Kajaanin kaupungintalo, valtuustosali, os. Pohjolankatu 13, Kajaani

Transkriptio

1 MUISTIO 1 KUNTIEN JA MAAKUNNAN VÄLINEN NEUVOTTELU Aika Perjantai , kello Paikka Läsnä Kajaanin kaupungintalo, valtuustosali, os. Pohjolankatu 13, Kajaani Osanottajaluettelon mukaan KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1) KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Esitys: Todetaan läsnäolijat ja valitaan kokouksen puheenjohtaja sekä muistion laatija. Kuntaneuvottelu: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen avasi kokouksen. Puheenjohtajaksi kokous valitsi Osmo Polvisen ja muistion laatijaksi hallintojohtaja Kalevi Yliniemen. 2) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kuntien mennessä tekemien muutosesityksien esittely: sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen. Liite nro 1: Kainuun maakunta -kuntayhtymässä tuotettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen lähipalveluina, seudullisina palveluina ja keskitettyinä palveluina. Maakuntahallituksen esitys: Palvelut tuotetaan lautakunnan esityksen mukaisesti, lähipalveluina, seudullisina palveluina ja keskitettyinä palveluina. Mikäli kunnat haluavat muutoksia palveluiden tuottamismalliin, muutosesitykset pyydetään mennessä, jotta niiden kustannusvaikutus voidaan selvittää ennen kuntien ja maakunnan välisiä neuvotteluja Kuntaneuvottelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen esitteli sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa, näkymiä ja strategioita. Tuomo Pääkkönen esitteli ennakkoon kuntien tekemän selvityspyynnön mukaisesti kehittämishankkeet. Hankeluettelo on lähetetty kuntiin etukäteen. Tuomo Pääkkönen totesi, että hankkeissa on onnistuttu erittäin hyvin. Tuomo Pääkkönen vastasi Ristijärven kunnan lähettämiin kysymyksiin.

2 2 Keskustelu: Raija Potila, Ristijärven kunnanjohtaja: Jätetyllä paperilla haluttiin varmistaa se, että saataisiin lääkäripalvelut toimimaan. Matti Mentilä, Suomussalmen kunnanjohtaja: Harvaan asutuksen lisästä kysymys eli miten maakuntavaltuuston hyväksymä vetoomus harvaan asutuksen alueen palveluista on konkretisoitunut? Mielellään otetaan vastaan niitä konkreettisia palveluita. Eero Suutari, Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja: Palvelujen ryhmittely lähi-, seudullisiin ja keskitettyihin palveluihin on oikein. Täytyy tehdä töitä palveluverkon osalta, jotta kunnille jäisi kehittämiseen rahaa. Heimo Keränen, Hyrynsalmen kunnanjohtaja: Hyvin harva on ottanut kantaa asutusrakenteeseen niin kuin Tuomo Pääkkönen sanomalla, että tulevaisuudessa on lähes mahdotonta järjestää nykyisen laajuiset palvelut, jos ihmiset asuvat niin hajallaan kuin nykyään. Harri Peltola, Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtaja: Miten maakuntavaltuuston hyväksymä vetoomus harvaan asutun alueen palveluista on toiminut? Jos ei mitään konkreettista asiaa ole, niin onko se ollut täysi turha. Pyyntö kunnille tehdä muutosesityksiä mennessä tuli niin myöhään, ettei ollut mahdollista sen mukaisesti kysyä mitään. Lääkäreitä ei saa, jos ei ole toimivaa laboratorio- ja röntgenpalvelua. Arto Laurikainen, Paltamon kunnanjohtaja: Palvelurakennetta ei saa liikaa jäykistää. Harvaan asutuksen valtionosuusasia on perussopimuksessa sovittu. 3) KOULUTUSTOIMIALAN PALVELUT Toimialajohtaja Anssi Tuominen esittelee toimialansa toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja kuntien mahdollisesti mennessä tekemät muutosesitykset. Esitys: Keskustellaan koulutuspalveluista. Kuntaneuvottelu: Anssi Tuominen esitteli koulutustoimialan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Kunnat eivät esittäneet mennessä muutosesityksiä. Anssi Tuomisen mukaan toiminnallisesti ja taloudellisesti toimiala on toiminut hyvin. Oppilasmäärän muutos vähentää tuloja. Menoja pitää vastaavasti vähentää erilaisilla toimenpiteillä. Hyrynsalmen tapaus on vaikea ja siitä on otettava opiksi. Oppilaiden oikeusturva on kärsinyt. Aika maaliskuun lopusta elokuuhun on aivan riittämätön päättää oppilaaksi oton lopettamisesta.

3 3 Keskustelu: Harri Peltola, Puolangan kunnanhallituksen puheenjohtaja: Perään, mitkä on sen vetoomuksen mukaan tuotettua palvelua. Meidän näkemys on, että lukioista ei tarvitse kahteen vuoteen puhua. Heimo Keränen, Hyrynsalmen kunnanjohtaja: Filiaalilukion tarkoitus oli olla joustava. Kunnalla oli näkemys kyllä lopettaa lukio joskus. Haluttiinko meistä tehdä uhri? Minkälainen viesti tästä menee maakunnasta ulospäin. Prosessi meillä jatkuu. Anssi Tuominen, koulutustoimialan johtaja: Ei ole yritetty ottaa mitään koepalaa. Kysymys oli halusta saada ennakkoon sääntö, miten toimitaan, jos oppilasmäärä käy kovin pieneksi. Ritva Huttunen, Suomussalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja: Harvaan asutuslisästä vielä. Se on annettu tietyille kunnille. Sosiaali- ja terveystoimialan valtionosuudessa on myös harvaan asutuksen kerroin. Matti Mulari, Suomussalmen kunnan talousjohtaja: Maakunta meni Vuokattisäätiöön. Pyydän perusteluja. Anssi Tuominen, koulutustoimialan johtaja: Anssi Tuominen kertoi taustoista, miksi Vuokattisäätiöön mentiin. Tapani Kemppainen, Hyrynsalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja: Nyt Hyrynsalmen lukiosta kirjoitti 18 ja ensi vuonna ikäluokan koko on 50. 4) TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Talousjohtaja Asta Tolonen esittelee talouden tasapainottamisohjelman seurantaraportin. Liite nro 2: Talouden tasapainottamisohjelman seurantaraportti. Maakuntahallituksen esitys: Talouden tasapainottamisohjelma mukaisia toimenpiteitä jatketaan edelleen toimintojen tehokkuuden lisäämiseksi ja varmistamiseksi. Kuntaneuvottelu: Talousjohtaja Asta Tolonen esitteli ohjelman tavoitteet, tuloksia ja toimeenpanotilanteen. Keskustelu: Matti Siira, Paltamon kunnanhallituksen puheenjohtaja: Miksei ruumiin kuljettamiseen Puolangalla ei käytetä paikallista urakoitsijaa? Eero Suutari, Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja: Pitäisi ottaa uusia tasapainotustoimenpiteitä käyttöön.

4 Petri Kauppinen, Sotkamon kunnanjohtaja: On vaikea hyväksyä sitä, että perusteeksi otetaan koko maan tunnusluvut ja palvelutarpeen kehitys, kun maakunnan talousarviota laaditaan. 4 5) MAAKUNNAN TALOUS VUOSILLE Talousjohtaja Asta Tolonen esittelee Kainuun kuntatalouden kehitystä ja maakunnan taloutta Toimialajohtajat esittelevät vuoden 2011 palvelutarpeen kehitystä ja resurssien tarvetta sekä kohdentamista. Liite nro 3: Maakunnan talous vuosille Maakuntahallitus esitys: Maakunnan (ilman liikelaitoksia) toimintakulujen kasvuksi vuodelle 2011 asetetaan maksimissaan 3,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvuksi hyväksytään maksimissaan 4,0 prosenttia. Tämä sisältää yleisen kustannustason nousun, jonka valtiovarainministeriö on arvioinut ensi vuonna olevan 2,5 prosenttia. Taustatekijänä on myös otettu huomioon väestönrakenteen muutoksen aiheuttama palvelutarpeenlisäys sosiaali- ja terveyspalveluihin, joka on 2,0 prosenttia. Tästä toimintojen tehostumisen kautta tavoitellaan 1,0 prosentin kasvun leikkausta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen raamiin hyväksytään lainsäädännön muutoksista johtuen 0,5 prosentin erilliskasvu. Muiden toimialojen osalta kasvu voi maksimissaan olla kustannusten tason nousua vastaavaa. Kuntien rahoitusosuuden kasvutarve on noin 8,7 milj. euroa. Kuntien maksuosuuden pohjana olevan laskennallisen verorahoituksen arvioidaan kasvavan vuonna 2011 laman vaikutuksista johtuen ainoastaan 2,3 prosenttia. Rahoituspohjan kasvun ja palvelutarpeen kasvun kautta lasketuksi maksuosuusprosentiksi vuodelle 2011 esitetään näin 60,7 prosenttia perussopimuksen mukaisesta laskennallisesta verorahoituksesta. Kuntaneuvottelu: Talousjohtaja Asta Tolonen esitteli palvelutarpeen kehitystrendejä ja talousarvion 2011 perusteita. Keskustelu: Eero Suutari, Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja: Perustelut ovat ymmärrettäviä, mutta eri kunnissa on erilaista kasvupainetta. Meillä varhaiskasvatus kasvaa. Siksi meillä on erittäin vaikeata hyväksyä tämä suhteellinen muutos eli prosentin kasvaminen. Petri Kauppinen, Sotkamon kunnanjohtaja: Jo tämän vuoden ennustaminen on vaikeata. Pidän hyvänä viime vuoden menettelytapaa; kun jätettiin asiasta sopiminen lopullisesti syksyyn. Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja: Ei ole mitään sitä vastaan, että lokakuulla järjestetään kurkistusneuvottelu.

5 Seppo Rajala, Puolangan kunnanjohtaja: Voidaan nyt hyvin sopia maksuosuudesta eli prosenttimäärästä. Miksi tällainen sarake, että paljonko kunnille jää omaan käyttöön rahaa. Me emme ole koskaan haluttu kiistellä maksuosuudesta, kunhan puolankalaiset saavat vain palvelut. Heimo Keränen, Hyrynsalmen kunnanjohtaja: Ihan hyvä niin, että syksyllä jatketaan. Puheenjohtaja Osmo Polvinen tiedusteli kokoukselta, että voidaanko maakuntajohtajan esitys siitä, että lokakuulla järjestetään asiasta kurkistusneuvottelut hyväksyä yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että esitykseen ei ole tullut muutosesityksiä. Puheenjohtaja totesi, että neuvottelun tuloksena voidaan todeta, että maakuntajohtajan ehdotus, että lokakuussa käydään kurkistusneuvottelut ja siihen asti mennään tämän maakuntahallituksen esityksen mukaan, on yhteisesti hyväksytty. 6) NEUVOTTELUTULOKSEN TOTEAMINEN JA JATKOTOIMISTA SOPIMINEN Jatkoneuvottelut päätettiin järjestää klo 9.00 Kajaanissa. 7) KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi Merk. Kalevi Yliniemi hallintojohtaja

6

7

8

9 LIITE 1 Kainuun maakunta kuntayhtymässä tuotettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen lähipalveluina, seudullisina palveluina ja keskitettyinä palveluina TYÖRYHMÄN RAPORTTI Mauno Saari, puheenjohtaja Ritva Grönfors Mauno Heikkinen Tapani Kemppainen Asta Komulainen Kaija Komulainen Marja-Leena Korhonen Risto Makkonen Heli Moilanen Päivi Nykänen Olavi Pyykkönen Tauno Ronkainen Unto Sirkeinen Raili Tervo Eija Tolonen Maija Vasunta Helena Ylävaara Maija Heikkinen, sihteeri Marjatta Repo Ritva Valtanen, sihteeri

10 SISÄLLYSLUTTELO 1. Johdanto Aiemmat Kainuun maakunta- kuntayhtymässä tehdyt määritykset Kainuun maakuntakokeilun suunnittelu Kainuun maakunta kuntayhtymän hallintoelinten päätökset Esimerkkejä erilaisista kansallisista ja alueellisista terveyspalveluiden luokitteluista lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja keskitettyihin palveluihin Suomen Kuntaliiton määritykset ja luokittelut Lähipalvelut Suomen kuntaliiton mukaan Seudulliset palvelut Suomen kuntaliiton mukaan Keskitetyt palvelut Suomen kuntaliiton mukaan Kansallinen hanke terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi selvityshenkilöraportin toimenpide-ehdotukset Pohjois-Savon perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointityöryhmä Pohjois-Karjalan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelu Palveluidenryhmittelytyöryhmän työskentely Ryhmittelytyöryhmän näkemys alatyöryhmien esityksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmittelyksi Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoidonpalvelut Perhepalvelut Nuorten mielenterveyspalvelut Toimeentulotukipäätösten käsittely Kehitysvammaisten asumispalvelut Vanhuspalvelut

11 1. Johdanto Kainuun hallintokokeilun jälkeisen ajan toiminnan suunnittelu käynnistyi kuntien ja maakunnan edustajien yhteisessä kokouksessa Kokouksessa asetettiin ohjausryhmä ja työvaliokunta, joka kokouksessaan asetti sosiaali- ja terveystoimialalle kolme valmistelutyöryhmää, jotka ovat: a. Työvaliokunta, jonka tehtävänä on tarkastella sosiaali- ja terveystoimialan prosesseja ja ohjata sosiaali- ja terveystoimialan sisäistä jatkovalmistelua. b. Johtamista ja organisaatiorakennetta tarkasteleva työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella johtamista sosiaali- ja terveystoimialalla ja tehdä tästä näkökulmasta mahdollisesti tarvittavat organisaatiorakennemuutosesitykset. c. Palveluiden ryhmittämistä lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja keskitettyihin palveluihin tarkasteleva työryhmä. Palveluiden ryhmittämistä selvittävällä työryhmällä on pohjana maakuntavaltuuston kokouksessaan hyväksymät palveluiden ryhmittelyn linjaukset. Työryhmän on määrä saada esityksensä valmiiksi lokakuuhun 2009 mennessä ja tehdä myös tarvittavat v toiminta- ja taloussuunnitelmaan tehtävät muutosesitykset. Työryhmätyöhön liittyvä kansalaisten kuuleminen käynnistyi terveysasemilla pidettävillä kuulemistilaisuuksilla. Näissä tilaisuuksissa oli kansalaisilla mahdollisuus keskustella nykyisistä järjestelyistä, tuoda esiin mielipiteitään ja esittää muutosehdotuksia. Kansalaisten mielipiteet ja ehdotukset on koottu ja näiden pohjalta on järjestetty syksyllä 2009 vielä kuulemis- ja keskustelutilaisuudet terveysasemilla. 1.1 Aiemmat Kainuun maakunta- kuntayhtymässä tehdyt määritykset Kainuun maakuntakokeilun suunnittelu Kainuun maakuntakokeilun suunnittelun yhteydessä päädyttiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen porrastuksessa palveluiden kolmijakoon lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja maakunnallisiin palveluihin. Lähipalvelut määriteltiin koko sosiaali- ja terveystoimen alueella yleisellä tasolla väestön usein tarvitsemiksi palveluiksi, jotka tuotetaan kussakin peruskunnassa. Näin määriteltyjä lähipalveluita ei suunnitteluasiakirjassa yksilöity eikä tarkempia kriteereitä palveluiden yksilöimiseksi määritetty. Seudullisiksi palveluiksi määriteltiin harvemmin tarvittavat lähipalvelut, jotka tuotetaan seudullisina Kajaanin, Ylä-Kainuun ja Kuhmo- Sotkamon Seuduilla. Myöskään harvemmin tarvittavia lähipalveluita ei yksilöity eikä palvelun tarpeen vuotuista määrää joko koko kohdeväestössä tai väestön eri ikäryhmissä tämän yksilöimisen pohjaksi määritelty. Maakunnallisesti toteutettaviksi palveluiksi määriteltiin erityisosaamista vaativat palvelut. 3

12 1.1.2 Kainuun maakunta kuntayhtymän hallintoelinten päätökset Kainuun maakunta- kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta, maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto ovat käsitelleet sosiaali- ja terveystoimialan tulosalueiden palvelutuotannon jakautumisesta lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja maakunnallisiin palveluihin alla olevan taulukon mukaisesti. (Taulukko1). Taulukko1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmittelyn käsittely kainuun maakunta- kuntayhtymän toimielimissä. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Maakuntavaltuusto Esimerkkejä erilaisista kansallisista ja alueellisista terveyspalveluiden luokitteluista lähipalveluihin, seudullisiin palveluihin ja keskitettyihin palveluihin 2.1 Suomen Kuntaliiton määritykset ja luokittelut Suomen Kuntaliiton mukaan palvelut voidaan jakaa saatavuuden perusteella kolmeen ryhmään palveluketjuajattelun mukaisesti: lähipalvelut, etäämmällä sijaitsevat seudulliset palvelut ja laajaa väestöpohjaa edellyttävät keskitetyt palvelut Lähipalvelut Suomen kuntaliiton mukaan Lähipalveluita käytetään toistuvasti, jopa päivittäin. Ne tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua, tai ne tuodaan ihmisille kotiin. Lähipalveluiden tulee olla myös vammaisten saavutettavissa. Kaksikielisissä kunnissa palveluja tulisi tarjota sekä suomen että ruotsin kielillä. Lähipalveluilta edellytetään maantieteellistä ja ajallista saavutettavuutta, aisti- ja kommunikaatioesteettömyyttä, mahdollisuutta matalankynnyksen ensikontaktiin ja nopeaan puuttumiseen. Useimmat kansalaiset tarvitsevat palveluja päivittäin. Järjestämisvastuu voi kuulua laajan väestöpohjan kuntayhtymälle tai erityisvastuualueelle. Käytännössä valtaosan lähipalveluista järjestää vähintään asukkaan kunta tai kuntayhtymä. Terveydenhuollonpalveluista Suomen kuntaliitto on määritellyt lähipalveluihin kuuluvaksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan. Yleislääkärin ja hammaslääkärin vastanottotoiminta on määritelty seudulliseksi. (Uudistuvat lähipalvelut, Kuntalaisen PARAS, ss. 7-8; Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2007). 4

13 2.1.2 Seudulliset palvelut Suomen kuntaliiton mukaan Seudulliset palvelut sijaitsevat etäämmällä ja ne ovat saavutettavissa joko omalla kulkuneuvolla tai julkisella liikennevälineellä. Valtaosan seudullisistakin palveluista järjestää vähintään asukkaan kunta tai kuntayhtymä. Palveluiden seudullisen järjestämisen kriteereitä ovat riittävä asiakaspohja ja osaavan henkilöstön määrä, tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus, sekä palvelujen käyttäjän että tuottajan logistiikka, kohtuullinen ajankäyttö ja etäisyys, moniammatillisen tiimityön tarve, luontaiset asiointisuunnat ja se seikka, että pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin Keskitetyt palvelut Suomen kuntaliiton mukaan Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut täydentävät lähipalveluita ja seudullisia palveluita. Harvemmin tarvittavat palvelut kannattaa keskittää kaupungin tai maakunnan keskustaan esimerkiksi silloin, kun laadukas palvelu edellyttää vaativaa erityisosaamista, erityislaitteistoa tai moniammatillisia työryhmiä. Nämäkin palvelut tulee turvata myös vammaisille ihmisille, jolloin kuljetuspalvelut on usein ulotettava pidemmälle kuin vain naapurikuntaan. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut järjestää yleensä laajan väestöpohjan kuntayhtymä. Keskitetysti tuotetaan sellaisia palveluita joiden tuottaminen edellyttää riittävän väestöpohjan vaatimaa erikoistumista (osaaminen, laitteisto, tilat), erikoisosaamista edellyttäviä työryhmiä, kallista laitekantaa ja erityistä tilantarvetta. Harvoin tarvittavat palvelut on syytä tuottaa keksitetysti samoin sellaiset palvelut, jotka toteutetaan uudella vakiintumattomalla toimintatavalla ja joihin liittyy tieteellinen tutkimus hoidon tai palvelun vaikuttavuudesta. 2.2 Kansallinen hanke terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi selvityshenkilöraportin toimenpide-ehdotukset Terveyspalveluiden järjestämisen yleisiksi periaatteiksi selvityshenkilöt esittivät mm. seuraavaa: Lähipalveluiksi määriteltävät palvelut tulisi järjestää seutukunnallisina palvelukokonaisuuksina kuntien välistä yhteistyötä tiivistämällä nykyistä suuremmille väestöpohjille. Tällöin muun muassa kysynnän ja kustannusten satunnaisvaihteluja voidaan hallita nykyistä paremmin. Seudullinen yhteistyö on erityisen tärkeää kunnille, joiden on sopeutettava palvelujen tarjontaa väestön määrän vähentyessä ja veropohjan supistuessa. On haettava kuntarajat ylittäviä ratkaisuja, joissa kuntien lisäksi voi olla mukana myös yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelutuottajia. Lähipalvelujen saatavuus ja toiminnan tehokkuus tulee turvata koko henkilökunnan osaamista hyödyntämällä. Henkilöstöryhmien työnjaon on oltava joustava ja jokaisen ammatillista osaamista ja kehittymistä vahvistava. Henkilöstön joustavaa käyttöä on edistettävä palveluiden tarpeesta lähtevällä, tavoitteellisella ja toiminnan laatutavoitteet turvaavalla täydennyskoulutuksella. 5

14 Selvityshenkilöt ehdottavat, että terveydenhuollon lähipalvelut järjestetään seutukunnittain väestövastuun periaatteella. Seutukunnalla tarkoitetaan kuntien luonnollista yhteistoiminta-aluetta, jonka piirissä palvelujen saatavuus turvataan palvelupisteiden oikealla sijoituksella. Selvityshenkilöiden näkemyksen mukaan toiminnallinen kokonaisuus, joka palvelee noin asukkaan väestöpohjaa ja luo hyvät toimintaedellytykset noin lääkärille, on usein myös hallinnollisesta näkökulmasta parhaiten perusteltu seutukunnallisten lähipalvelujen tuottajan vähimmäiskoko. Toimipisteverkon muodostamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös asukastiheys ja etäisyyksien asettamat vaatimukset sekä toisaalta kehittyvien tietojärjestelmien ja tehokkaan kuljetuksen suomat mahdollisuudet. Kuntaliiton esittämästä poiketen selityshenkilöt esittävät terveydenhuoltopalveluista lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluiden järjestämistä kunnittain sijaitsevissa palvelupisteissä. (Ihalainen R, Brommels M; Toimenpide-ehdotukset palvelujärjestelmän toiminnallisten ja hallinnollisten rakenteiden uudistamiseksi sekä tehokkuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi; STM 125:01/2001) 2.3. Pohjois-Savon perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen arviointityöryhmä Arviointityöryhmän mielestä lähipalveluja tulee tarkastella vähintään asukkaan väestöpohjalta. Eräitä lähipalveluja on tarkasteltava myös aikaviiveen kannalta esim. ensihoidon vasteaika maksimissaan puoli tuntia. Lähipalvelu on mahdollista nähdä myös työntekijän liikkumisena asiakkaan lähelle. Lähipalveluja määritellessä käytetään seuraavia kriteerejä: palvelun tarpeen tiheys, asukasmäärä, maantieteellinen etäisyys sekä palvelun järjestämiseen liittyvät logistiset (työntekijöiden ja potilaiden/asiakkaiden liikkuminen) tekijät. Samalla on huomioitava tietotekniikan vaatimukset ja mahdollisuudet sekä palvelun laatuvaatimukset 2.4 Pohjois-Karjalan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnittelu Suunnitelmassa yleislääkärin, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminta määriteltiin kuntakohtaisesti toteutettavaksi lähipalveluksi. Tällöin kunnan vähimmäisväestömääränä pidettiin kuitenkin asukasta. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden porrastus on kuvattu seuraavassa pääpiirteissään. Lähipalvelut; vähintään asukasta tai noin 30 min tavoitettavuusaika. Seudulliset palvelut; vähintään asukkaan väestöpohja. Maakunnalliset palvelut; tuotetaan keskitetysti yhdessä paikassa Pohjois- Karjalassa. 6

15 Kaikki palvelut eivät välttämättä ole kunnan tuottamia ja vaikka palveluvastuu olisi keskitetty, niin palvelun tuottaja/työntekijä voi matkustaa sivutoimipisteisiin. (Aaltonen Elli. Kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut, Itä-Suomen lääninhallitus). 3. Palveluidenryhmittelytyöryhmän työskentely Työryhmä kokoontui työkokouksiinsa ja (liitteet 1 ja 2) käytiin läpi palveluiden tuottamisen nykytila tulosalueittain. Työryhmä jaettiin alatyöryhmiin, jotka saivat tehtäväkseen valmistella esityksensä palveluiden ryhmittelystä. Alatyöryhmien tehtäväksi annettiin laatia ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kakkien niiden sosiaali- ja terveydenhuolloin palveluiden osalta, joihin ryhmät päätyivät esittämään muutoksia nykytilaan verrattuna. Ryhmät saivat lyhyen perehdytyksen arvioinnin suorittamisesta ennen työskentelyn käynnistymistä. Alatyöryhmillä oli käytettävissään Valtioneuvoston kunnille suuntaamassa kyselyssä käytetty lomake, jossa eri tasoilla tuotettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on kuvattu kattavasti Ryhmien esitykset koottiin ryhmittelytyöryhmän yhteiseksi käsitykseksi Kunkin alatyöryhmän tuottaman ihmisiin kohdistuvan arvioinnin (arviointitaulukot) jälkeen kirjattiin ryhmittelytyöryhmän näkemys asiassa. Niillä osa-alueilla, joilla ryhmä ei pystynyt tuottamaan yhteistä näkemystä, kirjattiin ryhmässä syntyneet erilaiset näkemykset arviointitaulukkojen yhteyteen. Äänestysmenettelyä yhteisen näkemyksen tuottamiseksi ei tässä yhteydessä käytetty. Erilaisten näkemysten kyseessä ollen valinta eri vaihtoehtojen välillä jää Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimielinten päätettäväksi. 4. Ryhmittelytyöryhmän näkemys alatyöryhmien esityksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmittelyksi Kainuun maakunta kuntayhtymässä 4.1 Ympäristöterveydenhuolto Alatyöryhmä: Olavi Pyykkönen (puheenjohtaja), Päivi Nykänen, Heli Moilanen, Maija Vasunta (sihteeri) ja Esa Ahonen Ryhmittelytyöryhmän näkemys: Ympäristöterveydenhuollon palveluiden ryhmittelyä valmistellut työryhmä ei esittänyt muutoksia palveluiden nykyisen ryhmitykseen. Ryömittelytyöryhmä yhtyi yksimielisesti alatyöryhmän esitykseen. (liite 3, sivut 3-4 ja Liite 4) 7

16 4.2 Sairaanhoidon palvelut Alatyöryhmä: Olavi Pyykkönen (puheenjohtaja), Päivi Nykänen, Heli Moilanen, Maija Vasunta (sihteeri) Alatyöryhmä esitti muutoksina nykytilaan Puolangan ja Paltamon radiologisten lähipalveluiden lakkauttamista ja ensihoidon järjestämistä keksitetysti kuntayhtymän omana toimintana johdettuna. Puolangan ja Paltamon terveysasemien radiologian lähipalvelujen lakkauttamiselle työryhmä esitti seuraavia perusteita. Analogisista kuvauksista ollaan luopumassa. Digitaaliset kuvat liikkuvat tietoverkossa, ovat helposti katsottavissa ja kuvan laatu on parempi. Puolangan kuvauslaite on vanha ja tutkimukset ovat sen vuoksi kalliita. Digitaalisen laitteiston hankinta Puolangalle tulisi maksamaan yli Paltamossa uudempi laite (osa laitteistosta testamenttivaroin hankittu), mutta Paltamon läheinen sijainti Kajaaniin nähden on merkittävä. Röntgenhoitajien saatavuus "periferiaan" tulevaisuudessa vaikeaa, mikä puoltaa toiminnan keskittämistä. Ryhmittelytyöryhmän näkemys: Ryhmittelytyöryhmä ei tuottanut yksimielistä kannanottoa alatyöryhmän esitykseen ja ryhmä tuotti kaksi erilaista näkökulmaa: 1. Radiologiapalvelut pääosin tuotetaan seudullisina palveluina, kuten tälläkin hetkellä 2. Puolangan ja Paltamon radiologiapalveluiden osalta toiminnat väistyvät laitekannan vanhetessa edetään työryhmän esittämällä tavalla Lisäksi ryhmä esittää, että liikkuvan radiologisen yksikön käyttökelpoisuutta ja toimintamahdollisuudet selvitetään. (Liite 3, sivu 5-9, Liite 5). 4.3 Terveyden- ja sairaanhoidonpalvelut Alatyöryhmä: Tapani Kemppainen (puheenjohtaja), Asta Komulainen (sihteeri), Hilkka Heikkinen, Risto Makkonen, Saari Mauno, Unto Sirkeinen, Taina Paulomäki (Unto Sirkeisen varajäsen, läsnä alatyöryhmässä ). Alatyöryhmä kokoontui yhteensä kolme kertaa ja päätyi esittämään, että lähipalveluina järjestetään nykyisen käytännön mukaisesti kansanterveyshoitajan vastaanottopalvelut, suun terveydenhuoltopalvelut, apuvälinepalvelut ja mielenterveystyön palvelut. Seudullisena palveluna jatkuvat nykykäytännön mukaisesti fysioterapia- ja erityisterapiapalvelut, lyhytaikainen terveyskeskussairaalahoito, päihdehuollon katkaisuhoito- ja vastaanottopalvelut. Erikoissairaanhoidon osalta toiminta jatkuu ennallaan. Sote-työvaliokunta ottaa omassa raportissaan kantaa erikoissairaanhoidon tulevaan toimintaan Kainuussa. Nykykäytännöstä poikkeavaa palveluiden ryhmittelyä esitettiin ainoastaan lääkärin ja sairaanhoitajan virka-aikaiseen vastaanotto- ja päivystystoimintaan. Alatyöryhmä suoritti ihmisiin koh- 8

17 distuvien vaikutusten arvioinnin kahden eri vaihtoehdon osalta. Vaihtoehtoina käsiteltiin yhtäältä palveluiden järjestäminen jokaisella terveysasemalla virka- aikana viitenä päivänä viikossa ja toisaalta palveluiden järjestäminen asukkaan väestöpohjaan perustuen. Ryhmittelytyöryhmän näkemys: Lääkärin virka-aikainen vastaanotto- ja päivystystoiminta -esityksestä käytiin ryhmittelytyöryhmässä keskustelua eri vaihtoehdoista ja esityksen vaihtoehto, jossa edellytettävä väestöpohja olisi vähintään asukasta, pois suljettiin sen edellyttämän mittavan ennakkosuunnittelun ja rakenteellisen uudelleen järjestelyn vuoksi. Toisen vaihtoehdon osalta ryhmittelytyöryhmä esittää näkemyksenään, että vanhusväestön ja pitkäaikaissairaiden tarvitsemat palvelut tuotetaan lähipalveluina terveysasemakohtaisesti. Tavoitteena on, että myös muun väestön lääkärinvastaanottotoiminta toteutetaan terveysasemakohtaisena kuitenkin siten, että niissä tilanteissa, joissa yksittäisen terveysaseman käytössä ei ole lainkaan lääkärityöpanosta palvelu turvataan muilta terveysasemilta, jos se on mahdollista, tai potilaat voivat hakeutua hoitoon muille terveysasemille maakunnassa hyväksytyn vapaan valinnan periaatteen mukaisesti. Hoitajan virka-aikaisen vastaanotto- ja päivystystoiminnan todettiin olevan sidoksissa lääkärin virka-aikaiseen vastaanotto- ja päivystystoimintaan ja sen järjestäminen vaatii virka-aikaisen hoitajan työpanoksen. (Liite 3 sivu 19-22) 4.4 Perhepalvelut Alatyöryhmä: Kaija Komulainen (puheenjohtaja), Raili Tervo, Marja-Leena Korhonen, Helena Ylävaara (sihteeri). Alatyöryhmä nosti kehitettäviksi palvelukokonaisuuksiksi nuorten mielenterveyspalvelut, toimeentulotukipäätösten käsittelyn ja kehitysvammaisten palvelut Nuorten mielenterveyspalvelut Työryhmä esitti koulupsykologisten palveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden tuottamista seudullisina palveluina kuitenkin siten, että koulupsykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat sijoittuvat seuduille, mutta työskentelevät kouluilla. Muutokset edellyttävät kuuden koulupsykologin ja kolmen psykiatrisen sairaanhoitajan viran perustamista maakunta- kuntayhtymään. (Liite 6) Toimeentulotukipäätösten käsittely Alatyöryhmä esitti, että lähipalveluina säilyy toimeentulotukihakemusten jättö ja suuri osa hakemusten käsittelystä. Muu sosiaalityö tuotetaan seudullisena palveluna siten, että seudun sosiaalityöntekijä siirtyy tiettyinä päivinä pitämään vastaanottoaan eri kuntiin. Asiakkaat voivat asioida kotikunnassaan. Vastaanottopäivien määrä eri kunnissa riippuu väestön tarpeesta. Suuremmissa kunnissa vastaanotto toimii kaikkina arkipäivinä. 9

18 Toimeentulotuen käsittely ja päätösten teko toteutetaan osin keskitetysti jossakin Kainuun kunnista. Sähköistä asiointia laajennetaan koko väestön käyttöön. (Liite 6) Kehitysvammaisten asumispalvelut Osa Kuusanmäen Palvelukeskuksessa laitospaikoista (10 paikkaa) muutetaan avohuollon ryhmäkodeiksi, jotka toimivat tilapäishoidon yksikköinä. Ryhmittelytyöryhmän näkemys: Ryhmittelytyöryhmä yhtyi alatyöryhmän esitykseen koskien koulupsykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien toimintaa, toimeentulotuen käsittelyä ja kehitysvammaisten tilapäishoitoa. Ryhmässä nousi esiin myös tarve kehitysvammaisten tilapäishoidon järkeistämiseksi tarvittaessa lähipalveluna. 4.5 Vanhuspalvelut Alatyöryhmä: Tauno Ronkainen (puheenjohtaja), Eija Tolonen (sihteeri), Ritva Grönfors Vanhuspalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa, järjestää ja koordinoida sosiaali- ja kansanterveyslain mukaisia kotona asumista tukevia palveluja, omais- ja perhehoitoa, lyhytaikaishoitoa, pitkäaikaishoitoa, asumispalveluja maakunnan omissa ja yksityisissä hoito- ja palvelukodeissa sekä toteuttaa vanhussosiaalityötä. Vanhuspalvelut ovat pääosin lähipalveluita maakunnan jokaisella seudulla. Lähipalveluna toteutetaan aina vanhusten kotihoitoa ja omaishoitoa. Osittain seudullisena palveluna voidaan tuottaa pitkä- ja lyhytaikaista laitoshoitoa sekä ympärivuorokautista asumispalvelua. Seudullisena tai yli seutujen tapahtuvissa sijoituksissa otetaan aina mahdollisuuksien mukaan huomioon asiakkaan ja hänen omaistensa toivomukset. Vanhussosiaalityö järjestetään seudullisesti. (Liite 3 sivut 1-2) Ryhmittelytyöryhmän näkemys Alatyöryhmä esitti, että vanhuspalvelujen osalta ei ole tarkoituksenmukaista lähteä esittämään oleellisia muutoksia tämänhetkiseen palvelujen ryhmittämiseen. Suurin osa vanhuspalveluista on tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa lähipalvelua, sillä ko. palvelujen käyttö on toistuvaa ja usein myös päivittäistä. Ryhmittelytyöryhmä yhtyi alatyöryhmän esitykseen. 10

19 Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaalija terveystoimiala Lähipalvelut Praktikkoeläinlääkäritoiminta Terveystarkastajien toiminta Seudulliset palvelut Keskitetyt palvelut Eläinlääkäri päivystys Hyvinvointieläinlääkäri ERVA-alueen palvelut Ympäristö terveyden huollon laboratorio Hygieenikko eläinlääkäri Ympäristöterveydenhuolto Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaalija terveystoimiala Lähipalvelut Laboratorion näytteenotto Radiologiapalvelut Seudulliset palvelut Keskitetyt palvelut Lääkehuolto Välinehuolto Laboratorion vaativa analytiikka ERVA-alueen ja valtakunnalliset palvelut Patologia Laboratorion perusanalytiikka Leikkausja anestesia Kipu poliklinikka Ensihoito- ja sairaankuljetus Tehohoito Hygieniahoitajapalvelut Patologia Sairaanhoidolliset palvelut 11

20 Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimiala Lähipalvelut Lääkärin päiväaikainen vastaanotto Seudulliset palvelut Sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan vastaanotto Hammas -huollon vastaanotto Erikoislääkäripoliklinikoita Puhelinneuvonta ja ohjaus 24 h/vrk Keskitetyt palvelut ESH Lääkäripäivystys Mielenterveys- ja riippuvuuksienhoito palvelut Erityispalvelut Peruspalvelut Seudullinen virkaaikainen puhelinneuvonta ja - ohjaus Hammaslääkärin päiv. ja erikoishoidot ERVA-alueen palvelut Akuuttivuodeosasto hoito Puhe-, toiminta-, ravitsemusym. terapiat Lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia palvelut Terveyden- ja sairaudenhoito Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaalija terveystoimiala Ennalta ehkäisevä sosiaalityö Lähipalvelut Perheasemat Perhekeskukset Perhepalvelut: Perhetyö Lasten neuvola Lapsiperheiden kotipalvelu Aikuissosiaalityön vastaanotto Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat Kouluja opiskeluterveyden huolto Lastensuojelulaitos Totu-asiakasvastaanotto Lasten ja nuorten psykiatri -nen erikoissairaanhoito Naistentautien erikoissairaanhoito Keskitetyt palvelut Lasten somaattinen esh Lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö Nuorten mielenterveyspalvelut Koulupsykologinen työ Perheneuvola ERVA-alueen palvelut Kehitysvammaisten tilapäishoito Totun sähköinen asiointi ja käsittely Perhehoito Opetus- ja työkeskukset Kehitysvam -maisten laitoshoito Erityishuollon pkl Ryhmäkodit KVL- ja VPL asumispalvelujen ostot + kalliit asuntojen muutostyöt Muut vammaispalvelut Työvoimapalvelukesku k-set Kehitysvammaisten ohjaajien työ Lastensuojelu Kehitysvammaisten tilapäishoito 12

21 Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaalija terveystoimiala Lähipalvelut Vanhusten kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Vanhusten omaishoito Seudulliset palvelut Vanhussosiaalityö Keskitetyt palvelut Pitkä- ja lyhytaikainen laitoshoito Ympärivuorokautinen asumispalvelu ERVA-alueen palvelut Vanhuspalvelut 13

22 LIITE 2 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun maakunta -kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelman seurantaraportti Kustannustason kasvun leikkaamiseksi tehdyt toimenpiteet: SISÄLLYSLUETTELO 1. Koko maakunta yhteensä 1.1. Suunnitelma Toteuma ja ennuste Maakuntahallituksen alainen toiminta 2.1. Suunnitelma Toteuma ja ennuste Koulutustoimiala 3.1. Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus 9 4. Sosiaali- ja terveystoimiala 4.1. Suunnitelma (ilman liikelaitosta) Toteuma ja ennuste Soten yhteiset palvelut Johdon tuki Suunnitelma Toteuma ja ennuste Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4.4. Ympäristöterveydenhuolto Suunnitelma Toteuma ja ennuste Sairaanhoidon palvelut (sapa) Suunnitelma Toteuma ja ennuste Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut (tesa) Suunnitelma Toteuma ja ennuste Perhepalvelut (pepa) Suunnitelma Toteuma ja ennuste Vanhuspalvelut Suunnitelma Toteuma ja ennuste Työterveyshuolto 49 Osoite Puhelin Telefax Internet PL kirjaamo@kainuu.fi KAINUU Y-tunnus etunimi.sukunimi@kainuu.fi

23 2 1. MAAKUNTA YHTEENSÄ Lain mukaan taloussuunnitelma on laadittava tasa-painoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Alijäämä kierteen katkaisemiseksi maakunnan toiminnoille on laadittu toimenpidesuunnitelma vuosille menojen kasvun hillitsemiseksi ja ennustetun verorahoituksen kasvun riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi alijäämä kierteen katkaiseminen edellyttää kuntien rahoitusosuuden nostamista 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Noston vaikutus on n. 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Muilta osin maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu voi olla rahoituspohjan eli verotulojen, valtionosuuksien ja maksujen ja taksojen kasvua vastaavaa. Palvelutarpeen kasvuun liittyvät menojen kasvupaineisiin vastataan toimintoja tehostamalla ja maakunnan ja kuntien välisen rahoitusosuuden säätämisellä SUUNNITELMA SUUN 2008 SUUN 2009 SUUN 2010 SUUN 2011 Tulojen lisäys Menojen vähennys: Hallinto ja tukipalvelut Sos. ja terveystoimi MENOT YHTEENSÄ TOTEUMA JA ENNUSTE TOT 2008 TOT 2009 ENN 2010 ENN 2011 Tulojen lisäys Menojen vähennys: Hallinto ja tukipalvelut Koulutuspalvelut *) Sos. ja terveystoimi MENOT YHTEENSÄ *) Koulutuspalveluiden tavoitteena pysyä annetussa kehyksessä yksikköhintarahoituksen puitteissa Vuosi Alijäämäkierre on saatu katkaistua. Kunnat osallistuvat alijäämän kattamiseen erillisen ohjelman mukaisesti.

24 3 Alijäämä: 2007: - 17,4 milj. euroa 2008: - 11,1 milj. euroa 2009: - 5,1 milj. euroa Menojen ja tulojen kasvu: (Ilman liikelaitoksia) Tulojen kasvu : Menojen kasvu: 2007: 4,7 % 4,4 % 2008: 11,8 % 5,8 % 2009: 5,2 % 6,3 % K-arvo: 7,7 % 5,8 % Ennuste Tulojen kasvu : Menojen kasvu: 2010: 3,2 % 4,5 % 2011: 2,3 % 3,7 % K-arvo: 5,5 % 4,9 % ( ) 2. MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA 2.1. SUUNNITELMA Suunn. ja kehit Hallintopalvelut Palkanlaskenta Talouspalvelut Tietohallinto Materiaalipalvelut Ravintopalvelut Edunvalvonta YHTEENSÄ Suunnittelu- ja kehittäminen Vakinaisten virkojen lisäämistä vältetään. Vapautuvia virkoja ei täytetä. Hallintopalvelut, Henkilöstöhallinto ja palkanlaskentapalvelut, Talouspalvelut sekä Tietohallintopalvelut Hallintopalvelujen, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskentapalvelujen, talouspalvelujen ja tietohallintopalvelujen osalta selvitetään kuntakohtaisissa neuvotteluissa kunkin kunnan halukkuus yhteistoimintaan ja mahdollisuudet kustannusten alentamiseen.

25 4 Materiaalipalvelut Kainuussa kuntahallinto ja seurakunnat ovat olleet yli 10 vuotta mukana yhteisessä hankintarenkaassa. Hankintayhteistyö ei tuone lisää säästöjä. Selvitetään hankintarenkaassa mukana olevien kanssa mahdollisuudet organisoida hankinta ja kuljetukset vielä tuottavammalla tavalla. Selvitetään mahdollisuudet ja kannattavuus koota kaikki maakunnan oma hankinta, varastointi yhteen hallintoon ja tilaan. Hankintayhteistyö pohjoisten sairaanhoitopiirien (ERVA) kanssa tuottaa vuosittain n. 2 %:n kustannussäästöt kokonaishankinnoissa ( /vuosi). Kuljetuspalvelut Vuoden 2008 alussa perustetaan kuljetuspalveluyksikkö. Se vastaa kaikista maakunnan kuljetuksista ja kuljetuksien osalta yhteistoiminnasta eri viranomaisten ja kuntien kanssa. Kokoamalla kuljetusten järjestämisvastuu ja kuljetuskaluston hallinta yksikköön, voidaan kuljetusten kustannuksien kasvu aluksi katkaista ja myöhemmin puolittaa nykyisestä kasvuvauhdista. Kuljetusten kokonaiskustannukset ovat noin 6 milj. euroa ja niiden kasvu on ollut noin 10 %/vuosi. (Hyöty laskettu Sairaanhoidon palveluissa) Ruokapalvelut Päättyneen ATPU -hankkeen keskeinen tavoite on parantaa Kainuun kuntien ja maakunnan itse tuottamien ja yhteistyösopimuksella hankittujen ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottavuutta. Selvitetään ruokapalveluiden uudet organisointimahdollisuudet ja tuottavuuserojen kaventaminen. Mikäli tässä onnistutaan, maakunta voi sitoutua siihen, että se ei ryhdy kilpailuttamaan ateriapalveluita ennen vuotta Maakunnan tavoitteena on, että sen ei tarvitse maksaa aterian tuottajien huonoa tuottavuutta enempää kuin 5 % (= tuotekohtainen hintakatto ko. tuotteen keskihinta maakunnassa + max 15 %). Puhtaanapitopalveluiden osalta maakunnan ehdoton ehto nykyisten sopimusten jatkamiselle on se, että puhtaanapidosta saadaan kohteittain vuokrauksesta riippumaton sopimus, jossa tilojen käyttäjä voi määritellä puhtaustason. Tavoitteena on 2 prosentin vuotuinen säästö. Tekniset palvelut Kainuun kuntien ja maakunnan kiinteistöjen ylläpidon mahdolliset synergiahyödyt tulee selvittää. Yleinen edunvalvonta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan holhoustoimen edunvalvontapalvelut siirretään valtioneuvoston päättämän tavoiteaikataulun mukaan alkaen valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi.

26 TOTEUMA JA ENNUSTE TOT 2008 TOT 2009 ENN 2010 ENN 2011 Suunn. ja kehit Hallintopalvelut Palkanlaskenta Talouspalvelut Tietohallinto Kuljetuspalvelut Materiaalipalvelut Ravintopalvelut Tekniset palvelut Edunvalvonta YHTEENSÄ Vuosi : Henkilöstötyöpanos (htv2) hallituksen alaisen toiminnan osalta kehittynyt seuraavasti: 2006: 256 htv2 (väh. edunvalvonta valtiolle) 2007: 243 htv2 2008: 240 htv2 2009: 240 htv2 Kustannusten alentamisesta toimipisteitä vähentämällä on neuvoteltu kuntien kanssa. Uudet sopimukset on hyväksytty ajalle. Henkilöstömäärää tarkastellaan joka kerta kun työpaikka vapautuu. Tietohallinnossa saavutettiin huomattavat säästöt siirtämällä konesalitoiminta omaksi toiminnaksi. Säästö vuosilta oli euroa. Lisäksi laitehankintojen osalta kilpailutus yhdessä KL -Kuntahankintojen kanssa tuotti %:n hinnanalennukset. Lisäksi hankinnoissa on saavutettu säästöjä vuosittain n euroa yhteistoiminnassa ERVA -alueen kanssa. Kuljetuspalveluyksikkö aloitti toimintansa huhtikuussa Taloudellisuutta ja tehokkuutta on kehitetty systemaattisesti ja uusi tietojärjestelmä kuljetusten yhdistelyä varten otettiin käyttöön Säästöt: VPL matkat SHL matkat Sairaalasiirrot: Yhteiskäyttöautot: YHT: Keskussairaalan kanttiinin lopettaminen toi n euron vuosittaisen säästön ja Kuusanmäen keittiön lakkauttaminen n euron hyödyn. Kuntien kanssa tehtiin uudet sopimukset ateriapalvelujen tuottamisesta vuosille Yhteistyösopimuksen mukaisesti valmistettujen ja tarjottujen aterioiden korvausperuste määräytyy todellisten syntyneiden kustannusten mukaisesti. Maakunta hyväksyy enintään +5 % (hinta-

27 6 katto) erot tuotekohtaiseen kuntien keskiarvoon. Maakunnan ja kuntien välille tehtiin erilliset sopimukset puhtaanapidon osalta. Yhteistyösopimuksen mukaisesti tuotettujen puhtaanapitopalvelujen korvausperuste määräytyy todellisten kustannusten mukaisesti. Tulosyksikkökohtainen hinnoittelu määräytyy edellisen vuoden puhtaustason ja toteutuneiden kustannusten perusteella. Selvitys kuntakohtaisista kustannuksista on meneillään. Salmijärven lämpökeskuksen muuttaminen lämpöyrittäjyysperiaatteella ja bioenergialla toimivaksi tuottaa vuositasolla säästöä n euroa. Kiinteistöjen ylläpidon synergiahyötyjä ei ole selvitetty. Ennuste Puhelinvaihde ja kuljetuspalvelupalveluyksikkö yhdistetään. Tästä koituva hyöty on n. 1 htv eli euroa. Yhteistyön laajentaminen KL Kuntahankintojen kanssa. Terveysasemien varastot yhdistetään KAKSin varaston kanssa vuoden 2011 aikana.

28 7 3. KOULUTUSTOIMIALA YHTEENSÄ TOTEUMA Menojen vähennys: TOT 2008 TOT 2009 SUUN 2010 SUUN 2011 Lukiokoulutus KAO YHTEENSÄ Suunnitelma : SUUNN SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN Lukiokoulutus YHTEENSÄ Toteutuma ja ennuste : TOT 2008 TOT 2009 ENN 2010 ENN 2011 Lukiokoulutus YHTEENSÄ Lukiokoulutus Koulutustoimiala vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymässä sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Koulutustoimialalla on toiminnan ja talouden kokonaisvaltainen hallinta ollut koko hallintokokeilun ajan keskeinen tavoite. Lukiokoulutuksessa on tavoitteena ollut toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin jotka ovat muodostuneet yksikköhintarahoituksesta sekä kuntarahasta. Lukiokoulutuksessa on tavoitteena ollut päästä opiskelijakohtaisessa kulussa valtakunnallisen keskiarvon tasolle. Opetushallituksen kustannustilaston mukaan vuonna 2005 Kainuun lukioiden toteutuneiden kustannusten opiskelijakohtainen kustannus oli 6547 (koko maan keskiarvo 5105 ) ja v. 2008, josta on saatavissa viimeisin tilastotieto, Kainuun lukioiden toteutuneiden kustannusten opiskelijakohtainen keskiarvo oli 6719 (koko maan keskiarvo oli 5976 ). Ero valtakunnalliseen keskiarvoon on lähes puolittunut. Kuntarahaa käytettiin koulutustoimialalla v ja v eli kuntarahaa on säästynyt Vielä merkittävämpi kuntarahan säästö on jos sitä verrataan kuntarahan käyttöön lukiokoulutuksen järjestämiseen vuonna Tosin valtionosuusjärjestelmän laskentapohjat ovat kokeilun aikana muuttuneet ja se osittain rajoittaa vertailukelpoisuutta. Lukiokoulutuksen kokonaistalouden hallintaa on ohjannut lukioon hakeutuvien määrä sekä tulevaisuuden toiminnan suunnittelu opiskelijamäärän kehitystä ennakoimalla.

29 8 v v v v.2007 v.2008 TP 2009 TA 2010 Kajaani Kuhmo Sotkamo Filiaali Lukiot yhteensä Taulukko1. Lukioiden opiskelijamäärä Alue/vuosi Kajaanin seutukunta ,4-21,3 Kehys-Kainuu seutukunta ,3-43,3 Kainuu ,7-17,9-27,7 Taulukko 2. Ikäluokkamuutos (%) vuoteen 2010 verrattuna Lukioiden opiskelijamäärä on pienentynyt vuodesta 2005 vuoteen opiskelijalla. Ikäluokkakehitys Kainuussa on laskeva myös tulevina vuosina. Opiskelijamäärän pieneneminen on luonnollisesti näkynyt myös käytännön toiminnassa. Koulutustoimialalla on tehty vuosien aikana paljon työtä koulutuksen kokonaisvaltaisen järjestämisen ja tehokkuuden eteen. Kustannuksia voidaan hallita riittävän kokoisilla opetus-ryhmillä. Jotta opetusta järjestetään, niin kurssille osallistuvia täytyy olla riittävästi ja sen takia kursseille on asetettu minimiryhmäkokorajat. Rajat ovat Kuhmossa ja filiaalilukiossa alhaisemmat kuin Kajaanissa ja Sotkamossa. Toisaalta kurssitarjontaa on videoopetusta käyttämällä voitu turvata monipuolinen kurssi-tarjonta kaikkien lukioiden opiskelijoille. Kurssien keskimääräinen osallistujamäärä on noin 20 opiskelijaa. vuosi kursseja 2686,0 2685,2 2525,1 2320,5 2275,2 %* ,0 94,0 86,4 84,7 Taulukko 3. Järjestetyt kurssit lukuvuosittain sekä vertaus lukuvuoteen Opetuksen taloudelliseen järjestämiseen on siis kiinnitetty koulutustoimialalla paljon huomiota. Lukiokoulutuksessa on henkilöstökulut luonnollisesti suurin kuluerä. Lukiokoulutuksessa ovat henkilöstökulut pienentyneet hallintokokeilun alusta vuodesta 2005 vuoteen eli 2,2 %. Vuonna 2005 henkilöstökulut olivat 81,3 % kaikista tuotoista ja v ,6 %. Opetuksen järjestelyjen kehittäminen on siis ollut varsin tuloksellista. Vuonna 2008 kurssien määrän väheneminen sai aikaan n euron säästön ja vuonna 2009 säästöä kertyi n euroa. Vuonna 2010 kurssien määrän vähenemisestä tulee säästöä Vuodesta 2011 varsinaisten säästötoimenpiteiden tekeminen tulee mahdottomaksi suhteutettuna nykyiseen toimipaikkaverkostoon ja opiskelijamäärän kehitykseen. HTV Koulutustoimiala 169,97 172,71 164,94 157,66 Taulukko 5. HTV2 koulutustoimialalla vuosina Henkilötyövuosien määrä on pienentynyt ja vähenemistä on tulossa myös tulevina vuosina. Henkilöstön määrä seuraa siis toteutettavan koulutuksen opiskelijamäärään perustuvaa tarvetta. Lukio-

30 9 koulutuksessa opettajatarve pienenee vuoden 2012 loppuun mennessä noin 10 päätoimisen opettajan verran verrattuna tämän hetkiseen opettajamäärään, mikäli syntyvä eläkepoistuma voidaan rakenteellisesti hyödyntää. Koulutustoimialalla on laadittu Kuhmon ja Suomussalmen tulevaisuuspolkuasiakirjat. Asiakirjojen mukaan yhteistyötä Kaon kanssa on tiivistetty. Kuhmossa on jo toteutettu lukion ja Kaon Kuhmon toimipisteen yhteinen paikallisjohtaminen joka käytännössä tarkoittaa lukion rehtorin toimimista myös Kaon toimipaikan paikallisjohtajana. Tästä syntyy säästöä lukiokoulutukselle n vuodessa. Yhteistyön seurauksena lukion opettajilla on sekä Kuhmossa että Suomussalmella tunteja Kaon toimipisteessä. Lukiokoulutus saa tuloja opetuspalvelun myynnistä ja opettajilla on riittävästi tunteja. Opiskelijamäärän pienentyessä myös tilantarve pienenee. Väljät tilat on tällä hetkellä erityisesti Kajaanissa, mutta Oppi 4:n peruskorjauksen takia Vuorikadun tiloista on Kaon hyvinvointialan käytössä noin viidennes tiloista. Säästöä vuositasolla tulee AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillisessa koulutuksessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa uskotaan opiskelijamäärän pysyvän vielä suhteellisen vakaan. Henkilöstömäärään ei ole odotettavissa muutoksia vuoteen 2012 mennessä. Suurin osa Kaon henkilöstöstä on opettajia ja sen tämän hetkinen määrä vastaa myös tarvetta. Ruokahuolto siirtyy Opintien osalta kesällä 2010 Kajaanin Mamsellin järjestettäväksi sekä Seppälän osalta kesällä Muutos koskee 9 henkilöä. Säästövaikutus on vuositasolla noin Kaon on aikuiskoulutuksessa merkittävin toimija Kainuussa. Sen asema on vahvistunut viime vuosina ja sen asema tullee säilymään myös tulevaisuudessa. Aikuiskoulutus on toiminut jonkin verran myös Kuusamossa ja tämäkin toiminta lisääntynee lähivuosina. Kaon osalta sekä rahoitus että myös henkilöstökulut pysyvät suhteellisen vakaana hallintokokeilun loppuun saakka. Vuokrien osalta on odotettavissa huomattavaa nousua pääomavuokrien osalta kun Opintiellä alkaa peruskorjaus Oppi 4 kesällä Ammatillisessa koulutuksessa on tavoitteena saada ylijäämäiset tilinpäätökset. Oppilaitoskiinteistöjen vuokrien osalta on odotettavissa huomattavaa nousua pääomavuokrissa kun Opintiellä alkaa peruskorjaukset. Jotta nousevasta kustannusrasituksesta selvitään, on muussa toiminnassa tapahduttava tehostumista. Suunnitelma : SUUN 2008 SUUNN SUUNN SUUNN 2011 Kainuun ammattiopisto Toteutuma ja ennuste : TOT 2008 TOT 2009 SUUNN SUUNN 2011 Kainuun ammattiopisto