Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimintamallivaihtoehtojen taloudellisten ja verotuksellisten vaikutusten selvittäminen

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimintamallivaihtoehtojen taloudellisten ja verotuksellisten vaikutusten selvittäminen LOPPURAPORTTI 1

2 Sisältö Yhteenveto 1. Selvityksen tavoite 2. Nykyinen malli 3. Selvitettävät vaihtoehtomallit 4. Verotukselliset vaikutukset 5. Siirtyvän ja kuntien omistaman infran rajaus 6. Kustannusten jako 7. Omistussuhteet 8. Pääomitus 9. Taloudelliset laskelmat 10. SWOT analyysit Liite 1 Taloudelliset laskelmat 2

3 Yhteenveto 1/7 Verotukselliset vaikutukset YTV malli ja Liikelaitoskuntayhtymämalli eivät ole lain mukaan joukkoliikenteen järjestämisestä tuloverovelvollisia. Molemmat yhtiömallit ovat lähtökohtaisesti tuloverovelvollisia voitostaan. Verotettavaa tuloa ei odoteta kuitenkaan syntyvän vaan joukkoliikenne on alijäämäistä ja alijäämä katetaan kuntien tariffituella. YTV mallissa ja Liikelaitoskuntayhtymämallissa tariffituki on arvonlisäveroton. Yhtiömalleissa tariffituen arvonlisäverottomuus on tulkinvarainen. Mikäli vero lisätään tariffituen määrään, on arvonlisäverollinen tariffituki kunnille kuntapalautukseen oikeuttava kulu ja palautettavan arvonlisäveron taloudellinen hyöty kunnille vastaa normaalia arvonlisäverovähennystä. Tällöin erona YTV malliin ja liikelaitoskuntayhtymämalliin on mahdollisesti hetkellinen lisärahoituksen tarve. Mikäli tariffituen arvonlisäverottomuus haluttaisiin saavuttaa myös yhtiömalleissa, on tähän mahdollista pyrkiä lainsäädäntöteitse. Varainsiirtoverovaikutukset ovat yhtäläiset kaikissa malleissa niiltä osin, kun varainsiirtoveronalaista omaisuutta siirretään. Verotuksellisesti malleissa ei ole olennaista eroa. Tavoitteena olisi varainsiirtoverolain muutos vastaavasti kuin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on säädetty tietyille kunnan toimialoille. 3

4 Yhteenveto 2/7 Taloudelliset vaikutukset Eri malleihin ei lähtökohtaisesti liity erilaisia mallista johtuvia taloudellisia vaikutuksia. Varsinaisesta toiminnasta tulevia säästöjä tai lisäkustannuksia ei ole selvitetty, joten tämän hetkisen tietämyksen mukaan ei mallien tuotto- eikä kulurakenteessa ole tiedossa olevia erottavia tekijöitä. Eri malleja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, muodostavatko ne taloudellisen kokonaisuuden. Seuraavalla sivulla kuvassa 1 on kuvattu puhdas tilaajatuottaja -malli, joka ei muodosta taloudellista kokonaisuutta vaan joukkoliikenteen infra ja muut resurssit ovat tilaajasta erillään. Kuvassa 2. on esitetty konsernimalli, joka muodostaa taloudellisen kokonaisuuden, jossa tilaajataho käyttää välitöntä taloudellista määräysvaltaa infran ja resurssien osalta. 4

5 Yhteenveto 3/7 Taloudellisen kokonaisuuden muodostuminen Omistajat Omistajat Omistajat Infra Tilaaja Tilaaja Resurssit Infra Resurssit operointi Omistajat Kuva 1. Ei taloudellinen kokonaisuus operointi Kuva 2. Taloudellinen kokonaisuus 5

6 Yhteenveto 4/7 YTV-malli ei muodosta taloudellisesti johdettua kokonaisuutta (kuva 1). YTV:llä on suunnitteluvastuu, mutta kunnat päättävät taloudellisten resurssien kohdentamisesta, jolloin taloudellisten linjausten päätöksenteko ja toteutus on eri tahoilla, jolloin voi syntyä ristiriitatilanteita. Mallin todettiin olevan toimiva tilaaja-tuottaja malli, jossa on osapuolten hyväksymä kustannustenjakomalli. YTV:llä on kiistattomasti lakiin perustuva tariffituen arvonlisäverottomuus. Taloudellisesti kokonaisuutena (kuva 2) toimivien mallien: Keskitetty yhtiömallin, Tilaajayhtiömallin ja Liikelaitoskuntayhtymämallien taloussuunnittelu ja taloudellisten resurssien kohdentaminen on kokonaisvaltaista konserniohjauksen kautta. Mallissa on mahdollista tasapainottaa konsernin taloudellinen päätösvalta ja kustannusvastuu. Erona Keskitetyn yhtiömallin ja Tilaajayhtiömallin välillä on se, onko metron ja raitiovaunuliikenteen operointi osana konsernia vai ei. Keskitetyssä mallissa, jossa operointi on osana konsernia, on etuna se, että metro- ja raitioliikenteen operointi ja infran hankinta ja kunnossapito toimivat yhteisen konsernijohdon alaisuudessa. Vastaavasti Tilaajayhtiömallissa tuotantotoiminnan (metro, raitiovaunu) taloudellisen informaation ulkoinen läpinäkyvyys on parempi, kun liikenteen operointi ei ole osana konsernia. Liikelaitoskuntayhtymämallissa yhdistyy niin YTV-mallin kuin yhtiömallien vahvuudet ja mahdollisuudet, mutta sen heikkoutena on peruspääoman panostuksen vähäinen joustavuus ja kokemusten puute toimimisesta liikelaitoskuntayhtymänä. 6

7 Yhteenveto 5/7 Laadittujen laskelmien perusteella tarkasteltavat vaihtoehdot poikkeavat vain taseen muodostumisessa. Taulukossa 1 esitetty malleittain ja tytäryhtiöiden liikevaihdot ja taseen loppusumma. Vuosi 2006 (miljoonaa euroa) Liikevaihto Taseen loppusumma YTV -malli 411,7 19,7 Keskitetty yhtiömalli 411,7 402,7 Tilaajayhtiömalli 411,7 279,8 Liikelaitoskuntayhtymämalli 411,7 402,7 Tytäryhtiöt: Koy Varikot 9,2 21,4 Länsi-Metro Oy 0 0 Muu Infra Oy 11,9 20,8 Metro Operointi ja Infra Oy* 45,9 253,3 Raitiovaunu Operointi ja Infra Oy* 56,7 119,5 Helsinki Metro Infra Oy* 27,1 205,4 Raitiovaunu Infra Oy* 17,7 42,2 * Mallissa B ja D * Mallissa C Taulukko 1. Eri mallien ja tytäryhtiöiden liikevaihdot ja taseen loppusummat 7

8 Yhteenveto 6/7 Mikäli taloudellisesti johdetun kokonaisuuden muodostuminen on keskeinen tavoite, ovat tämän taloudellisen ja verotuksellisen selvityksen perusteella käyttökelpoisimmat vaihtoehdot B) Keskitetty yhtiömalli tai C) Tilaajayhtiömalli konsernirakenteella. Muutoin kaikki vaihtoehtomallit ovat käyttökelpoisia. 8

9 Yhteenveto 7/7 Ainakin seuraavat seikat tulisi vielä selvittää ennen lopullista vaihtoehtomallin valintaa: Varainsiirtovero Lakimuutosesitys vastaava huojennus kuin muille toimialoille on myönnetty kunta- ja palvelurakenneuudistussäännösten yhteydessä Luovutettavan omaisuuden rajaus ja arvostus Omistusosuudet ja pääomitus (oma pääoma vs. velka osuus) Kustannustenjaon periaatteet 9

10 1. Selvityksen tavoite ja toimeksianto Selvitys on tarkoitettu pääkaupunkiseudun joukkoliikennetyöryhmän käyttöön sen arvioidessa joukkoliikennejärjestelmää ja tehdessä esitystä tulevaisuuden linjauksiksi. Tämän selvitystyön tavoitteena on arvioida joukkoliikennetyöryhmän tarkempaan tarkasteluun valitsemia vaihtoehtomalleja ja sitä, mikä vaihtoehtomalli on taloudellisesti ja verotuksellisesti tehokkain ja käyttökelpoisin. Tässä toimeksiannossa on perehdytty taustamateriaaliin, pohdittu toimenpiteitä, joilla tarkasteltaviin vaihtoehtomalleihin päästäisiin, laadittu kokonaisuutta kuvaavat liiketaloudelliset laskelmat, haastateltu kaupunginjohtajat, rahoitusjohtajat ja joukkoliikenteestä vastaavat henkilöt ja näiden toimenpiteiden perusteella on laadittu SWOT -analyysit eri vaihtoehtomalleista. 10

11 1. Selvityksen tavoite ja toimeksianto Toimeksiannon yhteydessä on haastateltu Helsingin edustajina kaupunginjohtaja Jussi Pajusta, rahoitusjohtaja Tapio Korhosta, toimitusjohtaja Matti Lahdenrantaa ja kaupunginkamreeri Seppo Ollia; Espoon edustajina kaupunginjohtaja Marketta Kokkosta, rahoitusjohtaja Reijo Tuoria ja toimialajohtaja Olavi Loukoa; Vantaan edustajina kaupunginjohtaja Juhani Paajasta, apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipposta, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäkeä ja kaupungininsinööri Urpo Vainiota sekä Kauniaisten kaupungin edustajana kaupunginjohtaja Torsten Widéniä. Tämän toimeksiannon ohjausryhmänä on toiminut joukkoliikennetyöryhmän sihteeristö: kaupunginkamreeri Seppo Olli, kehittämisjohtaja Olli Isotalo, liikennesuunnittelupäällikkö Hannu Laakso, suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski ja liikennejohtaja Niilo Järviluoma. Ohjausryhmä on pitänyt 5 kokousta. Selvityksen ovat laatineet KHT, JHTT Tiina Lind, KHT, JHTT Jarmo Lohi, KHT, JHTT Mikko Rytilahti ja heitä ovat avustaneet OTK Jukka Nisonen, OTK Jukka Lyijynen, OTK Harri Huikuri, OTK Kimmo Haavisto, KTM Jussi Tourunen ja KTM Ville Lähde. 11

12 2. Nykyinen malli Nykyisessä mallissa on pääkaupunkiseudulla kaksi joukkoliikenteen tilaajaorganisaatiota Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL). YTV järjestää seudullisen joukkoliikenteen ja hankkii seudulliset liikennepalvelut sekä hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskevan jäsenkuntien yhteistyön. YTV vastaa myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen järjestämistä. Helsingin kaupungin sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa Helsingin kaupungin joukkoliikennelautakunta ja sen alaisena HKL. HKL vastaa myös metroliikenteen ja raitioliikenteen tuotannosta. Joukkoliikenteen kustannusten jakoa varten on kehitetty vuosien varrella monimutkainen laskentamalli. Sisäisten linjojen lipputulot kertyy ko. kunnalle ja seudullisen liikenteen lipputulot YTV:lle. Sisäisillä linjoilla seudullisilla lipputuotteilla tehdyistä matkoista tehdään laskennalliset ristikkäisoikaisut, jotka vuonna 2005 olivat seuraavat: Helsinki nettosaaja 15,6 miljoonaa euroa, Espoo nettomaksaja 4,6 miljoonaa euroa, Vantaa nettomaksaja 4,4 miljoonaa euroa ja YTV nettomaksaja 6,3 miljoonaa euroa. Saadun tiedon mukaan ristikkäiskorvaus kattaa myös investointimenoja. Joukkoliikenteen infrastruktuurin (infra) investointikustannuksista vastaa kukin kunta oman kunnan alueella. Investoinneissa käytetyn rahoituksen kustannukset ovat vain osittain kohdistuneet joukkoliikenteelle. 12

13 2. Nykyinen malli Omistajaohjaus: Kaupunginvaltuusto ja -hallitus HKL Helsingin sisäinen joukkoliikenne suunnittelu tiedotus tarkastus operointi (metro, ratikka) omistus (varikot, radat, asemat, terminaalit) Tilaus Omistajaohjaus: Seutukokous ja hallitus Sopimukset Kaupunkien kannanotot YTV Seutuliikenne sekä Espoon ja Vantaan sisäinen joukkoliikenne suunnittelu tiedotus tarkastus matkakorttijärjestelmä Tilaus ESPOO omistus (varikot, radat, asemat, terminaalit) VANTAA omistus (varikot, radat, asemat, terminaalit) KAUNIAINEN Bussiliikenne Lauttaliikenne Muuta: Junakalusto Oy Bussiliikenne Junaliikenne 13

14 3. Selvitettävät vaihtoehtomallit Joukkoliikenteen työryhmä on valinnut seuraavat vaihtoehtomallit tämän taloudellisen ja verotuksellisen selvityksen kohteeksi. A. YTV -malli B. Keskitetty yhtiömalli (konserni) C. Tilaajayhtiömalli (konserni) D. Liikelaitoskuntayhtymämalli 14

15 3. Selvitettävät vaihtoehtomallit Yhteistä kaikille vaihtoehtomalleille: Kunnat määrittelevät kunnan joukkoliikenteen palvelutason. Käytännössä palvelutaso määritellään kunnan hyväksymässä palvelutaso-ohjeessa, joka toimii sisäisen liikenteen suunnittelua ohjaavana normina. Seutuliikenteen osalta suunnitteluohjeen laatii YTV/emoyhtiö/emoliikelaitoskuntayhtymä. Kunta voi säädellä omaa tariffitukea kunnan sisäisen liikenteen palvelutason sääntelyn kautta. Yhteisesti kunnat voivat säädellä kuntien yhteenlaskettua tariffitukea kuntien sisäisen liikenteen ja seudullisen liikenteen palvelutason sääntelyn, taksatason sekä omistajaohjauselimen antaman ohjeistuksen kautta. YTV/emoyhtiö/emoliikelaitoskuntayhtymä laatii vuosittain palvelutaso- ja rahoitussuunnitelman seutuliikennettä ja osakaskuntien sisäistä liikennettä varten. Suunnitelmasta pyydetään vuosittain osakaskuntien lausunnot. Suunnitelma sisältää nykypalvelutason, esitykset palvelutason muutoksille ja suuremmille liikennemuutoksille. Rahoitusta koskien esitetään kuntakohtaiset lipputuloarviot ja kuntaosuudet sekä laskentaperusteet. Suunnitelma sisältää myös seutulippujen sekä osakaskuntien sisäisen liikenteen lippujen hinnat. 15

16 3. Selvitettävät vaihtoehtomallit Yhteistä kaikille malleille: Kuntien sisäisen liikenteen osalta palvelutaso- ja rahoitussuunnitelma valmistellaan nykyiseen tapaan kunnan esittämän mukaisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy investointiosa. Investoinneista päättää YTV-mallissa YTV itsenäisesti vain seutuliikenteen osalta. Yhtiömalleissa investoinneista päättää emoyhtiön hallitus ja liikelaitoskuntayhtymässä johtokunta. Raideliikenneinvestoinneista, joiden rahoitukseen omistajakunnat osallistuvat, päättää yhtiömalleissa hallitus ja liikelaitoskuntayhtymämallissa johtokunta sen jälkeen, kun kunta/kunnat ovat omalta osaltaan tehneet hankepäätökset ja sitoutuneet omaan rahoitusosuuteen. Kunnan osuus yhtiölle maksettavasta tariffituesta määräytyy käytännössä kunnalle kohdistettujen kustannusten ja tulojen erotuksen perusteella. 16

17 A.YTV -malli Omistus: Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen VR Omistajaohjaus: Seutukokous ja hallitus Sopimukset, Kaupunkien kannanotot YTV Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne suunnittelu tiedotus asiakaspalvelu matkakortti tarkastus vuokraus vuokraus vuokraus Junakalusto Oy Länsi- Metro Infra Oy Helsinki Metro Infra Oy Raitiovaunu Infra Oy Muu Infra Oy Koy Varikot: bussivarikot Tilaus Rv-liikenne Metroliikenne Bussiliikenne Muuta: Junakalusto Oy:n omistus nykyinen Rv - ja metroliikenne yhtiö- tai liikelaitosmuodossa Junaliikenne Lauttaliikenne 17

18 A. YTV -malli Malli on puhdas tilaaja tuottaja -malli. Mallille on ominaista se, että YTV toimii ainoana tilaajaorganisaationa, joka suunnittelee ja järjestää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen. Kuntien roolina on päättää palvelutasosta sekä maksaa tariffituki ja infran investointikustannukset. Mallin mukaan YTV vuokraisi kunnilta infran. Toimenpiteet, joilla nykyinen malli muutetaan vaihtoehtomalliksi A. Tilaajaorganisaation muodostaminen HKL:n suunnittelu, tiedotus, asiakaspalvelu ja tarkastus siirretään YTV:lle B. Infra yhtiöiden muodostaminen HKL:n, Espoon ja Vantaan omistama infra siirretään infra -yhtiöihin Länsti-Metro Infra Oy (Ruoholahti Matinkylä: ratarakenteet, asemarakenteet, metrovarikot) Helsinki-Metro Infra Oy (Ruoholahti Vuosaari/Myllypuro: ratarakenteet, asemarakenteet, metrovarikot) Raitiovaunu Infra Oy (raiderakenteet, johdinrakenteet, ratikkavarikot) Muu infra Oy (juna-asemat, bussiliikenteen terminaalit) Infra -yhtiöiden muodostaminen apportilla 18

19 A. YTV -malli Apporttiomaisuuden arvostusperiaatteista sopiminen Infra -yhtiöiden omistussuhteista sopiminen Infra -yhtiöiden tuotto-, kulu- ja rahoitusrakenteesta sopiminen C. Koy Varikot muodostaminen HKL:n, Espoon ja Vantaan omistamat varikkoyhtiöiden osakkeet/liiketoiminta tai kiinteistöt siirretään Koy Varikot omistukseen Koy Varikot muodostaminen apportilla Apporttiomaisuuden arvostusperiaatteista sopiminen Koy Varikot omistus- ja/tai äänivaltasuhteista sopiminen Koy Varikot tuotto-, kulu- ja rahoitusrakenteesta sopiminen D. Metroliikenne Metroliikenteen operoinnin säilyttäminen liikelaitoksena tai sen yhtiöittäminen E. Raitiovaunuliikenne Raitiovaunuliikenne operoinnin säilyttäminen liikelaitoksena tai sen yhtiöittäminen 19

20 B. Keskitetty yhtiömalli (konserni) Omistus: Emo Oy: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Tytäryhtiöt: Emo Oy Omistajaohjaus: PKS kuntien yhteinen toimielin/khs:t Junakalusto Oy EMO OY konserniohjaus suunnittelu tiedotus asiakaspalvelu matkakortti Vuokraus Tilaus/sopimus Omistus KoyVarikot: Varikot Muu Infra Oy: Asemat, terminaalit Länsi-Metro Infra Oy: Radat, asemat, terminaalit Metro Oy: Radat, asemat, terminaalit, kalusto, operointi Raitiovaunu Oy: Radat, asemat, terminaalit, operointi, kaluston omistus Bussiliikenne Junaliikenne Lauttaliikenne Muuta: Junakalusto Oy:n omistus nykyinen 20

21 B. Keskitetty yhtiömalli (konserni) Mallille on ominaista se, että niin joukkoliikenteen suunnittelu, järjestäminen sekä infran omistus, ylläpito ja uusinvestoinnit ovat saman konsernijohdon alaisuudessa. Mallissa Metro Oy ja Raitiovaunu Oy hoitavat sekä liikenteen operoinnin että vastaavat infrastaan. Operoinnin ja infran toimintojen laskennallinen eriyttäminen tapahtuu osakeyhtiön liiketoimintayksiköinä. Toimenpiteet, joilla nykyinen malli muutetaan vaihtoehtomalliksi A. Tilaajaorganisaation muodostaminen Perustetaan Emo Oy ja siirretään Helsingin, Espoon ja Vantaan omistama infraomaisuus yhtiöön apporttina. apporttiomaisuuden arvostusperiaatteista sopiminen omistussuhteista sopiminen tuotto-, kulu- ja rahoitusrakenteesta sopiminen HKL:n ja YTV:n suunnittelu ja tiedotus siirretään Emo Oy:lle YTV:n ja HKL:n tarkastustoiminto on viranomaistehtävä ja sen ottaa vastatakseen YTV tai joku kunnista 21

22 B. Keskitetty yhtiömalli (konserni) B. Infra yhtiöiden muodostaminen Emoyhtiö perustaa 100 %:sti omistamansa tytäryhtiöt ja siirtää kunkin infra yhtiön omaisuuden ko. tytäryhtiöön Länsti-Metro Infra Oy (ratarakenteet, asemarakenteet, metrovarikot) Metro Oy (ratarakenteet, asemarakenteet, metrovarikot, operointi, kalusto) Raitiovaunu Oy (raiderakenteet, johdinrakenteet, ratikkavarikot), operointi, kalusto) Muu Infra Oy (juna-asemat, bussiliikenteen terminaalit) Koy Varikot (varikkoyhtiöiden osakkeet, rakennukset) Infra -yhtiöiden tuotto-, kulu- ja rahoitusrakenteesta sopiminen C. Tarvittaessa tulevaisuudessa Metro Oy ja Raitiovaunu Oy eriyttäminen niin, että infran omistus ja operointi siirretään eri yhtiöihin. 22

23 C. Tilaajayhtiömalli (konserni) Omistus: Emo Oy: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Tytäryhtiöt: Emo Oy Omistajaohjaus: PKS kuntien yhteinen toimielin/khs:t Junakalusto Oy EMO OY konserniohjaus suunnittelu tiedotus asiakaspalvelu Vuokraus matkakortti Tilaus/sopimus Omistus KoyVarikot: Varikot Muu Infra Oy: Asemat, terminaalit Länsi-Metro Infra Oy: Radat, rakennelmat, asemat, varikot Helsinki Metro Infra Oy: Radat, rakennelmat, asemat, varikot Raitiovaunu Infra Oy: Radat, rakennelmat, varikot Bussiliikenne Junaliikenne Lauttaliikenne Muuta: Junakalusto Oy:n omistus nykyinen Rv - ja metroliikenne yhtiö- tai liikelaitosmuodossa Rv-liikenne Metroliikenne 23

24 C. Tilaajayhtiömalli (konserni) Mallille on ominaista se, että niin joukkoliikenteen suunnittelu, järjestäminen sekä infran omistus, ylläpito ja uusinvestoinnit ovat saman konsernijohdon alaisuudessa. Mallissa Metro Infra Oy ja Raitiovaunu Infra Oy vastaavat vain liikennemuodon infrasta. Metro- ja raitiovaunuliikenteen operointi on joko osakeyhtiö- tai liikelaitosmuodossa tuottajaorganisaationa eivätkä ne ole osa tilaajakonsernia. Toimenpiteet, joilla nykyinen malli muutetaan vaihtoehtomalliksi Muutoin kuten ed. malli, mutta D. Metroliikenne Metroliikenteen operoinnin säilyttäminen liikelaitoksena tai sen yhtiöittäminen E. Raitiovaunuliikenne Raitiovaunuliikenne operoinnin säilyttäminen liikelaitoksena tai sen yhtiöittäminen 24

25 D. Liikelaitoskuntayhtymämalli Omistus: Emoliikelaitos: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Tytäryhtiöt: Emoliikelaitos Omistajaohjaus: PKS kuntien yhteinen toimielin/khs:t Junakalusto Oy Vuokraus EMOLIIKELAITOS konserniohjaus suunnittelu tiedotus asiakaspalvelu matkakortti tarkastus Tilaus/sopimus Omistus KoyVarikot: Varikot Muu Infra Oy: asemat, terminaalit Länsi-Metro Infra Oy: Radat, asemat, terminaalit Metro Oy: Radat, asemat, terminaalit, kalusto, operointi Raitiovaunu Oy: Radat, asemat, terminaalit, operointi, kaluston omistus Bussiliikenne Junaliikenne Lauttaliikenne Muuta: Junakalusto Oy:n omistus nykyinen 25

26 D. Liikelaitoskuntayhtymämalli Mallille on ominaista se, että niin joukkoliikenteen suunnittelu, järjestäminen sekä infran omistus, ylläpito ja uusinvestoinnit ovat saman konsernijohdon alaisuudessa. Mallissa Metro Infra Oy ja Raitiovaunu Infra Oy vastaavat vain liikennemuodon infrasta. Metro- ja raitiovaunuliikenteen operointi on joko osakeyhtiö- tai liikelaitosmuodossa tuottajaorganisaationa eivätkä ne ole osa tilaajakonsernia. Toimenpiteet, joilla nykyinen malli muutetaan vaihtoehtomalliksi A. Tilaajaorganisaation muodostaminen Perustetaan Emoliikelaitoskuntayhtymä Jäsenosuuksista päättäminen HKL:n ja YTV:n suunnittelu, tiedotus ja tarkastus siirretään Emoliikelaitoskuntayhtymälle B. Infra yhtiöiden muodostaminen Emo perustaa 100 %:sti omistamansa tytäryhtiöt ja siirtää kunkin infra yhtiön omaisuuden ko. tytäryhtiöön Länsti-Metro Infra Oy (ratarakenteet, asemarakenteet, metrovarikot) Metro Oy (ratarakenteet, asemarakenteet, metrovarikot, operointi, kalusto) 26

27 D. Liikelaitoskuntayhtymämalli Raitiovaunu Oy (raiderakenteet, johdinrakenteet, ratikkavarikot), operointi, kalusto) Muu Infra Oy (juna-asemat, bussiliikenteen terminaalit) Koy Varikot (varikkoyhtiöiden osakkeet, rakennukset) Infra -yhtiöiden tuotto-, kulu- ja rahoitusrakenteesta sopiminen C. Tarvittaessa tulevaisuudessa Metro Oy ja Raitiovaunu Oy eriyttäminen niin, että infran omistus ja operointi siirretään eri yhtiöihin. 27

28 4. Verotukselliset vaikutukset Tulovero Lähtökohtaisesti ei synny tuloverovaikutuksia missään mallissa, koska verotettavaa voittoa ei synny. Joukkoliikenteen lippu yms. tulot eivät riitä kattamaan toiminnan kokonaismenoja. Alijäämä katetaan vuosittain jäsen-/osakaskuntien maksamalla tariffituella. Tytäryhtiöiden talous mitoitetaan omakustannushintaan keskinäisten yhtiöiden tapaan. 28

29 4. Verotukselliset vaikutukset Arvonlisävero Kiinteistöt sekä rakennukset ja rakennelmien omistuksen siirrot Kaikissa malleissa samat vaikutukset, Jos siirretään liiketoimintakokonaisuuksia > ei alv-seuraamuksia Omaisuuden siirto useammalle yhtiölle -> saattaa aiheuttaa arvonlisäveroseuraamuksia Esim. Raitiovaunun tai Metron operoinnin ja infran yhtiöittäminen eri yhtiöihin saattaisi aiheuttaa arvonlisäveroseuraamuksia Suositellaan ennakkotiedon hakemista Huomioitava, että vuoden 2008 alusta (arvio) voimaan tulevat arvonlisäverolain tarkistukset -> saattavat aiheuttaa nykyisestä lakista poikkeavia arvonlisäveroseuraamuksia 29

30 4. Verotukselliset vaikutukset Arvonlisävero Tariffituki YTV mallissa ja liikelaitoskuntayhtymämallissa arvonlisäverolain mukaisesti arvonlisäveroton. tariffituki on Yhtiömalleissa tariffituen arvonlisäverottomuus on tulkinnanvarainen. Mikäli vero lisätään tariffituen määrään, on arvonlisäverollinen tariffituki käsityksemme mukaan kunnille kuntapalautukseen oikeuttava kulu ja palautettavan arvonlisäveron taloudellinen hyöty kunnille vastaa normaalia arvonlisäverovähennystä. Tällöin erona YTV malliin ja liikelaitoskuntayhtymämalliin on mahdollisesti hetkellinen lisärahoituksen tarve, mikäli kunnalla on kokonaisuutena enemmän maksettavia arvonlisäveroja kuin vähennettäviä ja palautettavia arvonlisäveroja. Mikäli tariffituen arvonlisäverottomuus haluttaisiin saavuttaa myös yhtiömalleissa, on tähän mahdollista pyrkiä lainsäädäntöteitse. Arvonlisäverottomuuden, eli arvonlisäverolain 7 luvun 79 :n 2 momentin, soveltuminen yhtiömallissa edellyttäisi lakimuutosta esim. seuraavasti: "Kun tavaran tai palvelun myyjänä on kunta tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta taikka kuntien omistama joukkoliikenteen järjestävä yhteisö, suoraan hintoihin liittyvänä tukena ja avustuksena ei pidetä toiminnan harjoittamisesta tai järjestämisestä aiheutunutta kunnan tai osakaskuntien kattamaa alijäämää." 30

31 4. Verotukselliset vaikutukset Varainsiirtovero Varainsiirtoverovaikutuksia kaikissa malleissa Kun omaisuutta siirretään yhtiöihin, aiheutuu siitä varainsiirtoverovaikutukset Mikäli omaisuus siirretään ensin emolle ja sitten vasta tytäryhtiöille, aiheuttaa se kaksinkertaiset varainsiirtoveroseuraamukset (tämä kohta ei koske YTV mallia). Osakkeiden siirrosta 1,6 % ja rakennuksista ja rakennelmista 4 % varainsiirtovero kaikissa malleissa Tavoitteena saada varainsiirtoverolain muutos vastaavasti kuin kuntaja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on säädetty varainsiirtoverolain muuttamisesta liittyen sosiaalihuolto-, terveyden- ja sairaanhoito-, koulu-, nuoriso-, kirjasto-, palo- ja pelastustoimeen sekä yleishallintoon. 31

32 5. Siirtyvän ja kuntien omistukseen jäävän infranrajaus Selvityksessä on käytetty seuraavaa rajausta: Siirtyvä joukkoliikenteeseen liittyvä omaisuus Bussiliikenne (terminaalit, varikkorakennukset, varikkoyhtiöt, taukotilat) Raitiovaunuliikenne (radat, johtimet, sähkösiirtoverkko, varikkorakennukset, kalusto) Metroliikenne (radat, tunnelirakenteet, asemarakennukset ja -rakenteet, varikkorakenteet, kalusto) Junaliikenne (kaupunkien omistamat asemarakennukset ) Yhteiset informaatiojärjestelmät ja laitteet, matkakorttijärjestelmä, -laitteet ja matkakortit Velat, jotka kohdistuvat ko. toimintaan kuten lomapalkkavelka Kunnille jäävä joukkoliikenteeseen liittyvä omaisuus Maa-alueet (ml. varikoiden tontit) hallinta luovutetaan vuokrasopimuksilla Bussiliikenteen pysäkit Tunneleiden ja ratojen maanrakennustyöt Maksetut rahoitusosuudet ratoihin Liityntäpysäköintitilat Haastateltujen mielipiteet eroavat asemien, terminaalien, tunneleiden ja liityntäpysäköintitilojen rajauksesta. Luovutettavan omaisuuden rajaus tulisi tehdä ennen vaihtoehtomallin lopullista valintaa. 32

33 6. Kustannusten jako YTV mallissa kustannusten jakoon ei ole pakottavaa tarvetta puuttua. Nykyiset kustannustenjakoperiaatteet ovat työläät ja vaativat monimutkaisen seurantajärjestelmän, joten kustannustenjaon periaatteiden yksinkertaistamista tulisi harkita. Yhtiömalleissa ja liikelaitoskuntayhtymämallissa alijäämän ja investointien kustannusten jakoa varten olisi luotava periaatteet. Kustannusten jaon periaatteet tulisi yksinkertaistaa ja sopia ennen uuden mallin käyttöönottoa. 33

34 7. Omistussuhteet Siirtyvä nettovarallisuus kirjanpitoarvoin 34

35 7. Omistussuhteet A) YTV malli Siirtyvä omaisuus ja sitä vastaavat omistusosuudet YTV:lle siirtyy Helsingiltä suunnittelu, tiedotus, hallinto, tarkastus ja palvelupisteiden henkilökunta ja siihen liittyvä omaisuus (tietokoneet, tietoliikennelaitteet, kalusteet, ohjelmat) -> nettovarallisuus ei ole merkittävä Länsi-Metro Infra Oy omistus jakaantuu Espoolle ja Helsingille. Helsinki Metro Infra Oy ja Raitiovaunu Infra Oy omistus on Helsingillä. Koy Varikoiden ja Muu Infra Oy:n omistus jakaantuu Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. 35

36 7. Omistussuhteet B) Keskitetty yhtiömalli ja C) Tilaajayhtiömalli Omistussuhteet yhtiömalleissa Emoyhtiön omistussuhteet on määritetty nettovarallisuuden kirjanpidollisten arvojen suhteessa. Emoyhtiö omistaa 100 % tytäryhtiöt Kaupungit voivat laittaa omaisuuden ja sitä vastaavat velat emoyhtiöön ilman rahavastiketta (apportti tai osittaisapportti). Vastikkeeksi kaupungit saavat omistuksen emoyhtiöstä ja osittaisapportissa lisäksi lainasaatavan. Omistussuhteet tulee sopia kuntien kesken. 36

37 7. Omistussuhteet D) Liikelaitoskuntayhtymämalli Omistussuhteet liikelaitoskuntayhtymämallissa Emoliikelaitoskuntayhtymän omistussuhteet on seuraavilla kalvoilla määritetty nettovarallisuuden kirjanpidollisten arvojen suhteessa. Emoliikelaitoskuntayhtymä omistaa 100 % tytäryhtiöt Kaupungit laittavat omaisuuden ja sitä vastaavat velat emoliikelaitoskuntayhtymään ilman rahavastiketta (apportti). Vastikkeeksi kaupungit saavat jäsenosuuden emoliikelaitoskuntayhtymästä. Jäsenosuuksien määrän ja nettovarallisuuspanostuksen määrä ei ole niin joustava kuntalain puitteissa kuin osakeyhtiölain puitteissa. Jäsenosuus mm. määrittelee jäsenen osuuden liikelaitoskuntayhtymän nettovarallisuudesta jäsenen erotessa tai liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa. 37

38 7. Omistussuhteet Malli B) Keskitetty yhtiömalli ja D) Liikelaitoskuntayhtymämalli: Konserniin siirtyvä nettovarallisuus ja sitä vastaavat omistusosuudet tilinpäätöksen mukaisilla kirjanpitoarvoilla Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Siirtyvä 412,2 meur kirjanpidollinen nettovarallisuus 7,4 meur Konserni 4,7 meur 0,2 meur Omistusosuus (malli D: jäsenosuus) 97,09 % 1,74 % 1,12 % 0,05 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 38

39 7. Omistussuhteet Malli C) Tilaajayhtiömalli: Konserniin siirtyvä nettovarallisuus ja sitä vastaavat omistusosuudet tilinpäätöksen mukaisilla kirjanpitoarvoilla Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Siirtyvä 289,4 meur kirjanpidollinen nettovarallisuus 7,4 meur 4,7 meur Konserni 0,2 meur Omistusosuus 95,91 % 2,45 % 1,57 % 0,07 % Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 39

40 8. Pääomitus YTV-mallissa pääomitus koskee vain tytäryhtiöitä. YTV mallissa kunnat tekevät infrayhtiöiden pääomituksen joko apportilla tai osittaisapportilla. Yhtiömalleissa emon ja tytäryhtiöiden pääomitus seuraavasti: Näkemyksemme mukaan yhtiömalleissa emoyhtiön pääomitus voidaan toteuttaa apportilla tai osittaisapportilla ja vastaavasti emoyhtiö voi pääomittaa tytäryhtiöt apportilla tai osittaisapportilla. Liikelaitoskuntayhtymässä emoliikelaitoskuntayhtymän pääomitus tulisi mitä ilmeisemmin vastata jäsenosuutta, jolloin Helsingin siirtyvän nettovarallisuuden määrä toisi sille siirtyvän omaisuuden rajauksesta riippuen noin 97 %:n jäsenosuuden. Nettovarallisuuden määrään voidaan vaikuttaa kohdistamalla siirtyvälle omaisuudelle velkaa. Apporttiomaisuuden arvostuksen pääperiaatteena on, että se tulisi tapahtua omaisuuden käyvillä arvoilla. Siirtyvän omaisuuden osalta tulee selvittää vastaako apporttiomaisuuden kirjanpitoarvot käypiä arvoja. Huomioitava yhtiöiden maksuvalmius ja vakavaraisuus erityisesti, mikäli yhtiöt hankkivat ulkopuolista rahoitusta 40

41 9. Taloudelliset laskelmat Taloudellisten laskelmien tarkoituksena on kuvata eri mallien muodostamaa kokonaisuutta tämänhetkisen tuotto- ja kustannusrakenteen mukaan. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mm. liikennemäärien kehitystä, lipunhintojen korotuksia tai toimintojen yhdistämisestä mahdollisesti syntyviä säästöjä. Taloudelliset laskelmat on tehty seuraaville 15 vuodelle. Laskelmissa on kuntien infrainvestointien rahoitus toteutettu rahoitusosuuksina siten, että investoinneista ei jää poistopohjaa, vaikkakin ne toteutetaan yhtiöiden kautta. Eri mallit muodostavat tavalla tai toisella toisiaan vastaavat kokonaisuudet. Tuloslaskelman liikevaihto ja kokonaiskulut ovat kaikissa malleissa samat, mikäli YTV, yhtiömallien emoyhtiö tai liikelaitoskuntayhtymä saa lipputulot, tariffituet ja maksaa liikennöintikorvaukset ja maksaa vuokraa infrasta (YTVmalli) tai infran käyttökorvauksia tytäryhtiöilleen (yhtiömallit ja liikelaitoskuntayhtymämalli). 41

42 9. Taloudelliset laskelmat Vuoden 2006 YTV:n tai muiden mallien emon liikevaihto on 411,7 miljoonaan euroa ja kulut yhteensä 403,5 miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja on voitollinen 8,2 miljoonaa euroa, mikä johtuu siitä, että malleissa ei ole mukana velkojen korkoja eikä korvausta peruspääomalle. Laskelmissa tilikauden tulosta ennen veroja ole säädetty, mutta ne olisi säädettävissä tariffituen määrällä. Vuoden 2006 taseen loppusumma YTV mallissa on 19,7 miljoonaa euroa, kun vastaavasti keskitetyssä yhtiömallissa ja liikelaitoskunta-yhtymämallissa taseen loppusumma on 402,7 miljoonaa euroa ja tilaajayhtiömallissa konsernin taseen loppusumma on 279,8 miljoonaa euroa. Eri mallien omavaraisuusasteet ovat riippuvaisia siitä, millaiseksi omaisuuden ja velkojen suhde muodostetaan. Seuraavalla sivulla taulukossa 1 esitetty malleittain ja tytäryhtiöiden liikevaihdot ja taseen loppusumma. 42

43 9. Taloudelliset laskelmat Vuosi 2006 (miljoonaa euroa) Liikevaihto Taseen loppusumma YTV -malli 411,7 19,7 Keskitetty yhtiömalli 411,7 402,7 Tilaajayhtiömalli 411,7 279,8 Liikelaitoskuntayhtymämalli 411,7 402,7 Tytäryhtiöt: Koy Varikot 9,2 21,4 Länsi-Metro Oy 0 0 Muu Infra Oy 11,9 20,8 Metro Operointi ja Infra Oy* 45,9 253,3 Raitiovaunu Operointi ja Infra Oy* 56,7 119,5 Helsinki Metro Infra Oy* 27,1 205,4 Raitiovaunu Infra Oy* 17,7 42,2 * Mallissa B ja D * Mallissa C Yksityiskohtaiset taloudelliset laskelmat on esitetty liitteessä 1. Kustakin mallista on esitetty emo/konsernin tuloslaskelma, kassavirtalaskelma ja tase sekä erillisten yhtiöiden tuloslaskelmat, kassavirtalaskelmat ja taseet. 43

44 10. SWOT -analyysit SWOT -analyysi tehdään taloudellisesta ja verotuksellisesta näkökulmasta. SWOT -analyysin tarkoituksena on kuvata vaihtoehtomalliin liittyvät keskeisimmät tekijät: vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhkat. SWOT-analyyseissä on pyritty korostamaan eri vaihtoehtomallien eroavaisuuksia toisiinsa ja nykyiseen toimintamalliin nähden. SWOT-analyysit on koottu selvityksen laatijoiden asiantuntijatyönä tunnistamat tekijät ja niihin on yhdistetty haastatteluissa tunnistetut keskeisimmät tekijät. SWOT-analyysien tulokset on varmennettu ohjausryhmän kokouksessa. 44

45 10. SWOT analyysi taloudellisista ja verotuksellisista näkökohdista A. YTV -malli Vahvuudet - Tilaaja tuottajamalli - Toimiva ja eri osapuolten hyväksymä /sietämä kustannustenjakomalli - Kuntakohtaiset investointien rahoitus- ja toteutusratkaisut - Lakiin perustuva arvonlisäverostatus (tariffituki) - Viime kädessä velallisena kunnat Heikkoudet -Talouden päätösvalta ja kustannusvastuu eivät ole tasapainossa - Ei ole taloudellinen kokonaisuus. Joukkoliikenteen kustannukset hajallaan YTV:ssä ja kunnissa ja/tai niiden omistamissa yhtiöissä. - Kustannusjakomalli monimutkainen ja sen oikeudenmukaisuus on kyseenalaistettu. Mahdollisuudet - HKL:ltä YTV:lle siirtyvät osat on taloudellisesti ja teknisesti helposti integroitavissa - Toimintojen yhdistäminen helpottaa monimutkaista kustannustenjakoa Uhkat -YTV suunnittelee ja kunnat kohdentavat taloudellisten resurssien käytön -> taloudellisten linjausten päätöksenteko ja toteutus eri taholla voi johtaa ristiriitoihin (vrt. nykyinen toimintatapa HKL:n osalta sama taho suunnittelee ja rahoittaa) - Ei edesauta siirtymistä kuntakohtaisesta tariffijärjestelmästä pääkaupunkiseudulliseen. - Mallissa ei synny tarvetta muuttaa esim. nykyistä monimutkaista kustannustenjakomallia tai hyödyntää yhteisiä rahoitusjärjestelyitä. 45

46 10. SWOT analyysi taloudellisista ja verotuksellisista näkökohdista 2. Keskitetty yhtiömalli (konserni) Vahvuudet - Taloudellinen kokonaisuus - Taloussuunnittelun ja taloudellisten resurssien kohdentamisen kokonaisvaltaisuus konserniohjauksen kautta Mahdollisuudet - Talouden päätösvalta ja kustannusvastuu tasapainotettavissa - Hyödyntää investointien rahoituksessa yhteisiä rahoitusjärjestelyjä. - Edesauttaa siirtymisestä kuntakohtaisesta tariffijärjestelmästä pääkaupunkiseudulliseen järjestelmään. Heikkoudet - Tuotantotoiminnan (metro, ratikka) taloudellisen informaation ulkoinen läpinäkyvyys heikompi kuin tilaajatuottajamallissa Uhkat -Omistajaohjauksen epäonnistuminen talouden ohjauksessa 46

47 10. SWOT analyysi taloudellisista ja verotuksellisista näkökohdista C. Tilaajayhtiömalli (konserni) Vahvuudet - Taloudellinen kokonaisuus - Taloussuunnittelun ja taloudellisten resurssien kohdentamisen kokonaisvaltaisuus konserniohjauksen kautta Mahdollisuudet - Talouden päätösvalta ja kustannusvastuu tasapainotettavissa - Hyödyntää investointien rahoituksessa yhteisiä rahoitusjärjestelyjä. - Edesauttaa siirtymisestä kuntakohtaisesta tariffijärjestelmästä pääkaupunkiseudulliseen järjestelmään. Heikkoudet Uhkat - Omistajaohjauksen epäonnistuminen talouden ohjauksessa - Metro- ja raitiovaunuliikenteen operointi ja kunnossapito eivät toimi saumattomasti (talouden osaoptimointi) 47

48 10. SWOT analyysi taloudellisista ja verotuksellisista näkökohdista D. Liikelaitoskuntayhtymämalli Vahvuudet - Taloudellinen kokonaisuus - Taloussuunnittelun ja taloudellisten resurssien kohdentamisen kokonaisvaltaisuus konserniohjauksen kautta - Lakiin perustuva arvonlisäverostatus (tariffituki) - Viime kädessä velallinen on kunta Mahdollisuudet - Talouden päätösvalta ja kustannusvastuu tasapainotettavissa - Hyödyntää investointien rahoituksessa yhteisiä rahoitusjärjestelyjä. - Edesauttaa siirtymisestä kuntakohtaisesta tariffijärjestelmästä pääkaupunkiseudulliseen järjestelmään. - Toimintaympäristönä soveltuu kuntien yhteiseen toimintaan subventoituun tai omakustannushintaan. Heikkoudet - Kokemukset liikelaitoskuntayhtymänä toimimisesta puuttuvat esim. siitä voiko jäsenosuuden määrä erota nettovarallisuuspanostuksen suhteellisesta määrästä. Uhkat -Omistajaohjauksen epäonnistuminen talouden ohjauksessa 48

49 LIITE: Taloudelliset laskelmat Liite 1 Taloudellisten laskelmien oletukset: Lipputulot ja tariffituotot kertyvät emolle Kustannusten ja tuottojen odotetaan kasvavan samassa suhteessa (oletusinflaatio 2 prosenttia) Avaava tase on hetkeltä Vuoden 2006 tuloslaskelman osalta on käytetty ennusteita, tämän jälkeen tuottojen ja kulujen kehitys vastaa indeksointia Tulevat investoinnit on rahoitettu kokonaan kaupunkien rahoitusosuuksilla Nettovarallisuuteen on huomioitu lyhyt aikaiset saamiset ja velat, mutta ei pitkäaikaisia Infran käyttökorvaukset on määritetty omakustannushintaisesti Vuosittaiset ylläpitoinvestoinnit vastaavat vuosittaisia poistoja Tilikauden tulosta ei laskelmissa ole säädetty tariffituen määrällä, vaan tulos ennen veroja kertoo nykyiselle tuotto- ja kulutasolla tulevien vuosien tuloksen, kun laskelmissa ei ole huomioitu korvausta peruspääomalle ja korkomenoja Laskelmissa on oletettu, että arvonlisävero- ja varainsiirtoverovaikutuksia ei muodostu 49

50 Taloudelliset laskelmat Liite 1 A) YTV -malli Tuloslaskelma YTV milj. euroa Tariffituki 177,2 180,7 184,4 188,0 191,8 195,6 199,6 203,5 207,6 211,8 216,0 220,3 224,7 229,2 233,8 238,5 243,3 Lipputulot 210,1 214,3 218,6 223,0 227,4 232,0 236,6 241,3 246,2 251,1 256,1 261,2 266,5 271,8 277,2 282,8 288,4 Muut tulot 24,4 24,9 25,4 25,9 26,4 26,9 27,5 28,0 28,6 29,2 29,7 30,3 30,9 31,6 32,2 32,8 33,5 Liikevaihto 411,7 419,9 428,3 436,9 445,6 454,6 463,6 472,9 482,4 492,0 501,9 511,9 522,1 532,6 543,2 554,1 565,2 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet -0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,5-0,5-0,5 Ulkopuoliset palvelut -30,1-30,7-31,3-31,9-32,6-33,2-33,9-34,6-35,2-35,9-36,7-37,4-38,1-38,9-39,7-40,5-41,3 Liikennöintikorvaukset -291,8-297,6-303,6-309,7-315,9-322,2-328,6-335,2-341,9-348,7-355,7-362,8-370,1-377,5-385,0-392,7-400,6 Vuokrat infrasta Metro -27,1-27,4-27,8-28,1-28,4-28,8-29,1-43,5-44,1-44,8-45,5-46,2-46,9-47,6-48,3-49,1-49,8 Raitiovaunuliikenne -17,7-18,0-18,3-18,6-19,0-19,3-19,6-20,0-20,3-20,7-21,1-21,4-21,8-22,2-22,6-23,0-23,4 Muut -11,9-12,1-12,3-12,6-12,8-13,0-13,3-13,5-13,8-14,0-14,3-14,6-14,8-15,1-15,4-15,7-16,0 Henkilöstökulut -10,5-10,7-10,9-11,1-11,4-11,6-11,8-12,1-12,3-12,5-12,8-13,1-13,3-13,6-13,9-14,1-14,4 Poistot -2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-2,8-2,8-2,8 Matkakorttikulut -9,8-9,9-10,1-10,3-10,6-10,8-11,0-11,2-11,4-11,7-11,9-12,1-12,4-12,6-12,9-13,1-13,4 Liiketoiminnan muut kulut -1,5-1,5-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7-1,7-1,8-1,8-1,8-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,1 Kulut yhteensä -403,5-411,2-419,1-427,1-435,3-443,7-456,7-479,4-488,6-497,9-507,4-517,1-527,1-537,2-543,0-553,5-564,2 Liikevoitto 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 Korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulos ennen veroja 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 50

51 Taloudelliset laskelmat Liite 1 Kassavirta A) YTV -malli YTV milj. euroa Tariffituki 177,2 180,7 184,4 188,0 191,8 195,6 199,6 203,5 207,6 211,8 216,0 220,3 224,7 229,2 233,8 238,5 243,3 Lipputulot 210,1 214,3 218,6 223,0 227,4 232,0 236,6 241,3 246,2 251,1 256,1 261,2 266,5 271,8 277,2 282,8 288,4 Muut tulot 24,4 24,9 25,4 25,9 26,4 26,9 27,5 28,0 28,6 29,2 29,7 30,3 30,9 31,6 32,2 32,8 33,5 Kassatulot yhteensä 411,7 419,9 428,3 436,9 445,6 454,6 463,6 472,9 482,4 492,0 501,9 511,9 522,1 532,6 543,2 554,1 565,2 Vuokrat infrasta -56,7-57,5-58,4-59,3-60,2-61,1-62,0-77,0-78,2-79,5-80,8-82,1-83,5-84,9-86,3-87,7-89,2 Investoinnit -2,8-2,8-2,8-14,8-14,8-14,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8 Muut menot -344,0-350,9-357,9-365,0-372,3-379,8-387,4-395,1-403,0-411,1-419,3-427,7-436,3-445,0-453,9-463,0-472,2 Korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kassamenot yhteensä -403,5-411,2-419,1-439,1-447,3-455,7-452,2-474,9-484,1-493,4-502,9-512,6-522,6-532,7-543,0-553,5-564,2 EROTUS 8,2 8,7 9,2-2,2-1,7-1,1 11,4-2,0-1,7-1,4-1,1-0,8-0,4-0,1 0,3 0,6 1,0 Kum kassa 8,2 16,9 26,2 24,0 22,3 21,1 32,5 30,5 28,8 27,5 26,4 25,6 25,2 25,1 25,4 26,0 26,9 51

52 Taloudelliset laskelmat Liite 1 A) YTV -malli Tase YTV milj. euroa VASTAAVAA Käyttöomaisuus (sis. matkakortti) 7,6 7,6 7,6 7,6 19,6 31,6 43,6 39,1 34,6 30,1 25,6 21,1 16,6 12,1 7,6 7,6 7,6 7,6 Saamiset 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 12,1 Rahat ja pankkisaamiset 0,0 8,2 16,9 26,2 24,0 22,3 21,1 32,5 30,5 28,8 27,5 26,4 25,6 25,2 25,1 25,4 26,0 26,9 VASTAVAA YHTEENSÄ 19,7 27,9 36,6 45,9 55,7 66,0 76,8 83,7 77,2 71,0 65,2 59,6 54,3 49,4 44,8 45,1 45,7 46,6 VASTATTAVAA Peruspääoma 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Edellisten tk. Voittovarat 0,0 0,0 8,2 16,9 26,2 36,0 46,3 57,1 64,0 57,5 51,3 45,5 39,9 34,6 29,7 25,1 25,4 26,0 Tilikauden voitto/tappio 0,0 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 Velat 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 19,7 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 19,7 27,9 36,6 45,9 55,7 66,0 76,8 83,7 77,2 71,0 65,2 59,6 54,3 49,4 44,8 45,1 45,7 46,6 52

53 Taloudelliset laskelmat Liite 1 B) Keskitetty yhtiömalli (konserni) D) Liikelaitoskuntayhtymämalli Tuloslaskelma emo Vastaa konsernin tuloslaskelmaa, mutta infrakorvaukset yhtenä summana eikä jaoteltuna eri kustannusryhmiin EMO milj. euroa Tariffituki 177,2 180,7 184,4 188,0 191,8 195,6 199,6 203,5 207,6 211,8 216,0 220,3 224,7 229,2 233,8 238,5 243,3 Lipputulot 210,1 214,3 218,6 223,0 227,4 232,0 236,6 241,3 246,2 251,1 256,1 261,2 266,5 271,8 277,2 282,8 288,4 Muut tulot 24,4 24,9 25,4 25,9 26,4 26,9 27,5 28,0 28,6 29,2 29,7 30,3 30,9 31,6 32,2 32,8 33,5 Liikevaihto 411,7 419,9 428,3 436,9 445,6 454,6 463,6 472,9 482,4 492,0 501,9 511,9 522,1 532,6 543,2 554,1 565,2 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet -0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,5-0,5-0,5 Ulkopuoliset palvelut -30,1-30,7-31,3-31,9-32,6-33,2-33,9-34,6-35,2-35,9-36,7-37,4-38,1-38,9-39,7-40,5-41,3 Liikennöintikorvaukset -291,8-297,6-303,6-309,7-315,9-322,2-328,6-335,2-341,9-348,7-355,7-362,8-370,1-377,5-385,0-392,7-400,6 Infrakorvaukset Metro -27,1-27,4-27,8-28,1-28,4-28,8-29,1-43,5-44,1-44,8-45,5-46,2-46,9-47,6-48,3-49,1-49,8 Raitiovaunu -17,7-18,0-18,3-18,6-19,0-19,3-19,6-20,0-20,3-20,7-21,1-21,4-21,8-22,2-22,6-23,0-23,4 Muut -11,9-12,1-12,3-12,6-12,8-13,0-13,3-13,5-13,8-14,0-14,3-14,6-14,8-15,1-15,4-15,7-16,0 Henkilöstökulut -10,5-10,7-10,9-11,1-11,4-11,6-11,8-12,1-12,3-12,5-12,8-13,1-13,3-13,6-13,9-14,1-14,4 Poistot -2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-2,8-2,8-2,8 Matkakorttikulut -9,8-9,9-10,1-10,3-10,6-10,8-11,0-11,2-11,4-11,7-11,9-12,1-12,4-12,6-12,9-13,1-13,4 Liiketoiminnan muut kulut -1,5-1,5-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7-1,7-1,8-1,8-1,8-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,1 Kulut yhteensä -403,5-411,2-419,1-427,1-435,3-443,7-456,7-479,4-488,6-497,9-507,4-517,1-527,1-537,2-543,0-553,5-564,2 Liikevoitto 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 Korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulos ennen veroja 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 53

54 Taloudelliset laskelmat Liite 1 B) Keskitetty yhtiömalli (konserni) D) Liikelaitoskuntayhtymämalli Kassavirta emo Vastaa konsernin kassavirtaa. EMO milj. euroa Tariffituki 177,2 180,7 184,4 188,0 191,8 195,6 199,6 203,5 207,6 211,8 216,0 220,3 224,7 229,2 233,8 238,5 243,3 Lipputulot 210,1 214,3 218,6 223,0 227,4 232,0 236,6 241,3 246,2 251,1 256,1 261,2 266,5 271,8 277,2 282,8 288,4 Muut tulot 24,4 24,9 25,4 25,9 26,4 26,9 27,5 28,0 28,6 29,2 29,7 30,3 30,9 31,6 32,2 32,8 33,5 Kassatulot yhteensä 411,7 419,9 428,3 436,9 445,6 454,6 463,6 472,9 482,4 492,0 501,9 511,9 522,1 532,6 543,2 554,1 565,2 Infrakorvaukset -56,7-57,5-58,4-59,3-60,2-61,1-62,0-77,0-78,2-79,5-80,8-82,1-83,5-84,9-86,3-87,7-89,2 Investoinnit -2,8-2,8-2,8-14,8-14,8-14,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8 Muut menot -344,0-350,9-357,9-365,0-372,3-379,8-387,4-395,1-403,0-411,1-419,3-427,7-436,3-445,0-453,9-463,0-472,2 Korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kassamenot yhteensä -403,5-411,2-419,1-439,1-447,3-455,7-452,2-474,9-484,1-493,4-502,9-512,6-522,6-532,7-543,0-553,5-564,2 EROTUS 8,2 8,7 9,2-2,2-1,7-1,1 11,4-2,0-1,7-1,4-1,1-0,8-0,4-0,1 0,3 0,6 1,0 Kum kassa 8,2 16,9 26,2 24,0 22,3 21,1 32,5 30,5 28,8 27,5 26,4 25,6 25,2 25,1 25,4 26,0 26,9 54

55 Taloudelliset laskelmat Liite 1 B) Keskitetty yhtiömalli (konserni) D) Liikelaitoskuntayhtymämalli Tase konserni KONSERNITASE milj. euroa VASTAAVAA Käyttöomaisuus 400,9 400,9 400,9 400,9 412,9 424,9 436,9 432,4 427,9 423,4 418,9 414,4 409,9 405,4 400,9 400,9 400,9 400,9 Vaihto-omaisuus 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Saamiset 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Rahat ja pankkisaamiset 0,0 8,2 16,9 26,1 23,8 22,1 21,0 32,3 30,3 28,6 27,2 26,1 25,3 24,8 24,7 24,9 25,5 26,4 VASTAVAA YHTEENSÄ 402,7 410,9 419,6 428,8 438,6 448,9 459,7 466,6 460,1 453,8 447,9 442,3 437,0 432,1 427,4 427,7 428,2 429,2 VASTATTAVAA Oma pääoma 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 367,3 Edellisten tk. Voittovarat 0,0 0,0 8,2 16,9 26,1 35,8 46,1 57,0 63,8 57,3 51,1 45,2 39,6 34,3 29,3 24,7 24,9 25,5 Tilikauden voitto/tappio 0,0 8,2 8,7 9,2 9,7 10,3 10,8 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-5,0-4,6 0,2 0,6 0,9 Velat 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 35,4 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 402,7 410,9 419,6 428,8 438,6 448,9 459,7 466,6 460,1 453,8 447,9 442,3 437,0 432,1 427,4 427,7 428,2 429,2 55

56 Taloudelliset laskelmat Liite 1 C) Tilaajayhtiömalli (konserni) Tuloslaskelma emo Vastaa konsernin tuloslaskelmaa, mutta infrakorvaukset yhtenä summana eikä jaoteltuna eri kustannusryhmiin EMO milj. euroa Tariffituki 177,2 180,7 184,4 188,0 191,8 195,6 199,6 203,5 207,6 211,8 216,0 220,3 224,7 229,2 233,8 238,5 243,3 Lipputulot 210,1 214,3 218,6 223,0 227,4 232,0 236,6 241,3 246,2 251,1 256,1 261,2 266,5 271,8 277,2 282,8 288,4 Muut tulot 24,4 24,9 25,4 25,9 26,4 26,9 27,5 28,0 28,6 29,2 29,7 30,3 30,9 31,6 32,2 32,8 33,5 Liikevaihto 411,7 419,9 428,3 436,9 445,6 454,6 463,6 472,9 482,4 492,0 501,9 511,9 522,1 532,6 543,2 554,1 565,2 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet -0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,5-0,5-0,5 Ulkopuoliset palvelut -30,1-30,7-31,3-31,9-32,6-33,2-33,9-34,6-35,2-35,9-36,7-37,4-38,1-38,9-39,7-40,5-41,3 Liikennöintikorvaukset -291,8-297,6-303,6-309,7-315,9-322,2-328,6-335,2-341,9-348,7-355,7-362,8-370,1-377,5-385,0-392,7-400,6 Infrakorvaukset Metro -27,1-27,4-27,8-28,1-28,4-28,8-29,1-43,5-44,1-44,8-45,5-46,2-46,9-47,6-48,3-49,1-49,8 Raitiovaunu -17,7-18,0-18,3-18,6-19,0-19,3-19,6-20,0-20,3-20,7-21,1-21,4-21,8-22,2-22,6-23,0-23,4 Muut -11,9-12,1-12,3-12,6-12,8-13,0-13,3-13,5-13,8-14,0-14,3-14,6-14,8-15,1-15,4-15,7-16,0 Henkilöstökulut -10,5-10,7-10,9-11,1-11,4-11,6-11,8-12,1-12,3-12,5-12,8-13,1-13,3-13,6-13,9-14,1-14,4 Poistot -2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-7,3-2,8-2,8-2,8 Matkakorttikulut -9,8-9,9-10,1-10,3-10,6-10,8-11,0-11,2-11,4-11,7-11,9-12,1-12,4-12,6-12,9-13,1-13,4 Liiketoiminnan muut kulut -1,5-1,5-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7-1,7-1,8-1,8-1,8-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,1 Kulut yhteensä -403,5-411,2-419,1-427,1-435,3-443,7-456,7-479,4-488,6-497,9-507,4-517,1-527,1-537,2-543,0-553,5-564,2 Liikevoitto 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 Korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulos ennen veroja 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,3-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 56

57 Taloudelliset laskelmat Liite 1 Kassavirta C) Tilaajayhtiömalli (konserni) Vastaa konsernin kassavirtaa. EMO milj. euroa Tariffituki 177,2 180,7 184,4 188,0 191,8 195,6 199,6 203,5 207,6 211,8 216,0 220,3 224,7 229,2 233,8 238,5 243,3 Lipputulot 210,1 214,3 218,6 223,0 227,4 232,0 236,6 241,3 246,2 251,1 256,1 261,2 266,5 271,8 277,2 282,8 288,4 Muut tulot 24,4 24,9 25,4 25,9 26,4 26,9 27,5 28,0 28,6 29,2 29,7 30,3 30,9 31,6 32,2 32,8 33,5 Kassatulot yhteensä 411,7 419,9 428,3 436,9 445,6 454,6 463,6 472,9 482,4 492,0 501,9 511,9 522,1 532,6 543,2 554,1 565,2 Infrakorvaukset -56,7-57,5-58,4-59,3-60,2-61,1-62,0-77,0-78,2-79,5-80,8-82,1-83,5-84,9-86,3-87,7-89,2 Investoinnit -2,8-2,8-2,8-14,8-14,8-14,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8-2,8 Muut menot -344,0-350,9-357,9-365,0-372,3-379,8-387,4-395,1-403,0-411,1-419,3-427,7-436,3-445,0-453,9-463,0-472,2 Korkokulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kassamenot yhteensä -403,5-411,2-419,1-439,1-447,3-455,7-452,2-474,9-484,1-493,4-502,9-512,6-522,6-532,7-543,0-553,5-564,2 EROTUS 8,2 8,7 9,2-2,2-1,7-1,1 11,4-2,0-1,7-1,4-1,1-0,8-0,4-0,1 0,3 0,6 1,0 Kum kassa 8,2 16,9 26,2 24,0 22,3 21,1 32,5 30,5 28,8 27,5 26,4 25,6 25,2 25,1 25,4 26,0 26,9 57

58 Taloudelliset laskelmat Liite 1 C) Tilaajayhtiömalli (konserni) Tase konserni Ero Keskitettyyn yhtiömalliin siinä, että Metro- ja raitiovaunuoperointiyhtiöt eivät osa konsernia. KONSERNITASE milj. euroa VASTAAVAA Käyttöomaisuus 278,0 278,0 278,0 278,0 290,0 302,0 314,0 309,5 305,0 300,5 296,0 291,5 287,0 282,5 278,0 278,0 278,0 278,0 Vaihto-omaisuus 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Saamiset 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Rahat ja pankkisaamiset 0,0 8,2 16,9 26,2 24,0 22,3 21,1 32,6 30,6 28,9 27,5 26,4 25,7 25,3 25,2 25,4 26,1 27,0 VASTAVAA YHTEENSÄ 279,8 288,1 296,8 306,0 315,8 326,1 337,0 343,9 337,4 331,2 325,3 319,8 314,5 309,6 305,0 305,3 305,9 306,9 VASTATTAVAA Oma pääoma 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 253,9 Edellisten tk. Voittovarat 0,0 0,0 8,2 16,9 26,2 36,0 46,3 57,1 64,1 57,6 51,4 45,5 39,9 34,7 29,8 25,2 25,4 26,1 Tilikauden voitto/tappio 0,0 8,2 8,7 9,2 9,8 10,3 10,9 6,9-6,5-6,2-5,9-5,6-5,2-4,9-4,6 0,3 0,6 1,0 Velat 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 25,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 279,8 288,1 296,8 306,0 315,8 326,1 337,0 343,9 337,4 331,2 325,3 319,8 314,5 309,6 305,0 305,3 305,9 306,9 58