KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen

Transkriptio

1 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen

2 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan Päälinjaukset tehty valtioneuvoston vahvistamassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Osa Eurooppalaista korkeakoululaitoksen nykyaikaistamista Eurooppalaisten yliopistojen uudistaminen, komission tiedoksianto toukokuu 2006 OECD:n korkeakoulutuksen teema-arviointi nostaa kehittämiskohteiksi Suomessa: kansainvälistymisen, korkeakoululaitoksen työnjaon ja taloudelliset toimintaedellytykset 2

3 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Korkeakoulujen toiminnan tehostamisella lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen Vahvistetaan Huippututkimusta ja strategisia painoaloja Korkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmässä Korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta Parannetaan opetuksen laatua Turvataan osaavan työvoiman saatavuus Monipuolistetaan korkeakoulujen rahoituspohjaa 3

4 OPETUSMINISTERIÖN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Opetusministeriön suuntaviivat siitä, millaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin korkeakoulujen tulisi rakenteellisessa kehittämisessä pyrkiä Tavoitteet, kriteerit ja suuntaviivat käsitelty sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä ja Monissa korkeakouluissa on jo omaehtoisesti ryhdytty toimeen - nyt viimeisetkin mukaan Myös muut vaihtoehtoiset ratkaisut tulevat kysymykseen edellyttäen, että ne toteuttavat asetettuja tavoitteita. Uudet toimintarakenteet pääosin käytössä vuonna 2012 Keskustelua rakenteellista kehittämisestä jatketaan tavoite- ja tulosneuvotteluissa 4

5 OPETUSMINISTERIÖN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Yliopistot ja ammattikorkeakoulut uudistavat strategiansa vuoteen 2010 mennessä - strategiatyössä huomioidaan myös aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Strategioiden pohjalta opetusministeriö valmistelee rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuosille Uudet korkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössä vuonna 2012 Korkeakoulujen mahdolliset yhdistymiset edellyttävät opetusministeriön, korkeakoulujen johdon ja ylläpitäjien tiivistä yhteistyötä ja yhteistä tahdonmuodostusta Kansainvälinen kokonaisarviointi toteutetaan vuonna

6 ASETETTUJA TAVOITTEITA JA TOIMENPITEITÄ Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen pohjana duaalimalli sekä alueellisesti ja aloittaisesti vahvemmat korkeakouluprofiilit Yliopiston tavoitekoko on pääosin 3 000, ammattikorkeakoulun pääosin ja strategisen liittoutuman pääosin kokopäiväopiskelijaa Uusia tutkinnonanto-oikeuksia ei pääosin myönnetä Alueellisesti kattava korkeakoululaitos turvataan maan eri osissa Opetuksen ja tutkimuksen laatua parannetaan sisäisiä koulutus- ja tutkimusrakenteita uudistamalla 6

7 OPETUSMINISTERIÖN VISIO KORKEAKOULU- VERKOSTA 2020 Korkeakouluja ja yksiköitä nykyistä vähemmän vahvempi taloudellinen kantokyky Yksiköt nykyistä suurempia kansainväliset yhteistyöedellytykset paranevat edellytykset poikki- ja monitieteisyyteen vahvistuvat opiskelijoille lisää valintamahdollisuuksia Enintään 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua näillä 3-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategista liittoutumaa 7

8 Opetusministeriön visio korkeakouluverkosta 2020 Yliopistot ja niiden väliset yhteistyörakenteet Sisä-Suomen yliopistoallianssi (JY, TaY, TTY) Helsingin yliopisto ja Svenska handelshögskolan Innovaatioyliopisto (TKK, HKKK, TaiK) Turun uusi yliopisto (TY, TKKK) Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto (JoY, KY) Åbo Akademi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lapin yliopisto Vaasan yliopisto Taideyliopisto (TeaK,KuvA)/Siba 8

9 Opetusministeriön visio korkeakouluverkosta 2020 Ammattikorkeakoulut ja niiden väliset yhteistyörakenteet Metropolia/Laurea ammattikorkeakoulut Turun/Satakunnan ammattikorkeakoulut Etelä-Karjalan/Mikkelin/Kymenlaakson ammattikorkeakoulut ja HUMAK Lahden/Hämeen ammattikorkeakoulut Vaasan/Seinäjoen/Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulut Savonia/Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulut Haaga-Helia Tampereen/Pirkanmaan ammattikorkeakoulut Oulun seudun/kajaanin ammattikorkeakoulut Jyväskylän ammattikorkeakoulu Rovaniemen/Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut Arcada/Novia ammattikorkeakoulut Diakonia-ammattikorkeakoulu 9

10 Opetusministeriön visio korkeakouluverkosta 2020 Yliopistot ja ammattikorkeakoulujen väliset strategiset liittoumat Kaakkois-Suomi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Etelä-Karjalan, Kymen, Mikkelin ja HUMAKammattikorkeakoulut Lappi: Lapin yliopisto sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut Ruotsinkieliset: Arcada, Novia, Åbo Akademin, Svenska handelshögskolan ja Helsingin yliopisto (ruotsinkielinen koulutus) 10

11 YLIOPISTOKESKUKSET JA MUUT ALUEELLISET KESKITTYMÄT Yliopistokeskuksia kehitetään aikuiskoulutuksen resurssi- ja koordinaatiokeskuksina. Kehittämislinjat loppuvuodesta arvioinnin jälkeen Alueiden tulee huolehtia itsenäisten korkeakoulujensa toimintaedellytyksistä Erityisesti tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan edellytyksiä Ammattikorkeakoulut uudistavat t&k-strategiansa tiiviissä yhteistyössä työelämän ja muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa Täydentävää korkeakouluosaamista hankitaan alueille sopimuspohjaisesti 11

12 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vakiinnuttavat korkeakoulusektorien alakohtaisia yhteistyörakenteita rehtorien neuvostojen johdolla Liiketoimintaosaaminen - Ammattikorkeakoulujen pieniä toimipisteitä lakkautetaan - Itä-Suomen yliopistolle annetaan kauppatieteiden tutkinnonantooikeus - Osana Itä- ja Kaakkois-Suomen liiketoimintaosaamisen koulutusta selvitetään HKKK:n englanninkielisen kandidaattikoulutuksen asema Mikkelissä. Mikkelin ammattikorkeakoulun englanninkielistä kaupan ja hallinnon koulutusta kehitetään.tarvittaessa LTY voi ottaa vastuulleen Mikkelissä tarjottavan yliopistokoulutuksen 12

13 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Tekniikka - Yliopistojen toimintaa kootaan pääkampuksille. TTY, LTY ja Oulun yliopisto kokoavat alueellista toimipisteverkkoaan - Yliopistojen tieto- ja sähkötekniikan koulutus keskitetään suuriin yksiköihin - Ammattikorkeakouluissa vähennetään tekniikan alan yksiköitä Sosiaali- ja nuorisoala - Sosiaalityön koulutuksen sivupisteistä luovutaan - Sosiaalityössä kehitetään tutkintoa täydentävää koulutusta siten, että se tarjoaa alalla toimiville henkilöille mahdollisuuden pätevöitymiseen - Nuorisoalan koulutusta järjestävät pääasiassa ammattikorkeakoulut 13

14 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Opettajankoulutus - Opettajankoulutuksen pää- ja erillisyksiköistä yksi hallinnollinen kokonaisuus - Pienillä aloilla sisäänottoja vuorovuosittain Hammaslääketiede - Koko maan hammaslääkärivajeen erityistoimet arvioidaan erikseen - Yliopistojen strategioiden uudistamisen yhteydessä 2010 arvioidaan tarve avata koulutus Itä-Suomessa - Kliinistä harjoittelua hajautetaan ja rahoitusmahdollisuudet selvitetään yhteistyössä STM:n kanssa Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus - Ei uusia erikoisaloja 14

15 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Metsäala - Metsäalan koulutusta vähennetään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa - Metsäalan verkosto säilyy maan kattavana, mutta ammattikorkeakoulujen yksikkömäärää vähennetään Kulttuuriala - Kuvataidealan koulutus lakkautetaan kahdesta ammattikorkeakouluyksiköstä - Viestinnän koulutustarjontaa vähennetään ja se edellyttää ammattikorkeakoulujen koulutusyksiköiden vähentämistä - Elokuva- ja tv-alan koulutus ammattikorkeakouluissa keskitetään neljään yksikköön 15

16 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Matkailuala - Matkailualan koulutuksen päävastuu on ammattikorkeakouluilla - Lapin korkeakouluyhteisö perustaa matkailualan koulutusja tutkimusinstituutin Turvallisuusala - Turvallisuusalan koulutuksen päävastuu on ammattikorkeakouluilla - Täydennyskoulutuksella ja yliopistojen tutkimuksella tuetaan alan osaamistason nostamista 16

17 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Biotieteet - Biokeskus Suomesta alan valtakunnallinen koordinaatioyksikkö - FIMM vahvistaa rakenteitaan ja rahoituspohjaansa tutkimuslaitosten kanssa - Bioalan valtakunnallinen erillisohjelma Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimus - Keskitetään sektoritutkimus Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoihin - Vahvistetaan koulutuksen talouden tutkimusta 17

18 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Ruotsinkielinen korkeakouluverkko - Strateginen liittoutuma --> Samordningsdelegationin lakkauttaminen - Pääkaupunkiseudulla tiivistetään korkeakoulutuksen yhteistyörakenteita - Taideyliopisto ja Innovaatioyliopisto kaksikielisiä yliopistoja nykylaajuudessaan - Päävastuu ruotsinkielisestä liiketalouden yliopistokoulutuksesta SHH:lla. Ekonomikoulutusta annetaan myös Åbo Akademissa. - Arcada ja Novia sopivat koulutusalojen valtakunnallisesta työnjaosta - Liiketalouden ammattikorkeakoulutusta keskitetään nykyistä harvemmille paikkakunnille 18

19 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Kirjasto- ja tietopalvelut - Laitos- ja tiedekuntakirjastoista suurempiin kirjasto- ja tietopalvelukeskuksiin - Edistetään kirjastoyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken - Huomioidaan yhteistyömahdollisuudet kunnallisen kirjastoverkon kanssa - Kirjastojen keskittämisessä otetaan huomioon alojen ja korkeakoulujen erilaiset tarpeet - OPM:n hanke edistää ja koordinoi kirjastojen rakenteellista kehittämistä - Kansalliskirjaston asemaa kaikkien kirjastojen palvelukeskuksena vahvistetaan - Mikkelissä toimivan mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen digitoiminta vakinaistetaan - Kansallinen digitaalinen kirjasto perustetaan vuoteen

20 ALAKOHTAISIA KEHITTÄMISTOIMIA... Yhteiset tietojärjestelmät - Korkeakoulujen kaikki yhteiset perusprosessit yhdenmukaistetaan vuoteen 2015 mennessä - Korkeakoulujen toimintaa tuetaan yhtenäistämällä tietovarantoja 20