Seikkailu mielessä. Sonja Grefberg rakastaa retkiluistelua s ,50. Leif Fagernäsin johtama EK 100-vuotias s. 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seikkailu mielessä. Sonja Grefberg rakastaa retkiluistelua s. 68 2 2007 6,50. Leif Fagernäsin johtama EK 100-vuotias s. 10"

Transkriptio

1 ,50 > Y H T E I S K U N T A Leif Fagernäsin johtama EK 100-vuotias s. 10 > M A R K K I N O I N T I Hyvä maine on puskuri kriisin keskellä s. 30 > T & T Irtiotto rutiineista säästää aikaa s. 42 > Y R I T T Ä J Ä T Yhden naisen yritys s. 50 Seikkailu mielessä Sonja Grefberg rakastaa retkiluistelua s. 68

2 > P Ä Ä K I R J O I T U S Kerrostalosta sormenpäähän 60 vuodessa Eniac, maailman ensimmäinen yleistietokone vuodelta 1947, oli reilun huoneiston kokoinen elektroniputkesta koottu 30-tonninen kolossi, joka osasi laskea sotaohjusten lentoratoja. Vaikka tämä Electronic Numerical Integrator and Computer jäikin yksittäiskappaleeksi, selvitti se kaiken muun ohella radan tämän ajan yhteiskuntaamme, jossa ykköspiirre tai -vaatimus on ihmisen liike yhdessä ja yhtä aikaa teknologian sekä tiedon/informaation kanssa. Eniac oli siis historiallinen saavutus, ja samalla poikkeuksellisen sivulentoradan avaus yleensä suuruutta ihannoivan ihmisen elämässä: tietojenkäsittelyn jatkokehityksessä ei pyrittykään vielä suurempaan, vaan päinvastoin yhä pienempään. Niinpä 60 vuotta Eniacin jälkeen on päästy mikropiirin rakenteeseen, joka on noin 20 miljoona kertaa esi-isäänsä pienempi. Nykypäivää on esim. Intelin kehittämä ohjelmoitava prosessori, jonka 80 ytimen siru on kooltaan hieman sormen kynttä suurempi, mutta voimaltaan supertietokoneen tehoinen. Alati kehittyvä tietoteknologia on luonnollisesti muuttanut tapaamme elää ja yrittää. Luultavasti kehitystä olisi joka tapauksessa tapahtunut muutoinkin, mutta näissä oloissa on päädytty tähän; internet on ikkuna kaikkialle maailmaan, roskapostit jokaaamuista vaivaa, verkkovirukset jatkuvaa uhkaa, mutta liikkuminen ja siihen yhdistetty työskentely missä mielii kulloinkin tekee melkoista juhlaa. Viimeksi mainitussa on jonkin verran liioittelua, mutta toisaalta täyttä totta jo monenkin kohdalla. Ihmisen mukana seuraava tietotekniikka on monin välinein arkipäivää, joskin se suuri buumi on vasta edessä. Ei ole kuitenkaan epäilystä, etteikö sitä tulisi, sillä tulevien laitteiden teraflopsin - tuhat miljardia laskutoimitusta sekunnissa laskentateho takaa pääsyn verkkoon kuin verkkoon, ja missä tahansa. Tulevaisuutta odoteltaessa on kuitenkin syytä pysähtyä tähän aikaan näkemään, mitä tietoympäristössä tapahtuu juuri nyt. Yksi ajan ilmiö on silloin tietoteknisten palvelujen ulkoistaminen suuremmissakin yrityksissä ja tarvittavien palvelujen hankkiminen alan asiantuntijayrityksiltä. Tähän liittyy myös koko atk-ympäristön vuokraaminen, jossa perinteisten laitteiden rinnalla myös järjestelmän ylläpito, varmuuskopiointi- ja tietoturvajärjestelmät sekä käyttötuki ovat liisattua/vuokrattua. Toinen ajan ilmiö on paine siirtyä e-laskutukseen oivaltamalla, että verkkoympäristössä laskuttaja säästää po. kustannuksissaan prosenttia. Ja ellei tämä tehoa, voidaan kertoa, että esim. Tanskassa on ollut jo vuodesta 2005 lähtien laki, joka velvoittaa julkishallinnon vastaanottamaan laskunsa ainoastaan verkkolaskuina. Ruotsissa vastaava laki astuu voimaan kesällä Suomessa valtiolle tulevista laskuista on tällä hetkellä liki kolmannes verkkolaskuja, mutta määrää pyritään kasvattamaan ripeästi mm. siten, että valtion kilpailutuskierroksilla sellaisilla yrityksillä on etu puolellaan, jotka kykenevät verkkolaskutukseen. Fiksu ymmärtänee yskän ja hoitokeinon. Kolmas ilmiö on verkkokauppa, yksi tämän ajan mielenkiintoisia haasteita, ja ilmeisesti myös mahdollisuuksia pk-yrityssektorille, vaikka myyntikanavana se onkin toistaiseksi jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Näyttää kuitenkin siltä, että asiakaskäyttäytyminen suuntautuu yhä laajemmin verkkoon mm. matkatai musiikkiostamisen johdattamana, mistä taas seuraa, että kuluttaja rohkaistuu vaatimaan samanlaisia palveluja muissakin hankinnoissaan. On kuitenkin selvää, että menestyäkseen e-bisnes edellyttää aktiivista toimintaa, mikä tarkoittaa, että verkkobisnestä on hoidettava tavalla, joka saa asiakkaan palaamaan kauppiaan palveluun aina uudestaan ja uudestaan. Yhtä olennaista on oivaltaa, että verkkokaupassa asiakkaasta ja hänen käyttäytymisestään voidaan kerätä hyvinkin tarkkaa tietoa. Tätä voidaan puolestaan hyödyntää monin tavoin jälkimarkkinoinnissa, esimerkiksi tuottamalla asiakkaalle juuri hänen haluamaansa lisäpalvelua ja yritykselle lisämyyntiä. Jouko Lantto Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 25. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittaja Riikka Kovanen Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Merja Hirvonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Rauno Vanhanen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Ilmoitushinnat 1/ x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Jahn, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Tea Karvinen Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

3 S I S Ä L T Ö > M A A L I S K U U > Y H T E I S K U N T A Puheista täsmätoimiin Antero Koskinen visioi uudistuksia yrittäjän arkeen: palvelusetelijärjestelmä, riskisijoitusyhtiö ja yritystukien remontti. > Y H T E I S K U N T A Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa. Pekka Salojärvi 18 > J O H T A M I N E N Tuotteistamisen lähtökohtana asiakkaan tarpeet. Helena Haapio 24 > M A R K K I N O I N T I Tiedotus on kilpailua itsensä ja muiden kanssa Tiedottaminen on oma taitolajinsa, markkinointipäällikkö Tiina Keränen TiedoteDeski Finland Oy:sta sanoo. 38 P Ä Ä K I R J O I T U S 3 Kerrostalosta sormenpäähän 60 vuodessa M A K A S I I N I 6 Poimintoja Y H T E I S K U N T A 10 Haasteellista hallituskautta 14 Puheista täsmätoimiin 18 Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa Y R I T T Ä J Ä Kolumni: Kärsivällistä riskirahaa J O H T A M I N E N 24 Lexpert valitsi muutoksen 26 Hankinnoilla kilpailukykyä 28 Moppisota, osa 2: Elämää kriisissä M A R K K I N O I N T I 30 Hyvä maine käy kauppaa puolestasi 33 Kolumni: Maailman suurin valhe 34 Näkymisestä seuraa tunnettuus ja yrityskuva 36 Pidä myyjistä kiinni 38 Tiedotus on kilpailua itsensä ja muiden kanssa 40 Kolumni: Onko myytti Pienet myyvät pienille ja suuret suurille totta?

4 > T I E T O & T E K N I I K K A Kannettava kaikkien kainalossa Kannettavien tietokoneiden kehitys on johtanut siihen, että voimme työskennellä missä ja milloin tahansa > Y R I T T Ä J Ä T Erikoistuminen takasi eloonjäämisen Ruotsin Räddningsverket oli hanskantekijän pelastaja, toimitusjohtaja Henrik Huhta sanoo. Elämän reseptit Yrittäjän ol o siit mukava ko saa toteutta omi unelmias, Anne ja Rauno Suominen iloitsevat. 58 > U L K O M A A T Saunakulttuuria maailmalle Dubain luksushotellit ovat Södergårdin yrittäjäpariskunnan asiakkaita. 60 t i e t o & t e k n i i k k a 42 Työtapojen muutoksella irti rutiineista 46 Atk-ympäristön vuokraus yleistyy 48 Kannettava kaikkien kainalossa Y r i t t ä j ä t 50 Luovuus motivoi suunnittelijaa 54 Erikoistuminen takasi eloonjäämisen 58 Elämän reseptejä ruoan höysteenä U L K O M A A T 60 Saunakulttuuria maailmalle K u l t t u u r i 64 Kansallisia kuohuja M a a i l m a N p y ö r ä 67 Uutisia ulkoa V A P A A - A I K A 68 Nokka kohti uusia ulapoita U U T I S M A A I L M A 71 Tuotteet ja palvelut J K 74 Laulu läskille Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

5 > M A K A S I I N I Makasiinin kokoaja Helinä Hirvikorpi Suomalaisia Santiagossa n Santiagossa törmää suomalaisiin muuallakin kuin suurlähetystössä, jossa nököttää palmun alla suomalainen puusauna. Ivo ja Marjatta Salmi perivät saunan edelliseltä lähettiläältä. Algerian suurlähettilään puoliso on suomalainen Hannele, AtlasCopcon Latinalaisen Amerikan aluejohtajan puoliso on suomalainen Ritva Marja Winstanley ryhtyi Santiagossa yrittäjäksi. Hän perusti pääkaupunkiin kansainvälisen baarin. Suomessa hän oli oululaisen Prowellnes-yrityksen perustajajäsen yhdessä Markku Riipisen kanssa vuonna Kun hän työskenteli Englannin tytäryhtiössä, tielle astui tuleva aviomies Kirk. 11 vuotta it-alalla sai riittää ja pari muutti kaikista maailman maista Chileen. Latinalaisen Amerikan turvallisin maa, jossa ei ole korruptiota, Marja Winstanley perustelee. Yellow Bar myy kansainvälisiä drinkkejä ja Chilen omia juomia. Yritys on mullistanut työkulttuurin: jokaisella tarjoilijalla on oikeus kassakoneen käyttöön, mikä perinteisessä chileläisessä ravintolassa on lähinnä vain omistajan oikeus. Asiakaskohderyhmänä ovat hyvätuloiset yli kolmekymppiset, joilla on varaa maksaa vähän enemmän laadusta ja palvelusta. Marja Winstanley arvioi, että hän avaa lisää baareja ja pubeja eri puolille kaupunkia lähiaikoina. Chilen palmu ja suomalainen puusauna. Hyvä yhdistelmä myös 30 asteen lämmössä. Casablancan viinialueella rypäleitä aletaan poimia maaliskuussa. Viiniä ja lohta n Makasiinissa on tällä kertaa Chilen tavaraa. Olin tuossa suikeromaassa pari viikkoa ja pidin Andien reunoista kiinni, etten tippunut Tyyneen valtamereen. Maan vuosi sitten valittu naispresidentti Michelle Bachelet aikoo vierailla Suomessa toukokuussa. Muista Euroopan maista hän on valinnut kohteekseen Norjan ja Sveitsin. Chile kilpailee norjalaisten kanssa lohenpyynnistä. Viileän eteläisen osan lohi tekee maasta maailman toiseksi suurimman lohentuottajan. Ja hyvää se olikin. Viini on myös tämän kuparimaan merkittävä vientituote nykyään. Viiniteollisuus on kehittynyt erityisesti 2000-luvulla, vaikka se syntyi jo 1800-luvulla. Suomessakin Chilen viinit tekevät hyvin kauppansa ja saavat pinnoja hinta/ laatu-suhteesta. Chilen-matkani aikana ei huonoa osunut ollenkaan kohdalle, vaikka hinnat ovat noin puolet Suomen hinnoista. Suomelle tuo 16 miljoonan asukkaan maa on Latinalaisen Amerikan suurin vientimaa. Metsään liittyvää teknologiaa tarvittaisiin enemmänkin, mutta myös alan koulutusta. Jotenkin olin aistivinani, että suomalaisuus voisi olla suorastaan kilpailuetu. Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

6 F U T U R E I M A G E B A N K. C O M Tiesitkö, että elintarviketeollisuus on Euroopan suurin ja eniten työllistävä teollisuudenala. Suomessa työskentelee alalla ihmistä. Turkki nousee n Turkki kiinnostaa suomalaisyrityksiä yllättävän paljon, vaikka maan EU-jäsenyys kangertelee. Isot yritykset ovat perustaneet tytäryrityksiä, mutta myös pienemmät käyvät kauppaa agenttien välityksellä. Vienti maahan on yli kaksi kertaa niin suuri kuin tuonti. Markkinat ovat suuret, asuuhan maassa noin 72 miljoonan kansa, vaikka elintaso onkin vielä jakautunut epätasaisesti. Turkissa työskennellyt Soneran entinen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen sanoi, että työelämä Turkissa on yllättävänkin modernia ja hän oli siellä jo 1990-luvulla. Kahvi tuli aikoinaan Suomeen Turkista. Nyt suomalaisista palveluyrityksistä maahan on sijoittunut muun muassa Robert`s Coffee. Franchise-ketjulla on jo neljä kahvilaa Istanbulissa. Tuottoa palvelusta n PalveluTuotto hm, onko se tuottoobligaatio vai pankin uusi sijoitusrahasto? Ei ole, vaan uusi vimpain yrityksille. Kauppa- ja teollisuusministeriö on esitellyt asiantuntijapalvelun, joka on tarkoitettu palveluyritysten laadun ja tuottavuuden kehittämiseen. Käytännössä yritys saa muutaman konsulttipäivän. PalveluTuotto räätälöidään yrityksen mukaan ja toimialaa tunteva, kokenut asiantuntija ohjaa. (Mistähän heitä löytyy joka lähtöön, etteivät vaan ole kunnallisia virkamiehiä?) Palveluyritykset voivat kysäistä asiaa TE-keskuksista. Leipä tuoksuu n Pekka Pohtolan suosikkileipä on Teriyaki, johon tulee kanasuikaleita ja tuoreet vihannekset kulloisenkin mielihalun mukaan. Pohtola on franchise-yrittäjä, joka viime vuonna palkittiin maailman parhaaksi Subwaypikaruokaketjun yrittäjäksi kehittyvien markkinoiden sarjassa. Hänen Herttoniemen ravintolansa myynti on kasvanut 20 prosentin vuosivauhtia ja kauppakeskus Sellossa vuonna 2005 avattu myymälä nousi heti myynniltään Suomen suurimmaksi Subway-ravintolaksi. Suomi on tänä vuonna noussut kehittyneiden maiden kategoriaan, koska Subway-ravintoloita on täällä jo lähes 30. Ketju eroaa muista pikaruokaloista siinä, että se paistaa oman leivän päivän mittaan asiakkaiden nenän edessä ja täyttää sen asiakkaan toivomilla lisukkeilla. Konsepti on tarkka ja kerran kuukaudessa tehdään laatutarkastus, että kaikki tehdään konseptin ohjeiden mukaan, Pekka Pohtola sanoo. Kovasta kilpailusta huolimatta hän on tyytyväinen yrittäjätaipaleeseensa. Palkitsemisessa oli hänen mukaansa mukana vähän onneakin, koska ravintoloiden perustaminen sattui oikeaan ajankohtaan peräkkäisinä vuosina. Aiemmin hän toimi 10 vuotta huoltoasemayrittäjänä Espoon Nihtisillassa. Yrittäjä Pekka Pohtolan Subwayt työllistävät noin 25 nuorta. F U T U R E I M A G E B A N K. C O M Y R I T T Ä J Ä

7 > M A K A S I I N I Millimetrin miljoonasosa Koulussa yrittäjyydestä n Missä vaiheessa yrittäjyyskasvatuksen pitäisi alkaa? No ei ainakaan tarhassa. Mutta jo koulussa olisi syytä kertoa, mitä yrittäminen on ja esitellä sitä myöhemmin yhtenä vaihtoehtona urapolulle. Helsingissä Taivallahden peruskoulussa on otettu härkää sarvista ja tuotu esiin yrittäjyyttä koko tämän lukuvuoden ajan. Koulun entinen oppilas Machineryn toimitusjohtaja Janne Timonen kävi koulussa vastailemassa oppilaiden kysymyksiin ja kertomassa yrittämisestä. Hänhän on perheyhtiön uutta sukupolvea, isä Heikki Timonen luovutti hänelle yrityksen johdon vuonna Timosille vuonna 1911 perustettu koneliike oli siirtynyt Raha ei ole tärkeintä, vaan halu määrätä itse ja ottaa vastuu omista tekemisistä. Mutta eihän yrittäjä hanttiin pane, jos vaurautta alkaa kertyä F U T U R E I M A G E B A N K. C O M n Minua on jostakin syystä aina kiehtonut nanoteknologia. Että joku niin pieni voi olla niin tehokas. Nanometri on suuruudeltaan millimetrin miljoonasosa. Revi siitä siivuja! Nanoteknologia on varsin laaja ja sen sovellukset voivat ulottua monille olemassa oleville tuotannon aloille. Se on mahdollistava teknologia, joka voi mennä mukaan elektroniikkaan, lääketeollisuuteen tai materiaaleihin ja sovellukset hyödyntävät silloin kaikkia, professori Päivi Törmä Jyväskylän yliopistosta sanoo. Mahdollistava teknologia tarkoittaa, että jokin ennestään tuttu tuote voi saada uusia piirteitä. Nanoteknologia yhdistää fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Pienessä mittakaavassa perinteiset lainalaisuudet väistyvät ja molekyyleille voidaan luoda aivan uusia ominaisuuksia. Tekes selvitti, että nanoteknologiaa hyödyntäviä yrityksiä on jo 129. Nanoteknologia on käytössä mm. itsepuhdistuvissa ikkunoissa sekä kosmetiikassa. Huulipunan kiilto-ominaisuudet tai aurinkovoiteen suojaus UV-säteilyltä voivat perustua nanokokoisiin partikkeleihin. Käyttö lisääntyy esimerkiksi pakkausteollisuudessa, kun älypakkaukset kertovat, onko tuote sen sisällä tuore. Osaamista pakkiin n Liiketoimintaosaamisessa tässä Suomenmaassa on todella parannettavaa laajoissa piireissä ja mittavissa määrissä. Näin kirjoittavat Juha Näsi ja Kari Neilimo kirjassaan Mitä on liiketoimintaosaaminen (WSOYpro 2006). Nykyinen ja entinen professori kirjoittavat tuosta yritysten kasvun tärkeästä voimavarasta varsin hauskasti. Kirja ei ole lainkaan ikävän teoreettinen, vaan etenee ikään kuin miesten keskustellessa muina miehinä ja sivaltaessa mielipiteillään rivien välissä. Heidän mukaansa uutta suomalaista yrittäjyyttä ei ole näköpiirissä ja kadunmiehellä on asennevamma: Suomessa saa rikastua vain jääkiekkoilija, formulakuski ja lottovoittaja, mutta ei yrittäjä. Opin esimerkiksi sen, että analyysi on helppo tehdä, mutta teepä synteesi, joka on rakentamista, kokoamista, tiivistämistä, loihtimista. Jokainen yritys on erilainen, ei ole kahta samanlaista. Siksi liiketoimintaosaaminenkin konkretisoituu jokaisessa yrityksessä erikseen ja ainutlaatuisesti. Ripaus liiketoimintaosaamista työkalupakkiin! Isot organisaatiot eivät voi olla nopealiikkeisiä. Ne ovat tehokkaita massallaan, ei liikkuvuudellaan. Kärpäset pystyvät hyppäämään moninkertaisesti oman korkeutensa, mutta norsut eivät. Peter Drucker Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

8 Mikä vaikutus työhön! Uusi Windows Vista Business ja Microsoft Office Professional 2007 avaavat Sinulle täysin uudenlaisen näkymän tietokoneellasi ja verkossa olevaan tietoon. Koe ainutlaatuinen käyttöelämys saat kaiken tehtyä nopeammin, helpommin ja tehokkaammin. Suojaa tietosi. Automaattinen varmuuskopiointi takaa, että kaikki tietokoneellasi oleva tieto on aina tallessa. Voit jopa palauttaa vahingossa poistamasi version työstämästäsi tiedostosta. Älä enää etsi. Löydä. Löydät etsimäsi ällistyttävän helposti Windows Vistan pikahaun avulla. Asiakirjat, kuvat, ohjelmat, yhteystiedot ja sähköpostiviestit löytyvät nopeasti sekä omalta koneeltasi että verkosta. Työskentele missä haluat. Windows Meeting Space mahdollistaa tiedostojen jakamisen muiden samassa tilassa olevien Vista-käyttäjien kanssa. Vista kytkeytyy haluamiisi verkkoihin entistä helpommin ja turvallisemmin. Turvallista sähköpostia. Office 2007 Outlookin kehittyneet roskapostisuodattimet pitävät ei-toivotun postin loitolla ja Windows Defender suojaa vakoiluohjelmilta. Lue lisää ja katso ajankohtaiset tarjoukset

9 Ikärakenteemme muutos on haasteellisuudessaan ainutlaatuinen, Leif Fagernäs sanoo. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

10 > Y H T E I S K U N T A Haasteellista hallituskautta Jouko Lantto kuvat Pekka Sipola Kansalaisten olisi oltava aiempaa aggressiivisempia kysymään tulevalta hallitukselta, miten työtä, verotuloja ja yhteiskuntapalvelujen rahoitusta riittää tulevina vuosina, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs sanoo arvioidessaan äskettäisen vaalikamppailun antia ja sisältöä. Hänestä pelkkä sitoutuminen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen ei riitä, vaan poliitikoilta tarvitaan avoimia vastauksia, miten tiedossa oleviin haasteisiin reagoidaan. Suurista asioista ei vaalikeskusteluissa paljon puhuttu, asioista, joita kuitenkin joudutaan tälläkin vaalikaudella tekemään. Puhuttiin lähinnä terveydenhoitomenoista tai eläkkeistä. Poliittisen keskustelun eläköitymisen uhka ahdistaa EK:n toimitusjohtajaa yleisemminkin, koska jo seuraavissa vaaleissa enemmistö äänestäjistä on joko eläkkeellä, tai sosiaaliturvan varassa eläviä. Puhu siinä nyt sitten niiden puolesta, jotka tuottavat, hän ihmettelee. Fagernäsin mukaan suomalaisten ikärakenteen muutos on haasteellisuudessaan omaa luokkaansa ja ilmiö, jota ei ole aikaisemmin koettu. Siitä esimakua antaa jo nyt osaavan työvoiman saatavuusongelma, joka muuttuu nopeasti työvoimapulaksi, hän ennakoi. Parissakymmenessä vuodessa työllisten määrä puolittuu, jolloin esimerkiksi eläkeläisten kuluja ja sairaanhoitokuluja on maksamassa ainoastaan puolet tämän päivän työllisten määrästä. Väestön ikääntymisen väistämättömiksi seurauksiksi Fagernäs liittää talouskasvun luonnollisen hidastumisen ja yhteiskunnan muuttumisen nykyistäkin voimakkaammin palveluyhteiskunnaksi, jossa tuottavuus kasvaa suhteellisen hitaasti. Kun vielä on nähtävissä, että teollisuuden tuottavimmalla sektorilla eli tietotekniikassa ei ole näköpiirissä uutta merkittävää kasvuimpulssia, joutuu valtiontalous väistämättä kovaan prässiin. Asennekasvatusta ammattiosaamiseen Väestön ikääntymisen rinnalla työmarkkinoilla alkaa olla muutoinkin pulaa perinteisestä ammattiosaamisesta. Meillä on kyllä korkeakoulutusta ihan > Uutta hallitusohjelmaa rakennettaessa äänestäjän kuluttajasuoja saattaa olla jälleen koetuksella, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs epäilee. Isot, talouden rakenteisiin liittyvät kirjaukset hoidetaan huonoimmillaan marginaalissa, vaikka niiden haastavuus onkin poliitikoilla hyvin tiedossa, hän ennakoi. Y R I T T Ä J Ä

11 > tarpeeksi ja liikaakin, mutta ammattiosaajista on pulaa, mikä on kriittinen kysymys silloin, kun halutaan ylläpitää teollista valmistusta Suomessa, Fagernäs huomauttaa. Yksityinen sektori rekrytoi työvoimastaan ainoastaan 10 prosenttia korkeakouluista, mutta yli puolet toisen asteen ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden joukosta. Juuri nyt näistä ammattiosaajista on kova kysyntä, kun eläkkeelle on lähdössä paljon hitsareita, konemestareita ja levyseppiä. Kun nuorempi sukupolvi ei kuitenkaan ole ollut pitkään aikaan näistä ammateista kiinnostunut, on työmarkkinoille syntynyt ongelmia, Leif Fagernäs laskee. Pula ammattiosaajista on kiistatta haaste työmarkkinoilla, mutta mistä sitä lähtisi korjaamaan? Ei auta muu kuin asennekasvatus, ammattiin houkuttelevuuden lisääminen ja sen osoittaminen, että ammattiosaaja pärjää taloudellisesti varsin hyvin useaan akateemiseen tutkintoonkin verrattuna. Tosin Fagernäs myöntää, että asennekasvatus voi olla vaikeaa, koska maassa on pitkään vannottu sen nimiin, että vain koulutusta lisäämällä pärjää. Koulutuksessa on tietysti muita arvoja, jotka voivat olla asianomaisen mielestä suurempia kuin toimeentulo, mutta kansantalouden kannalta tilanne on vakava, Fagernäs jatkaa. Yllättävää pärjäämistä Jos haluamme säilyttää hyvinvoinnin, perusturvan ja sosiaaliturvan nykytasolla, tarvitsemme väistämättä korkeampaa tuottavuutta ja nykyistä parempaa työllisyyttä, Leif Fagernäs painottaa. Samalla hän huomauttaa, että Suomen teollisuuden rooli etenkin työvaltaisessa massatuotannossa tulee kotimaassa edelleen pienenemään. Haasteena on sitten korkeamman osaamisen ja siihen rakentuvan tuotannon ylläpitäminen Suomessa etenkin, kun kilpailu tälläkin alueella on kovenemassa. Fagernäsin mukaan on kuitenkin yhä vaikeampi ennustaa ja sanoa, mikä toimiala pärjäisi tai ei pärjäisi Suomessa pitkälle tulevaisuuteen, kun toimialatuotantokin hajoaa yhä hienojakoisemmin moneen paikkaan maailmalla. Hyvänä esimerkkinä ennustamisen vaikeudesta hän pitää perinteistä konepajateollisuuttamme, joka on osoittanut yllättävääkin pärjäämistä. 100 vuotta elinkeinopolitiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto juhli ensimmäistä 100 vuottaan maaliskuun alussa, sillä työnantajien keskusjärjestötoiminta Suomessa alkoi maaliskuun toisena päivänä vuonna Nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton syvimmässä synty-ytimessä on vuonna 1907 perustettu Suomen Yleinen Työnantajaliitto, mutta vasta vuoden 1917 vallankumoukset ja yleislakko herättivät työnantajat. Sääntömuutoksella Yleisestä Työnantajaliitosta tehtiin Suomen Työnantajain Keskusliitto. Vuosi 1918 kiristi työnantajakeskusjärjestön ja ay-liikkeen välit. Neuvottelukosketusta ei ollut, mutta yhteistyötä oli pakko tehdä luvulla suomalaisten elintaso nousi voimakkaasti, ja niin vuonna 1939 suomalaisilla oli jo mitä puolustaa. Talvisota lopetti järjestöjen kyräilyn. Yhteinen koettelemus johti ns. tammikuun kihlaukseen Sen mukana alkoivat neuvottelusuhteet. Lapissa vielä sodittiin, kun neuvottelut alkoivat. Suomen Yleinen Työnantajaliitto 1907 Suomen Työnantajain Keskusliitto 1918 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 1993 Suomen Tuontiteollisuusliitto 1921 Suomen Teollisuusliitto 1924 Teollisuuden Keskusliitto 1976 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto 1918 Suomen Pienteollisuuden Keskusliitto 1945 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto 1973 Teollisuuden Harjoittajain Liitto 1948 Elinkeinoelämän Keskusliitto 2005 Liiketyönantajain Keskusliitto 1945 Palvelutyönantajat 1995 Lähde: Filosofian tohtori Markku Mansner: Suurlakosta Euroopan unioniin vuosisata työnantajatoimintaa. ISBN Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

12 Tarvitsemme erityisteknologiaa potentiaalisten energialähteiden hyödyntämiseksi, esimerkiksi aurinkoenergiaa, Leif Fagernäs sanoo. Se johtuu siitä, että tuotteita on kysytty ainakin toistaiseksi, kun mm. kehittyvissä maissa rakennetaan ja kuljetetaan paljon. On myös syntynyt uutta prosessiteollisuutta, johon meillä on olemassa osaamista. Sitä on osattu hyödyntää. Paikalleen jämähtänyt Suomi Ansion suomalaisyritysten pärjäämisestä maailmanmarkkinoilla Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja iskee epäröimättä yritysjohdon piikkiin. Onhan siinä tietysti politiikkaakin jossakin määrin takana, mutta kyllä se enemmän on ollut yritysjohdon ansiota, hän puntaroi. Politiikan ansiota on ehkä se, että ihmiset ovat luottaneet oman taloutensa kehitykseen, inflaatio on kurissa tietysti osittain Emu-ratkaisun ansiosta mutta myös veropolitiikalla on osattu vaikuttaa. Ihmiset ovat havainneet, että ostovoima säilyy ja vahvistuukin. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että useidenkin kansainvälisten kilpailukykyselvitysten mukaan työmarkkinoihin, verotukseen, tai sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset luetaan vuodesta toiseen Suomen heikkoustekijöiksi. Näissä arvioissa olemme säännöllisesti eri maiden välisessä vertailussa 50. sijalukua huonommalla tilalla, hän ihmettelee. Nämä ovat asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Tietysti mittareita voi olla muitakin, kuten miksi Suomeen ei investoida, kun suomalaisetkaan yritykset eivät investoi. Viimeinen mittari on bruttokansantuote per capita. Olemme olleet samalla sijalla 25 vuotta, mikä on sinänsä hyvä, mutta emme ole menneet eteenpäin. Syyksi Suomen bkt/capita -pysähtyneisyyteen Leif Fagernäs näkee mm. uusien maiden mukaantulon hyvinvointikamppailuun. Vertailukohteeksi hän ottaa Ruotsin, joka oli 1970-luvulla maailman rikkain maa. Ja vaikka se ei ole mitenkään romahtanut, on se tasaisesti pudonnut, ja on samalla tasolla missä mekin tällä hetkellä, hän laskee. Suomi-Ruotsi -vertailussa on kuitenkin oleellista huomata, että me emme pysty houkuttelemaan ja pitämään huippuosaajia, kun se puolestaan Ruotsissa on onnistunut, Fagernäs sanoo. Meillä aivotase on vahvasti negatiivinen, kun se Ruotsissa on positiivinen, ja on tietysti maita, joissa se on vielä paljon positiivisempi, kuten Yhdysvallat tai Australia, hän summaa. Tämä on toinen kriittinen kysymys tulevaisuuden kehityksen kannalta. Meillä ei ole oikein huippuosaamista kansainvälisen mittapuun mukaan, ja vaikuttaa siltä, että suomalaiset vahvuustekijät kuten turvallisuus, hyvä ympäristö ja ilmasto eivät ole jatkossakaan riittävä houkutin huippuosaamisen saamiseksi maahamme. Joustavat työmarkkinat Tehtävästään tietoisena EK:n toimitusjohtaja ei tietenkään jätä työmarkkinoiden toimivuuden arviointia tekemättä, koska toimivat työmarkkinat tuovat tänä päivänä kilpailuetua. Työajan käyttöön ja työn monimuotoisuuteen työsuhteissa tulisi voida vaikuttaa suuremmassa määrin yrityskohtaisesti, hän vaatii. Kokonaisuutena työehtosopimusmekanismi on ollut kohtuullinen kansantalouden kannalta, mutta ottanut huonosti huomioon toimiala- ja yrityskohtaisia eroja, ja siitä on syntynyt ongelmia, pysyvää työttömyyttä ja muuta. Toinen asia on sitten kokonaisuus, joka liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen, ja joka on uudenlainen, mutta ainakin toistaiseksi pysyväksi jäänyt ilmiö, Fagernäs jatkaa. Siihen sisältyy esim. kannustinloukko, jolloin huomattava osa työttömistä on tilanteessa, jossa töihin ei kannata mennä, koska niin paljon sosiaaliturvasta putoaa pois, että lisätuloista melkein kaikki jää saamatta. Työttömyysturvaa pitää katsoa tarkkaan siltä osin, että edistääkö se todella työelämään hakeutumista, vai viivyttääkö se sitä. Sitten ovat työnantajamaksut, jotka ansaitsivat tulla alennetuiksi, erityisesti kansaneläkemaksu, joka ei liity työsuhteeseen lainkaan. Kolmas on liikkuvuusongelma, jossa tarvitaan asuntopoliittisia toimenpiteitä, koska asuntojen tarjonta ei vastaa kysyntää, ja siitä seuraa kohtuuttomat hintaerot. Tätäkään ei voida ihan heti ratkaista, mutta siihen täytyy ryhtyä, Leif Fagernäs patistaa. Samaan pakettiin kuuluu sosiaaliturvan kehittäminen sellaiseksi, että se tukee työllisyyttä. Tarvitsemme sekä työn tarjontaan että kysyntään vaikuttavia elementtejä ja mm. sitä, että irtosanottu henkilö työllistyy mahdollisimman nopeasti. Samalla kannattaa kysyä, onko oikein, että esim. nuori työntekijä, jolla on 10 kuukauden työsuhde takanaan, saa heti turvakseen 500 päivää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. n Y R I T T Ä J Ä

13 Yrittäjyyden edistämisestä on Antero Koskisen mielestä puhuttu jo tarpeeksi. Nyt olisi aika ryhtyä tositoimiin, sillä tekemistä asian suhteen riittää. 1 4 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

14 > Y H T E I S K U N T A Puheista täsmätoimiin Jaana Matikainen kuvat Jani Hakala Byrokratian vähentäminen on varmasti kaikkien toiveissa, ja työtä siinä riittää, yrittäjyyden dosentti, KTT Antero Koskinen sanoo. Toisaalta myös yrittäjien täsmätiedon saantia olisi parannettava, sillä monet asiat on tehty liian vaikeasti hoidettaviksi ja niillä vain vaikeutetaan yrittäjän arkea, mm. Yrittäjän MBA:ta Mikkelissä vetävä Koskinen jatkaa. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja siihen liittyvän paperisodan hoitaminen on urakka, johon pienyrittäjä ei mielellään ryhdy, vaan jatkaa vain omillaan ja yksin. Koskisen mukaan yrittäjät toivovat rakennettavaksi myös palvelusetelijärjestelmän, joka antaisi heille mahdollisuuden ostaa laadukas palvelu sieltä, mistä itse haluavat. Palvelusetelit sopisivat vaikkapa tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelujen sekä uuden osaamisen ostamiseen, tiivistää Koskinen. Esimerkiksi Tietotaidon palveluseteli lisäisi kilpailua ja yrittäjien valinnan mahdollisuuksia koulutusmarkkinoilla. Samalla se oikaisisi nykyisen järjestelmän, jossa tuetaan jo ennestään verovaroilla toimivia koulutuksen tuottajia. Asiakkaitahan tässä pitäisi tukea, eikä pönkittää laitoksia. Yritystuet syynättävä tarkemmin Starttirahat ovat yrittäjyyden alkutaipaleella Koskisen mielestä hyviä rohkaisijoita. Varsinaiset yritystuet sen sijaan pitäisi ottaa tiukemman tarkastelun alle. Ne kun eivät jakaudu oikeudenmukaisesti, vaikka myöntämisperusteet ovat asiallisia ja hienoja, ainakin paperilla. Tosiasiassa tukien myöntämiseksi pitäisi seurata tarkemmin mitä markkinoilla tapahtuu tukea saavissa ja sitä ilman jääneissä yrityksissä. > Yrittäjyyden eteen ei ole tehty tarpeeksi, vaikka edistystä on tapahtunut. KTT Antero Koskisen mukaan korjaamista on yhä niin riskien tasaamisen, markkinoiden seuraamisen kuin yleisten asenteiden kohdalla. Y R I T T Ä J Ä

15 > Tukiyritykset saavat piristysruiskeen ja tuilla on merkittävä vaikutus yrityksen kilpailukykyyn. Työllisyyttä niillä ei kuitenkaan paranneta, jollei markkinoilla ole töitä, Koskinen huomauttaa. Investointituilla on myös se huono puoli, että uusi tekniikka jopa vähentää työpaikkoja. Toisaalta meidän on muistettava, että ei yritystoimintaa tai muutakaan toimintaa voi tukien varaan rakentaa. Kyllä lähtökohtana täytyy olla terve markkinatalous ja aito kysyntä. Suomeen on saatava valtion riskisijoitusyhtiö. Virkamiehet kiertoon Antero Koskinen vaihtaisi yritystukia jakavat virkamiehet kohde kerrallaan. Näin ei hänen mielestään pääsisi syntymään tilannetta, jossa vain samat suosikit saavat verorahoja toimintaansa. Koskinen myös toivoo, että vaikkapa Kilpailuvirasto ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ryhtyisivät yhdessä tutkimaan, mitä yritystukirintamalla tosiasiassa tapahtuu. Tilanne, jossa tukea tiedusteleva yrittäjä saa vastaukseksi, että hakemasi määrä on liian pieni, on paradoksi, mikä on korjattava. Tunnen yrittäjän, joka on viiden viimeisen vuoden aikana saanut saman vastauksen joka kerta, kun on investointitukea kysellyt. Ja samaan aikaan kilpailijalle tukea on riittänyt useampaankin otteeseen. Tämä näkyy markkinoilla hintahäiriköintinä, josta omin varoin investointinsa tehnyt yritys kärsii. Riskisijoitusyhtiö tervetullut Luottojen vakuusjärjestelmän yrittäjät rakentaisivat mielellään uudelleen, sillä nyt käyttöpääomainvestoinneissa riski jää pääosin yrittäjälle itselleen eikä riskinotto perheen asunnon menettämisen uhalla tunnu kohtuulliselta. Koskinen sanoo, että Suomeen tarvittaisiin todellinen valtion riskisijoitusyhtiö, johon olisi yhdistetty hyödykkeiden kierrätysjärjestelmä. Riskisijoitusyhtiö ottaisi kantaakseen alku- ja kehittämisinvestointien tukemisen. Se voisi toimia niin, että yritykset voisivat lunastaa sovitussa tahdissa investoinnit itselleen ja näin riskin ottanut sijoitusyhtiö saisi omansa pois korkoineen. Mikäli yrityksen rahkeet eivät tähän riittäisi ja tulisi alasajo, löytyisi kierrätysjärjestelmän kautta toinen yritys, jolla olisi käyttöä samoille koneille ja laitteille. Yritystoiminta nojaa terveen markkinatalouden aitoon kysyntään, KTT Antero Koskinen määrittää. Ajan henki on outo Myös media saa arvostelua osakseen. Yrittäjät toivovat Koskisen mukaan korjausta asenneilmapiiriin, sillä nyt uutisten polttopisteessä ovat ensisijaisesti isot pörssiyritykset. Tänä päivänä uutisointi tapahtuu harmittavan usein ikävistä asioista, sillä hyvät uutiset eivät toimittajakulttuurin mukaan pure. Yrittäjät haluaisivat kuitenkin nykyistä enemmän juttuja pienistä yrittäjistä ja heidän onnistumisistaan. Sitä kautta voisi ehkä muuttaa myös yhteiskunnallista ajattelua, painopistettä ja suuntaa, Koskinen arvioi. Yllätys yllätys, mutta verottaja saa kiitosta yrittäjiltä, Antero Koskinen ilmoittaa. Palkka.fi on iso helpotus pientyönantajalle ja vero.fi -sivut ovat hyvin informatiivisia. Myös verottajan lähestyttävyys on lisääntynyt, eli kynnys asioida verottajan luona on madaltunut, hän jatkaa. Lisäksi Finnveran ja kuntien ylimpien päättäjien suhtautuminen yritystoimintaan saivat myönteisiä mainesanoja Yrittäjän MBA -ohjelmassa opiskelleiden ja opiskelevien keskuudessa viime tammikuussa tehdyn pikakyselyn vastauksissa, Antero Koskinen selvittää. Vastaajat pitivät tärkeänä kuitenkin sitä, että yrittäjät miettivät itse kaksi kertaa asiaansa ja tilannetta, ennen kuin lähtevät viemään niitä eteenpäin ja esittämään esimerkiksi virkamiehille. Peiliin katsomisen aika on siis niin valtiolla, kunnilla kuin yrittäjillä itsellään. n 1 6 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

16 Yrittäjän pankki Etuyrittäjyys helpottaa yrittäjän talousasioiden hoitamista. Keskittämällä asioinnin meille saat oman yhteyshenkilön, jonka kanssa sekä omat että yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on vaivaton hoitaa. Etuyrittäjänä saat myös rahanarvoisia etuja. Esimerkiksi Yrityksen Joustoluoton saat Etuyrittäjänä ilman avausmaksua. Soita Yrityspalveluumme (pvm/mpm) ma pe 8 18 ja varaa aika konttoriimme. Katsotaan yhdessä, miten voimme parhaiten palvella juuri sinua. Teemme sen mahdolliseksi Yrityksen Joustoluoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy normaalein luotonmyöntöehdoin.

17 > Y H T E I S K U N T A Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa Gummeruksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Salojärvi laittoi kirjoihin ja kansiin 60-vuotisen yrittäjäuransa, joka alkoi jo alle kymmenvuotiaana. Teksti ja henkilökuva Anne Lampinen Kustantaja, toisen polven yrittäjä ja Gummeruksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Salojärvi kirjoitti muistelmat Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa. Kirja on kustannusmaailman läpileikkaus yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Samalla se on kasvutarina vilkkaasta arpoja myyvästä pikkupojasta, josta vauhdikkaiden käänteiden kautta sukeutui täysverinen toimitusjohtaja isänsä ostamaan ja johtamaan yritykseen. Huumori ja itseironia viihdyttävät lukijaa läpi lähes 400-sivuisen kirjan. Kirjan nimen synnyssä on Gummeruksen ykköskirjailijalla Kalle Päätalolla osuutta asiaan, Salojärvi muistelee. Vierailin vasta nimitettynä toimitusjohtajana Kalle Päätalon kotona. Tuumailimme tavanomaisella lenkillä Hervannan metsissä hänen seuraavien kirjojensa aiheita. Päätaloa askarrutti ajatus omaelämäkerrallisesta Iijoki-sarjasta. Totesin, että menekki ei välttämättä olisi Koillismaa-sarjan veroista. Sanoin hänelle kuitenkin, että kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa. Hän myöntää yllättyneensä menekistä, sillä jokaista Iijoki-sarjan kirjaa myytiin noin kappaletta. Kaavaillun neljän kirjan sijasta sarja paisui 26-osaiseksi. Raha motiivina Pekka Salojärven isoisä oli nahkuri, jolle oli siunaantunut kunnallisia luottamustoimia. Eräänä päivänä Salojärven isoisä osti Padasjoen pienen kirjakaupan, jonka pitäjäksi laitettiin hänen ahkera 14-vuotias Maunopoikansa. Mauno vilisti potkukelkallaan pitkin syrjäkyliä myyden joululehtiä. Yritteliäs ja säntillinen kirjakauppias pantiin merkille myös naapurikaupungissa Lahdessa, jonne hän pääsi kauppakouluun. Viipurin ja Helsingin kautta Salojärvi palasi takaisin Jyväskylään, jonne hänet pyydettiin johtamaan Gummeruksen kirjakauppaa. Pekka Salojärvi sai jatkaa isänsä Maunon perintöä joululehtikauppiaana, mutta pojan myyntirepertuaariin kuului muutakin. Ostaaks täti vappukukan, saisiko olla Punaisen Ristin arpoja ja tässä olis kortteja Tuberkuloosiliiton hyväksi ne olivat tavanomaisia myyntipuheitani. Alle kym 1 8 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

18 F U T U R E I M A G E B A N K. C O M menen ikäisenä Jyväskylän Kauppakatu oli liikemiesalkeiskouluni. Jätepaperia keräämällä sain ensimmäisen rannekelloni. 12-vuotiaana aloin säästää Jawa CZ -moottoripyörää varten. Säästin neljä vuotta, miltei kaikista muista houkutuksista oli luovuttava. Salojärven säästörahat menivät kuitenkin henkisen pääoman kehittämiseen, eli kesän kieliopintoihin Englannin Ipwhichissä. Mikä oli ahkeruuden motiivi? No, raha tietenkin, summaa Salojärvi hymyssä suin. Pitkä ja mutkikas tie Muistelmissaan filosofian kunniatohtori Pekka Salojärvi toteaa, että yrittäjän tie on aina pitkä ja usein myös mutkikas. Isäni osti vuonna 1943 Kaarle Jaakko Gummeruksen 1872 perustaman kustantamon Suomen Kirjakauppayhdistykseltä. Kustantamosta ei ollut silloin paljoa jäljellä. Vekseleitä ja lainaa oli enemmän kuin liikevaihtoa. Helsingin toimistossa oli vain pari hassua käsikirjoitusta pahvilaatikoissa, jotka nekin olivat vaurioituneet Tampereen aseman pommituksessa. Gummeruksen omistaminen ja johtaminen ei kuitenkaan ollut yhden miehen show. Kielitaitoisesta äidistäni Ruthista tuli keskeinen voimavara luotsattaessa asiakaslähtöistä kustannuspolitiikkaa. Hänen löytöjään olivat muun muassa Pekka Töpöhäntä, Sparren Vanhan kartanon Dianat, Leon Uriksen Exodus ja Ian Flemingin Bond-kirjat, Pekka Salojärvi kertoo. Salojärven mukaan hänen vanhempansa tekivät valtavan työn kehittäessään kustantamosta, kirjapainosta ja kirjakaupasta kukoistavan liikeyrityksen. Myös Pekka Salojärven perheessä on jatkettu sukupolven takaista perinnettä, sillä vaimo Kreeta Salojärvi perusti Kilokirjan, nykyinen Kirjatori, ja hän myös johti tätä yritystä. Herrojen Helsinkiin Vaikka Pekka Salojärvi oli käytännössä kasvanut painokoneiden katveessa, ensimmäinen virallinen työtehtävä oli Gummeruksen historian ensimmäinen myyntipäällikkö vasta valmistuneena ekonomina Gummeruksen toimitusjohtajaksi hänet nimettiin 29-vuotiaana vuonna Isäni halusi kasvattaa minut jatkajakseen. Askel askeleelta 20 vuoden aikana hän sisäänajoi minut tehtäviinsä luvulla Gummeruksen kirjallinen johto vaihtui tiuhaan, koska johtajat mielivät pois maalaiskaupunki Jyväskylästä. Herrat halusivat Helsinkiin suurempiin kustantamoihin ja vaativampiin tehtäviin. Kiertonopeus oli vuoden, kahden luokkaa. Kierto loppui Olli Arrakoskeen, joka työskenteli Gummeruksella 13 vuotta. Hän On usein turvallisempaa olla työssä tai jopa työttömänä kuin yrittäjänä. Mutta jos kaikki ovat turvassa, kukaan ei ole. Pekka Salojärvi ja Pekka Salojärven torso. Pekka Salojärvi oli keskeinen vaikuttaja. Myöhemmin hänestä tuli Tammen toimitusjohtaja. Kesällä 1985 Salojärvi siirsi Gummeruksen kustannustoiminnan Helsinkiin. Ennenkuulumatonta johtamista Salojärven ensimmäiset 15 vuotta toimitusjohtajana menivät työtä vuorotta -periaatteella. Osasin kuitenkin kuunnella kehoni ääntä ja vuonna 1984 lähdin puolen vuoden sapatille. Se oli elämäni paras investointi. Sen ansiosta sain 15 vuotta energistä lisäaikaa yhtiön johdossa, mutta olisin tarvinnut 20 vuotta. Liiketoimet eivät sujuneetkaan entiseen malliin. Isäni ja Kalle Päätalo kuolivat, kuten myös uskottu ja luotettu Hannes Kilpi. Stressi ja masennus veivät elinvoimani. Minun olisi pitänyt pitää sapattivuosi vuonna > Y R I T T Ä J Ä

19 G u m m e r u s Kalle Päätalon ja Pekka Salojärven työsuhde kehkeytyi ystävyydeksi. > Sen jälkeen olisin kestänyt Gummeruksella vähintään 80-vuotiaaksi. Eri asia on, olisiko firma kestänyt, Salojärvi ironisoi. Pitkästä masennuksesta toipunut vetreä ja sympaattinen Grand old Man toteaa, että nyt ovat asiat taas hyvin. Salojärven johtamistyyli on ollut rohkeaa luvun puolivälissä Gummeruksessa puhalsivat ennenkuulumattomat muutoksen tuulet, silloin madallettiin hierarkiaa pilkkomalla kukin liiketoimintasektori eli kirjapaino, kirjakauppa ja kustannusliike omaksi yhtiökseen. Salojärvi sai mallia Ruotsin Asea-konsernista. Uudistuksen jälkeen meillä oli vain kolme tasoa: toimitusjohtajat, työnjohtajat ja duunarit. Näin toimimalla saimme lisää joustoa ja kunkin yhtiön toimitusjohtajalle lisää itsenäistä päätösvaltaa. Sitä myöden lisää kilpailukykyä. Lakkautimme myös Gummeruksen sisäisen johtokunnan. Päätösvalta annettiin ulkopuoliselle hallitukselle, jonka jäsen olin. Tänä päivänä Gummeruksen omistaa Garamond Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja olen. Gummeruksessa on tapahtunut sukupolvenvaihdos, joka finalisoitiin Yhtiötä luotsaa nyt poika Eero Salojärvi. Hän on yhtiön suurin omistaja. Olen käytettävissä, jos minulta kysytään. Olen nöyrästi taustavaikuttaja, en päätöksentekijä, summaa kokenut yrittäjä. Päivät oloneuvoksena Minulla on edelleen työhuone Gummeruksella ja toinen kotona, Pekka Salojärvi selittää. Käyn pari kertaa viikossa firmassa. Päätehtäväni on hallinnoida Gummeruksen arvopaperisalkkua. Päivän kohokohtana ovat pörssikurssit ja viinipullo vaimon kanssa. Runsas vuosi on kulunut muistelmia sanellessa ja sisältöä hioessa kirjan toimittaneen Kaija Valkosen kanssa. Tuntui oikealta hetkeltä laittaa Gummeruksen historia kirjoihin ja kansiin, Pekka Salojärvi summaa. n Kalle ja minä Minulla oli tapana ajaa Tampereen Messukylään viemään Kallelle uunituore nahkakantinen ensipainos. Usein tapaaminen venyi aamutunneille saunan ja illanvieton merkeissä. Keskustelimme maailman tapahtumista ja kirjallisuudesta hyvin paljon. Kallen vaimokaan ei pistänyt pahakseen meidän istujaisia, sillä koskaan ei lähdetty kaupungille hurvittelemaan, Pekka Salojärvi muistelee. Kalle oli minua yli 20 vuotta vanhempi, mutta ehdottomasti parempikuntoinen. Hän ei ollut viinamäen miehiä, kuten moni muu hänen aikalaiskirjailijansa oli. Päätalo rentoutui tavallisesti saunomalla ja lenkkeilemällä koiransa Joonan kanssa. Salojärven mukaan Päätalo oli ehdottoman rehellinen, ja sitä hän edellytti myös vastapuolelta. Hän maksoi ylpeänä veronsa, eikä harjoittanut verosuunnittelua. Raha-asioista kyllä keskustelimme hyvin yleisellä tasolla, sillä neuvonantajaksi en suostunut. Jos olisin antanut hyviä ohjeita, tiedä vaikka hän olisi lopettanut kirjoittamisen, jos huonoja, niin olisi ehkä vaihtanut kustantajaa. Kalle oli uskollinen, aina lojaali. Hän halusi tehdä yhteistyötä tuttujen ihmisten ystäviensä kanssa. Kalle Päätalo kirjoitti loppuun asti. Hänen kuolemansa teki suurehkon loven Gummeruksen liikevaihtoon. n 2 0 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

20 > J U K K A K E I T E L E Kärsivällistä riskirahaa Kansliapäällikkö Erkki Virtanen arveli eräässä haastattelussa, että suomalaiset yritykset eivät ole kasvuhakuisia. Syytä on mietitty eikä ole keksitty. Virtasen mukaan vika ei ole riskirahan saatavuudessa, sitä saa niin julkisista kuin yksityisistäkin lähteistä. Lisäksi suurin osa yrityksistä on käytännössä velattomia. Minä olen yritys, freelanceri, yrityksenä käytännössä velaton niin kuin myös varaton, koska yritys on orvon toimittajan laskutus- ja kirjanpitoinstrumentti. Rekisteröityjen yritysten pääosa on tällaisia mikroyrityksiä. Ne voivat kasvaa vain sille rajalle mikä kyseisen käsityöläisen työkapasiteetti on, eivätkä ne työllistä muita kuin ehkä kirjanpitotoimistoja. Investointikohteet ovat vaatimattomia, yhden ihmisen työvälineet ja siinä se on. Tuskin Virtanen meikäläisiä tarkoittikaan vaan teollisuutta laajassa mielessä, johon voi lukea kaupankin. Mutta on tehty aloittavien yrittäjien kyselyitä ja seurattu vakiintuneita, ja havaittu että muihin maihin verrattuna on kasvu toissijainen tavoite: suomalainen mentaliteetti ajattelee että on hyvä olla elinkeino, mutta paha tavoitella taivaita. Siltikin talouskasvua on kohtuudella ilmennyt kun markkinat ovat vetäneet. Velalla kasvusta on pahoja kokemuksia. Ennen oli tapana valittaa, että pääomaa ei ole tarpeeksi tai se on liian kallista. Innovaatioita ei synny tarpeeksi, koska riskipääomaa ei saa. Nyt kun pääomaa tarjotaan niin osakkuutena kuin lainana, valitetaan että pääomansijoittajat ovat kärsimättömiä, ahneita ja vallanhimoisia ja lahtaavat tilaisuuden tullen yrittäjän myydäkseen hänen keskeneräisen aarteensa kavereilleen tai itselleen pilkkahintaan. Aitoja esimerkkejä rosvuusta on tietenkin aina sen verran, että se tekee araksi. Moni keksijä on kehittänyt, kaikkensa pantaten, tuotetta joka ei muutu kassavirraksi. Sitten tulevat Kerat, Sitrat tai bisnesenkelit ja antavat rahaa, joka käytetään ja loppuu. Jos tuote joskus kaupallistuu ja luo kassavirtaa, alkuperäinen kehittäjä ei aina siitä enää hyödy. Ja kun keksijä-yrittäjät ovat itsepäisiä, he koettavat monasti liian pitkään säilyttää kontrollin ja menettävät sitten kaiken sen sijaan että säilyttäisivät edes kymmenykset ja rojaltit. Kärsivällinen riskipääoma tuntuu olevan kuin joulupukki, naamioita näkee mutta se oikea on satua. Nokia teki vessapaperia ja gummisaappaita. Siellä oli vuorineuvoksena aikansa Nalle, Björn Westerlund, joka antoi propellipäiden värkätä elektroniikan kanssa. Siitä syntyi vuosikausiksi vain kustannuksia, mutta lopulta Nokia Elektroniikka ja Nokia Data sekä valmiudet tehdä jotain uutta Valtion Nokialle pakkomyymistä Televasta ja Telefennosta, jotka tekivät kenttäpuhelimia armeijalle. Vanhat alat on myöty ja vain kommunikaatiobisnes on olemassa, mutta siinä elää ja tuottaa se turhaksi harrasteluksi pilkattu propellipäiden työ, jolle riitti aikanaan isossa talossa kärsivällistä omaa riskirahaa. Tietenkin myös Nokia on myöhemmin saanut Valtion kehitysrahoja, joskaan en ymmärrä miksi. Tahdon toistaa: kärsivällistä omaa riskirahaa. Omaa. Vain oma raha voi olla kärsivällistä. Jokainen vieras rahoittaja, antoipa lainaa tai merkitsi osakkeita, laskee exithetkeä ja exitvoittoa, tai tappiota. Jokainen vieras rahoittaja hermostuu jossain vaiheessa. Tai hermostuttaa rahoitettavansa. Lisäksi vieras raha luo monasti rahasokeutta käyttäjiinsä, jolloin se on tehotonta ja menee harakoille. Westerlund oli palkkajohtaja, mutta talo oli rikas. Jossakin firmassa omistajajohtaja voi avata piikin hullulle projektille johon uskoo. Innovaatio eli kaupalliseksi saatettu keksintö toteutuu ja alkaa tuottaa todennäköisimmin firmassa, jonka elämä ei ole siitä kiinni, mutta jossa arvellaan, että tälläpä taitaisi tulla merkittävä kilpailuetu. Jos pajalla keksitään etevämpi liitostapa, joka on olemassaolevilla koneilla heti tehtävissä, koko prosessi heurekasta laskutukseen voi olla viikkoja eikä suinkaan vuosia. Pääosa innovaatioista on tätä harmaata arkea, joka ei erikseen tilastoidu Virtasen ihmeteltäväksi. Mutta isänmaan tulevaisuuden kannalta on kyllä merkitystä sillä, antaako yrittäjä, jolla on resurssit, rahoja firmansa propellipäille, vai ostaako niillä lapsenlapsilleen unelmakämpät ristiäislahjaksi. Nykyään halutaan tulevaisuus heti käteen. Jolloin siitä diskontataan ehkä pääosa pois. n Kirjoittaja Jukka Keitele on helsinkiläinen toimittaja. Y R I T T Ä J Ä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Työpapereiden hävittämisessä on hyvä muistaa, että jotkut asiakirjat pitää laittaa paperinkeräykseen silppurin kautta.

Työpapereiden hävittämisessä on hyvä muistaa, että jotkut asiakirjat pitää laittaa paperinkeräykseen silppurin kautta. Työhuone Työpaperit Työpapereiden hävittämisessä on hyvä muistaa, että jotkut asiakirjat pitää laittaa paperinkeräykseen silppurin kautta. Karsi pois sellainen materiaali: jossa on tietoa, joka löytyy

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot