TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Teemapäivä Kemissä Susanna Hintsala

Transkriptio

1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Teemapäivä Kemissä Susanna Hintsala

2 Päivän teemat - osallisuuden ja itsemääräämisen tukeminen - tuettu päätöksenteko uutena työskentelytapana: lähtökohdat ja periaatteet soveltaminen tukihenkilön rooli ja toiminta käytännön vinkkejä

3 Päivän ohjelma 9:00 Koulutuspäivän avaus Videoesimerkkejä oman elämän johtamisesta ja valintojen tekemisestä Tuetun päätöksenteon lähtökohdat ja periaatteet sekä soveltaminen käytäntöön, sis. tauon 12:00 Lounas 13:00 Tukihenkilön rooli ja toiminta sekä käytännön vinkkejä 14:30 Koulutuksen yhteenveto 15:00 Päivän päättäminen

4 Tuettu päätöksenteko Tuettu päätöksenteko tarkoittaa sitä, että henkilön päätöksentekoa tuetaan. Tukea antavan yksilön tai ryhmän tulee toimia tehtävässään neutraalisti siten, että heidän oma käsitys päätöksen sisällöstä ei vaikuta ratkaisevasti tuettavan henkilön päätöksentekoon.

5 Tukea päätöksentekoon voi tarvita 1) tiedon etsimisessä 2) vaihtoehtojen etsimisessä 3) ratkaisujen etsimisessä 4) haittojen ja riskien punnitsemisessa 5) tai vaikeiden asioiden ymmärtämisessä. Apua voi tarvita 1) palvelujen hakemisessa, 2) asunnon valinnassa 3) työpaikan valinnassa 4) arkipäivän asioissa

6 Taustaa ja lähtökohtia Minkälaiseen kehitykseen tuettu päätöksenteko liittyy? Mihin sillä pyritään? Miten se muuttaa vammaisen ihmisen asemaa?

7 Lähtökohdat 1. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. 2. Henkilön omien valintojen sekä päätösten tukeminen 3. Lähiyhteisöllisyys eli se, että vammainen henkilö voi käyttää samoja palveluja kuin muutkin ihmiset 4. Osallisuus eli mahdollisuus osallistua haluamallaan tavalla ja mahdollisuus saada tietoa itselleen ymmärrettävässä muodossa 5. Kansalaisuus eli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kansalaisilla 7

8 Kansalaisuuden näkökulma Henkilön antama panos lähiyhteisölle ja yhteiskunnalle Päätäntävalta ja tuki siihen Aktiivinen tuki Oman elämän suunta Koti Talous ja toimeentulo Lähde: Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship 8

9 Lähtökohtana YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. Keskeistä vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Yleissopimuksen periaatteena on yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen sekä osallisuus yhteiskuntaan. Tämä edellyttää vapautta tehdä valintoja.

10 Vammaisen henkilön aseman muutos

11 Käsitykset muuttuvat (muokattu O Brien, C ja O Brien, J, 2000) Vallitseva ajattelutapa Miten vammaisuudesta johtuva ongelma on määritelty Missä ajatellaan, että ongelma sijaitsee Mikä nähdään ratkaisuna Miten vammainen henkilö nähdään Järjestelmäkeskeinen Henkilön vajavaisuutena, taitojen puutteina Henkilössä Ammattilaisten interventiot ongelmaan Potilaana, asiakkaana Yksilökeskeinen Riippuvuutena ammattilaisista, sukulaisista ja muista henkilöistä, jotka kontrolloivat henkilön elämää ohi henkilön toiveiden Ympäristössä ja tavassa, miten palvelut on järjestetty Esteiden poistamisena, omien asioiden ajamisen vahvistamisena, henkilön kontrollin lisäämisenä Persoonana, kansalaisena Kuka on vastuussa Ammattilaiset Myös henkilöllä on vastuuta kansalaisen roolissa Mikä määrittelee tulokset Suurin mahdollinen henkilön toimintakyky ammattilaisten määrittelemä Itsenäisesti eläminen ja mahdollisuus kontrolloida omaa elämää huolimatta siitä, kuinka paljon henkilö tarvitsee apua.

12 Sosiaalinen näkökulma vammaisuuteen Sosiaalisen näkökulma korostaa toisaalta vammaisen ihmisen vahvuuksia ja omia voimavaroja ja toisaalta hänen riippuvuuttaan muista ihmisistä. Lääketieteellinen näkemys vammasta hyväksytään, mutta vamman haitta ei johdu vammasta, vaan siitä miten vammaisia ihmisiä kohdellaan ja millaisia esteitä hänen ympärillään on. Riippuvuutta synnyttävät ennakkoluulot, syrjintä, köyhyys ja rakennetut esteet (esim. palvelujärjestelmä, portaat, käytetty kieli). Vammaisliikkeen luoma ajattelutapa, joka kritisoi kokonaishoidon näkökulmaa. Itsenäinen tavallinen elämä myös kaikille vammaisille ihmisille.

13 Kehitysvammaisen ihmisen tuen ja avun tarpeet - Mitä tarvitaan? 1) Jokapäiväiset tarpeet tuki kodin askareissa, hlökoht. hygieniasta huolehtimisessa, terveydentilan seurannassa, turvallisuuden varmistamisessa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä, vapaa-ajan vietossa ja harrastuksissa sekä työnteossa ja opiskelussa 2) Kehitysvammaisuudesta johtuvat erityistarpeet apu informaation ymmärtämisessä, tuki päätöksenteossa, palvelujen suunnittelussa ja uusien asioiden oppimisessa sekä kommunikaatiossa 3) Monitahoiset tarpeet aiheutuvat kehitysvammasta ja siihen yhdistyvistä muista vaikeuksista, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista tai dementiasta Scottish executive (2000) The same as you? A review of services for people with learning disabilities.

14 Työmuistin rakenne ja toiminta sekä oppiminen Kehitysvammaisten ihmisten lyhytkestoisen muistin (työmuisti) rakenne ja toiminta näyttää olevan erilainen kuin vammattomilla ihmisillä. Tietojen käsittely aivoissa vaatii paljon energiaa ja vaikeuttavat asioiden mieleen painamista ja sisäistämistä. Kehitysvammainen ihminen tarvitsee usein muita enemmän aikaa ja tukea uuden oppimiseen. Usean asian mielessä pitäminen samaan aikaan on monille vaikeaa Uutta opeteltaessa kerralla opittava määrä on rajallinen Tarvitaan useita toistoja, että asia siirtyy pitkäkestoiseen muistiin Kun asia on kerran opittu (eli siirtynyt pitkäkestoiseen muistiin) asiat säilyvät muistissa yhtä hyvin kuin vammattomilla. Jos näin ei käy, voi kyseessä olla muistisairaus. Lähteet: Ketju-lehti 4/2009: Muistin uumenet auki. Psykologian tohtori Heli Nummisen haastattelu. Kehitysvammaliitto. Helsinki. Numminen Heli (2002): Working memory in adults with intellectual disability. FAMR Research publications 85/2002. Kehitysvammaliitto, Helsinki.

15 Vammasta riippumattomat vaikeudet Oppimista voivat vaikeuttaa myös muut asiat kuin itse vamma! Aiempien kokemusten luoma kuva itsestä (huonona) oppijana Ajattelu- ja toimintatapojen kielteinen kehä* Aiemmat epäonnistumisen kokemukset -> epäonnistumisen pelko -> vähäinen motivaatio ja tehtävän välttäminen Oppimisen kannalta haitalliset strategiat eli toimintamallit (esim. pako- ja välttämiskäyttäytyminen). Tuen puuttuminen, väärin kohdistettu tuki tai vääriin olettamuksiin perustuva tuki esim. palkkioihin ja rangaistuksiin perustuva opetus, tämänhetkinen tutkimustietomme oppimisesta ei tue tätä mallia. Sen sijaan oma motivaatio, osallistuminen ja oppimista tukeva ympäristö sekä oppimista ohjaava palaute edistävät oppimista Lähteitä: *Katariina Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi (toim.) (2002): Mikä meitä liikuttaa: modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. Kontu E. Al. (2009): Perusopetuksen marginaaliryhmä vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus Suomessa. Kasvatus 2/2009. Suomen kasvatustieteellinen seura ry. Kontu, Elina & al. (2010):Teaching Methods and curriculum models used in Finland in the education of students diagnosed with having severe/profound intellectual disabilities. British Journal of Learning Disabilitied. vol. 38/3. Hakkarainen & al. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo. WSOY 2004.

16 Yhteenvetotaulukko: henkilön avun ja tuen tarve Tuen laajuus Matala Lyhytaikainen Laaja-alainen Elintärkeä Tuen sisältö Jokapäiväiset tarpeet Kommunikaation ja vuorovaikutuksen tarpeet Sosiaalisen liittymisen tarpeet Monitahoiset tuen tarpeet

17 Avun ja tuen mätsääminen suhteessa henkilön tarpeisiin Apu ja tuki, mitä henkilö tarvitsee Työntekijän taidot ja osaaminen, mitä tarvitaan Persoonallisuuden ominaisuudet Jaetut yhteiset kiinnostuksen alueet (tämä on plussaa!) Smull & Allen

18 Päätöksenteon apuna. Pohtimisen ja päätöksenteon eli suunnittelun apuna voidaan käyttää PCP-välineitä (yksilökeskeisen suunnittelun välineitä) Kartat Arvioinnit Polut

19 Tuen suunnittelun välineitä missä tarvitsen tukea? miten haluan että minua tuetaan? Tue minua näin - Sopimus

20 Pariporina Muistele työuraasi. Mieti tilanne, jolloin olet onnistunut auttamaan (kehitys)vammaista henkilöä tekemään päätökseen. Miten tuit henkilöä päätöksen tekemisessä? Mikä auttoi henkilöä onnistumaan?

21 Tuettu päätöksenteko Supported Decision Making 1) Yhteiskunnallinen taso (ihmisoikeuksien toteutuminen, lainsäädäntö, järjestelmän käytännöt) 2) Arjen taso (vuorovaikutus, kommunikaatio, työkäytännöt)

22 Tuettu päätöksenteko Tuetun päätöksenteon järjestelmää on kehitetty viime vuosina useissa maissa ja sitä on toteutettu käytännössä eri tavoin. Suurin osa kehitetyistä järjestelmistä perustuu käytännön malleihin ja toimintatapoihin. Lainsäädännön tasolla tuettu päätöksenteko on viety pisimmälle Englannissa ja Kanadassa.

23 Tilanne Suomessa (Sivula, 2010) Ei lainsäädäntöä, joka antaisi oikeuden tuettuun päätöksentekoon Ei kehitetty vielä toimintakäytäntöjä ja malleja Hallintolaki antaa mahdollisuuden käyttää asiamiestä tai avustajaa Tuetun päätöksenteon tarve laajempi kehitysvammaisella henkilöllä Vammaispalvelulaki ja sen tulkintakäytännöt ei sisällä oikeutta tuettuun päätöksentekoon; pikemminkin toisin päin: edellyttää ihmiseltä itseltään voimavaroja omien tarpeiden määrittelyssä Kehitysvammalain mukainen tukihenkilö: voi auttaa päätöksenteossa, mutta tukihenkilön asemaa ei ole kuitenkaan laissa riittävän selvästi määritelty Vammaispalvelulain mukainen tulkkipalvelu: tulkki voi selventää esim. viranomaisasiakirjoja, joita puhevammainen henkilö ei ymmärrä. Tulkki ei saa kuitenkaan ohjata päätöksentekoa. Suomessa tuetun päätöksentekojärjestelmän kehittäminen edellyttää holhoustoimilain ja siihen sisältyvän edunvalvontalain kehittämistä Käytännössä edunvalvojien työ on rajattu tällä hetkellä tarkasti taloudellisten asioiden hoitamiseen. Virallisen edunvalvontajärjestelmän rinnalle tulee kehittää järjestelmä, joka tukee arkisen elämän ratkaisuissa ja ohjaa itsenäiseen päätöksentekoon ja asioiden hoitamiseen

24 Tuettu päätöksenteko Suomessa (Sivula, 2010) Lakiin perustuvaa tuettua päätöksentekoa tulee soveltaa vain silloin kun se on tarpeellista. Arkipäivän elämä ei välttämättä vaadi niin mittavia toimenpiteitä usein lähiverkosto, lähityöntekijät ja perheenjäsenet auttavat joka tapauksessa käytännön asioissa. Tuetun päätöksenteon keskittäminen ns. suuriin päätöksiin, jotka vaikuttavat laajasti aikuisen kehitysvammaisen elämään ja ovat ihmisen oikeuksien toteutumisen kannalta merkittäviä: Asumiseen liittyvät päätökset Työtä ja päivätoimintaa koskevat päätökset Terveydenhuoltoa koskevat päätökset Tarpeenmukaisten tukitoimien valinta Rahankäyttöön liittyvät kysymykset

25 Tuettu päätöksenteko Iso-Britanniassa Perustuu lakiin Mental Capacity Act, joka tuli voimaan 2007 Laki koskee yli 16-vuotiaita ja sisältää säädöksiä lain piirissä olevien henkilöiden tukemisesta ja suojelemisesta. Lain ohella Iso-Britanniassa on kehitetty järjestöjen taholta malleja tuetun päätöksenteon käytännön toteuttamiseen. Vuonna 2007 julkaistu opas Independence, Choice and Risk: a guide to Supported Decision making

26 Tuetun päätöksenteon yleisiä periaatteita Englannissa 1) Henkilöllä on oikeus päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon. Kyse on perustavanlaatuisesta oikeudesta kontrolloida omaa elämää. 2) Henkilö valitsee kuka auttaa häntä tekemään päätöksiä. 3) Henkilöllä on aina oikeus olla mukana, kun päätetään hänen elämästään. 4) Tukityöntekijän tulee aina toimia henkilön apuna ja puolesta. 5) Kaikki päätökset tulee tarkistaa säännöllisesti. Tuettu päätöksenteko tarjoaa oikeudellisen suojan henkilölle itselleen ja henkilölle, joka auttaa päätöksenteossa Simon Cramp, Simon Duffy (2005): Policy on Supported Decisions. In Control. (luettu: ) Ks. Myös The Mental Capacity ACT 2005, UK

27 Minulla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin. 1. On oltava käsitys henkilön kyvyistä ja henkisestä kapasiteetista. Olettakaa, että pystyn. Antakaa minulle oikeanlaista tukea. 5. Henkilön parhaan nimissä tehtyjen päätösten tulee muodostaa mahdollisimman vähän rasitetta henkilön perusoikeuksille ja vapaudelle. 2. Jokaisen pyrkimyksen tulee tukea henkilöä tekemään päätöksiä. Onko se parasta juuri minulle? 4. Kaikki, mitä tehdään niiden henkilöiden puolesta, joiden oma kapasiteetti ei riitä, tulee tehdä henkilöiden etua ajatellen. 3. Ihmisillä on oikeus tehdä ei-niinviisaitakin päätöksiä. Se on minusta itsestäni kiinni! The Mental Capacity Act 2005

28 Tilanne Ruotsissa Ruotsissa on kehitetty 1990-luvulta alkaen Personligt Ombud (PO) järjestelmää, pääasiassa mielenterveyskuntoutujien piirissä PO on ammattilainen, joka työskentelee 100% mielenterveyskuntoutujan toimeksiannosta Itsenäinen järjestö on todettu parhaimmaksi kanavaksi järjestää PO-toimintaa (ei kytköstä palvelujärjestelmään tai omaisiin) Mm. Skånen alueella toimii tällainen järjestö

29 Tuetun päätöksenteon asiakassuhteen eteneminen 1) Yhteydenotto 2) Kommunikointitavan kehittäminen 3) Yhteistyösuhteen vakiinnuttaminen 4) Vuoropuhelun käynnistäminen 5) Toimeksiantojen ja ohjeiden vastaanottaminen ja toteuttaminen

30 Ketkä antavat tuettua päätöksentekoa Ruotsin PO-mallissa Heidän tulee olla päteviä tukemaan asiakastaan myös tiukoissa tilanteissa, esim. viranomaisten edessä PO-järjestelmä käynnistyi vuonna 1995 kahden PO:n kokeilulla, nyt järjestelmässä on noin 30 täysipäiväistä tukityöntekijää Järjestelmää rahoittaa valtio 2/3 panoksella ja kunta 1/3 panoksella

31 Tukihenkilön rooli Pariporina Minkälainen on hyvä tukihenkilö tuetussa päätöksenteossa Kuvatkaa henkilön ominaisuuksia

32 Esimerkkejä pohdittavaksi: Ajattele sitä päätöstä, jota tuet henkilöä tekemään. Pystytkö vastaamaan kaikkiin kysymyksiin? 1. Ymmärrätkö, mikä on tärkeää minulle ja kommunikaationi kannalta? 4. Onko informaatio esitetty minulle sellaisessa muodossa, että kykenen sen ymmärtämään? 2. Oletko sinä oikea henkilö? 5. Annatko informaation minulle oikeassa paikassa oikeaan aikaan? 3. Onko informaatio, jonka annat, olennaista päätöstä ajatellen? Oletko antanut minulle parhaan mahdollisuuden tehdä tämän päätöksen itse? Supported decision making. A guide for supporters. Paradigm, 2010

33 Muista arvioidessasi henkilön kykyä tehdä päätöksiä: 1) Mieti henkilön kykyä tehdä päätöksiä aina suhteessa vain kyseessä olevaan päätökseen 2) Muista, että henkilön kyky tehdä päätöksiä voi vaihdella tilanteen mukaan ja suhteessa päätettävän asian sisältöön 3) Henkilöllä on oikeus tehdä myös ei niin viisaita päätöksiä Supported decision making. A guide for supporters. Paradigm, 2010

34 Tuetun päätöksenteon taulukko Tuetun päätöksenteon taulukko auttaa selvittämään päätöksiin liittyviä vastuita Asioista, joista henkilö itse päättää Asioista, joista joku muu, kuin henkilö päättää Kuinka henkilö itse on päätöksessä osallisena

35 Muistilista tukityöntekijälle erilaisiin kokoustilanteisiin Ennen kokousta Varmista, että sinä ja päämiehesi olette saaneet kaikki kokouspaperit ajoissa. Auta päämiestä valmistautumaan. Lukekaa yhdessä kaikki paperit ennen kokousta. The European Platform of Self-Advocates (2005): Rules for Good Support. Inclusion Europe. (luettu )

36 Muistilista tukityöntekijälle Selvitä etukäteen päämiehellesi, miten kokous tulee etenemään. Auta päämiestäsi pohtimaan käsiteltäviä asioista ennen kokousta. Kannusta päämiestä omiin mielipiteisiin ja esittämään kysymyksiä asiasta. Varmista, että päämiehen matka kokouspaikalle on järjestetty. Muistuta myös kokouksen puheenjohtajaa, että päämiehesi on mukana kokouksessa.

37 Muistilista tukityöntekijälle Kokouksessa Varmista, että kaikki osallistujat puhuvat suoraan päämiehellesi. Voit istua päämiehesi takana, jos se auttaa tilannetta. Älä koskaan puhu omasta puolestasi. Älä koskaan sano päämiehellesi, mitä hänen tulee sanoa. Puhu vain päämiehesi luvalla.

38 Muistilista tukityöntekijälle Kokouksessa Selitä vain mitä päämiehesi tahtoo sanoa. Varmista, että päämiehesi ymmärtää kaiken mitä tapahtuu ja mistä keskustellaan. Muistuta tarvittaessa muita osallistujia, että he käyttävät helppoa kieltä.

39 Muistilista tukityöntekijälle Kokouksessa Varmista, ettei kokous etene liian nopeasti. Jos ihmiset puhuvat liian nopeasti, voit pysäyttää kokouksen kulun hetkeksi. Varmista, että päämiehelläsi on aikaa sanoa haluamansa asiat kustakin käsiteltävästä asiasta.

40 Muistilista tukityöntekijälle Kokouksessa Rohkaise päämiestäsi ottamaan riskejä ja kasvattamaan itseluottamustaan. Älä ole koskaan liian suojeleva. Varmista kuitenkin päämieheltäsi, että hän ymmärtää, mitä seurauksia hänen tekemällään päätöksellä voi olla.

41 Muistilista tukityöntekijälle Kokouksen jälkeen Keskustele päämiehesi kanssa kokouksesta. Varmista, että päämiehesi ymmärsi kaiken. Varmista, että päämiehesi oli tyytyväinen toimintaasi. Päämies tekee arvion kokouksen sujumisesta ja tukityöntekijän toimimisesta.

42 Muistilista henkilölle: 1. Valmistaudu kokoukseen etukäteen keskustelemalla tukityöntekijän kanssa 2. Kerro rohkeasti omat mielipiteesi. Ne ovat tärkeitä! 3. Kysy aina, jos joku asia on epäselvä.

43 Muistilista henkilölle: 4. Keskeytä, jos joku puhuu liian nopeasti. 5. Esimerkiksi pyydä taukoa, jos kokous etenee liian nopeasti. 6. Sinun ei tarvitse päättää asioista, jos et ole varma

44 Mitä jos päätös sisältää riskejä? Tutustumme positiiviseen riskiarviointiin

45 Huoli terveydestä ja turvallisuudesta hallitsee elämää

46 Kaikki vapaus, ei vastuuta

47 Tasapaino

48 Tärkeää henkilön mielestä (omat valinnat) Tärkeää henkilön kannalta (turvallisuus, terveys) Selvitettäviä asioita

49 Lähtökohtia riskiarvioinnille Elämästä ei yksinkertaisesti voida poistaa kaikkia riskejä, vaan riskielementti on elämässä aina läsnä. Jos jalankulkija ylittää tietä vihreän valon palaessa, voi auto ajaa päin punaista ja tappaa tien ylittäjän. Ei kuitenkaan voida sanoa, että tämän vuoksi henkilö ei koskaan saa ylittää tietä. Kaikkeen toimintaan sisältyy aina riskejä. (Englantilaisen Mencap-organisaation johdattelua riskiarviointi-teemaan)

50 Lähtökohtia riskiarvioinnille (2) Turvallisuus on tärkeää, mutta niin on myös onnellisuus. Kukaan ei voi tehdä elämässään pelkästään sellaisia asioita, joiden turvallisuus on varmistettu 100 prosenttisesti. Aina on olemassa mahdollisuus, että jotain ikävää sattuu. Se on elämää. Millaisia riskejä me kukin otamme jokapäiväisessä elämässämme? Millaisia riskejä kehitysvammaiset henkilöt ottavat jokapäiväisessä elämässään?

51 Lähtökohtia riskiarvioinnille (3) Perinteinen järjestelmäkeskeinen lähestymistapa riskeihin estää ihmisiä ottamasta askelia elämässä eteenpäin estää / vaikeuttaa ihmisten sosiaalista liittymistä estää elämästä täyttä, mielenkiintoista ja tuotteliasta elämää ylikorostaa turvallisuutta ja riskejä henkilön itsemääräämisen kustannuksella

52 Riskien tunnistaminen Riskin tunnistaminen = Todetaan, että on olemassa mahdollisuus, että jokin menee asian tekemisessä pieleen Mitä kukakin pitää riskinä? Ihmisten riskinottokyky ja halu eroavat Ihmisillä on erilaiset valmiudet pohtia riskejä ja punnita niitä Joskus riskien pohdintaan voi tarvita muiden apua Tuetun päätöksenteon periaatteet Liikkeelle lähdetään aina henkilön ymmärryksestä Miten henkilö ymmärtää asian? Miten asia tehdään henkilölle ymmärrettäväksi? Aina henkilö ei ehkä voi itse olla mukana pohdinnoissa

53 Millaisten asioiden kohdalla tarvitaan systemaattista riskiarviointia? Kaikkeen kehitysvammaisen henkilön tekemiseen ei automaattisesti liity sellaisia riskejä, joita pitää systemaattisesti arvioida Systemaattista riskiarviointia ei tarvita, jos ei ole olemassa selkeää tarvetta kyseessä on asia, joka on jo arjessa ratkaistu: esim. henkilö on aina kulkenut työmatkansa itsenäisesti ei ryhdytä tässä vaiheessa pohtimaan, voisiko kulkeminen sittenkin olla vaarallista riskit eivät ole todellisia (suhteessa siihen, että eläminen itsessään on riski)

54 Millaisiin tilanteisiin systemaattista riskiarviointia? Henkilöllä on haave jonkin sellaisen asian tekemisestä, johon voi juuri kyseisen henkilön kohdalla liittyä sellaisia riskejä, joita on tarpeen systemaattisesti arvioida Haave voi olla vanhakin: henkilö on haaveillut asiasta pidempään, mutta ei ole syystä tai toisesta vielä voinut sitä tehdä Kyse voi olla myös asiasta, jota on jo kokeiltu, mutta jonka kokeileminen on sillä kerralla mennyt pieleen Kaikki ihmiset tekevät virheitä, mutta saavat useimmiten mahdollisuuden jatkaa eteenpäin. Kyse on siitä, tarjotaanko tämä sama mahdollisuus myös tälle henkilölle? Henkilön haave on sellainen, että sen toteuttamisen turvallisuudesta ollaan verkostossa erimielisiä

55 Mistä positiivisessa riskiarvioinnissa on kyse? Ratkaisukeskeisyys, tavoitteena mahdollistaa asioita Rationaalinen ja tasapainoinen lähestymistapa riskeihin Lähtökohta ihmisoikeuskysymyksissä turvallisuuden varmistaminen itsemääräämisen kunnioittaminen oikeus tehdä myös huonoja päätöksiä virheistä oppimisen mahdollisuus Riskien lisäksi pohditaan niitä hyötyjä, jotka voivat seurata riskinotosta Joskus siedetään lyhytaikaisia riskejä pitkäaikaisten hyötyjen vuoksi Ideoidaan yhdessä keinot ja strategiat riskien hallitsemiseksi ja minimoimiseksi

56 Mistä positiivisessa riskiarvioinnissa on kyse? (2) Ei tarkoita riskien kieltämistä tai huomiotta jättämistä Tarkoittaa yleensä yksinkertaisuudessaan perinpohjaisesti pohdittua strategiaa tietystä tilanteesta tai tietyistä olosuhteista selviytymiseen Katsotaan kaikkia niitä asioita, jotka voivat mennä pieleen yrittäessämme selviytyä tilanteesta tai kokeillessamme jotakin uutta. Jos selvitämme, millaisia ongelmia voi olla odotettavissa, voimme tehdä niille jotakin.

57 Mistä positiivisessa riskiarvioinnissa on kyse? (3) Ihmisiä tuetaan Edistämään omaa itsenäisyyttään Hyödyntämään mahdollisuuksiaan Oppimaan kokemuksistaan Kehittämään uusia taitoja Tekemään omia päätöksiä Vahvistamaan itseluottamustaan Lisäämään mahdollisuuksiaan elämässä Toimimaan yhdessä muiden kanssa Harjoittelemaan valintojen tekemistä Olemaan tietoisia

58 Riskiarviointi-prosessi Yksilökeskeisen ajattelun elementit ovat aina läsnä Henkilö itse on aina keskiössä Miten henkilö itse hahmottaa asiaan liittyviä riskejä? Millaisia strategioita ja keinoja henkilö itse pitää hyvinä riskien minimoimiseksi? Miten muu ryhmä voi auttaa henkilöä? Henkilölle räätälöidään soveltuva apu ja tuki koko prosessiin Perhe ja läheiset ovat kumppaneita Tavoitellaan mahdollisimman suurta osallisuutta lähiyhteisön toiminnassa Oltava luovuutta ja uskallusta tehdä toisin ja kokeilla uutta Positiivinen ja tietoinen riskinotto

59 Vastuukysymykset Vastuun jakaa koko ryhmä Tukiringin (keskustelussa mukana olleet) vastuu Auttaa henkilöä pohtimaan asian tekemiseen liittyviä riskejä sekä keinoja niiden minimoimiseksi ja hallitsemiseksi Sitoutuu niihin toimenpiteisiin, joiden tekemisestä on yhdessä sovittu riskien minimoimiseksi Vastuu työntekijöiden ja organisaation kannalta Työntekijöiden tehtävänä on auttaa ja tukea henkilöä kokonaisvaltaisesti riskien käsitteleminen ja ottaminen ovat osa tätä työtä Työntekijöiden tulee saada tarvittava taustatuki omilta esimiehiltään, omalta organisaatioltaan

60 Vastuukysymykset (2) Henkilön oma vastuu asiassa Voiko sitä olla, ja jos, niin millä tavalla? Henkilöllä on vastuu siitä, että hän pohtii, mitä hänelle itselleen tai muille voi tapahtua, jos hän ottaa riskin vs. ei ota sitä apu ja tuki näihin pohdintoihin Pohdittava, millä tavoin henkilö hahmottaa ja ymmärtää riskejä

61 Riskien minimointi ja hallitseminen Osana riskiarviointia laaditaan strategia tunnistettujen riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi Tunnistettujen riskien hallintaa pohdittaessa tärkeää pohtia Mitkä ovat henkilön omat vahvuudet riskien hallintaa ajatellen? Miten niitä voitaisiin hyödyntää? Mitkä ovat tukirinkiin (keskustelussa mukana olleet) kuuluvien henkilöiden vahvuuksia riskien hallintaa ajatellen? Miten niitä voitaisiin hyödyntää? Mitä teemme kaikki yhdessä, henkilö itse mukaan lukien, jotta voimme minimoida riskejä ja hallita niitä? Näiden yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttamisen myötä henkilö voi toteuttaa haluamansa asian On tehty kaikki voitava sen eteen, että asian toteuttaminen olisi mahdollisimman turvallista Riskejä voidaan minimoida, mutta ei eliminoida!

62 Riskien minimointi ja hallitseminen (2) Pohditaan käyttäytymisen tilannesidonnaisuutta Mitä tiedämme historiasta? Miksi henkilö käyttäytyi jollakin tavalla juuri sillä kertaa, juuri siinä tilanteessa? Mikä on aiemmin toiminut missäkin tilanteissa? Mitä olemme yrittäneet? Mitä olemme oppineet? Mihin olemme tyytyväisiä? Mistä olemme huolissamme? Mikä on parasta mahdollista tukea juuri tämän henkilön kohdalla?

63 Käydyn keskustelun kirjaaminen Käyty keskustelu kirjataan ylös Mitä on keskusteltu? Millaisia näkökulmia keskustelussa on tullut esiin? Millaisia asioita ja ratkaisuja on harkittu? Mitä loppujen lopuksi on päätetty ja millä perustein? Nämä ja nämä seikat olemme huomioineet ja päättäneet, että näiden ja näiden (riskejä vähentävien) toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen asian tekeminen on ok.

64 Miten riskiarviointiprosessi etenee? Riskiarvioinnin polku Käydään läpi riskiarviointilomake

65 Miten riskiarviointiprosessi etenee? Käydään läpi riskiarviointilomake

66 1. Asia, jonka haluan tehdä 5. Asiat, jotka teemme, jotta voin toteuttaa asian mahdollisim man turvallisesti 2. Ketkä kutsumme mukaan pohtimaan asiaa? 4. Mikä asian toteutuksessa voisi mennä pieleen? Todennäköisyys? Riskiluokitus? 6. Asian tekeminen on ok / ei ole ok (rasti ruutuun) 3. Mitä hyötyä asian tekemises tä voisi olla minulle? 6. Asiat, jotka vielä teemme, ja palaamme sitten asiaan. 7. Teen halua mani asian

67 VAKAVUUSASTE: Kuinka vakavia seuraamukset voisivat todella olla? Vähäinen vahinko / haitta Keskitason vahinko / haitta Vakava vahinko / haitta RISKILUOKITUS TODENNÄKÖI -SYYS: Millä todennäköisyydellä pahin todella tapahtuu? Epätodennäk öistä, että pahin tapahtuu MINIMAALINE N PIENI KESKITASO Pahin voi tapahtua PIENI KESKITASO SUURI Todennäköist ä, että pahin tapahtuu SUURI SUURI KESTÄMÄTÖN