TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI"

Transkriptio

1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Susanna Hintsala, Teemapäivä Jyväskylässä Järjestäjänä K-S Vammais-Kaste hanke

2 Kansalaisuuden näkökulma Henkilön antama panos lähiyhteisölle ja yhteiskunnalle Päätäntävalta ja tuki siihen Aktiivinen tuki Oman elämän suunta Lähde: Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship Koti Talous ja toimeentulo

3 IHMISOIKEUSNÄKÖKULMA

4 YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. Keskeistä vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Yleissopimuksen periaatteena on yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen sekä osallisuus yhteiskuntaan. Tämä edellyttää vapautta tehdä valintoja.

5 POIMINTOJA SOPIMUKSESTA YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) edellyttää, että minua kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja ihmisarvoani kunnioitetaan (3 artikla) minulla on oikeus valita missä ja kenen kanssa asun ja kuinka asumisjärjestelyni toteutetaan (19 artikla) saan päättää omista asioistani ja saan siihen tarvittaessa tukea (12 artikla) saan tarvitsemani palvelut, joihin kuuluu myös henkilökohtainen apu (19 artikla) minulla on oikeus osallistua ja olla osallisena lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa laajemminkin (19 artikla) Henkilökohtainen koskemattomuuteni on turvattu (15-17 artiklat)

6 Tavoitelinjaus 2: sosiaali - ja ter veydenhuoltojärjestelmä toimii asiakaskeskeisesti Asiakaskeskeisyys edellyttää asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioivien rakenteiden vahvistamista ja kehittämistä. Järjestämisessä on otettava huomioon asiakkaiden omien käsitysten ja toiminnan kunnioittaminen sekä asiakkaan riittävä mahdollisuus palvelujen toteuttamiseen liittyviin valintoihin. Asiakaskeskeinen toiminta perustuu tekemiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon aina kun se on mahdollista. Palvelujärjestelmän tulee olla läpinäkyvä niin että ihmisellä on mahdollisuus vertailla eri palveluiden laatua, hintaa ja saatavuutta. Palvelujen laadun parantaminen ja valinnanvapauden lisääminen edellyttävät, että läpinäkyvyys toteutuu. Valinnanvapautta laajennettaessa on huomioitava se, että kaikilla palvelun käyttäjillä ei ole voimavaroja valinnanvapauden täysimääräiseen käyttämiseen. Tämän vuoksi valinnanvapauden käyttämiseen on annettava riittävä tuki.

7 VAMMAISEN HENKILÖN ASEMAN MUUTOS

8 SOSIAALINEN NÄKÖKULMA VAMMAISUUTEEN Sosiaalisen näkökulma korostaa toisaalta vammaisen ihmisen vahvuuksia ja omia voimavaroja ja toisaalta hänen riippuvuuttaan muista ihmisistä. Lääketieteellinen näkemys vammasta hyväksytään, mutta vamman haitta ei johdu vammasta, vaan siitä miten vammaisia ihmisiä kohdellaan ja millaisia esteitä hänen ympärillään on. Riippuvuutta synnyttävät ennakkoluulot, syrjintä, köyhyys ja rakennetut esteet (esim. palvelujärjestelmä, por taat, käytetty kieli). Vammaisliikkeen luoma ajattelutapa, joka kritisoi kokonaishoidon näkökulmaa. Itsenäinen tavallinen elämä myös kaikille vammaisille ihmisille.

9 YKSILÖLLISEN TUEN LAATUKRITEEREISTÄ YKSILÖLLINEN APU JA TUKI on yksilöllisesti suunniteltu, toteutettu ja hinnoiteltu. on tarpeen mukaista, joustavaa ja henkilön valitsemaa. perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin. mahdollistaa kehittymisen ja oppimisen. ei perustu diagnoosiin ja tietty diagnoosi ei johda automaattisesti tiettyihin palveluihin. LAATUKRITEERIT 1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut) 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea. (tuettu päätöksenteko) 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu) 4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut) 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen) 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa)

10 VELI-MATTI LEHTINEN Vaikeinta lapsuudessa ja nuoruudessa oli hänen mukaansa elää vailla kunnollista kommunikaatiokeinoa muun maailman kanssa Pyörätuolin avulla liikkuminen on minun mielestäni pieni este verrattuna siihen, ettei pysty ilmaisemaan kaikkia niitä ajatuksia, joita pää on täynnä Bliss-kielen opiskelu täysi-ikäisyyden kynnyksellä avasi viimein keskusteluyhteyden toisiin ihmisiin. Toinen tärkeä asia oli se, että sain päätöksen puhevammaisten tulkkipalvelusta vuonna Ilman tulkkausta en olisi voinut vaikuttaa siihenkään, missä ja miten haluan asua ja elää Veli-Matti Lehtinen, 2011

11 TUETTUA PÄÄTÖKSENTEKOA KAHDELLA TASOLLA 2) Yhteiskunnallinen taso ihmisoikeuksien toteutuminen lainsäädäntö järjestelmän käytännöt 2) Arjen taso vuorovaikutus kommunikaatio työkäytännöt

12 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Tuetun päätöksenteon järjestelmää on kehitetty viime vuosina useissa maissa ja sitä on toteutettu käytännössä eri tavoin. Suurin osa kehitetyistä järjestelmistä perustuu käytännön malleihin ja toimintatapoihin. Lainsäädännön tasolla tuettu päätöksenteko on viety pisimmälle Englannissa ja Kanadassa.

13 TILANNE SUOMESSA (SIVULA 2010) Ei lainsäädäntöä, joka antaisi oikeuden tuettuun päätöksentekoon Ei vielä kehitetty toimintakäytäntöjä ja malleja Hallintolaki antaa mahdollisuuden käyttää asiamiestä tai avustajaa Tuetun päätöksenteon tarve laajempi kehitysvammaisella henkilöllä Vammaispalvelulaki ja sen tulkintak äytännöt ei sisällä oikeutta tuettuun päätöksentekoon; pikemminkin toisin p äin: edellyttää ihmiseltä itseltään voimavaroja omien tarpeiden määrittelyssä Kehitysvammalain mukainen tukihenkil ö: voi auttaa päätöksenteossa, mutta tukihenkilön asemaa ei ole kuitenkaan laissa riitt ävän selvästi määritelty Vammaispalvelulain mukainen tulkkipalvelu: tulkki voi selventää esim. viranomaisasiakirjoja, joita puhevammainen henkil ö ei ymmärrä. Tulkki ei saa kuitenkaan ohjata päätöksentekoa. Suomessa tuetun päätöksentekojärjestelmän kehittäminen edellyttää holhoustoimilain ja siihen sisältyvän edunvalvontalain kehittämistä Käytännössä edunvalvojien työ on rajattu tällä hetkellä tarkasti taloudellisten asioiden hoitamiseen. Virallisen edunvalvontajärjestelmän rinnalle tulee kehittää järjestelmä, joka tukee arkisen elämän ratkaisuissa ja ohjaa itsenäiseen päätöksentekoon ja asioiden hoitamiseen

14 TILANNE SUOMESSA (SIVULA 2010) Lakiin perustuvaa tuettua päätöksentekoa tulee soveltaa vain silloin kun se on tarpeellista. Arkipäivän elämä ei välttämättä vaadi niin mittavia toimenpiteitä usein lähiverkosto, lähityöntekijät ja perheenjäsenet auttavat joka tapauksessa käytännön asioissa. Tuetun päätöksenteon keskittäminen ns. suuriin päätöksiin, jotka vaikuttavat laajasti aikuisen kehitysvammaisen henkilön elämään ja ovat ihmisen oikeuksien toteutumisen kannalta merkittäviä: Asumiseen liittyvät päätökset Työtä ja päivätoimintaa koskevat päätökset Terveydenhuoltoa koskevat päätökset Tarpeenmukaisten tukitoimien valinta Rahankäyttöön liittyvät kysymykset Muut mahdolliset kysymykset

15 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ISO- BRITANNIASSA Perustuu lakiin Mental Capacity Act, joka tuli voimaan 2007 Laki koskee yli 16-vuotiaita ja sisältää säädöksiä lain piirissä olevien henkilöiden tukemisesta ja suojelemisesta. Lain ohella Iso-Britanniassa on kehitetty järjestöjen taholta malleja tuetun päätöksenteon käytännön toteuttamiseen. Vuonna 2007 julkaistu opas Independence, Choice and Risk: a guide to Supported Decision making

16 TUETUN PÄÄTÖKSENTEON YLEISIÄ PERIAATTEITA ENGLANNISSA 1) Henkilöllä on oikeus päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon. Kyse on perustavanlaatuisesta oikeudesta kontrolloida omaa elämää. 2) Henkilö valitsee kuka auttaa häntä tekemään päätöksiä. 3) Henkilöllä on aina oikeus olla mukana, kun päätetään hänen elämästään. 4) Tukityöntekijän tulee aina toimia henkilön apuna ja puolesta. 5) Kaikki päätökset tulee tarkistaa säännöllisesti. 6) Tuettu päätöksenteko tarjoaa oikeudellisen suojan henkil ölle itselleen ja henkilölle, joka auttaa päätöksenteossa S imon C r a m p, S imon Duf f y ( ): P olicy on S u p p or te d D e c i s ions. I n Contro l. h t t p : / / www. in - c o n t ro l.org.uk/documentdownload.axd?d oc umentresourceid =16 ( luet t u : ) Ks. Myös T h e M ental C a p a c ity AC T , UK

17 Minulla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin. 1. On oltava käsitys henkilön kyvyistä ja henkisestä kapasiteetista. Olettakaa, että pystyn. Antakaa minulle oikeanlaista tukea. 5. Henkilön parhaan nimissä tehtyjen päätösten tulee muodostaa mahdollisimman vähän rasitetta henkilön perusoikeuksille ja vapaudelle. 2. Jokaisen pyrkimyksen tulee tukea henkilöä tekemään päätöksiä. Onko se parasta juuri minulle? 4. Kaikki, mitä tehdään niiden henkilöiden puolesta, joiden oma kapasiteetti ei riitä, tulee tehdä henkilöiden etua ajatellen. 3. Ihmisillä on oikeus tehdä ei-niinviisaitakin päätöksiä. Se on minusta itsestäni kiinni! The Mental Capacity Act 2005

18 TUKIHENKILÖN ROOLI Pariporina Minkälainen on hyvä tukihenkilö tuetussa päätöksenteossa Kuvatkaa henkilön ominaisuuksia

19 PÄÄTÖKSENTEON APUNA. Pohtimisen ja päätöksenteon eli suunnittelun apuna voidaan käyttää PCP-välineitä (yksilökeskeisen suunnittelun välineitä) Kartat Arvioinnit Polut

20 UNELMAT JA PÄÄMÄÄRÄT Pidemmän aikavälin tavoitteet LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE Mitä seuraavaksi? KOKEMUKSELLISESTI TUTTU Pirjo-Leena Malassu, 2012

21 1. KOKEMUKSELLISESTI TUTTU BEING Se, mitä tiedetään ja mitä on nyt. Tilanteet, jotka ovat kokemuksellisesti tuttuja, tapahtumat, jotka ovat toistuneet Turvallisuus, ennakoitavuus Hallinnan kokemus haasteiden ja taitojen tasapaino Ihmisen sisäistyneet uskomukset siitä, mihin hän on kykenevä Taidot, opitut asiat, rutiinit, jotka sujuvat, erityistaidot, lahjakkuudet ja taipumukset. Motivaatio, inspiroituminen, kiinnostukset, Mieltymykset. Mielihyvän kokemukset Oppimisstrategiat kokemukset oppimisesta ja onnistumisesta Pirjo-Leena Malassu, 2012

22 2. LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE BELONGING Se, mitä ei vielä ole! Se, mitä voi olla vaikeinta ymmärtää! Mikä voisi olla mahdollista? Taidot, jotka on mahdollista oppia seuraavaksi Mikä turvaa tuntemattomaan siirtymisen? Kuka voi tukea minua`? Horisontaalinen tuki - > tietoisuus siitä, ketkä vertaiset voivat auttaa ja opastaa tai olla esimerkkeinä? Kenelle itse voi olla esimerkkinä? Vertikaalinen tuki - > ketkä ovat ne ihmiset, joilla on viisautta tai taitoa ja jotka voivat tukea minua? Pirjo-Leena Malassu, 2012

23 3. MAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTUMISEN MAISEMA BECOMING Ainutkertaiseksi ihmiseksi tuleminen, identiteettikokemus kokemus ainutkertaisuudesta Kokemus itsestä tulevaisuudessa Olemassaolokokemus mikä on elämäni tarkoitus / miksi olen? Mikä on elämässäni tärkeää, minkälaista elämää haluaa elää Ketkä ovat esikuviani keiden kaltaiseksi toivoisin tulevani? Mitä tunteita liittyy tulevaan elämääni ja itseeni tulevaisuudessa? Mikä kasvattaa toiveikkuuttani? Ketkä auttavat minua elämän päämäärieni tavoittelussa? Ketkä uskovat mahdollisuuksiini? Keiden kanssa jaan unelmani? Collective Efficacy kokemus, että ollaan yhdessä kykeneviä Pirjo-Leena Malassu, 2012

24 MUISTA ARVIOIDESSASI HENKILÖN KYKYÄ TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ: 1) Mieti henkilön kykyä tehdä päätöksiä aina suhteessa vain kyseessä olevaan päätökseen 2) Muista, että henkilön kyky tehdä päätöksiä voi vaihdella tilanteen mukaan ja suhteessa p äätettävän asian sisältöön 3) Henkilöllä on oikeus tehdä myös ei niin viisaita päätöksiä Supported decision making. A guide for supporters. Paradigm, 2010

25 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE ERILAISIIN KOKOUSTILANTEISIIN Ennen kokousta Varmista, että sinä ja päämiehesi olette saaneet kaikki kokouspaperit ajoissa. Auta päämiestä valmistautumaan. Lukekaa yhdessä kaikki paperit ennen kokousta. T h e E u ro p ean P latform o f S elf - Ad vo cates ( ): Rules f or G ood S u p p or t. I n c lusion E u ro p e. h t t p : / / c lu sio n -euro p e.o r g/documen t s/1902.p d f ( luet t u )

26 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Selvitä etukäteen päämiehellesi, miten kokous tulee etenemään. Auta päämiestäsi pohtimaan käsiteltäviä asioista ennen kokousta. Kannusta päämiestä omiin mielipiteisiin ja esittämään kysymyksiä asiasta. Varmista, että päämiehen matka kokouspaikalle on järjestetty. Muistuta myös kokouksen puheenjohtajaa, että päämiehesi on mukana kokouksessa.

27 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Varmista, että kaikki osallistujat puhuvat suoraan päämiehellesi. Voit istua päämiehesi takana, jos se auttaa tilannetta. Älä koskaan puhu omasta puolestasi. Älä koskaan sano päämiehellesi, mitä hänen tulee sanoa. Puhu vain päämiehesi luvalla.

28 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Selitä vain mitä päämiehesi tahtoo sanoa. Varmista, että päämiehesi ymmärtää kaiken mitä tapahtuu ja mistä keskustellaan. Muistuta tarvittaessa muita osallistujia, että he käyttävät helppoa kieltä.

29 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Varmista, ettei kokous etene liian nopeasti. Jos ihmiset puhuvat liian nopeasti, voit pysäyttää kokouksen kulun hetkeksi. Varmista, että päämiehelläsi on aikaa sanoa haluamansa asiat kustakin käsiteltävästä asiasta.

30 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Rohkaise päämiestäsi ottamaan riskejä ja kasvattamaan itseluottamustaan. Älä ole koskaan liian suojeleva. Varmista kuitenkin päämieheltäsi, että hän ymmärtää, mitä seurauksia hänen tekemällään päätöksellä voi olla.

31 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksen jälkeen Keskustele päämiehesi kanssa kokouksesta. Varmista, että päämiehesi ymmärsi kaiken. Varmista, että päämiehesi oli tyytyväinen toimintaasi. Päämies tekee arvion kokouksen sujumisesta ja tukityöntekijän toimimisesta.

32 MUISTILISTA HENKILÖLLE: 1. Valmistaudu kokoukseen etukäteen keskustelemalla tukityöntekijän kanssa 2. Kerro rohkeasti omat mielipiteesi. Ne ovat tärkeitä! 3. Kysy aina, jos joku asia on epäselvä.

33 MUISTILISTA HENKILÖLLE: 4. Keskeytä, jos joku puhuu liian nopeasti. 5. Esimerkiksi pyydä taukoa, jos kokous etenee liian nopeasti. 6. Sinun ei tarvitse päättää asioista, jos et ole varma

34 Mitä jos päätös sisältää riskejä?

35 HUOLI TERVEYDESTÄ JA TURVALLISUUDESTA HALLITSEE ELÄMÄÄ

36 KAIKKI VAPAUS, EI VASTUUTA

37 TASAPAINO

38 Tärkeää henkilön mielestä (omat valinnat) Tärkeää henkilön kannalta (turvallisuus, terveys) Selvitettäviä asioita

39 LÄHTÖKOHTIA RISKIARVIOINNILLE Elämästä ei yksinkertaisesti voida poistaa kaikkia riskejä, vaan riskielementti on elämässä aina läsnä. Jos jalankulkija ylittää tietä vihreän valon palaessa, voi auto ajaa päin punaista ja tappaa tien ylittäjän. Ei kuitenkaan voida sanoa, että tämän vuoksi henkilö ei koskaan saa ylittää tietä. Kaikkeen toimintaan sisältyy aina riskejä. (Englantilaisen Mencap-organisaation johdattelua riskiarviointi-teemaan)

40 LÄHTÖKOHTIA RISKIARVIOINNILLE (2) Turvallisuus on tärkeää, mutta niin on myös onnellisuus. Kukaan ei voi tehdä elämässään pelkästään sellaisia asioita, joiden turvallisuus on varmistettu 100 prosenttisesti. Aina on olemassa mahdollisuus, että jotain ikävää sattuu. Se on elämää. Millaisia riskejä me kukin otamme jokapäiväisessä elämässämme? Millaisia riskejä kehitysvammaiset henkilöt ottavat jokapäiväisessä elämässään?

41 LÄHTÖKOHTIA RISKIARVIOINNILLE (3) Perinteinen järjestelmäkeskeinen lähestymistapa riskeihin estää ihmisiä ottamasta askelia elämässä eteenpäin estää / vaikeuttaa ihmisten sosiaalista liittymistä estää elämästä täyttä, mielenkiintoista ja tuotteliasta elämää ylikorostaa turvallisuutta ja riskejä henkilön itsemääräämisen kustannuksella

42 RISKIEN TUNNISTAMINEN Riskin tunnistaminen = Todetaan, että on olemassa mahdollisuus, että jokin menee asian tekemisessä pieleen Mitä kukakin pitää riskinä? Ihmisten riskinottokyky ja halu eroavat Ihmisillä on erilaiset valmiudet pohtia riskejä ja punnita niitä Joskus riskien pohdintaan voi tarvita muiden apua Tuetun päätöksenteon periaatteet Liikkeelle lähdetään aina henkilön ymmärryksestä Miten henkilö ymmärtää asian? Miten asia tehdään henkilölle ymmärrettäväksi?

43 MISTÄ POSITIIVISESSA RISKIARVIOINNISSA ON KYSE? Ratkaisukeskeisyys, tavoitteena mahdollistaa asioita Rationaalinen ja tasapainoinen lähestymistapa riskeihin Lähtökohta ihmisoikeuskysymyksissä turvallisuuden varmistaminen itsemääräämisen kunnioittaminen oikeus tehdä myös huonoja päätöksiä virheistä oppimisen mahdollisuus Riskien lisäksi pohditaan niitä hyötyjä, jotka voivat seurata riskinotosta Joskus siedetään lyhytaikaisia riskejä pitkäaikaisten hyötyjen vuoksi Ideoidaan yhdessä keinot ja strategiat riskien hallitsemiseksi ja minimoimiseksi

44 MISTÄ POSITIIVISESSA RISKIARVIOINNISSA ON KYSE? (2) Ei tarkoita riskien kieltämistä tai huomiotta jättämistä Tarkoittaa yleensä yksinkertaisuudessaan perinpohjaisesti pohdittua strategiaa tietystä tilanteesta tai tietyistä olosuhteista selviytymiseen Katsotaan kaikkia niitä asioita, jotka voivat mennä pieleen yrittäessämme selviytyä tilanteesta tai kokeillessamme jotakin uutta. Jos selvitämme, millaisia ongelmia voi olla odotettavissa, voimme tehdä niille jotakin.

45 MISTÄ POSITIIVISESSA RISKIARVIOINNISSA ON KYSE? (3) Ihmisiä tuetaan Edistämään omaa itsenäisyyttään Hyödyntämään mahdollisuuksiaan Oppimaan kokemuksistaan Kehittämään uusia taitoja Tekemään omia päätöksiä Vahvistamaan itseluottamustaan Lisäämään mahdollisuuksiaan elämässä Toimimaan yhdessä muiden kanssa Harjoittelemaan valintojen tekemistä Olemaan tietoisia

46 RISKIARVIOINTI-PROSESSI Yksilökeskeisen ajattelun elementit ovat aina läsnä Henkilö itse on aina keskiössä Miten henkilö itse hahmottaa asiaan liittyviä riskejä? Millaisia strategioita ja keinoja henkilö itse pitää hyvinä riskien minimoimiseksi? Miten muu ryhmä voi auttaa henkilöä? Henkilölle räätälöidään soveltuva apu ja tuki koko prosessiin Perhe ja läheiset ovat kumppaneita Tavoitellaan mahdollisimman suurta osallisuutta lähiyhteisön toiminnassa Oltava luovuutta ja uskallusta tehdä toisin ja kokeilla uutta Positiivinen ja tietoinen riskinotto

47 RISKIEN MINIMOINTI JA HALLITSEMINEN Osana riskiarviointia laaditaan strategia tunnistettujen riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi Tunnistettujen riskien hallintaa pohdittaessa tärkeää pohtia Mitkä ovat henkilön omat vahvuudet riskien hallintaa ajatellen? Miten niitä voitaisiin hyödyntää? Mitkä ovat tukirinkiin (keskustelussa mukana olleet) kuuluvien henkilöiden vahvuuksia riskien hallintaa ajatellen? Miten niitä voitaisiin hyödyntää? Mitä teemme kaikki yhdessä, henkilö itse mukaan lukien, jotta voimme minimoida riskejä ja hallita niitä? Näiden yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttamisen myötä henkilö voi toteuttaa haluamansa asian On tehty kaikki voitava sen eteen, että asian toteuttaminen olisi mahdollisimman turvallista Riskejä voidaan minimoida, mutta ei eliminoida!

48 MITEN RISKIARVIOINTIPROSESSI ETENEE? Käydään läpi riskiarviointilomake Teille on jaettu esimerkillä täytetty riskiarviointilomake

49 1. Asia, jonka haluan tehdä 2. Ketkä kutsumme mukaan pohtimaan asiaa? 3. Mitä hyötyä asian tekemisest ä voisi olla minulle? 5. Asiat, jotka teemme, jotta voin toteuttaa asian mahdollisimm an turvallisesti 4. Mikä asian toteutuksessa voisi mennä pieleen? Todennäköisyys? Riskiluokitus? 6. Asian tekeminen on ok / ei ole ok (rasti ruutuun) 6. Asiat, jotka vielä teemme, ja palaamme sitten asiaan. 7. Teen haluam ani asian

50 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI? HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI? Henkilökohtainen budjetointi = prosessi Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä Selkomääritelmä : Oman elämän ja sen toteuttamiseen liittyvien palveluiden suunnittelu Henkilökohtainen budjetti = raha Tarkoittaa julkisten (esim. kunnan sosiaali-) palvelujen käyttäjälle annettua rahaa, jolla hän voi hankkia tarvitsemiaan palveluja haluamillaan tavoilla Rahaa, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista)

51 Päämääränä on omannäköinen, itse määritelty elämä Omannäköisen elämän saavuttamisessa auttaa yksilökeskeinen tuki: henkilö on itse määritellyt tarvitsemansa ja haluamansa tuen Henkilökohtainen budjetointi on yksi keino tehdä tuesta omannäköistä

52 HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN PROSESSI (= OMIEN PALVELUJEN SUUNNITTELU) SELKOKIELELLÄ Päämies 1. Päämies - esimerkiksi kehitysvammainen henkilö - pohtii omaa elämäänsä, toiveitaan ja unelmiaan sekä asioita, jotka hänen elämässään toimivat ja jotka eivät toimi.

53 2. Selvitetään, mitä tukea ja palveluita päämiehellä on avun ja tuen tarpeidensa perusteella oikeus saada.

54 3. Lasketaan, kuinka paljon rahaa päämiehelle kuuluvien tuen ja palveluiden tuottaminen maksaisi.

55 4. Annetaan päämiehen päättää, millaiseen tukeen ja millaisiin palveluihin hän käyttäisi rahat, jotta päämies saisi elämänsä toimimaan sellaisella tuella ja sellaisilla palveluilla kuin hän itse haluaa.

56 Vanhemmat, muut perheenjäsenet Tukipiiri: läheiset, ystävät, lähityöntekijä Palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä Suunnittelussa ja suunnitelman toteuttamisessa päämies saa apua läheisiltään, tukipiiriltään sekä työntekijöiltä.

57 ESIMERKKI OMIEN PALVELUJEN SUUNNITTELUSTA Erkki Esimerkki pohtii elämäänsä. Hän ei ole tyytyväinen päivätoimintaansa maanantaisin ja perjantaisin eikä tilapäishoitoonsa (paitsi kesäleireihin). Maanantai Perjantai X X Sosiaalityöntekijä laskee, että Erkki on oikeutettu saamaan noin euron verran palveluja niiden tilalle, joista Erkki ei pidä.

58 Erkki suunnittelee palkkaavansa avustajan maanantaille ja perjantaille avukseen. Maanantai Perjantai Avustajan kanssa Erkki haluaa opetella ruoanlaittoa, maalausta ja lukemista sekä löytää uusia ystäviä. Sosiaalityöntekijän ilmoittama rahasumma riittää hyvin avustajan palkkaamiseen.

59 Erkki tapaa sosiaalityöntekijää säännöllisesti. Sosiaalityöntekijän kanssa Erkki arvioi, onko hän saanut elämänsä toimimaan valitsemallaan tuella ja palveluilla. Jos Erkillä on jäänyt rahaa käyttämättä, hän voi esimerkiksi lähteä laivalle tai leirille tavallisen tilapäishoitonsa sijaan.

60 Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminen ja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (person-centred planning, PCP) Avun ja tuen tarpeiden (tuettu) itsearviointi Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen

61 Miksi henkilökohtainen budjetointi?

62 YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista ja muut vammaispoliittiset lähtökohdat Sosiaalihuollon henkilökohtaistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen uudistamistarpeet Talouden haasteet

63 Järjestelmäkeskeisyydestä yksilökeskeisyyteen, kohteesta kumppaniksi Järjestelmäkeskeinen suunnittelu Yksilökeskeinen suunnittelu Keskittyy ihmisen ongelmiin ja pyrkii kuntouttamaan tai korjaamaan Suunnittelun lähtökohtana ovat organisaation Tarpeet Suunnittelussa korostetaan asiantuntija-arvioita Keskittyy ihmisen vahvuuksiin ja kykyihin ja pyrkii tukemaan ja hyödyntämään niitä Suunnittelun lähtökohtana on yksilö ja hänen tuen tarpeensa Suunnittelussa korostetaan yksilön omia arvioita sekä hänen lähipiirinsä näkemyksiä tuen tarpeesta Suunnittelussa pohditaan virallisen palvelujärjestelmän olemassa olevien palvelujen sopivuutta henkilölle Suunnittelussa mietitään, miten myös henkilön lähipiiri- ja verkosto (omaiset, suku, ystävät) voivat auttaa ja tukea henkilöä virallisen avun lisänä Suunnitelman avulla löydetään henkilölle palvelu, johon hän parhaiten sijoittuu Suunnitelma tukee henkilöä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla lähiyhteisössä ja käyttämään sen palveluja Muut ihmiset suunnittelevat henkilön puolesta ja yrittävät osallistaa häntä mukaan prosessiin mahdollisimman paljon Henkilö itse ohjaa suunnittelun kulkua ja muut ihmiset osallistuvat prosessiin avustaen häntä suunnittelussa ja päätöksenteossa (Mukaillen Duffy 2006)

64 TUKI- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ PAHIMMILLAAN ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ( W A R R E N ) Henkilöllä on avun ja/tai tuen tarpeita Viranomainen määrittää henkilön saaman tuen tai palvelun Tuen ja palveluiden käyttäjän riippuvuus viranomaisesta Henkilön tarpeisiin vastaamisen keinot ja muodot rajoittuvat viranomaisen hyväksymiin keinoihin ja muotoihin Henkilön oma kiinnostus ja kyky tukensa ja palveluidensa suunnitteluun ja organisointiin menevät hukkaan, samoin henkilön läheisten ja ystävien kiinnostus ja kyvyt Tuen ja palveluiden käyttäjän tyytymättömyys ja valitukset saamastaan tuesta ja palveluista on turhauttavaa henkilölle itselleen ja voi käydä kalliiksi viranomaiselle (valitus- ym. prosessit) Henkilöllä itsellään ei ole yllykettä/kannustetta pyrkiä vaikuttamaan saamaansa tukeen ja palveluihin ( taistelu tuulimyllyjä vastaan ) Kontrollin puute siitä, milloin tukea on tarjolla Kontrollin puute siitä, kuka tukea tarjoaa Kontrollin puute siitä, millaista ja miten toteutettua tukea tarjotaan Joustavuuden puute Pakkovalinnat Tehottomuus (tulosten ja talouden näkökulmasta)

65 Vammaispalvelutoimisto Vammaispalvelutoimisto Omannäköinen, todellisiin tarpeisiin perustuva ja hinnoiteltu palvelupaketti Tarjolla melko samankaltaiset palvelut Omannäköinen, todellisiin tarpeisiin perustuva ja hinnoiteltu palvelupaketti Omannäköinen, todellisiin tarpeisiin perustuva ja hinnoiteltu palvelupaketti

66 Henkilökohtainen budjetointi maailmalla

67

68 CASE ISO-BRITANNIA (ENGLANTI)

69 Henkilökohtaisen budjetin hallinnoinnin tapoja/tahoja (mukailtu: In Control) Henkilö itse ja/tai perhe ja/tai ystävät henkilön edustajana Vertaistuki Järjestö tms. toimija Palveluntuottajat Kunta (palveluohjaaja tms.) Yksityiset konsultit/ välittäjät

70 Geof frey Rober ts sai palvelujärjestelmältä teknisesti hyvää huolenpitoa. Mielekkään tekemisen kanssa oli kuitenkin niin ja näin: mies koki turhautuvansa viettäessään päivänsä päivätoimintakeskuksessa yksitoikkoisten tehtävien parissa. Geof frey sai henkilökohtaisen budjetin. Hän alkoi käyttää budjettiaan luovan ilmaisun kurssien osallistumismaksuihin. Voidakseen osallistua nimenomaan yleisille kursseille erityisr yhmille tarkoitettujen kurssien sijaan hän käytti budjettia myös avustajien palkkoihin. Miehestä alkoi nousta esiin taiteellisia kykyjä: hän alkoi maalata ja kirjoittaa runoja. Kursseille osallistumisen myötä Rober ts alkoi myös luoda uusia sosiaalisia verkostoja. Valitsen avustajani sen mukaan, mitä aion tehdä tai mihin aion mennä. Tar vitsen eri tyyppisiä ihmisiä avukseni eri asioihin. Henkilökohtaisen budjetin ansiosta voin osallistua avustajien tukemana perheeni kanssa yhteisille lomille. Perinteisessä mallissa minut sijoitettaisiin tilapäishoitoon siksi aikaa kun muu perhe lomailee. Henkilökohtaisen budjetin ansiosta määritän itse omaa elämääni. Itseluottamukseni on kasvanut.

71 Patrick Har vey asui aiemmin kehitysvammaisten r yhmäkodissa. En pitänyt siitä. Koin, että elämääni rajoitettiin liiaksi. Sitten löysin kahden ystäväni kanssa vuokratalon, johon halusimme muuttaa. Pyysimme palveluohjaajiltamme apua. Patrick ja hänen ystävänsä saivat kukin henkilökohtaisen budjetin, jonka avulla he pystyivät vuokraamaan normaalin vuokra -asunnon kimppakämpäkseen. Ostin haluamani huonekalut itse. Ne ovat minun. Minulla on nyt enemmän vapautta tehdä eri asioita sekä tulla ja mennä oman mieleni ja aikatauluni mukaan. Valitsen itse, mitä, missä ja milloin syön. Lisäksi minulle jää nyt enemmän rahaa käyttöön kuin aiemmin r yhmäkodissa asuessani, joten minun ei enää tar vitse ostaa vaatteitani kirpputoreilta. Se on minulle tärkeää. Patrick käyttää henkilökohtaista budjettiaan myös henkilökohtaisen avun hankkimiseen. Laadin yhdessä palveluohjaajani kanssa suunnitelman siitä, missä asioissa ja milloin tar vitsen apua. Minä olen pomo.

72 Her tfordshiressä asuva Ronnie kävi aiemmin päivisin toimintakeskuksessa. Ronnie sai itselleen henkilökohtaisen budjetin ja häntä tuettiin suunnittelemaan, mitä hän oikeastaan haluaisi päivisin tehdä. Hänellä on koulutusta puutarha -alalta, joten Ronnie ilmoitti haluavansa viljellä vihanneksia, juureksia ja kukkia. Henkilökohtaisen budjettinsa Ronnie käyttää asumiseensa ja siinä tar vitsemansa tukeen (jonka hän ostaa Mencap-organisaatiolta), kunnalta vuokraamansa viljelypalstan vuokraan sekä paikallisen puutarhurin opastukseen kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä hän työskentelee palstallaan itsenäisesti. Ronnie myy kasvattamiaan tuotteita mm. asuinpaikkansa henkilökunnalle ja muille asukkaille. Nykyään olen iloisempi, ja olen myös onnistunut laihtumaan. Pidän tästä paljon enemmän kuin toimintakeskuksessa käymisestä. Siellä istuin vain sisällä ja tuijotin neljää seinää, Ronnie ker too.

73 Koen, että minua tuetaan minua kunnioittavalla tavalla: 76 % vastaajista Olen niin itsenäinen kuin haluan: 75 % vastaajista Saan sellaista tukea kuin haluan: 72 % vastaajista Olen itse saamani tuen ohjaimissa: 72 % vastaajista Olen oman elämäni ohjaimissa: 68 % vastaajista

74 Työntekijöiden kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista Työntekijän oma työmotivaatio Yksilöllisesti räätälöity tuki Valinnan- ja vaikutusmahdollisuudet Riskien hallinta Osallisuus ja osallistuminen yhteisöön Tukiverkostojen ylläpitäminen Resurssien reilu jakaminen Työntekijän tiedot ja taidot Oikea-aikainen apu Tuen oikea määrä Luova tuen ja palvelujen suunnittelu Positiiviset elämänmuutokset Parantunut Pysynyt samana Huonontunut Lähde: Tyson ym. (2010). A report on in Control s Third Phase

75 HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN KESKEISET HYÖDY T (ALAKESON 2010; RABIEE YM. 2009; WILLIAMS 2007) Yksilöllisyys: mahdollisuus hankkia myös muita kuin perinteisen palvelurakenteen tarjoamia vaihtoehtoja yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden täyttyminen Tuen saaminen ja palveluihin pääsy: perinteinen palvelurakenne ei pysty vastaamaan kaikkien tarpeisiin henkilökohtainen budjetti mahdollistaa perinteisestä palvelurakenteesta puuttuvien ratkaisujen hyödyntämisen Tyytyväisyys: itse määritellyt tuki- ja palveluratkaisut tuottavat tyytyväisyyttä Terveys ja elämänlaatu: ei näyttöä siitä, että henkilökohtaisen budjetin käyttäjien terveys tai muu elämänlaatu huonontuisi kun henkilö itse on oman tukensa ohjaimissa Julkistaloudelliset vaikutukset: pikemminkin henkilökohtaisen budjetin ali- kuin ylikäyttöä ihmiset hankkivat vain sen verran tukea ja palveluita kuin todella tarvitsevat Kustannukset % alhaisemmat kuin vastaavat palvelut perinteisen palvelurakenteen tuottamina (Alakeson 2010) Henkilökohtainen budjetointi säästää noin 10 % kustannuksissa verrattuna perinteisen palvelurakenteen kautta toteutettaviin palveluihin (Leadbeater ym. 2008)

Tuettu päätöksenteko. Susanna Hintsala Helsinki Esitys henkilökohtaisen avun päivillä

Tuettu päätöksenteko. Susanna Hintsala Helsinki Esitys henkilökohtaisen avun päivillä Tuettu päätöksenteko Susanna Hintsala Helsinki 02.09.2010 Esitys henkilökohtaisen avun päivillä 21.9.2010 Oikeus tavalliseen elämään! Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaa elämäänsä kokevista asioista

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Tuettu. päätöksenteko. Kuvat: kuvatyökalu, sclera-piktogrammit

Tuettu. päätöksenteko. Kuvat:  kuvatyökalu, sclera-piktogrammit Tuettu päätöksenteko Kuvat: www.papunet.net, kuvatyökalu, sclera-piktogrammit Määritelmä Vammaispoliittisesta ohjelmasta Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Teemapäivä Kemissä Susanna Hintsala

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Teemapäivä Kemissä Susanna Hintsala TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Teemapäivä Kemissä 2.9.2011 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi Päivän teemat - osallisuuden ja itsemääräämisen tukeminen - tuettu päätöksenteko uutena työskentelytapana: lähtökohdat

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ 20.11.2013 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA TUPA, OMA LUPA -HANKKEESSA Henkilökohtainen budjetointi nousi esille vuosi sitten laaditun maakunnallisen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Vammaisten osallisuutta tukevassa toiminnassa Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA PALVELUPOLKU Päijät-Hämeen maakunta 2020

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Itsemääräämisoikeus käytännössä Itsemääräämisoikeus käytännössä Koulutuspäivä 6.11.2017 Helsinki johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Itsemääräämisoikeus Henkilön oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valintoja.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi

Henkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi Henkilökohtainen budjetti KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna 10.12.2018 Petteri Kukkaniemi KVPS ja henkilökohtainen budjetointi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 10.10.2013

Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 10.10.2013 Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 10.10.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Susanna Hintsala Henkilökohtaisen avun päivät 27.-28.9.2011 susanna.hintsala@kvl.fi 09-34 809 254; 040-741 6179 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta Aarne Rajalahti Henkilökohtaisen avun tarkoitus Auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan omassa elämässään Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan?

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan? Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan? YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimuksen tavoitteena on vammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Miltä tulevaisuus näyttää? Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Etelä-Savossa

Miltä tulevaisuus näyttää? Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Etelä-Savossa Miltä tulevaisuus näyttää? Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Savossa toimii Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä- Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen vammaispalveluissa. Aarne Rajalahti 20.11.2013

Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen vammaispalveluissa. Aarne Rajalahti 20.11.2013 Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen vammaispalveluissa Aarne Rajalahti 20.11.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Martina Nygård THL 5.3.2019 Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta / KOULUTUSKIERROS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Tuettu Päätöksenteko

Tuettu Päätöksenteko Tuettu Päätöksenteko Määritelmä Vammaispoliittisesta ohjelmasta Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET Muuttovalmennuksessa muuttaja, läheiset ja työntekijät valmistautuvat muutokseen, onnistuneeseen muuttoon Arja Haapio 6.4.2017 Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden

Lisätiedot

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta)

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Suomen malli 13.3.2015 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he

Lisätiedot

Yksilöllistä elämää yhdessä

Yksilöllistä elämää yhdessä Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus Kuopio 15.3.2018 Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry sirkka.sivula@tukiliitto.fi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa Aarne Rajalahti, kiinteistötoimen johtaja 30.5.2017 Kannatamme asiakassetelin ja henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli

Map. Minun asumisen polkuni -toimintamalli Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli Mitä tämä vihko sisältää? 1. Itsenäistyn ja mietin tulevaisuuden asumistani 5 2. Saan tietoa asumisen asioista 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Teen asumiseen

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

KUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen

KUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen KUVA: LIISA HUIMA Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) 14.12.2018 KUVA: LIISA HUIMA Asumisen laatukriteerit antavat ohjeita

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia Suomesta. Aarne Rajalahti, 8.12.2015

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia Suomesta. Aarne Rajalahti, 8.12.2015 Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia Suomesta Aarne Rajalahti, 8.12.2015 YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus 2006 19. artikla Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat kaikkien

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?

Lisätiedot

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS STANDARDI Asukkailla on oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ulla Kuittu ulla.kuittu@jkl.fi

Lisätiedot