Hyvinvoinnin uudet mittarit

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin uudet mittarit Kepan taustamuistio, lokakuu 2010 Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus päätti ohjelmassaan kesäkuussa 2010, että hyvinvoinnin mittaamista on parannettava. Hallitus käynnistää valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa, hallitusohjelmassa todetaan. Uusia, monitahoisempia hyvinvoinnin mittareita todella tarvitaan onhan politiikan perimmäisin päämäärä kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen, eikä niinkään pelkkä talouskasvu. Siksi on tarpeen ottaa entistä paremmin huomioon esimerkiksi vapaa-ajan, koulutuksen ja kotityön tuoma hyvinvointi. Yksi monitahoinen hyvinvoinnin mittari on Yhdysvalloissa kehitetty aidon kehityksen indikaattori, Genuine Progress Indicator (GPI), jonka myös Suomen tilastokeskus on mitannut. Mittareiden valinta on aina arvokysymys: mittaamme mitä arvostamme. Tässä taustamuistiossa BKT ei kerro kaikkea Maapallon sietokyky ylitetty Suomalaiset kannattavat uusia mittareita Aidon kehityksen indikaattori GPI Tilastokeskus laskee jo Suomen GPI:tä Muita hyvinvoinnin mittareita Mittareiden kehittäminen jatkuu BKT ei kerro kaikkea Kehityksen uudet mittarit puhuttavat juuri nyt niin Euroopan komissiossa, Maailmanpankissa kuin OECD:ssa. Euroopan päättäjistä Nicholas Sarkozy ja Angela Merkel ovat tukeneet uusien mittareiden käyttöönottoa 1. Bruttokansantuote (BKT) kehitettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Sodasta toipuvissa maissa kehityksen päätavoitteeksi valikoitui mahdollisimman suuri talouskasvu. Sivuvaikutuksiin, kuten ympäristön pilaantumiseen tai terveyshaittoihin, ei kiinnitetty huomiota. 2 Vastaava kehitys on nähtävissä esimerkiksi nyky-kiinassa. BKT mittaakin vain kotimaisen tuotannon määrää. Se ei rekisteröi hyvinvointia, jota tuottaa esimerkiksi vapaa-aika, koulutus tai puhdas luonto. Toisaalta BKT:ta kasvattaa esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus. Useat tutkimukset kuitenkin ehdottavat, ettei kulutuksen kasvu tietyn raja-arvon jälkeen lisää ihmisten hyvinvointia. Päinvastoin, liian varallisuuden on havaittu korreloivan avioerojen, heikentyneen terveydentilan, lisääntyneen alkoholismin, masennuksen, rikolli- 1 Hoffrén (2010) 2 Hoffrén (2008)

2 suuden ja jopa itsemurhien kanssa. Ilmiötä kutsutaan Easterlinin paradoksiksi. 3 Maapallon sietokyky ylitetty Uusien mittareiden kehittämistä vauhdittaa myös huoli maapallon rajallisuudesta. Suomalaistenkin nykyiset kulutustottumukset ylittävät maapallon sietokyvyn. Keskivertosuomalaisen ekologinen jalanjälki on 6,2 hehtaaria. Jos ihmisen keskimääräinen jalanjälki nousee yli 1,8 hehtaarin, ylittyy maapallon sietokyky, on Maailman luonnonsäätiö WWF laskenut. Kokonaisuudessaan Suomi on vuonna 2010 jalanjäljeltään maailman 12. suurin maa. Jos kaikki eläisivät yhtä leveästi, tarvittaisiin kulutuksen ylläpitämiseen lähes kolme ja puoli maapalloa. 4 Tarvitaan siis perusteellista keskustelua siitä, onko rajaton talouskasvu yleensä mahdollista rajallisella maapallolla. Esimerkiksi arvostettu Yhdysvaltalainen Worldwatch Institute, joka julkaisee vuosittaisen State of the World -raportin, katsoo, että nykyinen kulutuskulttuuri on ekologisesti kestämätöntä 5. Nykyinen talousjärjestelmä ei tue kestävää kehitystä, vaan kannustaa ihmisiä ja yrityksiä luonnonvarojen suoranaiseen tuhlaamiseen. Taloudellinen kehitys ja sen nojaan rakennettu hyvinvointi tuottavat ympäristölle niin suuren kuormituksen, ettei vauraita maita voi pitää kansainvälisenä mallina muuten kuin varoittavassa mielessä. 6 WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin sanoin luonnonvarojen ylikulutuksesta riippuvaiset valtiot vaarantavat taloutensa, koska maapallon luonnonvarat loppuvat nykyisellä menolla joka tapauksessa. 7 Suomalaiset kannattavat uusia mittareita Myös kansalaiset kannattavat kehityksen mittareiden päivittämistä. Yli kaksi kolmasosaa EU:n kansalaisista haluaisi sosiaalisia, ympäristöä koskevia ja taloudellisia indikaattoreita käytettävän samanarvoisesti edistyksen arvioimisessa. Vain joka kuudes oli sitä mieltä, että arvioinnin pitäisi perustua pääasiassa talouden indikaattoreihin, selviää vuonna 2008 toteutetusta Eurobarometri-kyselystä. 8 Suomalaisista 40 prosenttia olisi valmis tinkimään palkasta, mikäli vapaa-aikaa olisi enemmän ja 57 prosenttia ilmoittaa olevansa valmis tinkimään omasta elintasostaan ympäristöongelmien vähentämiseksi, osoittaa EVA:n arvo- ja asennetutkimus vuodelta Vuonna 2009 puolestaan 76 prosenttia suomalaisesta katsoi, että pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä 10. Aidon kehityksen indikaattori GPI Kehitykselle onkin luotu useita bruttokansantuotetta monipuolisempia mittareita. Tunnetuimpia ja sovelletuimpia mittareita on yhdysvalloissa kehitetty aidon kehityksen indikaattori (Genuine Progress Indicator, GPI) Aidon kehityksen indikaattori lasketaan kaavalla A+B-C-D+I Tässä A on tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus, B on ei-markkinahyödykkeiden tuottama hyvinvointi, C on luonnon laadun heikentymisestä johtuvat yksityiset puolustautumiskustannukset, D on ympäristön ja luonnonvarojen heikentymisestä aiheutuvat kustannukset ja I on pääoman ja kaupan vaihtotaseen vaikutukset. 3 Costanza (2009): WWF (2010) 5 Worldwatch institute (2010) 6 Ulvila & Pasanen (2010): WWF (2010) 8 Euroopan komissio (2009): 4 9 Haavisto (2010) 10 Haavisto & Kiljunen (2009): 80

3 Bruttokansantuotteen ja GPI-indikaattorin kehitys Suomessa Indikaattori on kulutusperusteinen, eli sen laskenta lähtee liikkeelle kansatalouden tilinpidosta saatavalla tiedolla yksityisestä kulutuksesta. Tämän lisäksi otetaan huomioon 24 muuta hyvinvointiin vaikuttavaa indikaattoria, joita perinteisessä tilinpidossa ei ole huomioitu. 11 GPI:ssä hyvinvointia tuottavat esimerkiksi kulutus, kotitaloustyö ja korkeakoulutus, ja sitä laskevat esimerkiksi tulonjaon epätasaisuus, vajaatyöllisyys, luonnonvarojen käyttö ja onnettomuudet. Laskenta perustuu yhdysvaltalaisen Redefining Progress -järjestön 199l- -luvulla kehittämään metodologiaan. Tilastokeskus laskee jo Suomen GPI:tä Useat Suomen Tilastokeskuksen tutkijat kannattavat monitahoisempien kehitysmittareiden käyttöönottoa. Edellytykset uusien mittarien laskemiselle ovat Suomessa tavanomaista paremmat, sillä perustilastot ovat Euroopan kärkeä. Mittareiden kokoaminen olisi nopeampaa ja tuloksetkin luotettavampia kuin muualla EU:ssa. 12 Tilastokeskuksen tutkijat ovatkin jo laskeneet aidon 11 Hoffrén (2008) 12 Emt. kehityksen indikaattori GPI:tä Suomelle. GPI kasvoi Suomessa vuoteen 1989 saakka, mutta kääntyi sitten laskuun. Talouskasvu ei siis ole viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lisännyt tavallisten ihmisten hyvinvointia, jos aiheutuneet ympäristöhaitat, tuloerojen kasvu ja muut taloudelliset sivuvaikutukset otetaan huomioon. GPI:n antama kuva Suomen hyvinvoinnin kehityksestä ja tulevaisuudesta herättääkin monia kysymyksiä, sanoo mittarin laskentaa ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastollisesta tutkimus- ja menetelmäyksiköstä luvulla GPI on huolestuttavasti painunut 1970-luvun alun tasolle tai jopa sen alle GPI:llä ei kuitenkaan ole virallista asemaa suomalaisessa tilastoinnissa, vaan sitä hyödynnetään vain tutkimus- ja kehitystoiminnassa. GPI:n tuloksia pystyttäisiin hyödyntämään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa paremmin, jos niiden asema virallistettaisiin ja tuloksia ryhdyttäisiin julkaisemaan osana valtiovarainministeriön puolivuosittaista taloudellista katsausta. Muita hyvinvoinnin mittareita Talous- ja ympäristötieteilijät ovat kehittäneet useita 13 Hoffrén (2008) 14 Tarvas (2010)

4 muitakin kehityksen mittareita. Muut tunnetut mittarit ovat kuitenkin yksipuolisempia tai epätarkempia kuin aidon kehityksen mittari. Inhimillisen kehityksen indeksin (Human Development Index, HDI) YK:n kehitysohjelma UNDP:n 199l- -luvulla kehittämä mittari laittaa maat järjestykseen ihmisten odotettavissa olevan elinajan, aikuisten lukutaidon, lasten ja nuorten koulussa käymisen sekä BKT:n logaritmin mukaan. BKT:n logaritmi antaa alhaisilla BKT-tasoilla tapahtuville muutoksille ja eroille suuremman painon kuin korkeilla BKTtasoilla tapahtuville. Indeksissä siis otetaan huomioon se, ettei inhimillisen elintason saavuttaminen vaadi tulojen jatkuvaa, rajatonta kasvua. Mittari ei huomioi luonnon kulumista. Onnellisen maapallon indeksi (Happy Planet Index, HPI) kuvaa eri valtioiden kykyä tuottaa onnellisia elinvuosia suhteessa maapallon luonnonvarojen kulutukseen. New Economic Foundation -ajatuspajan kehittämä indeksi lasketaan kertomalla odotettavissa oleva elinikä tyytyväisyydellä ja jakamalla tulos ekologisella jalanjäljellä. Rahatalous jätetään täysin laskelmien ulkopuolelle. Ihmisten tyytyväisyys selviää viiden vuoden välein toistettavasta maailmanlaajuisesta World Values Survey -kyselystä. Vuonna 2009 toista kertaa laskettu indeksi kattoi 143 maata ja 99 prosenttia maapallon väestöstä. Onnellisimmat maat löytyivät Väli-Amerikasta, listan kärjessä ovat Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Jamaika ja Guatemala. Vihreä BKT sai huomiota ja 1990-luvuilla. Siinä pyrittiin vähentämään ympäristöhaittojen ja luonnonvarojen kulutuksen rahamääräiset arvot kansantuotteesta. Koelaskelmien mukaan vihreä BKT muutti kuitenkin melko vähän kuvaa kehityksestä, sillä se huomioi ympäristöhaittojen vaikutukset hyvin suppeasti ja varovaisesti. Kansainvälisen kritiikin vuoksi vihreä BKT on jäänyt muiden ympäristömittareiden varjoon. 15 Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Jalanjälki ilmoite- 15 Hoffrén (2008); Statistics Norway (2006) taan tavallisesti maapalloina tai globaalihehtaareina, joka tarkoittaa tuottavuudeltaan keskivertoa hehtaarin kokoista aluetta. Ekologista jalanjälkeä voidaan verrata myös maapallon biokapasiteettiin, joka perustuu sen tuottavaan alaan. Vuonna 2010 Suomen ekologinen jalanjälki ylittää maapallon sietokyvyn 3,5 kertaisesti. Ekologisesta jalanjäljestä puuttuu eräitä vaikutuksia, kuten veteen kohdistuvat vaikutukset. Hiilijalanjälki puolestaan viittaa tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaan ilmastokuormaan eli siihen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälki ilmoitetaan tavallisesti hiilidioksidiekvivalentteina, joko tonneina, kilogrammoina tai grammoina. Suomi sijoittui vuonna 2009 HDI-indeksissä kahdenneksitoista, mutta HPI-listauksessa muiden Euroopan maiden tapaan keskikolmannekseen. Yhdysvallat sijoittuu alimpaan kolmannekseen. Syynä on luonnonvarojen ylenpalttinen kulutus. 16 Tutkijat Jarna Pasanen ja Marko Ulvila ovat täydentäneet onnellisen maapallon indeksiä lisäämällä mukaan tuloerojen pienuuden ja yhteiskunnan kansanvaltaisuuden. Tällöin Suomi nousee sijalle 25, mutta jää silti jälkeen niin Kuubasta, Indonesiasta kuin Kolumbiasta. HPIindeksi osoittaa, että hyvää, ympäristöä kunnioittavaa elämää eletään jo tänä päivänä monessa maailman maassa. 17 Kiinan hallitus ilmoitti vuonna 2004 ryhtyvänsä mittaamaan maan vihreää bruttokansantuotetta, josta kävisivät ilmi kasvun ympäristövaikutukset. Vuonna 2006 julkistutun raportin mukaan jopa viidesosa Kiinan talouskasvusta menetti arvonsa ympäristön tuhoutumisen seurauksena. Vihreän BKT:n mittaaminen lopetettiin vuonna Kiinan kokemuksista huolimatta esimerkiksi Intia on ilmoittanut ottavansa vihreän BKT:n käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Mittareiden kehittäminen jatkuu Työtä entistä parempien hyvinvoinnin mittarien kehit- 16 Ulvila & Pasanen (2010): Ulvila & Pasanen (2010): 34, 37

5 tämiseksi tehdään jatkuvasti useissa tutkimusryhmissä. Esimerkiksi talousnobelisti Joseph Stiglizin johtama ja hänen mukaansa nimetty kansainvälinen komitea teki syyskuussa 2009 parannusehdotuksia taloudellisen menestyksen ja väestön hyvinvoinnin mittaamiseen. Komitea pitää mahdollisena myös ei-materiaalisen ja jopa subjektiivisten hyvinvoinnin lähteiden, kuten turvallisuuden, terveyden, koulutuksen ja onnellisuuden huomioon ottamista ja mittaamista HS (2009)

6 Alfsen, Knut H. ja Julie L. Hass, Hu Tao, Wu You (2006): International experiences with "green GDP". Statistics Norway. ( ) Costanza, Robert ja Maureen Hart, Stephen Posner, John Talbert (2009): Beyond GDP: The Need for New Measures of Progress. The Pardee Papers, No. 4, 1/ ( ) Euroopan komissio. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille. BKT ja muut indikaattorit. Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa. Bryssel KOM(2009) uri=celex:52009dc0433:fi:not ( ) Haavisto, Ilkka (2010): Työelämän kulttuurivallankumous. EVAn arvo- ja asennetutkimus Yliopistopaino ( ) Hamunen, Eeva, Hannele Sauli ja Leo Kolttola (2009): Yksi luku ei riitä hyvinvoinnin mittariksi. Tieto&trendit, 7/ ( ) Hamunen, Eeva (2009): Kansantalouden tilinpidossa on paljon muutakin kuin BKT. Tieto&trendit, 7/ ( ) Hoffrén, Jukka (2010): Talouden ja hyvinvoinnin uudet mittarit. Tietotekniikan päivät, PowerPoint esitys. ( ) Hoffrén, Jukka ja Hanna Rättö (2009): GPI hinnoittelee taloudellisen hyvinvoinnin. Tieto&trendit, 2/ ( ) Hoffrén, Jukka (2008): Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Tieto&trendit, 7/ ( ) Jones, Charles I. ja Peter J. Klenow (2010): Beyond GDP? Welfare across Countries and Time. April ( ) Kolttola, Leo (2009): Kestävyyden mittareita laaja kirjo. Tieto&trendit, 7/ ( ) Measuring what matters. Economist Mukherjee, Krittivas (2009): India says aims for green GDP alternative by Reuters, ( ) Sauli, Hannele (2009): Elämisen laadun mittareiden moninaisuudesta ei pääse. Tieto&trendit, 7/ ( ) Tarvas, Tuomo (2010): Bruttokansantuote kuvaa maailmaa suppeasti. EU haluaa kehittää mittareita, jotka kertovat todellisista muutoksista hyvinvoinnissa. Europa, ( ) Tilastokeskus (2008): GPI laskettu ensimmäistä kertaa Suomelle. Aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten. ( ) Ulvila, Marko ja Jarna Pasanen (2010): Vihreä uusjako. Fossiilikapitalismista vapauteen. Keuruu Ulvila, Marko ja Jarna Pasanen toim. (2009): Sustainable Futures. Replacing Growth Imperative with Sustainable Ways. Ulkoministeriö. Väätäinen, Senja (2005): Mittaamme mitä arvostamme, arvostamme mitä mittaamme. Ympäristö hyvinvointi- ja kehitysmittareissa Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, ( ) WWF (2010): WWF:n Living Planet raportti: Tropiikin luonto on köyhtynyt voimakkaasti. Tiedote ( ) Haavisto, Ilkka ja Pentti Kiljunen (2009): Kapitalismi kansan käräjillä. EVAn kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2009.