Strategia ratkaisee. rakennustyömaaarvioinnin. sinisellä ja punaisella merellä. Case: ensihoito lähellä ja lämpimästi

Transkriptio

1 Inspecta Oy:n asiakaslehti 2 / 2007 KVALITA Case: ensihoito lähellä ja lämpimästi IQNet-jäsenyyden hyödyt asiakkaalle Uusi indeksi mullistaa rakennustyömaaarvioinnin Strategia ratkaisee sinisellä ja punaisella merellä

2 2/ Pääkirjoitus: Sinisellä merellä 11 CASE: Suomen sairaankuljetusliitto 4 Strategia ratkaisee sinisellä merellä ja punaisella 12 IQNet on enemmän kuin osiensa summa 6 Kohti aitojen asiakastarpeiden ydintä 14 Uutiset 8 IIP syventää yritysten itsetuntemusta. CMMI strategisena työkaluna. 16 Uusittu ISO 9001 ilmestyy Uusi indeksi mullistaa rakennustyömaa-arvioinnin 17 Elintarviketurvallisuus ja ISO PK-yritys ja toiminnan jatkuva parantaminen 18 Yrityksen omatunto SA Mika Kamenskyn konsulttiyritys keskittyy strategisen johtamisen prosesseihin Ensimmäiset pilotit käynnistyvät rakennustyömailla tänä syksynä, sanoo Matti Järvi. Liisa Paason mukaan viennissä korostuu elintarviketurvallisuus. 2/2007 JULKAISIJA Inspecta Sertifiointi Oy KATUOSOITE Miestentie 3, Espoo Puhelin fax Päätoimittaja Markku Siivonen Toimitus ja ulkoasu Locomotiv Helsinki Oy, (09) Kansi Mika Kamensky, Kamensky Consulting Oy. Kuvaaja: Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi. Painopaikka Paintek Oy Paperi MultiArt Silk 200/150 g/m 2 sisällysluettelo

3 Sinisellä merellä Purjehduskauden lähestyessä loppuaan tulee miettineeksi rinnastuksia onnistuneen purjehduksen ja strategisen suunnittelun ja toteuttamisen välillä. Missio on purjehtiminen sinänsä. Kohteet ja päämäärät ovat jokaisen purjehdusloman keskeisiä puheenaiheita. Säiden ja tuulien ennakointi sekä reittivalinnat ratkaisevat purjehduksen nautinnollisuuden ja miehistön antaman palautteen. Itse suoritus on ennalta opittua taitoa ja tekniikkaa, kipparin toteuttamaa johtamista ja yhteistyötä miehistön kesken. Onnistuminen merkitsee hyviä muistoja ja mielihyvää kaikille mukana oleville, epäonnistuminen johtaa pahimmassa tapauksessa ulkopuoliseen apuun turvautumiseen. Yrityselämässä ja organisaatioiden johtamisessa menestyksen löytäminen on monesta syystä monimutkaistunut. Onnistumisen edellytyksiä on havainnollistettu suosituksi tulleessa Blue Ocean -strategiafilosofiassa. Sen mukaan tulevan kehityksen ennakointi, oikean strategian määrittely ja suoraviivainen toteuttaminen eivät aina riitä. On kyettävä valitsemaan oikeat menestymisen reitit, joissa pahimmat karikot vältetään. Sekä tuotteeseen että toimintatapaan liittyvä innovatiivisuus on ehkä juuri se kilpailutekijä, joka erottaa menestyjän muista. Asiakastarpeiden muutosten jatkuva havainnointi korostuu, liittyivätpä ne sitten palvelun tai tuotteen laatuun tai tuotannon sijaintiin. Asiakaslähtöisyydestä ollaan siirtymässä tarvelähtöisyyteen. Sanoilla ja ajatuksilla on helppo pelkistää menestymisen edellytyksiä. Ajatusten muuttaminen toiminnaksi vaatii kuitenkin kovaa työtä. Tässä työssä on keskeistä strategiaprosessin toimivuus sekä jatkuva kehittäminen ja uudistaminen. Pitkäjänteisyys, havainnointi ja ymmärtäminen, oikea tavoitteenasettelu sekä mahdollisuuksien kiteyttäminen toiminnaksi ovat eräitä onnistumisen edellytyksiä. Purjehdus on harrastajalleen elinikäinen prosessi, joka parhaimmillaan jalostuu ajan myötä mutta niinhän on johtaminenkin. Sanoilla ja ajatuksilla on helppo pelkistää menestymisen edellytyksiä. Ajatusten muuttaminen toiminnaksi vaatii kuitenkin kovaa työtä. Syysterveisin pääkirjoitus

4 TEKSTI Aino Krohn KUVAT Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi Kun tarkastelee Blue Ocean -strategioita osana strategisen ajattelun jatkumoa, revoluution sijasta tämän lähestymistavan voi nähdä myös evoluutiona, sanoo liikkeenjohdon konsultti, KTM Mika Kamensky, jolla on strategisen johtamisen prosessikonsultoinnista Strategia yli 25 vuoden kokemus. ratkaisee sinisellä merellä ja punaisella Mika Kamensky aloitti työuransa Taloustieto ry:n liiketaloudellisten ja liikkeenjohdollisten koulutusohjelmien suunnittelijana ja kouluttajana. Sieltä hän siirtyi Suomen metalliteollisuuden keskusliittoon (MET) vetämään jäsenyritysten liiketoimintaa kehittäviä koulutus-, konsultointi-, tutkimus- ja julkaisupalveluja tarjoavaa osastoa. Kun MET 1979 päätti panostaa strategisen johtamisen ohjelmaan, Kamensky sai siitä toimeksiannon ja yhden miehen konsulttiyritys Kamensky Consulting Oy syntyi. Kamenskyn Liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen -ohjelma, jota hän itse kutsuu lempinimellä häräntappokansiot, syntyi kahdeksan pilottiyrityksen kanssa työskennellessä kahden vuoden aikana. Hänen v julkaistusta kirjastaan Strateginen johtaminen on otettu 8. painos. Kun Chan Kimin ja Renée Maubourgnen Blue Ocean Strategy ilmestyi suomeksi v. 2005, Talentum pyysi Mika Kamenskylta siihen esipuheen. Blue Ocean -strategiasta on tullut todellinen hitti bisnesmaailmassa. Se käännettiin heti 32 kielelle eikä mitään strategiateosta ole koskaan maailmalla myyty niin paljon. Niinpä Kamenskylta usein kysytään, miten suurena vallankumouksena hän itse tämän ajattelun näkee. Kilpailijoista erottautuminen punaisena lankana Mika Kamenskyn pitkä ura liikkeenjohdon strategioiden ja strategiaprosessien parissa tarjoaa hänelle näköalapaikan strategisen ajattelun trendeihin eri aikoina. Strategiateorioiden tärkein lähestymiskulma vuodesta 1980 lähtien on ollut kilpailu ja kilpailijoista erottautuminen, sanoo Kamensky. Blue Ocean -strategian hän näkee vallankumouksen sijaan pikemminkin luontevana osana tätä jatkumoa: - Michael E. Porter (1980, 1985, 1990, 1996, 2006) - Hamel Prahalad (1994, 2000) - Jim Collins (2001) - Yves Doz (2001) - George Stalk (2004) - Kim-Mauborgne (2005)

5 Kim-Mauborgnen kirjan vahvuus on tarvelähtöisyyden korostaminen, koska asiakaslähtöisyys yksin ei riitä liiketoiminnan kolmiodraaman ratkaisuun. Blue Ocean -strategiaprofiili ottaa hinnan aina tarkastelukohteeksi, ryhmittelee kilpailijat sekä pakottaa miettimään uusia kilpailutekijöitä ja menestymisen reittejä. Innovaatiot ja innovatiivisuus on nostettu entistä vahvempaan rooliin. On kuitenkin varottava, etteivät analyysit ja strategiat mene sekaisin. Jos tehdään hyvin kokonaisvaltainen synteesianalyysi, strategiavalinnan faktapohja voi jäädä heiveröiseksi. Myös punaisen meren kuohut on hallittava Strategiatyöskentelyssä on muistettava, ettei avoveteen suuntaaminen poista tarvetta pärjätä myös verisissä kilpailutilanteissa, jotka hetkessä voivat värjätä sinisen meren punaiseksi. Oikealla strategialla yritys hallitsee ympäristöään, mutta strategisen työskentelyn on oltava pitkäjänteistä. Erityisesti pienille yrityksille on vaarallista, jos ne eivät ymmärrä strategian merkitystä. Aivan ensimmäiseksi on siis hahmotettava, mitä strategia on ja mitä se ei ole. Vankalla strategialla on oltava arkkitehtuuri, jotta se ei jää kyhäelmäksi. Arkkitehtuurin tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, mutta ei enää sitä yksinkertaisempi. Strategiaprosessi on kokonaisuuden kannalta yhtä tärkeä kuin strategian sisältö, sen hyvyydestä riippuu strategian toteuttaminen ja uudistaminen. Strategista bisnesalueajattelua (SBA) kehittämällä yrityksessä opitaan ymmärtämään, missä kilpailulajissa todellisuudessa ollaan mukana. Ympäristön ja itsensä tunteminen sekä tavoitteiden terävöittäminen auttavat terävöittämään myös kilpailuetuajattelua. Organisaation osaamiseen ja strategian toteuttamiseen panostaminen kuuluvat hyvään strategiatyöskentelyyn samoin kuin se, että strategian tekoon yksinkertaisesti käytetään enemmän aikaa ja järkeä. Yrittäjyys on Mika Kamenskylle elämäntapa ja golf intohimoinen harrastus. Mottonsa hän tiivistää sanoihin Profit & Fun. Työnteon on oltava iloista ja rentoa eikä vapaa-aikana kentälläkään saa puristaa mailaa. Cirque du Soleil n strategiaprofiili Liiketoiminnan kolmiodraama SUURI Ringling Brosin ja Barnum & Baileyn arvokäyrä ASIAKKAIDEN TARPEET Cirque du Soleil n arvokäyrä Pienemmät alueelliset sirkukset Arvo / kustannus Arvo / kustannus YRITYKSEN OSAAMINEN / RESURSSIT kilpailuetu KILPAILU PIENI Hinta Tähtiesiintyjät Eläinnumerot Virvokemyynti katsomossa Monen areenan yhtäaikainen käyttö Hauskuus ja huumori Jännitys ja vaarallisuus Ainutlaatuinen ympäristö Teema Tyylikäs katsomo Useita tuotantoja Taiteellista musiikkia ja tanssia (Kim-Mauborgne : Sinisen Meren Strategia, Talentum 2005) Kamensky Consulting Oy

6 TEKSTI Aino Krohn KUVAT Riitta Supperi / Exito Imagen Tmi Kohtiaitojen ydintä asiakastarpeiden Inspecta on palveluyritys siinä missä suuri osa asiakkaistammekin. Pyrkimys parhaaseen mahdolliseen asiakastyytyväisyyteen ohjaa vahvasti toimintafilosofiaamme. Vaikka teemme työtämme standardien parissa, emme suinkaan halua palvelumme olevan rutiininomaista perusjärjestelmien pyöritystä. Oman strategiamme kehittäminen perustuu asiakkaittemme haluun jatkuvasti parantaa toimintansa laatua ja tehokkuutta ongelma-alueiden vaihdellessa. Pääpalveluitamme tukevat ja yleisesti hyväksyttyihin referenssistandardeihin pohjautuvat, kohdennetut teema-arvioinnit ovat yleinen, tälle ryhmälle lisäarvoa tuova osa palveluamme. Arviointeja syvennetään yhdessä tunnistettujen, ongelmalähtöisten teemojen osalta. Esimerkkejä teematuotteistamme ovat henkilöstöasioihin pureutuva IIP, ohjelmistoteollisuuden kyvykkyysmalli CMMi ja tietohallintopalveluiden kehittämistä tukeva ITIL. i ASIAKASPALAUTE Miten arviointi painottui teille tärkeisiin asioihin? Miten pystyitte vaikuttamaan seuranta-arvioinnin sisältöön? Heikosti Välttävästi Keskimääräisesti Hyvin Erittäin hyvin Esimerkiksi vuoden 2007 asiakaspalaute kertoo omaa kieltään strategian onnistumisesta: asiakastarpeen ymmärtämisestä ja niiden pohjalta tehtyjen arviointien toimivuudesta. Tämän osa-alueen systemaattiseen kehittämiseen panostetaan myös jatkossa.

7 Tärkeintä tämän päivän laatuyhteistyössä on erilaisten asiakasorganisaatioiden yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja sen pohjalta kehittämistyön oikea kohdentaminen, sanoo Inspectan asiakasryhmäpäällikkö Stefan Fagerström. Asiakkaan aito kuuntelu on ydintekijä. Strategiamuutoksen The Big Picture 1 2 ISO ISO OHSAS Laatu = Tehokkuutta Blue Ocean -strategia Perusjärjestelmät Oikea asiakastarve Asiakkaan tarpeen selvittäminen Kohdennettu arviointi Lisäarvo 3Perusvarmistus Kohdennetut teemat tunnettuja referenssejä vastaan Teema Teema Teema Teema 1. Asiakkaan kiinnostus laadun ja tehokkuuden kehittämisestä vie uusille vesille (Blue Ocean). 2. Selvitetään oikea asiakastarve (lähestyttävät laatuongelmat). 3. Arviointiin otetaan mukaan ongelmalähtöisiä teemoja perusarviointia unohtamatta.

8 IIP syventää yrityksen itsetuntemusta Investors In People (IIP) kriteeristö tarkastelee henkilöstöä yrityksen voimavarana. Se antaa hyvän läpileikkauksen yrityksen henkilöstöresurssien vahvuuksista ja kehittämishaasteista, sanoo pääarvioija Hannele Kukkola. Se soveltuukin hyvin käytettäväksi ISO järjestelmän rinnalla syventämään yrityksen itsetuntemusta tällä osa-alueella. Inspecta Sertifiointi aloitti IIP-arvioinnit viime syksynä, kun Laatukeskus parin vuoden pilotoinnin jälkeen etsi itselleen yhteistyökumppania ja otti asiassa yhteyttä. Meillä Inspectassa IIP-arviointia käytetään välineenä seuranta-arvioinneissa silloin, kun halutaan syventyä organisaation toimintaan henkilöstökysymysten kautta. Keskeistä on se, miten henkilöstösuunnitelmat tukevat yrityksen strategian toteutumista: ohjaavatko suunnitelmat päivittäistä johtamista, miten niiden toteutumista seurataan ja onko arviointeja hyödynnetty toimintaa linjattaessa? Arviointi voi auttaa yritystä optimoimaan osaamisensa kehittämistä. Haastatteluihin käytettävä aika riippuu yrityksen koosta. Esimerkiksi 50 hengen yrityksessä haastattelut kestävät n. 2 3 päivää. Niissä käydään läpi yrityksen ylin johto, lähiesimiehet sekä riittävä määrä työntekijöitä kattavasti eri ammattiryhmistä. Johdon palautekeskustelussa käsitellään esiin tulleet haasteet sekä keskeisimmät kehittämisalueet. Samalla pyritään hahmottelemaan kehittämishankkeen suuntaviivat ja sovitaan uusinta-arviointi noin vuoden tai kahden päähän. IIP-arvioinnin ja seurannan anti on osoittautunut yritysjohdolle merkittäväksi työkaluksi, kun halutaan varmistaa strategian toteutuminen henkilöstön avulla. Asiakasyrityksissä myös henkilöstö on suhtautunut prosessiin avoimesti Ihmisistähän tässä toiminnassa on viime kädessä aina kysymys, puhutaanpa sitten IIP:stä tai ISO järjestelmästä, toteaa Hannele Kukkola. ja positiivisesti. Tähänastisessa yhteistyössä arviointeja on tehty terveydenhuollon puolella tekonivelsairaala Coxassa sekä muutamassa teollisuuden yrityksessä. Asiakaskunnassa herännyt kiinnostus henkilöstöteeman arviointiin ennakoi IIP-yhteistyön huomattavaa lisääntymistä jatkossa. i CMMI strategisena työkaluna Ekonomi, MQ Martti Nordling on ollut kehittämässä Inspecta Sertifioinnin ITtoimialaa vuodesta 1995 lähtien. Määrätietoisen suuntautumisen ansiosta Inspecta Sertifioinnilla on tänä päivänä käytettävissään vahva IT-alan osaaminen sekä omien arvioijien että yhteistyöverkostonsa kautta. Ohjelmistoprosessin parantamiseen keskittyvä IT-alan kyvykkyysmalli CMMi on tullut ISO järjestelmän rinnalle, sanoo pääarvioija Martti Nordling. Strategisesti se on myös erittäin hyvä tuki tälle tunnetulle ja laajasti käytetylle standardille. Ensimmäiset CMMi-malliin (Capability Maturity Model Integration) perustuvat teema-auditoinnit tehtiin Suomessa vuonna 2004 yhteistyössä muutamien IT-alan edelläkävijöiden kanssa. Aloite tuli tuolloin asiakkaalta ja Inspectassa vakuututtiin siitä, että CMMi on kasvavan kysynnän vuoksi omaksuttava mahdollisimman pian osaksi pysyvää palvelutarjontaa. CMMi-mallin kehittämisestä vastaa sen omistaja, yhdysvaltalaisen Carnegie Mellon -yliopiston Software Engineering Institute (SEI) ja CMMi-arviointi voidaan tehdä omana kokonaisuutenaan tai ISO järjestelmän auditointiin yhdistettynä. CMMi-kyvykkyysmallissa toiminnan kehittäminen jaotellaan tasoihin, joita kiivetään ylöspäin tavoitteena yhä kypsempi, järjestelmällisempi toiminta. Samalla kun asiakasyhteistyössä on edetty auditointien kanssa, CMMi-vastuuseen nimetty Nordling on panostanut taso tasolta talon oman osaamisen nostamiseen. Tänään Nordling voikin todeta, että Inspecta Sertifiointi on CMMi-valmiuksien hankkimisessa saavuttamassa odotetun päätepisteen. Se on vaatinut paljon työtä ja ankaraa paneutumista. Ensimmäinen opintojakso ajoittui vuoteen Sittemmin v suoritettu Intermediate-tason kurssitus syvensi ja laajensi mallin hyödyntämismahdollisuuksia. Syksyyn 2007 ajoittuva näyttökoe Norjan Stavangerissa on viimeinen pätevyysvaatimus: jos se läpäistään on Inspectalla CMMi-asiakasyritystensä virallinen, kansainvälinen luokitusoikeus, omien arvioijien kautta. Inspecta on SEI Partner -verkoston jäsen. i

9 TEKSTI Aino Krohn KUVA Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi Uusi indeksi mullistaa rakennustyömaa-arvioinnin Tänä vuonna Inspecta Sertifioinnissa kehitetty rakennustyömaaindeksi syntyi suorana seurauksena asiakkaiden kuuntelusta. Se hyödyntää yrityksemme laajaa osaamista ja kokemusta tarjoten uuden, parannetun näkökulman suomalaiseen rakentamiseen, sanoo rakentamissektorin asiakasryhmäpäällikkö Matti Järvi. Rakennustyömaiden laadunhallinnan haasteet ovat Inspecta Sertifioinnin rakentamisalan arvioijille läpikotaisin tuttuja. Arvioinneissa ja erityisesti niistä asiakkaille toimitettavissa raportoinneissa on usein törmätty eri työmaiden vertailun vaikeuteen. Keskusteluissa asiakkaiden kanssa on toistuvasti noussut esiin toive vertailukelpoisesta pistejärjestelmästä, jota voitaisiin soveltaa rakennustyömaihin tavallisen laatujärjestelmäsertifikaatin lisäksi. Vaikka rakennusliikkeillä on omaehtoinen tarve verrata toimintansa laatua alan keskimääräiseen suorituskykyyn, yksittäisten työmaiden tietoja ei haluta paljastaa kilpailijoille. Indeksiin vertaamalla yritys voi saada tietoa sijoittumisestaan keskimääräiseen suorituskykyyn nähden. Myös saman yrityksen eri työmaiden keskinäinen vertailu on indeksin avulla mahdollista. Keskiarvoihin pääsemiseksi tarvitaan luonnollisesti laaja aineisto, jonka pohjalta yhteenveto tehdään. Riittävä materiaalin saanti on puolestaan mahdollista vain Inspectalle, joka on rakennusalan johtava sertifioija Suomessa. Ensimmäiset pilotit tänä syksynä Tämä vuosi on pääosin kulunut kehitystyössä, laajemmin uuden indeksin soveltaminen alkaa vuonna Ensimmäiset pilotit käynnistyvät kuitenkin jo syksyllä Kunkin työmaan osalta pureudutaan työmaajohtamiseen, sopimusasiakirjoihin, ympäristöasioiden huomiointiin, työterveys- ja -turvallisuusasioihin sekä tutustutaan käytäntöihin työmaakierroksella. Vuodessa voitaisiin käydä läpi jopa työmaata, joille tehdään puolen päivän mittainen arviointikäynti. Arvioinnin taustalla on laaja kysymyspatteristo, noin 100 arvioitavaa kohtaa, jotka käsittelevät mm. työmaan valmistelua, suunnittelua ja hallintaa sekä yleistä organisointia ja hankintoja. Arviointi täyttää ISO järjestelmän vaatimukset ja toimii rakennusliikkeen työmaiden arviointina myös itsenäisesti, kokonaisuuden laajuutta muuttamatta. Raportti heti graafisena tulosteena Parasta tässä rakennustyömaiden arvioinnissa on, että se näyttää ongelmakohdat systemaattisesti ja selkeästi. Siitä on suuri apu rakennusliikkeen oman toiminnan kehittämisessä. Raportin voi tulostaa tietokoneelta graafisena esityksenä välittömästi arvioinnin jälkeen. Visuaalinen yhteenveto kertoo kehitystarpeista enemmän kuin tuhat sanaa ja toimii hyvin myös koulutuksessa. i Matti Järven vapaa-aikakin kuluu rakentamisessa, sillä Porvoossa sijaitsevan vapaaajanasunnon rakennushanke on onnellisesti loppusuoralla. Jos työmaaindeksiä olisi tällä työmaalla kokeiltu, olisi kustannusseurannasta todennäköisesti saatu hyvät pisteet, kun taas aikataulusuunnittelusta tulos olisi ollut heikompi.

10 TEKSTI Aino Krohn KUVA Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi Koska kehitys menee eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla, Inspectan arvioijat panostavat aktiivisesti omankin osaamisensa kehittämiseen. Filosofian maisteri ja farmaseutti Reija Poikonen suorittaa työnsä ohella Johtamistaidon Opistossa johtamisen erikoisammattitutkintoa. Diplomi-insinööri Vesa-Pekka Kangas tuli Inspectaan teollisuusasiakkaan puolelta ja suorittaa työnsä ohella MBA-tutkintoa. PK-yritys ja toiminnan jatkuva parantaminen Arvioinneissa keskitytään koko organisaation toimintaan ja sen kehittämiseen yhdessä asiakkaan kanssa, kertovat pääarvioijat Vesa-Pekka Kangas ja Reija Poikonen. Näin luomme erilaisille organisaatioille paremmat lähtökohdat hyödyntää toimintajärjestelmää osuvammin omassa toiminnassaan. Siksi myös PK-yritykset lähtevät yhä useammin panostamaan järjestelmiin joko yksin tai ryhmänä. Yritystoiminnan kokonaisuutta voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Vuonna 2000 toteutettu uudistus teki ISO 9001:stä entistä paremman perusstandardin myös pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön. Se antaa kehittämistyölle yhteisen kielen ja rungon. Ja mikä parasta, se sallii yksilöllisen räätälöinnin asiakasyrityksen ja toimialan tarpeiden mukaan. Dokumentoinnin riittävyys todetaan henkilöstön yhtenäisestä käsityksestä prosessien kulusta. Johdon ja henkilöstön aidosti sitoutuessa yhteiseen toimintatapaan yrityksen hyödyt ovat huomattavat. Kehityksen myötä toiminta systematisoituu, tehokkuus ja asiakastyytyväisyys lisääntyvät, uskottavuus ja kilpailukyky paranevat. Samalla luodaan hyvä pohja myös verkostoitumiselle. Arvioija toimii ulkopuolisena sparraajana, joka käy asiakkaan kanssa läpi yrityksen tavoitteet sekä sen, miten ne olisivat tehokkaasti saavutettavissa. Näin hän samalla tukee yrityksen kehittämistyötä ja auttaa välttämään sudenkuoppia. Sudenkuopista ja niiden välttämisestä Jo järjestelmän rakentamisen alkuvaiheessa on hyvä keskustella Inspectan arvioijien kanssa erilaisista lähestymistavoista ja saada hyvää tietoa tiellä väijyvistä sudenkuopista, jotta turhilta mutkilta ja turhautumisilta säästytään. Seuraavassa muutama esimerkki: Jotta toimintajärjestelmä ei kaatuisi omaan mahdottomuuteensa, siitä ei saa tehdä liian laajaa tai monimutkaista. Yrityksen on myös kyettävä itse ylläpi- tämään sitä, koska kannetulla vedellä ei ole tapana pysyä kaivossa ja käyttämätön järjestelmä pölyttyy. Liikaa byrokratiaa on syytä välttää, etteivät pienen yrityksen resurssit ohjaudu vääriin asioihin. Parhaimmillaan toimintajärjestelmä on systemaattista ja tehokasta yrityksen pyörittämistä eikä vaadi pienessä organisaatiossa erikseen nimettyä henkilökuntaa siitä vastaamaan. Toiminnan kehittäminen voi jäädä junnaamaan paikalleen, jos sisäisissä arvioinneissa on toistuvasti mukana samat henkilöt. Hyvin pienten yritysten kannattaakin esimerkiksi hyödyntää verkostojaan rakentavassa arviointivaihdon hengessä. Sateenvarjomalli pienten yritysten tukena Jos järjestelmän rakentaminen tuntuu kalliilta ja kustannukset nostavat aloituskynnystä, kannattaa muistaa tuet, joita voi hakea eri lähteistä, kuten TYKES ja TE-keskukset. Rakentava ratkaisu voi löytyä myös ns. sateenvarjomallista kuten Suomen Sairaankuljetusliitossa, jossa pienet yritykset tulevat järjestelmään mukaan oman liittonsa kautta ja tuella, muistuttaa pääarvioija Reija Poikonen. Inspectan liittoasiakkaita ovat mm. Suomen Autokoululiitto, Suomen Apteekkariliitto ja Suomen Sairaankuljetusliitto, josta oheinen case-kuvaus kertoo tarkemmin. i 10

11 CASE: Suomen sairaankuljetusliitto Ensihoito lähellä ja lämpimästi Suomen Sairaankuljetusliitossa on jäsenyrityksiä vajaat 200 ja niissä henkilöstöä keskimäärin 5-6 henkeä, sanoo liiton puheenjohtaja Teuvo Kontio. Siksi Autokoululiitolta lainattu sateenvarjomalli tuntui heti järkevältä ratkaisulta, kun laatujärjestelmää lähdettiin rakentamaan. Teuvo Kontio ryhtyi sairaankuljetusyrittäjäksi vuonna 1994, kun Oulaisten Sairaankuljetus Oy oli jäädä ilman vetäjää omistajien ikääntyessä. Omistajanvaihdos toteutettiin alle kahdessa kuukaudessa eikä päätös ollut vaikea, olihan Kontio työskennellyt yrityksessä jo vuodesta 1979 ja tunsi alan kuin omat taskunsa. Yrityksellä on kaksi ambulanssia, jotka Kontion lisäksi työllistävät nykyisellään kahdeksan päätoimista ja yhtä monta osa-aikaista työntekijää. Lähin sairaala, Oulaiskankaan sairaala, on mukana alueellisessa yhteispäivystyksessä. Tämä nostaa toiminta-alueen väestöpohjan lähes sataantuhanteen. Yrityksen kotikunnan asukasluku on kuitenkin vain n , joten toiminnassa korostuvat eri asiat kuin isoissa kaupungeissa. Lähellä ja lämpimästi on Kontion motto. Sairaankuljetus siihen liittyvine ensihoitoineen on arvaamatonta työtä. Se vaatii tekijältään monenlaisia valmiuksia. Päätökset on tehtävä nopeasti ja rationaalisesti, empiminen ja virhearviot koituvat helposti kohtalokkaiksi. Siksi laatujärjestelmän soveltaminen prosessiin liittotasolla alkoi nopeasti kypsyä Kontion mielessä. Tavoitteena kattava luotettavuus Teuvo Kontio oli tutustunut Autokoululiiton sateenvarjomallilla toimivaan laatujärjestelmään ja lähti sen kätilönä toimineen Jussi Moision kanssa rakentamaan tämän esimerkin pohjalta pilottia Sairaankuljetusliitolle v Sittemmin intensiivistä yhteistyötä on tehty Inspectan ja pääarvioija Reija Poikosen kanssa. On tärkeää, että ostajataho kokee sairaankuljetustoiminnan luotettavaksi ja läpinäkyväksi. Juuri tämä on laatujärjestelmän ehdoton etu yritykselle ja koko toimialalle. Samalla työntekijöiden substanssiosaaminen ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Tiedottaminen on vastavuoroista ja kaikilla on sananvalta. Kokonaisosaaminen lisääntyy sekä liittotason koulutustoiminnan puitteissa että noin puolentoista vuoden välein käytävissä sisäisissä arvioinneissa, joissa vertaisyritykset arvioivat tuloksia. Jotta pienillä, keskimäärin kahden ambulanssin yrityksillä olisi mahdollisuus panostaa toimintansa kehittämiseen, Sairaankuljetusliitto tukee järjestelmään mukaan tuloa tiettyyn perustasoon asti. Kun tavoitteena on kattava luotettavuus, laadulle voi ja pitää kollektiivisesti asettaa selkeä minimivaatimustaso. Jatkosta jokainen päättää itse. Aina on toki lupa omassa toiminnassaan pyrkiä vielä parempaan suoritukseen. Toimialakohtainen räätälöinti motivoi Pohjana sairaankuljetusalan laatujärjestelmässä käytetään ISO järjestelmää. Sen kansainvälisyys ja tunnettuus ovat lähtökohtana tärkeät. Joustavuus puolestaan mahdollistaa toimiala- ja yrityskohtaisen räätälöinnin, joka motivoi mukaan tulijoita. Sairaankuljetusliiton jäsenet ovatkin ottaneet järjestelmän hyvin vastaan. Jo nyt sen piiriin kuuluu 40 yritystä ja 20 on siihen hakeutumassa. Lisäksi uudessa koulutusjärjestelmässä on kasvamassa 20 seuraavaa mukaan tulijaa. Kaikkiaan voi sanoa, että tulevaisuus näyttää lupaavalta. Puolin ja toisin on opittu ja opitaan uutta jatkuvasti. i Teuvo Kontio on monen toimen mies. Yrittäjyyden ja liiton puheenjohtajuuden lisäksi hän toimii päätoimisena ensihoidon opettajana Oulaisten ammattiopistossa. Työuransa lääkintävahtimestarina aloittanut sairaanhoitaja mieltyi jo alun alkaen akuuttihoitoon niin, että ei malttanut jäädä sairaalatyöhön, vaan päätyi sairaankuljetusalalle ja alan opetustyöhön. 11

12 TEKSTI Aino Krohn KUVA Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi IQNet on Markku Siivonen painottaa, että IQNet-jäsenyys hyödyttää Inspectan asiakkaita konkreettisesti ja aivan jokapäiväisellä tasolla. 12

13 enemmän kuin osiensa summa Kun pääsee arvioijana sisälle muihin IQNetin jäsenyrityksiin, kumppaneilta oppiminen ja yhdessä kehittäminen nousevat jäsenyyden tärkeimmiksi anneiksi, sanoo Inspectan IQNet-arvioija, Markku Siivonen. Sertifiointiyritysten kansainvälinen verkosto, IQNet, on toiminut vuodesta 1995, mutta sen syntysanat lausuttiin jo 5 vuotta aiemmin, kun toiminta Euroopassa alkoi EQNet-nimellä. Ensi vuosikymmenensä IQNet toimi yhdistysmuotoisena, yritykseksi se muuttui SA sertifiointiyhteistyön alkamisen myötä. Maailmanlaajuisella 30 % markkinaosuudellaan IQNet on kiistatta nykymarkkinoiden suurin sertifiointeja myöntävä organisaatio. Toimintaperiaatteet edellyttävät jäsenyrityksiltä johtavaa asemaa sertifioinneissa omilla, kansallisilla markkinoillaan. Riittävä markkinaosuus antaa voimaa toiminnalle ja varmistaa läsnäolon kaikilla merkittävillä sertifiointimarkkinoilla. Palvelua voidaan tarjota juuri siellä, missä asiakasyritykset toimivat. Esimerkiksi Kiinassa sertifioinnin voi saada joko verkkoon kuuluvan paikallisen toimijan kautta tai yhteistyössä eurooppalaisen sertifiointielimen kanssa. Verkon yhtenäisyys takaa, että arvioinnit täyttävät samat laatuvaatimukset. Jäsenyyden edut asiakasyrityksen arjessa Käytännössä IQNet-jäsenyys tuo monenlaisia hyötyjä jäsenyritysten asiakkaitten arkeen ja työskentelyyn tarjoamalla käyttöön verkoston yhteiset, yhtenäiset arviointityökalut, työskentelymenetelmät ja palvelut. Aktiivinen panostus mahdollisimman tehokkaiden, tuloksellisten ja käyttäjäystävällisten arviointimenetelmien kehittämiseen näkyy työskentelyn kokonaistehossa ja saa panostukset poikimaan. Sekä maailmanlaajuinen että paikallinen markkina- ja laatujohtajuus helpottavat yhteistyökumppanin valintaa. IQNet-verkoston tunnettuus, hyvä maine ja kattavat referenssinäytöt antavat luotettavuutta asiakasyritysten liiketoimintaa koskeville sertifikaateille ja laatujärjestelmille. Maailmanlaajuinen sertifiointipalvelujen, erikoisosaajien ja koulutuksen saatavuus, 40 paikallista akkreditointia, kansainvälisesti hyväksytyt johtamisjärjestelmäsertifikaatit, sähköisen auditoinnin mahdollisuus sekä sertifiointijärjestelmien kasvava valikoima ovat vain osa IQNet-jäsenyritysten asiakkailleen tarjoamaa monipuolista tukea, joka sitouttaa yhä hedelmällisempään ja kiinteämpään vuorovaikutusyhteistyöhön. Ristiinarviointi tukee laadun tasaisuutta Tasainen laatu varmistetaan siten, että kaikki IQNetin jäsenet arvioidaan kerran kolmessa vuodessa ja sisäinen ristiinarviointi on jatkuvaa. Verkon oma SCPMkomitea määrittelee, kenen luona kulloinkin käydään ja mistä pääarvioija tulee. Arviointiryhmässä ei voi kerralla olla kahta jäsentä samasta maasta. Yleensä mukana on myös yksi arviointityöhön perehdytettävä harjoittelija. Inspecta Sertifioinnin tuoreimmassa, tänä kesänä toteutetussa arvioinnissa Suomessa oli sveitsiläisen pääarvioijan Beat Moserin (SQS) ja hänen irlantilaisen kollegansa Richard Hadfieldin (NSAI) lisäksi harjoittelijana mukana IQNetin uusi toimitusjohtaja Tony Di Palma. Hänkin haluaa itse oppia arviointityön käytännöt. Maailmalla verkon vahvuudet konkretisoituvat Inspectan kaksi IQNet-arvioijaa, Markku Siivonen ja Petri Buchert, matkustavat työssään väliin pitkiäkin matkoja. Jäsenyritysten arviointi voi viedä yhtä hyvin Unkariin kuin Etelä-Afrikkaan tai Meksikoon. Keikkoja on vuosittain useita ja niiden lisäksi on kerran vuodessa osallistuttava arviointimenetelmiä harmonisoivaan arvioijakoulutukseen. Mistään yhdeksästä-viiteen ammatista ei siis ole kyse, mutta juuri näillä matkoilla IQNetin vahvuus ja hyödyt konkretisoituvat, kun voi itse todeta verkon olevan kaikessa enemmän kuin osiensa summa, sanoo Siivonen. i 13

14 Inspecta siirtyi 3i:n hallintaan Kesäkuussa allekirjoitettuun sopimukseen perustuen Inspectan omistajaksi tuli 3i, Lontoossa listattu, maailman johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva yhtiö, jonka pörssiarvo on 7,6 mrd euroa. Kilpailuviranomaiset antoivat kaupasta lausuntonsa kesän aikana ja muutkin siihen liittyvät käytännön järjestelyt on nyt hoidettu. Inspectalle 3i-omistus avaa huomattavia, uusia kehitysmahdollisuuksia, sillä visionsa mukaisesti 3i muodostaa sijoituskohteisiinsa tiiviitä kumppanuuksia rakentaen kestäviä, rehellisyyteen, luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvia suhteita. Maailmanlaajuisten 3i-tiimien erikoisaloja ovat öljy, kaasu ja sähkö, teknologia, media, yrityspalvelut, terveydenhuolto ja kulutushyödykkeet. Inspectan lisäksi 3i:n sijoituskohteita Suomessa ovat mm. dna, Halti ja Mehiläinen. 3i:n tuella Inspecta voi keskittyä suunnittelemaan tulevaa toimintaansa, johon kansainvälinen yhteistyö ja yhtenäiset plug and play -järjestelmät kuuluvat yhä vahvemmin. i Sertifiointi laajenee Viroon ja Baltiaan Virossa ja Baltian alueella toimiva Sertifitseerimisbüroo EstCert Oü siirtyi Inspectan omistukseen EstCertin toiminta on keskittynyt erityisesti rakennusteollisuuden tuotesertifiointeihin. Riskiin varautuminen Mahdollisuudet Mahdollisuudet Yritys on omalla toimialallaan markkinajohtaja ja sen mukaantulo tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet laajentaa sertifiointitoimintaa Baltiassa, Venäjällä ja muilla lähialueilla. i Riskin suuruus selviää, kun kerrotaan mahdollisen vahingon vakavuus riskitapahtuman todennäköisyydellä. Esiintymismahdollisuuden kasvaessa on siirryttävä ennakoivasta toiminnasta reagoivaan toimintaan. Reagoivaa Ennakoi toimi ajoissa! Ennakoivaa Tunnista oireet arjessa Jussi Moisio Qualitas Fennica Oy Kaamoksen kestäminenkin on strateginen prosessi Kun valon määrä tasaisesti vähenee, ihmisen keho ja tunne-elämä reagoivat siihen yleensä täysin ennakoitavissa olevalla tavalla. Ainoa osatekijä, johon itse voimme vaikuttaa on tapa, jolla päätämme muutoksiin varautua. Nyt on juuri oikea hetki kääntää katse kaamoksen kauneuteen, huomata maiseman mustavalkoinen grafiikka ja pienenkin valon korostuminen pimeässä. Turhaan haikailemme mennyttä kesää, sillä uusi tulee vastaamme aikanaan. Mutta sitä ennen edessämme on hieno, aidosti suomalainen ja vahva kokemus, josta voi ammentaa uudistumisen voimaa. Otetaan esimerkkiä luonnosta ja annetaan kaamoksen tehdä tehtävänsä, silmujen kehittyä kaikessa rauhassa. Inspecta toivottaa kaikille lukijoille hyvää syksyä ja luovaa kaamosta! 14

15 Lainasanat Ellei ongelmiin puututa, ne vain pahenevat. Ja pahempia ongelmia on vaikeampi korjata. Risto Pennanen, kolumni Taloussanomissa Toimitusten viivästymisestä on tullut huonekalualalla eräänlainen standardi, joka tekee asiakkaalle turhaksi toimittajan vaihtamisen. Se turhauttaa. Risto Pennanen, kommentti Taloussanomissa Terveydenhuolto on monimutkaista, usein kiireistä ja pääasiassa ihmisten tekemää työtä, joka on altista erehdyksille ja virheille. Usein virheet eivät kuitenkaan johdu yksittäisestä työntekijästä, vaan huonosti suunnitelluista prosesseista ja järjestelmistä. Tarja Holi, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen apulaisjohtaja Lääkärilehden pääkirjoituksessa Homini tum dees consilium, cum multa invenit. (Suunnitelma puuttuu kokonaan, jos niitä on monta). Publilius Syrus kirjassa Hiuksellakin on varjo Roomalaista elämänviisautta, koonnut Arto Kivimäki, julkaisija Gummerus 2005 KOLUMNI JUSSI MOISIO Älä unohda Qualitas Fennica Oy riskienhallintaa Johtamisjärjestelmillä on kohta parinkymmenen vuoden historia suomalaisessa ja maailmanlaajuisessa yritystoiminnassa. Yrityksissä on johdettu tavoitteellisesti laatua, ympäristövaikutuksia ja työturvallisuutta tietoturvaa unohtamatta. Mutta missä on normaali yritysturvallisuus? Yritysturvallisuuskirjassaan vuodelta 2002 Juha Miettinen luettelee yritysturvallisuuden osa-alueiksi: kiinteistö- ja toimialaturvallisuus työsuojelu ja työturvallisuus vakuuttaminen tuotannon ja toiminnan turvallisuus poikkeusoloihin varautuminen ympäristöturvallisuus valmiussuunnittelu paloturvallisuus ja pelastustoiminta tietoturvallisuus matkustusturvallisuus ulkomaan toimintojen yritysturvallisuus rikosturvallisuus henkilöturvallisuus. Yritysturvallisuuden hallinta nojaa samoihin perusteisiin kuin ISO ja OHSAS tai ISO Yritys tunnistaa uhka- ja haavoittuvuustekijät ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Johto päättää millainen riskitaso on hyväksyttävissä ja asettaa tavoitteet ja toimenpiteet hyväksytylle suojaustasolle pääsemiseksi. Mutta onko kokonaisvaltaisemman yritysturvallisuuden merkitystä vielä oivallettu? Tilanne muistuttaa paljon OHSAS asetelmaa; turvallisuuden ajatellaan olevan lakisääteisten velvoitteiden ohjaamana riittävän hyvin hallinnassa. Mutta, mutta... Vaikka laki ja asetukset vaativat saman kuin OHSAS 18001, vasta sitoutuminen johtamisjärjestelmään ja sen ulkopuoliseen arviointiin nostaa taustalla olevat asiat aktiiviseksi osaksi työterveyden ja -turvallisuuden toteutumista. Yritysturvallisuuden liittäminen osaksi johtamisjärjestelmää ei kaadu työkalujen puutteeseen. Jokaisella, joka on luonut ja sertifioinut jonkin edellä mainittuihin standardeihin liittyvistä järjestelmistä, on jo riittävät valmiudet kytkeä mukaan myös yritysturvallisuus. Mitä voi tapahtua jos yritysturvallisuus pettää? Ohessa muutama esimerkki: toiminnan keskeytyminen liikevaihdon menetykset luotettavuuden ja imagon menetykset asiakassuhteiden häiriöt ylimääräiset kustannukset mahdolliset oikeudelliset seuraamukset päätöksenteon vaikeutuminen väärinkäytösten mahdollisuuksien ja vahingonteon riskien kasvu Yritysturvallisuuden riskien tunnistamiseen on monia keinoja, kuten arvioinnit ja katselmukset, erilaiset tarkistuslistat (esim. pk-yritysten riskienhallinnan www-sivut), riskianalyysit, vikapuumenetelmät, tapahtumapuumenetelmät, syy-seurausanalyysit, workshopit, tilastot, tiedot ja kokemukset. Uhat ja haavoittuvuustekijät ovat moniilmeisiä, ja riskien luokittelussa voi kohdata sekä tuntemattomia riskejä että piileviä tai tiedostamattomia, selkeästi tiedostettuja, ennustettavia, hetkellisiä tai laskennallisia riskejä. Peruspriorisointi tapahtuu kertomalla tapahtuman todennäköisyys vahingon vakavuudella. Riskien priorisoinnin jälkeen johto päättää, minkä riskilajien kanssa toimitaan ja miten. Erittäin monilla sertifioiduilla yrityksillä ja organisaatioilla on jo vuosien ajan testatut valmiudet viedä hallitusti läpi tavoitteitaan ja toimintasuunnitelmiaan. Rohkeasti niskalenkki yritysturvallisuutta kalvavista riskeistä! KOLUMNI 15

16 TEKSTI Aino Krohn KUVA Jyrki Alanko Uusittu ISO 9001 ilmestyy 2008 Laadukkaan johtamisen asiantuntijat 36 maasta kokoontuivat Helsingissä kesäkuuta. Yksi kokouksen päätavoitteista oli viedä eteenpäin ISO 9001:2000 -standardiin tekeillä olevaa muutosta. Standardiehdotus päätettiin julkaista syyskuussa, kertoo tiedottaja Jyrki Alanko Suomen Standardisoimisliitosta. ISO on sitoutunut pitämään ISO sarjan ajan tasalla ja tehokkaana. Siksi uusia versioita laaditaan aika ajoin. Työn alla ovat nyt ISO 9001:2000 ja ISO 9004:2000. Edellisen kohdalla uudistus liittyy sen sisällön selkeyttämiseen ja työ on jo pitkällä. Uudistuksessa vaatimuksiin ei tehdä olennaisia muutoksia eikä periaatteisiin puututa, joten käyttäjän kannalta uudistuneeseen standardiin siirtyminen on vaivatonta ja joustavaa. Helsingin Messukeskuksessa kesäkuussa pidetyissä kokouksissa todettiinkin, että on realistista odottaa lopullisen, uudistetun ISO standardin ilmestyvän lokakuussa Uudistusta odotellessa kannattaa tutustua nyt suomeksi julkaistuun standardiin SFS-ISO 10014:2007, joka purkaa ISO standardin yritysjohdon kielelle. Usein yritysten laatuammattilaisilla ja ylimmällä johdolla on erilainen näkökulma yrityksen toimintaan ja oma tapa ilmaista asiat taloustermein. Otsikolla Laadunhallinta. Opastusta taloudellisen ja liiketoiminnallisen hyödyn toteuttamiseen julkaistu uutuus pyrkii kuromaan umpeen tuon laatutyössä joskus vastaantulevan terminologisen kuilun. ISO 9004:2000 -standardin uudistamistyön voi tässä vaiheessa odottaa venyvän vuoteen 2009, koska standardi on tarkoitus kirjoittaa täysin uudelleen otsikolla Kestävän menestyksen hallinta - laadunhallinnan lähestymistapa. Helsingissä sovittiinkin, että standardista tehdään toinen komitealuonnos kommentoitavaksi ja kommenttien perusteella julkaistaan kolmas komitealuonnos. i 16

17 TEKSTI Aino Krohn KUVA Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi Elintarviketurvallisuus ja ISO Meillä suomalaisilla on vahva luottamus omien elintarvikkeidemme turvallisuuteen. Sertifioitu elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä onkin maassamme vasta muutamalla edelläkävijällä, sanoo tuotepäällikkö, pääarvioija Liisa Paaso. Lähinnä viennin tarpeista johtuen tilanne on kuitenkin muuttumassa. Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmän standardi ISO julkaistiin v ja suomennettiin v Ei yhtään liian aikaisin, sillä sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä on nyttemin viennissä jo lähes vaatimus. Elintarviketurvallisuuden sertifiointi on perinteisesti ollut kirjavaa. Käytössä olevien standardien suuri määrä on hankaloittanut tilannetta. Tunnetuimpia näistä standardeista ovat meilläkin käytetty brittiläinen BRC-standardi (British Retailers Consortium) ja saksalainen IFS (International Food Standard). ISO 22000:n etu on kansainvälisyys: peräti 45 maata on ollut sitä luomassa. Se myös kattaa koko tuotantoketjun pellolta pöytään. Elintarvikkeita tuottavien yritysten lisäksi sen mukaan voidaan sertifioida esimerkiksi maatila, myymälä, ravintola tai catering-yritys. Standardin piiriin kuuluvat myös elintarvikkeiden pakkausmateriaalit, joilla on merkittävä rooli Suomen teollisuustuotannossa. Rakenteeltaan ISO noudattaa ISO 9001:n rakennetta, joten sen voi helposti yhdistää täydentämään ja tukemaan yrityksen toimintajärjestelmää. Parhainta siinä on toiminnallisuus: se ei jähmety staattiseksi vaatimusluetteloksi, vaan aidosti tukee eri osa-alueiden jatkuvaa parantamista. i Diplomi-insinööri Liisa Paaso tuli Inspectaan bioteknisestä teollisuudesta 10 vuotta sitten. Hän vastaa Inspectassa elintarviketurvallisuusjärjestelmistä yhdessä viiden hengen tiimin kanssa. Hänen työkenttänään on elintarvike- ja kemianteollisuuden laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmät. Liikkuvaa työtään hän tasapainottaa standardien ulottumattomissa kesämökillä ja ISOäitiyden haasteissa. 17

18 TEKSTI Aino Krohn KUVA Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi Yrityksen omatunto SA8000 Social Accountability 8000 (SA8000) on standardi, jonka avulla yrityksen sosiaalisen vastuun toteutumista voidaan käytännössä mitata ja arvioida. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun suuri osa työstä on globalisaation myötä siirtynyt kehittyviin maihin ja myös työvoima siirtyy aiempaa enemmän maasta toiseen, sanoo pääarvioija Pirjo Fagerström. SA8000 PÄÄKOHDAT 1. ei lapsityövoiman käyttöä 2. ei pakkotyötä 3. työterveys- ja työturvallisuusasiat kunnossa 4. työntekijöiden yhdistymis- ja kokoontumisvapaus 5. ei eriarvoisuutta 6. henkilöstön asianmukainen kohtelu 7. lainmukaiset työajat 8. oikeudenmukainen palkkaus 9. edellisten toteutumista valvova ja toimeenpaneva johtamisjärjestelmä Sosiaalisen vastuun periaatteita noudattava yritys hallitsee liiketoimintaansa liittyviä riskejä ja edistää kestävää kehitystä. Eettiset toimintatavat turvaavat brändin imagon sekä asiakkaiden ja kuluttajien luottamuksen. IQNet Ltd, jonka aktiivinen jäsen Inspecta Sertifiointi on, tarjoaa SA8000:n mukaista SAI:n akkreditoimaa sertifiointipalvelua. Sertifiointi antaa kansainvälisen tason uskottavuutta yrityksen vastuullisuudelle ja reilujen pelisääntöjen noudattamiselle tuotannon kaikissa vaiheissa. Social Accountability International -järjestö (SAI) kehitti ensimmäisen SA-standardin jo 1990-luvun lopussa. Se perustuu kansainvälisiin sopimuksiin yleisistä ihmisoikeuksista ja työntekijöiden oikeuksista ottaen kantaa mm. reiluun kohteluun, työaikoihin, palkkoihin sekä johtamisjärjestelmään. Sen laatimisessa on asiantuntijoiden lisäksi ollut vahvasti mukana eri kansalaisjärjestöjä ja aatteellisia järjestöjä. Standardia uudistetaan ja ajanmukaistetaan määrävälein, viimeksi vuonna Inspecta Sertifioinnille SA8000 on ensimmäinen yhteistyöverkosto IQNetin tuote, jonka osalta myös akkreditointi koskee koko IQNetin toimintaa. SA8000 -sertifioituja yrityksiä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti hieman yli 1300 yhteensä 63 maassa ja 70 eri toimialalla. IQ- Net-verkosto toimii maailmanlaajuisesti (yli 30 sertifiointilaitosta, joilla on kaikkiaan eri järjestelmäsertifikaattia 150 maassa, arvioijaa ja 5000 asiantuntijaa), joten myös SA-arviointeihin saadaan paras mahdollinen paikallinen asiantuntemus. Vaikka SA-sertifioinnit painottuvat toistaiseksi mm. Italiaan, Turkkiin, Kiinaan, Thaimaahan ja Intiaan, yleinen vaatimus toiminnan läpinäkyvyydestä on lisännyt kysyntää myös muualla. Samasta ilmiöstä kertovat erilaiset rinnakkaisjärjestelmät, kaupan alalla esim. Reilun Kaupan tuotteet. Yhdeksänkohtainen standardi on itsessään tiivis, vain kahdeksansivuinen. Koska paikalliset olosuhteet otetaan arvioinneissa aina huomioon, standardin parina julkaistava soveltamisopas (Guidance Document for Social Accountability 8000) onkin sitten jo merkittävästi laajempi. Erityisen hyvä asia on standardiin sisältyvä vaatimus sen muiden kohtien toteutumista valvovasta, ISO järjestelmää noudattelevasta johtamisjärjestelmästä. Näin varmistetaan systemaattinen toiminta ja jatkuva parantaminen. i Vuonna 2009 valmistuva ISO saattaa ajan oloon korvata SA8000 -standardin. Mutta jo sitä ennen edistykselliset yritykset tulevat vahvistamaan toimintaansa sosiaalisen vastuun sertifioinnilla, uskoo Inspecta Sertifioinnin Pirjo Fagerström. 18 UUTISIA

19 RESUME Strategin avgör på det blåa havet och det röda. Om man betraktar Blue Ocean-strategier som en del av det strategiska tänkandet, kan man se detta närmelsesätt som evolution i stället för revolution, säger affärsledningens konsult, ekonom Mika Kamensky, som har över 25 års erfarenhet av det strategiska ledarskapets processkonsultering. Den viktigaste infallsvinkeln i strategierna har sedan 1980 varit konkurrens och att skilja sig från konkurrenten. Blue Ocean Strategins styrka är att den framhäver vikten av att utgå från behoven, emedan kundinriktningen ensam inte räcker till att lösa affärsverksamhetens triangeldrama. Strategiprofilen tar alltid priset i beaktande, grupperar konkurrenterna och tvingar till att fundera på nya konkurrensfaktorer och möjligheter för framgång. Innovationer och innovationsförmågan har betonats allt mer. I strategiarbetet är det dock viktigt att minnas, att trots att man styr ut mot öppna vatten, måste man även klara sig i blodiga konkurrenssituationer, som på en sekund kan färga det blå havet rött. Med rätt strategi styr företaget sin omgivning, men strategiarbetet måste vara långsiktigt. Speciellt för små företag är det farligt om de inte förstår sig på strategins betydelse. Strategiprocessen är ur helhetssynvinkel precis lika viktig som strategins innehåll. Strategins förverkligande och förnyande är beroende av en bra strategiprocess. Att känna sig själv och sin omgivning samt att skärpa målsättningarna hjälper företaget att skärpa konkurrenstänkandet. Att satsa på organisationens kunnande och förverkligandet av strategin hör till god kutym likasom det, att helt enkelt använda mera tid och förnuft i strategiarbetet. Kärnan i äkta kundbehov Det viktigaste i kvalitetssamarbetet är att identifiera kundföretagens behov och inrikta utvecklingsarbetet rätt. Att ärligt lyssna till kunden är en kärnfaktor. I utvecklandet av Inspectas strategi betonas inriktade temarevisioner, som stöder basservicen samt medför mervärde för kunden. I detta nummer presenteras som exempel IIP, som fördjupar sig i personalärenden samt CMMi, som är en kompetensmodell för programvara. Nytt index omvälver utvärdering av bygge Inspecta Sertifiointi har utvecklat ett byggplatsindex, som utnyttjar byggnadsbranschens omfattande kunskap och erfarenhet. Det erbjuder en ny och förbättrad synvinkel på finländskt byggande. Genom att jämföra med indexet ser man hur företaget eller den enskilda byggnadsplatsen förhåller sig till genomsnittlig prestationsförmåga. Det nya utvärderingssättet pekar systematiskt och tydligt ut problempunkterna. Rapporten kan skrivas ut grafiskt omedelbart efter utvärderingen: De första piloterna påbörjas under hösten Små- och medelstora företag och utvärdering av verksamheten ISO 9001 ger utvecklingsarbetet i små- och medelstora företag en gemensam stomme och ett gemensamt språk, men tillåter skräddarsydda lösningar på basen av företagets eller branschens behov. Den lägger samtidigt grunden för uppbyggandet av nätverk. Inspectas revisorer råder småföretagare att undvika frustrering och onödigt arbete på följande sätt: gör inte ledningssystemet för omfattande och komplicerat, förbered dig på att själv uppehålla det, undvik onödig byråkrati och utnyttja nätverket för interna auditeringar. Stöd för påbörjandet av arbetet kan ansökas bl.a. från TYKES och TE-centralerna. Man kan komma med i en s.k. paraplymodell via sitt eget förbund. Som exempel i detta nummer presenteras en skildring på Suomen Sairaankuljetusliitto. IQNet är mer än summan av medlemmarna Den jämna kvaliteten i IQNet medlemsnätverkets verksamhet säkras genom att utvärdera alla medlemsföretag en gång per tre år. Den interna korsvärderingen är kontinuerlig och sker endera med hjälp av den traditionella auditeringen eller allt oftare med de s.k. BPE (Best Practice Evalutaion) klassificeringen. I BPE poängsätts verksamhetens alla delområden med skalan Två deltagare från samma land kan inte delta i utvärderingsgruppen samtidigt. Att lära sig av sina samarbetsparter och att tillsammans utveckla verksamheten är det viktigaste utbytet IQNet revisorerna får av medlemskapet. Livsmedelssäkerhet och ISO Ett certifierat livsmedelssäkerhetssystem är så gott som ett krav inom exporten. Standarden för livsmedelssäkerheten ISO publicerades år 2005 och översattes till finska år länder deltog i skapandet av standarden och den omfattar hela produktionskedjan från åkern till bordet. Förutom livsmedelsproducenterna kan även jordbruk, butik, restaurang eller cateringföretag certifieras. Standarden omfattar också förpackningsmaterial för livsmedel. Förnyad ISO 9001 utkommer 2008 Revisionen av ISO 9001:2000 har påbörjats. Den inriktar sig på att klargöra innehållet och förorsakar därför inte förändringar för användaren. Arbetet är på slutrakan och den förnyade ISO 9001 standarden förväntas utkomma i oktober Företagets samvete SA8000 Med hjälp av standarden SA8000 mäter och utvärderar man förverkligandet av företagets sociala ansvar. Det är allt viktigare, eftersom en stor del av arbetet har överförts till länder under utveckling och utnyttjandet av hyrd arbetskraft är allmänt. Etiskt tillvägagångssätt tryggar brandens image och allmänhetens förtroende. SA-certifieringarna görs för tillfället främst i bl.a. Italien, Turkiet, Kina, Thailand och Indien, men kravet på genomskinlig verksamhet har ökat efterfrågan även annorstädes. För Inspecta Sertifiointi är SA8000 första IQNet-samarbetsnätverkets produkt, för vilken ackrediteringen gäller för hela IQNets verksamhet. RESUME 19

20