Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista

Transkriptio

1 Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Valtakunnalliset liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät Vantaa, Maija Innola

2 SISÄLTÖ: Liiketalouden koulutuksesta Ammattikorkeakoulutuksen nykytila - tilastotietoja liiketoimintaosaamisen selvitysryhmän suositukset Korkeakoulujen uudistaminen ja kehittäminen rakenteellinen kehittäminen ja korkeakoulujen profiloituminen ratkaisuja ja pohdittavaa liiketalouden alalla korkeakoulujen ohjauksen uudistaminen 2

3 TILASTOJA AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA Ammattikorkeakoulujen hakeneet, aloittaneet ja opiskelijat koulutusaloittain Nuorten ja akuisten koulutus Vuosi Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatiet., liiketal. ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, Matkailu-, terveys- ja ravitsemisliikunta-ala ja talousala Yhteensä Hakenet Aloittaneet Opiskelijat

4 Tilastoja ammattikorkeakouluista Ammattikorkeakoulujen suomen ja ruotsinkielisen koulutuksen (nuoret) vetovoima koulutusaloittain vuonna ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 4,9 3,0 18,1 7,3 3,4 3,9 3,0 2,1 4,4 2,5 1,3 1,9 2,1 1,4 1,1 1,1 0,8 0,5 0,7 0,9 5,8 10,3 4,6 1,7 5,7 3,1 0,7 4 Amk:t yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhtk.tiet.,liiketal.,hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Kaikki amk:t keskimäärin Amk heikoin Amk paras

5 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 81,3 59,4 48,3 Vuoden 2002 amk-tutkinnon uusien opiskelijoiden (nuoret) koulutuksen läpäisy (tutkinnot) 5-vuoden kuluttua aloittamisesta 71,4 68,8 55,0 78,9 78,0 73,6 60,5 62,7 40,6 0,0 54,7 48,0 43,5 31,6 18,9 85,7 77,4 89,3 61,4 60,0 41,0 78,3 63,3 45,9 5 Matk., ravitsemis- ja tal.al Kulttuuriala Yhtk.tiet.,liiketal.,hall.al Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen al Luonnonvara- ja ympärist. Sos., terveys- ja liikunta-al Kaikki amk:t keskimäärin Amk heikoin Amk paras Humanistinen ja kasvatu. Amk:t yhteensä

6 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 AMK- ja ylemmän AMK-tutkinnon vuonna 2005 suorittaneiden työllistyminen (% ) (nuoret + aikuiset) vuoden 2006 lopussa 100,0 91,3 88,5 91,7 93,0 95,2 88,5 93,7 97,4 85,5 87,4 81,8 75,1 74,0 85,0 83,5 86,6 72,5 76,4 55,6 81,3 71,4 89,6 83,4 77,4 61,5 32,4 6 Amk:t yhteensä Humanistinen ja kasvatu... Kulttuuriala Yhtk.tiet.,liiketal.,hall.ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäris... Sos., terveys- ja liikunta-ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Kaikki amk:t keskimäärin Amk heikoin Amk paras

7 Tilastoja ammattikorkeakouluista Opetus ammattikorkeakoulussa on ollut asiantuntevaa ja korkeatasoista (vuosi 2007) Täysin eri % Vast. Osittain mieltä. eri mieltä Koulutusala % Vast. Osittain samaa mieltä % Vast. Täysin samaa mieltä % Vast. Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala 6 2, , , ,6 251 Kulttuuriala 47 3, , , , Luonnontieteiden ala 28 3, , , ,1 733 Luonnonvara- ja ympäristöala 21 4, , , ,9 517 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 39 3, , , , Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 158 3, , , , Tekniikan ja liikenteen ala 113 2, , , , Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 75 2, , , , Yhteensä: 487 2, , , , Lähde: OPALA 7

8 Tilastoja ammattikorkeakouluista Työssäni voin hyödyntää AMK:ssa oppimaani (vuosi 2007) Täysin eri % Vast. Osittain eri % Vast. Koulutusala mieltä. mieltä Osittain samaa mieltä % Vast. Täysin samaa mieltä % Vast. Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala 6 4,1 12 8, , ,7 147 Kulttuuriala 81 10,0 55 6, , ,8 811 Luonnontieteiden ala 29 6, , , ,0 483 Luonnonvara- ja ympäristöala 21 6, , , ,6 340 Matkailu-, ravitsemis- ja 51 5, , , ,9 903 Sosiaali-, terveys- ja liikunta , , , , Tekniikan ja liikenteen ala 200 5, , , , Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 125 4, , , , Yhteensä: 680 5, , , , Lähde: OPALA 8

9 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN SELVITYS Selvitysryhmä: Kari Neilimo (pj.), Anne Kovalainen, Mauri Panhelainen, Jan-Erik Krusberg ja Hanna Lehtimäki Selvitysryhmän raportti luovutettiin ministeriölle heinäkuussa 2007 "Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Liiketoimintaosaamisen selvitystyöryhmän raportti (OPM 2007:38) Tehtävänä oli selvittää mm. - onko liiketoimintaosaamisen tutkintoon johtava koulutus oikein mitoitettu? - millä tavoin yksikkörakennetta tulee kehittää korkeakouluissa? - onko yliopistojen ja amk:n työnjako selkeä ja miten sitä tulee kehittää koulutuksessa ja tutkimuksessa? - millainen koulutusohjelmarakenne on tarkoituksenmukainen työelämän ja tutkimustoiminnan tarpeiden kannalta? 9

10 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN SELVITYS... Selvitysryhmän ehdotukset ja suositukset: 1) Tutkintoon johtavan koulutuksen mitoitus Liiketoimintaosaamisen ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden kysyntä ja tarve kasvaa tehtävien palvelujen laatu- ja kompetenssivaatimusten kohotessa Koulutuksen laatutasoa nostettava tiivistämällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, lisäämällä kilpailua Liiketoimintaosaamista kehitettävä innovaatioprosessissa: tehokkaat yhteistyömuodot tutkimuksen ja yrityskentän välille, liiketoimintaosaamista kehittäviä opintokokonaisuuksia myös muiden koulutusalojen opiskelijoille Monialaisesta tutkintokoulutuksesta kansallinen toimenpideohjelma Yliopistojen kauppatieteen koulutuksen perusvolyymi riittävä pieni kasvu yritystoiminnan uusille kasvualoille tarkoitetuissa maisteriohjelmissa perusteltua 10

11 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN SELVITYS... Tradenomikoulutuksen kokonaisvolyymin pienentäminen 3-4% vuoteen 2012 mennessä ja voimavarat ylemmän amktutkintokoulutuksen lisäämiseen perustuen työelämän tarpeeseen Aloituspaikkoja tulee yliopistoissa ja amk:ssa keskittää nykyistä harvempiin ja vahvempiin yksiköihin Läpäisyasteen nostaminen Opettaja-opiskelijasuhde tarvitsee merkittävän korjauksen 11

12 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN SELVITYS... 2) Rakenteellinen kehittäminen Yksiköiden määrää tulee vähentää kummallakin korkeakoulusektorilla päämäränä vahvistuvat, monipuoliset ja kansainvälisesti kilpailukykyiset yksiköt Yliopistokeskuksissa olevien irrallisten koulutusohjelmien ja pienten toimipisteiden elinkelpoisuutta tarkasteltava kriittisesti ja tutkintokoulutusta niissä ei pitäisi laajentaa Amk:ssa yksikkökoon suurentamista ja alueellista uudelleenkohdentamista tulee jatkaa kriteereinä vetovoima ja työllistyminen yksiköiden vaikutusalueille Opetusministeriön ohjauksen tulisi keskittyä valtakunnalliseen koordinaatioon 12

13 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN SELVITYS... 3) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja työnjako Yliopisto- ja amk-koulutuksen määrä voi vaihdella alueittain työmarkkinoiden tarpeiden mukaan suurempien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi voidaan harkita, että toinen sektori ottaa koko koulutusvastuun Yhteistyö strateginen tavoitealue korkeakoulujen toimintasuunnitelmiin tavoitteena yhteiset aikuiskoulutushankkeet, opettajavaihdon lisääminen, yhteistyö t&k-toiminnassa Tutkimuksellinen profiloituminen vaatii erityisiä panostuksia, toiminnan painopiste voi vaihdella korkeakouluittain yo:n ja amk:n yhteiset innovaatio- ja tutkimuskeskukset Kansainvälistä yhteistyötä syytä vahvistaa; erityisesti kansainvälisissä tutkimusprojekteissa ja koulutusohjelmissa 13

14 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN SELVITYS... 4) Tarkoituksenmukainen koulutusohjelmarakenne Kandidaatin/Amk-tutkintojen sisältöjen koordinoimiseksi lisätään korkeakoulujen välistä yhteistyötä Lisättävä korkeakoulujen ja yritysten/julkisten organisaatioiden yhteistyötä Yliopistoissa siirryttävä oppiainepohjaisista ohjelmista monipuolisiin liiketoimintaosaamisen ohjelmiin AMK:t antavat koulutusta laaja-alaisesti, mutta koulutusohjelmien sisällöt ja rakenteet hyvin samankaltaisia kaikkialla. Erikoistumista ja profiloitumista voisi vahvistaa Laaja-alaisia yli oppiaineiden meneviä koulutusohjelmia vähän tyydyttämään uusia koulutus- ja tutkimustarpeita 14

15 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN SELVITYS... Yliopistojen erilliset maisteriohjelmat ja ylemmät amk-tutkinnot molemmat tarpeellisia, mutta toimiva työnjako ja koordinaatio näiden osalta alueellisesti ja paikallisesti välttämätöntä Parhaita opettajavoimia käytettävä yli korkeakoulu- ja yksikkörajojen Siirtymät sektorilta toiselle joustavasti Tutkintojen rinnalla tarvitaan myös täydennyskoulutusohjelmia eri alojen ammattilaisille 15

16 KORKEAKOULUJEN UUDISTAMINEN rakenteellinen kehittäminen Visio korkeakouluverkosta: Korkeakouluja ja yksiköitä nykyistä vähemmän vahvempi taloudellinen kantokyky Yksiköt nykyistä suurempia kansainväliset yhteistyöedellytykset paranevat edellytykset poikki- ja monitieteisyyteen vahvistuvat opiskelijoille lisää valintamahdollisuuksia Enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua näillä 3-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategista liittoutumaa parantaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta korkeakouluverkon kokoamisella ja toiminnan tehostamisella lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen 16

17 KORKEAKOULUJEN UUDISTAMINEN ratkaisuja ja pohdittavaa liiketalouden alalla Korkeakoulut vakiinnuttavat alakohtaiset yhteistyörakenteet rehtorien neuvostojen johdolla tärkeä tehdä yhteistyötä koulutusalakohtaisesti myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä profiilien ja tehtävien kirkastaminen, työnjakokysymykset, alojen kehittäminen jne. Liiketoimintaosaamisen tutkimustoimintaa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi Profiloidaan alan koulutus- ja tutkimustoimintaa hyödyntäen monialaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä Karsitaan runsasta yksikkömäärää molemmilla korkeakoulusektoreilla yliopistoverkkoa kootaan siten, että koulutus- ja tutkimustoiminta keskittyy nykyistä enemmän sivutoimipisteistä pääkampuksille ammattikorkeakouluissa pienten toimipisteiden lakkauttaminen yliopistojen tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin laajenneta (poikkeus Itä- Suomen yliopisto) alueiden liiketoimintaosaamisen tarpeisiin vastataan amk:n koulutus- ja tutkimustoiminnalla 17

18 KORKEAKOULUJEN UUDISTAMINEN ratkaisuja ja pohdittavaa liiketalouden alalla... Arene ry käynnistää laajan koulutusohjelmaprojektin koulutusohjelmarakenteiden ja nimikkeiden selkeyttäminen, koulutusohjelmien tarkastelu työelämän osaamis- ja kehittämistarpeiden pohjalta jne. Kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sovittu, että ne uudistavat strategiansa siten, että ne ovat käytettävissä vuonna 2010 käytävissä neuvotteluissa Strategioissa tulee painottaa erityisesti profiloitumista sekä kansainvälisiä ja kansallisia kumppanuuksia Strategiatyössä otetaan huomioon koulutusalakohtaiset kehittämistarpeet ja elinikäinen oppiminen Strategiatyö luo pohjan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmalle vuosiksi Strategisten painoalojen vahvistaminen edellyttää usein myös luopumista ja/tai korkeakoulujen välistä profiloitumista ja työnjakoa tavoitteena kaikki voittavat Useissa korkeakouluissa koulutusta/yksiköitä, joissa on heikko vetovoima, ongelmia läpäisyssä ja valmistuneiden työllistymisessä kehittämistoimia ja ratkaisuja pitäisi tehdä nopeasti 18

19 KORKEAKOULUJEN UUDISTAMINEN ohjauksen uudistaminen... Tavoitteena on keventää ohjausprosessia ottaen huomioon erityisesti toimialan tavoitteiden pitkäjänteisyys ja korkeakoulujen autonominen päätöksenteko Sopimuskausi rytmitetään hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle, seuraava sopimuskausi kuitenkin Sopimusneuvottelut käydään kauden alussa ja sopimuskauden aikana, mikäli opetusministeriö katsoo sen tarpeelliseksi Sopimuksesta tehdään aiempaa strategisempi ja vain keskeisimpiin tunnuslukuihin rajoittuva Korkeakoulujen toiminnasta annetaan jatkossa kirjallinen palaute myös ammattikorkeakoulusektorilla Määrällinen mitoitus tehtäisiin jatkossa sopimuksilla sovittavien tutkintotavoitteiden kautta jousto nuorten ja aikuiskoulutuksen jättää ammattikorkeakoulun päätettäväksi, miten resurssit kohdennetaan Hankerahoitusta ei jatkossa enää yksittäisille hankkeille hankerahoituksella tuetaan strategiatyössä esiin nousevia kehittämiskohteita 19