Raportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista 2014

Transkriptio

1 Raportti Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden soista Juha Juuti Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL Lappeenranta

2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden suot Lappeenranta Eväksenjärvi, Joussuo, Luhtalampi, Järvenpäänsuo, Luteenjärvi, Pyhäniemensuo, Lemi Salajärvi, Nuorajärvi, Löytänä, Leinus, Lautjärvi, Uskinlahti, Luumäki Mustaksensuo, Niemelän lampialue, , Salainen Kauriolammit Muuraislampi, , Salainen Tuurlampi Kirveslampi, , Salainen Mustalampi, , Salainen Kairlampi, , Salainen Kiionlampi, , Salainen Haisevasuo, Suuri Aittosuo, Haukijärvi, Parikkala Kurvansuo Kallioniemensuo, Kummunsuo (Kummunlampi), Rautjärvi Lapinlamminsuo, Veteläsuo, Ruokolahti Kynskaivo, Niittumäki Suurisuo, Kirslamminsuo, Aitlahdensuo, Lapinlahdenkorpi, Myllynluhta, Lahnalahti, Hauklappi, , Salainen Pitkäjärvi, , Salainen Kekäleenmäki, , Salainen Savitaipale Rajalamminsuo, Jänky Karvesi, Taipalsaari Ryngänsuo,

4 1 Johdanto Kohdeluettelo sisältää IBA, FINIBA ja MAALI- rajauksiin sisältyviä suoalueita Etelä-Karjalasta. Maakunnallisesti tärkeiden (MAALI) lintualueiden kartoitukset ovat loppusuoralla ja ensimmäinen versio raportista valmistuu kevään 2014 aikana. Kartoitusten, aineiston käsittelyn sekä raportin koostamisen yhteydessä havaittiin, että monilta hyviltä ja tärkeiltä lintualueilta ei ole riittävästi linnustotietoa, jotta ne täyttäisivät tällä hetkellä MAALI- kriteerit. Koska alueet ovat arviointimme mukaan MAALI- kriteerit täyttäviä, teimme myös näiltä alueilta karttarajaukset, jotka päivitämme MAALI -raporttiin heti lisäkartoitusten ja uusien arviointien suorittamisen jälkeen. Arvokkaita suokohteita MAALI -hankkeen linnustoselvitysten yhteydessä löytyi Etelä-Karjalasta yhteensä 34. Niistä Lappeenrannan alueelle sijoittui 6, Lemille 3, Luumäelle 10, Parikkalaan 2, Rautjärvelle 2, Ruokolahdelle 8, Savitaipaleelle 3 ja Taipalsaarelle 1. Kahdeksan rajausta on merkitty suojelullisista syistä SALAISIKSI eikä niitä saa julkaista. Jokaisesta kohteesta, josta on riittävästi seurantatietoa, on laadittu lyhyt yleiskuvaus, karttarajaus, pinta-ala ja sijaintitieto sekä taulukko kohteen tärkeimmistä kriteerilajeista. Taulukkoon on merkitty lajin uhanalaisluokituksen mukainen kirjainlyhenne sekä merkintä linnun kuulumisesta lintudirektiivin lajeihin. CR = Äärimmäisen uhanalainen EN = Erittäin uhanalainen VU = Vaarantunut NT = Silmälläpidettävä RT = Alueellisesti uhanalainen D = Lintudirektiivin liitteen I laji Kartta kuntien sijoittumisesta Etelä-Karjalan maakunnan alueelle 2

5 2 Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden suot 2.1 Lappeenranta Eväksenjärvi, (FINIBA, MAALI) Pieni, pääosin rämeiden ympäröimä lintujärvi Nuijamaalla. Hyvä lintujärvi. Rannoilla 5-20 m leveä luhta ja aivan itäisimmässä lahdekkeessa jonkin verran ruoikkoa. Järvi rajautuu pääosin ojitettuun, tiheähkösti mäntyä kasvavaan rämeeseen. Avovettä laajalti (>90 %) läpi kesän. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 71ha Lisähuomio: Järven rantaan rajoittuvien soiden suojelurajausta tulee laajentaa karttakuvan rajausta laajemmaksi. Kriteerilaji haapana tavi sinisorsa heinätavi (VU) Kausi syksy syksy syksy 3

6 2.1.2 Joussuo, (MAALI) Valtakunnallisesti merkittävä, lähes luonnontilainen, karu kehittyvä konsentrinen kermikeidas, jossa vuorottelevat pitkänomaiset, harvakseltaan matalaa mäntyä kasvavat kermit ja märät kuljut. Joussuon vallitsevat suotyypit ovat rahkaräme, rahkaneva ja nevaräme sekä lyhytkorsineva, kalvakkaneva, saraneva, rimpineva ja nevakorpi. Suon keskiosassa on laajahko puuton alue, laiteilla ja kermeillä kasvaa harvakseltaan noin kahden metrin korkuisia männynkäkkyröitä. Suosta noin puolet on puustoista ja puolet avosuota. Valtakunnallisen soidensuojeluohjelman kohde (B1/27). 1 % alueesta on hankittu valtiolle suojelualueeksi. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 268ha Lisähuomio: Rajausta tulisi laajentaa niin, että se kattaisi myös Luteenjärven ja sen rantaalueen suot. Kriteerilaji kapustarinta (RT, D) niittykirvinen (NT) Kausi 4

7 2.1.3 Luhtalampi, Luhtalammensuo, Lappeenranta. Reunoiltaan pääosin tiheää männikköistä rämettä ja keskiosiltaan nevaa. Nevan keskellä harvaruohikkoinen pieni lampi. Alue on yleisilmeeltään melko rikkonainen, johtuen räme- ja kalliomännikkösaarekkeista. Länsireunalla jonkin verran lehtomaista lepikkoa. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 52ha Lisähuomio: Rajausta voitaisiin laajentaa niin, että mukaan otettaisiin Märkälahden pohjukassa oleva suo ja Hovinsuo. 5

8 2.1.4 Järvenpäänsuo, Järvenpäänsuo on lähes kokonaan luonnontilainen keidassuo, josta kaksi kolmasosaa on rämettä ja loput nevaa. Suon laitaosissa esiintyy pieniä alueita nevakorpea. Suon lounaisimpia nipukoita on ojitettu ja suon itäreunalle on kaivettu yksi suurehko oja. Ojien kuivattava vaikutus on varsin vähäistä ja se kohdistuu vain ojien lähiympäristöön (n50m ojasta). Suokasviston valtalajeja ovat jouhisara (Carex lasiocarpa), tupasvilla (Eriphorum vaginatum), suopursu (Ledum palustre) ja juolukka (Vaccinium uliginosum). Suoalue on laaja, lähes luonnontilainen keidassuo. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 65ha Lisähuomio: Alueella on aiemmin pesinyt kaakkuri, mutta lähivuosina alueella ei ole juurikaan retkeilty, joten ajantasaista linnustotietoa on vain yhdeltä kartoitusvuodelta (2012). 6

9 2.1.5 Luteenjärvi, (FINIBA, MAALI) Pieni, lähes umpeenkasvanut, osittain metsien ympäröimä lintujärvi rajan pinnassa Lappeenrannan kaakkoisosassa. Valtakasvillisuutena järvikorte. Kesäisin avovettä ei enää nykyisin käytännöllisesti katsoen ole. Luteenjärven kaakkoispuolella lähes luonnontilainen Joussuon alue (kohdenumero ). Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 38ha Lisähuomio: Luteenjärven alue kytkeytyy läheisyytensä vuoksi hyvin Joussuon rajaukseen, joten ne voitaisiin yhdistää toisiinsa esimerkiksi pohjois- tai eteläpuolelta. Alueella on aiemmin pesinyt pikkulokki parin koloniassa, mutta lähivuosina alueella ei ole retkeilty, joten alueelta ei ole aivan tuoretta lajitietoa. 7

10 2.1.6 Pyhäniemensuo, Pyhäniemensuo sisältää avoimia ja etenkin Ottojärven puolella vaikeakulkuisia, jopa upottavia, osia. Muutoin rämettä ja mäntysaari. Suolla pesii kurki ja isokuovi. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 34ha 8

11 2.2 Lemi Salajärvi, Järveen kuuluu karttojen perusteella mielenkiintoisen näköisiä luhta-alueita ja rajauksen koillispuolella Särkemänjoki ja sen luhdat. Alueen arvot tulee selvittää tarkemmin maastokaudella Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 134ha 9

12 2.2.2 Nuorajärvi, (MAALI) Sodan jälkeen viljelymaaksi raivattu ja kuivattu kosteikko, josta vielä 2000-luvun alkupuolella pumpattiin tulvavedet pois. Vuonna 2006 pumppaus lopetettiin ja kosteikko elpyi. Uuden kosteikon alueella on nähty mm. runsaasti kahlaajia ja vesilintuja myös mustakurkku-uikut, pikku- ja naurulokit yrittivät pesiä. Harvinaisuuksista ja satunnaislajeista nähtiin mm. jalohaikara, liejukana ja lampiviklo luvun alussa alueella tehtiin kaivauksia kosteikon kunnostamiseksi ja veden pitämiseksi alueella läpi kesän, mutta kaivausten tuloksista ei vielä voida olla varmoja. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 61ha Lisähuomio: Pohjoispuolella oleva Hiukkasuo voitaisiin myös ennallistaa parantamaan linnuston pesimä- ja lepäilymahdollisuuksia. Kriteerilaji heinätavi (VU) liejukana (VU) liro (RT, D) liro (RT, D) keltavästäräkki (VU) Kausi kevät syksy 10

13 2.2.3 Löytänä, Leinus, Lautjärvi, Uskinlahti, (MAALI) Löytänä on pieni rannoiltaan rehevä järvi, jossa havaitaan muuttoaikoina jonkin verran vesilintuja, mm. nokikanoja, puna- ja tukkasotkia, sinisorsia ja taveja. Harvinaisista linnuista alueella on havaittu Suomen neljäs amerikantukkasotka, joka viihtyi paikalla pitkään. Leinus on keskeltä lähes luonnontilainen avoin suo, muutamia ojia lukuun ottamatta. Lautjärvi on näistä neljästä suokohteesta kaikkein luonnontilaisin. Uskinlahti on pitkälle soistunut monipuolinen järvenrantasuo. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 212ha Löytänän MAALI -kriteerit täyttävät lintulajit: Kriteerilaji punasotka (VU) mustakurkku-uikku (VU, D) pikkulokki (D) Kausi 11

14 2.3 Luumäki Mustaksensuo, Mustaksensuo, Luumäki. Enimmäkseen avoin suo, jossa etenkin reunamilla kitukasvuista männikköä. Suo on ojittamaton (tai ojat kasvaneet umpeen). Lampi karuhko; kasvillisuus vähäistä. Linnustoon kuuluu mm. kaakkuri, kurki ja kalasääski. Ympäristössä on suoritettu laajoja avohakkuita ja virkistyskalastus saattaisi myös olla em. lajien pesintää haittaava tekijä. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 105ha Lisähuomio: Mustaksensuon suojelualuetta on esitetty laajennettavaksi niin, että myös Mustaksenlampi rantasoineen tulisi suojelurajaukseen. 12

15 2.3.2 Niemelän lampialue, (FINIBA, MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Useiden karujen suorantaisten pikkulampien muidostama ryhmä Luumäen keskustan pohjoispuolella. Pieni Terveenlampi, Rakolampi, Mälinlampi, Valkialampi, Mustalampi, Hepolampi, Tervalampi, Sivuinlampi. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 86ha Lisähuomio: Alue on kaakkurien merkittävä pesimä- ja lepäilyalue. Lampien ympärillä olevat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja ojitetut alueet tulee ennallistaa, jotta kaakkurien pesimäalueet eivät heikkene. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 13

16 2.3.3 Kauriolammit Muuraislampi, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Luumäen keskustan itäpuolella oleva pienten suorantaisten lampien alue, jolla on hyvä kaakkurikanta. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 46ha Lisähuomio: Alue on kaakkurien merkittävä pesimä- ja lepäilyalue. Lampien rantojen reunoilla olevat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja ojitetut alueet tulee ennallistaa, jotta kaakkurien pesimäalueet eivät heikkene. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 14

17 2.3.4 Tuurlampi Kirveslampi, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Luumäen keskustan länsipuolella oleva pienten suorantaisten lampien alue, jolla on hyvä kaakkurikanta. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 66ha Lisähuomio: Alue on kaakkurien merkittävä pesimä- ja lepäilyalue. Lampien rantojen reunoilla olevat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja ojitetut alueet tulee ennallistaa, jotta kaakkurien pesimäalueet eivät heikkene. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 15

18 2.3.5 Mustalampi, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Luumäen keskustan länsipuolella oleva suorantainen lampialue, jolla pesii kaakkuri. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 18ha Lisähuomio: Alue kuuluu merkittävään kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueeseen. Lammen rantojen reunoilla olevat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja ojitetut alueet tulee ennallistaa, jotta kaakkurien pesimäalueet eivät heikkene. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 16

19 2.3.6 Kairlampi, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Kivijärven eteläpuolella oleva suorantainen lampi, jolla pesii kaakkuri. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 4ha Lisähuomio: Alue kuuluu merkittävään kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueeseen. Lammen rantojen reunoilla oleva suokaistale tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena eikä lähialueelle tule sallia lisärakentamista, jotta kaakkurin pesimäalue ei heikkene. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 17

20 2.3.7 Kiionlampi, Huuhtsalo, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Kivijärven pohjoispuolella oleva suorantainen lampi, jolla pesii kaakkuri. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 15ha Lisähuomio: Alue kuuluu merkittävään kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueeseen. Lammen rantojen reunoilla olevat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena ja ojitettujen alueiden ojat tukkia sekä suoalue ennallistaa, jotta kaakkurin pesimäalueet eivät heikkene. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 18

21 2.3.8 Haisevansuo, (MAALI) Luumäellä noin 9 km Taavetista etelään sijaitseva rahka- tupasvilla- ja isovarpuräme, jonka keskellä sijaitseva ojittamaton suoalue on Etelä-Karjalan mittakaavassa suolinnustollisesti arvokas. Alueella pesii muun muassa kapustarinta, valkoviklo, kuovi, pensastasku, pikkulepinkäinen, kehrääjä sekä vuonna 2013 liro. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 179ha Kriteerilaji kapustarinta (RT, D) valkoviklo Kausi 19

22 2.3.9 Suuri Aittosuo, Luumäen Taavetista reilut 10 km etelään sijaitsevan Suuren Aittosuon itäreunalla oleva ojittamaton alue on suolinnustollisesti merkittävä (kapustarinta, kuovi, valkoviklo, töyhtöhyyppä). Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 27ha Kriteerilaji kapustarinta (RT, D) Kausi 20

23 Haukijärvi, Haukijärvi on Luumäellä suoalueiden keskellä sijaitseva pieni rehevä vesistö. Haukijärvestä 2/3 on Kymenlaakson (Kouvolan) puolella. Alueella pesii arvokasta suolajistoa, kuten, liro, valkoviklo, kuovi, pensastasku, pohjansirkku, kurki sekä laulujoutsen. Lisäksi suon laidassa on metsojen soidinalue. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 51ha, josta Etelä-Karjalan puolella 15ha ja Kymenlaakson puolella 36ha Kriteerilaji liro (RT, D) pohjansirkku (VU) Kausi 21

24 2.4 Parikkala Kurvansuo Kallioniemensuo, Kurvansuo ja Kallioniemensuo ovat Parikkalan Uukuniemellä sijaitsevia osittain ojittamattomia soita. Kallioniemensuo rajautuu länsipuolelta suoraan Pyhäjärveen ja Kurvansuon ojittamaton osa itäpuolelta ojitetun alueen kautta itärajan puoleiseen Pyhäjärveen. Suon tyyppilajeja ovat niittykirvinen, pensastasku, kuovi sekä töyhtöhyyppä. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 90ha 22

25 2.4.2 Kummunsuo (Kummunlampi), (MAALI) Kummunsuo eli Kummunlampi on umpeenkasvanut lampi Parikkalan Uukuniemellä. Alueella on maisemallista ja linnustollista merkitystä. Suoalueen tyyppilintuja ovat: kuovi, valkoviklo, taivaanvuohi, pensastasku, ruokokerttunen, pajusirkku, satakieli sekä kurki. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 38ha Lisähuomio: Kriteerilaji kuovi valkoviklo Kausi 23

26 2.5 Rautjärvi Lapinlamminsuo, (MAALI) Vaihteleva eri suotyyppien, metsäsaarekkeiden ja pikkulammen muodostama luonnontilaisena säilynyt kokonaisuus järvien välissä. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 55ha Lisähuomio: Alueella pesinyt aiemmin pohjansirkku, mutta lähivuosina alueella ei ole retkeilty kovin usein, joten linnuston tämän hetkistä tarkkaa tilannetta ei tiedetä, eli vaatii lisäseurantaa lajiston arvon selvittämiseksi. Kriteerilaji palokärki Kausi 24

27 2.5.2 Veteläsuo, Valtaosaksi avointa nevaa, paikoin kitukasvuista mäntyä ja koivua kasvavaa rämettä. Alueella tavatut linnut; valkoviklo, kurki, hiirihaukka, pajulintu, metsäkirvinen. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 19ha Lisähuomio: Suon kaakkoiskulman voisi ennallistaa 25

28 2.6 Ruokolahti Kynskaivo, (MAALI) Kynskaivo, Ruokolahti. Jos ja kun kohde joskus saadaan suojeluun, parasta mitä sille voi linnuston kannalta tehdä on ennallistaminen, ts. tukkia lapio- tai konevoimin vanha ja 1990-luvun alussa umpeutumaan ehtinyt itäreunan tulvajuoksutusoja, jonka tarkoitus on ollut pitää reunametsät veden yläpuolella. Tällä hetkellä kohde on lähinnä luhtavaikutteinen, umpeenkasvun ja vedenlaskun seurauksena syntynyt neva keskuslampareineen. Vuodet paikka alkoi vanhan reunaojan mentyä lähes umpeen muistuttaa sitä lintujärveä/rimpistä nevaa, jollainen se on ollut joinakin aikaisempina vuosikymmeninä. Kosteikon itäreunassa olevan tulvajuoksutusojan tukkiminen olisi toteutettavissa vähin vaivoin ja korvauksin, joita jouduttaisiin todennäköisesti maksamaan vettyvistä lähimmistä metsistä ja huonosti mäntyä kasvavasta vanhasta (alun perin suosta raivatusta) pellosta. Linnusto on tällä hetkellä niukahko, mutta vesitilanteen kohentuessa lajisto ja parimäärä moninkertaistuisivat välittömästi. Lisätietoja linnustolaskennoista: Kynskaivon reunaan on 2011 perustettu 5,4 hehtaarin METSO-ohjelman mukainen luonnonsuojelualue käsittäen mm. lahopuustoista tulvametsää. Kirjallisuus: Tiussa, J. 2000: Linnuston seurantaa, rengastusta ja rengaslöytöjä Rautjärvellä 1940-luvun lopulta nykypäiviin. - Ornis Karelica 26: Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 27ha Kriteerilaji heinätavi (VU) palokärki Kausi 26

29 2.6.2 Niittumäki (Niittumäen suo- ja lampialueet) Niittumäki, Ruokolahti. Pienten soiden ja lampien muodostama alue Mäkrämäen suojelualueen kupeessa. Alue on kaikin puolin mielenkiintoinen ja monipuolinen metsien ja soiden muodostamaa mosaiikkia. Lukuisat korvet, erilaiset rämeet, rantaluhdat, joenvarren tulvametsät, pienet lammet sekä niiden rantasuot kiemurtelevat ja halkovat tätä metsäaluetta ja luovat alueelle monimuotoisen lajistokirjon. Alueen linnustoon kuuluukin vakioasukkaana vanhoille metsille tyypillinen pikkusieppo, idänuunilintu, peukaloinen, sirittäjä, tiltaltti, hiirihaukka, metso, palokärki ja kurki. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 50ha 27

30 2.6.3 Suurisuo Ruokolahti, (MAALI) Eräjärvi-Kemppilän Suurisuo, Ruokolahti. Suurisuo on harvinainen laaja-alainen eteläinen aapasuo. Suon vallitseva suotyyppi on karu tasapintainen kalvakkaneva. Reunat on suurimmaksi osaksi ojitettu, mutta suon eteläosan osin kallioisten metsäsaarekkeiden rikkoma alue on reunoiltaankin luonnontilainen. Suurisuon pesimälinnusto on tyypillistä suolinnustoa: kurki, kuovi, valkoviklo, liro, töyhtöhyyppä, niittykirvinen, pensastasku. Liro on suon eteläiseen sijaintiin nähden runsas. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 350ha Lisähuomio: Rajauksen sisällä olevien ojitettujen alueiden ojat ovat kasvaneet lähes kokonaan umpeen, joten ko. ojikot voidaan ennallistaa kohtuullisin helposti. Kriteerilaji liro (RT, D) niittykirvinen (NT) kurki, (D) töyhtöhyyppä kuovi valkoviklo Kausi 28

31 2.6.4 Kirslamminsuo, (MAALI) Kirslamminsuo, Ruokolahti. Kirslamminsuo on reunoiltaan osin ojitettu keidassuo. Suuri osa suosta on harvapuustoista rämettä. Osa alueesta on uhanalaista, runsasravinteista lettorämettä pienine avosuoalueineen. Linnusto on tyypillistä suolinnustoa: kurki, valkoviklo, liro, taivaanvuohi, niittykirvinen, pensastasku. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 185ha Lisähuomio: Rajauksen länsipuolen ojitettu alue sijoittuu kokonaisuudessaan valtion maalle. Ojitetut alueet ovat pääasiallisesti rämeitä, joiden ojat ovat kasvaneet lähes kauttaaltaan umpeen. Puustoa sopivasti poistamalla ja ojia tukkimalla ojitetut alueet saataisiin takaisin hillasoiksi, nytkin hillaa on jo mukavasti niillä alueilla, joilla ojat ovat kasvaneet kokonaan umpeen. Kriteerilaji liro (RT, D) niittykirvinen (NT) kurki (D) valkoviklo Kausi 29

32 2.6.5 Aitlahdensuo, Lapinlahdenkorpi, Myllynluhta, Lahnalahti (Aitlahdensuo, ) Aitlahti (Aitlahdensuo), Ruokolahti. Mielenkiintoinen, kolmen habitaatin yhdistelmä. Järven puolella on jonkin verran harvaruovikkoista luhtaa, joka vaihettuu harvapuustoiseksi, kapeaksi rämevyöksi. Alueen pohjoispuolella on puronvarsikorpea tai ainakin korpimaista sekametsää. Eteläpuolella olevat erirakenteiset ja monitasoiset suoalueet lisäävät alueen merkittävyyttä sekä täydentävät ja lisäävät aluekokonaisuuden suopinta-alaa. Lahnalahden ruovikkoiset ranta-alueet, Lapinlahdenkorpialue, rantasuot sekä Myllyjoen luhta-alueet täydentävät sopivasti suoyhdistelmän kokonaisarvoja sekä lisäävät alueen monimuotoisuusarvoja. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 147ha Lisähuomio: Suoalueilla on jonkin verran vanhoja ojia, jotka ovat osittain kasvaneet umpeen, joten niitä voitaisiin tukkia ja palauttaa suoalueita luonnontilaan. 30

33 2.6.6 Hauklappi, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Alue muodostuu kolmesta suorantaisesta lampiryhmästä, jossa pesii kaakkuriyhdyskunta. Nämä lammet muodostavat kahden muun lampiryhmän kanssa Etelä-Karjalan toisen merkittävän kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueen. Kaakkurien pesintää on seurattu vuosina ja vuosina 2011, 2012 ja 2013 tarkistettu pesinnän onnistuminen ko. lammilla. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 27ha Lisähuomio: Alue on kaakkurien merkittävä pesimä- ja lepäilyalue. Lampien ympärillä olevat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja ojitetut alueet tulee ennallistaa, jotta kaakkurien pesimäalueet eivät heikkene. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 31

34 2.6.7 Pitkäjärvi, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Alue muodostuu kahdesta kalliomäkien välissä olevasta suorantaisesta lampiryhmästä, joissa pesii kaakkuri. Nämä lammet kuuluvat Etelä-Karjalan toiseen merkittävään kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueeseen. Kaakkurien pesintää on seurattu vuosina ja vuosina 2011, 2012 ja 2013 tarkistettu pesinnän onnistuminen ko. lammilla. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 27ha Lisähuomio: Alue on ollut pitkään kaakkurin pesimä- ja lepäilyalueena. Lampien ympärillä olevat pienet kapeat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja näin ollen muutamat ojat tulisi tukkia, jotta suot pysyisivät soina, ja kaakkurien pesimäalueet eivät heikkenisi. Tähän maakunnan pohjoisosan kaakkurialueeseen liittyy olennaisesti naapurimaakunnan (Etelä-Savo) puolella oleva Laihajärven kaakkuripari, joka kuuluu tähän samaan kaakkuriyhdyskuntaan. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 32

35 Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien rajalla oleva kaakkuriyhdyskunta, Laihajärven soistuneet rannat tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja itäpäässä oleva oja tulisi tukkia, jotta lammen rannat säilyisivät kaakkurin pesinnälle otollisina jatkossakin. 33

36 2.6.8 Kekäleenmäki, (MAALI) (Suojelullisista syistä SALAINEN) Alue kuuluu toiseen merkittävään Etelä-Karjalan kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueeseen, joka sijoittuu maakunnan pohjoisosaan Ruokolahdelle. Kaakkurien pesintää on seurattu säännöllisesti vuosittain Alueen pesimälampia ovat ainakin Konnalampi, Jokilampi, Suosillanlammit, Haukilampi, Hauta-ahonlampi ja Valkjärvi. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Kaakkurilampien ja rantasoiden pinta-ala: 48ha (vaaleampi rajaus) Kaakkurialueeseen olennaisesti liittyvien rantasoiden pinta-ala: 96ha (tummempi rasteroitu rajaus) Lisähuomio: Alue on kaakkurien merkittävä pesimä- ja lepäilyalue. Lampien ympärillä olevat suot tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja ojitetut alueet tulee ennallistaa, jotta kaakkurien pesimäalueet eivät heikkene. Tummemmalla rasteroidulla rajausviivalla merkityt rantasoiden ja lampien alueet liittyvät olennaisesti kaakkurialueeseen ja parantavat monimuotoisuusarvoja sekä lisäävät kaakkurien pesimämahdollisuuksia suolampien rannoilla. Huom! kaakkurien pesimä- ja lepäilyalueiden karttoja ei saa julkaista suojelullisista syistä. Kriteerilaji kaakkuri (NT, D) Kausi 34

37 35

38 2.7 Savitaipale Rajalamminsuo, (MAALI) Rajalamminsuo, Savitaipale. Laaja, harvakseltaan kitukasvuista mäntyä kasvava avoin neva. Alueen harvinaisuus, sillä sitä ei ole ojitettu. Vanhat turpeennostoaltaat ja katokset jo miltei lahonneet. Eteläreuna kitukasvuista rämettä, jossa pohjalla suopursua, juolukkaa, suomuurainta ja harjulla jopa kangasvuokkoa. Itäreuna ja keskusta avointa nevaa, rahkasammalta, karpaloa, tupasvillaa. Luoteisosassa vanha lettoreunainen lampi, joka on voimakkaasti rehevöitynyt saostusvesien takia (kunnallinen puhdistuslaitos 3 km päässä). Lampi järvikortteen peitossa, samoin ruovikko lisääntymässä. Lajisto: kalasääski, nuolihaukka, naurulokki, laulujoutsen. Sijainti: ETRS-TM (N ja E): ; Pinta-ala: 81ha Lisähuomio: Alueella luonnonsuojelurajaus, mutta Rajalampi ja osa rantaluhdista puuttuu suojelurajauksesta, joten ne on lisätty MAALI-rajaukseen. 36

39 2.7.2 Jänky-Karvesi, Saimaan rantojen luhtia ja soita, lähes luonnontilaisia mutta joillakin alueilla on vähäisiä ojituksia. Aluetta ei ole ehditty tutkimaan tarkemmin, mutta v 2014 olisi tarkoitus tehdä alueella kartoituksia, jos resurssit antavat myöten. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 258ha 37

40 2.8 Taipalsaari Ryngänsuo, Ryngänsuo, Taipalsaari. Metsien ympäröimä rehevä neva. Ilmeisesti umpeutunut Pien- Saimaan lahti. Kapea suuosa järviruokon peitossa. Suo pääosin rahkasammalta, puutonta nevaa. Nevalla myös saraa ja tupasvillaa. Suon keskellä umpeen kasvava lampi, jonka reunat sekä koko suon itä- ja pohjoisosa voimakkaasti ruovikoituneet. Itäreunalla lisäksi kaivettu kanava (pumppuasema), jonka varret pajukon ja koivikon peitossa. Suon länsi ja lounaisreunat kitumännikön peitossa. Idässä ja etelässä rehevää koivikkoa. Sijainti: ETRS-TM35 (N ja E): ; Pinta-ala: 71ha Lisähuomio: Ruokolahdella Juha Juuti 38

41 39

42 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL Lappeenranta 40