METVIRO-seminaari 2009: Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 1(9) Koulutus Suomessa hydrauliikkatoimittajan näkökulmasta

Transkriptio

1 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 1(9) Hydrauliikka on Suomessa ala, joka työllistää suoraan alan maahantuojien, valmistajien ja myyntiyhtiöiden toimesta tuhansia ihmisiä. Tämän lisäksi sen kanssa ovat päivittäin tekemisissä koneenvalmistajat ja huolto-organisaatiot ympäri Suomen. Puhutaan siis varsin mittavasta joukosta ihmisiä, jotka ovat kosketuksessa tämän erikoistuneen alan ratkaisuihin ja ongelmiin. Hydrauliikka-alan yrityksissä näitä ammattilaisia tarvitaan pääsääntöisesti seuraavilla osa-alueilla: 1. Asentajat: - huolto- ja korjaustoiminta - järjestelmä- ja laiteasennukset 2. Ylemmän ammatillisen tutkinnon suorittaneet henkilöt: - huolto- ja korjaustoiminnan johto- ja suunnittelutehtävät - järjestelmä- ja laiteasennusten valvonta ja koeajot - tekninen tuki pitäen sisällään suunnittelun ja komponenttivalinnat sekä suoran myynnin tuen. - myyntitehtävät niin komponentti- kuin järjestelmämyynnin puolella. Tilanne koulutuksen suhteen Yliopistotasolla alan koulutus on jollain lailla järjestyksessä, vaikkakin ainakin viime vuosina alan osaajista on ollut huomattava pula. Amattikorkeakoulun puolelta valmistuville hydrauliikan osaajille on aina löytynyt hyvin töitä. Pääsääntöisesti tänä päivänä valmistuvilla insinööreillä vain on varsin vaatimaton osaamisen taso tällä erikoisalalla. Viikkotuntimäärät vaatisivat lisäystä, jotta asiaan saataisiin parannusta. Tällä hetkellä esimerkisi Metropolia Ammattikorkeakoulussa hydrauliikkaa opetetaan seuraavasti:

2 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 2(9) Kone- ja tuotantotekniikka: Peruskurssit kaikille opiskelijoille: 1. vuosikurssilla 16h luentoja ja 16h laboratorioharjoituksia. Aiheena komponentit ja perusmitoitus. Lisäksi Koneautomaatio 3. vuosikurssilla Mobiletekniikka luentoja ja harjoituksia 32h, joissa keskitytään proportionaalitekniikkaan ja työkonehydrauliikkaan. Lisäksi Servotekniikan yhteydessä hydraulisia servoja käsitellään 8h Lisäksi Konesuunnittelu /Energiatekniikka/ Koneautomaatio Vapaaehtoisena hydrauliikan jatkokurssi, luentoja ja harjoituksia 48h. (Ei toteutunut lukuvuonna ) Auto- ja kuljetustekniikka, Tuotetekniikan suuntautuminen Ajoneuvohydraulikkaa 64h luentoja ja harjoituksia. Automaatiotekniikan suuntautuminen Peruskurssi hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan. Vapaaehtoinen hydrauliikan jatkokurssi 3.vuosikurssin opiskelijoille, jossa 16h luentoja ja 24h harjoitustöitä. Pidemmän aikavälin tarkastelussa Metropolian hydrauliikan opetus on vähentynyt kone- ja tuotantotekniikassa yli 50%. Opetuksen ajankohta on myös siirtynyt aikaisemmaksi luvulla opetus oli pääasiassa kahden viimeisen vuosikurssin aikana ja näin ollen paremmin omaksuttavissa ja muistissa koulutuksen jälkeen. Suomen Pneumatiikka ja Hydrauliikkayhdistyksessä ollaan(hpy) tästä kehityksestä luonnollisesti hyvin huolestuneita. Aikanaan koulutusuudistuksen yhteydessä pois jätetty pakollinen työharjoittelu näkyy nyt selvästi siinä, että koulun jälkeen käytännön tasolla koulussa opitut asiat on vaikea soveltaa käytäntöön. Tämä on valitettava totuus niin sunnittelun kuin huollonkin puolella aloittavien nuorten insinöörien kohdalla. Näin ollen heidän sisäänajamisensa kestää varsin pitkään.

3 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 3(9) Korostan sanaa soveltaminen, koska se miten henkilö pystyy toteuttamaan koulutuksessa saamaansa tietoa todellisuuden tilanteissa on kuitenkin viimekädessä se, mitä kutsutaan henkilön ammattitaidoksi. Huolto-organisaatiot ovat oma haasteensa koulutuksen kannalta. Eihän ole mikään uutinen, että mielikuva pakkasessa tai syksyn kaamossateen aikana tehdystä kaivinkoneen korjauksesta savisella kentällä ei tunnu mitenkään seksikkäältä nykyajan nuorison silmissä. Tämähän on vain ääripää, joten tiedottamista ja valistamista tarvitaan paljon, jotta koulutusta harkitsevat saisivat oikean mielikuvan todellisesta tilanteesta. Hydrauliikka-alan yrityksillä on tarjottavanaan paljon mukavissa, valoisissa ja puhtaissa tiloissa olevaa asennus- ja korjaustyötä, kunhan vaan tekijät löytyisivät helpommin ilman, että heidät pitää itse työn oheessa kouluttaa. Asennuspuolen koulutus Kuinka moni on miettinyt asiaa, että vesihanaa kylpyhuoneessa ei saa mennä vaihtamaan, jos ei ole putkimies, mutta ajovoimansiirron letkun, jossa painetaso on parhaimillaan luokkaa 500 bar, saa vaihtaa ja korjata kuka tahansa? Aineelliset vahingot saattavat tietysti kasvaa mahdollisen vesivuodon sattuessa, mutta kumpi on suurempi riski turvallisuudelle? - Oikea vastaus lienee ilmeinen. Suomen Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys, joka on alan yrityksistä Suomessa koostuva järjestö, on tähän epäkohtaan kiinnittänyt huomiota jo kauan sitten. Suomeen on kehitetty mm. ns Putkistopassi. Tämä passi on todistus siitä, että kyseinen henkilö on käynyt kurssin, jossa on käyty läpi hydrauliikkaputkistoon liittyvä koulutus koskien putkia, letkuja ja niiden liittimiä sekä mitoitusta ja asennusta koskevat asiat. Tätä kolmipäiväistä kurssia tällä hetkellä järjestävät AEL ja TAKK. Nämä oppilaitokset on auditoitu H&P yhdistyksen toimesta. Putkistopassi on määräaikainen, joten sen voimassaolon ylläpitämiseksi vaaditaan alan töissä olemista.

4 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 4(9) Putkistopassin myöntävät yhdessä Kunnossapitoyhdistys ja Suomen Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys. Rekisteriä ylläpitää Kunnossapitoyhdistys. Pekka Putkittaja Kuinka moni tietää liittimien kiristysohjeet, miten ne vaihtelevat eri liitintyyppien välillä, sekä kuinka autoteollisuudesta liikkeelle lähtenyt Cr(VI) vapaan pinnoitteen käyttöönotto vaikuttaa kiristysmomentteihin? Tämä on sitä käytännöntietoa, jonka jakaminen on jokapäiväinen tehtävä ja osin myös ongelma liitintoimittajille. Vertaa aikaisempaan esimerkkiin vesihanan vaihdosta. Hydraulikkakomponenttien ja järjestelmien huolto- ja korjaustoimintaan liittyvä asenentajakoulutus on hyvin pitkälti metsäkonekoulujen, AELn ja alan yritysten sisäisen koulutuksen varassa. Myös tietyt ammattikoulujen raskaskoneasentaja- ja lentokoneasentajakoulutuslinjat kantavat kortensa kekoon tässä asiassa. Alan yritysten piirissä sisäisessä koulutuksessa on jossain määrin hyödynnetty myös oppisopimuskoulutusta, jossa varsinainen asentajakoulutus on annettu yrityksen omalla korjaamolla kokeneiden asentajien ja työnjohdon tuella. Teoriakoulutus ja tutkintokokeet valvoo työvoimaviranomaisten nimeämä koulutusvastaava. Oppisopimuskoulutuksen etuna työnanatajalle on mahdollisuus antaa täsmäkoulutusta juuri ko työnantajan komponenteille, mutta varjopuolena hitaus, jolla uusi työntekijä saadaan tehokkaaseen työhön. Koulutus sitoo aikaa myös muilta työntekijöiltä.

5 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 5(9) Haittana voitaneen myös pitää jossain määrin koulutuksen suppeutta, oppilaalta saattaa jäädä hydrauliikka-alan kokonaisuuden hahmottaminen rajalliseksi. CETOP Hydrauliikka-alan koulutus ei ole vain suomalainen ongelma, vaan sitä on lähtenyt kehittämään myös Euroopan Hydrauliikan ja Pneumatiikan komitea CETOP johon kuuluu n alan yritystä viidessätoista Euroopan valtiossa. Suomessa CETOPia edustaa H&P yhdistys. CETOP myös tukee, edistää ja tarjoaa apua alan teollisuudelle tekemällä standardeja ja ohjeistuksia yhteistyössä ISOn (Internatioanl Organisation for Standardisation) ja CEN (European Committee of Standardisation) kanssa. Näin ollen eurooppalaisen hydrauliikka-alan koulutusstandardin luominen soveltuu sille erinomaisesti. Lisätietoja osoitteesta Tälläista koulutusstandardia ollaan lanseeramassa Suomeen. Koulutusta tulee antamaan CETOPin tai sen maakohtaisen edustajan sertifioima oppilaitos. Toistaiseksi Suomessa ei vielä ole tälle koulutusohjelmalle oppilaitosta, jolla olisi tälläinen sertifikaatti, mutta asia on työn alla. Koulutus tulee jakautumaan ensinnäkin kahteen pääalueeseen, jotka ovat mobilehydrauliikka ja teollisuushydrauliikka, joihin erikoistutaan CETOP taso1-hydrauliikkakurssin jälkeen. CETOP ammattillinen taso 1-koulutuksen ydinelementtejä on terveellinen ja turvallinen työnteko, sekä pääpainona laitteiden käyttötarkoitus, toiminta ja käyttö. Näin ollen se palvelee erinomaisesti esim. aloittavaa hydrauliikkaasentajaa tai kunnossapidon henkilöä tämän päivittäisessä työssä. Kurssi voidaan suorittaa lyhyinä kursseina tai etäopiskelun ja keskitettyjen perusmodulien yhdistelmänä. Lukuisat kirjalliset kokeet varmistavat opitun ymmärtämisen. Kurssin kesto riippuu paljolti opiskelijan aikasemmasta tieto/taito tasosta. Mobile ja Teollisuushydrauliikan kurssit CETOP tasolla 2

6 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 6(9) Tämän tason läpikäynyt selviää erilaisista toimista, jotka edellyttävät jonkin verraan teknistä asioiden ymmärtämistä, opitun soveltamista rutiineista poikkeavissä töissä, sekä kykyä vian määritykseen ja tarkastukseen. Apunaan hän saattaa tarvita tukea muilta ryhmän työntekijöiltä. Se on myös hyvänä pohjana työntekijöille, jotka pyrkivät ylemmälle osaamisen tasolle Opiskelu voidaan suorittaa samantapaisesti kuin tasolla1. Arvioitu kurssin kesto 1 2 vuotta. Mobile ja Teollisuushydrauliikan kurssit CETOP tasolla 3 Tämän tason suorittanut tulee tekemään laaja-alaisia ja monimutkaisia töitä. Häneltä odotetaan kykyä tehdä itsenäisesti päätöksiä teknisissä asioissa koskien määrittelyjä, resursseja ja prosesseja. Hänen vastuullaan on myös työn laatu ja tulosten saavuttaminen. Käyttö-, toiminta- ja järjestelmätiedon kehitys tässä tasokoulutuksessa tukee järjestelmäosaamisen ja käytännön taitojen soveltamista turvallisesti ja tehokkaalla tavalla. Arvioitu kurssin kesto n. 1v. Tämä kuten aikasemmatkin tasot vaativat opiskelijalta selkeää omistautumista opinnoille ja opintosuunnitelmaan perehtymistä. Tavoitteena näillä kurssien suorittamisen eri ammatillisilla tasoilla (1, 2 ja 3) on luoda hyväksyttävä sisältö pätevyyteen perustuvalle tutkinnolle tasoa vastaavissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Tutkinto ei siis pelkästään perustu akateemisiin tietoihin, vaan tähtää nimen omaan opitun asian omaksumiseen käytännön tasolla. Tieto ja ymmärtäminen arvioidaan lukuisten kirjallisten tehtävien avulla, jotka tähtäävät kirjalliseen loppukokeeseen. Soveltaminen arvioidaan lukuisten pätevyyttä mittaavin tehtävin, jotka tehdään henkilökohtasesti hyväksytyn arvioijan kanssa. Näitä eri tehtäviin liittyviä taidonnäytteitä tulee olla vähintään kaksi.

7 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 7(9) Näyttöjä kerätään myös suoralla osaanottajatarkkailulla, kyselyillä ja kirjallisilla raporteilla. Tämä CETOPin tekemä ohjelma ei ole aikaansidottu tai perinteistä koulutusta seuraava järjestelmä, vaan myös aikaisemmat tiedot ja kokemus pyritään ottamaan huomioon. Arviointi toteutetaan vasta, kun opiskelija tuntee olevansa valmis siihen ja opettaja on tyytyväinen opiskelijan oppiman tiedon ymmärtämiseen. Vaikka CETOP on hyvin pitkälle miettinyt eri tasojen koulutuksen ja sen sisällön, tulee tietysti maakohtaisesti tehdä vielä paljon työtä, jotta ohjelma saadaan käyttöön, johtuen mm. oppimateriaalin teosta ja käännöstyöstä paikalliselle kielelle, sekä opettajien tietojen päivityksen että oppilaitosten auditoinnin johdosta. Näin ollen saamme Suomessa todennäköisesti odottaa tätä koulutusohjelmaa vielä jonkin aikaa. Mutta varmaa on, että tulemme seuraamaan Saksan, Englannin, Ranskan ja Italian viitoittamaa tietä. Näissä maissa sertifioidut kouluttajat jo toimivat tämän ohjelman mukaisesti. Meillähän perustyön tekee H&P yhdistys. Yhdistyksen jäsenet tulevat alan yrityksistä ja näillä henkilöillä kuitenkin päivittäistyö oman yrityksen parissa on päävastuualue, joten ohjelman läpivienti vie valitettavasti jonkin aikaa. Opetusmateriaali hydrauliikkakoulutuksessa Opetusmateriaalin suhteen alalle on saatu joitain varsin hyviä oppikirjoja, mutta hyvin paljon on tietysti oltu merkittävien komponenttivalmistajien, oppilaitosten, sekä opettajien tuottaman materiaalin varassa. Tämä materiaali on saattanut olla ulkoasultaan ja tasoltaan varsin kirjavaa, joten näiltä osin METVIRO-hanke tuo koulutukseen kaivattua yhdenmukaisuutta ja tasoa. Oppiminen perustuu monella pitkälti näkö- ja kuuloaistin kautta tulevaan tietoon sekä itse asiat tekemällä tapahtuvaan oppimiseen. Edellä mainittu oppisopimuskoulutus toimii juuri noin, ja siksi se on tehokas tapa. AEL ja vastaavat aikuiskoulutukseen keskittyvät kouluttajat käyttävät kursseillaan myös paljon aikaa omissa laboratorioissaan tehtäviin harjoitustöihin ja siten tukevat hyvin oppimistapaa, jonka lopputulosta on helppo

8 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 8(9) soveltaa käytäntöön, kun kurssin jälkeen palataan työpaikalle. Virtuaalinen oppimisympäristö simuloi oikein tehtynä varsin hyvin tätä hands-on -tyyppistä kolutustapaa, koska siinä oppilas joutuu samanlaisiin päätöksentekoihin ja itse ajattelemalla pääteltäviin toimenpiteisiin, kuin näissä koneen tai testipenkin ympärillä tapahtuneissa koulutustapahtumissa. Merkittävänä etuna on turvallisuus, koska simuloinnissa ei öljy oikeasti suihkua tai sormet jää puristuksiin liikuvien osien väliin, silloin kun jotain tehdään väärin. Virtuaalisessa oppimisympäristössä opetus voi olla juuri niin hyvää kuin ohjelmaan ohjelmoitu Tutor, sekä sinne simuloitujen vikatilanteiden vastaavuus todellisuuteen on. Tässä onkin suuri haaste METVIROn kannalta. Koneenvalmistajien pitää pystyä kertomaan oikeat ja käytännössä havaitut viat ohjelman tekijöille, jotta ne saadaan sinne ohjelmoitua ja simuloitua. Ei siis tulisi hävetä kertoa oman konemerkin vikatilanteita, ovathan ne monesti myös yhteisiä, sillä samoja komponetteja hyvin pitkälti käytetään. Onneksi METVIROWikin kautta niitä on helppo sinne laittaa työn alle. Tällaisen työkalun tarpeellisuus Parker Hannifinilla tiedostettiin heti alkumetreillä. Onhan METVIROssa mallinnettu nosturiventtiili, tai sen isoveli lähes kaikissa metsäkoneissa. On tietysti myös toimittajan etu, että koneet pysyvät pyörimässä ja korjaustarpeet minimissä, jotta tuoteet säilyttävät sen arvostuksen käyttäjien taholta, joka niillä jo nyt on. Jatkossa osaava mesäkoneasentaja voi paremman ammattitaitonsa avulla entistä luottavaisimmin mielin pitää pyörät pyörimässä. Parker Hannifin panosti paljon tähän ohjelmaan tarjoamalla tietoa tuotteista. Tämä hyvinkin yksityiskohtainen ja seikkaperäinen tieto oli oleellisesti edesauttamassa sitä, että METVIRO on päässyt sille tasolle missä se nyt on. Ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, että kaupallinen monikansallinen yhtiö jakaa tämän tasoista tietoa ulkopuolisille.

9 Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 9(9) Haasteita riittää varmasti jatkossakin. Ohjelman laajentaminen koskemaan muitakin osa-alueita vaatii taas lisätyötä. Eri kieliversioiden tuottaminen on oma työnsä, mutta ennen kaikkea ei pidä unohtaa, että metsäkone ei toimi pelkästään hydrauliikalla, vaan myös elektroniikan ja tietotekniikan osuus on todella merkittävä. Asentaja on suuren haasteen edessä miettiessään onko mahdollinen vika koneessa hydrauliikasta vai elektroniikasta johtuva, niin sidoksissa nämä osa-alueet ovat toisiinsa. Tämän haasteen tuominen virtuaalimaailmaan pitää ohjelman jatkokehittäjät varmasti varpaillaan jatkossakin. METVIROssa kuvattu LS- tekniikka pitää vielä pintansa metsäkoneissa joitakin vuosia, mutta kasvava vaatimus energiansäästöön ja tuottaavuuden lisämiseen entisestään, tulee tuomaan näihin koneisiin kokonaan uudelle puohjalle perustuvan hydrauliikan. Se miten se oppilaitoksissa tuodaan esille on kokonaan oma juttunsa, mutta tosiaalta LS-tekniikan ja niiden komponenttien toiminnan ymmärtäminen antaa kuitenkin hyvän pohjan miettiä muilla tavoin toteteutettua hydrauliikkaa jatkossakin. Omasta puolestani onnittelut hankkeeseen liittyneille henkilöille hyvin tehdystä työstä.