TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI"

Transkriptio

1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Susanna Hintsala, Teemapäivä Jyväskylässä Järjestäjänä K-S Vammais-Kaste hanke

2 Kansalaisuuden näkökulma Henkilön antama panos lähiyhteisölle ja yhteiskunnalle Päätäntävalta ja tuki siihen Aktiivinen tuki Oman elämän suunta Lähde: Duffy, S. (2006) Keys to Citizenship Koti Talous ja toimeentulo

3 IHMISOIKEUSNÄKÖKULMA

4 YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. Keskeistä vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Yleissopimuksen periaatteena on yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen sekä osallisuus yhteiskuntaan. Tämä edellyttää vapautta tehdä valintoja.

5 POIMINTOJA SOPIMUKSESTA YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) edellyttää, että minua kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja ihmisarvoani kunnioitetaan (3 artikla) minulla on oikeus valita missä ja kenen kanssa asun ja kuinka asumisjärjestelyni toteutetaan (19 artikla) saan päättää omista asioistani ja saan siihen tarvittaessa tukea (12 artikla) saan tarvitsemani palvelut, joihin kuuluu myös henkilökohtainen apu (19 artikla) minulla on oikeus osallistua ja olla osallisena lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa laajemminkin (19 artikla) Henkilökohtainen koskemattomuuteni on turvattu (15-17 artiklat)

6 Tavoitelinjaus 2: sosiaali - ja ter veydenhuoltojärjestelmä toimii asiakaskeskeisesti Asiakaskeskeisyys edellyttää asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioivien rakenteiden vahvistamista ja kehittämistä. Järjestämisessä on otettava huomioon asiakkaiden omien käsitysten ja toiminnan kunnioittaminen sekä asiakkaan riittävä mahdollisuus palvelujen toteuttamiseen liittyviin valintoihin. Asiakaskeskeinen toiminta perustuu tekemiseen yhdessä asiakkaan kanssa. Ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon aina kun se on mahdollista. Palvelujärjestelmän tulee olla läpinäkyvä niin että ihmisellä on mahdollisuus vertailla eri palveluiden laatua, hintaa ja saatavuutta. Palvelujen laadun parantaminen ja valinnanvapauden lisääminen edellyttävät, että läpinäkyvyys toteutuu. Valinnanvapautta laajennettaessa on huomioitava se, että kaikilla palvelun käyttäjillä ei ole voimavaroja valinnanvapauden täysimääräiseen käyttämiseen. Tämän vuoksi valinnanvapauden käyttämiseen on annettava riittävä tuki.

7 VAMMAISEN HENKILÖN ASEMAN MUUTOS

8 SOSIAALINEN NÄKÖKULMA VAMMAISUUTEEN Sosiaalisen näkökulma korostaa toisaalta vammaisen ihmisen vahvuuksia ja omia voimavaroja ja toisaalta hänen riippuvuuttaan muista ihmisistä. Lääketieteellinen näkemys vammasta hyväksytään, mutta vamman haitta ei johdu vammasta, vaan siitä miten vammaisia ihmisiä kohdellaan ja millaisia esteitä hänen ympärillään on. Riippuvuutta synnyttävät ennakkoluulot, syrjintä, köyhyys ja rakennetut esteet (esim. palvelujärjestelmä, por taat, käytetty kieli). Vammaisliikkeen luoma ajattelutapa, joka kritisoi kokonaishoidon näkökulmaa. Itsenäinen tavallinen elämä myös kaikille vammaisille ihmisille.

9 YKSILÖLLISEN TUEN LAATUKRITEEREISTÄ YKSILÖLLINEN APU JA TUKI on yksilöllisesti suunniteltu, toteutettu ja hinnoiteltu. on tarpeen mukaista, joustavaa ja henkilön valitsemaa. perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin. mahdollistaa kehittymisen ja oppimisen. ei perustu diagnoosiin ja tietty diagnoosi ei johda automaattisesti tiettyihin palveluihin. LAATUKRITEERIT 1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut) 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea. (tuettu päätöksenteko) 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu) 4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut) 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen) 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa)

10 VELI-MATTI LEHTINEN Vaikeinta lapsuudessa ja nuoruudessa oli hänen mukaansa elää vailla kunnollista kommunikaatiokeinoa muun maailman kanssa Pyörätuolin avulla liikkuminen on minun mielestäni pieni este verrattuna siihen, ettei pysty ilmaisemaan kaikkia niitä ajatuksia, joita pää on täynnä Bliss-kielen opiskelu täysi-ikäisyyden kynnyksellä avasi viimein keskusteluyhteyden toisiin ihmisiin. Toinen tärkeä asia oli se, että sain päätöksen puhevammaisten tulkkipalvelusta vuonna Ilman tulkkausta en olisi voinut vaikuttaa siihenkään, missä ja miten haluan asua ja elää Veli-Matti Lehtinen, 2011

11 TUETTUA PÄÄTÖKSENTEKOA KAHDELLA TASOLLA 2) Yhteiskunnallinen taso ihmisoikeuksien toteutuminen lainsäädäntö järjestelmän käytännöt 2) Arjen taso vuorovaikutus kommunikaatio työkäytännöt

12 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Tuetun päätöksenteon järjestelmää on kehitetty viime vuosina useissa maissa ja sitä on toteutettu käytännössä eri tavoin. Suurin osa kehitetyistä järjestelmistä perustuu käytännön malleihin ja toimintatapoihin. Lainsäädännön tasolla tuettu päätöksenteko on viety pisimmälle Englannissa ja Kanadassa.

13 TILANNE SUOMESSA (SIVULA 2010) Ei lainsäädäntöä, joka antaisi oikeuden tuettuun päätöksentekoon Ei vielä kehitetty toimintakäytäntöjä ja malleja Hallintolaki antaa mahdollisuuden käyttää asiamiestä tai avustajaa Tuetun päätöksenteon tarve laajempi kehitysvammaisella henkilöllä Vammaispalvelulaki ja sen tulkintak äytännöt ei sisällä oikeutta tuettuun päätöksentekoon; pikemminkin toisin p äin: edellyttää ihmiseltä itseltään voimavaroja omien tarpeiden määrittelyssä Kehitysvammalain mukainen tukihenkil ö: voi auttaa päätöksenteossa, mutta tukihenkilön asemaa ei ole kuitenkaan laissa riitt ävän selvästi määritelty Vammaispalvelulain mukainen tulkkipalvelu: tulkki voi selventää esim. viranomaisasiakirjoja, joita puhevammainen henkil ö ei ymmärrä. Tulkki ei saa kuitenkaan ohjata päätöksentekoa. Suomessa tuetun päätöksentekojärjestelmän kehittäminen edellyttää holhoustoimilain ja siihen sisältyvän edunvalvontalain kehittämistä Käytännössä edunvalvojien työ on rajattu tällä hetkellä tarkasti taloudellisten asioiden hoitamiseen. Virallisen edunvalvontajärjestelmän rinnalle tulee kehittää järjestelmä, joka tukee arkisen elämän ratkaisuissa ja ohjaa itsenäiseen päätöksentekoon ja asioiden hoitamiseen

14 TILANNE SUOMESSA (SIVULA 2010) Lakiin perustuvaa tuettua päätöksentekoa tulee soveltaa vain silloin kun se on tarpeellista. Arkipäivän elämä ei välttämättä vaadi niin mittavia toimenpiteitä usein lähiverkosto, lähityöntekijät ja perheenjäsenet auttavat joka tapauksessa käytännön asioissa. Tuetun päätöksenteon keskittäminen ns. suuriin päätöksiin, jotka vaikuttavat laajasti aikuisen kehitysvammaisen henkilön elämään ja ovat ihmisen oikeuksien toteutumisen kannalta merkittäviä: Asumiseen liittyvät päätökset Työtä ja päivätoimintaa koskevat päätökset Terveydenhuoltoa koskevat päätökset Tarpeenmukaisten tukitoimien valinta Rahankäyttöön liittyvät kysymykset Muut mahdolliset kysymykset

15 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ISO- BRITANNIASSA Perustuu lakiin Mental Capacity Act, joka tuli voimaan 2007 Laki koskee yli 16-vuotiaita ja sisältää säädöksiä lain piirissä olevien henkilöiden tukemisesta ja suojelemisesta. Lain ohella Iso-Britanniassa on kehitetty järjestöjen taholta malleja tuetun päätöksenteon käytännön toteuttamiseen. Vuonna 2007 julkaistu opas Independence, Choice and Risk: a guide to Supported Decision making

16 TUETUN PÄÄTÖKSENTEON YLEISIÄ PERIAATTEITA ENGLANNISSA 1) Henkilöllä on oikeus päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon. Kyse on perustavanlaatuisesta oikeudesta kontrolloida omaa elämää. 2) Henkilö valitsee kuka auttaa häntä tekemään päätöksiä. 3) Henkilöllä on aina oikeus olla mukana, kun päätetään hänen elämästään. 4) Tukityöntekijän tulee aina toimia henkilön apuna ja puolesta. 5) Kaikki päätökset tulee tarkistaa säännöllisesti. 6) Tuettu päätöksenteko tarjoaa oikeudellisen suojan henkil ölle itselleen ja henkilölle, joka auttaa päätöksenteossa S imon C r a m p, S imon Duf f y ( ): P olicy on S u p p or te d D e c i s ions. I n Contro l. h t t p : / / www. in - c o n t ro l.org.uk/documentdownload.axd?d oc umentresourceid =16 ( luet t u : ) Ks. Myös T h e M ental C a p a c ity AC T , UK

17 Minulla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin. 1. On oltava käsitys henkilön kyvyistä ja henkisestä kapasiteetista. Olettakaa, että pystyn. Antakaa minulle oikeanlaista tukea. 5. Henkilön parhaan nimissä tehtyjen päätösten tulee muodostaa mahdollisimman vähän rasitetta henkilön perusoikeuksille ja vapaudelle. 2. Jokaisen pyrkimyksen tulee tukea henkilöä tekemään päätöksiä. Onko se parasta juuri minulle? 4. Kaikki, mitä tehdään niiden henkilöiden puolesta, joiden oma kapasiteetti ei riitä, tulee tehdä henkilöiden etua ajatellen. 3. Ihmisillä on oikeus tehdä ei-niinviisaitakin päätöksiä. Se on minusta itsestäni kiinni! The Mental Capacity Act 2005

18 TUKIHENKILÖN ROOLI Pariporina Minkälainen on hyvä tukihenkilö tuetussa päätöksenteossa Kuvatkaa henkilön ominaisuuksia

19 PÄÄTÖKSENTEON APUNA. Pohtimisen ja päätöksenteon eli suunnittelun apuna voidaan käyttää PCP-välineitä (yksilökeskeisen suunnittelun välineitä) Kartat Arvioinnit Polut

20 UNELMAT JA PÄÄMÄÄRÄT Pidemmän aikavälin tavoitteet LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE Mitä seuraavaksi? KOKEMUKSELLISESTI TUTTU Pirjo-Leena Malassu, 2012

21 1. KOKEMUKSELLISESTI TUTTU BEING Se, mitä tiedetään ja mitä on nyt. Tilanteet, jotka ovat kokemuksellisesti tuttuja, tapahtumat, jotka ovat toistuneet Turvallisuus, ennakoitavuus Hallinnan kokemus haasteiden ja taitojen tasapaino Ihmisen sisäistyneet uskomukset siitä, mihin hän on kykenevä Taidot, opitut asiat, rutiinit, jotka sujuvat, erityistaidot, lahjakkuudet ja taipumukset. Motivaatio, inspiroituminen, kiinnostukset, Mieltymykset. Mielihyvän kokemukset Oppimisstrategiat kokemukset oppimisesta ja onnistumisesta Pirjo-Leena Malassu, 2012

22 2. LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE BELONGING Se, mitä ei vielä ole! Se, mitä voi olla vaikeinta ymmärtää! Mikä voisi olla mahdollista? Taidot, jotka on mahdollista oppia seuraavaksi Mikä turvaa tuntemattomaan siirtymisen? Kuka voi tukea minua`? Horisontaalinen tuki - > tietoisuus siitä, ketkä vertaiset voivat auttaa ja opastaa tai olla esimerkkeinä? Kenelle itse voi olla esimerkkinä? Vertikaalinen tuki - > ketkä ovat ne ihmiset, joilla on viisautta tai taitoa ja jotka voivat tukea minua? Pirjo-Leena Malassu, 2012

23 3. MAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTUMISEN MAISEMA BECOMING Ainutkertaiseksi ihmiseksi tuleminen, identiteettikokemus kokemus ainutkertaisuudesta Kokemus itsestä tulevaisuudessa Olemassaolokokemus mikä on elämäni tarkoitus / miksi olen? Mikä on elämässäni tärkeää, minkälaista elämää haluaa elää Ketkä ovat esikuviani keiden kaltaiseksi toivoisin tulevani? Mitä tunteita liittyy tulevaan elämääni ja itseeni tulevaisuudessa? Mikä kasvattaa toiveikkuuttani? Ketkä auttavat minua elämän päämäärieni tavoittelussa? Ketkä uskovat mahdollisuuksiini? Keiden kanssa jaan unelmani? Collective Efficacy kokemus, että ollaan yhdessä kykeneviä Pirjo-Leena Malassu, 2012

24 MUISTA ARVIOIDESSASI HENKILÖN KYKYÄ TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ: 1) Mieti henkilön kykyä tehdä päätöksiä aina suhteessa vain kyseessä olevaan päätökseen 2) Muista, että henkilön kyky tehdä päätöksiä voi vaihdella tilanteen mukaan ja suhteessa p äätettävän asian sisältöön 3) Henkilöllä on oikeus tehdä myös ei niin viisaita päätöksiä Supported decision making. A guide for supporters. Paradigm, 2010

25 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE ERILAISIIN KOKOUSTILANTEISIIN Ennen kokousta Varmista, että sinä ja päämiehesi olette saaneet kaikki kokouspaperit ajoissa. Auta päämiestä valmistautumaan. Lukekaa yhdessä kaikki paperit ennen kokousta. T h e E u ro p ean P latform o f S elf - Ad vo cates ( ): Rules f or G ood S u p p or t. I n c lusion E u ro p e. h t t p : / / c lu sio n -euro p e.o r g/documen t s/1902.p d f ( luet t u )

26 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Selvitä etukäteen päämiehellesi, miten kokous tulee etenemään. Auta päämiestäsi pohtimaan käsiteltäviä asioista ennen kokousta. Kannusta päämiestä omiin mielipiteisiin ja esittämään kysymyksiä asiasta. Varmista, että päämiehen matka kokouspaikalle on järjestetty. Muistuta myös kokouksen puheenjohtajaa, että päämiehesi on mukana kokouksessa.

27 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Varmista, että kaikki osallistujat puhuvat suoraan päämiehellesi. Voit istua päämiehesi takana, jos se auttaa tilannetta. Älä koskaan puhu omasta puolestasi. Älä koskaan sano päämiehellesi, mitä hänen tulee sanoa. Puhu vain päämiehesi luvalla.

28 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Selitä vain mitä päämiehesi tahtoo sanoa. Varmista, että päämiehesi ymmärtää kaiken mitä tapahtuu ja mistä keskustellaan. Muistuta tarvittaessa muita osallistujia, että he käyttävät helppoa kieltä.

29 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Varmista, ettei kokous etene liian nopeasti. Jos ihmiset puhuvat liian nopeasti, voit pysäyttää kokouksen kulun hetkeksi. Varmista, että päämiehelläsi on aikaa sanoa haluamansa asiat kustakin käsiteltävästä asiasta.

30 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksessa Rohkaise päämiestäsi ottamaan riskejä ja kasvattamaan itseluottamustaan. Älä ole koskaan liian suojeleva. Varmista kuitenkin päämieheltäsi, että hän ymmärtää, mitä seurauksia hänen tekemällään päätöksellä voi olla.

31 MUISTILISTA TUKITYÖNTEKIJÄLLE Kokouksen jälkeen Keskustele päämiehesi kanssa kokouksesta. Varmista, että päämiehesi ymmärsi kaiken. Varmista, että päämiehesi oli tyytyväinen toimintaasi. Päämies tekee arvion kokouksen sujumisesta ja tukityöntekijän toimimisesta.

32 MUISTILISTA HENKILÖLLE: 1. Valmistaudu kokoukseen etukäteen keskustelemalla tukityöntekijän kanssa 2. Kerro rohkeasti omat mielipiteesi. Ne ovat tärkeitä! 3. Kysy aina, jos joku asia on epäselvä.

33 MUISTILISTA HENKILÖLLE: 4. Keskeytä, jos joku puhuu liian nopeasti. 5. Esimerkiksi pyydä taukoa, jos kokous etenee liian nopeasti. 6. Sinun ei tarvitse päättää asioista, jos et ole varma

34 Mitä jos päätös sisältää riskejä?

35 HUOLI TERVEYDESTÄ JA TURVALLISUUDESTA HALLITSEE ELÄMÄÄ

36 KAIKKI VAPAUS, EI VASTUUTA

37 TASAPAINO

38 Tärkeää henkilön mielestä (omat valinnat) Tärkeää henkilön kannalta (turvallisuus, terveys) Selvitettäviä asioita

39 LÄHTÖKOHTIA RISKIARVIOINNILLE Elämästä ei yksinkertaisesti voida poistaa kaikkia riskejä, vaan riskielementti on elämässä aina läsnä. Jos jalankulkija ylittää tietä vihreän valon palaessa, voi auto ajaa päin punaista ja tappaa tien ylittäjän. Ei kuitenkaan voida sanoa, että tämän vuoksi henkilö ei koskaan saa ylittää tietä. Kaikkeen toimintaan sisältyy aina riskejä. (Englantilaisen Mencap-organisaation johdattelua riskiarviointi-teemaan)

40 LÄHTÖKOHTIA RISKIARVIOINNILLE (2) Turvallisuus on tärkeää, mutta niin on myös onnellisuus. Kukaan ei voi tehdä elämässään pelkästään sellaisia asioita, joiden turvallisuus on varmistettu 100 prosenttisesti. Aina on olemassa mahdollisuus, että jotain ikävää sattuu. Se on elämää. Millaisia riskejä me kukin otamme jokapäiväisessä elämässämme? Millaisia riskejä kehitysvammaiset henkilöt ottavat jokapäiväisessä elämässään?

41 LÄHTÖKOHTIA RISKIARVIOINNILLE (3) Perinteinen järjestelmäkeskeinen lähestymistapa riskeihin estää ihmisiä ottamasta askelia elämässä eteenpäin estää / vaikeuttaa ihmisten sosiaalista liittymistä estää elämästä täyttä, mielenkiintoista ja tuotteliasta elämää ylikorostaa turvallisuutta ja riskejä henkilön itsemääräämisen kustannuksella

42 RISKIEN TUNNISTAMINEN Riskin tunnistaminen = Todetaan, että on olemassa mahdollisuus, että jokin menee asian tekemisessä pieleen Mitä kukakin pitää riskinä? Ihmisten riskinottokyky ja halu eroavat Ihmisillä on erilaiset valmiudet pohtia riskejä ja punnita niitä Joskus riskien pohdintaan voi tarvita muiden apua Tuetun päätöksenteon periaatteet Liikkeelle lähdetään aina henkilön ymmärryksestä Miten henkilö ymmärtää asian? Miten asia tehdään henkilölle ymmärrettäväksi?

43 MISTÄ POSITIIVISESSA RISKIARVIOINNISSA ON KYSE? Ratkaisukeskeisyys, tavoitteena mahdollistaa asioita Rationaalinen ja tasapainoinen lähestymistapa riskeihin Lähtökohta ihmisoikeuskysymyksissä turvallisuuden varmistaminen itsemääräämisen kunnioittaminen oikeus tehdä myös huonoja päätöksiä virheistä oppimisen mahdollisuus Riskien lisäksi pohditaan niitä hyötyjä, jotka voivat seurata riskinotosta Joskus siedetään lyhytaikaisia riskejä pitkäaikaisten hyötyjen vuoksi Ideoidaan yhdessä keinot ja strategiat riskien hallitsemiseksi ja minimoimiseksi

44 MISTÄ POSITIIVISESSA RISKIARVIOINNISSA ON KYSE? (2) Ei tarkoita riskien kieltämistä tai huomiotta jättämistä Tarkoittaa yleensä yksinkertaisuudessaan perinpohjaisesti pohdittua strategiaa tietystä tilanteesta tai tietyistä olosuhteista selviytymiseen Katsotaan kaikkia niitä asioita, jotka voivat mennä pieleen yrittäessämme selviytyä tilanteesta tai kokeillessamme jotakin uutta. Jos selvitämme, millaisia ongelmia voi olla odotettavissa, voimme tehdä niille jotakin.

45 MISTÄ POSITIIVISESSA RISKIARVIOINNISSA ON KYSE? (3) Ihmisiä tuetaan Edistämään omaa itsenäisyyttään Hyödyntämään mahdollisuuksiaan Oppimaan kokemuksistaan Kehittämään uusia taitoja Tekemään omia päätöksiä Vahvistamaan itseluottamustaan Lisäämään mahdollisuuksiaan elämässä Toimimaan yhdessä muiden kanssa Harjoittelemaan valintojen tekemistä Olemaan tietoisia

46 RISKIARVIOINTI-PROSESSI Yksilökeskeisen ajattelun elementit ovat aina läsnä Henkilö itse on aina keskiössä Miten henkilö itse hahmottaa asiaan liittyviä riskejä? Millaisia strategioita ja keinoja henkilö itse pitää hyvinä riskien minimoimiseksi? Miten muu ryhmä voi auttaa henkilöä? Henkilölle räätälöidään soveltuva apu ja tuki koko prosessiin Perhe ja läheiset ovat kumppaneita Tavoitellaan mahdollisimman suurta osallisuutta lähiyhteisön toiminnassa Oltava luovuutta ja uskallusta tehdä toisin ja kokeilla uutta Positiivinen ja tietoinen riskinotto

47 RISKIEN MINIMOINTI JA HALLITSEMINEN Osana riskiarviointia laaditaan strategia tunnistettujen riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi Tunnistettujen riskien hallintaa pohdittaessa tärkeää pohtia Mitkä ovat henkilön omat vahvuudet riskien hallintaa ajatellen? Miten niitä voitaisiin hyödyntää? Mitkä ovat tukirinkiin (keskustelussa mukana olleet) kuuluvien henkilöiden vahvuuksia riskien hallintaa ajatellen? Miten niitä voitaisiin hyödyntää? Mitä teemme kaikki yhdessä, henkilö itse mukaan lukien, jotta voimme minimoida riskejä ja hallita niitä? Näiden yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttamisen myötä henkilö voi toteuttaa haluamansa asian On tehty kaikki voitava sen eteen, että asian toteuttaminen olisi mahdollisimman turvallista Riskejä voidaan minimoida, mutta ei eliminoida!

48 MITEN RISKIARVIOINTIPROSESSI ETENEE? Käydään läpi riskiarviointilomake Teille on jaettu esimerkillä täytetty riskiarviointilomake

49 1. Asia, jonka haluan tehdä 2. Ketkä kutsumme mukaan pohtimaan asiaa? 3. Mitä hyötyä asian tekemisest ä voisi olla minulle? 5. Asiat, jotka teemme, jotta voin toteuttaa asian mahdollisimm an turvallisesti 4. Mikä asian toteutuksessa voisi mennä pieleen? Todennäköisyys? Riskiluokitus? 6. Asian tekeminen on ok / ei ole ok (rasti ruutuun) 6. Asiat, jotka vielä teemme, ja palaamme sitten asiaan. 7. Teen haluam ani asian

50 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI? HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI? Henkilökohtainen budjetointi = prosessi Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä Selkomääritelmä : Oman elämän ja sen toteuttamiseen liittyvien palveluiden suunnittelu Henkilökohtainen budjetti = raha Tarkoittaa julkisten (esim. kunnan sosiaali-) palvelujen käyttäjälle annettua rahaa, jolla hän voi hankkia tarvitsemiaan palveluja haluamillaan tavoilla Rahaa, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista)

51 Päämääränä on omannäköinen, itse määritelty elämä Omannäköisen elämän saavuttamisessa auttaa yksilökeskeinen tuki: henkilö on itse määritellyt tarvitsemansa ja haluamansa tuen Henkilökohtainen budjetointi on yksi keino tehdä tuesta omannäköistä

52 HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN PROSESSI (= OMIEN PALVELUJEN SUUNNITTELU) SELKOKIELELLÄ Päämies 1. Päämies - esimerkiksi kehitysvammainen henkilö - pohtii omaa elämäänsä, toiveitaan ja unelmiaan sekä asioita, jotka hänen elämässään toimivat ja jotka eivät toimi.

53 2. Selvitetään, mitä tukea ja palveluita päämiehellä on avun ja tuen tarpeidensa perusteella oikeus saada.

54 3. Lasketaan, kuinka paljon rahaa päämiehelle kuuluvien tuen ja palveluiden tuottaminen maksaisi.

55 4. Annetaan päämiehen päättää, millaiseen tukeen ja millaisiin palveluihin hän käyttäisi rahat, jotta päämies saisi elämänsä toimimaan sellaisella tuella ja sellaisilla palveluilla kuin hän itse haluaa.

56 Vanhemmat, muut perheenjäsenet Tukipiiri: läheiset, ystävät, lähityöntekijä Palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä Suunnittelussa ja suunnitelman toteuttamisessa päämies saa apua läheisiltään, tukipiiriltään sekä työntekijöiltä.

57 ESIMERKKI OMIEN PALVELUJEN SUUNNITTELUSTA Erkki Esimerkki pohtii elämäänsä. Hän ei ole tyytyväinen päivätoimintaansa maanantaisin ja perjantaisin eikä tilapäishoitoonsa (paitsi kesäleireihin). Maanantai Perjantai X X Sosiaalityöntekijä laskee, että Erkki on oikeutettu saamaan noin euron verran palveluja niiden tilalle, joista Erkki ei pidä.

58 Erkki suunnittelee palkkaavansa avustajan maanantaille ja perjantaille avukseen. Maanantai Perjantai Avustajan kanssa Erkki haluaa opetella ruoanlaittoa, maalausta ja lukemista sekä löytää uusia ystäviä. Sosiaalityöntekijän ilmoittama rahasumma riittää hyvin avustajan palkkaamiseen.

59 Erkki tapaa sosiaalityöntekijää säännöllisesti. Sosiaalityöntekijän kanssa Erkki arvioi, onko hän saanut elämänsä toimimaan valitsemallaan tuella ja palveluilla. Jos Erkillä on jäänyt rahaa käyttämättä, hän voi esimerkiksi lähteä laivalle tai leirille tavallisen tilapäishoitonsa sijaan.

60 Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminen ja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu (person-centred planning, PCP) Avun ja tuen tarpeiden (tuettu) itsearviointi Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen

61 Miksi henkilökohtainen budjetointi?

62 YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista ja muut vammaispoliittiset lähtökohdat Sosiaalihuollon henkilökohtaistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen uudistamistarpeet Talouden haasteet

63 Järjestelmäkeskeisyydestä yksilökeskeisyyteen, kohteesta kumppaniksi Järjestelmäkeskeinen suunnittelu Yksilökeskeinen suunnittelu Keskittyy ihmisen ongelmiin ja pyrkii kuntouttamaan tai korjaamaan Suunnittelun lähtökohtana ovat organisaation Tarpeet Suunnittelussa korostetaan asiantuntija-arvioita Keskittyy ihmisen vahvuuksiin ja kykyihin ja pyrkii tukemaan ja hyödyntämään niitä Suunnittelun lähtökohtana on yksilö ja hänen tuen tarpeensa Suunnittelussa korostetaan yksilön omia arvioita sekä hänen lähipiirinsä näkemyksiä tuen tarpeesta Suunnittelussa pohditaan virallisen palvelujärjestelmän olemassa olevien palvelujen sopivuutta henkilölle Suunnittelussa mietitään, miten myös henkilön lähipiiri- ja verkosto (omaiset, suku, ystävät) voivat auttaa ja tukea henkilöä virallisen avun lisänä Suunnitelman avulla löydetään henkilölle palvelu, johon hän parhaiten sijoittuu Suunnitelma tukee henkilöä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla lähiyhteisössä ja käyttämään sen palveluja Muut ihmiset suunnittelevat henkilön puolesta ja yrittävät osallistaa häntä mukaan prosessiin mahdollisimman paljon Henkilö itse ohjaa suunnittelun kulkua ja muut ihmiset osallistuvat prosessiin avustaen häntä suunnittelussa ja päätöksenteossa (Mukaillen Duffy 2006)

64 TUKI- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ PAHIMMILLAAN ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ( W A R R E N ) Henkilöllä on avun ja/tai tuen tarpeita Viranomainen määrittää henkilön saaman tuen tai palvelun Tuen ja palveluiden käyttäjän riippuvuus viranomaisesta Henkilön tarpeisiin vastaamisen keinot ja muodot rajoittuvat viranomaisen hyväksymiin keinoihin ja muotoihin Henkilön oma kiinnostus ja kyky tukensa ja palveluidensa suunnitteluun ja organisointiin menevät hukkaan, samoin henkilön läheisten ja ystävien kiinnostus ja kyvyt Tuen ja palveluiden käyttäjän tyytymättömyys ja valitukset saamastaan tuesta ja palveluista on turhauttavaa henkilölle itselleen ja voi käydä kalliiksi viranomaiselle (valitus- ym. prosessit) Henkilöllä itsellään ei ole yllykettä/kannustetta pyrkiä vaikuttamaan saamaansa tukeen ja palveluihin ( taistelu tuulimyllyjä vastaan ) Kontrollin puute siitä, milloin tukea on tarjolla Kontrollin puute siitä, kuka tukea tarjoaa Kontrollin puute siitä, millaista ja miten toteutettua tukea tarjotaan Joustavuuden puute Pakkovalinnat Tehottomuus (tulosten ja talouden näkökulmasta)

65 Vammaispalvelutoimisto Vammaispalvelutoimisto Omannäköinen, todellisiin tarpeisiin perustuva ja hinnoiteltu palvelupaketti Tarjolla melko samankaltaiset palvelut Omannäköinen, todellisiin tarpeisiin perustuva ja hinnoiteltu palvelupaketti Omannäköinen, todellisiin tarpeisiin perustuva ja hinnoiteltu palvelupaketti

66 Henkilökohtainen budjetointi maailmalla

67

68 CASE ISO-BRITANNIA (ENGLANTI)

69 Henkilökohtaisen budjetin hallinnoinnin tapoja/tahoja (mukailtu: In Control) Henkilö itse ja/tai perhe ja/tai ystävät henkilön edustajana Vertaistuki Järjestö tms. toimija Palveluntuottajat Kunta (palveluohjaaja tms.) Yksityiset konsultit/ välittäjät

70 Geof frey Rober ts sai palvelujärjestelmältä teknisesti hyvää huolenpitoa. Mielekkään tekemisen kanssa oli kuitenkin niin ja näin: mies koki turhautuvansa viettäessään päivänsä päivätoimintakeskuksessa yksitoikkoisten tehtävien parissa. Geof frey sai henkilökohtaisen budjetin. Hän alkoi käyttää budjettiaan luovan ilmaisun kurssien osallistumismaksuihin. Voidakseen osallistua nimenomaan yleisille kursseille erityisr yhmille tarkoitettujen kurssien sijaan hän käytti budjettia myös avustajien palkkoihin. Miehestä alkoi nousta esiin taiteellisia kykyjä: hän alkoi maalata ja kirjoittaa runoja. Kursseille osallistumisen myötä Rober ts alkoi myös luoda uusia sosiaalisia verkostoja. Valitsen avustajani sen mukaan, mitä aion tehdä tai mihin aion mennä. Tar vitsen eri tyyppisiä ihmisiä avukseni eri asioihin. Henkilökohtaisen budjetin ansiosta voin osallistua avustajien tukemana perheeni kanssa yhteisille lomille. Perinteisessä mallissa minut sijoitettaisiin tilapäishoitoon siksi aikaa kun muu perhe lomailee. Henkilökohtaisen budjetin ansiosta määritän itse omaa elämääni. Itseluottamukseni on kasvanut.

71 Patrick Har vey asui aiemmin kehitysvammaisten r yhmäkodissa. En pitänyt siitä. Koin, että elämääni rajoitettiin liiaksi. Sitten löysin kahden ystäväni kanssa vuokratalon, johon halusimme muuttaa. Pyysimme palveluohjaajiltamme apua. Patrick ja hänen ystävänsä saivat kukin henkilökohtaisen budjetin, jonka avulla he pystyivät vuokraamaan normaalin vuokra -asunnon kimppakämpäkseen. Ostin haluamani huonekalut itse. Ne ovat minun. Minulla on nyt enemmän vapautta tehdä eri asioita sekä tulla ja mennä oman mieleni ja aikatauluni mukaan. Valitsen itse, mitä, missä ja milloin syön. Lisäksi minulle jää nyt enemmän rahaa käyttöön kuin aiemmin r yhmäkodissa asuessani, joten minun ei enää tar vitse ostaa vaatteitani kirpputoreilta. Se on minulle tärkeää. Patrick käyttää henkilökohtaista budjettiaan myös henkilökohtaisen avun hankkimiseen. Laadin yhdessä palveluohjaajani kanssa suunnitelman siitä, missä asioissa ja milloin tar vitsen apua. Minä olen pomo.

72 Her tfordshiressä asuva Ronnie kävi aiemmin päivisin toimintakeskuksessa. Ronnie sai itselleen henkilökohtaisen budjetin ja häntä tuettiin suunnittelemaan, mitä hän oikeastaan haluaisi päivisin tehdä. Hänellä on koulutusta puutarha -alalta, joten Ronnie ilmoitti haluavansa viljellä vihanneksia, juureksia ja kukkia. Henkilökohtaisen budjettinsa Ronnie käyttää asumiseensa ja siinä tar vitsemansa tukeen (jonka hän ostaa Mencap-organisaatiolta), kunnalta vuokraamansa viljelypalstan vuokraan sekä paikallisen puutarhurin opastukseen kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä hän työskentelee palstallaan itsenäisesti. Ronnie myy kasvattamiaan tuotteita mm. asuinpaikkansa henkilökunnalle ja muille asukkaille. Nykyään olen iloisempi, ja olen myös onnistunut laihtumaan. Pidän tästä paljon enemmän kuin toimintakeskuksessa käymisestä. Siellä istuin vain sisällä ja tuijotin neljää seinää, Ronnie ker too.

73 Koen, että minua tuetaan minua kunnioittavalla tavalla: 76 % vastaajista Olen niin itsenäinen kuin haluan: 75 % vastaajista Saan sellaista tukea kuin haluan: 72 % vastaajista Olen itse saamani tuen ohjaimissa: 72 % vastaajista Olen oman elämäni ohjaimissa: 68 % vastaajista

74 Työntekijöiden kokemuksia henkilökohtaisesta budjetoinnista Työntekijän oma työmotivaatio Yksilöllisesti räätälöity tuki Valinnan- ja vaikutusmahdollisuudet Riskien hallinta Osallisuus ja osallistuminen yhteisöön Tukiverkostojen ylläpitäminen Resurssien reilu jakaminen Työntekijän tiedot ja taidot Oikea-aikainen apu Tuen oikea määrä Luova tuen ja palvelujen suunnittelu Positiiviset elämänmuutokset Parantunut Pysynyt samana Huonontunut Lähde: Tyson ym. (2010). A report on in Control s Third Phase

75 HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN KESKEISET HYÖDY T (ALAKESON 2010; RABIEE YM. 2009; WILLIAMS 2007) Yksilöllisyys: mahdollisuus hankkia myös muita kuin perinteisen palvelurakenteen tarjoamia vaihtoehtoja yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden täyttyminen Tuen saaminen ja palveluihin pääsy: perinteinen palvelurakenne ei pysty vastaamaan kaikkien tarpeisiin henkilökohtainen budjetti mahdollistaa perinteisestä palvelurakenteesta puuttuvien ratkaisujen hyödyntämisen Tyytyväisyys: itse määritellyt tuki- ja palveluratkaisut tuottavat tyytyväisyyttä Terveys ja elämänlaatu: ei näyttöä siitä, että henkilökohtaisen budjetin käyttäjien terveys tai muu elämänlaatu huonontuisi kun henkilö itse on oman tukensa ohjaimissa Julkistaloudelliset vaikutukset: pikemminkin henkilökohtaisen budjetin ali- kuin ylikäyttöä ihmiset hankkivat vain sen verran tukea ja palveluita kuin todella tarvitsevat Kustannukset % alhaisemmat kuin vastaavat palvelut perinteisen palvelurakenteen tuottamina (Alakeson 2010) Henkilökohtainen budjetointi säästää noin 10 % kustannuksissa verrattuna perinteisen palvelurakenteen kautta toteutettaviin palveluihin (Leadbeater ym. 2008)

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Teemapäivä Kemissä Susanna Hintsala

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Teemapäivä Kemissä Susanna Hintsala TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Teemapäivä Kemissä 2.9.2011 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi Päivän teemat - osallisuuden ja itsemääräämisen tukeminen - tuettu päätöksenteko uutena työskentelytapana: lähtökohdat

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Susanna Hintsala Henkilökohtaisen avun päivät 27.-28.9.2011 susanna.hintsala@kvl.fi 09-34 809 254; 040-741 6179 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011

Lisätiedot

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan?

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan? Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan? YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimuksen tavoitteena on vammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere 24.2.2016 Vahvuudet Perinteiset palvelut Varmaa palvelua/rahoitusta taatusti, vai onko

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa

Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa - Näkökulmia ja huomioita Kuntatalo 17.3.2011 Projektijohtaja Määritelmästä ja tavoitteista Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa asiakkaan mahdollisuutta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote. Katriina Kunttu

Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote. Katriina Kunttu Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote Katriina Kunttu 26.9.16 Tiedän mitä tahdon! Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke vammaispalveluissa näin se alkoi..

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? 1 Raportti Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea? Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuteen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 2.2.2016 YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus 2006 19. artikla Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Arvioin asumisen riskejä

Arvioin asumisen riskejä Arvioin asumisen riskejä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Arvioinnin tekijät ja ajankohta 4 2. Asuntotoiveeni 5 3. Asuntotoiveeseen liittyvät riskit 5 4. Keinot riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi 6 5.

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä: Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammais- ja kuntoutuspalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä

PALVELUSUUNNITELMA. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä: Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammais- ja kuntoutuspalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Osoite: Puhelinnumero: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi:

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 17.3.2016 Sote ja valinnanvapaus? Valinnanvapautta sotessa selvittävä ryhmä on laatinut neljä vaihtoehtoista mallia sille, miten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot