Seikkailu mielessä. Sonja Grefberg rakastaa retkiluistelua s ,50. Leif Fagernäsin johtama EK 100-vuotias s. 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seikkailu mielessä. Sonja Grefberg rakastaa retkiluistelua s. 68 2 2007 6,50. Leif Fagernäsin johtama EK 100-vuotias s. 10"

Transkriptio

1 ,50 > Y H T E I S K U N T A Leif Fagernäsin johtama EK 100-vuotias s. 10 > M A R K K I N O I N T I Hyvä maine on puskuri kriisin keskellä s. 30 > T & T Irtiotto rutiineista säästää aikaa s. 42 > Y R I T T Ä J Ä T Yhden naisen yritys s. 50 Seikkailu mielessä Sonja Grefberg rakastaa retkiluistelua s. 68

2 > P Ä Ä K I R J O I T U S Kerrostalosta sormenpäähän 60 vuodessa Eniac, maailman ensimmäinen yleistietokone vuodelta 1947, oli reilun huoneiston kokoinen elektroniputkesta koottu 30-tonninen kolossi, joka osasi laskea sotaohjusten lentoratoja. Vaikka tämä Electronic Numerical Integrator and Computer jäikin yksittäiskappaleeksi, selvitti se kaiken muun ohella radan tämän ajan yhteiskuntaamme, jossa ykköspiirre tai -vaatimus on ihmisen liike yhdessä ja yhtä aikaa teknologian sekä tiedon/informaation kanssa. Eniac oli siis historiallinen saavutus, ja samalla poikkeuksellisen sivulentoradan avaus yleensä suuruutta ihannoivan ihmisen elämässä: tietojenkäsittelyn jatkokehityksessä ei pyrittykään vielä suurempaan, vaan päinvastoin yhä pienempään. Niinpä 60 vuotta Eniacin jälkeen on päästy mikropiirin rakenteeseen, joka on noin 20 miljoona kertaa esi-isäänsä pienempi. Nykypäivää on esim. Intelin kehittämä ohjelmoitava prosessori, jonka 80 ytimen siru on kooltaan hieman sormen kynttä suurempi, mutta voimaltaan supertietokoneen tehoinen. Alati kehittyvä tietoteknologia on luonnollisesti muuttanut tapaamme elää ja yrittää. Luultavasti kehitystä olisi joka tapauksessa tapahtunut muutoinkin, mutta näissä oloissa on päädytty tähän; internet on ikkuna kaikkialle maailmaan, roskapostit jokaaamuista vaivaa, verkkovirukset jatkuvaa uhkaa, mutta liikkuminen ja siihen yhdistetty työskentely missä mielii kulloinkin tekee melkoista juhlaa. Viimeksi mainitussa on jonkin verran liioittelua, mutta toisaalta täyttä totta jo monenkin kohdalla. Ihmisen mukana seuraava tietotekniikka on monin välinein arkipäivää, joskin se suuri buumi on vasta edessä. Ei ole kuitenkaan epäilystä, etteikö sitä tulisi, sillä tulevien laitteiden teraflopsin - tuhat miljardia laskutoimitusta sekunnissa laskentateho takaa pääsyn verkkoon kuin verkkoon, ja missä tahansa. Tulevaisuutta odoteltaessa on kuitenkin syytä pysähtyä tähän aikaan näkemään, mitä tietoympäristössä tapahtuu juuri nyt. Yksi ajan ilmiö on silloin tietoteknisten palvelujen ulkoistaminen suuremmissakin yrityksissä ja tarvittavien palvelujen hankkiminen alan asiantuntijayrityksiltä. Tähän liittyy myös koko atk-ympäristön vuokraaminen, jossa perinteisten laitteiden rinnalla myös järjestelmän ylläpito, varmuuskopiointi- ja tietoturvajärjestelmät sekä käyttötuki ovat liisattua/vuokrattua. Toinen ajan ilmiö on paine siirtyä e-laskutukseen oivaltamalla, että verkkoympäristössä laskuttaja säästää po. kustannuksissaan prosenttia. Ja ellei tämä tehoa, voidaan kertoa, että esim. Tanskassa on ollut jo vuodesta 2005 lähtien laki, joka velvoittaa julkishallinnon vastaanottamaan laskunsa ainoastaan verkkolaskuina. Ruotsissa vastaava laki astuu voimaan kesällä Suomessa valtiolle tulevista laskuista on tällä hetkellä liki kolmannes verkkolaskuja, mutta määrää pyritään kasvattamaan ripeästi mm. siten, että valtion kilpailutuskierroksilla sellaisilla yrityksillä on etu puolellaan, jotka kykenevät verkkolaskutukseen. Fiksu ymmärtänee yskän ja hoitokeinon. Kolmas ilmiö on verkkokauppa, yksi tämän ajan mielenkiintoisia haasteita, ja ilmeisesti myös mahdollisuuksia pk-yrityssektorille, vaikka myyntikanavana se onkin toistaiseksi jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Näyttää kuitenkin siltä, että asiakaskäyttäytyminen suuntautuu yhä laajemmin verkkoon mm. matkatai musiikkiostamisen johdattamana, mistä taas seuraa, että kuluttaja rohkaistuu vaatimaan samanlaisia palveluja muissakin hankinnoissaan. On kuitenkin selvää, että menestyäkseen e-bisnes edellyttää aktiivista toimintaa, mikä tarkoittaa, että verkkobisnestä on hoidettava tavalla, joka saa asiakkaan palaamaan kauppiaan palveluun aina uudestaan ja uudestaan. Yhtä olennaista on oivaltaa, että verkkokaupassa asiakkaasta ja hänen käyttäytymisestään voidaan kerätä hyvinkin tarkkaa tietoa. Tätä voidaan puolestaan hyödyntää monin tavoin jälkimarkkinoinnissa, esimerkiksi tuottamalla asiakkaalle juuri hänen haluamaansa lisäpalvelua ja yritykselle lisämyyntiä. Jouko Lantto Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 25. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittaja Riikka Kovanen Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Merja Hirvonen Kari Hiltunen Katri Pölkki Rauno Vanhanen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Ilmoitushinnat 1/ x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Jahn, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Novatech Single Matt Sisus Novatech Single Matt Plus Kannen kuva Tea Karvinen Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

3 S I S Ä L T Ö > M A A L I S K U U > Y H T E I S K U N T A Puheista täsmätoimiin Antero Koskinen visioi uudistuksia yrittäjän arkeen: palvelusetelijärjestelmä, riskisijoitusyhtiö ja yritystukien remontti. > Y H T E I S K U N T A Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa. Pekka Salojärvi 18 > J O H T A M I N E N Tuotteistamisen lähtökohtana asiakkaan tarpeet. Helena Haapio 24 > M A R K K I N O I N T I Tiedotus on kilpailua itsensä ja muiden kanssa Tiedottaminen on oma taitolajinsa, markkinointipäällikkö Tiina Keränen TiedoteDeski Finland Oy:sta sanoo. 38 P Ä Ä K I R J O I T U S 3 Kerrostalosta sormenpäähän 60 vuodessa M A K A S I I N I 6 Poimintoja Y H T E I S K U N T A 10 Haasteellista hallituskautta 14 Puheista täsmätoimiin 18 Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa Y R I T T Ä J Ä Kolumni: Kärsivällistä riskirahaa J O H T A M I N E N 24 Lexpert valitsi muutoksen 26 Hankinnoilla kilpailukykyä 28 Moppisota, osa 2: Elämää kriisissä M A R K K I N O I N T I 30 Hyvä maine käy kauppaa puolestasi 33 Kolumni: Maailman suurin valhe 34 Näkymisestä seuraa tunnettuus ja yrityskuva 36 Pidä myyjistä kiinni 38 Tiedotus on kilpailua itsensä ja muiden kanssa 40 Kolumni: Onko myytti Pienet myyvät pienille ja suuret suurille totta?

4 > T I E T O & T E K N I I K K A Kannettava kaikkien kainalossa Kannettavien tietokoneiden kehitys on johtanut siihen, että voimme työskennellä missä ja milloin tahansa > Y R I T T Ä J Ä T Erikoistuminen takasi eloonjäämisen Ruotsin Räddningsverket oli hanskantekijän pelastaja, toimitusjohtaja Henrik Huhta sanoo. Elämän reseptit Yrittäjän ol o siit mukava ko saa toteutta omi unelmias, Anne ja Rauno Suominen iloitsevat. 58 > U L K O M A A T Saunakulttuuria maailmalle Dubain luksushotellit ovat Södergårdin yrittäjäpariskunnan asiakkaita. 60 t i e t o & t e k n i i k k a 42 Työtapojen muutoksella irti rutiineista 46 Atk-ympäristön vuokraus yleistyy 48 Kannettava kaikkien kainalossa Y r i t t ä j ä t 50 Luovuus motivoi suunnittelijaa 54 Erikoistuminen takasi eloonjäämisen 58 Elämän reseptejä ruoan höysteenä U L K O M A A T 60 Saunakulttuuria maailmalle K u l t t u u r i 64 Kansallisia kuohuja M a a i l m a N p y ö r ä 67 Uutisia ulkoa V A P A A - A I K A 68 Nokka kohti uusia ulapoita U U T I S M A A I L M A 71 Tuotteet ja palvelut J K 74 Laulu läskille Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

5 > M A K A S I I N I Makasiinin kokoaja Helinä Hirvikorpi Suomalaisia Santiagossa n Santiagossa törmää suomalaisiin muuallakin kuin suurlähetystössä, jossa nököttää palmun alla suomalainen puusauna. Ivo ja Marjatta Salmi perivät saunan edelliseltä lähettiläältä. Algerian suurlähettilään puoliso on suomalainen Hannele, AtlasCopcon Latinalaisen Amerikan aluejohtajan puoliso on suomalainen Ritva Marja Winstanley ryhtyi Santiagossa yrittäjäksi. Hän perusti pääkaupunkiin kansainvälisen baarin. Suomessa hän oli oululaisen Prowellnes-yrityksen perustajajäsen yhdessä Markku Riipisen kanssa vuonna Kun hän työskenteli Englannin tytäryhtiössä, tielle astui tuleva aviomies Kirk. 11 vuotta it-alalla sai riittää ja pari muutti kaikista maailman maista Chileen. Latinalaisen Amerikan turvallisin maa, jossa ei ole korruptiota, Marja Winstanley perustelee. Yellow Bar myy kansainvälisiä drinkkejä ja Chilen omia juomia. Yritys on mullistanut työkulttuurin: jokaisella tarjoilijalla on oikeus kassakoneen käyttöön, mikä perinteisessä chileläisessä ravintolassa on lähinnä vain omistajan oikeus. Asiakaskohderyhmänä ovat hyvätuloiset yli kolmekymppiset, joilla on varaa maksaa vähän enemmän laadusta ja palvelusta. Marja Winstanley arvioi, että hän avaa lisää baareja ja pubeja eri puolille kaupunkia lähiaikoina. Chilen palmu ja suomalainen puusauna. Hyvä yhdistelmä myös 30 asteen lämmössä. Casablancan viinialueella rypäleitä aletaan poimia maaliskuussa. Viiniä ja lohta n Makasiinissa on tällä kertaa Chilen tavaraa. Olin tuossa suikeromaassa pari viikkoa ja pidin Andien reunoista kiinni, etten tippunut Tyyneen valtamereen. Maan vuosi sitten valittu naispresidentti Michelle Bachelet aikoo vierailla Suomessa toukokuussa. Muista Euroopan maista hän on valinnut kohteekseen Norjan ja Sveitsin. Chile kilpailee norjalaisten kanssa lohenpyynnistä. Viileän eteläisen osan lohi tekee maasta maailman toiseksi suurimman lohentuottajan. Ja hyvää se olikin. Viini on myös tämän kuparimaan merkittävä vientituote nykyään. Viiniteollisuus on kehittynyt erityisesti 2000-luvulla, vaikka se syntyi jo 1800-luvulla. Suomessakin Chilen viinit tekevät hyvin kauppansa ja saavat pinnoja hinta/ laatu-suhteesta. Chilen-matkani aikana ei huonoa osunut ollenkaan kohdalle, vaikka hinnat ovat noin puolet Suomen hinnoista. Suomelle tuo 16 miljoonan asukkaan maa on Latinalaisen Amerikan suurin vientimaa. Metsään liittyvää teknologiaa tarvittaisiin enemmänkin, mutta myös alan koulutusta. Jotenkin olin aistivinani, että suomalaisuus voisi olla suorastaan kilpailuetu. Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

6 F U T U R E I M A G E B A N K. C O M Tiesitkö, että elintarviketeollisuus on Euroopan suurin ja eniten työllistävä teollisuudenala. Suomessa työskentelee alalla ihmistä. Turkki nousee n Turkki kiinnostaa suomalaisyrityksiä yllättävän paljon, vaikka maan EU-jäsenyys kangertelee. Isot yritykset ovat perustaneet tytäryrityksiä, mutta myös pienemmät käyvät kauppaa agenttien välityksellä. Vienti maahan on yli kaksi kertaa niin suuri kuin tuonti. Markkinat ovat suuret, asuuhan maassa noin 72 miljoonan kansa, vaikka elintaso onkin vielä jakautunut epätasaisesti. Turkissa työskennellyt Soneran entinen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen sanoi, että työelämä Turkissa on yllättävänkin modernia ja hän oli siellä jo 1990-luvulla. Kahvi tuli aikoinaan Suomeen Turkista. Nyt suomalaisista palveluyrityksistä maahan on sijoittunut muun muassa Robert`s Coffee. Franchise-ketjulla on jo neljä kahvilaa Istanbulissa. Tuottoa palvelusta n PalveluTuotto hm, onko se tuottoobligaatio vai pankin uusi sijoitusrahasto? Ei ole, vaan uusi vimpain yrityksille. Kauppa- ja teollisuusministeriö on esitellyt asiantuntijapalvelun, joka on tarkoitettu palveluyritysten laadun ja tuottavuuden kehittämiseen. Käytännössä yritys saa muutaman konsulttipäivän. PalveluTuotto räätälöidään yrityksen mukaan ja toimialaa tunteva, kokenut asiantuntija ohjaa. (Mistähän heitä löytyy joka lähtöön, etteivät vaan ole kunnallisia virkamiehiä?) Palveluyritykset voivat kysäistä asiaa TE-keskuksista. Leipä tuoksuu n Pekka Pohtolan suosikkileipä on Teriyaki, johon tulee kanasuikaleita ja tuoreet vihannekset kulloisenkin mielihalun mukaan. Pohtola on franchise-yrittäjä, joka viime vuonna palkittiin maailman parhaaksi Subwaypikaruokaketjun yrittäjäksi kehittyvien markkinoiden sarjassa. Hänen Herttoniemen ravintolansa myynti on kasvanut 20 prosentin vuosivauhtia ja kauppakeskus Sellossa vuonna 2005 avattu myymälä nousi heti myynniltään Suomen suurimmaksi Subway-ravintolaksi. Suomi on tänä vuonna noussut kehittyneiden maiden kategoriaan, koska Subway-ravintoloita on täällä jo lähes 30. Ketju eroaa muista pikaruokaloista siinä, että se paistaa oman leivän päivän mittaan asiakkaiden nenän edessä ja täyttää sen asiakkaan toivomilla lisukkeilla. Konsepti on tarkka ja kerran kuukaudessa tehdään laatutarkastus, että kaikki tehdään konseptin ohjeiden mukaan, Pekka Pohtola sanoo. Kovasta kilpailusta huolimatta hän on tyytyväinen yrittäjätaipaleeseensa. Palkitsemisessa oli hänen mukaansa mukana vähän onneakin, koska ravintoloiden perustaminen sattui oikeaan ajankohtaan peräkkäisinä vuosina. Aiemmin hän toimi 10 vuotta huoltoasemayrittäjänä Espoon Nihtisillassa. Yrittäjä Pekka Pohtolan Subwayt työllistävät noin 25 nuorta. F U T U R E I M A G E B A N K. C O M Y R I T T Ä J Ä

7 > M A K A S I I N I Millimetrin miljoonasosa Koulussa yrittäjyydestä n Missä vaiheessa yrittäjyyskasvatuksen pitäisi alkaa? No ei ainakaan tarhassa. Mutta jo koulussa olisi syytä kertoa, mitä yrittäminen on ja esitellä sitä myöhemmin yhtenä vaihtoehtona urapolulle. Helsingissä Taivallahden peruskoulussa on otettu härkää sarvista ja tuotu esiin yrittäjyyttä koko tämän lukuvuoden ajan. Koulun entinen oppilas Machineryn toimitusjohtaja Janne Timonen kävi koulussa vastailemassa oppilaiden kysymyksiin ja kertomassa yrittämisestä. Hänhän on perheyhtiön uutta sukupolvea, isä Heikki Timonen luovutti hänelle yrityksen johdon vuonna Timosille vuonna 1911 perustettu koneliike oli siirtynyt Raha ei ole tärkeintä, vaan halu määrätä itse ja ottaa vastuu omista tekemisistä. Mutta eihän yrittäjä hanttiin pane, jos vaurautta alkaa kertyä F U T U R E I M A G E B A N K. C O M n Minua on jostakin syystä aina kiehtonut nanoteknologia. Että joku niin pieni voi olla niin tehokas. Nanometri on suuruudeltaan millimetrin miljoonasosa. Revi siitä siivuja! Nanoteknologia on varsin laaja ja sen sovellukset voivat ulottua monille olemassa oleville tuotannon aloille. Se on mahdollistava teknologia, joka voi mennä mukaan elektroniikkaan, lääketeollisuuteen tai materiaaleihin ja sovellukset hyödyntävät silloin kaikkia, professori Päivi Törmä Jyväskylän yliopistosta sanoo. Mahdollistava teknologia tarkoittaa, että jokin ennestään tuttu tuote voi saada uusia piirteitä. Nanoteknologia yhdistää fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Pienessä mittakaavassa perinteiset lainalaisuudet väistyvät ja molekyyleille voidaan luoda aivan uusia ominaisuuksia. Tekes selvitti, että nanoteknologiaa hyödyntäviä yrityksiä on jo 129. Nanoteknologia on käytössä mm. itsepuhdistuvissa ikkunoissa sekä kosmetiikassa. Huulipunan kiilto-ominaisuudet tai aurinkovoiteen suojaus UV-säteilyltä voivat perustua nanokokoisiin partikkeleihin. Käyttö lisääntyy esimerkiksi pakkausteollisuudessa, kun älypakkaukset kertovat, onko tuote sen sisällä tuore. Osaamista pakkiin n Liiketoimintaosaamisessa tässä Suomenmaassa on todella parannettavaa laajoissa piireissä ja mittavissa määrissä. Näin kirjoittavat Juha Näsi ja Kari Neilimo kirjassaan Mitä on liiketoimintaosaaminen (WSOYpro 2006). Nykyinen ja entinen professori kirjoittavat tuosta yritysten kasvun tärkeästä voimavarasta varsin hauskasti. Kirja ei ole lainkaan ikävän teoreettinen, vaan etenee ikään kuin miesten keskustellessa muina miehinä ja sivaltaessa mielipiteillään rivien välissä. Heidän mukaansa uutta suomalaista yrittäjyyttä ei ole näköpiirissä ja kadunmiehellä on asennevamma: Suomessa saa rikastua vain jääkiekkoilija, formulakuski ja lottovoittaja, mutta ei yrittäjä. Opin esimerkiksi sen, että analyysi on helppo tehdä, mutta teepä synteesi, joka on rakentamista, kokoamista, tiivistämistä, loihtimista. Jokainen yritys on erilainen, ei ole kahta samanlaista. Siksi liiketoimintaosaaminenkin konkretisoituu jokaisessa yrityksessä erikseen ja ainutlaatuisesti. Ripaus liiketoimintaosaamista työkalupakkiin! Isot organisaatiot eivät voi olla nopealiikkeisiä. Ne ovat tehokkaita massallaan, ei liikkuvuudellaan. Kärpäset pystyvät hyppäämään moninkertaisesti oman korkeutensa, mutta norsut eivät. Peter Drucker Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

8 Mikä vaikutus työhön! Uusi Windows Vista Business ja Microsoft Office Professional 2007 avaavat Sinulle täysin uudenlaisen näkymän tietokoneellasi ja verkossa olevaan tietoon. Koe ainutlaatuinen käyttöelämys saat kaiken tehtyä nopeammin, helpommin ja tehokkaammin. Suojaa tietosi. Automaattinen varmuuskopiointi takaa, että kaikki tietokoneellasi oleva tieto on aina tallessa. Voit jopa palauttaa vahingossa poistamasi version työstämästäsi tiedostosta. Älä enää etsi. Löydä. Löydät etsimäsi ällistyttävän helposti Windows Vistan pikahaun avulla. Asiakirjat, kuvat, ohjelmat, yhteystiedot ja sähköpostiviestit löytyvät nopeasti sekä omalta koneeltasi että verkosta. Työskentele missä haluat. Windows Meeting Space mahdollistaa tiedostojen jakamisen muiden samassa tilassa olevien Vista-käyttäjien kanssa. Vista kytkeytyy haluamiisi verkkoihin entistä helpommin ja turvallisemmin. Turvallista sähköpostia. Office 2007 Outlookin kehittyneet roskapostisuodattimet pitävät ei-toivotun postin loitolla ja Windows Defender suojaa vakoiluohjelmilta. Lue lisää ja katso ajankohtaiset tarjoukset

9 Ikärakenteemme muutos on haasteellisuudessaan ainutlaatuinen, Leif Fagernäs sanoo. 1 0 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

10 > Y H T E I S K U N T A Haasteellista hallituskautta Jouko Lantto kuvat Pekka Sipola Kansalaisten olisi oltava aiempaa aggressiivisempia kysymään tulevalta hallitukselta, miten työtä, verotuloja ja yhteiskuntapalvelujen rahoitusta riittää tulevina vuosina, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs sanoo arvioidessaan äskettäisen vaalikamppailun antia ja sisältöä. Hänestä pelkkä sitoutuminen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen ei riitä, vaan poliitikoilta tarvitaan avoimia vastauksia, miten tiedossa oleviin haasteisiin reagoidaan. Suurista asioista ei vaalikeskusteluissa paljon puhuttu, asioista, joita kuitenkin joudutaan tälläkin vaalikaudella tekemään. Puhuttiin lähinnä terveydenhoitomenoista tai eläkkeistä. Poliittisen keskustelun eläköitymisen uhka ahdistaa EK:n toimitusjohtajaa yleisemminkin, koska jo seuraavissa vaaleissa enemmistö äänestäjistä on joko eläkkeellä, tai sosiaaliturvan varassa eläviä. Puhu siinä nyt sitten niiden puolesta, jotka tuottavat, hän ihmettelee. Fagernäsin mukaan suomalaisten ikärakenteen muutos on haasteellisuudessaan omaa luokkaansa ja ilmiö, jota ei ole aikaisemmin koettu. Siitä esimakua antaa jo nyt osaavan työvoiman saatavuusongelma, joka muuttuu nopeasti työvoimapulaksi, hän ennakoi. Parissakymmenessä vuodessa työllisten määrä puolittuu, jolloin esimerkiksi eläkeläisten kuluja ja sairaanhoitokuluja on maksamassa ainoastaan puolet tämän päivän työllisten määrästä. Väestön ikääntymisen väistämättömiksi seurauksiksi Fagernäs liittää talouskasvun luonnollisen hidastumisen ja yhteiskunnan muuttumisen nykyistäkin voimakkaammin palveluyhteiskunnaksi, jossa tuottavuus kasvaa suhteellisen hitaasti. Kun vielä on nähtävissä, että teollisuuden tuottavimmalla sektorilla eli tietotekniikassa ei ole näköpiirissä uutta merkittävää kasvuimpulssia, joutuu valtiontalous väistämättä kovaan prässiin. Asennekasvatusta ammattiosaamiseen Väestön ikääntymisen rinnalla työmarkkinoilla alkaa olla muutoinkin pulaa perinteisestä ammattiosaamisesta. Meillä on kyllä korkeakoulutusta ihan > Uutta hallitusohjelmaa rakennettaessa äänestäjän kuluttajasuoja saattaa olla jälleen koetuksella, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs epäilee. Isot, talouden rakenteisiin liittyvät kirjaukset hoidetaan huonoimmillaan marginaalissa, vaikka niiden haastavuus onkin poliitikoilla hyvin tiedossa, hän ennakoi. Y R I T T Ä J Ä

11 > tarpeeksi ja liikaakin, mutta ammattiosaajista on pulaa, mikä on kriittinen kysymys silloin, kun halutaan ylläpitää teollista valmistusta Suomessa, Fagernäs huomauttaa. Yksityinen sektori rekrytoi työvoimastaan ainoastaan 10 prosenttia korkeakouluista, mutta yli puolet toisen asteen ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden joukosta. Juuri nyt näistä ammattiosaajista on kova kysyntä, kun eläkkeelle on lähdössä paljon hitsareita, konemestareita ja levyseppiä. Kun nuorempi sukupolvi ei kuitenkaan ole ollut pitkään aikaan näistä ammateista kiinnostunut, on työmarkkinoille syntynyt ongelmia, Leif Fagernäs laskee. Pula ammattiosaajista on kiistatta haaste työmarkkinoilla, mutta mistä sitä lähtisi korjaamaan? Ei auta muu kuin asennekasvatus, ammattiin houkuttelevuuden lisääminen ja sen osoittaminen, että ammattiosaaja pärjää taloudellisesti varsin hyvin useaan akateemiseen tutkintoonkin verrattuna. Tosin Fagernäs myöntää, että asennekasvatus voi olla vaikeaa, koska maassa on pitkään vannottu sen nimiin, että vain koulutusta lisäämällä pärjää. Koulutuksessa on tietysti muita arvoja, jotka voivat olla asianomaisen mielestä suurempia kuin toimeentulo, mutta kansantalouden kannalta tilanne on vakava, Fagernäs jatkaa. Yllättävää pärjäämistä Jos haluamme säilyttää hyvinvoinnin, perusturvan ja sosiaaliturvan nykytasolla, tarvitsemme väistämättä korkeampaa tuottavuutta ja nykyistä parempaa työllisyyttä, Leif Fagernäs painottaa. Samalla hän huomauttaa, että Suomen teollisuuden rooli etenkin työvaltaisessa massatuotannossa tulee kotimaassa edelleen pienenemään. Haasteena on sitten korkeamman osaamisen ja siihen rakentuvan tuotannon ylläpitäminen Suomessa etenkin, kun kilpailu tälläkin alueella on kovenemassa. Fagernäsin mukaan on kuitenkin yhä vaikeampi ennustaa ja sanoa, mikä toimiala pärjäisi tai ei pärjäisi Suomessa pitkälle tulevaisuuteen, kun toimialatuotantokin hajoaa yhä hienojakoisemmin moneen paikkaan maailmalla. Hyvänä esimerkkinä ennustamisen vaikeudesta hän pitää perinteistä konepajateollisuuttamme, joka on osoittanut yllättävääkin pärjäämistä. 100 vuotta elinkeinopolitiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto juhli ensimmäistä 100 vuottaan maaliskuun alussa, sillä työnantajien keskusjärjestötoiminta Suomessa alkoi maaliskuun toisena päivänä vuonna Nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton syvimmässä synty-ytimessä on vuonna 1907 perustettu Suomen Yleinen Työnantajaliitto, mutta vasta vuoden 1917 vallankumoukset ja yleislakko herättivät työnantajat. Sääntömuutoksella Yleisestä Työnantajaliitosta tehtiin Suomen Työnantajain Keskusliitto. Vuosi 1918 kiristi työnantajakeskusjärjestön ja ay-liikkeen välit. Neuvottelukosketusta ei ollut, mutta yhteistyötä oli pakko tehdä luvulla suomalaisten elintaso nousi voimakkaasti, ja niin vuonna 1939 suomalaisilla oli jo mitä puolustaa. Talvisota lopetti järjestöjen kyräilyn. Yhteinen koettelemus johti ns. tammikuun kihlaukseen Sen mukana alkoivat neuvottelusuhteet. Lapissa vielä sodittiin, kun neuvottelut alkoivat. Suomen Yleinen Työnantajaliitto 1907 Suomen Työnantajain Keskusliitto 1918 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 1993 Suomen Tuontiteollisuusliitto 1921 Suomen Teollisuusliitto 1924 Teollisuuden Keskusliitto 1976 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto 1918 Suomen Pienteollisuuden Keskusliitto 1945 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto 1973 Teollisuuden Harjoittajain Liitto 1948 Elinkeinoelämän Keskusliitto 2005 Liiketyönantajain Keskusliitto 1945 Palvelutyönantajat 1995 Lähde: Filosofian tohtori Markku Mansner: Suurlakosta Euroopan unioniin vuosisata työnantajatoimintaa. ISBN Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

12 Tarvitsemme erityisteknologiaa potentiaalisten energialähteiden hyödyntämiseksi, esimerkiksi aurinkoenergiaa, Leif Fagernäs sanoo. Se johtuu siitä, että tuotteita on kysytty ainakin toistaiseksi, kun mm. kehittyvissä maissa rakennetaan ja kuljetetaan paljon. On myös syntynyt uutta prosessiteollisuutta, johon meillä on olemassa osaamista. Sitä on osattu hyödyntää. Paikalleen jämähtänyt Suomi Ansion suomalaisyritysten pärjäämisestä maailmanmarkkinoilla Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja iskee epäröimättä yritysjohdon piikkiin. Onhan siinä tietysti politiikkaakin jossakin määrin takana, mutta kyllä se enemmän on ollut yritysjohdon ansiota, hän puntaroi. Politiikan ansiota on ehkä se, että ihmiset ovat luottaneet oman taloutensa kehitykseen, inflaatio on kurissa tietysti osittain Emu-ratkaisun ansiosta mutta myös veropolitiikalla on osattu vaikuttaa. Ihmiset ovat havainneet, että ostovoima säilyy ja vahvistuukin. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, että useidenkin kansainvälisten kilpailukykyselvitysten mukaan työmarkkinoihin, verotukseen, tai sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset luetaan vuodesta toiseen Suomen heikkoustekijöiksi. Näissä arvioissa olemme säännöllisesti eri maiden välisessä vertailussa 50. sijalukua huonommalla tilalla, hän ihmettelee. Nämä ovat asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Tietysti mittareita voi olla muitakin, kuten miksi Suomeen ei investoida, kun suomalaisetkaan yritykset eivät investoi. Viimeinen mittari on bruttokansantuote per capita. Olemme olleet samalla sijalla 25 vuotta, mikä on sinänsä hyvä, mutta emme ole menneet eteenpäin. Syyksi Suomen bkt/capita -pysähtyneisyyteen Leif Fagernäs näkee mm. uusien maiden mukaantulon hyvinvointikamppailuun. Vertailukohteeksi hän ottaa Ruotsin, joka oli 1970-luvulla maailman rikkain maa. Ja vaikka se ei ole mitenkään romahtanut, on se tasaisesti pudonnut, ja on samalla tasolla missä mekin tällä hetkellä, hän laskee. Suomi-Ruotsi -vertailussa on kuitenkin oleellista huomata, että me emme pysty houkuttelemaan ja pitämään huippuosaajia, kun se puolestaan Ruotsissa on onnistunut, Fagernäs sanoo. Meillä aivotase on vahvasti negatiivinen, kun se Ruotsissa on positiivinen, ja on tietysti maita, joissa se on vielä paljon positiivisempi, kuten Yhdysvallat tai Australia, hän summaa. Tämä on toinen kriittinen kysymys tulevaisuuden kehityksen kannalta. Meillä ei ole oikein huippuosaamista kansainvälisen mittapuun mukaan, ja vaikuttaa siltä, että suomalaiset vahvuustekijät kuten turvallisuus, hyvä ympäristö ja ilmasto eivät ole jatkossakaan riittävä houkutin huippuosaamisen saamiseksi maahamme. Joustavat työmarkkinat Tehtävästään tietoisena EK:n toimitusjohtaja ei tietenkään jätä työmarkkinoiden toimivuuden arviointia tekemättä, koska toimivat työmarkkinat tuovat tänä päivänä kilpailuetua. Työajan käyttöön ja työn monimuotoisuuteen työsuhteissa tulisi voida vaikuttaa suuremmassa määrin yrityskohtaisesti, hän vaatii. Kokonaisuutena työehtosopimusmekanismi on ollut kohtuullinen kansantalouden kannalta, mutta ottanut huonosti huomioon toimiala- ja yrityskohtaisia eroja, ja siitä on syntynyt ongelmia, pysyvää työttömyyttä ja muuta. Toinen asia on sitten kokonaisuus, joka liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen, ja joka on uudenlainen, mutta ainakin toistaiseksi pysyväksi jäänyt ilmiö, Fagernäs jatkaa. Siihen sisältyy esim. kannustinloukko, jolloin huomattava osa työttömistä on tilanteessa, jossa töihin ei kannata mennä, koska niin paljon sosiaaliturvasta putoaa pois, että lisätuloista melkein kaikki jää saamatta. Työttömyysturvaa pitää katsoa tarkkaan siltä osin, että edistääkö se todella työelämään hakeutumista, vai viivyttääkö se sitä. Sitten ovat työnantajamaksut, jotka ansaitsivat tulla alennetuiksi, erityisesti kansaneläkemaksu, joka ei liity työsuhteeseen lainkaan. Kolmas on liikkuvuusongelma, jossa tarvitaan asuntopoliittisia toimenpiteitä, koska asuntojen tarjonta ei vastaa kysyntää, ja siitä seuraa kohtuuttomat hintaerot. Tätäkään ei voida ihan heti ratkaista, mutta siihen täytyy ryhtyä, Leif Fagernäs patistaa. Samaan pakettiin kuuluu sosiaaliturvan kehittäminen sellaiseksi, että se tukee työllisyyttä. Tarvitsemme sekä työn tarjontaan että kysyntään vaikuttavia elementtejä ja mm. sitä, että irtosanottu henkilö työllistyy mahdollisimman nopeasti. Samalla kannattaa kysyä, onko oikein, että esim. nuori työntekijä, jolla on 10 kuukauden työsuhde takanaan, saa heti turvakseen 500 päivää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. n Y R I T T Ä J Ä

13 Yrittäjyyden edistämisestä on Antero Koskisen mielestä puhuttu jo tarpeeksi. Nyt olisi aika ryhtyä tositoimiin, sillä tekemistä asian suhteen riittää. 1 4 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

14 > Y H T E I S K U N T A Puheista täsmätoimiin Jaana Matikainen kuvat Jani Hakala Byrokratian vähentäminen on varmasti kaikkien toiveissa, ja työtä siinä riittää, yrittäjyyden dosentti, KTT Antero Koskinen sanoo. Toisaalta myös yrittäjien täsmätiedon saantia olisi parannettava, sillä monet asiat on tehty liian vaikeasti hoidettaviksi ja niillä vain vaikeutetaan yrittäjän arkea, mm. Yrittäjän MBA:ta Mikkelissä vetävä Koskinen jatkaa. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja siihen liittyvän paperisodan hoitaminen on urakka, johon pienyrittäjä ei mielellään ryhdy, vaan jatkaa vain omillaan ja yksin. Koskisen mukaan yrittäjät toivovat rakennettavaksi myös palvelusetelijärjestelmän, joka antaisi heille mahdollisuuden ostaa laadukas palvelu sieltä, mistä itse haluavat. Palvelusetelit sopisivat vaikkapa tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelujen sekä uuden osaamisen ostamiseen, tiivistää Koskinen. Esimerkiksi Tietotaidon palveluseteli lisäisi kilpailua ja yrittäjien valinnan mahdollisuuksia koulutusmarkkinoilla. Samalla se oikaisisi nykyisen järjestelmän, jossa tuetaan jo ennestään verovaroilla toimivia koulutuksen tuottajia. Asiakkaitahan tässä pitäisi tukea, eikä pönkittää laitoksia. Yritystuet syynättävä tarkemmin Starttirahat ovat yrittäjyyden alkutaipaleella Koskisen mielestä hyviä rohkaisijoita. Varsinaiset yritystuet sen sijaan pitäisi ottaa tiukemman tarkastelun alle. Ne kun eivät jakaudu oikeudenmukaisesti, vaikka myöntämisperusteet ovat asiallisia ja hienoja, ainakin paperilla. Tosiasiassa tukien myöntämiseksi pitäisi seurata tarkemmin mitä markkinoilla tapahtuu tukea saavissa ja sitä ilman jääneissä yrityksissä. > Yrittäjyyden eteen ei ole tehty tarpeeksi, vaikka edistystä on tapahtunut. KTT Antero Koskisen mukaan korjaamista on yhä niin riskien tasaamisen, markkinoiden seuraamisen kuin yleisten asenteiden kohdalla. Y R I T T Ä J Ä

15 > Tukiyritykset saavat piristysruiskeen ja tuilla on merkittävä vaikutus yrityksen kilpailukykyyn. Työllisyyttä niillä ei kuitenkaan paranneta, jollei markkinoilla ole töitä, Koskinen huomauttaa. Investointituilla on myös se huono puoli, että uusi tekniikka jopa vähentää työpaikkoja. Toisaalta meidän on muistettava, että ei yritystoimintaa tai muutakaan toimintaa voi tukien varaan rakentaa. Kyllä lähtökohtana täytyy olla terve markkinatalous ja aito kysyntä. Suomeen on saatava valtion riskisijoitusyhtiö. Virkamiehet kiertoon Antero Koskinen vaihtaisi yritystukia jakavat virkamiehet kohde kerrallaan. Näin ei hänen mielestään pääsisi syntymään tilannetta, jossa vain samat suosikit saavat verorahoja toimintaansa. Koskinen myös toivoo, että vaikkapa Kilpailuvirasto ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ryhtyisivät yhdessä tutkimaan, mitä yritystukirintamalla tosiasiassa tapahtuu. Tilanne, jossa tukea tiedusteleva yrittäjä saa vastaukseksi, että hakemasi määrä on liian pieni, on paradoksi, mikä on korjattava. Tunnen yrittäjän, joka on viiden viimeisen vuoden aikana saanut saman vastauksen joka kerta, kun on investointitukea kysellyt. Ja samaan aikaan kilpailijalle tukea on riittänyt useampaankin otteeseen. Tämä näkyy markkinoilla hintahäiriköintinä, josta omin varoin investointinsa tehnyt yritys kärsii. Riskisijoitusyhtiö tervetullut Luottojen vakuusjärjestelmän yrittäjät rakentaisivat mielellään uudelleen, sillä nyt käyttöpääomainvestoinneissa riski jää pääosin yrittäjälle itselleen eikä riskinotto perheen asunnon menettämisen uhalla tunnu kohtuulliselta. Koskinen sanoo, että Suomeen tarvittaisiin todellinen valtion riskisijoitusyhtiö, johon olisi yhdistetty hyödykkeiden kierrätysjärjestelmä. Riskisijoitusyhtiö ottaisi kantaakseen alku- ja kehittämisinvestointien tukemisen. Se voisi toimia niin, että yritykset voisivat lunastaa sovitussa tahdissa investoinnit itselleen ja näin riskin ottanut sijoitusyhtiö saisi omansa pois korkoineen. Mikäli yrityksen rahkeet eivät tähän riittäisi ja tulisi alasajo, löytyisi kierrätysjärjestelmän kautta toinen yritys, jolla olisi käyttöä samoille koneille ja laitteille. Yritystoiminta nojaa terveen markkinatalouden aitoon kysyntään, KTT Antero Koskinen määrittää. Ajan henki on outo Myös media saa arvostelua osakseen. Yrittäjät toivovat Koskisen mukaan korjausta asenneilmapiiriin, sillä nyt uutisten polttopisteessä ovat ensisijaisesti isot pörssiyritykset. Tänä päivänä uutisointi tapahtuu harmittavan usein ikävistä asioista, sillä hyvät uutiset eivät toimittajakulttuurin mukaan pure. Yrittäjät haluaisivat kuitenkin nykyistä enemmän juttuja pienistä yrittäjistä ja heidän onnistumisistaan. Sitä kautta voisi ehkä muuttaa myös yhteiskunnallista ajattelua, painopistettä ja suuntaa, Koskinen arvioi. Yllätys yllätys, mutta verottaja saa kiitosta yrittäjiltä, Antero Koskinen ilmoittaa. Palkka.fi on iso helpotus pientyönantajalle ja vero.fi -sivut ovat hyvin informatiivisia. Myös verottajan lähestyttävyys on lisääntynyt, eli kynnys asioida verottajan luona on madaltunut, hän jatkaa. Lisäksi Finnveran ja kuntien ylimpien päättäjien suhtautuminen yritystoimintaan saivat myönteisiä mainesanoja Yrittäjän MBA -ohjelmassa opiskelleiden ja opiskelevien keskuudessa viime tammikuussa tehdyn pikakyselyn vastauksissa, Antero Koskinen selvittää. Vastaajat pitivät tärkeänä kuitenkin sitä, että yrittäjät miettivät itse kaksi kertaa asiaansa ja tilannetta, ennen kuin lähtevät viemään niitä eteenpäin ja esittämään esimerkiksi virkamiehille. Peiliin katsomisen aika on siis niin valtiolla, kunnilla kuin yrittäjillä itsellään. n 1 6 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

16 Yrittäjän pankki Etuyrittäjyys helpottaa yrittäjän talousasioiden hoitamista. Keskittämällä asioinnin meille saat oman yhteyshenkilön, jonka kanssa sekä omat että yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on vaivaton hoitaa. Etuyrittäjänä saat myös rahanarvoisia etuja. Esimerkiksi Yrityksen Joustoluoton saat Etuyrittäjänä ilman avausmaksua. Soita Yrityspalveluumme (pvm/mpm) ma pe 8 18 ja varaa aika konttoriimme. Katsotaan yhdessä, miten voimme parhaiten palvella juuri sinua. Teemme sen mahdolliseksi Yrityksen Joustoluoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy normaalein luotonmyöntöehdoin.

17 > Y H T E I S K U N T A Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa Gummeruksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Salojärvi laittoi kirjoihin ja kansiin 60-vuotisen yrittäjäuransa, joka alkoi jo alle kymmenvuotiaana. Teksti ja henkilökuva Anne Lampinen Kustantaja, toisen polven yrittäjä ja Gummeruksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Salojärvi kirjoitti muistelmat Kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa. Kirja on kustannusmaailman läpileikkaus yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Samalla se on kasvutarina vilkkaasta arpoja myyvästä pikkupojasta, josta vauhdikkaiden käänteiden kautta sukeutui täysverinen toimitusjohtaja isänsä ostamaan ja johtamaan yritykseen. Huumori ja itseironia viihdyttävät lukijaa läpi lähes 400-sivuisen kirjan. Kirjan nimen synnyssä on Gummeruksen ykköskirjailijalla Kalle Päätalolla osuutta asiaan, Salojärvi muistelee. Vierailin vasta nimitettynä toimitusjohtajana Kalle Päätalon kotona. Tuumailimme tavanomaisella lenkillä Hervannan metsissä hänen seuraavien kirjojensa aiheita. Päätaloa askarrutti ajatus omaelämäkerrallisesta Iijoki-sarjasta. Totesin, että menekki ei välttämättä olisi Koillismaa-sarjan veroista. Sanoin hänelle kuitenkin, että kirjailija kirjoittaa, kustantaja kustantaa. Hän myöntää yllättyneensä menekistä, sillä jokaista Iijoki-sarjan kirjaa myytiin noin kappaletta. Kaavaillun neljän kirjan sijasta sarja paisui 26-osaiseksi. Raha motiivina Pekka Salojärven isoisä oli nahkuri, jolle oli siunaantunut kunnallisia luottamustoimia. Eräänä päivänä Salojärven isoisä osti Padasjoen pienen kirjakaupan, jonka pitäjäksi laitettiin hänen ahkera 14-vuotias Maunopoikansa. Mauno vilisti potkukelkallaan pitkin syrjäkyliä myyden joululehtiä. Yritteliäs ja säntillinen kirjakauppias pantiin merkille myös naapurikaupungissa Lahdessa, jonne hän pääsi kauppakouluun. Viipurin ja Helsingin kautta Salojärvi palasi takaisin Jyväskylään, jonne hänet pyydettiin johtamaan Gummeruksen kirjakauppaa. Pekka Salojärvi sai jatkaa isänsä Maunon perintöä joululehtikauppiaana, mutta pojan myyntirepertuaariin kuului muutakin. Ostaaks täti vappukukan, saisiko olla Punaisen Ristin arpoja ja tässä olis kortteja Tuberkuloosiliiton hyväksi ne olivat tavanomaisia myyntipuheitani. Alle kym 1 8 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

18 F U T U R E I M A G E B A N K. C O M menen ikäisenä Jyväskylän Kauppakatu oli liikemiesalkeiskouluni. Jätepaperia keräämällä sain ensimmäisen rannekelloni. 12-vuotiaana aloin säästää Jawa CZ -moottoripyörää varten. Säästin neljä vuotta, miltei kaikista muista houkutuksista oli luovuttava. Salojärven säästörahat menivät kuitenkin henkisen pääoman kehittämiseen, eli kesän kieliopintoihin Englannin Ipwhichissä. Mikä oli ahkeruuden motiivi? No, raha tietenkin, summaa Salojärvi hymyssä suin. Pitkä ja mutkikas tie Muistelmissaan filosofian kunniatohtori Pekka Salojärvi toteaa, että yrittäjän tie on aina pitkä ja usein myös mutkikas. Isäni osti vuonna 1943 Kaarle Jaakko Gummeruksen 1872 perustaman kustantamon Suomen Kirjakauppayhdistykseltä. Kustantamosta ei ollut silloin paljoa jäljellä. Vekseleitä ja lainaa oli enemmän kuin liikevaihtoa. Helsingin toimistossa oli vain pari hassua käsikirjoitusta pahvilaatikoissa, jotka nekin olivat vaurioituneet Tampereen aseman pommituksessa. Gummeruksen omistaminen ja johtaminen ei kuitenkaan ollut yhden miehen show. Kielitaitoisesta äidistäni Ruthista tuli keskeinen voimavara luotsattaessa asiakaslähtöistä kustannuspolitiikkaa. Hänen löytöjään olivat muun muassa Pekka Töpöhäntä, Sparren Vanhan kartanon Dianat, Leon Uriksen Exodus ja Ian Flemingin Bond-kirjat, Pekka Salojärvi kertoo. Salojärven mukaan hänen vanhempansa tekivät valtavan työn kehittäessään kustantamosta, kirjapainosta ja kirjakaupasta kukoistavan liikeyrityksen. Myös Pekka Salojärven perheessä on jatkettu sukupolven takaista perinnettä, sillä vaimo Kreeta Salojärvi perusti Kilokirjan, nykyinen Kirjatori, ja hän myös johti tätä yritystä. Herrojen Helsinkiin Vaikka Pekka Salojärvi oli käytännössä kasvanut painokoneiden katveessa, ensimmäinen virallinen työtehtävä oli Gummeruksen historian ensimmäinen myyntipäällikkö vasta valmistuneena ekonomina Gummeruksen toimitusjohtajaksi hänet nimettiin 29-vuotiaana vuonna Isäni halusi kasvattaa minut jatkajakseen. Askel askeleelta 20 vuoden aikana hän sisäänajoi minut tehtäviinsä luvulla Gummeruksen kirjallinen johto vaihtui tiuhaan, koska johtajat mielivät pois maalaiskaupunki Jyväskylästä. Herrat halusivat Helsinkiin suurempiin kustantamoihin ja vaativampiin tehtäviin. Kiertonopeus oli vuoden, kahden luokkaa. Kierto loppui Olli Arrakoskeen, joka työskenteli Gummeruksella 13 vuotta. Hän On usein turvallisempaa olla työssä tai jopa työttömänä kuin yrittäjänä. Mutta jos kaikki ovat turvassa, kukaan ei ole. Pekka Salojärvi ja Pekka Salojärven torso. Pekka Salojärvi oli keskeinen vaikuttaja. Myöhemmin hänestä tuli Tammen toimitusjohtaja. Kesällä 1985 Salojärvi siirsi Gummeruksen kustannustoiminnan Helsinkiin. Ennenkuulumatonta johtamista Salojärven ensimmäiset 15 vuotta toimitusjohtajana menivät työtä vuorotta -periaatteella. Osasin kuitenkin kuunnella kehoni ääntä ja vuonna 1984 lähdin puolen vuoden sapatille. Se oli elämäni paras investointi. Sen ansiosta sain 15 vuotta energistä lisäaikaa yhtiön johdossa, mutta olisin tarvinnut 20 vuotta. Liiketoimet eivät sujuneetkaan entiseen malliin. Isäni ja Kalle Päätalo kuolivat, kuten myös uskottu ja luotettu Hannes Kilpi. Stressi ja masennus veivät elinvoimani. Minun olisi pitänyt pitää sapattivuosi vuonna > Y R I T T Ä J Ä

19 G u m m e r u s Kalle Päätalon ja Pekka Salojärven työsuhde kehkeytyi ystävyydeksi. > Sen jälkeen olisin kestänyt Gummeruksella vähintään 80-vuotiaaksi. Eri asia on, olisiko firma kestänyt, Salojärvi ironisoi. Pitkästä masennuksesta toipunut vetreä ja sympaattinen Grand old Man toteaa, että nyt ovat asiat taas hyvin. Salojärven johtamistyyli on ollut rohkeaa luvun puolivälissä Gummeruksessa puhalsivat ennenkuulumattomat muutoksen tuulet, silloin madallettiin hierarkiaa pilkkomalla kukin liiketoimintasektori eli kirjapaino, kirjakauppa ja kustannusliike omaksi yhtiökseen. Salojärvi sai mallia Ruotsin Asea-konsernista. Uudistuksen jälkeen meillä oli vain kolme tasoa: toimitusjohtajat, työnjohtajat ja duunarit. Näin toimimalla saimme lisää joustoa ja kunkin yhtiön toimitusjohtajalle lisää itsenäistä päätösvaltaa. Sitä myöden lisää kilpailukykyä. Lakkautimme myös Gummeruksen sisäisen johtokunnan. Päätösvalta annettiin ulkopuoliselle hallitukselle, jonka jäsen olin. Tänä päivänä Gummeruksen omistaa Garamond Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja olen. Gummeruksessa on tapahtunut sukupolvenvaihdos, joka finalisoitiin Yhtiötä luotsaa nyt poika Eero Salojärvi. Hän on yhtiön suurin omistaja. Olen käytettävissä, jos minulta kysytään. Olen nöyrästi taustavaikuttaja, en päätöksentekijä, summaa kokenut yrittäjä. Päivät oloneuvoksena Minulla on edelleen työhuone Gummeruksella ja toinen kotona, Pekka Salojärvi selittää. Käyn pari kertaa viikossa firmassa. Päätehtäväni on hallinnoida Gummeruksen arvopaperisalkkua. Päivän kohokohtana ovat pörssikurssit ja viinipullo vaimon kanssa. Runsas vuosi on kulunut muistelmia sanellessa ja sisältöä hioessa kirjan toimittaneen Kaija Valkosen kanssa. Tuntui oikealta hetkeltä laittaa Gummeruksen historia kirjoihin ja kansiin, Pekka Salojärvi summaa. n Kalle ja minä Minulla oli tapana ajaa Tampereen Messukylään viemään Kallelle uunituore nahkakantinen ensipainos. Usein tapaaminen venyi aamutunneille saunan ja illanvieton merkeissä. Keskustelimme maailman tapahtumista ja kirjallisuudesta hyvin paljon. Kallen vaimokaan ei pistänyt pahakseen meidän istujaisia, sillä koskaan ei lähdetty kaupungille hurvittelemaan, Pekka Salojärvi muistelee. Kalle oli minua yli 20 vuotta vanhempi, mutta ehdottomasti parempikuntoinen. Hän ei ollut viinamäen miehiä, kuten moni muu hänen aikalaiskirjailijansa oli. Päätalo rentoutui tavallisesti saunomalla ja lenkkeilemällä koiransa Joonan kanssa. Salojärven mukaan Päätalo oli ehdottoman rehellinen, ja sitä hän edellytti myös vastapuolelta. Hän maksoi ylpeänä veronsa, eikä harjoittanut verosuunnittelua. Raha-asioista kyllä keskustelimme hyvin yleisellä tasolla, sillä neuvonantajaksi en suostunut. Jos olisin antanut hyviä ohjeita, tiedä vaikka hän olisi lopettanut kirjoittamisen, jos huonoja, niin olisi ehkä vaihtanut kustantajaa. Kalle oli uskollinen, aina lojaali. Hän halusi tehdä yhteistyötä tuttujen ihmisten ystäviensä kanssa. Kalle Päätalo kirjoitti loppuun asti. Hänen kuolemansa teki suurehkon loven Gummeruksen liikevaihtoon. n 2 0 Y R I T T Ä J Ä 2 0 7

20 > J U K K A K E I T E L E Kärsivällistä riskirahaa Kansliapäällikkö Erkki Virtanen arveli eräässä haastattelussa, että suomalaiset yritykset eivät ole kasvuhakuisia. Syytä on mietitty eikä ole keksitty. Virtasen mukaan vika ei ole riskirahan saatavuudessa, sitä saa niin julkisista kuin yksityisistäkin lähteistä. Lisäksi suurin osa yrityksistä on käytännössä velattomia. Minä olen yritys, freelanceri, yrityksenä käytännössä velaton niin kuin myös varaton, koska yritys on orvon toimittajan laskutus- ja kirjanpitoinstrumentti. Rekisteröityjen yritysten pääosa on tällaisia mikroyrityksiä. Ne voivat kasvaa vain sille rajalle mikä kyseisen käsityöläisen työkapasiteetti on, eivätkä ne työllistä muita kuin ehkä kirjanpitotoimistoja. Investointikohteet ovat vaatimattomia, yhden ihmisen työvälineet ja siinä se on. Tuskin Virtanen meikäläisiä tarkoittikaan vaan teollisuutta laajassa mielessä, johon voi lukea kaupankin. Mutta on tehty aloittavien yrittäjien kyselyitä ja seurattu vakiintuneita, ja havaittu että muihin maihin verrattuna on kasvu toissijainen tavoite: suomalainen mentaliteetti ajattelee että on hyvä olla elinkeino, mutta paha tavoitella taivaita. Siltikin talouskasvua on kohtuudella ilmennyt kun markkinat ovat vetäneet. Velalla kasvusta on pahoja kokemuksia. Ennen oli tapana valittaa, että pääomaa ei ole tarpeeksi tai se on liian kallista. Innovaatioita ei synny tarpeeksi, koska riskipääomaa ei saa. Nyt kun pääomaa tarjotaan niin osakkuutena kuin lainana, valitetaan että pääomansijoittajat ovat kärsimättömiä, ahneita ja vallanhimoisia ja lahtaavat tilaisuuden tullen yrittäjän myydäkseen hänen keskeneräisen aarteensa kavereilleen tai itselleen pilkkahintaan. Aitoja esimerkkejä rosvuusta on tietenkin aina sen verran, että se tekee araksi. Moni keksijä on kehittänyt, kaikkensa pantaten, tuotetta joka ei muutu kassavirraksi. Sitten tulevat Kerat, Sitrat tai bisnesenkelit ja antavat rahaa, joka käytetään ja loppuu. Jos tuote joskus kaupallistuu ja luo kassavirtaa, alkuperäinen kehittäjä ei aina siitä enää hyödy. Ja kun keksijä-yrittäjät ovat itsepäisiä, he koettavat monasti liian pitkään säilyttää kontrollin ja menettävät sitten kaiken sen sijaan että säilyttäisivät edes kymmenykset ja rojaltit. Kärsivällinen riskipääoma tuntuu olevan kuin joulupukki, naamioita näkee mutta se oikea on satua. Nokia teki vessapaperia ja gummisaappaita. Siellä oli vuorineuvoksena aikansa Nalle, Björn Westerlund, joka antoi propellipäiden värkätä elektroniikan kanssa. Siitä syntyi vuosikausiksi vain kustannuksia, mutta lopulta Nokia Elektroniikka ja Nokia Data sekä valmiudet tehdä jotain uutta Valtion Nokialle pakkomyymistä Televasta ja Telefennosta, jotka tekivät kenttäpuhelimia armeijalle. Vanhat alat on myöty ja vain kommunikaatiobisnes on olemassa, mutta siinä elää ja tuottaa se turhaksi harrasteluksi pilkattu propellipäiden työ, jolle riitti aikanaan isossa talossa kärsivällistä omaa riskirahaa. Tietenkin myös Nokia on myöhemmin saanut Valtion kehitysrahoja, joskaan en ymmärrä miksi. Tahdon toistaa: kärsivällistä omaa riskirahaa. Omaa. Vain oma raha voi olla kärsivällistä. Jokainen vieras rahoittaja, antoipa lainaa tai merkitsi osakkeita, laskee exithetkeä ja exitvoittoa, tai tappiota. Jokainen vieras rahoittaja hermostuu jossain vaiheessa. Tai hermostuttaa rahoitettavansa. Lisäksi vieras raha luo monasti rahasokeutta käyttäjiinsä, jolloin se on tehotonta ja menee harakoille. Westerlund oli palkkajohtaja, mutta talo oli rikas. Jossakin firmassa omistajajohtaja voi avata piikin hullulle projektille johon uskoo. Innovaatio eli kaupalliseksi saatettu keksintö toteutuu ja alkaa tuottaa todennäköisimmin firmassa, jonka elämä ei ole siitä kiinni, mutta jossa arvellaan, että tälläpä taitaisi tulla merkittävä kilpailuetu. Jos pajalla keksitään etevämpi liitostapa, joka on olemassaolevilla koneilla heti tehtävissä, koko prosessi heurekasta laskutukseen voi olla viikkoja eikä suinkaan vuosia. Pääosa innovaatioista on tätä harmaata arkea, joka ei erikseen tilastoidu Virtasen ihmeteltäväksi. Mutta isänmaan tulevaisuuden kannalta on kyllä merkitystä sillä, antaako yrittäjä, jolla on resurssit, rahoja firmansa propellipäille, vai ostaako niillä lapsenlapsilleen unelmakämpät ristiäislahjaksi. Nykyään halutaan tulevaisuus heti käteen. Jolloin siitä diskontataan ehkä pääosa pois. n Kirjoittaja Jukka Keitele on helsinkiläinen toimittaja. Y R I T T Ä J Ä

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi GURU- A n t t i Ap u n e n J a r i Pa r a n t a i n e n Markkinointi TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kirjan kansi: Antti Apunen, Jari

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa

Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa Monikanavaisen verkkokaupan perustaminen, rakentaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen kauppa 3.11.2016 1 Kokenut ja osaava toimittaja & Toimituksia vuodesta 1991 liikevaihto 5,3 M 2015, tulos 1 MEUR

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JA VEROTUS TEEMANA KAUPAN PÄIVÄSSÄ 22.01.2013 Keskon järjestämään 16. Kaupan päivään osallistui maanantaina 21. tammikuuta Helsingissä noin 600 kaupan ja teollisuuden avainhenkilöä.

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot