Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:8. Työkalupakki. Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:8 Työkalupakki Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen Marjaana Gyekye ja Mirkka Rouhio

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä(t) - Författare - Author(s) Marjaana Gyekye, Mirkka Rouhio CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Työkalupakki - Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2005 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 27 s. Osanumero - Del nummer Part number 2005:8 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract - Työkalupakki - Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen on varhaiskasvatukseen suunnattu materiaali. Se on tehty Helsingin Kaupungin varhaisen tuen hankekokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden, Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihankkeen ja Kontulan Varhaisen Tuen Hankkeen, yhteistyönä. Työkalupakki on osa sitä materiaalia, joka jää hankkeista varhaiskasvatuksen henkilöstön käyttöön työn suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tueksi. Työkalupakki on mallinnus hankkeiden elinkaaren aikana saaduista kokemuksista ja tuloksista. Se sisältää kolme kokonaisuutta: 1. Suomi toisena kielenä -opetuksen vuosiympyrä. Osio antaa viitteitä mitä ja milloin muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten suomen kielen taitoa tukevia toimintamuotoja voidaan toteuttaa osana päiväkotiryhmän toimintaa vuoden aikana. Vuosiympyrä jäsentää suunnittelua. 2. Vuosaaren kieliharava. Kieliharava -työmallilla voidaan kartoittaa lasten suomen kielen taidon vaiheita ja suunnitella toimia kielen oppimisen tueksi sekä seurata lasten kielen oppimisen edistymistä. 3. Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa. Osiossa nostetaan yhteiseen keskusteluun seikkoja, joiden toteutumista on hyvä tarkastella varhaiskasvatussuunnitelmia tehtäessä ja tarkistettaessa doc Avainsanat - Nyckelord - Key words varhaiskasvatussuunnitelma; päiväkodit; perheet; lapset; monikulttuurinen; maahanmuuttajataustainen; äidinkieli; kielen kehitys; suomi toisena kielenä -opetus; seuranta; arviointi; yhteistyö Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 1 SISÄLLYS Saatteeksi 2 Osa 1: Suomi toisena kielenä -vuosiympyrä 3 Suomi toisena kielenä -opetuksen vuosiympyrä 4 - Aloituskeskustelu uuden perheen kanssa: Keskustelurunko 5 - Vuosiympyrän sisältöalueita 6 Kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa 6 Lapsen suomi toisena kielenä oppimisen tavoitteet 6 Kuvasta kertominen / sadutus 6 Kielitaitokartoitukset: Kettu- ja Lumiukko-testi 7 Kontrolloitu piirrostarkkailu 8 Yhteistyökumppaneita 8 Toiminnan arviointi 9 Eriytetty toiminta 9 Osa 2: Vuosaaren kieliharava 10 - Lähtökohtia suomi toisena kielenä -opetukseen päiväkodissa 11 - Kieliharava 12 - Kieliharava vaiheittain 14 - Suomen kielen oppimisen seuranta päiväkodissa (seurantalomake) 15 Osa 3: Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa 20 - Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa 21 - Vasutalo 22 - Maahanmuuttajatyön eri osa-alueet 23 - Miten teidän päiväkodissanne toteutetaan näitä maahanmuuttajatyön osa-alueita? 24 - Suomi toisena kielenä -tuki päiväkotiryhmässä 25 - Mitä suomi toisena kielenä -opetus päiväkodissa voi olla? 26 - Maahanmuuttajatyön kenttä 27

4 2 SAATTEEKSI TYÖKALUPAKKI - Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen on päivähoidon henkilökunnalle suunnattu paketti, joka on tehty Merirastila-Rastilan ja Kontulan Varhaisen Tuen Hankkeiden yhteistyönä. Työkalupakki on osa sitä materiaalia, joka jää projekteista helpottamaan päiväkotien johtajien sekä hoito- ja kasvatushenkilöstön työtä. Työkalupakki on mallinnus projektin aikana saaduista kokemuksista ja tuloksista. Se sisältää kolme kokonaisuutta: 1. Suomi toisena kielenä -opetuksen vuosiympyrä, 2. Vuosaaren kieliharava 3. Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa. Maahanmuuttajatyö on yksi osa monikulttuurisuutta päivähoidossa. Se ei ole silti ainut monikulttuurisuustekijä. Maahanmuuttajatyöllä tässä tarkoitamme työtä, jota tehdään niiden perheiden kanssa, joissa kumpikin vanhempi on maahanmuuttajataustainen. He voivat olla myös kahden kulttuurin perheitä, joissa puhutaan kahta tai useampaa kieltä. Lisäksi päivähoidon asiakkaina on enenevässä määrin perheitä, joista toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen jonkin muun kielinen ja kulttuuritaustainen. Lapsi, jonka kumpikin vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, on maahanmuuttajataustainen lapsi. Tilan säästämiseksi tämän työn joissakin kaavioissa käytetään myös mamu-lapsi - lyhennettä tarkoitettaessa maahanmuuttajataustaista lasta. Samasta syystä mamulyhennettä on käytetty myös viitattaessa maahanmuuttajatyön foorumiin tai maahanmuuttajatyöhön. Työkalupakissa on pyritty hahmottamaan, miten monikulttuurisuus-näkökulma sekä suomi toisena kielenä -opetus tulisi sijoittua päiväkodin perustyöhön. Vuosiympyrä kokoaa konkreettisesti sen, mitä mielestämme vuoden aikana tulisi huomioida suomi toisena kielenä -opetuksen toteutuksessa ja se voi siten toimia vuosisuunnittelun jäsentämisen välineenä. Kieliharava-työmalli on Vuosaaressa (Helsingissä) kehitetty menetelmä lasten kielitaidon arviointia ja seurantaa varten. Se voi toimia myös oman työn suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Viimeisessä kokonaisuudessa on havainnollistettu niitä maahanmuuttajatyön elementtejä, jotka tulisi ottaa huomioon päiväkodin työn suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Samoin tarkastellaan monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajatyön kokonaisuuden linkittymistä varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä kokonaisuutta voi käyttää yksikkökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen tukena. Työkalupakissa olemme pyrkineet kuvaamaan niitä hankkeen aikana opittuja, koettuja ja nähtyjä asioita ja oivalluksia, joita olemme pitäneet tärkeinä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämisen kannalta. Mielestämme suomi toisena kielenä -opetus on yksi osa suurempaa monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajatyön kokonaisuutta. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että lapsi saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden. Jotta päiväkotihoidossa oleva lapsi voisi saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden mahdollisimman varhain, on syytä tarkastella päiväkodin toimintakulttuuria ja mitä sen osa-alueita kannattaisi kehittää. Helsingissä Marjaana Gyekye ja Mirkka Rouhio

5 3 TYÖKALUPAKKI: OSA 1 SUOMI TOISENA KIELENÄ -VUOSIYMPYRÄ

6 4 SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN VUOSIYMPYRÄ SYKSY; Nimeämistä teemoittain: KEVÄT: minä / kehonosat Tekemisiä kuvaavia sanoja koti / perhe Adjektiiveja lähiympäristö / päiväkoti Spatiaaliset käsitteet vaatteet Toimintaohjeiden mukaan toimiminen hedelmät / kasvikset Kertovaa puhetta eläimet Puheen tuottaminen värit lukukäsitteitä Huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa asiat, joissa lapset tarvitsevat tukea. LOKAKUU MARRASKUU SYYSKUU JOULUKUU S2 -seurantalomakkeen täyttöä Kielikonsultaatio huolta herättävistä lapsista Kettutestit tehtynä lokakuun puoleen väliin mennessä 3.-6v. Kuvasta kertominen /sadutus S2 suunnitelma Leopsiin tai lapsen hoito- ja kasvatussopimukseen Aloituskeskustelut uusien perheiden / vanhempien kanssa ELOKUU Joulun aika ja juhlia; mamulapsille tarvittaessa erityettyä toimintaa Toiminnan arviointia ja kirje vanhemmille joulun ajasta Hoito- ja kasvatuskeskustelut ja Leopsin teko vanhempien kanssa HEINÄKUU TAMMIKUU Eskareille Lumiukko -testit tai KPT S2 -opetuksen suunnittelu Kouluvalmiustestit tarvittaessa 30.1.mennessä KESÄKUU HELMIKUU Kielikonsultaatio; ohjeistus, mitä lapsen kanssa tehdään Seurantalomakkeen täyttö tehtynä Kouluun ilmoittautuminen ja esiopetukseen haku (helmikuun puoliväli) Vanhempainilta tms.; kouluinfo ja esiopetukseen haku kuvasta kertominen /sadutus Leopsit kouluun (esikoulululaisten seurantalomakkeet tehtynä + mukaan) MAALISKUU Kettutestiuusinnat TOUKOKUU HUHTIKUU M. Gyekye & M. Rouhio 2004

7 ALOITUSKESKUSTELU UUDEN PERHEEN KANSSA: KESKUSTELURUNKO 5 Monikulttuurisen vanhemman kanssa käytävän ensimmäisen keskustelun tueksi (työntekijälle). Keskustelu suositellaan pidettäväksi tutustumisviikon aikana. Kerro, että keskustelu on tutustumista varten ja vastaaminen on vapaaehtoista. 1. Perhesuhteet - Kuinka monta lasta perheessä on? - Minkä ikäisiä sisarukset ovat? - Lapsen ja vanhempien nimet? - Miten nimi lausutaan? - Miten vanhemmat toivovat heitä puhuteltavan (etunimellä, Tonyn äiti)? 2. Perheen historia/lapsen historia - Mistä maasta perhe on tullut? - Mitä perhe on tehnyt kotimaassa; työ, asuminen maalla / kaupungissa)? - Millaisten vaiheiden kautta perhe on saapunut Suomeen? - Kuinka kauan perhe on ollut Suomessa? 3. Kieli - Vanhempien kielitaito (suomi, englanti, ranska tms.), lapsen äidinkieli kirjataan suomen kielen oppimisen seurantalomakkeeseen - Suositellaan puhumaan omaa äidinkieltä kotona (kerrotaan eduista) 4. Uskonto - Millä tavalla uskonto vaikuttaa lapsen elämään? - Ruokailu? - Vietetäänkö lapsen syntymäpäiviä? - Saako ottaa valokuvia? - Minkälaisia juhlia perhe viettää? - Voiko lapsi osallistua päiväkodin juhliin? - Minkälainen musiikkiperinne perheellä on? 5. Kerrotaan päiväkodin toiminnasta - Päivä- ja viikko-ohjelman lisäksi kerrotaan, mitä päiväkoti toivoo vanhemmilta, jotta hoito onnistuisi kaikkien odotusten mukaisesti => muista kertoa että suomen kielen oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi käy säännöllisesti päiväkodissa - Henkilökunta on vaitiolovelvollista: keskustelut käydään yleensä kahden kesken; henkilökunta ei saa puhua toisten perheiden asioista - Varhaiskasvatus on asiakaspalvelua, mielellään kuullaan toiveita ja palautetta: vanhemmat voivat aina kysyä, jos jokin asia askarruttaa - Henkilökuntaa kutsutaan yleensä etunimellä - Kerro, kuinka monta koulutettua työntekijää ryhmässä on ja keitä muita ryhmässä työskentelee - Toiminta on opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista toimintaa: sisältöalueista on hyvä kertoa; leikin merkityksestä lapsen arjessa; uskontokasvatuksesta erityisesti, ettei se ole käännyttävää - Päiväkodin yhteistyötahot: kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), neuvola, koulu, puheterapeutti, lastensuojelu (ls) - Lapsen fyysinen rankaiseminen on kiellettyä Suomen laissa: varhaiskasvatuksessa ei käytetä fyysisistä rankaisua => kerro, miten ei-toivottuun käytökseen puututaan - Lapsen hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa päiväkodin toiminnassa - Noin 1-2 kuukauden kuluttua käydään hoito- ja kasvatuskeskustelu

8 6 VUOSIYMPYRÄN SISÄLTÖALUEITA: KASVATUSKESKUSTELUT VANHEMPIEN KANSSA Tulkkipalvelut: Asioimistulkkikeskus, puh. (09) / tulkkivälitys Lingua Nordica Oy, puh. (09) , Kulttuuritulkkien apua ongelmatilanteisiin: Väestöliiton Kotipuu, puh. (09) , Mitä keskustelussa on hyvä ottaa esille? Katso myös keskustelurunko uuden perheen kanssa käytävää keskustelua varten. LAPSEN SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPPIMISEN TAVOITTEET Kielitaitokartoituksen jälkeen jokaiselle lapselle on hyvä tehdä henkilökohtaiset tavoitteet suomen kielen oppimisen kannalta. Esiopetuksessa olevan lapsen suunnitelma kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan LEOPSiin (kts. Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma). Alle 6 -vuotiaiden suunnitelman voi liittää hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Suunnitelma tehdään mahdollisimman konkreettiseksi: esim. lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan (nälkä, kylmä ym.) tai lapsi oppii värit jne. KUVASTA KERTOMINEN / SADUTUS Perusajatuksena sadutuksessa on, että lapsi kertoo itse keksimänsä kertomuksen, jonka aikuinen kirjoittaa muistiin. Menetelmä antaa lapsille tilaisuuden tulla kuulluiksi ja aikuisille oppia kuuntelemaan lasta. Sadutus on pinnalta katsoen yksinkertainen tapahtuma. Se vaatii vain kynän ja paperia, kertojan ja kuuntelijan. Jos sadutat lasta tai lapsiryhmää, sano hänelle tai heille: "Kerro satu. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat." Piirtäminen on lapselle luontainen ilmaisutapa ja lapsi myös mielellään kertoo piirtämistään kuvista. Sadutuksessa voi käyttää lapsen omaa piirustusta tai mitä tahansa kuvia, joista lapsi kertoo tarinan. Lapsen kertoma tarina on arvokas jo sellaisenaan. Tarinaa voi käyttää myös kertova puheen arvioinnin välineenä. Tällöin sadutuksista voi erottaa kolme eri sadutustyyppiä: 1. Nimeäminen: lapsi nimeää asioita, mutta ei kerro tarinaa suomen kielellä. 2. Lauseketjut: sadutuksessa ei ole vielä yhtenäistä juonta vaan lapsi kertoo erillisiä lauseita eri asioista. 3. Juonellinen juttu: edellyttää huomattavasti kehittyneempää kielitaitoa; se on pieni, yksinkertainen ja looginen tarina.

9 7 KIELITAITOKARTOITUKSET: KETTU- JA LUMIUKKO-TESTI Kettu-testi (Korpilahti - Eilomaa), on 3-vuotiaiden puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä. Se on suunniteltu sekä päiväkotien, lastenneuvoloiden että puheterapeuttien tarpeisiin. Sitä käytetään myös monikielisten ja monikulttuuristen lasten suomen kielen arvioinnissa suuntaa antavana välineenä. Testissä kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueet: 1) nimeäminen, max.8p 2) kielen ymmärtäminen, max.8p. 3) toimintaohjeet/ spatiaaliset käsitteet, max.8p. 4) ääntäminen, puheen ymmärrettävyys, max.3p. 5) kertova puhe, max.18p. 6) taivutusmuodot, max.8p. 7) värit ja lukumäärät max.4p 8) lausepituus, max.3p. Kettu -testin yhteispistemäärä on 60p. Testin ohjeistuksen mukaan ei-suomenkielisten lasten kielitaidon pistemäärää (kolme-, neljävuotiailla 40 / 60 p. ja viisivuotiailla 45 / 60 p.) ei tule käyttää lapsen testituloksen raja-arvona, mikäli lapsi on ollut päivähoidossa lyhyemmän ajan kuin yhden toimintakauden. Lumiukko-testi (P. Korpilahti) on viisivuotiaiden lasten kielitaitoa kartoittava puheseula. Seula kartoittaa kertomuksen omaisella tavalla suomen kielen taitotasoa kolmessatoista osiossa, jotka kuuluvat kielitaidon eri osa-alueisiin: 1) kertova puhe, 2) kielen ymmärtäminen, 3) puhemotoriikka, 4) auditiivinen sarjamuisti, 5) lausetoisto, 6) nimeäminen ja ääntäminen, 7) käsitteet ja toimintaohjeet, 8) muut huomiot. Puheterapeutit, päivähoidon kiertävät erityislastentarhanopettajat (keltot) ja koulupsykologit tuntevat testin ja siksi seula on myös yhteistyökumppaneille informatiivinen. Seulan arviointiasteikko on: hyväksytty = H, virheellinen = V, kieltäytyy = K Lumiukko-testiä on pidetty aihepiirinsä vuoksi liian kulttuurisidonnaisena (lumiukko saunassa) ja siksi maahanmuuttajataustaisen perheen lapselle huonosti soveltuvana. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että lapset oivaltavat varsin nopeasti saunan yhteyden omaan kokemuspiiriinsä, kun aiheeseen ensin johdatellaan keskustelulla lapsen omista kokemuksista uimahallissa / saunassa käynneistä. Suuri osa päiväkotiin tulevista maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsista on syntynyt Suomessa. Mikäli lapselle tehdään mikä tahansa testinomainen tehtävä, on tehdyn tehtävän tuotos (tulos) oltava ensisijaisesti työntekijälle arvioimisen ja suunnittelun työväline: millä kielen oppimisen osa-alueilla lapsi tarvitsee eniten tukea ja miten oppimista voidaan edistää. Kettu-testiä ja Lumiukko-testiä voi tilata osoitteesta:

10 8 KONTROLLOITU PIIRROSTARKKAILU eli KTP Tove Krogh / Ritva Rauhala Kontrolloidun piirrostarkkailun avulla on mahdollista tutkia: o koko ryhmän toimintatasoa o lasten kykyä kuunnella o keskittymistaitoa o kykyä työskennellä itsenäisesti o tiedon käsittelyä ja hallintaa o motoriikkaa o kielellistä ymmärtämistä ja käsitteiden hallintaa o piirtämisilmaisua Materiaalit: o 5-6 -vuotiaat: paperi A3 o 6-7 -vuotiaat: paperi A4 o musta tai muu voimakasvärinen huopakynä o havainnoitsijalla tarkkailulomake, jossa lasten nimet ja iät valmiina Tehtävän anto: o Lapsia kehotetaan kuuntelemaan tarkkaavaisesti. Jokainen ohja sanotaan vain yhden kerran. Ohjeet ovat pelkästään kielellisiä. Lapset saavat vilkuilla ympärilleen ja edetä haluamassaan järjestyksessä. HUOM! Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä raportista s.79 ja s.80 löytyy maahanmuuttajataustaisille lapsille sovellettu versio KPT -kokeesta: Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2001:8. Työ löytyy Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sisäisestä tietoverkosta, sosnetistä: Katso myös: YHTEISTYÖKUMPPANEITA Päivähoidon erityistyöntekijät: Elto / Kelto / Relto Alueellinen suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja Koulu Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä Opettajat Koulupsykologi (kouluvalmiusarvio) Terveysasema Neuvolaterveydenhoitaja Puheterapeutti Psykologi

11 9 TOIMINNAN ARVIOINTI Toiminnan arviointi osana omaa ja työryhmän työtä on haastava tehtävä. Kaikki arviointiin tarvittavat elementit ovat kuitenkin olemassa. On hyvä tehdä itselleen silloin tällöin kysymyksiä: o Tiedostanko, mihin arvoihin oma toimintatapani perustuu? o Miten kohtaan lapsen ja hänen vanhempansa? o Miten puhun? Keskustelenko lasten kanssa? o Onko minulla usein kiire? o Pysähdynkö kuuntelemaan lapsen asiaa? o Tiedänkö, miten lapsi voi ryhmässäni? o Mitä lapsi on oppinut? o Mikä on nyt eri tavoin kuin aiemmin (esimerkiksi lapsen aloittaessa syyskauden alussa päivähoidon)? o Mistä tiedän, että jokin muutos on tapahtunut tai lapsi on oppinut uutta? o Miten perustelen toimintaani? o Miten usein keskustelen kasvatuksellisista ja pedagogisista asioista työryhmäni kanssa? ERIYTETTY TOIMINTA Päiväkotikulttuuriin kuuluu sekä suomalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyvää toimintaa että kristillisiin perinteisiin liittyviä juhlia jne. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä halua oman vakaumuksensa vuoksi lastensa osallistuvan kristillisiin perinteisiin pohjautuviin tapahtumiin. Perheen vakaumusta kunnioitetaan. Ei riitä, että muihin uskontokuntiin kuuluvat lapset vain jäävät pois päiväkodista tai huolehditaan pelkästään lasten valvonnasta muiden mennessä esimerkiksi joulukirkkoon. Eri uskontokuntiin kuuluvien perheiden lapsille tulee järjestää tavoitteellista rinnakkaistoimintaa (esim. eettisen orientaation lähtökohdista). Vanhempien tulisi voida tuoda lapsensa päiväkotiin esimerkiksi myös joulun aikana tietäen, että perheen vakaumukselliset lähtökohdat huomioidaan lasten vaihtoehtoisen toiminnan suunnittelussa. Eri kulttuureista tulevien vanhempien kanssa voi suunnitella myös toiminnan (esim. muiden kulttuuriperinteiden juhlien) järjestämistä osana päiväkodin kulttuurisuuskasvatusta. Muihin uskontokuntiin kuuluvien perheiden vakaumuksen huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita suomalaisten perinteiden tai uskonnollis-katsomuksellisen orientaation kieltämistä. Tiedottaminen esimerkiksi kirjeitse on hyvä tapa kertoa päiväkodin eriytetyn toiminnan vaihtoehdoista. Kirje ei kuitenkaan korvaa suullista tiedottamista keskustelua vanhempien kanssa.

12 10 TYÖKALUPAKKI: OSA 2 VUOSAAREN KIELIHARAVA

13 11 Helsingin kaupungin varhaisen tuen projekti Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihanke Suomi toisena kielenä -opetus Marjaana Gyekye, projektityöntekijä marjaana.gyekye@hel.fi LÄHTÖKOHTIA SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEEN PÄIVÄKODISSA: MONIKULTTUURISELLA LAPSELLA ON TARVE OPPIA SUOMEN KIELI Suomi toisena kielenä -opetus on osa päiväkodin perustehtävää: Mitä tarvitaan? Miten toimitaan? -sitoutunut aikuinen -yhteistyö vanhempien -vuorovaikutteinen lapsi- kanssa aikuissuhde -yhteistyö äidinkielisen -vertaissuhteita lasten kanssa opettajan kanssa - ikätasoinen äidinkieli -pedagogiikka rutiineihin -aikaa -yksilö- ja pienryhmäopetusta -seuranta Mihin lapsi tarvitsee suomen kieltä? -leikkiin -oppimiseen -kaksikielisen identiteetin rakentamiseen -mahdollisuuden saamiseen Vuosaaren kieliharava; - kielitaitokartoitukset - konsultaatiokierto - seurantalomake - verkostoyhteistyö Tavoitteena tasavertainen osallisuus: -lapsen tuen tarvetta ei määritä riittämätön suomen kielen taito, -lapsi ei halua erottua joukosta vaan olla kuten muutkin EI PUHETTA LAPSELLE vaan PUHETTA LAPSEN KANSSA

14 12 KIELIHARAVA Helsingissä on n lasta päivähoidossa. Näistä lapsista n.1900 lasta puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Eri kieliryhmiä on n. 50; venäjän ja somaliankielen ryhmät ovat määrällisesti suurimmat (v. 5 / 2004). Päiväkotien lapsiryhmien työntekijöillä on ollut vaikeata arvioida lasten suomen kielen taitoa ja seurata kielen oppimista, koska päivähoidossa ja yhteistyöverkostossa ei ole ollut soveltuvaa välinettä käytettävissä. Kieliharava - työmalli on kehitetty (2003) Helsingissä, Vuosaaressa, alun perin paikalliseen tarpeeseen ja käyttöön. Työmallissa pyritään yhteistyössä kiertävien erityislastentarhanopettajien, puheterapeuttien, suomi toisena kielenä - lastentarhanopettajan (S2-lto) ja lapsiryhmän työntekijöiden kanssa löytämään mahdollisimman varhain ne lapset, jotka suomen kielen oppimisessaan tarvitsevat lisätukea. Kieliharavan ensimmäinen vaihe on kartoittaa Kettu-testillä (3v.)puheseula, jossa raja-arvot äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuville lapsille) lasten suomen kielen taitotasoa. Ryhmän työntekijä tekee kartoituksen niille oman ryhmän lapsille, jotka ovat täyttäneet kolme vuotta ja jotka ovat olleet päiväkodissa yhden toimikauden tai joiden kielen oppiminen muuten herättää huolta. Toisessa vaiheessa kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja S2- lastentarhanopettaja konsultoivat päiväkotiryhmiä Kettu-testien ja ryhmätilannehavaintojen pohjalta. Ei ole helppoa erottaa, milloin lapsen vaikeus johtuu kielitaidon riittämättömyydestä, milloin kielellisestä erityisvaikeudesta ja milloin taas muusta kehityksellisestä seikasta. Moniammatillisessa konsultaatiossa voidaan opastaa ryhmän työntekijöitä ohjaamaan vanhempia ottamaan yhteys neuvolaan lähetteen saamiseksi lapselle puheterapiaan. Esiopetusikäisen kohdalla työntekijöitä askarruttaa usein missä tilanteessa on puolestaan syytä ohjata vanhempia hakeutumaan lapsen asiassa kouluvalmiusarviointiin. Konsultaatiolla on mahdollista tarjota ryhmätyön tueksi entistä laajempaa näkemystä lapsen suomen kielen oppimisesta. Kolmannessa vaiheessa (konsultaation jlk.) ryhmät ottavat käyttöön suomen kielen oppimisen seurantalomakkeen suomea toisena kielenään oppiville ja kaksikielisille lapsille. Seurantalomakkeen avulla seurataan lapsen suomen kielen oppimisen edistymistä. Seuranta(lomake) on myös tukena lapsiryhmässä työskenteleville oman työn arvioinnissa ja suunnittelussa. Lomake käydään vuosittain läpi vanhempien kanssa. Seurantalomaketta on mahdollista käyttää myös pohjana lapsen suomen kielen oppimisen suunnitelman kirjaamisessa hoito- ja kasvatussuunnitelmaanja lapsen esiopetussuunnitelmaan (LEOPSiin). Se siirtyy vanhempien suostumuksella kouluun ja tarvittaessa verkostossa yhteistyökumppaneille. Seurantalomake on laadittu Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihankkeen aloitteesta yhdessä Vuosaaren sosiaali-, terveys-, ja opetusviraston moniammatillisen työryhmän kanssa niin, että Meri-Rastilan - Rastilan päivähoitoalueen päiväkotien henkilöstöstä koostuva suomi toisena kielenä -vastuutiimi kommentoi ja teki muutosehdotuksia.

15 13 Neljännessä vaiheessa kielitaitokartoitus uusitaan: esiopetuksessa oleville lapsille tehdään Lumiukko-testi (5v. puheseula) tammikuun loppuun mennessä, jolloin vanhemmat tekevät päätökset lapsensa kohdalla kouluvalmiustutkimuksiin hakeutumisesta. Kettu-testi uusitaan kevätkauden lopulla kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille. Esiopetusikäisten kohdalla Kettu-testin uusiminen on vielä keväällä perusteltua, jos syksyllä tulos on jäänyt alle maksimipistemäärän (60p). Tavoitteena tulisi olla, että esiopetusikäiset voisivat saada viimeistään esiopetusvuoden loppuun mennessä Kettu-testistä täyden pistemäärän. Kouluun menevän maahanmuuttajataustaisen perheen lapsen suomen kielen tulisi voida olla parempi kuin suomenkielisen kolmivuotiaan lapsen suomen kielen taito. Vuosaaren kieliharava on otettu Vuosaaressa käyttöön uutena työmenetelmänä ja yhteistyömuotona syksyllä Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Monen lapsen kohdalla on saatu lapselle varhaisempi tuki kuin ilman uutta käytäntöä. Merkittävää on myös se, että henkilökunnalta on vapautunut voimavaroja pohtimisesta toimintaan. Lapsen asioiden parissa työskentelee useamman alan ammttilaisia. Moniammatillisessa yhteistyöverkossa on mahdollisuus oppia toisilta ja saada uusia näkökulmia omaan työhön. Miksi suomen kielen oppimisen seurantalomaketta tarvitaan? o Henkilökunnan epätietoisuus, mitä ja kuinka paljon lapsen pitäisi hallita suomen kielellä koulun alkuun mennessä seurantalomake ryhmätyöntekijöille täytettäväksi työn suunnittelu / arviointi Miten seurantalomake on muokattu? o Esi- ja alkuopetuksen PORTTI -arviointi suuntaa antavana pohjana o Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihankkeen projektityöntekijä ja korttelitalon tiloissa työskentelevä puheterapeutti kokosivat lomakkeen pohjan työryhmä työsti (puheterapeutit, kiertävät erityislastentarhanopettajat, koulupsykologi, korttelitalon koulun S2-opettaja) ja alueen päiväkotien henkilöstö ja alueen S2-vastuutiimi teki muutosehdotuksia lomakkeeseen Miten seurantalomaketta käytetään? o Vanhempien kanssa keskusteluissa o Vanhempien luvalla yhteistyössä verkoston kanssa tiedon siirrossa o Kouluopetuksen järjestämiseksi Hyöty? Seurantalomakkeen merkittävä hyöty on, että osallisille muodostuu yhteinen käsitys siitä, millainen suomen kielen taitotaso lapsen tulisi varhaiskasvatuksen aikana saavuttaa.

16 14 KIELIHARAVA VAIHEITTAIN KIELITAIDON ALKUKARTOITUS: Kettu-testi (3v. kielitaitoa kartoittava seula) kaikille äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuville sekä niille lapsille, joiden kielen kehitys herättää kysymyksiä, syyskuun loppuun mennessä (lastentarhanopettaja / lastenhoitaja). KIELIKONSULTAATIO HENKILÖKUNNALLE: kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti, S2-lastentarhanopettaja kiertävät päiväkodeissa lokakuun aikana => sovitaan yhteisesti mahdollisesti tarvittavien jatkotoimenpiteiden käynnistämisestä. Monikulttuurisille lapsille SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SUUNNITELMAn kirjaaminen hoito - ja kasvatussuunnitelmaan/ lapsen esiopetussuunnitelmaan (vanhemmat osallisia!). SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA päiväkotiryhmässä: Suomen kielen oppimisen seurantalomake käyttöön 3-7vuotiaille suomea toisena kielenään oppiville ja kaksikielisille lapsille o Suomen kielen oppiminen jaettu kolmeen vaiheeseen: a) suomi uutena kielenä b) suomen kielen oppimisen alkeet, c) suomen kielen omaksuminen o Lukutaidon kehittyminen (esiopetusikäisillä): a) esivaihe b) lukutaidon alkeet Sadutus, mahdollinen lisänä käytettävä seurantaväline: o lapsen kertomus kuvasta (tai ilman kuvaa) kirjataan sanatarkasti arviointi: nimeäminen / lauseketjuja / juonellinen juttu o voidaan toistaa: muutos havaittavissa konkreettisesti. KIELITAIDON KARTOITUKSEN TOISTAMINEN Lumiukko-testi tammikuussa esiopetusikäisille (5-vuotiaiden kielitaitoa kartoittava seula) koulukypsyystestiä tarvitsevista tieto koulupsykologille tammikuun loppuun mennessä. Kettu-testin uusiminen keväällä kolme- viisivuotiaille sekä niille esiopetusikäisille, joiden Kettu-testin tulos syksyllä oli alle 60 pistettä. SEURANTALOMAKE KOULUUN LEOPSin mukana Marjaana Gyekye

17 SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA PÄIVÄKODISSA suomea toisena kielenä puhumaan oppiville ja kaksikielisille lapsille (E.M.A. PROJECT CENTRAL:n / Esi- ja alkuopetuksen PORTTI- arvioinnin kaksikielisten oppilaiden kielellisen kehityksen seurantalomakkeen pohjalta muokattu versio päiväkoteja varten: Helsingin kaupungin varhaisen tuen projekti; Meri-Rastilan Rastilan päiväkotihanke yhteistyössä Vuosaaren sosiaali-, terveys-, ja opetusviraston moniammatillisen työryhmän kanssa 8/2003) Seurantalomake käydään läpi lasten vanhempien kanssa vuosittain hoito- ja kasvatuskeskusteluissa ja esiopetusikäisten kohdalla lapsen esiopetussuunnitelman tekemisen yhteydessä sekä tarvittaessa ennen esiopetusvuoden päättymistä. Lapsen nimi: Kutsumanimi: Syntymäaika: Maa, jossa lapsi on syntynyt: Kotiosoite: Lapsen äidinkieli: Kotona puhuttava kieli / kielet: Vanhempien äidinkieli (-kielet), Äiti: Isä: Ikä, jolloin lapsi on tullut ensimmäisen kerran päivähoitoon, kerhoon, tms. suomenkieliseen toimintaan: Onko sisaruksia (x)? Kyllä: Ei: Sisarusten nimet ja iät: Nykyinen päiväkoti: Puh.: Osoite: Aiemmat hoitopaikat: Muuta: Seurantalomakkeen saa antaa tarvittaessa muille päiväkodin yhteistyökumppaneille (kiertävä erityislastentarhanopettaja/ neuvola/ puheterapeutti/ koulupsykologi) ja lapsen esiopetussuunnitelman Leops:in mukana kouluun (x), Kyllä: Ei: Huom! Vanhemmilta kysytään, puhuvatko maahanmuuttajataustaisen lapsen sisarukset kotona keskenään suomea ja missä iässä suomen puhuminen alkoi. Tieto kirjataan seurantalomakkeen s.2-5 alareunassa olevaan muuta huomioitavaa -kohtaan. 15

18 Kielitaitoa arvioidaan syys- ja kevätkaudella. Merkintä tehdään vasempaan sarakkeeseen, jos lapsella on vasta ollut syntymäpäivä ja oikeaan jos syntymäpäivä on tulossa. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. KIELELLINEN KEHITYS, VAIHE pvm kommentteja (myös pvm.) YKSI: Suomi uutena kielenä (vaihtoehto merkitään: rasti / kyllä = toteutuu, ei = ei toteudu) 1. Puhuu enimmäkseen äidinkieltään 2. Toimii yksinkertaisten tilannesidonnaisten ohjeiden mukaan (esim. mennään ulos, laita lelut laatikkoon) 3. Ilmaisee tarpeitaan osittain eleillä, osittain yksittäisillä sanoilla 4. Esittää kysymyksiä (mikä, mitä..?) 5. Puhuessaan sekoittaa kielet samassa virkkeessä (Huom! Kielten sekaantumisella on kielen oppimisen eri vaiheissa eri merkitys) 6.Vastaa yhdellä sanalla ja osaa joidenkin esineiden tai asioiden nimet suomeksi 7. Osallistuu sormileikkeihin ja loruihin ym. 8. Pystyy toistamaan tuttuja fraaseja, ääntäminen paranee jatkuvasti: sanaa sanaa - virkkeitä 9. Vastaa kysymykseen yksinkertaisella suomenkielisellä lauseella (jonka ei tarvitse olla kieliopillisesti oikein) 10. Käyttää suomen kieltä kertoessaan tarpeistaan, usein lyhyinä ja puutteellisina lauseina 11. Aloittaa keskustelun suomeksi: - yhden henkilön kanssa - ryhmässä Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä): 16

19 Kielitaitoa arvioidaan syys- ja kevätkaudella. Merkintä tehdään vasempaan sarakkeeseen, jos lapsella on vasta ollut syntymäpäivä ja oikeaan jos syntymäpäivä on tulossa. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. KIELELLINEN KEHITYS, VAIHE pvm kommentteja (myös pvm.) KAKSI: Suomen kielen oppimisen alkeet 12. Sanavarasto laajenee, mutta rajoittuu vielä arkipäivän aiheisiin 13. Ymmärtää yksinkertaisia - adjektiiveja (iso pieni) - paikanmääreitä (edessä takana) - tunnistaa vastakohtia (puhdas likainen) 14. Viestii sujuvasti, vaikka tekee virheitä (esim. kielioppivirheet sallittuja) 15. Noudattaa käsitteitä sisältäviä ohjeita (esim. voisitko hakea sinisen pallon ylähyllyltä, laita lusikka lautasen viereen). 16. Selviää konfliktitilanteissa suomen kielellä - aikuisen avulla - joskus itsenäisesti - useimmiten itsenäisesti 17. Osaa nimetä tunteita suomen kielellä - yhdellä sanalla (esim. kipeä, surullinen) - kahdella sanalla (esim. tyttö iloinen, ikävä äitiä, minuun sattuu) - lyhyellä lauseella (esim. minä olen iloinen, minulla on paha mieli) Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä): 17

20 18 Kielitaitoa arvioidaan syys- ja kevätkaudella. Merkintä tehdään vasempaan sarakkeeseen, jos lapsella on vasta ollut syntymäpäivä ja oikeaan jos syntymäpäivä on tulossa. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. KIELELLINEN KEHITYS, VAIHE pvm kommentteja (myös pvm.) KOLME: Suomen kielen omaksuminen 18. Esittää kysymyksiä: (miksi, miten, mihin, milloin?) 19. Osaa antaa yksinkertaisia ohjeita (esim. leikin tai pelin aikana: anna pallo minulle, nyt voi katsoa) 20. Viestintätaidot kehittyvät; osallistuu ryhmässä käytäviin keskusteluihin 21. Osaa -selostaa tarinan juonen kuulemansa perusteella - ja pystyy arvaamaan tulevia tapahtumia (looginen päättely) 22. Alkaa tuottaa kieliopillisesti oikeita ilmaisuja - käyttää myös sivulauseita 23. Pystyy selittämään syy- ja seuraussuhteita; mitä tapahtuu ensin ja mitä siitä seuraa (esim. kun muki kaatuu, niin maito valuu lattialle) Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä):

21 Sarakkeeseen merkitään päivämäärä ja lapsen ikä (esimerkiksi: / 6,5 v.) 19 LUKUTAIDON KEHITTYMINEN: VAIHE YKSI: Suomi uutena kielenä - esivaihe 1. Visuaalinen erottelukyky: löytää kaksi samanlaista kuvaa 2. Osaa nimetä - kirjaimia - numeroita - erottaa kirjaimet numeroista 3. Ymmärtää, että kirjoitettu kieli merkitsee jotakin sekä kirjoissa että ympäristössä 4. Tietää oikean lukusuunnan 5. Osaa tavuttaa sanan esim. taputtamalla Pvm ikä kommentteja (myös pvm.) VAIHE KAKSI: Pvm Lukutaidon alkeet ikä 6. Tunnistaa kuulemansa perusteella äänteen - sanan alussa - sanan lopussa - löytää riimiparit 7. Ymmärtää äänteen ja kirjaimen vastaavuuden 8. Yhdistää sanan ja kuvan 9. Alkaa tunnistaa ja ymmärtää oppimisympäristössä esillä olevia sanahahmoja (tai merkkejä, mainoksia) 10. Osaa arvata tuntemattomia sanoja omaksumansa sanaston puitteissa Huom! Lukemaan oppimisen seuranta tehdään alkuopetuksessa Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä): kommentteja

22 20 TYÖKALUPAKKI: OSA 3 MAAHANMUUTTAJATYÖ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMASSA

23 MAAHANMUUTTAJATYÖ 21 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMASSA Päivähoidon yleiset tavoitteet ja periaatteet on kiteytetty lauseisiin: Lasten varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta, jotka nivoutuvat toisiinsa (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Varhaiskasvatus Helsingissä; esite). Lapsiryhmässä työskentelevän hoito- ja kasvatushenkilöstön työskentelyä ohjaa tavoitteellinen suunnitelma. Suunnitelma on kuin kerrostalo, jonka olemme nimenneet Vasutaloksi. Kerrokset rakennetaan kivijalan päälle. Taloa suojaa katto. Hyvin rakennetussa talossa on turvallista ja lämmintä. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on Vasutalon kivijalka. Helsingissä Vasuprosessi on käynnistynyt ja päivähoitoalueilla on aloitettu varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentely. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien juuret ovat koko ajan valtakunnallisessa suunnitelmassa ja rakentuvat kuten kerrostalon kerros erilaisista rakennusaineista. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet löytyvät Stakesin nettisivuilta osoitteesta: Helsingissä yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien rakennusaineisiin kuuluu myös monikulttuurisuus ja maahanmuuttajatyö. Maahanmuuttajatyön osa-alueista suomi toisena kielenä -opetus on koko kakun yksi viipale. Yksikkökohtaisen Vasun laatimisessa on hyvä nostaa esille koko kakun aihepiireistä kysymys: Miten meidän päiväkodissamme toteutetaan näitä monikulttuurisen- / maahanmuuttajatyön elementtejä? Lasten suomen kielen oppimisen ja kielen kehityksen kannalta oleellisia kysymyksiä ovat: Miten jokapäiväinen toiminta tukee lapsen kielen oppimista ja kehitystä? Mitä työskentelytapoja muuttamalla voidaan tukea lapsen kielen oppimista ja kehitystä aiempaa enemmän? Kyse on toimintakulttuurin muutoksesta. Jokaisessa lapsiryhmässä toimitaan lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti päiväkotiyksikön varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Lapsi oppii kielen mallit ja rakenteet aikuisilta. Suomi toisena kielenä tuki päiväkotiryhmässä perustuu rutiineihin ja perushoitoon. Perushoidon ja arkirutiinien merkitys kielen oppimisessa on kaikissa ikävaiheissa suuri, mutta niiden merkitys korostuu pienillä puhumaan opettelevilla lapsilla ja suomen kieltä toisena kielenään oppivilla lapsilla. Sen lisäksi S2 -elementtejä voidaan ottaa ryhmän toimintatuokioilla tai pienryhmätoimintana suomi toisena kielenä -kerhoissa. Vuorovaikutus tarkoittaa vaikuttamista vuorotellen niin, että osapuolet antavat toisilleen jotakin ja saavat toisiltaan jotakin: kuullaan ja kuunnellaan, ymmärretään ja tullaan ymmärretyiksi, nähdään ja tullaan nähdyiksi. Asiakasvanhemman ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa vuorovaikutusvastuu on työntekijällä. Lapsen ja aikuisen välisessä suhteessa vuorovaikutusvastuu on aikuisella. Lapsiryhmän oppimisympäristössä ryhmässä työskentelevällä kasvatusalan ammattilaisella on tärkeä aikuisen rooli turvallisen ilmapiirin luomisessa niin, että avoin vuorovaikutus on mahdollista ja myös kielen oppiminen ja kehitys pääsevät käyntiin. Tämän osion viimeisellä sivulla on Maahanmuuttajatyön kenttä. Kaavio havainnollistaa, kuinka laajalla ja moninaisella kentällä toimitaan, kun ollaan tekemisissä monikulttuurisen työn, maahanmuuttajatyön ja suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa. Osa tästä kaaviosta toteutuu jo ja osa kentän työstä on vielä kehittelyvaiheessa. Toiminnan keskiössä ovat vanhemmat, lapsi ja henkilökunta kasvatuskumppanuus ja ennen kaikkea lapsen hyvinvointi. Maahanmuuttajatyön käsikirja (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Selvityksiä 2002:6) löytyy pdf-versiona osoitteesta:

24 22 VUOROVAIKUTUS LAPSI ON RYHMÄN JÄSEN RYHMÄSSÄ ON ERILAISIA OPPIJOITA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA; KIELI JA VUOROVAIKUTUS S2 -TUKI PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ YKSIKKÖKOHTAINEN VASU MAMUTYÖN ERI OSA-ALUEET S2 ALUEELLINEN VASU-TYÖRYHMÄ VALTAKUNNALLISEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET = VASU M. Gyekye & M. Rouhio 2004

25 MAAHANMUUTTAJATYÖN ERI OSA-ALUEET 23 >MATERIAALIN KOKOAMINEN JA TYÖSTÄMINEN >VERKOSTOITUMINEN YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA >PÄIVÄKODIN SISÄINEN YHTEISTYÖ >TYÖYHTEISÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ J A T KU *VANHEMPIEN KANSSATEHTÄVÄ YHTEISTYÖ V A *SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS *OMAN KIELEN JA KULTTUURIN TUKEMINEN A R V IOI N T I *ASIAKKAAN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kaikki osa-alueet ovat mukana koko ajan. Lapsen hoitosuhteen eri vaiheissa asiakkaan kanssa tehtävän työn osa-alueet painottuvat eri tavoin riippuen lapsen iästä päivähoitoon tullessa (missä vaiheessa esim. S2-tuki) tai onko pk:ssa oman äidinkielen tukea. Työyhteisössä tehtävän työn painotus riippuu siitä, missä vaiheessa työyhteisössä prosessissaan on. MR & MG, 2004

26 24 MITEN TEIDÄN PÄIVÄKODISSANNE TOTEUT ETAAN NÄITÄ MAAHANMUUTTAJATYÖN OSA-ALUETA? VASU: Kasvattajayhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Miten dokumentoitte pk:ssa tehtävää mamutyötä? Millaista S2 materiaalia olette itse työstäneet? Onko pk:ssa mamukansio? Mitä se sisältää? Onko pk:ssa S2 kansio? Mitä se sisältää? VASU: Tavoitteena lisätä moniammatillista yhteistyötä sellaisten eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen oppivelvollisuusikää. Mitä yhteistyökumppaneita teillä on? Minkälaisesta yhteistyöstä on kyse kunkin tahon kanssa? Yhteistyöfoorumeita? MATERIAALIN KOKOAMINEN JA TYÖSTÄMINEN VERKOSTOITUMINEN YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA PÄIVÄKODIN SISÄINEN YHTEISTYÖ VASU: Neuvotellessaan arvoista ja toimintatavoista kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Millaiset arvot ja asenteet päiväkodissa vallitsevat? Mitä ne merkitsevät tekoina / puheena? Miten lapsiryhmät on suunniteltu? Mamutaustaiset lapset suhteessa suomenkielisiin lapsiin ryhmässä? Miten päiväkodissa kehitetään henkilökunnan ammatillista osaamista mamutyöhön ja S2 opetukseen? VASU: Tärkeää tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja perusteista. KASVATUSKUMPPANUUS! Mitä kasvatuskumppanuus merkitsee tekoina? Millaista yhteistyötä teillä on vanhempien kanssa? VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS OMAN KIELEN JA KULTTUURIN TUKEMINEN Millaiset rakenteet olette luoneet? Miten S2 tuki toteutuu lapsiryhmän arjessa? Toimintatuokioilla? Onko kielikerhoja? Kenen toimesta? Kuka vastaa ryhmäkohtaisesta S2 -opetuksesta? Onko lapsen henkilökohtainen S2-suunnitelma kirjattu hoito- ja kasvatussuunnitelmaan? Kuinka kielen kehitystä arvioidaan? Mitä välineitä käytätte S2-opetuksessa? VASU: Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kerrotaan keinoista tukea kotona lapsen äidinkieltä ja siten luoda pohjaa toimivalle kaksikielisyydelle. Onko päiväkodissanne oman äidinkielisiä työntekijöitä? Miten hyödynnätte heidän osaamistaan päiväkodissa? Miten vanhempia on tuettu ylläpitämään omaa äidinkieltä? Miten vanhemmille on annettu tietoa äidinkilelen tukemisen tärkeydestä? VASU: VARHAISKASVATUKSELLA EDISTETÄÄN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN KOTOUTTAMISTA Mirkka Rouhio, Varhaisen Tuen Hanke

27 25 SUOMI TOISENA KIELENÄ -TUKI PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ S2 OPETUS OSANA RYHMÄN PERUSTOIMINTAA PIENRYHMÄT / KIELIKER- HOT / S2 TUOKIOT - kielen opetusta pelien, leikkien, laulujen, satujen, kuvien ym. avulla yksilöllisesti tai pienryhmissä tulo ja lähtö MUSIIKKI-KIELIKERHO perushoito TAI MUUT S2 ELEMENTIT ohjatut toiminnot INTEGROITUNEENA RYHMÄN TOIMINTATUOKIOIHIN työtehtävät retket, vierailut Esim. aamupiiri, musiikkihetket, jumppa, kädentaidot esitykset, juhlat - tietoisuus siitä, miksi valitsee tietyn laulun, lorun, leikki / ohjattu leikki leikin, kirjan, pelin tms kuvien käyttö puheen tukena,. Mirkka Rouhio, projektityöntekijä Varhaisen Tuen Hanke

28 26 MITÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS PÄIVÄKODISSA VOI OLLA? Lähtökohta: lapsi on päiväkodissa oppiakseen kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita aikuisella kaikissa tilanteissa pedagoginen vastuu toimintojen tarkastelu: mitä lapsi voi oppia kielellisesti ja vuorovaikutuksellisesti? 1. Pedagoginen suunnittelu ja toteutus arkisiin rutiineihin, siirtymätilanteisiin ja perushoitoon (=lähtökohta ja perusta). 2. Aikuisen selkeä puhe hyvä arkikieli, selkokieli (EI: nukkari, pikkari, näkkäri) puheen jaksottaminen lyhyet lauseet ohjeet yksi kerrallaan. 3. Aikuinen sanoittaa omaa toimintaa. 4. Lapsen kanssa yksilöllistä aikaa n. 20 min. /vko aikuisen jakamaton huomio lapsi rohkaistuu käyttämään kieltä aikuinen oppii tuntemaan lasta henkilökohtaisesti lapsen luottamus aikuiseen lisääntyy Huom.! Mahdollista samanaikaistoimintanakin. 5. Viikoittaiset pienryhmät ryhmän toimintasuunnitelman mukaisista perusteemoista s2-opetusta lapsen oppimissuunnitelman mukaisesti. 6. Kuvakommunikaatio puheen tukena esim. aamupiirissä. 7. Oman työn arviointi; tiimissä & henkilökohtaisesti. 8. Toimintatapoja: vuorovaikutteinen suhde lapsen kanssa (kuuntelu!) sanattomat kuvakirjat: kuvan perusteella tapahtumien päättely pelit ja leikit loruilu, musiikki (kehonsoittimien käyttö!) kuvakorteista kertominen sanapussi-menetelmä saduttaminen (tuo näkyväksi lapsen puheen). Huom.! Päivähoidossa on tarvittava perusosaaminen. Marjaana Gyekye 2004

29 27 MAAHANMUUTTAJATYÖN KENTTÄ MAAHANMUUTTAJATYÖN KENTTÄ Mirkka Rouhio, Varhaisen Tuen Hanke oman äidinkielen ylläpitäminen Lapsen henkilökohtaiset S2 oppimisen tavoitteet LAPSI Lapsen kielen arviointi Havainnointi kettu-testi kuvasta kertominen lumiukkotesti lapsen hyvinvointi S2 opetusmenetelmät Ryhmän arjessa Toimintatuokiolla S2 -kielikerhossa musiikki-kielikerhossa Vain muutama mamu ryhmässä 70% suom. / 30% eri mamut 70% suom. / 30% samaa mamua kaikki mamuja ryhmässä (resurssointi?) Lapsiryhmän rakenne (kp/op) RYHMÄN LTOT JA LHT PK:N S2 VAS- TAAVA TYÖSSÄ OPPIMINEN Parityöskentelymalli Rinnalla oppiminen - mallituokiot mestari-kisälli -idea ALUE S2 -LTO JOHTAMINEN vastuu, valinnat KOULUTUS VANHEMMAT kasvatuskumppanuus Kasvatuskeskustelut Vanhempainillat Vanhempainkahvitukset Tulkkipalvelut Kulttuuritulkit Oman äidinkieliset työntekijät PK:N HENKILÖ- KUNTA Yhteistyötahot Elto/kelto/relto neuvola puheterapeutti koulu psykologi Avun / konsultoinnin pyytäminen tarvittaessa Menetelmällinen (S2) Asenteellinen (eri kulttuurit ja niiden kohtaaminen) AMMATILLINEN VUOROPUHELU MAMU / S2 ASIOISTA Pk:n sisäinen alueellinen - mamufoorumit konsultaatio