Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:8. Työkalupakki. Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:8. Työkalupakki. Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:8 Työkalupakki Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen Marjaana Gyekye ja Mirkka Rouhio

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä(t) - Författare - Author(s) Marjaana Gyekye, Mirkka Rouhio CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Työkalupakki - Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2005 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 27 s. Osanumero - Del nummer Part number 2005:8 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract - Työkalupakki - Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen on varhaiskasvatukseen suunnattu materiaali. Se on tehty Helsingin Kaupungin varhaisen tuen hankekokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden, Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihankkeen ja Kontulan Varhaisen Tuen Hankkeen, yhteistyönä. Työkalupakki on osa sitä materiaalia, joka jää hankkeista varhaiskasvatuksen henkilöstön käyttöön työn suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tueksi. Työkalupakki on mallinnus hankkeiden elinkaaren aikana saaduista kokemuksista ja tuloksista. Se sisältää kolme kokonaisuutta: 1. Suomi toisena kielenä -opetuksen vuosiympyrä. Osio antaa viitteitä mitä ja milloin muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten suomen kielen taitoa tukevia toimintamuotoja voidaan toteuttaa osana päiväkotiryhmän toimintaa vuoden aikana. Vuosiympyrä jäsentää suunnittelua. 2. Vuosaaren kieliharava. Kieliharava -työmallilla voidaan kartoittaa lasten suomen kielen taidon vaiheita ja suunnitella toimia kielen oppimisen tueksi sekä seurata lasten kielen oppimisen edistymistä. 3. Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa. Osiossa nostetaan yhteiseen keskusteluun seikkoja, joiden toteutumista on hyvä tarkastella varhaiskasvatussuunnitelmia tehtäessä ja tarkistettaessa doc Avainsanat - Nyckelord - Key words varhaiskasvatussuunnitelma; päiväkodit; perheet; lapset; monikulttuurinen; maahanmuuttajataustainen; äidinkieli; kielen kehitys; suomi toisena kielenä -opetus; seuranta; arviointi; yhteistyö Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 1 SISÄLLYS Saatteeksi 2 Osa 1: Suomi toisena kielenä -vuosiympyrä 3 Suomi toisena kielenä -opetuksen vuosiympyrä 4 - Aloituskeskustelu uuden perheen kanssa: Keskustelurunko 5 - Vuosiympyrän sisältöalueita 6 Kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa 6 Lapsen suomi toisena kielenä oppimisen tavoitteet 6 Kuvasta kertominen / sadutus 6 Kielitaitokartoitukset: Kettu- ja Lumiukko-testi 7 Kontrolloitu piirrostarkkailu 8 Yhteistyökumppaneita 8 Toiminnan arviointi 9 Eriytetty toiminta 9 Osa 2: Vuosaaren kieliharava 10 - Lähtökohtia suomi toisena kielenä -opetukseen päiväkodissa 11 - Kieliharava 12 - Kieliharava vaiheittain 14 - Suomen kielen oppimisen seuranta päiväkodissa (seurantalomake) 15 Osa 3: Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa 20 - Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa 21 - Vasutalo 22 - Maahanmuuttajatyön eri osa-alueet 23 - Miten teidän päiväkodissanne toteutetaan näitä maahanmuuttajatyön osa-alueita? 24 - Suomi toisena kielenä -tuki päiväkotiryhmässä 25 - Mitä suomi toisena kielenä -opetus päiväkodissa voi olla? 26 - Maahanmuuttajatyön kenttä 27

4 2 SAATTEEKSI TYÖKALUPAKKI - Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen on päivähoidon henkilökunnalle suunnattu paketti, joka on tehty Merirastila-Rastilan ja Kontulan Varhaisen Tuen Hankkeiden yhteistyönä. Työkalupakki on osa sitä materiaalia, joka jää projekteista helpottamaan päiväkotien johtajien sekä hoito- ja kasvatushenkilöstön työtä. Työkalupakki on mallinnus projektin aikana saaduista kokemuksista ja tuloksista. Se sisältää kolme kokonaisuutta: 1. Suomi toisena kielenä -opetuksen vuosiympyrä, 2. Vuosaaren kieliharava 3. Maahanmuuttajatyö varhaiskasvatussuunnitelmassa. Maahanmuuttajatyö on yksi osa monikulttuurisuutta päivähoidossa. Se ei ole silti ainut monikulttuurisuustekijä. Maahanmuuttajatyöllä tässä tarkoitamme työtä, jota tehdään niiden perheiden kanssa, joissa kumpikin vanhempi on maahanmuuttajataustainen. He voivat olla myös kahden kulttuurin perheitä, joissa puhutaan kahta tai useampaa kieltä. Lisäksi päivähoidon asiakkaina on enenevässä määrin perheitä, joista toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen jonkin muun kielinen ja kulttuuritaustainen. Lapsi, jonka kumpikin vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, on maahanmuuttajataustainen lapsi. Tilan säästämiseksi tämän työn joissakin kaavioissa käytetään myös mamu-lapsi - lyhennettä tarkoitettaessa maahanmuuttajataustaista lasta. Samasta syystä mamulyhennettä on käytetty myös viitattaessa maahanmuuttajatyön foorumiin tai maahanmuuttajatyöhön. Työkalupakissa on pyritty hahmottamaan, miten monikulttuurisuus-näkökulma sekä suomi toisena kielenä -opetus tulisi sijoittua päiväkodin perustyöhön. Vuosiympyrä kokoaa konkreettisesti sen, mitä mielestämme vuoden aikana tulisi huomioida suomi toisena kielenä -opetuksen toteutuksessa ja se voi siten toimia vuosisuunnittelun jäsentämisen välineenä. Kieliharava-työmalli on Vuosaaressa (Helsingissä) kehitetty menetelmä lasten kielitaidon arviointia ja seurantaa varten. Se voi toimia myös oman työn suunnittelun ja arvioinnin välineenä. Viimeisessä kokonaisuudessa on havainnollistettu niitä maahanmuuttajatyön elementtejä, jotka tulisi ottaa huomioon päiväkodin työn suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Samoin tarkastellaan monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajatyön kokonaisuuden linkittymistä varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä kokonaisuutta voi käyttää yksikkökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen tukena. Työkalupakissa olemme pyrkineet kuvaamaan niitä hankkeen aikana opittuja, koettuja ja nähtyjä asioita ja oivalluksia, joita olemme pitäneet tärkeinä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetuksen kehittämisen kannalta. Mielestämme suomi toisena kielenä -opetus on yksi osa suurempaa monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajatyön kokonaisuutta. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että lapsi saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden. Jotta päiväkotihoidossa oleva lapsi voisi saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden mahdollisimman varhain, on syytä tarkastella päiväkodin toimintakulttuuria ja mitä sen osa-alueita kannattaisi kehittää. Helsingissä Marjaana Gyekye ja Mirkka Rouhio

5 3 TYÖKALUPAKKI: OSA 1 SUOMI TOISENA KIELENÄ -VUOSIYMPYRÄ

6 4 SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN VUOSIYMPYRÄ SYKSY; Nimeämistä teemoittain: KEVÄT: minä / kehonosat Tekemisiä kuvaavia sanoja koti / perhe Adjektiiveja lähiympäristö / päiväkoti Spatiaaliset käsitteet vaatteet Toimintaohjeiden mukaan toimiminen hedelmät / kasvikset Kertovaa puhetta eläimet Puheen tuottaminen värit lukukäsitteitä Huomioidaan toiminnassa ja opetuksessa asiat, joissa lapset tarvitsevat tukea. LOKAKUU MARRASKUU SYYSKUU JOULUKUU S2 -seurantalomakkeen täyttöä Kielikonsultaatio huolta herättävistä lapsista Kettutestit tehtynä lokakuun puoleen väliin mennessä 3.-6v. Kuvasta kertominen /sadutus S2 suunnitelma Leopsiin tai lapsen hoito- ja kasvatussopimukseen Aloituskeskustelut uusien perheiden / vanhempien kanssa ELOKUU Joulun aika ja juhlia; mamulapsille tarvittaessa erityettyä toimintaa Toiminnan arviointia ja kirje vanhemmille joulun ajasta Hoito- ja kasvatuskeskustelut ja Leopsin teko vanhempien kanssa HEINÄKUU TAMMIKUU Eskareille Lumiukko -testit tai KPT S2 -opetuksen suunnittelu Kouluvalmiustestit tarvittaessa 30.1.mennessä KESÄKUU HELMIKUU Kielikonsultaatio; ohjeistus, mitä lapsen kanssa tehdään Seurantalomakkeen täyttö tehtynä Kouluun ilmoittautuminen ja esiopetukseen haku (helmikuun puoliväli) Vanhempainilta tms.; kouluinfo ja esiopetukseen haku kuvasta kertominen /sadutus Leopsit kouluun (esikoulululaisten seurantalomakkeet tehtynä + mukaan) MAALISKUU Kettutestiuusinnat TOUKOKUU HUHTIKUU M. Gyekye & M. Rouhio 2004

7 ALOITUSKESKUSTELU UUDEN PERHEEN KANSSA: KESKUSTELURUNKO 5 Monikulttuurisen vanhemman kanssa käytävän ensimmäisen keskustelun tueksi (työntekijälle). Keskustelu suositellaan pidettäväksi tutustumisviikon aikana. Kerro, että keskustelu on tutustumista varten ja vastaaminen on vapaaehtoista. 1. Perhesuhteet - Kuinka monta lasta perheessä on? - Minkä ikäisiä sisarukset ovat? - Lapsen ja vanhempien nimet? - Miten nimi lausutaan? - Miten vanhemmat toivovat heitä puhuteltavan (etunimellä, Tonyn äiti)? 2. Perheen historia/lapsen historia - Mistä maasta perhe on tullut? - Mitä perhe on tehnyt kotimaassa; työ, asuminen maalla / kaupungissa)? - Millaisten vaiheiden kautta perhe on saapunut Suomeen? - Kuinka kauan perhe on ollut Suomessa? 3. Kieli - Vanhempien kielitaito (suomi, englanti, ranska tms.), lapsen äidinkieli kirjataan suomen kielen oppimisen seurantalomakkeeseen - Suositellaan puhumaan omaa äidinkieltä kotona (kerrotaan eduista) 4. Uskonto - Millä tavalla uskonto vaikuttaa lapsen elämään? - Ruokailu? - Vietetäänkö lapsen syntymäpäiviä? - Saako ottaa valokuvia? - Minkälaisia juhlia perhe viettää? - Voiko lapsi osallistua päiväkodin juhliin? - Minkälainen musiikkiperinne perheellä on? 5. Kerrotaan päiväkodin toiminnasta - Päivä- ja viikko-ohjelman lisäksi kerrotaan, mitä päiväkoti toivoo vanhemmilta, jotta hoito onnistuisi kaikkien odotusten mukaisesti => muista kertoa että suomen kielen oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi käy säännöllisesti päiväkodissa - Henkilökunta on vaitiolovelvollista: keskustelut käydään yleensä kahden kesken; henkilökunta ei saa puhua toisten perheiden asioista - Varhaiskasvatus on asiakaspalvelua, mielellään kuullaan toiveita ja palautetta: vanhemmat voivat aina kysyä, jos jokin asia askarruttaa - Henkilökuntaa kutsutaan yleensä etunimellä - Kerro, kuinka monta koulutettua työntekijää ryhmässä on ja keitä muita ryhmässä työskentelee - Toiminta on opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista toimintaa: sisältöalueista on hyvä kertoa; leikin merkityksestä lapsen arjessa; uskontokasvatuksesta erityisesti, ettei se ole käännyttävää - Päiväkodin yhteistyötahot: kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), neuvola, koulu, puheterapeutti, lastensuojelu (ls) - Lapsen fyysinen rankaiseminen on kiellettyä Suomen laissa: varhaiskasvatuksessa ei käytetä fyysisistä rankaisua => kerro, miten ei-toivottuun käytökseen puututaan - Lapsen hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa päiväkodin toiminnassa - Noin 1-2 kuukauden kuluttua käydään hoito- ja kasvatuskeskustelu

8 6 VUOSIYMPYRÄN SISÄLTÖALUEITA: KASVATUSKESKUSTELUT VANHEMPIEN KANSSA Tulkkipalvelut: Asioimistulkkikeskus, puh. (09) / tulkkivälitys Lingua Nordica Oy, puh. (09) , Kulttuuritulkkien apua ongelmatilanteisiin: Väestöliiton Kotipuu, puh. (09) , Mitä keskustelussa on hyvä ottaa esille? Katso myös keskustelurunko uuden perheen kanssa käytävää keskustelua varten. LAPSEN SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPPIMISEN TAVOITTEET Kielitaitokartoituksen jälkeen jokaiselle lapselle on hyvä tehdä henkilökohtaiset tavoitteet suomen kielen oppimisen kannalta. Esiopetuksessa olevan lapsen suunnitelma kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan LEOPSiin (kts. Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma). Alle 6 -vuotiaiden suunnitelman voi liittää hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Suunnitelma tehdään mahdollisimman konkreettiseksi: esim. lapsi oppii ilmaisemaan tarpeitaan (nälkä, kylmä ym.) tai lapsi oppii värit jne. KUVASTA KERTOMINEN / SADUTUS Perusajatuksena sadutuksessa on, että lapsi kertoo itse keksimänsä kertomuksen, jonka aikuinen kirjoittaa muistiin. Menetelmä antaa lapsille tilaisuuden tulla kuulluiksi ja aikuisille oppia kuuntelemaan lasta. Sadutus on pinnalta katsoen yksinkertainen tapahtuma. Se vaatii vain kynän ja paperia, kertojan ja kuuntelijan. Jos sadutat lasta tai lapsiryhmää, sano hänelle tai heille: "Kerro satu. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat." Piirtäminen on lapselle luontainen ilmaisutapa ja lapsi myös mielellään kertoo piirtämistään kuvista. Sadutuksessa voi käyttää lapsen omaa piirustusta tai mitä tahansa kuvia, joista lapsi kertoo tarinan. Lapsen kertoma tarina on arvokas jo sellaisenaan. Tarinaa voi käyttää myös kertova puheen arvioinnin välineenä. Tällöin sadutuksista voi erottaa kolme eri sadutustyyppiä: 1. Nimeäminen: lapsi nimeää asioita, mutta ei kerro tarinaa suomen kielellä. 2. Lauseketjut: sadutuksessa ei ole vielä yhtenäistä juonta vaan lapsi kertoo erillisiä lauseita eri asioista. 3. Juonellinen juttu: edellyttää huomattavasti kehittyneempää kielitaitoa; se on pieni, yksinkertainen ja looginen tarina.

9 7 KIELITAITOKARTOITUKSET: KETTU- JA LUMIUKKO-TESTI Kettu-testi (Korpilahti - Eilomaa), on 3-vuotiaiden puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä. Se on suunniteltu sekä päiväkotien, lastenneuvoloiden että puheterapeuttien tarpeisiin. Sitä käytetään myös monikielisten ja monikulttuuristen lasten suomen kielen arvioinnissa suuntaa antavana välineenä. Testissä kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueet: 1) nimeäminen, max.8p 2) kielen ymmärtäminen, max.8p. 3) toimintaohjeet/ spatiaaliset käsitteet, max.8p. 4) ääntäminen, puheen ymmärrettävyys, max.3p. 5) kertova puhe, max.18p. 6) taivutusmuodot, max.8p. 7) värit ja lukumäärät max.4p 8) lausepituus, max.3p. Kettu -testin yhteispistemäärä on 60p. Testin ohjeistuksen mukaan ei-suomenkielisten lasten kielitaidon pistemäärää (kolme-, neljävuotiailla 40 / 60 p. ja viisivuotiailla 45 / 60 p.) ei tule käyttää lapsen testituloksen raja-arvona, mikäli lapsi on ollut päivähoidossa lyhyemmän ajan kuin yhden toimintakauden. Lumiukko-testi (P. Korpilahti) on viisivuotiaiden lasten kielitaitoa kartoittava puheseula. Seula kartoittaa kertomuksen omaisella tavalla suomen kielen taitotasoa kolmessatoista osiossa, jotka kuuluvat kielitaidon eri osa-alueisiin: 1) kertova puhe, 2) kielen ymmärtäminen, 3) puhemotoriikka, 4) auditiivinen sarjamuisti, 5) lausetoisto, 6) nimeäminen ja ääntäminen, 7) käsitteet ja toimintaohjeet, 8) muut huomiot. Puheterapeutit, päivähoidon kiertävät erityislastentarhanopettajat (keltot) ja koulupsykologit tuntevat testin ja siksi seula on myös yhteistyökumppaneille informatiivinen. Seulan arviointiasteikko on: hyväksytty = H, virheellinen = V, kieltäytyy = K Lumiukko-testiä on pidetty aihepiirinsä vuoksi liian kulttuurisidonnaisena (lumiukko saunassa) ja siksi maahanmuuttajataustaisen perheen lapselle huonosti soveltuvana. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että lapset oivaltavat varsin nopeasti saunan yhteyden omaan kokemuspiiriinsä, kun aiheeseen ensin johdatellaan keskustelulla lapsen omista kokemuksista uimahallissa / saunassa käynneistä. Suuri osa päiväkotiin tulevista maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsista on syntynyt Suomessa. Mikäli lapselle tehdään mikä tahansa testinomainen tehtävä, on tehdyn tehtävän tuotos (tulos) oltava ensisijaisesti työntekijälle arvioimisen ja suunnittelun työväline: millä kielen oppimisen osa-alueilla lapsi tarvitsee eniten tukea ja miten oppimista voidaan edistää. Kettu-testiä ja Lumiukko-testiä voi tilata osoitteesta:

10 8 KONTROLLOITU PIIRROSTARKKAILU eli KTP Tove Krogh / Ritva Rauhala Kontrolloidun piirrostarkkailun avulla on mahdollista tutkia: o koko ryhmän toimintatasoa o lasten kykyä kuunnella o keskittymistaitoa o kykyä työskennellä itsenäisesti o tiedon käsittelyä ja hallintaa o motoriikkaa o kielellistä ymmärtämistä ja käsitteiden hallintaa o piirtämisilmaisua Materiaalit: o 5-6 -vuotiaat: paperi A3 o 6-7 -vuotiaat: paperi A4 o musta tai muu voimakasvärinen huopakynä o havainnoitsijalla tarkkailulomake, jossa lasten nimet ja iät valmiina Tehtävän anto: o Lapsia kehotetaan kuuntelemaan tarkkaavaisesti. Jokainen ohja sanotaan vain yhden kerran. Ohjeet ovat pelkästään kielellisiä. Lapset saavat vilkuilla ympärilleen ja edetä haluamassaan järjestyksessä. HUOM! Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä raportista s.79 ja s.80 löytyy maahanmuuttajataustaisille lapsille sovellettu versio KPT -kokeesta: Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2001:8. Työ löytyy Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sisäisestä tietoverkosta, sosnetistä: Katso myös: YHTEISTYÖKUMPPANEITA Päivähoidon erityistyöntekijät: Elto / Kelto / Relto Alueellinen suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja Koulu Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä Opettajat Koulupsykologi (kouluvalmiusarvio) Terveysasema Neuvolaterveydenhoitaja Puheterapeutti Psykologi

11 9 TOIMINNAN ARVIOINTI Toiminnan arviointi osana omaa ja työryhmän työtä on haastava tehtävä. Kaikki arviointiin tarvittavat elementit ovat kuitenkin olemassa. On hyvä tehdä itselleen silloin tällöin kysymyksiä: o Tiedostanko, mihin arvoihin oma toimintatapani perustuu? o Miten kohtaan lapsen ja hänen vanhempansa? o Miten puhun? Keskustelenko lasten kanssa? o Onko minulla usein kiire? o Pysähdynkö kuuntelemaan lapsen asiaa? o Tiedänkö, miten lapsi voi ryhmässäni? o Mitä lapsi on oppinut? o Mikä on nyt eri tavoin kuin aiemmin (esimerkiksi lapsen aloittaessa syyskauden alussa päivähoidon)? o Mistä tiedän, että jokin muutos on tapahtunut tai lapsi on oppinut uutta? o Miten perustelen toimintaani? o Miten usein keskustelen kasvatuksellisista ja pedagogisista asioista työryhmäni kanssa? ERIYTETTY TOIMINTA Päiväkotikulttuuriin kuuluu sekä suomalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyvää toimintaa että kristillisiin perinteisiin liittyviä juhlia jne. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä halua oman vakaumuksensa vuoksi lastensa osallistuvan kristillisiin perinteisiin pohjautuviin tapahtumiin. Perheen vakaumusta kunnioitetaan. Ei riitä, että muihin uskontokuntiin kuuluvat lapset vain jäävät pois päiväkodista tai huolehditaan pelkästään lasten valvonnasta muiden mennessä esimerkiksi joulukirkkoon. Eri uskontokuntiin kuuluvien perheiden lapsille tulee järjestää tavoitteellista rinnakkaistoimintaa (esim. eettisen orientaation lähtökohdista). Vanhempien tulisi voida tuoda lapsensa päiväkotiin esimerkiksi myös joulun aikana tietäen, että perheen vakaumukselliset lähtökohdat huomioidaan lasten vaihtoehtoisen toiminnan suunnittelussa. Eri kulttuureista tulevien vanhempien kanssa voi suunnitella myös toiminnan (esim. muiden kulttuuriperinteiden juhlien) järjestämistä osana päiväkodin kulttuurisuuskasvatusta. Muihin uskontokuntiin kuuluvien perheiden vakaumuksen huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita suomalaisten perinteiden tai uskonnollis-katsomuksellisen orientaation kieltämistä. Tiedottaminen esimerkiksi kirjeitse on hyvä tapa kertoa päiväkodin eriytetyn toiminnan vaihtoehdoista. Kirje ei kuitenkaan korvaa suullista tiedottamista keskustelua vanhempien kanssa.

12 10 TYÖKALUPAKKI: OSA 2 VUOSAAREN KIELIHARAVA

13 11 Helsingin kaupungin varhaisen tuen projekti Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihanke Suomi toisena kielenä -opetus Marjaana Gyekye, projektityöntekijä LÄHTÖKOHTIA SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEEN PÄIVÄKODISSA: MONIKULTTUURISELLA LAPSELLA ON TARVE OPPIA SUOMEN KIELI Suomi toisena kielenä -opetus on osa päiväkodin perustehtävää: Mitä tarvitaan? Miten toimitaan? -sitoutunut aikuinen -yhteistyö vanhempien -vuorovaikutteinen lapsi- kanssa aikuissuhde -yhteistyö äidinkielisen -vertaissuhteita lasten kanssa opettajan kanssa - ikätasoinen äidinkieli -pedagogiikka rutiineihin -aikaa -yksilö- ja pienryhmäopetusta -seuranta Mihin lapsi tarvitsee suomen kieltä? -leikkiin -oppimiseen -kaksikielisen identiteetin rakentamiseen -mahdollisuuden saamiseen Vuosaaren kieliharava; - kielitaitokartoitukset - konsultaatiokierto - seurantalomake - verkostoyhteistyö Tavoitteena tasavertainen osallisuus: -lapsen tuen tarvetta ei määritä riittämätön suomen kielen taito, -lapsi ei halua erottua joukosta vaan olla kuten muutkin EI PUHETTA LAPSELLE vaan PUHETTA LAPSEN KANSSA

14 12 KIELIHARAVA Helsingissä on n lasta päivähoidossa. Näistä lapsista n.1900 lasta puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Eri kieliryhmiä on n. 50; venäjän ja somaliankielen ryhmät ovat määrällisesti suurimmat (v. 5 / 2004). Päiväkotien lapsiryhmien työntekijöillä on ollut vaikeata arvioida lasten suomen kielen taitoa ja seurata kielen oppimista, koska päivähoidossa ja yhteistyöverkostossa ei ole ollut soveltuvaa välinettä käytettävissä. Kieliharava - työmalli on kehitetty (2003) Helsingissä, Vuosaaressa, alun perin paikalliseen tarpeeseen ja käyttöön. Työmallissa pyritään yhteistyössä kiertävien erityislastentarhanopettajien, puheterapeuttien, suomi toisena kielenä - lastentarhanopettajan (S2-lto) ja lapsiryhmän työntekijöiden kanssa löytämään mahdollisimman varhain ne lapset, jotka suomen kielen oppimisessaan tarvitsevat lisätukea. Kieliharavan ensimmäinen vaihe on kartoittaa Kettu-testillä (3v.)puheseula, jossa raja-arvot äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuville lapsille) lasten suomen kielen taitotasoa. Ryhmän työntekijä tekee kartoituksen niille oman ryhmän lapsille, jotka ovat täyttäneet kolme vuotta ja jotka ovat olleet päiväkodissa yhden toimikauden tai joiden kielen oppiminen muuten herättää huolta. Toisessa vaiheessa kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja S2- lastentarhanopettaja konsultoivat päiväkotiryhmiä Kettu-testien ja ryhmätilannehavaintojen pohjalta. Ei ole helppoa erottaa, milloin lapsen vaikeus johtuu kielitaidon riittämättömyydestä, milloin kielellisestä erityisvaikeudesta ja milloin taas muusta kehityksellisestä seikasta. Moniammatillisessa konsultaatiossa voidaan opastaa ryhmän työntekijöitä ohjaamaan vanhempia ottamaan yhteys neuvolaan lähetteen saamiseksi lapselle puheterapiaan. Esiopetusikäisen kohdalla työntekijöitä askarruttaa usein missä tilanteessa on puolestaan syytä ohjata vanhempia hakeutumaan lapsen asiassa kouluvalmiusarviointiin. Konsultaatiolla on mahdollista tarjota ryhmätyön tueksi entistä laajempaa näkemystä lapsen suomen kielen oppimisesta. Kolmannessa vaiheessa (konsultaation jlk.) ryhmät ottavat käyttöön suomen kielen oppimisen seurantalomakkeen suomea toisena kielenään oppiville ja kaksikielisille lapsille. Seurantalomakkeen avulla seurataan lapsen suomen kielen oppimisen edistymistä. Seuranta(lomake) on myös tukena lapsiryhmässä työskenteleville oman työn arvioinnissa ja suunnittelussa. Lomake käydään vuosittain läpi vanhempien kanssa. Seurantalomaketta on mahdollista käyttää myös pohjana lapsen suomen kielen oppimisen suunnitelman kirjaamisessa hoito- ja kasvatussuunnitelmaanja lapsen esiopetussuunnitelmaan (LEOPSiin). Se siirtyy vanhempien suostumuksella kouluun ja tarvittaessa verkostossa yhteistyökumppaneille. Seurantalomake on laadittu Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihankkeen aloitteesta yhdessä Vuosaaren sosiaali-, terveys-, ja opetusviraston moniammatillisen työryhmän kanssa niin, että Meri-Rastilan - Rastilan päivähoitoalueen päiväkotien henkilöstöstä koostuva suomi toisena kielenä -vastuutiimi kommentoi ja teki muutosehdotuksia.

15 13 Neljännessä vaiheessa kielitaitokartoitus uusitaan: esiopetuksessa oleville lapsille tehdään Lumiukko-testi (5v. puheseula) tammikuun loppuun mennessä, jolloin vanhemmat tekevät päätökset lapsensa kohdalla kouluvalmiustutkimuksiin hakeutumisesta. Kettu-testi uusitaan kevätkauden lopulla kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille. Esiopetusikäisten kohdalla Kettu-testin uusiminen on vielä keväällä perusteltua, jos syksyllä tulos on jäänyt alle maksimipistemäärän (60p). Tavoitteena tulisi olla, että esiopetusikäiset voisivat saada viimeistään esiopetusvuoden loppuun mennessä Kettu-testistä täyden pistemäärän. Kouluun menevän maahanmuuttajataustaisen perheen lapsen suomen kielen tulisi voida olla parempi kuin suomenkielisen kolmivuotiaan lapsen suomen kielen taito. Vuosaaren kieliharava on otettu Vuosaaressa käyttöön uutena työmenetelmänä ja yhteistyömuotona syksyllä Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Monen lapsen kohdalla on saatu lapselle varhaisempi tuki kuin ilman uutta käytäntöä. Merkittävää on myös se, että henkilökunnalta on vapautunut voimavaroja pohtimisesta toimintaan. Lapsen asioiden parissa työskentelee useamman alan ammttilaisia. Moniammatillisessa yhteistyöverkossa on mahdollisuus oppia toisilta ja saada uusia näkökulmia omaan työhön. Miksi suomen kielen oppimisen seurantalomaketta tarvitaan? o Henkilökunnan epätietoisuus, mitä ja kuinka paljon lapsen pitäisi hallita suomen kielellä koulun alkuun mennessä seurantalomake ryhmätyöntekijöille täytettäväksi työn suunnittelu / arviointi Miten seurantalomake on muokattu? o Esi- ja alkuopetuksen PORTTI -arviointi suuntaa antavana pohjana o Meri-Rastilan - Rastilan päiväkotihankkeen projektityöntekijä ja korttelitalon tiloissa työskentelevä puheterapeutti kokosivat lomakkeen pohjan työryhmä työsti (puheterapeutit, kiertävät erityislastentarhanopettajat, koulupsykologi, korttelitalon koulun S2-opettaja) ja alueen päiväkotien henkilöstö ja alueen S2-vastuutiimi teki muutosehdotuksia lomakkeeseen Miten seurantalomaketta käytetään? o Vanhempien kanssa keskusteluissa o Vanhempien luvalla yhteistyössä verkoston kanssa tiedon siirrossa o Kouluopetuksen järjestämiseksi Hyöty? Seurantalomakkeen merkittävä hyöty on, että osallisille muodostuu yhteinen käsitys siitä, millainen suomen kielen taitotaso lapsen tulisi varhaiskasvatuksen aikana saavuttaa.

16 14 KIELIHARAVA VAIHEITTAIN KIELITAIDON ALKUKARTOITUS: Kettu-testi (3v. kielitaitoa kartoittava seula) kaikille äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuville sekä niille lapsille, joiden kielen kehitys herättää kysymyksiä, syyskuun loppuun mennessä (lastentarhanopettaja / lastenhoitaja). KIELIKONSULTAATIO HENKILÖKUNNALLE: kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti, S2-lastentarhanopettaja kiertävät päiväkodeissa lokakuun aikana => sovitaan yhteisesti mahdollisesti tarvittavien jatkotoimenpiteiden käynnistämisestä. Monikulttuurisille lapsille SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SUUNNITELMAn kirjaaminen hoito - ja kasvatussuunnitelmaan/ lapsen esiopetussuunnitelmaan (vanhemmat osallisia!). SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA päiväkotiryhmässä: Suomen kielen oppimisen seurantalomake käyttöön 3-7vuotiaille suomea toisena kielenään oppiville ja kaksikielisille lapsille o Suomen kielen oppiminen jaettu kolmeen vaiheeseen: a) suomi uutena kielenä b) suomen kielen oppimisen alkeet, c) suomen kielen omaksuminen o Lukutaidon kehittyminen (esiopetusikäisillä): a) esivaihe b) lukutaidon alkeet Sadutus, mahdollinen lisänä käytettävä seurantaväline: o lapsen kertomus kuvasta (tai ilman kuvaa) kirjataan sanatarkasti arviointi: nimeäminen / lauseketjuja / juonellinen juttu o voidaan toistaa: muutos havaittavissa konkreettisesti. KIELITAIDON KARTOITUKSEN TOISTAMINEN Lumiukko-testi tammikuussa esiopetusikäisille (5-vuotiaiden kielitaitoa kartoittava seula) koulukypsyystestiä tarvitsevista tieto koulupsykologille tammikuun loppuun mennessä. Kettu-testin uusiminen keväällä kolme- viisivuotiaille sekä niille esiopetusikäisille, joiden Kettu-testin tulos syksyllä oli alle 60 pistettä. SEURANTALOMAKE KOULUUN LEOPSin mukana Marjaana Gyekye

17 SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA PÄIVÄKODISSA suomea toisena kielenä puhumaan oppiville ja kaksikielisille lapsille (E.M.A. PROJECT CENTRAL:n / Esi- ja alkuopetuksen PORTTI- arvioinnin kaksikielisten oppilaiden kielellisen kehityksen seurantalomakkeen pohjalta muokattu versio päiväkoteja varten: Helsingin kaupungin varhaisen tuen projekti; Meri-Rastilan Rastilan päiväkotihanke yhteistyössä Vuosaaren sosiaali-, terveys-, ja opetusviraston moniammatillisen työryhmän kanssa 8/2003) Seurantalomake käydään läpi lasten vanhempien kanssa vuosittain hoito- ja kasvatuskeskusteluissa ja esiopetusikäisten kohdalla lapsen esiopetussuunnitelman tekemisen yhteydessä sekä tarvittaessa ennen esiopetusvuoden päättymistä. Lapsen nimi: Kutsumanimi: Syntymäaika: Maa, jossa lapsi on syntynyt: Kotiosoite: Lapsen äidinkieli: Kotona puhuttava kieli / kielet: Vanhempien äidinkieli (-kielet), Äiti: Isä: Ikä, jolloin lapsi on tullut ensimmäisen kerran päivähoitoon, kerhoon, tms. suomenkieliseen toimintaan: Onko sisaruksia (x)? Kyllä: Ei: Sisarusten nimet ja iät: Nykyinen päiväkoti: Puh.: Osoite: Aiemmat hoitopaikat: Muuta: Seurantalomakkeen saa antaa tarvittaessa muille päiväkodin yhteistyökumppaneille (kiertävä erityislastentarhanopettaja/ neuvola/ puheterapeutti/ koulupsykologi) ja lapsen esiopetussuunnitelman Leops:in mukana kouluun (x), Kyllä: Ei: Huom! Vanhemmilta kysytään, puhuvatko maahanmuuttajataustaisen lapsen sisarukset kotona keskenään suomea ja missä iässä suomen puhuminen alkoi. Tieto kirjataan seurantalomakkeen s.2-5 alareunassa olevaan muuta huomioitavaa -kohtaan. 15

18 Kielitaitoa arvioidaan syys- ja kevätkaudella. Merkintä tehdään vasempaan sarakkeeseen, jos lapsella on vasta ollut syntymäpäivä ja oikeaan jos syntymäpäivä on tulossa. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. KIELELLINEN KEHITYS, VAIHE pvm kommentteja (myös pvm.) YKSI: Suomi uutena kielenä (vaihtoehto merkitään: rasti / kyllä = toteutuu, ei = ei toteudu) 1. Puhuu enimmäkseen äidinkieltään 2. Toimii yksinkertaisten tilannesidonnaisten ohjeiden mukaan (esim. mennään ulos, laita lelut laatikkoon) 3. Ilmaisee tarpeitaan osittain eleillä, osittain yksittäisillä sanoilla 4. Esittää kysymyksiä (mikä, mitä..?) 5. Puhuessaan sekoittaa kielet samassa virkkeessä (Huom! Kielten sekaantumisella on kielen oppimisen eri vaiheissa eri merkitys) 6.Vastaa yhdellä sanalla ja osaa joidenkin esineiden tai asioiden nimet suomeksi 7. Osallistuu sormileikkeihin ja loruihin ym. 8. Pystyy toistamaan tuttuja fraaseja, ääntäminen paranee jatkuvasti: sanaa sanaa - virkkeitä 9. Vastaa kysymykseen yksinkertaisella suomenkielisellä lauseella (jonka ei tarvitse olla kieliopillisesti oikein) 10. Käyttää suomen kieltä kertoessaan tarpeistaan, usein lyhyinä ja puutteellisina lauseina 11. Aloittaa keskustelun suomeksi: - yhden henkilön kanssa - ryhmässä Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä): 16

19 Kielitaitoa arvioidaan syys- ja kevätkaudella. Merkintä tehdään vasempaan sarakkeeseen, jos lapsella on vasta ollut syntymäpäivä ja oikeaan jos syntymäpäivä on tulossa. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. KIELELLINEN KEHITYS, VAIHE pvm kommentteja (myös pvm.) KAKSI: Suomen kielen oppimisen alkeet 12. Sanavarasto laajenee, mutta rajoittuu vielä arkipäivän aiheisiin 13. Ymmärtää yksinkertaisia - adjektiiveja (iso pieni) - paikanmääreitä (edessä takana) - tunnistaa vastakohtia (puhdas likainen) 14. Viestii sujuvasti, vaikka tekee virheitä (esim. kielioppivirheet sallittuja) 15. Noudattaa käsitteitä sisältäviä ohjeita (esim. voisitko hakea sinisen pallon ylähyllyltä, laita lusikka lautasen viereen). 16. Selviää konfliktitilanteissa suomen kielellä - aikuisen avulla - joskus itsenäisesti - useimmiten itsenäisesti 17. Osaa nimetä tunteita suomen kielellä - yhdellä sanalla (esim. kipeä, surullinen) - kahdella sanalla (esim. tyttö iloinen, ikävä äitiä, minuun sattuu) - lyhyellä lauseella (esim. minä olen iloinen, minulla on paha mieli) Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä): 17

20 18 Kielitaitoa arvioidaan syys- ja kevätkaudella. Merkintä tehdään vasempaan sarakkeeseen, jos lapsella on vasta ollut syntymäpäivä ja oikeaan jos syntymäpäivä on tulossa. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. KIELELLINEN KEHITYS, VAIHE pvm kommentteja (myös pvm.) KOLME: Suomen kielen omaksuminen 18. Esittää kysymyksiä: (miksi, miten, mihin, milloin?) 19. Osaa antaa yksinkertaisia ohjeita (esim. leikin tai pelin aikana: anna pallo minulle, nyt voi katsoa) 20. Viestintätaidot kehittyvät; osallistuu ryhmässä käytäviin keskusteluihin 21. Osaa -selostaa tarinan juonen kuulemansa perusteella - ja pystyy arvaamaan tulevia tapahtumia (looginen päättely) 22. Alkaa tuottaa kieliopillisesti oikeita ilmaisuja - käyttää myös sivulauseita 23. Pystyy selittämään syy- ja seuraussuhteita; mitä tapahtuu ensin ja mitä siitä seuraa (esim. kun muki kaatuu, niin maito valuu lattialle) Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä):

21 Sarakkeeseen merkitään päivämäärä ja lapsen ikä (esimerkiksi: / 6,5 v.) 19 LUKUTAIDON KEHITTYMINEN: VAIHE YKSI: Suomi uutena kielenä - esivaihe 1. Visuaalinen erottelukyky: löytää kaksi samanlaista kuvaa 2. Osaa nimetä - kirjaimia - numeroita - erottaa kirjaimet numeroista 3. Ymmärtää, että kirjoitettu kieli merkitsee jotakin sekä kirjoissa että ympäristössä 4. Tietää oikean lukusuunnan 5. Osaa tavuttaa sanan esim. taputtamalla Pvm ikä kommentteja (myös pvm.) VAIHE KAKSI: Pvm Lukutaidon alkeet ikä 6. Tunnistaa kuulemansa perusteella äänteen - sanan alussa - sanan lopussa - löytää riimiparit 7. Ymmärtää äänteen ja kirjaimen vastaavuuden 8. Yhdistää sanan ja kuvan 9. Alkaa tunnistaa ja ymmärtää oppimisympäristössä esillä olevia sanahahmoja (tai merkkejä, mainoksia) 10. Osaa arvata tuntemattomia sanoja omaksumansa sanaston puitteissa Huom! Lukemaan oppimisen seuranta tehdään alkuopetuksessa Muuta huomioitavaa (kirjaukseen myös lapsen ikä): kommentteja

22 20 TYÖKALUPAKKI: OSA 3 MAAHANMUUTTAJATYÖ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMASSA

23 MAAHANMUUTTAJATYÖ 21 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMASSA Päivähoidon yleiset tavoitteet ja periaatteet on kiteytetty lauseisiin: Lasten varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta, jotka nivoutuvat toisiinsa (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Varhaiskasvatus Helsingissä; esite). Lapsiryhmässä työskentelevän hoito- ja kasvatushenkilöstön työskentelyä ohjaa tavoitteellinen suunnitelma. Suunnitelma on kuin kerrostalo, jonka olemme nimenneet Vasutaloksi. Kerrokset rakennetaan kivijalan päälle. Taloa suojaa katto. Hyvin rakennetussa talossa on turvallista ja lämmintä. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on Vasutalon kivijalka. Helsingissä Vasuprosessi on käynnistynyt ja päivähoitoalueilla on aloitettu varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentely. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien juuret ovat koko ajan valtakunnallisessa suunnitelmassa ja rakentuvat kuten kerrostalon kerros erilaisista rakennusaineista. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet löytyvät Stakesin nettisivuilta osoitteesta: Helsingissä yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien rakennusaineisiin kuuluu myös monikulttuurisuus ja maahanmuuttajatyö. Maahanmuuttajatyön osa-alueista suomi toisena kielenä -opetus on koko kakun yksi viipale. Yksikkökohtaisen Vasun laatimisessa on hyvä nostaa esille koko kakun aihepiireistä kysymys: Miten meidän päiväkodissamme toteutetaan näitä monikulttuurisen- / maahanmuuttajatyön elementtejä? Lasten suomen kielen oppimisen ja kielen kehityksen kannalta oleellisia kysymyksiä ovat: Miten jokapäiväinen toiminta tukee lapsen kielen oppimista ja kehitystä? Mitä työskentelytapoja muuttamalla voidaan tukea lapsen kielen oppimista ja kehitystä aiempaa enemmän? Kyse on toimintakulttuurin muutoksesta. Jokaisessa lapsiryhmässä toimitaan lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti päiväkotiyksikön varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Lapsi oppii kielen mallit ja rakenteet aikuisilta. Suomi toisena kielenä tuki päiväkotiryhmässä perustuu rutiineihin ja perushoitoon. Perushoidon ja arkirutiinien merkitys kielen oppimisessa on kaikissa ikävaiheissa suuri, mutta niiden merkitys korostuu pienillä puhumaan opettelevilla lapsilla ja suomen kieltä toisena kielenään oppivilla lapsilla. Sen lisäksi S2 -elementtejä voidaan ottaa ryhmän toimintatuokioilla tai pienryhmätoimintana suomi toisena kielenä -kerhoissa. Vuorovaikutus tarkoittaa vaikuttamista vuorotellen niin, että osapuolet antavat toisilleen jotakin ja saavat toisiltaan jotakin: kuullaan ja kuunnellaan, ymmärretään ja tullaan ymmärretyiksi, nähdään ja tullaan nähdyiksi. Asiakasvanhemman ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa vuorovaikutusvastuu on työntekijällä. Lapsen ja aikuisen välisessä suhteessa vuorovaikutusvastuu on aikuisella. Lapsiryhmän oppimisympäristössä ryhmässä työskentelevällä kasvatusalan ammattilaisella on tärkeä aikuisen rooli turvallisen ilmapiirin luomisessa niin, että avoin vuorovaikutus on mahdollista ja myös kielen oppiminen ja kehitys pääsevät käyntiin. Tämän osion viimeisellä sivulla on Maahanmuuttajatyön kenttä. Kaavio havainnollistaa, kuinka laajalla ja moninaisella kentällä toimitaan, kun ollaan tekemisissä monikulttuurisen työn, maahanmuuttajatyön ja suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa. Osa tästä kaaviosta toteutuu jo ja osa kentän työstä on vielä kehittelyvaiheessa. Toiminnan keskiössä ovat vanhemmat, lapsi ja henkilökunta kasvatuskumppanuus ja ennen kaikkea lapsen hyvinvointi. Maahanmuuttajatyön käsikirja (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Selvityksiä 2002:6) löytyy pdf-versiona osoitteesta:

24 22 VUOROVAIKUTUS LAPSI ON RYHMÄN JÄSEN RYHMÄSSÄ ON ERILAISIA OPPIJOITA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA; KIELI JA VUOROVAIKUTUS S2 -TUKI PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ YKSIKKÖKOHTAINEN VASU MAMUTYÖN ERI OSA-ALUEET S2 ALUEELLINEN VASU-TYÖRYHMÄ VALTAKUNNALLISEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET = VASU M. Gyekye & M. Rouhio 2004

25 MAAHANMUUTTAJATYÖN ERI OSA-ALUEET 23 >MATERIAALIN KOKOAMINEN JA TYÖSTÄMINEN >VERKOSTOITUMINEN YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA >PÄIVÄKODIN SISÄINEN YHTEISTYÖ >TYÖYHTEISÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ J A T KU *VANHEMPIEN KANSSATEHTÄVÄ YHTEISTYÖ V A *SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS *OMAN KIELEN JA KULTTUURIN TUKEMINEN A R V IOI N T I *ASIAKKAAN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kaikki osa-alueet ovat mukana koko ajan. Lapsen hoitosuhteen eri vaiheissa asiakkaan kanssa tehtävän työn osa-alueet painottuvat eri tavoin riippuen lapsen iästä päivähoitoon tullessa (missä vaiheessa esim. S2-tuki) tai onko pk:ssa oman äidinkielen tukea. Työyhteisössä tehtävän työn painotus riippuu siitä, missä vaiheessa työyhteisössä prosessissaan on. MR & MG, 2004

26 24 MITEN TEIDÄN PÄIVÄKODISSANNE TOTEUT ETAAN NÄITÄ MAAHANMUUTTAJATYÖN OSA-ALUETA? VASU: Kasvattajayhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Miten dokumentoitte pk:ssa tehtävää mamutyötä? Millaista S2 materiaalia olette itse työstäneet? Onko pk:ssa mamukansio? Mitä se sisältää? Onko pk:ssa S2 kansio? Mitä se sisältää? VASU: Tavoitteena lisätä moniammatillista yhteistyötä sellaisten eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen oppivelvollisuusikää. Mitä yhteistyökumppaneita teillä on? Minkälaisesta yhteistyöstä on kyse kunkin tahon kanssa? Yhteistyöfoorumeita? MATERIAALIN KOKOAMINEN JA TYÖSTÄMINEN VERKOSTOITUMINEN YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA PÄIVÄKODIN SISÄINEN YHTEISTYÖ VASU: Neuvotellessaan arvoista ja toimintatavoista kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Millaiset arvot ja asenteet päiväkodissa vallitsevat? Mitä ne merkitsevät tekoina / puheena? Miten lapsiryhmät on suunniteltu? Mamutaustaiset lapset suhteessa suomenkielisiin lapsiin ryhmässä? Miten päiväkodissa kehitetään henkilökunnan ammatillista osaamista mamutyöhön ja S2 opetukseen? VASU: Tärkeää tiedottaa ja keskustella vanhempien kanssa suomalaisen varhaiskasvatuksen tavoitteista ja perusteista. KASVATUSKUMPPANUUS! Mitä kasvatuskumppanuus merkitsee tekoina? Millaista yhteistyötä teillä on vanhempien kanssa? VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS OMAN KIELEN JA KULTTUURIN TUKEMINEN Millaiset rakenteet olette luoneet? Miten S2 tuki toteutuu lapsiryhmän arjessa? Toimintatuokioilla? Onko kielikerhoja? Kenen toimesta? Kuka vastaa ryhmäkohtaisesta S2 -opetuksesta? Onko lapsen henkilökohtainen S2-suunnitelma kirjattu hoito- ja kasvatussuunnitelmaan? Kuinka kielen kehitystä arvioidaan? Mitä välineitä käytätte S2-opetuksessa? VASU: Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä ja kerrotaan keinoista tukea kotona lapsen äidinkieltä ja siten luoda pohjaa toimivalle kaksikielisyydelle. Onko päiväkodissanne oman äidinkielisiä työntekijöitä? Miten hyödynnätte heidän osaamistaan päiväkodissa? Miten vanhempia on tuettu ylläpitämään omaa äidinkieltä? Miten vanhemmille on annettu tietoa äidinkilelen tukemisen tärkeydestä? VASU: VARHAISKASVATUKSELLA EDISTETÄÄN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN KOTOUTTAMISTA Mirkka Rouhio, Varhaisen Tuen Hanke

27 25 SUOMI TOISENA KIELENÄ -TUKI PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ S2 OPETUS OSANA RYHMÄN PERUSTOIMINTAA PIENRYHMÄT / KIELIKER- HOT / S2 TUOKIOT - kielen opetusta pelien, leikkien, laulujen, satujen, kuvien ym. avulla yksilöllisesti tai pienryhmissä tulo ja lähtö MUSIIKKI-KIELIKERHO perushoito TAI MUUT S2 ELEMENTIT ohjatut toiminnot INTEGROITUNEENA RYHMÄN TOIMINTATUOKIOIHIN työtehtävät retket, vierailut Esim. aamupiiri, musiikkihetket, jumppa, kädentaidot esitykset, juhlat - tietoisuus siitä, miksi valitsee tietyn laulun, lorun, leikki / ohjattu leikki leikin, kirjan, pelin tms kuvien käyttö puheen tukena,. Mirkka Rouhio, projektityöntekijä Varhaisen Tuen Hanke

28 26 MITÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS PÄIVÄKODISSA VOI OLLA? Lähtökohta: lapsi on päiväkodissa oppiakseen kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita aikuisella kaikissa tilanteissa pedagoginen vastuu toimintojen tarkastelu: mitä lapsi voi oppia kielellisesti ja vuorovaikutuksellisesti? 1. Pedagoginen suunnittelu ja toteutus arkisiin rutiineihin, siirtymätilanteisiin ja perushoitoon (=lähtökohta ja perusta). 2. Aikuisen selkeä puhe hyvä arkikieli, selkokieli (EI: nukkari, pikkari, näkkäri) puheen jaksottaminen lyhyet lauseet ohjeet yksi kerrallaan. 3. Aikuinen sanoittaa omaa toimintaa. 4. Lapsen kanssa yksilöllistä aikaa n. 20 min. /vko aikuisen jakamaton huomio lapsi rohkaistuu käyttämään kieltä aikuinen oppii tuntemaan lasta henkilökohtaisesti lapsen luottamus aikuiseen lisääntyy Huom.! Mahdollista samanaikaistoimintanakin. 5. Viikoittaiset pienryhmät ryhmän toimintasuunnitelman mukaisista perusteemoista s2-opetusta lapsen oppimissuunnitelman mukaisesti. 6. Kuvakommunikaatio puheen tukena esim. aamupiirissä. 7. Oman työn arviointi; tiimissä & henkilökohtaisesti. 8. Toimintatapoja: vuorovaikutteinen suhde lapsen kanssa (kuuntelu!) sanattomat kuvakirjat: kuvan perusteella tapahtumien päättely pelit ja leikit loruilu, musiikki (kehonsoittimien käyttö!) kuvakorteista kertominen sanapussi-menetelmä saduttaminen (tuo näkyväksi lapsen puheen). Huom.! Päivähoidossa on tarvittava perusosaaminen. Marjaana Gyekye 2004

29 27 MAAHANMUUTTAJATYÖN KENTTÄ MAAHANMUUTTAJATYÖN KENTTÄ Mirkka Rouhio, Varhaisen Tuen Hanke oman äidinkielen ylläpitäminen Lapsen henkilökohtaiset S2 oppimisen tavoitteet LAPSI Lapsen kielen arviointi Havainnointi kettu-testi kuvasta kertominen lumiukkotesti lapsen hyvinvointi S2 opetusmenetelmät Ryhmän arjessa Toimintatuokiolla S2 -kielikerhossa musiikki-kielikerhossa Vain muutama mamu ryhmässä 70% suom. / 30% eri mamut 70% suom. / 30% samaa mamua kaikki mamuja ryhmässä (resurssointi?) Lapsiryhmän rakenne (kp/op) RYHMÄN LTOT JA LHT PK:N S2 VAS- TAAVA TYÖSSÄ OPPIMINEN Parityöskentelymalli Rinnalla oppiminen - mallituokiot mestari-kisälli -idea ALUE S2 -LTO JOHTAMINEN vastuu, valinnat KOULUTUS VANHEMMAT kasvatuskumppanuus Kasvatuskeskustelut Vanhempainillat Vanhempainkahvitukset Tulkkipalvelut Kulttuuritulkit Oman äidinkieliset työntekijät PK:N HENKILÖ- KUNTA Yhteistyötahot Elto/kelto/relto neuvola puheterapeutti koulu psykologi Avun / konsultoinnin pyytäminen tarvittaessa Menetelmällinen (S2) Asenteellinen (eri kulttuurit ja niiden kohtaaminen) AMMATILLINEN VUOROPUHELU MAMU / S2 ASIOISTA Pk:n sisäinen alueellinen - mamufoorumit konsultaatio

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) PÄIVÄKODIN NIMI: Merituulen päiväkoti ESIOPETUSRYHMÄN NIMI: Heinähatut ja Meritähdet KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Sivistyslautakunnan

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma

Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma päivähoito Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus...4 Maahanmuuttajalasten

Lisätiedot

Päiväkoti Pesän Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Päiväkoti Pesän Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Päiväkoti Pesän Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Päiväkoti Pesä Päiväkoti Pesässä toimii yksi ryhmä, Oravat ( 3-5v. siniset, keltaiset ja punaiset). Päiväkodissamme on 21 lapsipaikkaa. Pesässä työskentelee

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI

VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 2012 2013 PIKKUNIITUN VUOROPÄIVÄKOTI Työsuunnitelma hyväksytty:..20 Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman toteutuksen arviointi:..20

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa

Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:9 Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Mirkka Rouhio, Hawa Aaalto, Tiina Ivakko, Tatjana Tsempoi, Sugulle Salah, Merja Huhtiniemi-Anttonen

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 Yksikkö Perttulan päiväkoti, esiopetusryhmä Leijonat. Ryhmään kuuluu sekä osa- että kokopäiväeskareita. Uotilan koulutie 81, 01860 Perttula Toiminta-aika

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero

Lisätiedot

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot