2012 Viestintäviraston vuosikertomus 2012

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012 Viestintäviraston vuosikertomus 2012

2 Pääjohtajan katsaus Viestintävirasto tavoittelee visionsa mukaisesti varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa. Toiminta-ajatuksenamme on olla rohkea viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvoja ja edistäjä kansalaisten ja elinkeinoelämän hyväksi. Vuonna 2012 edistimme valvonnan ja sääntelyn keinoin viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintaa varman ja vaivattoman viestinnän turvaamiseksi kaikille Suomessa. Matkaviestinverkon liittymien määrä ylitti toimintavuonna yhdeksän miljoonan liittymän rajan. Samaan aikaan kiinteän verkon puhelinliittymien määrä laski alle yhteen miljoonaan ja laajakaistaliittymien määrä pysyi 1,6 miljoonassa. Matkapuhelinpalvelujen hinnat pysyivät lähes ennallaan, kun sen sijaan tiedonsiirtopalvelujen hinnat laskivat. Viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuuden edistämiseksi valvoimme sähköisen viestinnän tukkumarkkinoiden toimintaa ja sääntelimme niitä asettamalla teleyrityksille tukkumarkkinoita koskevia velvoitteita. Aloimme myös kehittää hinnoittelumenetelmiä, jonka tarkoituksena on tuottaa menetelmä viestintäverkon säänneltävien, vuokrattavien yhteyksien enimmäishintojen määrittämiseksi ja yritysten hinnoittelun lainmukaisuuden arvioimiseksi. Sähköisesti siirrettävän tiedon määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on vastaavasti lisännyt langattoman tiedonsiirron ja sitä kautta taajuuksien kysyntää. Valmistelimme vuonna 2012 laajakaistaiselle matkaviestinverkolle sovitun 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppaa, joka toteutetaan vuoden 2013 alkupuolella. Peruspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi asetimme yleispalveluvelvoitteita puhelin- ja laajakaista- sekä postipalveluille sekä valvoimme niiden toteutumista. Yleispalvelu tarkoittaa perustasoisia viestintäpalveluja, joiden tulee olla saatavissa kaikkialla Suomessa. Viestintäverkkojen ja palvelujen toimintavarmuuden edistämiseksi uusimme televerkkoja koskevia määräyksiä. Tavoitteenamme on parantaa kuluttajien laajasti käyttämien viestintäpalvelujen, kuten matkaviestinpalvelujen toimintaa vika- ja häiriötilanteissa. Tavoitteenamme on myös parantaa loppukäyttäjien saamaa tietoa vika- ja häiriötilanteista ja mahdollistaa aikaisempaa kattavamman tilannekuvan viestintäverkoista. Käynnistimme vuoden 2012 alussa viraston historian suurimman rakennemuutoksen, televisiomaksutoiminnan alasajon. Perustana muutokselle on valtioneuvoston tekemä periaatepäätös Yleisradion uudesta rahoitusmallista, jonka mukaan nykyinen tv-maksu poistuu ja sen tilalle tulee vuoden 2013 alusta Yle-vero. Toiminnan alasajon haasteesta huolimatta keräsimme tvmaksutuloja yli tavoitteen. Asta Sihvonen-Punkka Pääjohtaja VUOSIKERTOMUS

3 Viestintävirasto - varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintäviraston vuoteen 2020 ulottuva toimintastrategia linjaa viraston strategiset tavoitteet, niihin liittyvät painopisteet ja toimenpiteet, kriittiset menestystekijät sekä viraston toimintaa ohjaavat periaatteet. Uusi strategia otettiin käyttöön lokakuussa Uuden toimintastrategian myötä käynnistettiin virastossa vuonna 2012 laaja organisaation kehittämishanke. Sen tavoitteena on varmistaa viraston uuden strategian tehokas toteutus, viraston toiminnan ja sen resurssien käytön joustavuus ja yhteistyön lisääminen läpi viraston sekä asiakaskeskeisyyden lisääminen. Uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa. Samalla virastossa otettiin käyttöön uusi tulospalkkiojärjestelmä. Uuden strategian pohjalta päivitettiin kertomusvuonna viestintästrategia vastaamaan viraston strategisia tavoitteita. Viestintästrategiassa linjatut, viraston strategiaa tukevat viestinnälliset tavoitteet ovat: sisäisen kulttuurin ja viestinnän kehittäminen, tunnettuuden lisääminen ja asiantuntijamielikuvan vahvistaminen. Toimintavuonna käynnistettiin myös tietohallintostrategian päivitys. Viestintäviraston organisaatio VUOSIKERTOMUS

4 Toiminta Vuoden 2012 keskeisimpiä toimintoja tarkastellaan seuraavassa kolmen strategisen tavoitteen kautta, jotka tähtäävät siihen, että viestintäpalvelujen tarjonta maassamme monipuolistuu, viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee ja viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät. Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto antoi huomattavan markkinavoiman päätökset kiinteään verkkoon pääsystä (tilaajayhteysmarkkina) sekä laajakaistatukkutuotteesta. Päätökset kevensivät sääntelyä mm. laajakaistapalvelujen markkinalla vähämerkityksellisten yhtiöiden osalta ja tiukensivat sitä merkittävimpien toimijoiden osalta. Lisäksi Viestintävirasto analysoi vuoden aikana kiinteästä verkosta nousevan ja kiinteään verkkoon laskevan puheliikenteen markkinat. Viestintävirasto kehitti kuitutilaajayhteyksien hinnoittelumenetelmää yhteistyössä teleyritysten kanssa. Hinnoittelumenetelmiä ryhdyttiin kehittämään ottamalla huomioon tuore oikeuskäytäntö, komission vaatimukset ja kehittyvä lainsäädäntö. Lisäksi vuoden aikana kehitettiin myös matkaviestinverkon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointimenetelmää. Viestintävirasto antoi ensimmäiset päätökset laajakaistapalvelujen tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin kohtuullisesta ilmoittamistavasta mobiililaajakaistaa koskevissa kuluttajasopimuksissa. Lisäksi valtaosa laajakaistapalveluja koskevista kuluttajasopimuksista tarkastettiin laajakaistan nopeutta koskevien ehtojen osalta. Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Valtioneuvosto vahvisti, että toimiluvat digitaalisen laajakaistaisen 800 MHz:n matkaviestinverkon käyttöön myönnetään taajuushuutokaupalla. Toimintavuoden alussa Viestintävirasto avusti liikenne- ja viestintäministeriötä taajuuspoliittisen periaatepäätöksen valmistelussa ja aloitti taajuushuutokaupan tekniset järjestelyt. Vuoden 2012 alussa virasto avasi huutokauppasivuston, jossa on tietoa huutokauppaprojektin edistymisestä ja huutokauppaan liittyvä säännöstö. Viestintävirasto käynnisti taajuushuutokaupan tammikuun 2013 lopulla. Viestintävirasto toteutti kertomusvuonna kaupallisten radioiden peittoaluelaajennuksia. Kaupallisten radioiden toimiluvalliseen käyttöön myönnettiin yli 30 uutta taajuutta sekä Ylen käyttöön neljä uutta taajuutta parantamaan vanhojen radiokanavien kuuluvuutta. Vuoden 2012 aikana virasto osallistui sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman valmisteluun, jossa arvioitiin maanpäällisen television tulevaisuutta vuoden 2016 jälkeen sekä mm. yleistä markkinakehitystä, kuluttajavaikutuksia ja nykyisen toimilupajärjestelmän kehittämistarpeita. Virasto myös tutki älykkäiden radioverkkojen eli niin sanotun kognitiivisen radion mukanaan tuomaa radiotaajuuksien tehokkaampaa käyttöä. Viestintävirasto myönsi toimintavuonna ensimmäisenä Euroopassa radioluvan kognitiiviselle radiojärjestelmälle Turun alueelle. VUOSIKERTOMUS

5 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Laajakaistahanketta edistettiin antamalla vuoden aikana yli 20 tukipäätöstä ja myöntämällä tukea lähes 7 miljoonaa euroa, josta maksatukseen meni vajaat 3 miljoonaa euroa. Viestintäviraston suurin yksittäinen laajakaistahankkeen tukipäätös, yli 1,5 miljoonaa euroa, myönnettiin Utsjoen laajakaistahankkeelle loppuvuodesta Loppuvuonna virastossa tehtiin noin 100 markkina-analyysiä maakuntaliittojen käyttöön. Nämä analyysit ovat edellytys sille, että maakuntaliitot voivat julistaa yksittäisten laajakaistahankkeiden tuen haettavaksi. Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaista-palvelujen vähimmäistasosta Puhelin- ja laajakaistapalvelut Viestintävirasto käynnisti vuoden aikana valtakunnallisen markkina-analyysin yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioimiseksi kussakin kunnassa. Yleispalveluilla tarkoitetaan kaikkiin koteihin tai yritysten toimipaikkoihin turvattuja perustasoisia viestintäpalveluja, joita ovat nykyisin puhelinliittymä ja yhden megan laajakaistayhteys. Lisäksi vammaisille henkilöille on taattu heidän tarvitsemansa puhelinpalveluja vastaavat palvelut. Viestintävirasto ehdottaa yleispalveluyritysten nimeämistä entistä laajemmalle alueelle Suomessa. Lisäksi virasto ehdottaa, että kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden tarvitsemien viestintäpalvelujen tarjontaan nimetään yleispalveluyritykset. Uudet yleispalvelupäätökset annetaan vuoden 2013 alkupuolella. Virasto sai kertomusvuoden aikana noin 200 yhteydenottoa koskien puhelin- tai laajakaistayleispalvelun saatavuutta tai hinnoittelua. Kansalaisten tietoisuudessa yleispalvelusta ja sen sisällöstä sekä oikeuksista on parannettavaa. Postipalvelut Vuonna 2011 voimaan tulleen uuden postilain myötä Viestintäviraston tehtäväksi tuli arvioida tarve nimetä yleispalveluyritys postipalvelujen yleispalvelun tarjontaan. Viestintävirasto antoi määräykset postin yleispalvelun tarjoajien kustannuslaskentajärjestelmistä ja järjestelmien kuvauksista sekä tarkastuksista. Määräykset tulivat voimaan Viestintävirasto arvioi vuoden aikana postin toimipisteverkon lainmukaisuuden. Yksittäisen toimipisteen sijainnista ja asiointimatkan pituudesta annettiin vuoden aikana neljä päätöstä. Viestintävirasto myös valmistautui nettokustannusten laskemiseen uuden laskentamenetelmän mukaisesti. Viestintäverkkojen ja - palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yleisen viestintäverkon tietoturvallisuuspoikkeamat Teleyritykset raportoivat vuonna 2012 Viestintävirastolle 40 tietoturvaloukkausta tai tietoonsa saamaa tietoturvauhkaa, jotka ylittivät ilmoituskynnyksen. Vuoden aikana merkittävimpiä tietoturvaloukkauksia olivat teleoperaattorin toimitiloihin tehty murto, teleoperaattorin nimipalvelimiin kohdistunut tietomurto sekä operaattorin hallintaverkossa paljastunut haittaohjelmatartunta. Merkittävää oli myös palvelunestohyökkäysten kohdistuminen useisiin mediataloihin sekä tapaukset, joissa DNS- VUOSIKERTOMUS

6 palvelimia käytettiin hyökkäystehon vahvistukseen. Myös VoIP-vaihteisiin kohdistuneet tietomurrot jatkuivat vuoden aikana ja aiheuttivat taloudellista vahinkoa tilaaja-asiakkaille ja teleyrityksille. Viestintävirasto julkaisi kaksi ohjetta VoIP-palvelujen tietoturvalliseen käyttöön. Viime vuosina yleistyneet haktivistityyppiset palvelunestohyökkäykset eli kansalaistottelemattomuuden ilmaiseminen tietoliikenteen ja tietojärjestelmien häirinnän keinoin näkyivät teleyritysten omissa ja ennen kaikkea asiakkaiden järjestelmissä. Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto osallistui kansallisen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun. Tammikuussa 2013 julkaistussa strategiassa esitetään Kyberturvallisuuskeskuksen perustamista Viestintävirastoon nykymuotoista CERT-FI:tä vahvistamaan. Valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston kesken jatkettiin keskusteluja valtionhallintoa ja julkista hallintoa uhkaavien tietoturvaloukkausten käsittelyn (nk. GovCERT-toiminto) järjestämisestä. Viestintävirasto laati esityksen tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmän toteuttamisesta valtion keskushallinnon yhteisten ICTpalvelujen suojaksi. Valtionhallinnon tietojärjestelmien turvallisuus Kansallisena tietoturvaviranomaisena (NCSA-FI, National Communications Security Authority) Viestintävirasto suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaatimille valtionhallinnon ja yritysten tietojärjestelmille kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden osalta. Lisäksi Viestintävirasto suoritti kansallisten salaustuotteiden evaluointeja niiden kansallisen ja kansainvälisen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. Kesäkuun alussa 2012 tuli voimaan uudet lait viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tarkastamisesta sekä ulkopuolisten arviointilaitosten hyväksynnästä. Lait laajensivat viraston NCSA-FI:n toiminnan koskemaan myös valtionhallinnon ja viranomaisen lukuun palvelua tuottavien tahojen tietoturvallisuuden vaatimuksenmukaisuuden todentamisen. NCSA-FI suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset niille valtionhallinnon tietojärjestelmille tai tietoliikennejärjestelyille, joista oli tehty hyväksyntäpyyntö Viestintävirastolle. Tietoturvallisuusjärjestelmien kansainvälisen hyväksyttävyyden tukeminen NCSA-FI on tehnyt yhteistyösopimuksia kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Kansainvälisten yhteistyösopimusten avulla taataan tietoturvallisuuteen liittyvien tuotesertifiointien vastavuoroiset hyväksynnät maiden välillä sekä avaimistojen ja kryptografisen materiaalin hallinnan vaatimustenmukaisuus. Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyy Fi-verkkotunnusten tietojärjestelmien käytettävyys säilyi erittäin korkealla tasolla. Vuoden aikana verkkotunnusten asiointijärjestelmän kehittämistä jatkettiin ottamalla käyttöön muun muassa open data -rajapinta, jonka kautta verkkotunnusrekisterin julkisia tietoja (mm. myönnetyt tunnukset, haltijat, tunnusten voimassaolo) voidaan saattaa järjestelmään rekisteröityneiden tahojen käyttöön. VUOSIKERTOMUS

7 Vuonna 2012 myönnettiin noin uutta fi-verkkotunnusta. Vuoden lopussa voimassa olevia fi-verkkotunnuksia oli noin Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto on laatinut katsauksen Viestintäviraston teletoiminnan teknisen ohjauksen hankkeista Tarkoituksena on aktivoida yhteistyötä teleyritysten ja Viestintäviraston kesken teknisen sääntelyn osalta. Virasto selvitti yhteissääntelyn käyttömahdollisuuksia teletoiminnan ohjaamisessa. Virasto myös selvitti sääntelyyn liittyviä toimintamalleja ja käynnisti keskustelut Kilpailuviraston ja FiCom ry:n kanssa itse- ja yhteissääntelyn edellytyksistä. Viestintäviraston tilannekuvahanketta edistettiin. Hankkeessa toteutettiin mm. viranomaisten ja teleyritysten käyttöön tarkoitetun häiriönhallintajärjestelmän ja viraston sivustolla myöhemmin julkaistavan häiriökarttasovelluksen testiversiot. Virasto tehosti vuoden aikana teleyritysten ilmoitusprosessia vioista ja häiriöistä. Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti ja poisti radiohäiriöitä hätä- ja turvallisuusliikenteestä ja viranomaisverkoista, yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeistä radioverkoista sekä yleisistä televerkoista. Virasto myös osallistui Lontoon olympia- ja paralympiakisojen taajuuksienkäytön valvontaan. Lisäksi virasto valvoi radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukaisuutta tarkastuksin ja mittauksin. Fi-verkkotunnuksia on jo yli VUOSIKERTOMUS

8 Toimintaympäristö Sidosryhmäyhteistyötä kaikkien osapuolten eduksi Virasto tekee sidosryhmiensä kanssa tiivistä yhteistyötä useissa asiantuntijatyöryhmissä. Viestintäviraston keskeisistä sidosryhmätahoista koostuvan neuvottelukunnan asiantuntemusta ja toimialaosaamista hyödynnettiin muuan muassa alustavien tulostavoitteiden valmistelussa. Vuonna 2012 Viestintäviraston vetovastuulla oli yli 20 tekniseen ohjaukseen vaikuttanutta työryhmää. Vuoden aikana kokoontui myös huomattavan markkinavoiman (HMV) velvoitteita ja valvontaa koskeva työryhmä, markkinatietotyöryhmä ja kuluttajatyöryhmä. Viestintävirasto järjesti useita tietoturvallisuuteen liittyvää seminaaria sidosryhmille. Virasto järjesti myös erilaisia info- ja keskustelutilaisuuksia muun muassa tilaajayhteys- ja laajakaistatukkumarkkinan analyysien tuloksista sekä HMV-sääntelystä ja investoinneista. Lisäksi virasto järjesti erityisesti antenniasentajille suunnatun seminaarin radiohäiriöiden selvittämisestä ja televisiovastaanoton antenniratkaisuista. Sidosryhmätutkimuksessa kiitosta asiantuntemuksesta ja yhteistyökyvystä Viestintävirasto toteutti sidosryhmätutkimuksen marraskuussa Viestintäviraston vahvuutena oli edellisvuosien tapaan henkilökunta; sen asiantuntevuus ja yhteistyökyky. Tutkimuksessa Viestintäviraston yleisarvosana oli 3,7 asteikolla 1-5. Kansainvälinen yhteistyö tärkeä vaikuttamisen väylä Viestintävirasto tekee tiivistä yhteistyötä niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopan tasolla. Viestintävirasto osallistui kertomusvuonna Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) järjestämiin kolmeen suureen konferenssiin: WRC (World Radio Conference), WTSA (World Telecommunication Standardization Assembly) ja WCIT (World Conference on International Telecommunications). Viraston tehtävänä on huolehtia, että konferenssien päätökset ovat Suomen etujen mukaisia. WRC-konferenssissa merkittävin päätös oli 700 MHz taajuusalueen osoittaminen langattomille laajakaistaverkoille vuoden 2015 konferenssin jälkeen. Lisäksi konferenssissa sovittiin langattomien laajakaistaverkkojen lisätaajuuksien etsimisestä ja niiden mahdollisesta osoittamisesta tähän käyttöön vuoden 2015 konferenssissa. Viestintävirasto osallistui myös Maailman postiliiton (UPU) kongressiin. Maailman postiliitossa sovitaan kansainvälisen postiliikenteen pelisäännöistä, kuten postilähetysten kauttakulun vapaudesta, kansainvälisistä päätemaksuista sekä tulli- ja turvallisuussäännöistä. CERT-FI:n yhteistyöllä saavutettiin hyviä tuloksia useiden merkittävien tietoturvaloukkausten koordinoinnissa. CERT-FI:n Autoreporter-järjestelmä käsitteli vuonna 2012 noin Suomea koskevaa raporttia. CERT-FI osallistui aktiivisesti eurooppalaisen valtiollisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmän toimintaan erityisesti haittaohjelmien analysointiin ja haittaohjelmiin liittyvän tilannekuvakoordinoinnin osalta. VUOSIKERTOMUS

9 Lisäksi virasto osallistui EU:n ja NATOn järjestämiin yhteistoimintaharjoituksiin. Vuoden aikana myös jatkettiin yhteispohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston tiivistämistä. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti EU:n viestintäkomitean, taajuuskomitean ja taajuuspolitiikkaryhmän työhön. Lisäksi virasto osallistui EU:n radio- ja telepäätelaitteiden markkinavalvontaja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Viestintävirasto osallistui niin ikään Euroopan posti- ja telehallintoviranomaisten yhteistyöjärjestön CEPTin työryhmiin. Viestintävirasto osallistui vuoden aikana aktiivisesti BERECin (Body of European Regulators for Electronic Communications) toimintaan. BERECin yksi vuoden keskeisimmistä teemoista liittyi verkkoneutraliteettiin. BEREC julkaisi muun muassa ohjeet palvelun laadusta, tutki verkkoneutraliteettiin liittyviä kilpailuvaikutuksia sekä arvioi verkkoneutraliteetin ja IP-yhteenliittämisen suhdetta. Viestintävirasto osallistui postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGP) toimintaan painopisteinä nettokustannusten määrittäminen, arvonlisäverovapauden vaikutukset postimarkkinoilla, yhteisten kustannusten kohdentamisen säännöt sekä postiverkkoon pääsyn sääntelytilanne. Eurooppalaisessa standardointiorganisaatiossa ETSIssä vaikutettiin mm. siihen, että 112-hätätekstiviestien ja kohdennettujen viranomaistiedotteiden välittämiseen saataisiin aikaan yleiseurooppalaiset vaatimukset. Radiotaajuuksiin liittyvissä asioissa neuvoteltiin naapurimaiden kanssa, jotta esimerkiksi matkaviestinoperaattorit voivat rakentaa verkkonsa kattavasti raja-alueilla. Lisäksi koordinointisopimuksella voidaan varmistaa, että Suomen puolella oleviin järjestelmiin ei tule haitallisia häiriöitä naapurimaasta. Viestintävirasto osallistui Euroopan tietoturvallisuusviranomaisen ENISAn toimintaan ja sen sähköisen viestinnän direktiivipaketin tietoturvailmoituksia ja vähimmäistietoturvavaatimuksia määrittelevien työryhmien työhön. Lisäksi viraston NCSA-FI teki yhteistyötä useissa asiantuntijaryhmissä. Ympäristöasiat tärkeitä myös Viestintävirastossa Viestintävirasto on ottanut huomioon ympäristönäkökohdat myös omassa toiminnassaan. Sähkönkulutuksen, lentokilometrien, kirjekuljetusten ja paperinkulutuksen määrät ovat pienentyneet ja tämän seurauksena myös viraston kokonaishiilijalanjälki on pienentynyt. VUOSIKERTOMUS

10 Talous ja resurssit Henkilöstön kehittämiseen panostetaan työtyytyväisyys hyvä Viestintävirastossa käytiin televisiomaksutoimintaa koskeva yhteistoimintamenettely vuonna Perustana on valtioneuvoston tekemä periaatepäätös Yleisradion uudesta rahoitusmallista, jonka mukaan nykyinen tv-maksu poistuu ja sen tilalle tulee vuoden 2013 alusta Yle-vero. Virasto tuki tvmaksuhallinnon henkilöstön työllistymistä ja jaksamista valtion muutosturvamallien mukaisesti. Vuoden 2012 aikana aloitettiin Viestintävirastossa organisaation kehittämishanke. Sen tavoitteena on varmistaa viraston uuden strategian tehokas toteutus, viraston toiminnan ja sen resurssien käytön joustavuus ja yhteistyön lisääminen läpi viraston sekä asiakaskeskeisyyden lisääminen. Uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa. Viraston tulospalkkiojärjestelmää kehitettiin vuoden 2012 aikana ja uudistettu tulospalkkiojärjestelmä on käytössä vuoden 2013 alusta alkaen. Viestintäviraston henkilöstön työhyvinvoinnin taso oli toimintavuoden aikana hyvä. Henkilöstön työtyytyväisyys oli VM Baro -tutkimustulosten perusteella muuta valtionhallintoa paremmalla tasolla. Henkilöstön työtyytyväisyys oli 3,51 asteikolla 1-5. Viestintäviraston henkilöstön määrä vuonna 2012 oli 251,1 henkilötyövuotta. Talous tasapainossa Viestintävirasto kattaa pääosan menoistaan keräämillään tuloilla. Viestintävirasto on valtion talousarviossa nettobudjetoitu virasto. Maksullisen toiminnan tuottojen arvio vuoden 2012 talousarviossa oli 29 miljoonaa euroa ja toteutuma 27,1 miljoonaa euroa. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Myös valtion televisio- ja radiorahastolta laskutettu korvaus rahastoon kerättävien maksujen perimisestä on maksullisen toiminnan tuloa. Veronluonteisten maksujen tuloarvio vuonna 2012 oli 5,9 miljoonaa euroa ja toteutuma 6,2 miljoonaa euroa. Veronluonteisia tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Toiminnan kulut vuonna 2012 olivat 34,7 miljoonaa euroa, kun kulut edellisenä vuonna olivat 33,9 miljoonaa euroa. Kulujen nousu johtuu henkilöstökulujen kasvusta, jonka aiheutti mm. laajeneva NCSA-toiminta. Taseen loppusumma vuonna 2012 oli 14,1 miljoonaa euroa. VUOSIKERTOMUS

11 Maksullisen toiminnan tuottojen jakauma maksulajeittain (euroa) Taajuusmaksut Viestintäverkon numerointimaksut Internetin verkkotunnusmaksut Muut maksut Korvaus valtion tv- ja radiorahastosta Yhteensä Veronluonteisten maksujen jakauma maksulajeittain (euroa) Viestintämarkkinamaksut Tietoturvamaksut Postitoiminnan valvontamaksut Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut Varmennemaksut Yhteensä VUOSIKERTOMUS

12 Viraston kokonaiskustannukset (euroa) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut kustannukset Pääomakustannukset Valmistus omaan käyttöön Yhteensä VUOSIKERTOMUS

13 Tuotto ja kululaskelma TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot ,07 Muut toiminnan tuotot , , , , ,70 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,04 Henkilöstökulut , ,62 Vuokrat , , Palvelujen ostot ,09 991, Muut kulut ,60 258,62 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,28 Poistot , , , ,21 JÄÄMÄ I , ,51 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,06 Rahoituskulut -156, ,03-274, ,60 SATUNNAISET TUOTOT JA KU- LUT Satunnaiset tuotot 1 009,13 499,11 Satunnaiset kulut 0, ,13 0,00 499,11 JÄÄMÄ II , ,80 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Kulut Elinkeinoelämälle , ,00 0,00 0,00 VUOSIKERTOMUS

14 JÄÄMÄ III , ,80 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAK- SUISTA Verot ja veronluonteiset maksut , ,00 Perityt arvonlisäverot 3 558, ,60 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,83 TILIKAUDEN TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ , ,97 VUOSIKERTOMUS

15 Tase VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , , , , , ,13 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet , ,13 Kalusteet , , , ,74 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS , ,87 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,98 Siirtosaamiset , ,93 Muut lyhytaikaiset saamiset 135,29 0,00 Ennakkomaksut 350, ,41 0, ,91 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOI- TUSVARAT Kassatilit 1 175, ,30 Tiliviraston tulotilit 2 679, , , ,03 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,94 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,81 VUOSIKERTOMUS

16 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,10 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,11 Pääoman siirrot , ,46 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,72 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat , , , ,08 LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit , ,07 Saadut ennakot , ,44 Ostovelat , ,16 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,17 Edelleen tilitettävät erät , ,82 Siirtovelat , ,52 Muut lyhytaikaiset velat 7 740, , , ,45 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,53 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,81 VUOSIKERTOMUS

17 Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A Helsinki puh: fax: