TALOUSSUUNNITELMAT VUOSILLE / SIVISTYSLAUTAKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMAT VUOSILLE 2016-2017 / SIVISTYSLAUTAKUNTA"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMAT VUOSILLE / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Palvelukuvaus Lapuan kaupungin sivistyskeskuksen yleishallinto vastaa lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Toimialaan kuuluvat seuraavat palvelut: Sivistyskeskuksen yleishallinto, aamuja iltapäivätoiminta (erityislasten), päivähoito/varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, erityisopetus, lukiokoulutus, musiikkiopiston opetus, kansalaisopiston opetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Henkilöstöä yleishallinnossa on neljä: sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, hallintosihteeri ja toimistosihteeri. Palvelun kehittäminen Tavoitteet Talousarviovuosi avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen - kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen - erityisopetuksen uudelleen organisointi - sähköisen oppilashallinto-ohjelman hankinta/käyttöönotto - esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien valmistelu - päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti - ohjaus-/johtamisjärjestelmän kehittäminen/uudistaminen sekä yhteistyön selvittäminen, koskien kulttuuri/kirjasto, musiikkiopisto/kansalaisopisto, nuorisotoimi/liikuntatoimi Suunnitelmavuodet kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen - työskentely-ympäristöjen parantaminen jatkuu - opetussuunnitelmien valmistelujen jatkaminen - päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille Käyttösuunnitelma Pätevä henkilöstö Henkilöstön pätevyys 98 %

2 VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus joka tukee lapsiperheitä heidän kasvatustehtävässään sekä suunnitelmallisesti edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminnan lähtökohtana on kiinteä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoitona sekä kunnallisena että yksityisenä. Lisäksi tuotetaan avoimia varhaiskasvatuspalveluja, jotka täydentävät ja korvaavat kokopäivähoitoa. Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä, sitä vanhemmat lapset, milloin eri tyiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjes tetty. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja suositellaan niille lapsille, jotka eivät tarvitse kokopäivähoitoa vanhempien työn- tai opiskelun vuoksi. Varhaiskasvatuspalvelua käyttävien lasten määrä Lapualla kasvaa arvion mukaan keskimäärin n. 30 lapsella vuodessa. Syntyvyys on pysytellyt korkealla viimeisen kolmen vuoden ajan, syntyvyyden ollessa keskimäärin n. 200 lasta / vuosi. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista n. 62 % käyttää varhaiskasvatuspalveluja. Kotihoidontukea maksetaan n. 30 prosentille. Alle kouluikäisten lasten määrän kasvu vaikuttaa merkittävästi varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään, johon vastataan järjestämällä kunnallisia - sekä yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Yhteistyömahdollisuuksia, -prosesseja ja palveluverkkoa kehitetään vaiheittain perustehtävän ympärille, huomioiden olemassa olevat vahvuudet, haasteet ja monialainen yhteistyö. Varhaiskasvatuspalvelujen rakenteellisia muutoksia tehdään palvelujen riittävyyden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelurakenne, henkilöstö- ja taloussuunnittelu liitetään johdonmukaisesti toisiinsa. Asiakkuus- ja palveluprosessien hallintaa, tehokkuutta ja sujuvuutta kehitetään sähköisellä asiakaspalvelulla sekä tietojärjestelmillä, mm. hoitoaikaperusteisen laskutusjärjestelmän käyttöönotolla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia vahvistetaan henkilöstökyselyn palautteiden pohjalta. Lasten osallisuutta ja hyvinvointia sekä huoltajien osallisuutta vahvistetaan, asiakaspalautetta hyödyntäen. PÄIVÄKOTI Palvelukuvaus

3 Päiväkodeissa toiminta järjestetään pienryhmätoimintana. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjes tetään päiväkodeissa niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Varhaiskasvatuspalvelun jatkuva kysynnän kasvu ja nykyinen palvelurakenne edellyttä vät uusien päiväkotien ja tilaratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista. Pyrkimyksenä on sovittaa palveluverkot yhteen siten, että niistä syntyy lapsen näkökulmasta ehyt ja joustava varhaiskasvatus- ja oppimispolku. Palveluverkon tilaratkaisuilla myötävaikutetaan myös henkilöstön välisen yhteistyön toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen kausiluontoisiin vaihteluihin vastataan kustannustehokkaasti henkilöstöliikkuvuudella, joustavilla sijaisjärjestelyillä ja päivähoitopaikkojen keskittämisellä. Suunnitelmavuodet Suunnitelmakaudelle suunnitellaan uutta 105 -paikkaista päiväkotia Alangon alueelle, koulun yhteyteen. Uusi päiväkoti-koulu on oleellinen osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenteellista muutosta ja palveluverkon kehittämistä. Laaditaan ja otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen suunnitelma sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Varhaiskasvatuspalvelun kysyntään vastaaminen / tilapäis-ten toimipisteiden korvaami nen Päiväkotihoidon sisällön laadullinen kehittäminen Erityisvarhaiskasvatuksen Uudet päivähoitopaikat ja tilaratkaisut. Alangon päiväkoti-koulu Työhyvinvoinnin vahvistaminen, osaamisen jakaminen, osallisuus Jaettu- ja pedagoginen johtajuus Lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen Monialainen yhteistyö Varhaiskasvatuksen suunnitelma Erityis- ja tukipalveluiden

4 kehittämi nen Avoimen varhaiskasvatuksen vakiinnuttaminen kehittäminen yhdessä esi- ja alkuopetuksen kanssa Osa-aikaisten varhaiskasvatuspalvelujen korvaaminen Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Toimintapäivät, toteutu neet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelli nen) PERHEPÄIVÄHOITO Palvelukuvaus Perhepäivähoitoon sisältyy ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoitajan kotona antama hoito, lasten kodeissa annettava hoito ja kolmiperhepäivähoito. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Perhepäivähoidon palvelukokonaisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä pyritään uusien hoitajien rekrytointiin ja pedagogisen johtamisen vahvistamiseen. Ryhmäperhepäivähoidon palveluverkkoa kehitetään kohti pysyvyyttä sekä toimintakykyisiä ja taloudellisesti tehokkaita yksiköitä. Suunnitelmavuodet Perhepäivähoidon määrän ja laadun säilyttäminen ja kehittäminen tasavertaisena varhaiskasvatuksen palvelumuotona. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Ammatillisen osaamisen yllä pitäminen Työn johdolliset ohjauskäynnit vähintään 2 krt / vuosi / perhepäivähoi taja.

5 Perhepäivähoidon sisällön laadullinen kehittä minen Säännölliset työpaikkakokoukset Työhyvinvoinnin vahvistaminen, osaamisen jakaminen, osallisuus Lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen Varhaiskasvatuksen suunnitelma Pysyvät tilaratkaisut Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelli set) Perhepäivähoito, hoitajan oma koti Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelliset) KOTIHOIDON TUKI, YKSITYISEN HOIDON TUKI JA PALVELUSETELI Palvelukuvaus Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheille heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeen pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Kotihoidon tuki on kunnallisen päivähoidon vaihtoehto. Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman tai muun huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalla. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia, joka/ jotka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa.

6 Palveluseteli myönnetään perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotihoitoon. Varhaiskasvatuksen palveluseteli on harkinnanvarainen vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiseen, palveluseteliin ei ole subjektiivista oikeutta. Perhe ei voi samanaikaisesti saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palvelun kehittäminen Tavoitteet Talousarviovuosi 2015 Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuutta selvitetään. Palvelusetelin avulla laajennetaan ja vakiinnutetaan palvelutuotantoa sekä lisätään perheiden valin nan mahdollisuuksia. Yhteistyötä lisätään ja kehitetään kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kesken. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Päivähoidon palvelurakenteen vakiinnuttaminen Palvelusetelin laajentaminen n. 20 %:n koko varhaiskasvatuspalvelun kokonaisuudesta Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Kotihoidon tuki / perheitä Kotihoidon tuki / lapsia Palveluseteli / lapsia PERUSOPETUS, Alakoulut Palvelukuvaus Lapualaisille lapsille järjestetään ikäkauden ja edellytysten mukaista perusopetusta, joka edistää oppilaiden tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä. Kouluissa hankitaan tavoitteellisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehitetään tervettä itsetuntoa.

7 12 koulua tarjoaa oppilaille korkeatasoisen ja monipuolisen opetuksen. Alanurmon koulu Hautasen koulu (vuosiluokat 1-9) Kauhajärven koulu Liuhtarin koulu Poutun koulu Ruhan koulu Haapakosken koulu Hellanmaan koulu Keskuskoulu Männikön koulu Ritamäen koulu Tiistenjoen koulu Esiopetusta järjestetään myös alakoulujen yhteydessä kahdeksalla koululla: Alanurmon, Hellanmaan, Kauhajärven, Keskuskoulun, Männikön, Ritamäen, Ruhan ja Tiistenjoen koululla. Lisäksi järjestetään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan tarvittaessa eri tukimuodoin kuten tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella. Erityistä tukea saavien opetus järjestetään pääosin Keskuskoululla ja Hautasen koululla. Erityistä tukea saavia opetetaan myös muun opetuksen yhteydessä tarvittavin tukijärjestelyin. Huoltajille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet aktiiviseen vuorovaikutukseen koulun kanssa. Keinoina ovat mm. vanhempainillat ja -vartit, yhteiset tilaisuudet ja tiivis tiedonkulku koulun ja kodin välillä. Huoltajat osallistetaan myös opetussuunnitelman uudistamiseen. Lasten iltapäivätoimintaa järjestetään tarpeen mukaisessa laajuudessa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea saaville oppilaille. Toimintaa järjestetään, mikäli toimintayksikössä on osallistujia vähintään kymmenen. litapäivätoiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä Lapuan kristillisen kansanopiston kanssa. Palvelun kehittäminen Keskuskoululle keskittynyttä erityisopetusta hajautetaan tukitoimien mahdollistamana lähikouluilla. Vahvistetaan oppilaiden oikeutta opiskella lähikoulussa mahdollisimman pitkään Hautasen koulu siirretään Alanurmon koulun yhteyteen. Hajautetun mallin myötä konsultatiivista ja osa-aikaista erityisopetusta lisätään, sekä kehitetään tehostettua tukea. Oppilashuoltoa ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua kehitetään. Talousarviovuosi 2015

8 - opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus - pedagogisen johtamisen kehittäminen - opetussuunnitelmatyön jatkaminen - oppimisympäristöjen vaiheittainen kehittäminen - oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla - oppilashuollon käytänteiden kehittäminen Suunnitelmavuodet opetussuunnitelmatyön, pedagogisen johtamisen ja kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden jatkaminen - erityisen tuen hajauttaminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla - konsultatiivisen erityisopetuksen kehittäminen - oppimisympäristöjen kehittäminen jatkuu - koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti PERUSOPETUS, Yläkoulu Palvelukuvaus Yläkoulu antaa opetusta vuosiluokilla 7-9, jonka tavoitteena on oppilaan päättötodistus ja mahdollisuus siirtyä toisen asteen opintoihin sekä antaa oppilaalle elämässään tarvittavat tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksessa ja kasvatuksessa edistetään sivistystä ja annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen monipuolisesti. Oppilaille opetetaan vastuuntunnon merkitystä, omatoimisuutta ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä. Oppilaalle ja koko henkilökunnalle taataan ja turvataan turvallinen oppimisympäristö, johon kuuluu myös hyvä koulukuljetus. Koulu toteuttaa KiVa-koulu-menetelmin koulukiusaamiseen puuttumista ja kiusaamisen ehkäisyä. Koulu osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joissa oppilaille tarjotaan mielekkäitä oppimispolkuja yläkoulun aikana. Opintomenestyksen turvaamiseksi koulussa annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 2 kokoaikaista erityisopettajaa ja 4 kokoaikaista erityisluokanopettajaa luokanopetuksensa lisäksi. Oppilaanohjauksen kautta oppilaan omaa oppimisympäristöä ja käsitystä tulevasta työympäristöstä vahvistetaan.

9 Koulun terveydenhuolto hoitaa säännölliset terveystarkastukset, opettaa terveitä elämäntapoja ja säännöllistä ruokailua. Ongelmatilanteissa toimitaan aktiivisesti kotien, koulupsykologin ja -kuraattorin, -lääkärin ym. tahojen kanssa. Koulu osallistuu valtakunnallisiin arviointi- ja vertailututkimuksiin, joiden kautta palvelua voidaan kehittää. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Tavoitteena on uuden oppilashallintajärjestelmän ja ajanmukaisen TVT tekniikan käyttöönoton lisääminen ja asianmukaisten opetusmateriaalin uusiminen säännöllisesti ja muun opetusmateriaalin päivittäminen. Oppilaiden ja opettajien käyttöön tulee saada sähköinen oppimisalusta. Uudistetun opiskelija- ja oppilashuoltolain käytänteiden vaikutusten seuranta ja valmistautuminen vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistukseen. Opetussuunnitelmauudistuksen seudullinen ja paikallinen työ tulee saattaa valmiiksi. Tämä edellyttää henkilöstön koulutusta ja osallistamista. Yläkoulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Toimintaa tukevina toimenpiteinä on oppilaiden osallistaminen ja aiheen koulutus sekä fyysisen piha-alueen saattaminen aktiivisuutta tukevaksi. Yläkoulun koulupäivien rakenne tarkastellaan uudelleen. Valinnaisuutta kehitetään palvelemaan tulevia uravalintoja ja harrastuneisuutta. Tarjotaan valinnaisaineita, joiden avulla oppilaat voivat vaikuttaa niin oman koulun kuin koko kaupungin toimintaympäristöön. Kiinteistön kuntoon liittyvien puutteiden korjaustoimenpiteiden toteuttaminen. Maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden huomioiminen koulussa tarjoamalla edellytykset maahanmuuttajien opiskelulle. Toiminnan kehittäminen ja organisoiminen tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Joustavan Perusopetuksen toiminta on vakiintunut ja sen kautta haetaan uusia käytännönläheisiä opetuskäytäntöjä koko yhteisön käytettäväksi. Suunnitelmavuodet

10 Koulussa on käytössä ajanmukainen opetusvälineistö kaikissa opetustiloissa. Käyttöön on otettu uusia sähköisiä opetusmateriaaleja, oppimisalusta ja oppilashallintajärjestelmä. Koulun tietoverkko on tasolla, joka takaa mainittujen materiaalien ja menetelmien täyden käytön. Koulun kiinteistö on saatettu sellaiseen kuntoon, jossa voidaan taata terveellinen oppimis- ja työympäristö oppilaille ja henkilöstölle. Koulun kiinteä varustelu on uusittu tarpeiden mukaan. Maatalouslyseon kiinteistön käytöstä opetuskäyttöön on pyrittävä eroon. Uusi opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus käynnistyy. Henkilöstön määrä tulee saattaa tarpeen tasolle ja opetusryhmien koko pyritään pitämään tarkoituksenmukaisena. Koulun kerhotoimintaan tulee panostaa ja toiminnan saavutettavuutta pyritään edelleen kehittämään yhdessä Liikkuva koulu hankkeen kanssa. Yläkoulu pyrkii vahvistamaan olemassa olevia ja luomaan uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvata päättötodistuksen saannin kautta jokaiselle oppilaalle pääsy toisen asteen opintoihin. Koulukiusaamisen ehkäisy Kodin ja koulun yhteistyö. tehostettu poissaoloihin puuttuminen Opetussuunnitelmauudistuk seen valmistautuminen Aktiivinen arki Laadukas opetus pätevällä ja määrältään riittävällä henkilöstöllä. Päättötodistus ja oppilaanohjaus sekä seuranta. KiVa-koulu-projekti / 0-toleranssi. Aktiivinen yhteydenpito koteihin. Kotien osallistaminen. Seuranta oppilashallintajärjestelmän keinoin. Henkilöstön koulutus Liikkuva koulu hanke, kerhotoiminta ja koulupäivän kokonaisuuden rakentaminen Tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Tuntikehys 1131,5 1171,5 1116, ,8 yleisopetus 981, , ,5

11 luokkamuotoinen eo 84, yksilöllinen eo 50, Henkilökunta - opetushenkilöstö 48, muu henkilökunta 11,5 12,5 12, LUKIOKOULUTUS Palvelukuvaus Lapuan lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa valmentava toisen asteen oppilaitos. Lapuan lukion tehtävänä on tarjota laadukasta ja monipuolisesti painotettua lukiokoulutusta. Opetuksen järjestämisessä pyritään siihen, että opiskelijoiden kurssivalinnat toteutuisivat mahdollisimman laajasti. Opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä päivittäisestä koulutyön sujumisesta pitävät huolen lukion opiskeluhuoltoryhmä ja oppilaskunnan edustajana oppilaskunnan hallitus. Lukiokoulutuksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat Lapuan yläkoulu, Sedu Lapua, Lapuan kansalaisopisto, Lapuan kaupungin pääkirjasto, Opinlakeus-verkosto ja Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Lapuan lukion uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa lukion henkilökunta on mukana uudisrakennuksen suunnittelussa saatujen lukiokoulutuksen arviointitulosten perusteella pyritään edelleen kehittämään lukiokoulutusta Lapualla valittujen kehittämishankkeiden avulla hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa varautuen näin sähköiseen ylioppilastutkintoon ja uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin

12 seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin opiskeluhuoltoryhmä mukauttaa lukion opiskeluhuoltotyön uuden opiskelijahuoltolain ja -suunnitelman mukaiseksi. yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jatketaan ja yhteistyön tuloksia arvioidaan oppilaskuntatoimintaa kehitetään tavoitteena yhteisöllisyyden ja kouludemokratian lisääminen lukion näkyvyyttä lisätään osana lukion markkinointityötä rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita jatketaan Suunnitelmavuodet Lapuan lukion uudisrakentamisessa edetään suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen lukiokoulutuksen kehittämishankkeita jatketaan ja/tai arvioidaan niiden toteutumista opetusteknologia- ja kalustohankintoja jatketaan seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin opiskeluhuoltotyön toteuttamista ja tuloksia arvioidaan sidosryhmäyhteistyötä jatketaan ja uusia yhteistyökumppaneita ja muotoja etsitään oppilaskuntatoimintaa kehitetään ja arvioidaan arvioidaan lukiomarkkinoinnin onnistumista Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan Lapuan nuorille opetukseltaan tasokas sekä varusteiltaan ja tiloiltaan ajanmukainen, kilpailukykyinen lukio. - kehitetään opetuksen sisältöä ja toteutusta arviointityön kautta valittujen kehittämishankkeitten avulla - hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa ja kalustoa - uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa 50 % lapualaisista peruskoulun 9. luokan oppilaista aloittaa toisen - pidetään ysiluokkalaisille suunnattuja lukioinfoja yhteistyössä Lapuan yläkoulun kanssa

13 asteen opinnot Lapuan lukiossa syksyllä jatketaan lukiokoulutuksen yhteismarkkinointia Opinlakeuden lukioiden kanssa - lukion näkyvyyttä paikallisella tasolla lisätään esim. lehtijuttujen muodossa Vähintään 90 % lukioikäluokasta suorittaa sekä lukion oppimäärän että ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa, loput enintään 4 vuodessa. - lukion opetusjärjestelyt(ops ja kurssitarjotin) mahdollistavat 3 vuoden tavoiteaikataulun - järjestetään yksilöllistä opinto-ohjausta - opintojen etenemistä seurataan systemaattisesti(aineenopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja) Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Opiskelijamäärä Tuntikehys opetus opinto-ohjaus lukioresurssi kerroinlisä yhteensä 337,88 25,50 56,32 34,45 454,15 342,04 24,29 53,22 36,01 455, Opetushenkilöstö Muu henkilöstö 3+1(osa-aikai nen) 3+1(osa-aik ainen) 3+1(osa-aik ainen) (osa-aik ainen) MUSIIKKIOPISTOPALVELUT Palvelukuvaus Lapuan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista (L /633) opetusta antava lakisääteinen oppilaitos. Toimintaa ohjaavan valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on hyvän ja elinikäisen musiikkisuhteen luominen. Musiikkiopiston kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Opetuksen lähtökohtana on hyvä ja kehittävä harrastus, joka ohjaa oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opiskelu auttaa

14 Palvelun kehittäminen oppilasta löytämään musiikin avulla välineen ja väylän omalle itseilmaisulleen. Opiskelu antaa musiikkialasta kiinnostuneille oppilaille valmiudet hakeutua musiikkialan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen. Musiikkiopiston tehtävänä on myös paikallisen ja kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus ja yhteistyö muiden musiikin- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Opetustarjontaan kuuluu musiikkileikkikoulutoiminta, eri instrumenttien soitonopetus, kamari- ja kansanmusiikin opetus, musiikin perusteiden opetus, pop-/jazzmusiikin opetus ja siihen liittyvä bänditoiminta. Soitinvalikoimaan kuuluvat jousisoittimet, puu- ja vaskipuhaltimet, piano, cembalo, kitara, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, harmonikka ja yksinlaulu. Talousarviovuosi jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaisen soitinopetuksen opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen - uuden, opiston oman opetussuunnitelman käyttöönotto - yhteistyö oman paikkakunnan eri toimijoiden ja lähialueiden musiikkiopistojen kanssa - orkesteri-, kamarimusiikki- ja iltamusiikkikonserttien vierailut ja järjestäminen kouluille/-lla - Härmänmaan, Alajärven ja Lapuan musiikkiopiston yhteinen Pienyhtyetapahtuma helmikuussa soitinesittelykonsertin järjestäminen ja tarjoaminen päivähoidon lapsille sekä mahdollisesti myös alakoulun1.-2-luokkalaisille- - runsas konserttitoiminta ja musiikkitarjonta omalla paikkakunnalla - puhallinorkesteritoiminnan kehittäminen: koulutuksen ja konsertin järjestäminen helmikuussa 2015 E-P:n kulttuurirahaston apurahan turvin - henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle - internet-sivujen kehittäminen opiston toiminnan monipuolisena informaation lähteenä - erityisten oppijoiden huomioiminen ja tarvittaessa henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen, henkilökunnan koulutus aiheeseen, menettelytapojen pohdinta ja soveltaminen opetustyössä - perusturvan kanssa yhteistyössä erillisestä anomuksesta myönnettävät vapaaoppilaspaikat Suunnitelmavuodet

15 - musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta viihtyvät ja voivat hyvin laadukkaan, monipuolisen ja korkeatasoisen opetuksen tarjoaminen lapualaisille sekä sopimuskuntien lapsille ja nuorille monipuolisen orkesteri- ja yhtyetoiminnan ylläpitäminen opiston kokonaisvaltainen kehittäminen -Virvatuli-itsearviointimenetelmän ja sen avulla tehtyjen kyselyiden tulosten hyödyntäminen opiston kehittämisen pysyvänä välineenä yhteistyön ylläpitäminen kaupungin eri yksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa - konsertit, esiintymiset, yhteiset tapahtumat, soitinvalmennus/ Poutun koulu, musiikkikerho/liuhtarin koulu, monipuolinen yhteistyön jatkaminen lähialueen musiikkiopistojen ja ystävyyskaupunkien musiikkioppilaitosten kanssa valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen ja resurssit huomioiden kansainvälisen toiminnan elvyttäminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Valtionosuustuntimäärän säilyminen nykyisellä tasolla Koko toiminnan kehittäminen valtakunnallisen ja opiston oman opetussuunnitelman puitteissa - Musiikkiopiston säilyminen itsenäisenä, ei yhdistymistä muihin musiikkiopistoihin - taloussäästöjä ei tehdä valtionosuuden menettämisen riskillä - Työkaluna v toteutetun Virvatuli-itsearviointi-hankkeen tulosten mukaisen kehittämissuunnitelman luominen -opiston uuden opetussuunnitelman käyttöönotto -henkilöstön monipuolisen osaamisen hyödyntäminen -avoimuus toiminnassa ja tiedotuksessa niin talon sisällä kuin ulospäinkin Tunnusluvut Talouden tunnusluvut

16 Suuren valtionosuuden vuoksi toiminta on kaupungille edullista. Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Kulut yhteensä Toimintatuotot maksutuotot vuokratuotot *) Valtionosuus Kaupungin osuus *) hinnat laskettu suunnitelluilla lukukausimaksujen ja soitinvuokrahintojen korotuksilla Annettava opetus perustuu oppituntiin lukuvuodessa (n. 320 t/viikko). Em. tuntimäärä tulee käyttää valtionosuusperusteen säilyttämiseksi. Opetuksen tunnusluvut Oppilaat Opetustunnit (arvio) Oppilasmäärä Vars. oppilaat Musiikkileikkikoulu Solistiset tasosuoritukset (arvio) Päättötodistukset Perustaso Mus.opistotaso Taloudellisuustavoitteet Musiikkiopistoa johdetaan taloustavoitteet huomioiden, kuitenkaan valtionosuutta riskeeraamatta. Toimenpiteinä talouden tasapainoon mm. seuraavat: - korotukset sekä lukukausimaksuihin että soitinvuokriin - hankintojen minimointi - henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle - tiloja vuokrataan ulkopuolisille ottaen huomioon oma käyttötarve - yhteiset opettajat lähialueen muiden musiikkiopistojen kanssa

17 KIRJASTOPALVELUT Kirjastolaissa (904/1998) säädetään yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palveluiden valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto on valtionosuusrahoitteinen peruspalvelu. Palvelukuvaus Lapuan kaupunginkirjasto organisoi ja ylläpitää kirjasto- ja tietopalveluja Lapuan ja ympäristökuntien asukkaille sekä yhteistyökumppaneilleen. Kirjastolla on kolme toimintayksikköä: pääkirjasto, kirjastoauto ja Tiistenjoen sivukirjasto. Kirjasto hoitaa myös lukion kirjastoa sekä ylläpitää siirtokirjakokoelmia Seppämestarin, Saarenpään, Myllytuvan palvelukodeissa sekä Hopearinteen vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia toimitetaan pyydettäessä myös muille yhteisöille. Pääkirjasto on avoinna talviaikaan kuutena päivänä viikossa, yhteensä 44 tuntia. Kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) kirjasto on avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 38 tuntia. Infopisteen hoitaja pitää lehtilukusalia avoinna myös sunnuntaisin ja kesäaikana lauantaisin ja sunnuntaisin. Pääkirjasto sijaitsee Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kirjastoauto (vm. 2001) liikennöi kaupungin eri osissa, eri päivinä ja osin myös vuoroviikoittain. Kirjastoauton reitteihin sisältyvät, tavallisten pysäkkien ohella, kaikki alakoulut ja osa päiväkodeista. Pysäkkejä on 70 kpl. Kirjaston kotipalvelua, joko iän tai sairauden takia liikuntaesteisille asiakkaille, hoidetaan pääkirjastosta käsin. Tiistenjoen sivukirjasto on avoinna 21 tuntia, kolmena päivänä, viikossa. Sivukirjasto sijaitsee Tiistenjoen koululla. Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä Lakia-kirjastojen kanssa. Lakia-kirjastoja ovat Isonkyrön, Jalasjärven, Laihian kunnankirjastot, Kauhavan ja Lapuan kaupunginkirjastot. Kirjastoilla on yhteinen Aurora- kirjastojärjestelmä ja internetissä toimiva asiakasliittymä tiedonhakua ja omatoimisia lainaus- ja varaustoimintoja varten. Lakia-kirjastoilla on myös yhteinen aineiston kuljetusjärjestelmä, jonka avulla asiakkaiden varaamaa ja palauttamaa aineistoa kuljetetaan kirjastojen välillä kaksi kertaa viikossa. Kirjasto tekee yhteistyötä säännöllisesti päiväkotien, peruskoulujen, lukion ja muiden paikkakunnan oppilaitosten kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat kulttuuritoimi, nuorisotoimi sekä useat kaupungissa toimivat yhteisöt, esim. Kyösti Vilkuna-seura ja Pohjola-Norden yhdistys. Hankeyhteistyötä tehdään myös kaikkien Etelä-Pohjanmaan kirjastojen kesken.

18 Kansainvälistä yhteistyötä tehdään virolaisen Rakveren kirjaston kanssa. Yhteistyö irlantilaisen Dundalkin kirjaston kanssa on edelleen vireillä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Kirjaston lainaus ja kävijämäärä pysyy ennallaan tai lisääntyy, osa lainauksesta tapahtuu lainausautomaateilla. Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma. Kirjaston aineiston hankinnassa pyritään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolle. Sähköisten aineistojen hankintaa lisätään ja verkkopalveluja monipuolistetaan edelleen. Kirjastoauton reittejä uudistetaan tarpeen mukaan. Kirjasto toimii koulutuksen tukena kaikilla koulutusasteilla. Kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta aikuisille, lapsille ja nuorille. Vanhusten kirjastopalvelut jatkuvat entisellä tasolla. Kirjastopalveluita markkinoidaan lapualaisille maahanmuuttajille. Kirjasto toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Lakia- kirjastot ovat liittyneet kansalliseen kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteiseen tiedonhakujärjestelmään Finnaan. Sopimus liittymisestä on allekirjoitettu ja liittyminen Finnaan tapahtuu, tällä tietoa, vuoden 2015 alussa.. Kansainvälinen toiminta jatkuu. Kirjastoon hankitaan kaksi lainaus-palautusautomaattia. Suunnitelmavuodet Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät lisääntyy. Kirjaston aineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla. Sähköisiä aineistoja ja palveluita tarjotaan asiakkaiden käyttöön. Kirjastoautopalveluita kehitetään edelleen Kansainvälinen toiminta jatkuu. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma Alle 5 vuotta nuoremman aineiston määrä on vähintään % kirjaston kokoelmasta ja poistot n. 8 % vuodessa, aineiston lainaus kasvaa. Kirjaston aineistonhankinta on vähintään OKM:n Kirjastoon hankitaan vähintään 300 kirjaa, joista osa sähköisessä muodossa ja vähintään 100 kpl muuta aineistoa

19 laatusuosituksen tasolla Kirjastossa on ajantasainen ja moderni kirjasto- ja tiedonhakujärjestelmä Kirjaston käyttö lisääntyy /1000 as. vuodessa. Kirjastossa on käytössä Aurora-kirjasto-ohjelmisto, verkkokirjasto ja kansallinen Finna-tiedonhaku-ohjelma. Käytössä on myös i-padeja tiedonhaunja kirjastonkäytön opetukseen Lainaus- ja kävijätilastojen seuranta Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Tot 2015 Lainat/as 18,11 17,4 20,5 18 Käynnit/as 8,25 8,35 10,5 9 Aineiston hankinta / kirjat/laatusuositus 350 /1000 as Aineiston hankinta /muu aineisto/ laatusuositus 100 /1000 as Verkkokäynnit kstossa / as , ,76 2, Lainaajat %/asukasluku 38,2 34,7 40,5 38,5 Lainaus /kokoelma 1,87 1,7 2,5 2,5 Taloudellisuus 1,3 1,2 1 1 Toimintakulut /as 43, Taloudellisuus = henkilöstökulut /as+ aineistokulut/as käynnit/as + lainat/as KULTTUURIPALVELUT Yleistä Kaupungin strategiasta 2017 johdettuna kulttuuripalvelujen tuottavuutta pyritään lisäämään anomalla museoiden vakituista valtionosuutta, ja tästä lähtökohdasta muuttamalla organisaation rakennetta eläköitymiseen liittyen. Vanhan Paukun jatkuvalla kehittämisellä yhtenä POHJANMAAN HUIPPU -kohteista vastataan matkustushaluisten ihmisten globaaliin tarpeeseen. Elinkeinojen kehittämisen suhteen tämä tarkoittaa luovien alojen yrittäjien ja turismiin suuntautuvien

20 Palvelukuvaus kauppaliikkeiden sijoittumista kulttuurikeskukseen. Avustamisen lähtökohtana yhteisöjen tukemisessa on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kulttuurikeskuksen kv-valmiuksia ylläpitämällä ja kuntalaisten osallistamisella kansainvälisyyteen eri keinoin tuodaan yhteisön kehittämiseen uusia näkökulmia ja paikallisesti sovellettavia ideoita. Kaupungin keskustan viihtyvyyttä edistetään tapahtumien avulla yhdessä Lapuan yrittäjäjärjestön kanssa. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) ja museolaki (729/1992) sekä lakeihin liittyvät asetukset määrittävät kulttuuripalvelujen ja museotoiminnan järjestämistä paikallisella tasolla. Kaupungin kulttuuripalvelut jakaantuvat kulttuuritoimeen ja Lapuan kaupungin museot -yksikköön, jotka sijaitsevat Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kulttuuripalveluja ohjaa Lapuan kulttuuristrategia , jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi Kulttuuritoimi tarjoaa alansa yleisiä asiantuntijapalveluita, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia itsenäisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä tukee taiteenharrastajia, ammattitaiteilijoita ja alansa yhdistystoimintaa. Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden ja taiteen perusopetuksen tukeminen, luovien alojen yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden edellytysten parantaminen, EU-hanke-toiminta sekä kansainvälinen toiminta pääasiassa kaupungin ystävyyskuntien kanssa ovat myös toiminnan keskiössä. Yhteistyötä ylläpidetään maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Lapuan kaupungin museot muodostuu taidemuseosta ja kulttuurihistoriallisesta yksiköstä, jonka kokoelmista on muodostettu patruunatehtaan historiaa ja Lapuanliikettä sekä Pyhälahden valokuvaamoa esittelevät näyttelyt. Kotiseutuarkisto kerää yksityisluonteista arkistoaineistoa. Verkossa toimii Lapuan historiallinen tietokanta HELEMI. Lapuan kaupungin museot toimii museolain tavoitteiden mukaan Lapuan kaupungin alueella sekä sen lähialueella. Näyttelytoiminnassa harjoitetaan myös kansainvälistä toimintaa. Taidemuseon toiminnassa painotetaan erityisesti museopedagogiikkaa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Hyvinvointi, osallisuus, yhteisöllisyyden vahvistaminen

21 Tavoitteet - Kulttuuristrategian yhdistys- ja harrastustoimintaa koskevien toimenpiteiden jatkaminen: vuotuinen kotoutustapahtuma uusille lapualaisille, jossa paikalliset yhteisöt esittelevät harrastusmahdollisuuksia - Kulttuurin hyödyntäminen hyvinvointityössä Kulttuurinen huolenpito -hankkeen tulosten pohjalta, kulttuurireseptin käyttöönotto. -Tehtaanjohtajan asunnon ja pohjanallilataamon saaminen kulttuuriyhdistysten käyttöön Vanha Paukku, kulttuuriyrittäjyys, kansainvälisyys Vanhan Paukun toiminnallistaloudellinen kehittäminen: - Ensisijaisesti matkailua palvelevien kauppaliikkeiden hankkiminen työkalutehtaaseen yhdessä elinkeinotoimen kanssa. Suunnitelma luovien alojen/ käsityö-alan yrittäjien sijoittamisesta lyijylankaosastoon. Suunnitelma/toteutus kokoustiloista makasiinin II kerrokseen. Kulttuuriyrittäjyyden/luovien alojen edistäminen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus ry:n/aisapari ry:n kanssa, kv-osapuolina Louth County Council ja Ards Borough Council. - suunnitellaan/ järjestetään mm. Meet the Maker - tapahtuma Aisaparin alueella - valmistellaan EU- hanketta/yhteistyön jatkamista Louth Craftmarkin ja Ards Craft käsityöorganisaatioiden kanssa. Matkailu, vetovoimaisuus, identiteetti - Vanhan Paukun tapahtumatuotannon(ohjelmistokaudet) ja kokousmatkailun (puitteet, markkinointi) kehittäminen myyntitoiminnan lisäämiseksi - Lapuan ystävyyskaupunkien/kv-suhteiden esiintuominen kulttuurikeskuksessa - Joulu Kauppakadulla -tapahtumasarjan suunnitelma yhdessä Lapuan yrittäjien kanssa. - Järjestetään hyvinvointiin liittyvä tapahtuma areenassa. Suunnitelmavuodet kehitetään ystävyyskuntatoimintaa verkostomaiseen suuntaan kv-hanke-toiminnan ylläpitämiseksi ja selvitetään kuntalaisten kv-osallistumisaktivisuuden lisäämistä mm. residenssitoiminnan avulla - lapualaisen innovaatiokeskittymän aikaansaamisen selvittäminen kulttuurikeskukseen - hankerahoituksen aktiivista käyttöä EU:n uudella ohjelmakaudella kehitetään messu/iltatori-toimintaa Vanhassa Paukussa - tuetaan kylätoimintaa kylien välisen yhteistyön ja kansainvälisyyden näkökulmasta.

22 Tavoitteet Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma yhteisöllisyyden vahvistaminen uusien lapualaisten kotouttaminen vuotuisen tapahtuman järjest. hyvinvoinnin lisääminen kultt.toim. käyttö terv.hoidossa kulttuuriresepti Paukun kehittäminen yritystilojen lisääminen suunnitelma/toteutus työkalutehdas/ pohjanallilataamo museotoiminnan kehittäminen tuottavuuden lisääminen vak.valtionosuuden hakeminen luovien alojen edistäminen maakunnallinen/kv-yhteistyö kontaktit/toimenpiteet vetovoiman lisääminen kulttuuripalvelujen/paukun mahdollisuuksien markkinointi kv-suhteet, kokousmatkailu, tapahtumat Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Bud.loppusumma /91% /91,1% Menot euroa/as 25,15 25,15 25,52 24,93 Kultt.hist.mus. käyntimäärä Taid.mus/Patr.gallerian käyntimäärä Tapahtumiin osallistuneet 69/ / / /10000 Vanhan Paukun esittelyt 74/ / / /2200 Kulttuuritoimintaan osallistuneet Menot euroa/ kultt.toim.osallistuneet 6,56 6,56 6,36 6,68 KANSALAISOPISTOPALVELUT Palvelukuvaus

23 Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuuden arvioinneissa on todettu, että omaehtoinen opiskelu lisää osaamista, hyvinvointia ja innostusta jatkaa opiskelua sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla. Perustehtävä on tarjota lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille lapualaisille. Kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa. Koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Lapuan taidekoulu toimii kansalaisopiston alaisuudessa ja antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa. Avoin yliopisto-opetus tarjoaa tutkintotavoitteista opiskelua paikkakunnalla ja avoimen väylän yliopistoon. Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja se tarjoaa myös kursseja, luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin eri toimialoille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi kurssitarjonnassa pyritään lisäämään omaehtoista oppimista edistäviä opintoja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintoja mm. nuorten aktiivisuutta, työikäisen väestön jaksamista, senioriväestön toimintakykyä ja vireyttä lisääviä kursseja - jatketaan strategiatyötä ja laaditaan kehittämissuunnitelma vuosille otetaan Virvatuli -itsearviointijärjestelmä käyttöön Lapuan taidekoulussa - kehitetään media- ja verkko-opetusta yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa - ajanmukaisten teknisen työn tilojen käyttöönotto Jokilaakson alueelta Saurun kiinteistöstä - kestävän kehityksen ohjelman laatiminen kansalaisopistolle - mahdollisimman pätevien tuntiopettajien saaminen opiston opettajiksi Avustukset ja hankkeet

24 Tavoitteet Syksyllä 2013 alkanut kansainvälinen 2-vuotinen Grundtvig -kumppanuushanke jatkuu vuoteen Helmikuussa 2015 on hankkeen kokoontuminen Lapualla. (Grundtvig-hankerahoitus ) Kansalaisopisto osallistuu sivistyslautakunnan päätöksellä Etelä-Pohjanmaan vapaan sivistystyön konsortion toimintaan; 60+ hanke tukee seniorien osallistumista vapaatavoitteisiin opintoihin. Alkamassa on myös Mamu-hanke joka toteutuu v OPH:n rahoittamiin hankkeisiin osallistumisen kustannukset ovat n. 800 / vuosi ja lisäksi oman työn osuus. Syksyllä 2014 Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa alkaneen Lake-hankkeen tavoitteena on oppilaitosten visioit, strategiat, kehittämissuunnitelmat ja niiden yhteinen työstäminen ja vertailu, yhteistyöverkostojen kehittäminen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja pedagogisten lähtökohtien pohdinta ja kriittinen tarkastelu visioiden ja kehittämissuunnitelman pohjalta. (OPH:n hankerahoitus ) Suunnitelmavuodet tehostetaan kuntatasolla yhteistyötä sivistyskeskuksen sisällä ja eri hallintokeskusten kanssa - tavoitetaan uusia kansalaisryhmiä, joiden osallistuminen on aiemmin ollut vähäistä - kehitetään alueellista verkostoyhteistyötä muiden vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa opistotoimintaan, avoimeen yliopisto-opetukseen ja taiteen perusopetukseen ylittyen - osallistutaan taidekoulujen alueelliseen yhteistyöhön - taataan päätoimisen hallinto- ja opettajakunnan avulla laadukas opetus ja monipuolinen kurssitarjonta - aktiivinen rahoituksen haku ja osallistuminen hankkeisiin, jotka tukevat opiston perustoimintoja - pyritään saamaan tanssitaiteen opetus osaksi Taidekoulun toimintaa Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Opiston strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille Opistossa kestävän kehityksen teemavuosi Yhteistyöhankkeen toteuttaminen Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa Media- ja verkko-opetuksen Laaditaan strategian pohjalta kehittämissuunnitelma Laaditaan kestävän kehityksen toimintaohjelma opistolle Toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja taloudellisen tehokkuuden arviointi Mediapajatoiminnan käynnistäminen

25 kehittäminen Asianmukaiset tilat kudonnalle ja tekniselle työlle keskustan alueelle Virvatuli-itsearviointi-prosessin pohjalta määriteltyjä kehittämistavoitteita Jokilaakson teknisen työn tilojen käyttöönotto Kudontatilojen siirtyminen Paukusta Sjööstettiin - opetustarjonnan laajuus vastaa kysyntää (n. 250 opisk./vuosi) - laaditaan tanssitaiteen opetussuunnitelma yleisen oppimäärän mukaan - tiedottamisen ja kaksisuuntaisen viestinnän tehostaminen taidekoulun, oppilaiden ja vanhempien välillä Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tot 2015 Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Valtionosuus (netto) Kurssimaksut Opetustuntimäärä Opiskelijamäärä Osallistujamäärä Toimintatulo/ oppitunti 15,23 14,14 14,57 15,22 Toimintatulot/ opiskelija 57,52 49,40 50,90 49,94 Menot /tunti brutto 66, ,12 71,91 Menot /tunti omat tulot 54,07 56,45 59,72 56,69 huomioitu Valtionosuustunnit Kurssimäärä/ lukuvuosi

26 Päätoiminen henkilöstö 6,6 7 6,8 6,8 Tuntiopettajat ja luennoitsijat LIIKUNTAPALVELUT Palvelukuvaus Liikuntatoimen tarkoituksena on herättää lapualaisissa elinikäinen kunto- ja terveysliikunnan harrastus ja tukea sitä. Tarkoituksen toteuttamiseksi järjestetään lapualaisille perusliikuntapalvelut, erityisryhmien liikuntaa sekä luodaan edellytyksiä järjestö- ja vapaaehtoistyölle ja tuetaan tätä toimintaa. Tällä palvelukuvauksella pyritään vastaamaan liikuntalain n: kohtaan 2. joka kuuluu seuraavasti: Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Palvelun kehittäminen Talousarvovuosi 2015 Talousarviovuosi tulee olemaan täysipainoinen toiminnan kannalta. Uimahallin remontin myötä saadaan koko laitos toimimaan täydellä teholla. Liikuntatoimen palvelut tarjoavat monipuolisen kattauksen liikunnan harrastajille. Kokonaistavoitteena on saada pidemmällä aikajänteellä kaikki liikuntapaikkojen käyttöasteet korkealle tasolle. Suunnitelmavuodet Liikuntatoimen avustusjärjestelmän uudistaminen Osallistutaan uuden Alangon koulun sisä- ja ulkoliikuntatilojen suunnitteluun Kehitetään edelleen Simpsiön latuverkostoa / latupohjien uusiminen Lähiliikuntapaikkojen kartoitus ja niiden suunnittelun käynnistäminen

27 Tavoitteet Tunnusluvut Tavoite Toimenpiteet / tavoitetaso Toteutuma Toimintojen tehostaminen ja liikuntapaikkojen käyttöasteen nosto Suhteutetaan liikuntatoimen menot ja tulot siten, että pysytään annetussa talousarvioraamissa Liikuntapaikkojen kunto Liikuntapaikat pidetään hyvässä kunnossa Näillä tunnusluvuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että pysytään valtuustoon nähden sitovassa tavoitteessa. TA 2014 TA 2015 TA 2016 Menot Tulot Netto Uimahallin kävijämäärä /6kk Kausikorttien myynti 300 kpl 300 kpl 300 kpl Tapahtumat kentillä 550 kpl 550 kpl 550 kpl Uimakoulut/lapaset 10 kpl/ kpl/ kpl/597 Uimakoulut/aikuiset 1 kpl/30 1 kpl/30 1 kpl/30 NUORISOPALVELUT Palvelukuvaus Nuorisolain ( ) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toiminnallinen perusta, nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen,

28 kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työ-pajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisolakiin lisättiin 2011 säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Raittiustyölain (1982) mukaan raittiustyön tehtävänä on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorisopalvelujen osalta on käytännössä nuorten parissa tapahtuvaa työtä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Nuorisopalvelujen talousarvio on tehty annettujen ohjeiden mukaan ja sillä tavalla, että olemassa olevat palvelut voidaan pitää. JIBBO seutukunnallinen nuorisotiedotuspistetoiminta jatkuu edelleen hankerahoituksella. Etsivän nuorisotyön hanke jatkuu saaduilla päätöksillä huhtikuun 2015 loppuun saakka. Rahoitusta haetaan myös seuraavalle vuodelle. Suunnitelmavuodet Tavoitteet Liikennepuisto alueen kehittäminen. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma

29 Nuorisotalon käyttäjien ja nuorisotilan kävijämäärien pysyminen samana tai lisääminen Kansainvälisyyden aktivoiminen Nuorisopalvelujen laadun seuraaminen Avoin nuorisotoiminta 50 kävijää/ aukiolopäivä. Nuorisotalon käyttäjämäärien seuranta EU:n nuoriso-ohjelman mahdollisuudet Vähintään 3-4 nuorten kansainvälistä ryhmätapaamista tai muuta projektia / vuosi Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen. Työpaikkakokoukset ja työseuranta, asiakaspalautteet Vuosittaiset arviointikohteet 2015 Nuorisotalon käyttö Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 TA esitys 2015 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut

Tavoitteiden toteutuminen / sivistyslautakunta

Tavoitteiden toteutuminen / sivistyslautakunta Tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.4.2016 / sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Yleishallinto Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille Käyttösuunnitelma Varhaiskasvatuspalvelut

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Hallinto

Sivistyslautakunta. Hallinto Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 SIVISTYSPALVELUT 310 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toiminta-ajatus Uudenkaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelun yksiköt tuottavat kuntalaisille hyvinvointia lisääviä ja tukevia palveluita. Ne tarjoavat

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA 25 681 771 MENOT 26 110 097 25 619 700 24 989 700 25 449 864 1,7 % -1,9 % -2,5 % 101,8 % 2 344 973 TULOT 2 347 557 2 155 800 2 165 800 2 207 619 0,1 % -8,2 % 0,5 % 101,9 % 23 336 798

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016

SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET 2016 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO Palveluverkkopäätösten toimeenpaneminen asteittain eteenpäin; Kahden koulukiinteistön osalta palveluverkkopäätökset

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Koulutusta ja kulttuuria koskeva lainsäädäntö perustuu asianomaista koulutusmuotoa koskevaan toimintalainsäädäntöön,

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

KOULUTUSLAUTAKUNTA 67

KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 KOULUTUSLAUTAKUNTA 67 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/Koulutus Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Anu-Liisa Kosonen 2012 2013 2014

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään hyvällä tasolla (kouluarvosanalla

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään hyvällä tasolla (kouluarvosanalla Sivistysosasto Toiminta- ja palveluajatus Sivistyslautakunnan tehtävänä on johtaa kunnan opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatointa ja vastata palvelujen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä varhaiskasvatuksen,

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot