TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Koulutusohjelman tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Koulutusohjelman tavoitteet"

Transkriptio

1 TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelma koostuu kolmesta suunnasta: tietotekniikka, mikroelektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä tulevaisuuden teollisuuden tarpeisiin. Monipuolinen koulutusohjelma antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Koulutus johtaa diplomi-insinöörin tutkintoon. Opiskelijat suorittavat välitutkintona tekniikan kandidaatin tutkinnon valitsemastaan suunnasta. Alemman korkeakoulututkinnon minimilaajuus on 180 opintopistettä ja ylemmän korkeakoulututkinnon 120 opintopistettä. Tutkinto rakentuu uuden tutkintoasetuksen mukaan siten, että alempi korkeakoulututkinto (tekniikan kandidaatti, TkK) suoritetaan kolmessa vuodessa valitun suunnan mukaisesti ja diplomi-insinööritutkinto tämän jälkeen kahdessa vuodessa syventyen valittuun pääaineeseen. Koulutusohjelman tiedotussivut löytyvät osoitteesta Koulutusohjelman suunnat ja pääaineet Koulutus alkaa kaikille yhteisillä opinnoilla. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelija valitsee haluamansa opintosuunnan, joita on kolme. Suunnat jakautuvat yhteensä kahdeksaan eri pääaineeseen: Tietotekniikka - Ohjelmistotekniikka - Sulautetut järjestelmät - Teolliset algoritmit Mikroelektroniikka - Elektroniikan tuotteistaminen (Salo) - Elektroniikan valmistus - Järjestelmien piiritekniikka Tietoliikennetekniikka - Digitaali- ja tietokonetekniikka - Tietoliikennejärjestelmät Ohjelmistotekniikka Ohjelmistotekniikan tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita vaativien ohjelmistokokonaisuuksien määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen sekä ohjelmistoprojektien johtoon. Hyvän ohjelmointitaidon lisäksi opiskelijalle pyritään antamaan hyvät perustiedot algoritmien ja tietorakenteiden suunnittelussa ja analysoinnissa sekä ohjelmointimenetelmien, ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelun ja ohjelmistotuotannon menetelmien tuntemus. Sivuaineiksi sopivat luontevimmin matematiikka sekä muut opintosuunnat. Sulautetut järjestelmät Sulautettujen järjestelmien tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita erityisesti reaaliaikaisten ja reaktiivisten sekä sulautettujen järjestelmien ohjelmistojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sulautetuissa järjestelmissä ohjelmisto on yleensä vuorovaikutuksessa jonkin laitteen kuten matkaviestimen, pelikonsolin, television, auton tai mittalaitteen kanssa, tai osana erilaisia automaatiojärjestelmiä, kuten paperikoneen tai puhelinverkon ohjausjärjestelmät. Hyvän ohjelmointitaidon lisäksi opiskelijalle pyritään antamaan perustiedot sulautettujen järjestelmien erityispiirteistä ja niihin liittyvistä määrittely-, analysointi- ja toteutusmenetelmistä. Sivuaineiksi sopivat muut opintosuunnat. Teolliset algoritmit Teollisten algoritmien tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka osaavat suunnitella ja toteuttaa tehokkaita algoritmeja eri alojen teknillisiin prosesseihin ja järjestelmiin. Painopiste on paitsi algoritmien toteuttamisessa, myös järjestelmien matemaattisessa mallintamisessa, simuloinnissa, optimoinnissa ja ohjaamisessa. Sovellusaloja ovat esimerkiksi elektroniikka-, metalli- ja puunjalostusteollisuuden tuotannon optimointi ja automaatio, sekä energia- ja ympäristötekniikka. Sivuaineiksi sopivat muut opintosuunnat sekä matematiikka ja fysiikka. Elektroniikan tuotteistaminen (Kurssit luennoidaan Salossa) Elektroniikan tuotteistamisen tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka osaavat toteuttaa ja johtaa projektia, jossa tuotteistetaan elektroniikkalaite. Koulutuksessa opitaan erityisesti tuotekehityksen johtamista, tuotanto-osaamista sekä työkaluja, joilla sekä suunnitellaan laitteen kelpoisuutta että validioidaan jo suunniteltu laite. Koulutuksessa perehdytään myös saatavilla oleviin uusiin elektroniikan komponetteihin tuotteiden miniatyrisoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Lisäksi opitaan ymmärtämään muotoilun merkitys tuotteistamisessa. Opiskelija saa käsityksen tuotteen kehitysvaiheista tuotekehityksestä kuluttajalle ja sen kustannusvaikutukset eri vaiheissa. Sivuaineiksi sopivat erityisesti liiketaloustiede ja elektroniikan valmistus. Elektroniikan valmistus Elektroniikan valmistuksen tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia, jotka ymmärtävät mikro- ja nanoelektroniikan valmistuksen kokonaisuuden. Pääaineena ala on laaja, sillä opiskelijan on hallittava sekä piirien suunnittelu että valmistaminen aina pakattuun

2 integroituun piiriin (IC) asti. Puhdastilatyöskentely ja yksinkertaisten piirien valmistus ja mittaus ovat oleellinen osa koulutusta. Opetukseen kuuluu myös nanotekniikkaa (nanoelektroniikkaa). Sivuaineiksi sopivat erityisesti järjestelmien piiritekniikka, digitaali- ja tietokonetekniikka ja fysiikka. Järjestelmien piiritekniikka Järjestelmien piiritekniikan tavoitteena on kouluttaa kompleksisten integroitujen piirien transistoritason suunnittelun hallitsevia ammattilaisia. Piiritekniikan opetuksessa painopiste on analogisten sekä sekamuotoisten (analogia- ja digitaalitekniikoita yhdessä) piirirakenteiden kuvaamisessa ja suunnittelussa. Näitä piirirakenteita tarkastellaan osina usean miljoonan transistorin systeemipiirejä, joissa sekä rinnakkaisuus että nopea signalointi vaativat uusien suunnittelukonseptien omaksumista. Teknologiakehitys elää alansa murroskautta, jolloin piirien fysikaalisten epäideaalisuuksien huomioonottaminen piirisuunnittelussa on entistä tärkeämpää ja opetusta suunnataan vahvasti siten, että ne tukevat opiskelijoiden pätevöitymistä piirisuunnittelijoiksi tulevaisuuden teknologioilla. Täten esimerkiksi nanoelektroniikan hallitseminen tulee koko ajan yhä tärkeämmäksi. Sivuaineiksi sopivat muut opintosuunnat. Digitaali- ja tietokonetekniikka Digitaali- ja tietokonetekniikassa perehdytään henkilökohtaisiin tietoliikenne- ja multimediajärjestelmien suunnittelu- ja toteutustekniikoihin. Opetus keskittyy digitaalisten järjestelmien toiminnallisiin ja fysikaalisiin suunnittelumenetelmiin kohti tulevaisuuden nanoskaalaisia teknologioita ja niiden mukanaan tuomaan toteutuskapasiteettia. Koulutus luo kokonaisuuden alkaen formaaleista järjestelmän mallinnus- ja varmennuskonsepteista aina olennaisiin piiritason tekniikoihin, joita tarvitaan kompleksisten digitaalisten elektroniikkajärjestelmien integroinnissa. Sivuaineiksi sopivat hyvin tietoliikennejärjestelmät, matematiikka ja muut opintosuunnat. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikennejärjestelmissä perehdytään tietoliikenteen tekniikoihin, algoritmeihin ja kokonaisratkaisuihin. Opetettavia menetelmiä ja järjestelmäkomponentteja sovelletaan tämän päivän ja tulevaisuuden älykkäissä, hajautetuissa sekä laajakaistaisissa tietoliikennejärjestelmissä. Tietoliikennetekniikkaa käsitellään kokonaisuutena, jonka avulla voidaan siirtää multimediasovellusten informaatiota yli erilaisten langallisten ja mobiilien verkkojen. Opetus kattaa asioita yleisimmistä hajaspektriradio- ja koodaustekniikoista aina kokonaisiin vuorovaikutteisiin multimediajärjestelmiin. Opintojen loppuvaiheessa perehdytään käytännössä multimediasovellusten tietoliikennealustojen suunnitteluun ja toteuttamiseen monipuolisessa verkkoympäristössä. Sivuaineiksi sopivat erityisesti digitaali- ja tietokonetekniikka, matematiikka ja sulautetut järjestelmät. Kansainvälisyys ja TUCS-yhteistyö IT-laitos tekee aktiivisesti yhteistyötä useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä ulkomaille vaihtoon erilaisten vaihto-ohjelmien kautta. Vaihtoon lähteminen on erittäin suositeltavaa ja uusi tutkintoasetus tekee opiskelijavaihdon erityisesti Euroopan sisällä entistä helpommaksi. Alemman korkeakoulututkinnon opinnot suoritetaan pääosin suomen kielellä, mutta ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot suoritetaan englanniksi. TUCS (Turku Centre for Computer Science) koordinoi englannin kielisten opintojen järjestämistä koulutusohjelman pääaineille. TUCSissa Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin informaatioteknologian perus- ja jatkokoulutus sekä tutkimus yhdistävät voimansa. Opiskelijat voivat TUCS-yhteistyön puitteissa opiskella kaikkien kolmen yliopiston tiettyjä kursseja. TUCSin piirissä työskentelee noin 30 professoria, 60 tohtoria, 80 jatkokoulutettavaa ja 2000 opiskelijaa edustaen noin 20 eri kansallisuutta. Ks. Sijoittuminen työmarkkinoille Diplomi-insinööritutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on maassamme hyvä. Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan DIkoulutus kattaa hyvin tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä elektroniikan eri osa-alueet, jolloin valitun opintosuuntauksen mukaan sijoittuminen on mahdollista erityisesti Varsinais-Suomen tietoteollisen alan yrityksiin. DI-koulutus valmistaa opiskelijan haastaviin tuotekehitys- sekä johtotehtäviin. Työmarkkinoille tulisi hakeutua vasta opintojen loppuvaiheessa. Kesäharjoittelua lukuun ottamatta suositellaan vähintään TkK-tutkinnon suorittamista ennen osittaistakaan työelämään siirtymistä. Täysipäiväisen työsuhteen solmiminen kannattaa pyrkiä ajoittamaan suunnilleen diplomityön tekemisen aikoihin. Ainejärjestö Digit ry on Turun yliopiston DI-opiskelijoiden ainejärjestö, joka osaltaan auttaa jäseniään opintoasioissa, valvoo opiskelijan etuja, järjestää vapaa-ajantoimintaa ja vaalii teekkarikulttuuria. Tarkempia tietoja toiminnasta tarjoavat Digitin kotisivut Yhdistyksen hallituksen tavoittaa helpoiten sähköpostilla osoitteesta Päivystysaikaan hallituksen edustajan tavoittaa numerosta tai käymällä yhdistyksen toimistolla Datacityn A-rapun toisessa kerroksessa. Päivystysajan löydät www-sivuilta. Uusi tutkintoasetus Uusi asetus tutkinnoista astuu voimaan Asetus tukee tavoitetta luoda vuoteen 2010 mennessä Eurooppalainen korkeakoulualue, joka on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tukee työvoiman vapaata liikkumista. Voit lukea lisää tutkintorakenneuudistuksesta oppaan sivulta xx. Lukuvuonna aloittaneiden opiskelijoiden tulee noudattaa tässä tai tulevissa opinto-oppaissa esitettyjä tutkintovaatimuksia. Aiemmin aloittaneet opiskelijat voivat noudattaa mitä tahansa opintojensa aloittamisen jälkeen voimassa olleita vaatimuksia. Epäselvissä tilanteissa on syytä ottaa yhteys opintoneuvojiin, ks. Uuden tutkintorakenteen myötä vanhoihin kursseihin tulee jonkin verran muutoksia. Alla olevassa taulukossa on lueteltu vasemmalla ne yhden tai useamman pääaineen pakolliset kurssit, joita ei enää järjestetä ja oikealla uudet, korvaavat kurssit. XFYS4348 Fysiikka 1 (5 ov) Fysiikan peruskurssi I (4 op / 2,5 ov) ja Fysiikan peruskurssi III (4 op / 2,5 ov) XFYS4349 Fysiikka 2 (6 ov) Fysiikan peruskurssi II (4 op / 3 ov) ja Fysiikan peruskurssi IV (4 op / 3 ov) TKO_5565 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I (2 ov) Johdatus algoritmeihin ja ohjelmointiin (3 op / 2 ov)

3 TKO_5566 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen II (3 ov) Tietojenkäsittelytieteen perusteet (4 op / 3 ov) TKO_5439 Ohjelmointi I (4 ov) ja TKO_5099 Ohjelmointiprojekti I (1 ov) Rakenteinen ohjelmointi (4 op / 2,5 ov) ja Olio-ohjelmoinnin perusteet (5 op / 3 ov) TKO_5440 Ohjelmointi II (4 ov) Sopimuspohjainen ohjelmointi (3 op / 2 ov) ja Olio-ohjelmointi (5 op / 3 ov) TKO_5441 Programming III (3 ov) Designing Object Oriented Software (5 op / 3 ov) TKO_5096 Tietojärjestelmän mallintaminen I (2 ov) Tietojärjestelmän mallintaminen (4 op / 2 ov) TKO_5505 Tietokannat (3 ov) Tietokannat I (5 op / 3 ov) TKO_5364 Tietokoneverkot (3 ov) Tietoverkot ja tietoturva (5 op / 3 ov) TKO_5509 Tietorakenteet ja algoritmit (3 ov) Tietorakenteet ja algoritmit I (5 op / 3 ov) SMAT5003 Todennäköisyyslaskennan perusteet (2,5 ov) Todennäköisyyslaskenta (4 op / 2,5 ov) Kurssit Laitoksen opintojaksoille ilmoittaudutaan Informaatioteknologian laitoksen www-sivulla (www.it.utu.fi) olevan kurssi-ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Joihinkin kurssien harjoituksiin ilmoittaudutaan ilmoitustaululla oleviin listoihin. Muiden laitosten ilmoittautumiskäytännöt vaihtelevat, joten kannattaa selvittää ne opetuksen tuottavasta laitoksesta. Tentit Tentteihin ilmoittaudutaan tenttijärjestelmän kautta Informaatioteknologian laitoksen www-sivulla (www.it.utu.fi). Tenttimistä koskevat rajoitukset (mm. kolme tenttiyritystä/kurssi) ja muut tenttijärjestelyjä koskevat yleiset ohjeet löytyvät myös laitoksen www-sivulta. Tenttimiseen liittyvä käytäntö ja määräykset vaihtelevat laitoksittain, joten kannattaa selvittää asia opetuksen tuottavasta laitoksesta. Tekniikan kandidaatin tutkinto TUTKINNON RAKENNE Tutkinnon yleisrakenne on seuraava: TkK-tutkielma + muut opinnot (30 op) Matematiikka (30 op) Fysiikka, elektroniikka, IT (60 op) A1 (20 op) A2 (20 op) B1 (20 op) Tutkintokaaviossa on kirjaimella A merkitty opiskelijan opintosuuntaa ja kirjaimella B opiskelijan sivuainetta. Yhteiset opinnot (120 op) Matematiikka 30 op MATE5281 Insinöörimatematiikka IA 4 op 2,5 ov MATE5282 Insinöörimatematiikka IB 5 op 2,5 ov MATE5283 Insinöörimatematiikka IIA 4 op 2,5 ov MATE5284 Insinöörimatematiikka IIB 5 op 2,5 ov SMAT5098 Todennäköisyyslaskenta 4 op 2,5 ov MATE5206 Diskreetti matematiikka 4 op 2,5 ov MATE5259 Tietotekninen algebra 4 op 3 ov Fysiikka, elektroniikka, IT 60 op Fysiikan peruskurssi I 4 op 2,5 ov Fysiikan peruskurssi II 4 op 3 ov Fysiikan peruskurssi III 4 op 2,5 ov Fysiikan peruskurssi IV 4 op 3 ov ETT_1005 Piiriteoria 5 op 3 ov ETT_1004 Mikroprosessorit 5 op 3 ov ETT_1009 Elektroniikan perusteet I 5 op 3 ov ETT_1010 Elektroniikan laboratoriot I 2 op 1 ov TKO_5098 Tietokone työvälineenä 3 op 2 ov Tietoverkot ja tietoturva 5 op 3 ov TKO_5581 Systeemi- ja säätötekniikan perusteet 5 op 3 ov Johdatus informaatioteknologiaan 2 op 1 ov Johdatus algoritmeihin ja ohjelmointiin (JAJO) 3 op 2 ov Rakenteinen ohjelmointi 4 op 2,5 ov Olio-ohjelmoinnin perusteet 5 op 3 ov Muut opinnot 30 op DTEKXXXX TkK-tutkielma 8 op 5 ov DTEK1003 Teollisuustalous 5 op 3 ov DTEK1001 Työharjoittelu tai Vapaasti valittavat 7 op 4 ov Kieli- ja viestintäopinnot: Puheviestintä 2 op 1 ov Suomi

4 - TkK-tutkielman kielentarkastus 1 op 0,5 ov - tekstin- ja kielenhuollon harjoituskurssi 1 op 0,5 ov Ruotsi 3 op 2 ov Englanti 3 op 2 ov Vapaasti valittavat Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa yliopistotasoisia opintoja. Jos alempaan tutkintoon sisältyy 7 op vapaasti valittavia opintoja, on ylempään tutkintoon sisällyttävä työharjoittelu. Työharjoittelu Joko alempaan tai ylempään tutkintoon on sisällyttävä 7 opintopistettä työharjoittelua, jonka tulee olla tietotekniikan, elektroniikan tai tietoliikennetekniikan alalta. Kahdentoista viikon työharjoittelu vastaa seitsemää opintopistettä. Opiskelija huolehtii itse harjoittelupaikan hankkimisesta. Saadakseen harjoittelun hyväksytettyä, tulee opiskelijan toimittaa laitoksen toimistoon työtodistus ja työharjoittelukertomus, josta ilmenee työnkuva, harjoittelun ajankohta ja päivittäinen työaika. Suunnan opinnot Opiskelija valitsee suuntansa toisen opiskeluvuoden syksyllä. Lukuvuonna ei suoriteta karsintaa, vaan jokainen opiskelija hyväksytään valitsemalleen opintosuunnalle. Tietoliikennetekniikassa on ennen toisen moduulin opiskelua valittava suunnan sisältä pääaine. Suunnan opintoja on luettava kaksi 20 opintopisteen kokoista moduulia (A1 ja A2). Niiden lisäksi myös TkK -tutkielma (8 op) tehdään suunnasta. Suunta kirjataan tutkintotodistukseen. TIETOTEKNIIKKA A1 Tietojenkäsittelytieteen perusteet 4 op 3 ov Sopimuspohjainen ohjelmointi 3 op 2 ov Olio-ohjelmointi 5 op 3 ov Tietojärjestelmän mallintaminen 4 op 2 ov TKO_5533 C++ 4 op 3 ov A2 Tietokannat I 5 op 3 ov Tietorakenteet ja algoritmit I (TRAK I) 5 op 3 ov TKO_5353 Ohjelmistotuotanto 5 op 3 ov Valitse yksi kurssi seuraavista: TKO_8924 Käyttöjärjestelmät 5 op 3 ov TKO_5578 Mobiilijärjestelmien ohjelmointi 5 op 3 ov Käyttöliittymätekniikat 5 op 3 ov Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat 5 op 3 ov MIKROELEKTRONIIKKA A1 ETT_2027 Puolijohteiden perusteet 3 op 2 ov Elektroniikan komponentit ja materiaalit 5 op 3 ov ETT_2038 Elektroniikan laboratoriot II 2 op 1 ov ETT_1003 Digitaalisuunnittelun perusteet 5 op 3 ov ETT_2037 Elektroniikan perusteet II 5 op 3 ov A2 ETT_2021 Radiotekniikan perusteet 5 op 3 ov Analogiaelektroniikan suunnittelu- ja simulointikurssi 3 op 2 ov ETT_2007 Integroitujen piirien suunnittelu ja valmistus (IPSV) 5 op 3 ov ETT_2001 Digitaalinen piiritekniikka 7 op 4 ov TIETOLIIKENNETEKNIIKKA (A1 kaikille ko. suunnan opiskelijoille yhteinen) A1 ETT_2017 Tietoliikenneteoria 5 op 3 ov ETT_2026 Digitaalinen signaalinkäsittely 5 op 3 ov ETT_1003 Digitaalisuunnittelun perusteet 5 op 3 ov ETT_2037 Elektroniikan perusteet II 5 op 3 ov Digitaali- ja tietokonetekniikka A2 ETT_2001 Digitaalinen piiritekniikka 7 op 4 ov ETT_2039 Mikroprosessoripohjaiset järjestelmät 5 op 3 ov ETT_2027 Puolijohteiden perusteet 3 op 2 ov ETT_2006 HDL Based Design 5 op 3 ov Tietoliikennejärjestelmät

5 A2 ETT_3005 Digitaaliset tietoliikennejärjestelmät 7 op 4 ov ETT_2040 Digitaalisen tiedonsiirron standardit ja konvergenssi 5 op 3 ov ETT_2041 Tietoliikennetekniikan laboratoriot 3 op 2 ov ETT_2021 Radiotekniikan perusteet 5 op 3 ov Sivuaineopinnot Sivuaineeksi B voidaan valita jokin opintosuunta suorittamalla sen ensimmäinen moduuli. Jos jokin moduulin kursseista on jo suoritettu, pitää kurssi korvata toisella ylemmän moduulin kurssilla. Korvaavat kurssit on sovittava opintoneuvojien kanssa. Tietoliikennetekniikassa on mahdollista valita sivuaineeksi B suunnan toinen pääaine suorittamalla sen toinen moduuli. Muita mahdollisuuksia sivuaineeksi B ovat matematiikka, fysiikka ja industriell datateknik. Matematiikka Matematiikan sivuaineeksi voit valita yhden moduulin seuraavista. Analyysi MATE5021 Usean muuttujan funktiot 5 op 2,5 ov SMAT5045 Differentiaaliyhtälöt 5 op 2,5 ov Valitse ao. listasta vähintään 10 opintopistettä ottaen esitietovaatimukset huomioon: MATE5275 Matematiikan menetelmäkurssi I * 4 op 2,5 ov MATE5276 Matematiikan menetelmäkurssi II * 4 op 2,5 ov MATE5033 Funktioteoria 4 op 2,5 ov MATE5255 Fourier-analyysi * 4 op 2,5 ov SMAT5213 Variaatiolaskenta * 5 op 2,5 ov Erikseen sovittavia analyysin erikoiskursseja. Optimointi SMAT5108 Matemaattinen optimointi I 4 op 2,5 ov SMAT5109 Matemaattinen optimointi II 4 op 2,5 ov Valitse ao. listasta vähintään 12 opintopistettä ottaen esitietovaatimukset huomioon: MATE5021 Usean muuttujan funktiot 5 op 2,5 ov SMAT5016 Konveksi analyysi ja optimointi * 5 op 2,5 ov SMAT5037 Optimointialgoritmit * 5 op 2,5 ov Erikseen sovittavia optimoinnin erikoiskursseja. Informaatioteoria ja algoritminen matematiikka MATE5060 Algebran peruskurssi I 4 op 2,5 ov Valitse ao. listasta vähintään 16 opintopistettä ottaen esitietovaatimukset huomioon: MATE5061 Algebran peruskurssi II 4 op 2,5 ov MATE5074 Algoritminen matematiikka 4 op 2,5 ov MATE5039 Kombinatoriikka 4 op 2,5 ov MATE5230 Graph theory * 10 op 5 ov MATE5274 Coding theory I * 5 op 2,5 ov MATEXXXX Coding theory II * 5 op 2,5 ov MATE5085 Convolutional codes * 5 op 2,5 ov MATE5273 Cryptography * 10 op 5 ov MATE5114 Logiikka 4 op 2,5 ov MATE5225 Automata and formal languages * 10 op 5 ov Erikseen sovittavia informaatioteorian tai algoritmisen matematiikan erikoiskursseja. *Tähdellä merkittyjä kursseja ei järjestetä joka vuosi. Fysiikka Fysiikan sivuaineeseen voi valita vapaasti fysiikan koulutusohjelman tarjoamista kursseista 20 opintopisteen kokoisen moduulin. Kursseja valitessa pitää ottaa huomioon kunkin kurssin esitietovaatimukset. Osa kursseista on lueteltu alla, mutta lista ei kuitenkaan ole rajoittava. Opiskelijaa suositellaan neuvottelemaan fysiikan sivuainekokonaisuuden sisällöstä etukäteen oman suuntansa professorin kanssa. XFYS4276 Fysiikan harjoitustyöt 4 op 2 ov FFYS4432 Optoelektroniikka 6 op 3 ov

6 FFYS4331 Puolijohteiden fysiikka 5 op 3 ov XFYS4320 Kvanttimekaniikka I 8 op 5 ov FFYS4257 Sähkö- ja magnetismioppi I 7 op 3 ov FFYS4258 Sähkö- ja magnetismioppi II 4 op 2 ov SFYS4491 Atomi- ja molekyylifysiikka 6 op 3 ov XFYS4338 Kvantti-informaatio 6 op 3 ov XFYS4340 Kvanttioptiikka 6 op 3 ov SFYS4285 Kiinteän olomuodon fysiikka I 8 op 4 ov Industriell datateknik Industriell datateknik on Åbo Akademin tarjoama sivuaine ja aineeseen kuuluvat kurssit luennoidaan ruotsiksi. Sivuaine koostuu kahdesta moduulista, joista voi valita toisen. Toisen moduulin voi sisällyttää DI-tutkintoon. Moduulien koot ovat 20 op ja 23 op. Ensimmäinen kokonaisuus suuntautuu automaatioon ja säätöön, toinen optimointiin ja tuotannonohjaukseen. Kurssit luennoidaan lukuvuotena Myöhemmin sivuaineen kurssit korvataan uusilla kursseilla, jotka muodostavat yhden 20 opintopisteen perusmoduulin Grundkurs i reglering och instrumentering 3 sp 2 sv 3053 Reglerteknik 5 sp 3 sv 3085 Processreglering 7 sp 4 sv 3636 Matematisk modellering 5 sp 3 sv 3024 Matematik IV 8 sp 5 sv 3321 Optimering 5 sp 3 sv 3637 Grunskurs i produktionsplanering 5 sp 3 sv 3330 Process- och produktionsoptimering 5 sp 3 sv Opintojen ohjeellinen ajoitus Opinnot on suunniteltu suoritettavaksi ao. taulukon mukaan. Taulukosta puuttuu työharjoittelu, valinnaiset ja sivuainemoduulin B1 opintopisteet. I periodi II periodi III periodi IV periodi Fysiikan pk I 4 op Insinöörimatematiikka IA 4 op JAJO 3 op Johdatus IT 2 op Tietokone työvälineenä 1 op Ruotsi 1,5 op 15,5 op Todennäköisyyslaskenta 4 op Piiriteoria 5 op Mikroprosessorit 5 op Sopimuspohjainen ohjelmointi 3 op 17 op 14 op 14 op Fysiikan pk II 4 op Insinöörimatematiikka IB 5 op Rakenteinen ohj. 4 op Ruotsi 1,5 op Tietokone työvälineenä 2 op 16,5 op Diskreetti matematiikka 4 op Puheviestintä 2 op 1. vuosi 2. vuosi Fysiikan pk III 4 op Insinöörimatematiikka IIA 4 op Elektroniikan perusteet I 5 op Olio-ohj. perusteet 5 op 18 op Yhteiset opinnot Tietotekninen algebra 4 op Englanti 1,5 op Tietotekniikka Olio-ohjelmointi 5 op C++ 4 op Tietojärjestelmän mallintaminen 4 op 15 op 9,5 op Mikroelektroniikka Elektroniikan perusteet II 5 op Puolijohteiden perusteet 3 op Elektroniikan komponentit ja Digitaalisuunnittelun perusteet materiaalit 5 op 2,5 op 16 op 11 op Elektroniikan perusteet II 5 op Tietoliikenneteoria 5 op 16 op Tietoliikennetekniikka Digitaalisuunnittelun perusteet 2,5 op Digitaalinen signaalinkäsittely 2,5 op 10,5 op Fysiikan pk IV 4 op Insinöörimatematiikka IIB 5 op Elektroniikan laboratoriot I 2 op 11 op Teollisuustalous 5 op Englanti 1,5 op Tietoverkot ja tietoturva 5 op TKT:n perusteet 4 op 15,5 op Elektroniikan laboratoriot II 2 op Digitaalisuunnittelun perusteet 2,5 op 16 op Digitaalisuunnittelun perusteet 2,5 op Digitaalinen signaalinkäsittely 2,5 op 16,5 op 3. vuosi Yhteiset opinnot Systeemi- ja säätötekniikka 5 op Suomi 1 op TkK 4 op TkK 4 op

7 B1 B1 B1 Suomi 1 op B1 Tietotekniikka 5 op IPSV 5 op 10 op HDL 5 op 10 op Digitaaliset tietoliikennejärjestelmät 3 op 8 op TRAK I 5 op Tietokannat I 5 op 6 op 9 op Mikroelektroniikka Radiotekniikan perusteet 5 op Digitaalinen piiritekniikka 3 op Analogiaelektroniikan suunnittelu ja simulointikurssi 3 op 6 op 10 op Mikroprosessoripohjaiset järjestelmät 5 op 6 op Digitaaliset tietoliikennejärjestelmät 4 op Radiotekniikan perusteet 5 op 10 op Digitaali- ja tietokonetekniikka Tietoliikennejärjestelmät Digitaalinen piiritekniikka 3 op Puolijohteiden perusteet 3 op 10 op Tietoliikennetekniikan laboratoriot 3 op 7 op Ohjelmistotuotanto 5 op 10 op Digitaalinen piiritekniikka 4 op 9 op Digitaalinen piiritekniikka 4 op 9 op Digit. tiedonsiirron standardit ja konvergenssi 5 op 10 op Diplomi-insinöörin tutkinto TUTKINNON RAKENNE Tutkinnon yleisrakenne on seuraava: A5/B3/C2 (20 op) Muut (10 op) DI-työ (30 op) A3 (20 op) A4 (20 op) B2/C1/D1 (20 op) Tutkintokaaviossa on kirjaimella A merkitty opiskelijan pääainetta, kirjaimella B opiskelijan kanditutkinnon sivuainetta ja kirjaimilla C ja D opiskelijan muita sivuaineita. Kohdassa Sivuaineopinnot (s.xx) kerrotaan, miten sivuaineet voi valita. DTEK1002 Diplomityö 30 op 20 ov Muut opinnot 10 op DTEKXXXX Diplomityöseminaari 3 op 2 ov DTEK1001 Työharjoittelu tai Vapaasti valittavat 7 op 4 ov Vapaasti valittavat Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa yliopistotasoisia opintoja. Jos alempaan tutkintoon sisältyy 7 op vapaasti valittavia opintoja, on ylempään tutkintoon sisällyttävä työharjoittelu. Työharjoittelu Joko alempaan tai ylempään tutkintoon on sisällyttävä 7 opintopistettä työharjoittelua, jonka tulee olla tietotekniikan, elektroniikan tai tietoliikennetekniikan alalta. Kahdentoista viikon työharjoittelu vastaa seitsemää opintopistettä. Opiskelija huolehtii itse harjoittelupaikan hankkimisesta. Saadakseen harjoittelun hyväksytettyä, tulee opiskelijan toimittaa laitoksen toimistoon työtodistus ja työharjoittelukertomus, josta ilmenee työnkuva, harjoittelun ajankohta ja päivittäinen työaika. Pääaineopinnot Opiskelija valitsee pääaineensa ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Yleensä pääaine valitaan kanditutkinnon opintosuunnan sisältä. Tietoliikennetekniikassa pääaine on jo valittu kanditutkinnon kolmantena vuotena. Lukuvuonna ei suoriteta karsintaa, vaan jokainen opiskelija hyväksytään valitsemaansa pääaineeseen. Pääaineesta on luettava vähintään neljä 20 opintopisteen kokoista moduulia (A1 A4), joista kaksi voi sisältyä alempaan korkeakoulututkintoon. Niiden lisäksi myös diplomityö (30 op) tehdään pääaineesta. Pääaine kirjataan tutkintotodistukseen. Pääaineen opinnot suoritetaan pääasiassa englannin kielellä. TIETOTEKNIIKKA Ohjelmistotekniikka (Software Engineering) A3 Designing Object Oriented Software 5 op 3 ov Project Course 5-10 op 3-6 ov Valitse kurssilistasta 5-10 opintopistettä. A4

8 Software Architectures / Ohjelmistoarkkitehtuurit 5-8 op 3-5 ov Valitse kurssilistasta opintopistettä. A5 Valitse kurssilistasta 20 opintopistettä. Kurssilista: TKO_5500 Design and Analysis of Algorithms 5 op 3 ov TKO_5084 Linux and System Programming 5 op 3 ov TKO_5578 Mobiilijärjestelmien ohjelmointi 5 op 3 ov TKO_5110 Web-ohjelmointi 5 op 3 ov G566 System Design (ÅA) 5 op 3 ov TKO_5702 Programming Language Concepts 5 op 3 ov G619 Software Quality (ÅA) 8 op 5 ov G611Software Safety (ÅA) 8 op 5 ov TKO_5706 Distributed Systems 5 op 3 ov TKO_5584 Software Testing 5 op 3 ov G559 Specification Methods (ÅA) 5 op 3 ov TKO_5126 Software Agent Technology 5 op 3 ov G574 Software Engineering Laboratory Course (ÅA) 5 op 3 ov TKO_XXXX Special Course in Software Engineering 5-8 op 3-5 ov TKO_5708 Seminar on Software Engineering 4 op 2 ov TKO_8924 Käyttöjärjestelmät 5 op 3 ov Tietorakenteet ja algoritmit II 5 op 3 ov Käyttöliittymätekniikat 5 op 3 ov Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat 5 op 3 ov Sulautetut järjestelmät (Embedded Systems) A3 G710 Embedded Systems Laboratory Course (ÅA) 5 op 3 ov TKO_5084 Linux and System Programming 5 op 3 ov G620 Embedded Systems Design (ÅA) 5 op 3 ov G526 Real-Time Systems (ÅA) 5 op 3 ov A4 TKO_5573 Algorithms in Dimensional Measurement Systems 5 op 3 ov Valitse kurssilistasta 15 opintopistettä. A5 Valitse kurssilistasta 20 opintopistettä. Kurssilista: Designing Object Oriented Software 5 op 3 ov Declarative Programming 8 op 5 ov TKO_5578 Mobiilijärjestelmien ohjelmointi 5 op 3 ov TKO_5574 Seminar on Logic Programming 5 op 3 ov TKO_5722 Simulation of Discrete Event Systems 5 op 3 ov G612 Hardware/Software Codesign (ÅA) 5 op 3 ov TKO_XXXX Special Course in Embedded Systems 5 op 3 ov TKO_5706 Distributed Systems 5 op 3 ov TKO_8924 Käyttöjärjestelmät 5 op 3 ov ETT_2015 Computer Architectures 7 op 4 ov Teolliset algoritmit (Industrial Algorithms) A3 Project Course 10 op 5 ov TKO_5500 Design and Analysis of Algorithms 5 op 3 ov TKO_5455 Industrial Algorithms 5 op 3 ov A4 TKO_5722 Simulation of Discrete Event Systems 5 op 3 ov TKO_5587 Production Planning and Optimization 5 op 3 ov Valitse kurssilistasta 10 opintopistettä. A5 Valitse kurssilistasta 20 opintopistettä. Kurssilista: Designing Object Oriented Software 5 op 3 ov Declarative Programming 8 op 5 ov TKO_5084 Linux and System Programming 5 op 3 ov TKO_5574 Seminar on Logic Programming 5 op 3 ov Pattern Recognition and Neural Networks 6 op 4 ov

9 Johdatus tekoälyyn 5 op 3 ov TKO_5573 Algorithms in Dimensional Measurement Systems 5 op 3 ov Elektroniikan tuotteistaminen (Salo) (Electronics Productization) A3 Production Engineering in Electronics 5 op 3 ov Advanced Project in Production Engineering of Electronics 5 op 3 ov Electronics Packaging Technology 4 op 2 ov Statistical Sampling and Data Analysis 3 op 2 ov Special Course in Productization 3 op 2 ov A4 Project Management 4 op 2 ov Project Target Setting 5 op 3 ov Problem Solving 2 op 1 ov Industrial Design 3 op 2 ov Project Case 6 op 4 ov A5 From Product Idea to R&D plan 5 op 3 ov Implementation of Development Project 5 op 3 ov Valitse ao. listasta 10 opintopistettä: Project Evaluation 3 op 2 ov Business Case Analysis 2 op 1 ov Competence Needs and Current State Analysis 2 op 1 ov Design Failure Mode and Effect Analysis 3 op 2 ov Quality Function Deployment 2 op 1 ov Benchmarking 2 op 1 ov Elektroniikan valmistus (Electronics Manufacturing) A3 FFYS4432 Optoelektroniikka 6 op 3 ov ETT_2012 Semiconductor Technology 7 op 4 ov ETT_3029 Electronics Laboratories III 4 op 3 ov ETT_3030 System on Package I (SoP I) 3 op 2 ov A4 ja A5 Valitse ao. listasta 20 opintopistettä: ETT_3008 Microsensors 8 op 5 ov ETT_3031 System on Package II (SoP II) 3 op 2 ov ETT_3032 Nanostructures 5 op 3 ov ETT_3018 Special Project Course 5 op 3 ov ETT_3033 Quantum Physics for Nanoelectronics 5 op 3 ov ETT_2028 Mixed Mode IC Design 8 op 4 ov ETT_3027 New Computation Platforms towards Nano-Scale System 10 op 6 ov Järjestelmien piiritekniikka (System circuits) A3 ETT_2028 Mixed Mode IC Design 8 op 5 ov ETT_3034 Device Mismatch in IC 4 op 2 ov ETT_3001 Analog IC Design 8 op 5 ov A4 ja A5 Valitse ao. listasta 20 opintopistettä: ETT_3029 Electronics Laboratories III 4 op 3 ov ETT_3028 High Speed SoC/SoP Design 5 op 3 ov ETT_3030 SoP I 3 op 2 ov ETT_2018 ULSI Design 10 op 6 ov ETT_3027 New Computation Platforms towards Nano-Scale System 10 op 6 ov ETT_2031 IC Design Project 5-8 op 3-5 ov ETT_2030 Supercomputing Structures 5 op 3 ov ETT_3032 Nanostructures 5 op 3 ov ETT_3018 Special Project Course 5 op 3 ov ETT_3033 Quantum Physics for Nanoelectronics 5 op 3 ov Digitaali- ja tietokonetekniikka (Digital and computer systems) A3 ETT_3035 Project on Digital Systems 5 op 3 ov ETT_2014 SoC Design 8 op 5 ov ETT_2015 Computer Architectures 7 op 4 ov

10 A4 ETT_2018 ULSI Design 10 op 6 ov Valitse kurssilistasta 10 opintopistettä. A5 Valitse kurssilistasta 20 opintopistettä. Kurssilista: ETT_2032 Asynchronous System Design 10 op 6 ov ETT_2033 Formal System Specification and Design 10 op 6 ov ETT_3027 New Computation Platforms towards Nano-Scale System 10 op 6 ov Tietoliikennejärjestelmät (Communication systems) A3 ETT_3022 Spread Spectrum and CDMA 10 op 6 ov ETT_3002 Coding and Encryption in Telecommunications 10 op 6 ov A4 ja A5 Valitse ao. listasta 20 opintopistettä ottaen esitietovaatimukset huomioon: ETT_XXXX Multimedia Systems 6 op 4 ov Multimedia Systems Project 5 op 3 ov Advanced Digital Signal Processing I 5 op 3 ov Advanced Digital Signal Processing II 5 op 3 ov Advanced Digital Signal Processing Project 3-5 op 2-3 ov ETT_3037 Advancements in Air Interface Design 7 op 4 ov ETT_3038 Interactive Communication Systems 5-10 op 3-6 ov Pattern Recognition and Neural Networks 6 op 4 ov ETT_3027 New Computation Platforms towards Nano-Scale System 10 op 6 ov Sivuaineopinnot Kandidaatti- ja DI-tutkinnon muodostaman kokonaisuuden tulee sisältää vähintään 40 opintopistettä sivuaineopintoja. Opiskelija voi valita DI-tutkintoon joko yhden tai kaksi sivuainetta. Sivuaine B on kandidaattitutkinnon sivuaine ja sitä koskevat samat rajoitukset kuin kandidaattitutkinnossa. Sivuainetta B on mahdollista lukea yhdestä kahteen 20 opintopisteen moduulia. Katso sivulta xx matematiikan, fysiikan ja industriell datateknik:n sivuainemoduulit. Sivuaine C on vapaaehtoinen. Jos sivuainetta C haluaa suorittaa, koskevat sitä muuten samat rajoitukset kuin ensimmäistä sivuainetta B, mutta se saa olla myös mikroelektroniikassa ja tietotekniikassa saman suunnan sisältä kuin pääaine. Sivuaineeksi C voi valita lisäksi tietojenkäsittelytieteiden sisältä bioinformatiikkaa, digitaalista mediaa tai tietojärjestelmätiedettä. Sivuainetta C voi suorittaa korkeintaan kaksi 20 opintopisteen moduulia. Sivuaine D on myös vapaaehtoinen. Se on vapaasti valittavissa ja sitä voi suorittaa yhden moduulin. Sivuaineen tulee kuitenkin olla yliopistollinen oppiaine, josta voidaan muodostaa 20 opintopisteen kokonaisuus. Bioinformatiikka Valitse ao. listasta vähintään 20 opintopistettä ottaen esitietovaatimukset huomioon: TKO_5091 Introduction to Bioinformatic I 5 op 3 ov TKO_5106 Introduction to Bioinformatics II 3 op 2 ov TKO_5701 Introduction to Statistical Inference 3 op 2 ov TKO_5700 Introduction to Statistical Bioinformatics 3 op 2 ov TKO_5107 Bioinformatics Programming Course 5 op 3 ov TKO_5582 Tools for Intelligent Data Anlysis 3 op 2 ov TKO_5583 Biological Data Analysis Project 3 op 2 ov TKO_xxxx Introduction to Biocomputing (ÅA) 5 op 3 ov TKO_5713 Protein structural analysis 5 op 3 ov TKO_5714 Methods in Functional Genomics 5 op 3 ov Erikseen sovittavia bioinformatiikan erikoiskursseja. Digitaalinen media Valitse ao. listasta vähintään 20 opintopistettä ottaen esitietovaatimukset huomioon: TKO_5094 Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet 5 op 3 ov TKO_5287 Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet 5 op 3 ov TKO_5109 Digitaalisen videonkäsittelyn perusteet 5 op 3 ov TKO_5704 Digitaalisen opetusteknologian työkurssi 5 op 3 ov Computer Graphics (ÅA) 8 op 5 ov TKO_5724 3D Modelling and Animation 5 op 3 ov TKO_5436 Multimedia Databases 5 op 3 ov TKO_5726 XML Technologies and Applications 5 op 3 ov TKO_5718 Seminaari digitaalisen median alalta 4 op 2 ov Erikseen sovittavia median erikoiskursseja. Tietojärjestelmätiede

11 Valitse ao. listasta vähintään 20 opintopistettä ottaen esitietovaatimukset huomioon: TKO_xxxx Tietotekniikka työssä 3 op 2 ov TKO_xxxx Tietojärjestelmän mallintaminen 4 op 2 ov TKO_xxxx Tietojärjestelmän mallintamisen harjoitustyö 2 op 1 ov TKO_xxxx Tietokannat I 5 op 3 ov TKO_xxxx Tietokannat II 5 op 3 ov TKO_5089 Tietojärjestelmän käyttöönotto 8 op 4 ov TKO_xxxx Tietojärjestelmän kehittäminen 4 op 2 ov TKO_xxxx Tietojärjestelmän kehittämisprojekti 4 op 2 ov TKO_8922 Tietojenkäsittely ja yhteiskunta 4 op 2 ov Erikseen sovittavia tietojärjestelmätieteen kursseja. Muille koulutusohjelmille tarjottava opetus Elektroniikan opinnot Pakollisena kurssina on Elektroniikan perusteet I (5 op / 3 ov). Loput kurssit ovat vapaasti valittavissa elektroniikan valmistuksen, järjestelmien piiritekniikan sekä digitaali- ja tietokonetekniikan kursseista esitietovaatimukset huomioon ottaen. Sivuainekokonaisuus on suositeltavaa suunnitella opintoneuvojan kanssa. Tietoliikennetekniikan opinnot Pakollisia kursseja ovat Tietoverkot ja tietoturva (5 op / 3 ov), Tietoliikenneteoria (5 op / 3 ov) ja Digitaalinen signaalinkäsittely (5 op / 3 ov). Loput kurssit ovat vapaasti valittavissa tietoliikennetekniikan kursseista esitietovaatimukset huomioon ottaen. Sivuainekokonaisuus on suositeltavaa suunnitella opintoneuvojan kanssa. OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Opintojaksot esitetään aakkosjärjestyksessä. ETT_XXXX Advanced Digital Signal Processing I (5 op / 3 ov) Aims: The aim of the course is to introduce the engineering students to the fundamental concepts in signal processing. Content: A particular emphasis is given to the analysis and implementation of linear stochastic signal processing methods, with respect to basic concepts in topology and functional analysis. Implementation: Lectures, exercises, and term report. Way of performance: Weighted average of lectures, exercises, and term report. Literature: J.R. Munkres, Topology a First Course, Prentice Hall, 1975, Simon Haykin, Adaptive Filter Theory, 4 th Ed., Prentice Hall, 2002, R. G. Brown, Introduction to Random Signals and Applied Kalman Filter, 3 rd Ed., John Wiley & Sons, 1997, and G. N. Vanderplaats, Numerical Optimization Tech. for Eng. Design, McGraw-Hill, 1984 Period of teaching: On request, no special timing. Previous studies: Courses in digital signal processing, probability and engineering calculus. Responsible teacher: Nastooh Avessta ETT_XXXX Advanced Digital Signal Processing II (5 op / 3 ov) Aims: The aim of the course is to introduce the engineering students to the advanced concepts in signal estimation and system optimization. Content: A particular emphasis is given to non-linear and non-stochastic methods, in system modeling and optimization. Implementation: Lectures, exercises, and term report. Way of performance: Weighted average of lectures, exercises, and term report. Literature: Steven H. Stogatz, Nonlinear Dynamics and Chaos, Addison-Wesley, 1994, R. E. Moore, Interval Analysis, Prentice Hall, 1966 and D. Dubois and H. Prade, Fuzzy Sets and Systems, Academic Press, 1980 Period of teaching: On request, no special timing. Previous studies: Advanced Digital Signal Processing I Responsible teacher: Nastooh Avessta ETT_XXXX Advanced Digital Signal Processing Project (3-5 op / 2-3 ov) Aims: The course is the culmination of "Advanced Digital Signal Processing I" and "Advanced Digital Signal Processing II". The expressed aim of the course is to utilize the concepts and practices from the prerequisite courses into a mutually agreed upon, by students and teacher, project. Content: The final outcome of the course is a high quality (conference/journal level) report. Implementation: Consultations, presentation and final project. Way of performance: Report grading. Period of teaching: On request, no special timing. Previous studies: Advanced Digital Signal Processing I and Advanced Digital Signal Processing II. Responsible teacher: Nastooh Avessta ETT_XXXX Advanced Project in Production Engineering of Electronics (5 op / 3 ov) Aims: Lectures introduce the principles of research study and how to write a report in publication form. Content: Topics include the use of the Internet and of publications as a source of information, and assessing the relevance of the obtained data. Each student will have a research task in electronics, electronics production or productization and he/she will prepare a

12 report in publication form. The work will involve doing a small research task, searching references and using them in the report, structuring the report, writing and oral deliveries. The exercise gives a fuller understanding of the research task and allows the student to work independently. The exercise must be agreed upon beforehand with the guiding teacher and the results will be reported in publication form. The student will present (0.5 h) his/her work in seminar after the exercise has been accepted. Implementation: Lectures, exercises, seminar presentation. Way of performance: Exercises, seminar presentation. Previous studies: Electronic Components and Materials or equivalent knowledge, Production Engineering in Electronics. Responsible teacher: Aulis Tuominen ETT_3037 Advancements in Air Interface Design (7 op / 4 ov) Aims: The aim of the course is to present advanced concepts of increasing capacity and quality of service in CDMA based systems. Content: The issues considered comprise: signature design for both synchronous and asynchronous CDMA modes, including overloaded operating, MIMO and space time coding, optimizing of cell search and channel sounding procedures. Implementation: Lectures, laboratory exercises. Way of performance: Exam/seminars. Literature: V.P. Ipatov, Spread Spectrum and CDMA. Principles and Applications, John Wiley & Sons, 2005, ISBN Previous studies: Spread Spectrum and CDMA. Responsible teacher: Valery Ipatov TKO_5573 Algorithms in Dimensional Measurement Systems (5 op / 3 ov) Aims: Development and implementation of algorithms that are used in dimensional measurement systems: high precision 1-, 2-, and 3- dimensional length measurements in nano-technology, geodesy, and satellite navigation (GPS) systems. Content: The course follows the prototyping approach in embedded system development: introduction to application-specific theory, prototyping algorithms in a high-level environment (Excel, Matlab), converting the algorithms into a C++-implementation, testing and analysing the performance of the implementation. Implementation: Lectures and exercises. Way of performance: Exam and exercises. Previous studies: Mathematics, C/C++. Responsible teacher: Risto Lahdelma ETT_XXXX Analogiaelektroniikan suunnittelu- ja simulointikurssi (3 op / 2 ov) Tavoitteet: Kurssi pyrkii antamaan osallistujalle elektroniikan peruskursseja syvällisemmän näkemyksen elektroniikan peruskomponenteista rakennettuihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Lisäksi tavoitteena on oppia käyttämään erilaisia elektronisten piirien simulaattoreita ja simulointitekniikoita. Sisältö: Kurssi keskittyy pääasiassa analogisten suodattimien suunnitelumetodeihin sekä teoriaan. Erilaisia suodattimia suunnitellaan ja simuloidaan käyttämällä tarkoitukseen sopivia suunnittelutyökaluja. Toteutustavat: Johdatusluennot sekä itsenäiset harjoitustyöt Suoritustavat: Työselostukset suoritetuista simulointiharjoituksista. Ajankohta: Kevätlukukausi, III periodi. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I ja II, Piiriteoria. Vastuuopettaja: Ilm. myöh. ETT_3001 Analog IC Design (8 op / 5 ov) Aims: To learn operating principles of several advanced analog building blocks, to learn the practical use of CAD tools for IC-design, to learn simulation and design techniques of analog structures. Content: The course covers main analog building blocks used in normal IC designs. Such structures include e.g. amplifiers, filters (including sampled and continuous time) and voltage references. Also device noise in different IC basic components is covered. Implementation: Lectures and computer exercises. Way of performance: Accepted computer exercises including special final exercise. Literature: Chapters 4, 5, 6, 8 and 10 from Johns, D. & Martin, K, Analog Integrated Circuit Design, John Wiley & Sons, ISBN ; Articles from electronic databases; Additional material given during exercises. Period of teaching: Every year. Grading: not accepted / accepted Previous studies: Elektroniikan perusteet I ja II, Piiriteoria; Basics of electronics I and II, Circuit Theory Responsible teacher: Ari Paasio ETT_2032 Asynchronous System Design (10 op / 6 ov) Aims: To learn how to design asynchronous self-timed VLSI circuits/systems, i.e., circuits/systems without a clock signal. Content: Properties and classification of asynchronous circuits, asynchronous handshake protocols and data encoding techniques and their on-chip implementation, basic building blocks of self-timed control and data path circuits, self-timed pipelining, modeling and synthesis of asynchronous logic, asynchronous processors, globally-asynchronous locally-synchronous (GALS) systems. Implementation: Lectures, exercises, and a project. Way of performance: Computer exercises, project report + presentation, exam. Period of teaching: Every second year (odd years). Fall term, I and II period. Previous studies: Principles of digital design, digital integrated circuit design (Digitaalinen piiritekniikka), hardware description languages (recommended).

13 Responsible teacher: Juha Plosila. ETT_XXXX Benchmarking (2 op / 1 ov) Aims: Learning to use benchmarking process as a development and learning tool. Content: Learning will cover introduction to benchmarking, benchmarking process, finding best practises and companies. Preparation for collecting information in company visits and implementing findings and follow up are also covered. Implementation: Lectures, exercises. Way of performance: Exercises. Responsible teacher: Seppo Ikäheimo ETT_XXXX Business Case Analysis (2 op / 1 ov) Aims: Learning to analyze and define project costs and cash flow based on different business scenarios. Content: Methods and tools are used eg. for project prioritizing, sensitivity analysis and business impacts. Calculations will support also in resource allocation, rewarding, project success evaluation and continuous learning. Implementation: Lectures. Way of performance: Business case. Responsible teacher: Seppo Ikäheimo TKO_5533 C++ (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva C++ ohjelmointikielestä ja sen käytöstä olio-ohjelmoinnissa. Sisältö: Kurssilla käydään läpi C++-kielen kontrollirakenteet ja tietotyypit, muistin käyttö, olio-ohjelmointi ja geneerinen ohjelmointi C++:lla sekä C++-ohjelmien käännösprosessi. Lisäksi luodaan lyhyt katsaus kielen standardikirjastoihin. Toteutustavat: Luennot (28 h), demonstraatiot (8 h), harjoitustyö. Suoritustavat: Demonstraatiot, harjoitustyö, tentti. Kirjallisuus: luentomoniste; Stroustrup, B.: The C++ Programming Language, 3. painos, Addison-Wesley, Ajankohta: Kevätlukukausi, III periodi. Esitiedot: Rakenteinen ohjelmointi ja Olio-ohjelmoinnin perusteet (ent. Ohjelmointi I). Suositellaan myös Sopimuspohjainen ohjelmointi ja Olio-ohjelmointi (ent. Ohjelmointi II). Vastuuopettaja: Esa Alhoniemi ETT_3002 Coding and Encryption in Telecommunications (10 op / 6 ov) Aims: The main target of the course is to familiarize students with basic issues of telecommunication links design comprising information compression, channel error control and data security. Content: Topics to be considered are: information measures and quantities, source models, efficient source coding, digital and continuous data compression (with speech, image and multimedia compression illustration), fundamental channel coding theorems, block coding and classic code parameter bounds, linear codes, syndrome decoding, cyclic codes (with a concise insight into finite fields and polynomials), trellis (convolutional) codes and algorithm Viterbi, spectral-efficient transmission and trellis-coded modulation, data ciphering, public key cpyptosystems, authentification algorithms. All parts of the course are supported with examples of systems currently in operation or forward-looking (GSM, cdmaone, 3G mobile radio, etc.). Implementation: Lectures and exercises. Way of performance: Exercises and exam. Literature: Wells R. B., Applied Coding and Information Theory for Engineers, Prentice Hall, 1999 (ISBN: ). Period of teaching: Every year. Previous studies: Digitaaliset tietoliikennejärjestelmät; Digital communication systems. Responsible teacher: Valery Ipatov ETT_XXXX Competence Needs and Current State Analysis (2 op / 1 ov) Aims: Learning to analyze needed skills and gaps with existing resources.team skills must be analyzed before hand to be able to implement relevant resource allocations and support to ensure targeted performance level. Content: Learning will cover: needed skill documentation, skill matrix analyzing tools and improving competence level within the team. Gaps can be filled then with additional organizational support and other partners. Implementation: Lectures, examples and exercises. Way of performance: Exercises. Responsible teacher: Seppo Ikäheimo ja M. Metsävuori ETT_2015 Computer Architectures (7 op / 4 ov) Aims: To learn the architectures of microcomputers and computer systems. Content: Instruction set architectures. The design of processor (RISC/MIPS): arithmetic unit, registers, control logic, and data path. Memory structures and hierarchy (caches). Buses and I/O systems. Introduction to multiprocessing. Implementation: Lectures and exercises. Way of performance: Exercises and exam. Literature: D. Patterson & J. Hennessy, Computer Organization & Design, Morgan Kaufmann Publishers, Period of teaching: Every year. Previous studies: Microprocessors and digital systems.

14 Responsible teacher: Juhani Peltonen TKO_XXXX Declarative Programming (8 op / 5 ov) Aims: Most of the current programming languages are categorized as imperative: they are good in telling the computer how to execute some set of instructions. On the other hand, symbolic programming languages are prime examples of declarative programming, where the emphasis is in describing the problem itself. The course introduces the two most commonly known symbolic approaches to programming, namely functional and logic programming. Content: We first consider functional programming, explain what is the computational model behind it and show how Scheme (a dialect of LISP) implements this model. We then proceed by illustrating some special properties of functional programming and introduce two more modern languages ML and Haskell. Logic programming is discussed in a similar manner: we first give the computational model (based on theorem proving in predicate calculus) and then show how Prolog language implements it. After this, we describe some novel application areas of logic programming. Implementation: Lectures (52 h), course assignment Way of performance: Exam. Literature: U. Nilsson, J. Maluszynski: Logic, Programming and Prolog, John Wiley & Sons, 1995 (2nd ed.). Note: full text is on-line and free to download. Kelsey, Clinger, Rees (eds): The Revised (5) Report on the Algorithmic Language Scheme, 1998 (available on the internet). Previous studies: Recommended: Programming Language Concepts. Responsible teacher: Timo Knuutila TKO_5500 Design and Analysis of Algorithms (5 op / 3 ov) Aims: The course concentrates on the design and analysis of efficient computer algorithms. Content: The topics include design principles, complexity theory and approximation techniques. Implementation: Lectures (52 h). Way of performance: Exam. The course can also be arranged as a self-study course. Literature: Gilles Brassard, Paul Bratley: Fundamentals of Algorithms, Prentice-Hall, Period of teaching: Fall term, I and II period. Previous studies: Tietorakenteet ja algoritmit I; Datastructures and algorithms. Responsible teacher: Olli Nevalainen ETT_XXXX Design Failure Mode and Effect Analysis (3 op / 2 ov) Aims: Knowledge level competence will be reached in four main items items: First learning item is upper level introduction from FMEA work in R&D. This is focused to different environments that are: Production, component supplier and after sales. Detailed introduction of Design FMEA, FME(C)A and FTA Second learning item is Upper level planning of verification tests and preventive action planning related to FMEA Third learning item is Linkage to Dependability and risk management Content: Examples will be shared and updated in teams in four main areas: First example focus to detailed Design FMEA from some existing product Team work: Second example focus to Building up competent DFMEA team and to plan needed FMEA event for project. Third example focus to build up kick of meeting briefing material development and starting the work. Fourth example focus to design FMEA work. Implementation: Lectures, team work. Way of performance: Completed team work. Literature: Kotel 250reliability management of the technologies chapter 4 design for reliability and chapter 5 reliability test tailoring. QS pack FMEA Previous studies: Understanding of design for reliability process and especially reliability/dependability target setting. Responsible teacher: M. Metsävuori TKO_XXXX Designing Object Oriented Software (5 op / 3 ov) Aims: The goal of the course is to establish a broad view of the stakeholders of software design. Stakeholder forces, like reuse strategy, extendibility, understandability, maintainability, support for construction, etc. should drive the design. The course aims at understanding these forces and provides design skills needed to take the forces into account. This approach often leads to application framework type solutions. Content: The course begins with exploring fundamentals of object orientation and their concretization as design principles. These principles lead us to design patterns, enabling us to implement commonalities and variabilities of requirements directly in the design. Most commonly used patterns are studied in detail. Two complementing design strategies for using patterns are presented: 1) upfront architecture design, that tries to exploit anticipated future evolution paths of software and 2) refactoring based approach where we rely on constant high quality high flexibility design to cope with forthcoming requirement changes. Implementation: Lectures and exercises. Way of performance: Exercises and exam. Period of teaching: Every year. Previous studies: Sopimuspohjainen ohjelmointi, Olio-ohjelmointi (ent. Ohjelmointi II); Object-oriented programming. Responsible teacher: Antero Järvi ETT_3034 Device mismatch in IC (4 op / 2 ov) Aims: Many structures of integrated circuits rely on accurate component matching. However, due to manufacturing imperfections, there is always mismatch between ideally matched devices. Such devices include e.g. current mirrors, differential stages and capacitor or resistor arrays. As manufacturing technologies are scaled down, also digital logic and memory circuits have to deal with increasing uncertainty in the driving capability of devices.

15 Content: In this course reasons for different device mismatch effects are reviewed and design techniques for avoiding or compensating for mismatch are presented. Methods for simulating mismatch effects in electrical simulators (Monte Carlo, Worst Case) are also given in the form of design excercises. Implementation: Lectures and design exercises. Way of performance: Exam and exercises. Previous studies: Basic electronics and basic skills in the use of electronic simulators (Cadence or Mentor Graphics), Elektroniikan perusteet II, Digitaalinen piiritekniikka Responsible teacher: Announced later. ETT_2001 Digitaalinen piiritekniikka (7 op / 4 ov) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvat tiedot nykyaikaisten digitaalisten integroitujen piirien perustekniikoista. Sisältö: MOS-transistorien rakenne ja toiminta, CMOS-valmistusprosessi ja layout suunnittelusäännöt., CMOS-teknologian peruspiiriratkaisut digitaalisissa IC-piireissä: kombinaatio-, sekvenssi-, aritmetiikka- ja muistipiirit; digitaalipiirin viive ja tehonkulutus, piirin synkroninen ja asynkroninen ajoitus, synkronointi, johdotuksen parasiittiset ominaisuudet. Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot, työasemaharjoitukset. Suoritustavat: Demonstraatiot, työasemaharjoitukset, tentti. Ajankohta: Kevätlukukausi, III ja IV periodi. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I, Digitaalisuunnittelun perusteet. Vastuuopettaja: Juha Plosila ETT_2026 Digitaalinen signaalinkäsittely (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä. Sisältö: Signaalien luokittelu. Näytteenotto ja signaalien rekonstruointi. AD/DA-muunnos. Diskreettiaikaiset järjestelmät. Fouriermuunnos ja z-muunnos. Digitaaliset suodatusmenetelmät. Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot ja tietokoneharjoituksia MATLAB -ohjelmistolla. Suoritustavat: Harjoitukset ja tentti. Kirjallisuus: J. Proakis, D. Manolakis: Digital Signal Processing, Prentice-Hall, 1996 (ISBN ). Ajankohta: Kevätlukukausi, III ja IV periodi. Esitiedot: Tietoliikenneteoria. Vastuuopettaja: Ilm. myöh. ETT_2040 Digitaalisen tiedonsiirron standardit ja konvergenssi (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat yleisimpiin käytössä oleviin tiedonsiirtostandardeihin, niiden osa-alueisiin, suunnitteluun ja taustoihin niiden takana. Sisältö: Nykyjärjestelmien lisäksi kurssilla luodaan katsaus lähitulevaisuuden tietoliikennejärjestelmiin ja niissä toteutuvaan verkkotyyppien väliseen konvergenssiin. Standardointityön osalta pyritään hahmottamaan eri osa-alueiden vaikutus kokonaisten standardien syntyyn ja miten verkkotyyppien yhdistyminen lisää entisestään työn haasteellisuutta. Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, seminaariesitykset. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoitukset tai seminaariesitys ja tentti. Ajankohta: Kevätlukukausi, IV periodi. Esitiedot: Digitaaliset tietoliikennejärjestelmät, Radiotekniikanperusteet ja Tietoverkot ja tietoturva. Vastuuopettaja: Jarkko Paavola ETT_3005 Digitaaliset tietoliikennejärjestelmät (7 op / 4 ov) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvat lähtötiedot digitaalisten tietoliikennejärjestelmien suunnitteluun tarvittavasta perusteoriasta sekä tietoliikennejärjestelmien mallintamisesta ja simuloinnista. Sisältö: Kurssilla käsitellään digitaalinen tietoliikennejärjestelmä kokonaisuutena sekä perehdytään sen eri komponenttien suunnitteluun ja toteutustapoihin. Vastaanotin- ja lähetinrakenteet, modulaatiomenetelmät, koodaustekniikat, kanavamallit, synkronointi sekä ekvalisointi. Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot ja laboratorioharjoitukset. Suoritustavat: Harjoitukset ja tentti. Kirjallisuus: Ziemer, R. & Peterson, R., Digital Communication, 2nd ed., Prentice Hall, 2000 (ISBN: ) ja luentokalvot. Ajankohta: Syyslukukausi, I ja II periodi. Esitiedot: Tietoliikenneteoria. Vastuuopettaja: Jouni Isoaho ETT_1003 Digitaalisuunnittelun perusteet (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Kurssilla opitaan perustiedot digitaalisten järjestelmien suunnitteluun, analysointiin ja logiikkatoteutuksiin. Sisältö: Kurssilla käsitellään logiikkapiirit, boolean algebra, logiikka- ja teknologian tason optimointi sekä tilakonesuunnittelu. Kurssilla perehdytään digitaalisten järjestelmien kombinaatio- ja sekvenssilogiikka pohjaisten perusrakenneosien suunnitteluun ja toimintaan. Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot ja laboratorioharjoitukset. Suoritustavat: Harjoitukset ja tentti. Kirjallisuus: Gajski, D.D., Principles of Digital Design, Prentice Hall 1997, ISBN: Ajankohta: Kevätlukukausi, III ja IV periodi. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I, Diskreetti matematiikka, Mikroprosessorit. Vastuuopettaja: Ilm. myöh.

16 DTEK1002 Diplomityö (30 op / 20 ov) Tavoitteet: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tekemään itsenäisesti teoreettisia ja käytännöllisiä selvityksiä tieteellisen kirjallisuuden avulla ja esittämään tulokset kirjallisessa muodossa. Edelleen tavoitteena on syventää opiskelijan tietoa DI-työssä käsiteltävästä aiheesta ja luoda pohja jatko-opintojen suorittamiseen. Sisältö: DI-työn tulee osoittaa tekijänsä kykyä ajatella tieteellisesti, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta ja kykyä käyttää tieteellistä kieltä. Toteutustavat: Ennen diplomityön aloittamista on otettava yhteyttä pääaineen professoriin aiheen, valvojan ja ohjaajan sopimiseksi. Suoritustavat: Diplomityö tehdään pääaineesta. Diplomityön yhteydessä on tehtävä kypsyysnäyte. Opiskelija, joka on tehnyt kypsyysnäytteen LuK-tutkinnon yhteydessä on vapautettu kypsyyskokeesta. Diplomityön yhteydessä tehdään diplomityön aiheeseen liittyvä lyhyt kirjoituskoe. Kirjoituskoe tarkastetaan sisällöllisesti. Ajankohta: Opintojen loppuvaiheessa. Vastuuopettaja: Pääaineen professori DTEKXXXX Diplomityöseminaari (3 op / 2 ov) Tavoitteet: Seminaarin tavoitteena on tukea ja antaa valmiuksia diplomityön tekemiseen. Sisältö: Osallistujat valmistelevat ja esittelevät esityksen diplomityön aiheesta. Toteutustavat: Seminaari. Suoritustavat: Seminaariesitys ja läsnäolo. Ajankohta: Ilm. myöh. Arvostelu: hyväksytty / hylätty Vastuuopettaja: Ilm. myöh. MATE5206 Diskreetti matematiikka (4 op / 2,5 ov) Tavoitteet: Oppia tietotekniikan kannalta tarpeellisia diskreetin matematiikan käsitteitä ja menetelmiä. Sisältö: Induktio ja rekursio, Boolen algebrat, graafiteoriaa, automaatit. Toteutustavat: Luennot (28 h), demonstraatiot (14 h). Suoritustavat: Demonstraatiot, tentti Ajankohta: Syyslukukausi, II periodi. Esitiedot: Insinöörimatematiikka I ja II. Vastuuopettaja: Eija Jurvanen TKO_5706 Distributed Systems (5 op / 3 ov) Aims: Aim is to learn advanced concepts, principles, and technologies of distributed software systems. Content: Emphasis is on communication, synchronization, replication, fault tolerance, consistency and security. The course covers e.g. CORBA and some issues from J2EE. Implementation: Lectures and homework assignments or class exercises. Way of performance: Exam. Literature: A.S. Tanenbaum, M. van Steen: Distributed Systems, Principles and Paradigms, Prentice Hall, Previous studies: Tietoverkot ja tietoturva, Sopimuspohjainen ohjelmointi ja Olio-ohjelmointi (ent Ohjelmointi II); Computer networks and security, object-oriented programming. Responsible teacher: Ville Leppänen ETT_3029 Electronics Laboratories III (4 op / 3 ov) Aims: To learn the use of modern measurement equipment and possibly learn information searching from on-line scientific, commercial and patent databases. Content: Measurement of advanced electronic devices with advanced measurement equipment. Alternatively some exercises can be done in the field of information search. Implementation: Laboratory exercises. Way of performance: Accepted exercises with exercise reports. Period of teaching: On request, no special timing. Grading: not accepted / accepted Previous studies: Basics of analog and digital electronics, Basic electronic laboratory courses (Elektroniikan laboratoriot I and II or equivalent). Responsible teacher: Announced later. ETT_XXXX Electronics Packaging Technology (4 op / 2 ov) Aims: The objective is to introduce electronics packaging and joining technologies. Content: Substrates and the selection criteria of the packages and substrates will be discussed. Several manufacturing processes of microelectronics packages will be taught. Those include e.g. BGA, CSP, flip chip and MCM technologies. Problems in package selection, such as routing problems and parasitic issues in high speed packaging technology, will be taken up. Some reliability design rules and qualification technology will be explained. Implementation: Lectures, exercises, seminar presentation. Way of performance: Exercises, seminar presentation. Previous studies: Electronic Components and Materials or equivalent knowledge. Responsible teacher: Aulis Tuominen ETT_XXXX Elektroniikan komponentit ja materiaalit (5 op / 3 ov)

17 Tavoitteet: Ymmärtää elektroniikan komponenttien käyttö yleisellä tasolla ja niiden valmistustavat. Ymmärtää komponenttien olosuhderiippuvaisuudet ja laatuluokituksen. Ymmärtää valmistuksessa tarvittavien materiaalien merkityksen ja käytön. Hallita kvalifioinnin pääperiaatteet. Sisältö: Kurssilla käsitellään passiivi- ja aktiivikomponentit, vastukset, kondensaattorit, diodit, transistorit ja mekaanisia komponetteja kuten liittimet ja kytkimet. Peruskytkennät ja laskuesimerkkejä. Komponenttien kotelotyypit ja niiden käyttö. Suunnittelusääntöjä ja standardisointia. Kurssi antaa tietoja myös markkinoille tulleista uusista komponenteista ja suunnitteluapuvälineistä. Elektroniikan valmistuksen muiden materiaalien esittely, kuten kuten juoksutteet, juotteet, pesuaineet jne. Lisäksi kerrotaan eri materiaalien yhteensopivuudesta ja menetelmistä, jolla yksinkertaisesti voidaan materiaaleja ja niiden ominaisuuksia tutkia. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Suoritustavat: Tentti ja harjoitukset. Ajankohta: Syyslukukausi, II periodi. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I. Vastuuopettaja: Aulis Tuominen ETT_1010 Elektroniikan laboratoriot I (2 op / 1 ov) Tavoitteet: Elektroniikan perusasioiden ja kytkentöjen käytännön harjoittelu. Sisältö: Yksinkertaisten kytkentöjen rakennus ja mittaus. Toteutustavat: Harjoitustyöt. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt. Ajankohta: Kevätlukukausi, IV periodi. Harjoituksia voi tehdä muinakin ajankohtina varausten perusteella. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I. Vastuuopettaja: Sami Nuuttila ja Jani Paakkulainen ETT_2038 Elektroniikan laboratoriot II (2 op / 1 ov) Tavoitteet: Elektroniikan perusasioiden ja kytkentöjen käytännön harjoittelu. Sisältö: Yksinkertaisten kytkentöjen rakennus ja mittaus. Toteutustavat: Harjoitustyöt. Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt. Ajankohta: Kevätlukukausi, IV periodi. Harjoituksia voi tehdä muinakin ajankohtina varausten perusteella. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I, Elektroniikan laboratoriot I. Vastuuopettaja: Sami Nuuttila ja Jani Paakkulainen ETT_1009 Elektroniikan perusteet I (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot elektroniikassa käytettävistä puolijohdekomponenteista ja elektronisten piirien tietokonesimuloinneista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmius analysoida ja suunnitella aktiivisia komponentteja sisältäviä elektronisia piirejä, kuten esim. yksiasteisia vahvistimia. Sisältö: Ohmin ja Kirchhoffin lait, lähteet, solmu-ja silmukkamenetelmät, signaalit ja vahvistimet, diodit, MOS-transistorit ja yksiasteiset vahvistimet, bipolaaritransistorit ja vahvistimet. Toteutustavat: Luennot ja demonstraatiot. Suoritustavat: Demonstraatiot, välikokeet tai tentti. Kirjallisuus: A. Sedra, K. Smith : Microelectronic Circuits (Part I), Oxford University Press, 5th Edition. Ajankohta: Kevätlukukausi, III periodi. Vastuuopettaja: Esa Tjukanoff ETT_2037 Elektroniikan perusteet II (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Kurssi on jatkoa kurssille Elektroniikan perusteet I. Tavoitteena on oppia ymmärtämään elektroniikan peruskytkentöjen toimintaperiaatteet sekä oppia analysoimaan systeemien ja piirien ominaisuuksia lohkokaavio- ja piiritasolla. Sisältö: Yksiasteisten vahvistinten taajuuskäyttäytyminen, kaskodivahvistin, differentiaaliaste ja -vahvistin, vahvistinten takaisinkytkennän teoriaa, jatkuva-aikaisten suodattimien perusteet, oskillaattorien perusteet. Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Suoritustavat: Tentti tai välikokeet. Kirjallisuus: Soveltuvin osin kappaleet 6, 7, 8, 12, 13 ja 14 kirjasta Sedra, A. & Smith, K., Microelectronic Circuits, Fifth edition, Oxford University Press, ISBN Ajankohta: Syyslukukausi, II periodi. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I ja Piiriteoria. Vastuuopettaja: Ilm. myöh. G650 Embedded Systems Design (5 op / 3 ov) Aims: The course introduces the students to modern design methods for embedded systems. Content: Basic concepts of real-time and safety-critical systems, behavioural analysis using hierarchical state machines, architectural and mechanistic design of embedded systems. Implementation: Lectures and exercises. Way of performance: Exam and exercises. Period of teaching: Every year. Previous studies: Basic skills in digital electronics, microprocessor technology and programming. Responsible teacher: Johan Lilius G710 Embedded Systems Laboratory Course (5 op / 3 ov) Aims: Hands-on course on implementing an embedded system.

18 Content: Variable topics. Implementation: There will be alltogether eight (8) guided laboratory exercises and four (4) theoretical exercises. Way of performance: Exercises. Period of teaching: Every year. Previous studies: Basic skills in digital electronics, microprocessor technology and programming are essential. Responsible teacher: Johan Lilius ETT_2033 Formal System Specification and Design (10 op / 6 ov) Aims: To learn how to specify/model, verify and refine digital systems using different formal methods, with the emphasis on the Action Systems formalism. Content: States and predicates, predicate logic, formal modeling of asynchronous and synchronous system behavior, communication modeling, invariants and protocols as design constraints, formal verification of systems functional properties, correctness-preserving refinement of system models from a specification towards implementation. Implementation: Lectures and a project. Way of performance: Project report and seminar presentation, exam. Period of teaching: Every second year (even years). Spring term, III and IV period. Grading: not accepted / accepted Previous studies: Basics of programming, hardware description languages, principles of digital design. Responsible teacher: Juha Plosila, Tiberiu Seceleanu. ETT_XXXX From Product Idea to R&D plan (5 op /3 ov) Aims: Learning how to develop and analyse new ideas and processes. Getting practice in analysing the core tasks in R&D and their efficiency. Determining the development needs based on observed problems and getting practice in selecting the best methods for solving the problems. Content: Brainstorming and other team working methods for creating new ideas, selecting and evaluating best ideas. Value analysis of the R&D process and tools for the analysis. Market and competitor analysis. The relationship between strategic management and the R&D process. Tools for defining the maturity of the R&D process. Various tools (e.g. QFD) for defining the product. Risks of the R&D process and methods for defining them. Assessing the functionality of the R&D network. Prioritisation of problems and R&D goals and selection of effective solutions. Implementation: Lectures, exercises. Way of performance: Exercises. Literature: Cohen, 1999, Quality Function Deployment. Responsible teacher: Announced later.. Fysiikan peruskurssi I (4 op / 2,5 ov) Tavoitteet: Perehtyminen mekaniikan perusteisiin. Sisältö: Mekaniikka Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot. Suoritustavat: Demonstraatiot ja tentti. Kirjallisuus: H.D.Young & R.A. Freedman: University Physics, 11th ed., Addison-Wesley, Kursseihin liittyy myös moniste. Ajankohta: Syyslukukausi, I periodi. Vastuuopettaja: Pekka Malmi Fysiikan peruskurssi II (4 op / 3 ov) Tavoitteet: Perehtyminen sähkö- ja magnetismioppiin ja niihin liittyviin ilmiöihin. Sisältö: Sähkö- ja magnetismioppi Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot. Suoritustavat: Demonstraatiot ja tentti. Kirjallisuus: H.D.Young & R.A. Freedman: University Physics, 11th ed., Addison-Wesley, Kursseihin liittyy myös moniste. Ajankohta: Syyslukukausi, II periodi. Esitiedot: Fysiikan peruskurssi I Vastuuopettaja: Pekka Malmi Fysiikan peruskurssi III (4 op / 2,5 ov) Tavoitteet: Oppia lämpö- ja aaltoliikeopin perusteet. Sisältö: Aaltoliike- ja lämpöoppi Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot. Suoritustavat: Demonstraatiot ja tentti. Kirjallisuus: H.D.Young & R.A. Freedman: University Physics, 11th ed., Addison-Wesley, Kursseihin liittyy myös moniste. Ajankohta: Kevätlukukausi, III periodi. Esitiedot: Fysiikan peruskurssi I Vastuuopettaja: Pekka Malmi Fysiikan peruskurssi IV (4 op / 3 ov) Tavoitteet: Oppia optiikan perusteet sekä tutustua moderniin fysiikkaan. Sisältö: Optiikka ja moderni fysiikka. Toteutustavat: Luennot, demonstraatiot. Suoritustavat: Demonstraatiot ja tentti. Kirjallisuus: H.D.Young & R.A. Freedman: University Physics, 11th ed., Addison-Wesley, Kursseihin liittyy myös moniste.

19 Ajankohta: Kevätlukukausi, IV periodi. Esitiedot: Fysiikan peruskurssi I Vastuuopettaja: Pekka Malmi Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on tutustua moderneihin hajautettujen sovellusten muodostamistekniikoihin sekä palvelinpään että asiakassovellusten osalta. Sisältö: Säikeet, samanaikaisuuden problematiikka, soketit, RMI, RPC, servletit ja hieman Corbaa. J2EE:n perusteet. Kurssilla käsitellään asioita enimmäkseen Javan kirjastojen kannalta. Hieman verkkotietokantojen käytöstä osana palvelinsovellusta. Toteutustavat: Luennot (24 h) ja harjoitustyö. Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö. Ajankohta: Joka toinen vuosi, syyslukukaudella. Esitiedot: Olio-ohjelmointi (ent. Ohjelmointi II). Vastuuopettaja: Ville Leppänen G612 Hardware/Software Codesign (5 op / 3 ov) Aims: Cocurrent desing of hardware and software in an embedded system. Content: Hardware/Software Codesign is the study of tradeoffs between hardware and software implementation of systems. From a methodological point the goal is to be able to develop the system as far as possible, without committing system modules to either a hardware or software implementation. Implementing a given functionality in software is faster, and cheaper in terms of production costs, and gives more flexibility compared to hardware, while implementing the functionality in hardware makes it faster, and also saves on power-consumption. These problems are especially relevant in portable devices, like MP3- players, Mobile phones, PDA's etc. In practice, experienced designers have a good intuition about how the system should be partitioned. Implementation: Lectures (26 h), group exercises (12 h). Way of performance: Accepted project, exam. Period of teaching: Every spring. Responsible teacher: Johan Lilius ETT_2006 HDL Based Design (5 op / 3 ov) Aims: The course describes the design process of digital systems, with the help of hardware description languages, VHDL and Verilog. Content: Logic design with HDLs. VHDL-based system modelling and simulation. Combinational and sequential components. Data path and control systems. Systematic description and design methods. Busses, processors, data-communication. System design with HDLs. Implementation: Lectures (20 h), laboratory exercises (32 h). Way of performance: Laboratory exercises. Period of teaching: Fall term, I and II period. Previous studies: Basic digital design. Responsible teacher: Tiberiu Seceleanu ETT_3028 High Speed SoC / SoP Design (5 op / 3 ov) Aims: The course aims to provide the student basic and advanced techniques to (i) analyse the impact of wire on system design, (ii) study different methodologies to address the impact of wire, (iii) present various techniques for signal integrity analyses for both on-chip and off-chip wires, and (iii) study different approaches to address the signal integrity problems. Content: Review of CMOS design, data structure and optimisation algorithms, interconnect modelling and transmission lines, delay and crosstalk noise estimation, power supply noise, off-chip/on-chip signalling techniques, high-performance interconnect synthesis, highspeed measurement techniques. Implementation: Lectures, exercises and simulations. Way of performance: Exercises and exam. Previous studies: ULSI-design. Responsible teacher: Esa Tjukanoff ETT_2031 IC Design Project (5 8 op / 3 5 ov) Aims: To get hands-on experience on advanced IC design task. Content: Circuit design on the schematic, simulation and layout level. Implementation: Independent work. Way of performance: Final report. Period of teaching: On request, no special timing. Grading: not accepted / accepted Previous studies: A3 module of System Circuits. Responsible teacher: Announced later. ETT_XXXX Implementation of Development Project (5 op / 3 ov) Aims: Learning to direct a project aimed at improving an R&D process. Deepening technical skills and process know-how. Content: Topics include the development of a product idea, project planning, management and documentation. In the course, various development methods will be applied for solving actual development problems (e.g. DoE). Related to this, knowledge of development strategies, methods and tools required for the development task will be deepened and there will be practise in the management of processes involving change. Special issues of technology management will also be discussed. Implementation: Lectures, exercises. Way of performance: Exercises and documentation.

20 Responsible teacher: Ari Putkonen TKO_5455 Industrial Algorithms (5 op / 3 ov) Aims: Learning to develop embedded algorithms for industrial applications. Content: The course will follow the prototyping approach. After presenting application-specific theory and models, a prototype implementation is build in a high-level application development environment, the implementation is converted into C/C++, compiled into efficient code for a microprocessor, the implementation is tested and verified and the performance is analyzed. Implementation: Lectures and exercises. Way of performance: Exercises and exam. Previous studies: C/C++, fundamentals of system and control theory. Responsible teacher: Risto Lahdelma ETT_XXXX Industrial Design (3 op / 2 ov) Aims: Knowledge level competence will be reached in following four main items: First learning item focus to different materials like metal, plastic, leather and elastic materials. Second learning item introduce colors, light influence to color and different surface treatment methods. Third learning item objective is to understand different requirements from production and assembly especially Service and recycling requirements. Fourth learning item introduce different prototype methods and what these prototyping methods require from the design. Content: One example will be shared and updated in teams: Example introduce usability study for some existing product Team work has two objectives: First objective is to make from selected product usability analysis and list of potential improvement areas. Second objective is to make proposals for industrial designer how to improve product usability and to make in co-operation with industrial designer new 3d design and mock up from selected issue. Implementation: Lectures, team work. Way of performance: Completed team work. Responsible teacher: Announced later. MATE5281 Insinöörimatematiikka I A (4 op / 2,5 ov) MATE5282 Insinöörimatematiikka I B (5 op / 2,5 ov) Tavoitteet: Perehtyä DI-tutkinnon kannalta hyödyllisiin matematiikan osa-alueisiin. Sisältö I A: Joukot, relaatiot ja funktiot. Lineaarialgebran alkeita. Kompleksiluvut. Reaalifunktion raja-arvo ja jatkuvuus. Sisältö I B: Derivaatta sovelluksineen. Taylorin polynomit sovelluksina raja-arvot. Integraalit sovelluksineen. Kummassakin osiossa tutustutaan läpäisyperiaatteella Maple-matematiikkaohjelman käyttöön. Toteutustavat: Luennot (28+28 h), demonstraatiot (14+14 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h). Suoritustavat: Demonstraatiot ja tentit. Kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R..A: Calculus, A Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan erillisiä lyhyehköjä monisteita. Ajankohta: Syyslukukausi Vastuuopettaja: Esa Latikka MATE5283 Insinöörimatematiikka II A (4 op / 2,5 ov) MATE5284 Insinöörimatematiikka II B (5 op / 2,5 ov) Tavoitteet: Perehtyä DI-tutkinnon kannalta hyödyllisiin matematiikan osa-alueisiin. Sisältö II A: Riemann-integraalin yleistykset. Laplace-muunnokset. Differentiaaliyhtälöt. Vektorilaskentaa ja lineaarista avaruusgeometriaa. Sisältö II B: Lukujonot ja numeeriset sarjat. Funktiosarjat. Monen muuttujan funktioiden differentiaali- ja integraalilaskentaa. Vektorianalyysin alkeita. Toteutustavat: Luennot (28+28 h), demonstraatiot (14+14 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h). Suoritustavat: Demonstraatiot ja tentit. Kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R..A: Calculus, A Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan erillisiä lyhyehköjä monisteita. Ajankohta: Kevätlukukausi Esitiedot: Insinöörimatematiikka I A ja I B. Vastuuopettaja: Esa Latikka ETT_2007 Integroitujen piirien suunnittelu ja valmistus (IPSV) (5 op / 3 ov) Tavoitteet: Integroitujen piirien suunnittelun ja valmistuksen perusteiden opetus Sisältö: Kurssilla käsitellään integroitujen piirien rakennetta, valmistusmenetelmiä (bipolaari- ja MOS-prosessit) ja suunnittelua lähtien aktiivisista piirielementeistä ja niiden malleista. Demonstraatiot koostuvat laskuista, käytännön mittauksista ja simuloinneista. Toteutustavat: Luennot (26 h), demonstraatiot (20 h) Suoritustavat: Demonstraatiot ja välikuulustelut tai loppukuulustelu. Kirjallisuus: Ihantola & Punkkinen: Integroitujen piirien suunnittelu ja valmistus, Turku-SFL-L6. Ajankohta: Syyslukukausi, I periodi. Esitiedot: Elektroniikan perusteet I, Puolijohteiden perusteet. Vastuuopettaja: Lauri Heikkilä tai Risto Punkkinen

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelma koostuu kolmesta suunnasta; tietotekniikka, mikroelektroniikka ja tietoliikennetekniikka.

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2 TIETOTEKNIIKAN, ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 1. JOHDANTO Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Alustava tenttilista kevätlukukausi 2015

Alustava tenttilista kevätlukukausi 2015 Alustava tenttilista kevätlukukausi 2015 Kevään 2015 tenttilista / Spring semester 2015 exams Tentit järjestetään perjantaisin ja tiistaisin klo 14.00-17.00. / The exams take place on Fridays and Tuesdays

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA http://www.physics.utu.fi/abiinfo/ett.html

ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA http://www.physics.utu.fi/abiinfo/ett.html ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA http://www.physics.utu.fi/abiinfo/ett.html Mikroelektroniikan linja Tietoliikennejärjestelmien linja Koulutusohjelman tavoitteet ja opiskelijoiden

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen

Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT 04/2006 Tietotekniikan koulutusohjelma Laadintatyön vastuuhenkilö Janne Roslöf Organisaatio

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen

Lisätiedot

Recommended background: Structural Engineering I and II

Recommended background: Structural Engineering I and II COURSE PROGRAMME COURSE NAME: 21631120 Basic Course in Steel Structures GROUP: CREDITS: INRANU04A3 3 cr TEACHER: TIME: 01.09.2005-31.04.2006 OBJECTIVE: This bilingual course aims at providing students

Lisätiedot

Computer Engineering Group. Möte: 6.5.2003 kl. 14.15 Plats: DC4141

Computer Engineering Group. Möte: 6.5.2003 kl. 14.15 Plats: DC4141 Computer Engineering Group Möte: 6.5.2003 kl. 14.15 Plats: DC4141 Läsnä: Professori Kaisa Sere (puheenjohtaja) Professori Johan Lilius Professori Jouni Isoaho Professori Ville Leppänen Lehtori Esa Alhoniemi

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi Teijo Lahtinen / Mechatronics Mekatroniikkainsinöörin toimenkuva Mekatroniikasta valmistuu

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn

Organisaatio- a ja yhteiskuntaosaaminen. - ja vuorovaikutusosaaminen istoiminnan osaaminen toimintaosaaminen. Kansainvälisyysosaaminenn TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Lukuvuonna 2009-2010 aloittavat Kompetenssit Yleiset Yhteiset Ohjelmistotekniset Tietoverkkotekniset Itsensä kehittäminen Eettine Viestint Kehittä n ä m Organisaatio- a ja

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS insinoori TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Opintojen suorittaminen Opintojen rakenne Opintojen sisältö Perusopinnot Yhteiset opinnot Suuntaavat opinnot Sivuaineopinnot Ohjeellinen lukujärjestys

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010

Lisätiedot

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering

ti 27.8. 9-12 Tfy-0.3131 Termodynamiikka tentinvalvonta PHYS K215 Tfy-99.2261 Fysiologia Tfy-99.4275 Signal Processing in Biomedical Engineering Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu versio 1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma tbh 30.5.2013 F- ja LL-LAITOSTEN SYVENTÄVIEN KURSSIEN TENTTIJÄRJESTYS 2013-2014 TENTIT JÄRJESTETÄÄN

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

TKO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA

TKO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto Tietojenkäsittelytieteen pääaine Tietojärjestelmätieteen pääaine Filosofian maisterin tutkinto Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset. 1. Pääaineopinnot. 2. Sivuaineopinnot (50 op)

Tutkintovaatimukset. 1. Pääaineopinnot. 2. Sivuaineopinnot (50 op) Tutkintovaatimukset Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat lukuvuonna 2007 2008 opintonsa aloittaneet opiskelijat sekä uuteen tutkintojärjestelmään lukuvuoden 2006 2007 jälkeen siirtyneet opiskelijat.

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi 1.8.-31.12 kevätkausi 1.1.-31.7 Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä

Opintoihin käytettävä aika lukukauden tarkkuudella: syyskausi 1.8.-31.12 kevätkausi 1.1.-31.7 Suoritettava yhteensä vähintään opintopistettä (Liitteeksi kopiot korvaavuuksien / hyväksilukujen perusteena käytetyistä todistuksista) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Ryhmän tunnus TV12S1 Korvattavat / hyväksiluettavat opinnot: Kokonaiset tutkinnot:

Lisätiedot

Making use of BIM in energy management

Making use of BIM in energy management BuildingEQ-Symposium in Berlin, October 1, 2009 Making use of BIM in energy management Tuomas Laine Olof Granlund Oy www.buildingeq.net Content BIM based tools for energy performance analysis and thermal

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

CS35A0011 Johdatus tietojohtamiseen ja informaatioverkostoihin 6

CS35A0011 Johdatus tietojohtamiseen ja informaatioverkostoihin 6 2013-2014 6.9.2013 Listaan lopuun on lisätty kahdet TUTA-kurssit jotka saata olla joidenkin täydenttäävissä opinnoissa, Kurssit ovat AIMO-opiskelijoiden ja aikataulu sen mukaan. Numero Nimi op opettaja

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Menetelmätieteiden opintokokonaisuudessa on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä. Tutkintovaatimukset LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 584111 PERUSOPINNOT (25 OP) 582102 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen, 4 op 581325 Ohjelmoinnin perusteet, 5 op 582103 Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLT) tarjoaa yhdessä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa kansainvälisen tietoteollisten

Lisätiedot

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Ohjeita moduuleja suorittaville opiskelijoille opintotilanteen mukaan: 1. Opiskelija

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla

Tietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla ICT-alan ennakointikamari 17.4.2012 Terttu Honkasaari HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ammattikoreakouluissa Koulutustasot: Master Bachelor Luonnontieteiden koulutusala

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS. Koulutusohjelman tavoitteet

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS. Koulutusohjelman tavoitteet http://www.sci.utu.fi/tdk/oopas/01-02/tdi/index.html TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLT) tarjoaa yhdessä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti:

Suoraan DI-vaiheessa aloittavilla opiskelijoilla opinnot koostuvat seuraavasti: 1 Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 8.9.2009 Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

SOVELLETUN MATEMATIIKAN JATKO-OPINTOKURSSI 5-7 op Advanced Topics in Applied Mathematics

SOVELLETUN MATEMATIIKAN JATKO-OPINTOKURSSI 5-7 op Advanced Topics in Applied Mathematics Matematiikan ja fysiikan jatko-opintokurssit 2014 2016 Doctoral courses offered by Mathematics and Physics 2014-2016 op/cr BM20AJ100 Sovelletun matematiikan jatko-opintokurssi 5-7 BM20AJ105 Matemaattinen

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA. Perusopinnot

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA. Perusopinnot TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Perusopinnot Tiedonsiirron perusteet Introduction to Signal and Systems Koodi: TLTE1050 Laajuus: 5 op Edellytykset: perustiedot matematiikasta Osaamistavoitteet: opintojakson suoritettuaan

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA Tietojenkäsittelytieteen yleinen linja Tietojärjestelmätieteen yleinen linja Bioinformatiikan linja Didaktisen tietotekniikan linja Digitaalisen median linja

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS

TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS TDI TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLT) tarjoaa yhdessä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa kansainvälisen tietoteollisten

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2015 16 / Yleisopintoja 27.5.15. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2015 16 / Yleisopintoja 27.5.15. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op Liiketoimintaosaaminen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen johdantokurssi

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Orientaatiopäivät 27.8.2014

Orientaatiopäivät 27.8.2014 Orientaatiopäivät 27.8.2014 Teollisuusekonomi-koulutus tietotekniikka ja tuotantotalous taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen näkökulma opinnoista on suuri osa kaikille yhteistä tutkinnon loppuvaiheessa

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Viikot Henkilöt Course code and name Group Day Time Lecture room Weeks Course staff

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Viikot Henkilöt Course code and name Group Day Time Lecture room Weeks Course staff Tietotekniikan tarjoama opetus keväällä 2017 23.5.2016 CS course schedule in spring 2017 Päivitetty/updated 27.5.2016 Sari Salmisuo III periodi / period III 2.1. 10.2.2017 viikot/weeks 1 6 IV periodi /

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot