi kokemuksistaan S2-opetusryhmissä. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa englanninkielisiä koulutusohjelmia on tällä hetkellä seitsemän, joista yksi on ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ensimmäinen englanninkielinen koulutusohjelma aloitti liiketaloudessa vuonna Työryhmä Finnish for Foreigners on ammattikorkeakoulussa työstänyt käytänteitä S2-opetukselle, muun muassa yhteisellä kirjalla, yhteisillä tenteillä ja luonut taitotasokuvaukset S2-opetukseen. Taitotasokuvauksia ehdotettiin käsiteltäviksi Suvi-työryhmässä ja kommentteja otetaan mielellään vastaan. Maarit painotti sitä, että on tärkeää puhua suomea ulkomaalaisille. Näin he oppivat arkielämässä käyttämään kieltä.

5 Maaritin esitys löytyy liitteenä 3. 8 Kansainvälinen oppija ammattikorkeakoulussa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Peter Finell ja viestinnän yliopettaja Esko Johnson käsittelivät esityksissään kotikansainvälistymistä ja kosmopoliittisuutta. Esko kertoi ammattikorkeakoulussa tehdyistä kartoituksista. Tutkimusten pohjalta pyritään saavuttamaan niin kutsuttu kosmopoliittinen tila eli kolmas tila, jossa kaikki säilyttävät oman kulttuurinsa ominaispiirteet. Peter Finell korosti, että kotikansainvälistyminen ei saa olla korvike sille, että opiskelijavaihtoa ei tarvita. Nämä kaksi muotoa tulee täydentää toisiaan. Esityksissä korostettiin opiskelijakunnan roolia. Integrointivaikeudet tulevat esiin ja usein ulkomaalaisilla opiskelijoilla on kohtuuttomat odotukset. Syynä tähän katsottiin usein olevan tiedon puutteen. Peterin ja Eskon esitykset innoittivat keskustelemaan ja keskustelu jatkuu varmaan monella eri organisaatiotasolla tulevaisuudessakin. Esko ja Peterin löytyvät esitykset liitteinä 4 ja 5. 9 Mielekäs oppiminen KT, TM, yliopettaja Irja Leppisaari Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta otti esityksessään Mielekäs oppiminen esille seuraavat asiat: Oppimisen uudet maisemat ja nykytila Kohti mielekkäämpää oppimista mihin suuntaan ja millä varustuksella? Autenttinen, innovatiivinen ja kansainvälinen verkko-opetus - unelma, joka voi toteutua? Opettajille osaamisensa kehittämiseen autenttisia, innovatiivisia oppimisympäristöjä virtuaalisin menetelmin. Irja korosti, että tärkeä osa tulevaisuuden oppimisympäristöjä ovat oppilaitosten väliset verkottumiset, yritykset/työelämäorganisaatiot ja asiantuntijat sekä erilaiset virtuaaliset mahdollisuudet näiden blendauksessa. Irja painotti lisäksi ohjauksen tärkeyttä. Sitä on kehitettävä jatkuvasti. Se tapahtuu verkkopedagogisten opetuskäytäntöjen kehittämisen, opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja autenttisen oppimisen vahvistamisen kautta. Irja avasi esityksessään lähemmin sitä, mitä autenttisuus on. Autenttisella oppimisella viitataan oppimiseen ympäristössä, joka tarjoaa oppijalle

6 mahdollisuuden harjoittaa aidoissa työtilanteissa käytettäviä työtapoja, menetelmiä, kognitiivisia prosesseja sekä hyödyntää autenttisia lähteitä ja materiaalia. Virtuaaliopetuksessa Irja näki haasteellisena kansainvälisyyden kehittämisen. Se vaatii aikaa. Irjan esitys löytyy liitteenä Yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laatupäällikkö Maarit Sorvisto kertoi mitä yhteistyökuvioita ammattikorkeakoululle ja Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymällä on. Yhteistyötä kehitetään eri hankkeiden kautta ja merkittävinä Maarit mainitse kemian ja sosiaalialan koulutuspolut toiselta asteelta korkea-asteelle. Tässä Maarit näki mahdollisuuksia myös valmentaa tulevia korkeaasteen opiskelijoita kielten opinnoissa. Näitä yhteistyökuvioita kehitellään parhaillaan. 11 Kielistrategia Vuosi sitten Järvenpään tapaamisessa keskusteltiin Kesussa esiin nostetusta kielistrategiasta. Asiasta keskusteltiin myös tässä tapaamisessa ja kommentteja keskusteluista; Ammattikorkeakoulut keskittyvät nyt päästrategian luomiseen ja kielistrategia kytketään siihen Töitä ei ole ammattikorkeakoulun puolella valmiina Onko kyse kielistrategiasta vai kieliperiaatteista? Tämä on johdon työkalu Nykytilaa tutkitaan esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen luodaan toimintaohjelma Joidenkin yliopistojen kielistrategiat valmiina esimerkiksi Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto Organisaatiot eri kehitysvaiheissa Beacco & Byram: Guidelines for Language Policy Planning mainittiin lähteeksi Todettiin lopuksi, että kielten ja viestinnän opettajien tulee seurata tilannetta omissa ammattikorkeakouluissa ja kommentoida johdolta tulevia ehdotuksia aktiivisesti. Tämä on kuitenkin johdon työkalu, joka myös vastaa sen syntymisestä.

7 12 Vieraskielinen opetus ja opettajakompetenssi Marjatta Huhta johti keskustelua vieraskielisestä opetusta ja opettajakompetenssista, joka on noussut keskusteluihin muun muassa Kesun kautta. Keskusteltiin muun muassa seuraavista asioista; nykytilanne on haaste otettava käyttöön positiivinen kehityspolku koulutuksellinen näkökulma asioihin, ei testauksien kautta Tärkeiksi tekijöiksi koettiin; opetusosaaminen vuorovaikutusosaaminen selkeiden tehtäväksi antojen viestiminen oppimateriaalidiskurssit: kalvot, handoutit, verkko-ohjeistus, forumit, sosiaalinen media (epävirallinen ohjausdiskurssi) kokemuksia opettajien tarvekartoituksesta: opetusdiskurssi; opetustilanteen terminologia, ohjeistukset; Koulutus voisi koostua esimerkiksi prosessista; alkusessio opetustilanneharjoittelu ja vertaisarviointi kokoukset ja neuvottelut kulttuurin huomioonottaminen kirjoitustyöpaja ja materiaalin valmistaminen loppusessio Koulutuksia voisi järjestää yhteistyössä eri alueilla Suomessa ja käyttää samoja testaussysteemejä, jos niitä löytyy. Mikäli tehdään tarvekartoitus, sen voisi suunnitella yhdessä. Verkko-opetusta kannattaa tutkia ja hyödyntää. Tapaamisessa perustettiin työryhmä pohtimaan näitä asioita. Työryhmään ehdotettiin: Birgitta Niemi Ritva Ala-Louko Luisa Stansfield? Marjatta Huhta Janne Hopeela Kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi käsittelee asiaa ja tiedottaa siitä.

8 13 Yhteistyö kielten opetuksen osalta yliopistojen kanssa 14 Anneli Airola kunniajäseneksi Rehtori Marja-Liisa Tenhunen nosti illallisella esille ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön kielten opetuksen kehittämistyössä. Tapaamisen osallistujat keskustelivat asiasta ja todettiin, että yhteistyötä on ehdotettu yliopistojen kielikeskuksille vuosina 2004 ja Tämä ei kuitenkaan ole saanut tuulta purjeisiin, vaan yliopistot ovat katsoneet parhaaksi kokoontua omassa yliopistojen kielikeskusten asiantuntijaneuvostossa. KORU-hanke mainittiin onnistuneena yhteistyöhankkeena yliopistojen kanssa. Keskusteltiin myös siitä, että onko tämä valtakunnallinen vai paikallinen asia. Tilannetta seurataan kielten ja viestinnän asiantuntijatiimissä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun edustaja Anneli Airola oli viimeistä kertaa vastuuopettajan ominaisuudessa mukana tapaamisessa. Anneli siirtyy lokakuussa ammattikorkeakoulunsa erikoissuunnittelijaksi kansainvälisessä toiminnassa. Asiantuntijatiimin puheenjohtaja Olli Ervaala kutsui Annelin vastuuopettajatapaamisten kunniajäseneksi ja kiitti Annelia ansiokkaasta työstä vuosien varrella. Moni kehittämishanke olisi jäänyt tekemättä ilman Annelin pyyteetöntä panosta. 15 Seuraava tapaaminen Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskuksen johtaja Ritva Kosonen kutsui vastuuopettajat seuraavaan tapaamiseen Lappeenrantaan. Tapaaminen on Tapaamisen päätös Tapaamisen puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut Eija Torkinlampi kiitti osallistujia aktiivisuudesta ja hyvästä työskentelyilmapiiristä ja toivotti hyvää kotimatkaa. Ulla Lax tapaamisen sihteeri Liitteet Jakelu 6 kpl vastuuopettajat