Otakaari 3, Otaniemi, Espoo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Otakaari 3, Otaniemi, Espoo."

Transkriptio

1 FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttölupahakemus Dno 672/071/ (5) Valtioneuvostolle FiR 1 -TUTKIMUSREAKTORIN KÄYTTÖLUPAHAKEMUS LUPAHAKEMUKSEN TAUSTA HAKEMUSTIEDOT Hakijan nimi ja kotipaikka Ydinlaitoksen sijaintipaikka Ydinlaitoksen käyttötarkoitus Valtioneuvosto on antamallaan päätöksellä myöntänyt Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle ydinenergialain 20 :ssä tarkoitetun luvan käyttää Espoon Otaniemessä sijaitsevaa FiR 1 -reaktoria sädehoitoon, tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon vuoden 2011 loppuun saakka. Lupa koskee myös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnoimalla ja Säteilyturvakeskuksen, IAEA:n ja Euratomin valvomalla ydinmateriaalitasealueella olevien ydinmateriaalien hallussapitoa, käyttöä, käsittelyä ja varastointia. Ydinmateriaalitasealueella tarkoitetaan tässä yhteydessä reaktorirakennusta ja siihen liittyvää laboratoriorakennusta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus ( alkaen: Teknologian tutkimuskeskus VTT), Espoon kaupunki. Otakaari 3, Otaniemi, Espoo. FiR 1 -tutkimusreaktoria käytetään sädehoitoon, tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon. Ydinlaitoksessa harjoitettavan toiminnan laatu ja laajuus FiR 1 -tutkimusreaktorin alkuhyödyke on neutronisäteily, jolla voidaan edelleen aikaansaada ydinreaktioita ja tuottaa radioaktiivisia isotooppeja. Pääasialliset käyttöalueet ovat sädehoito, tutkimus, opetus ja isotooppituotanto. Laajuudeltaan merkittävin toiminta seuraavan lupakauden aikana tulee olemaan boorineutronikaappaussädehoito (BNCT) ja siihen liittyvä tutkimus. Menetelmä on tällä hetkellä ainut mahdollisuus parantaa eräitä pahanlaatuisia kasvaimia, etenkin suun ja kaulan alueella. Menetelmällä hoidetaan edelleen VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

2 2 (5) myös aivokasvainpotilaita sekä jatkossa myös muita syöpiä. Hoitopalvelut tuottaa tarkoitusta varten perustettu VTT:n, HYKS Instituutin ja Sitran omistama Boneca Oy yhteistyössä HUS:n Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja VTT:n kanssa. Sädehoitoa varten reaktoriin on tehty BNCT-hoitoasema ja reaktorirakennukseen on rakennettu 1990 luvun jälkipuoliskolla uudet tilat tätä toimintaa varten. Hoitotoiminta on jo vakiintunutta ja yleisen sädehoidon laatuvalvonnan piirissä. Hoitosäteilytyksiä on annettu jo yli 250 kertaa ja hoidettu yli 200 potilasta. HUS on sitoutunut tilaamaan Bonecalta tarpeen mukaan 50 hoitoa vuodessa. Pään ja kaulan alueen syövissä saatujen hyvien hoitotulosten pohjalta Boneca tähtää strategisessa suunnitelmassaan jo lähivuosina vuosittaisten hoitomäärien kasvattamiseen useampikertaiseksi nykyiseen verrattuna. FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttö syöpähoitoihin tulee siis entisestään lisääntymään. Bonecan strategisen suunnitelman mukaan reaktori korvataan pitkällä tähtäimellä kiihdytinpohjaisella, sairaalaan sijoitettavalla hoitosäteilytysasemalla, mutta tämän on arvioitu voivan tapahtua aikaisintaan vuonna FiR 1 -reaktorilla on edelleen suuri merkitys ydintekniikan korkeakouluopetuksen tukena. Sillä suoritetaan mm. Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston reaktorifysiikan ja reaktoritekniikan oppilastöitä. Reaktorin käyttö ulkomaisten oppilaitosten ja kurssinjärjestäjien tarpeisiin on lisääntynyt viime vuosina. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) ydintekniikan maisteriopetuksessa on hyödynnetty FiR 1 reaktoria ja vastaavia järjestelyjä on suunniteltu Tarton yliopiston kanssa. Uppsalan yliopiston kurssit ruotsalaisten ydinvoimaloiden työntekijöille ovat ryhtyneet säännönmukaisesti käyttämään reaktoria. Reaktorilla on annettu käytännön opetusta myös ydintekniikan alan yritysten järjestämän kurssituksen yhteydessä. Suomeen rakennettavien uusien ydinvoimaloiden myötä vastaavaa henkilöstökoulutusta tultaneen järjestämään myös niiden henkilökunnalle. Syöpähoitojen ohella merkittävällä osalla reaktorin käyttöpäivistä tuotetaan lyhytikäisiä isotooppeja lähinnä teollisuuden merkkiainetutkimuksiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin. Neutroniaktivointianalyysiä käytetään nykyisin pääasiassa elektroniikka- ja kemianteollisuuden prosessianalyyseihin. Elektroniikkalaitteiden testaamiseen neutronisäteilyllä on ollut viime vuosina kasvava kysyntä. Taulukko: Reaktorin käyttöpäivien jakauma vuonna Käyttötarkoitus % BNCT-toiminta 45 Isotooppituotanto ja aktivointianalyysi 40 Koulutustoiminta 10 Muut säteilytykset 5 Yhteensä 100

3 3 (5) BNCT-hoitoaseman ja -toimintatilojen rakentamisen yhteydessä 1997 toteutettiin reaktorirakennuksen laaja peruskorjaus, joka käsitti mm. LVI-tekniikan, sähköasennusten, varavoimajärjestelmän, reaktorin lämmönvaihtimen ja sekundaarijäähdytyspiirin täydellisen uusimisen. Peruskorjauksen ja siihen liittyneiden järjestelmien uusimisten jälkeen reaktori on toiminut luotettavasti ja täyttänyt hyvin sille eri käyttötarkoituksista tulevat odotukset. Reaktorin mekaaniset tehonsäätölaitteet on peruskorjattu 2000-luvulla. Sähköinen tehonsäätö- ja turvallisuusjärjestelmä on 1980-luvulta. Sen luotettavuus on pysynyt hyvällä tasolla yksittäisten komponenttien vaihdolla. Tämän ansiosta reaktori on tekniikaltaan hyvässä kunnossa. Sekä näköpiirissä oleva käyttötarve että reaktorin teknillinen kunto puoltavat kumpikin sitä, että nyt haettavan käyttöluvan voimassaoloaika voi olla yli 10 vuotta. VTT on suunnitellut reaktorin neutronivuon vahvistamista BNCT hoitoihin ja isotooppituotantoon. Suunnitelmat sisältävät uuden polttoaineen hankinnan korvaamaan osan reaktorin vanhasta polttoaineesta sekä reaktorin kokonaistehon mahdollisen korotuksen. Tavoitteena on potilassäteilytysten keston puolittaminen, mikä lisää potilasmukavuutta ja lisää hoitoaseman kapasiteettia. Isotooppituotannon tehostuminen sallii suuremman osan reaktorin käyttöajasta allokoinnin BNCT-hoidoille, jolloin hoitokapasiteetti nousee nelinkertaiseksi verrattuna nykyiseen. Kaikki nämä muutokset tapahtuvat Säteilyturvakeskuksen valvonnassa. Nykyisellä käyttötavalla reaktorin polttoainevarannon fissiomateriaalimäärä riittää vielä useamman vuosikymmenen käyttöaikaan. FiR 1 tutkimusreaktorin ydinjätehuolto on hoidettu lain velvoitteiden mukaan ja sen kustannuksiin on talletettu rahaa valtion ydinjätehuoltorahastoon. Kun reaktori aikanaan pysyvästi poistetaan käytöstä, käytetty polttoaine voidaan toimittaa ydinvoimayhtiöiden käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon. Käytetyn polttoaineen huoltosuunnitelmat perustuvat Posiva Oy:n ja VTT:n välillä tehtyyn periaatesopimukseen. Koska ydinenergialain 6 a :n mukaan ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet Suomessa käytetyn tutkimusreaktorin käytön yhteydessä tai seurauksena, saa viedä ulkomaille, edellä mainitulle perusvaihtoehdolle rinnakkaisena ratkaisuna voidaan käyttää hyväksi palautusmahdollisuutta Yhdysvaltoihin. Nykyisen USA:n lainsäädännön mukaan käyttöä saa tässä vaihtoehdossa jatkaa toukokuuhun 2016 asti ja polttoaine on palautettava Yhdysvaltoihin siitä kolmen vuoden sisällä.

4 4 (5) HAKEMUS Edellä esitetyn sekä liitteenä olevien selvitysten perusteella Valtion teknillinen tutkimuskeskus hakee kunnioittavasti ydinenergialain 20 :n mukaista lupaa saada käyttää Espoon Otaniemessä sijaitsevaa FiR 1 -tutkimusreaktoria, sekä hallussa pitää, käyttää, käsitellä ja varastoida ydinmateriaaleja VTT:n hallinnoimalla WRRF ydinmateriaalitasealueella, jota Säteilyturvakeskus, IAEA ja Euratom valvovat, kaksitoista vuotta nykyisen käyttöluvan päättymisestä lukien eli vuoden 2023 loppuun asti. Espoossa 30. marraskuuta 2010 U '7 ~ / ta ~._...~? ~,i. /;ffl/(' r.-.~--'.~ Erkki KM Le pä uari~ Kari Larjava Pääjohtaja Toimialajohtaja, Tutkimus ja kehitys

5 5 (5) LIITTEET 1 Selvitys hakijan oikeudellisesta asemasta 2 Selvitys ydinlaitoksen sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä 3 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä 4 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla turvallisuus on varmistettu 5 Selvitys noudatetuista turvallisuusperiaatteista sekä arvio periaatteiden toteutumisesta 6 Selvitys toimenpiteistä ydinlaitoksen ympäristörasituksen rajoittamiseksi 7 Selvitys hakijan käytössä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen käyttöorganisaatiosta 8 Selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi mukaan luettuna ydinlaitoksen purkaminen ja ydinjätteiden loppusijoitus sekä selvitys ydinjätehuollon aikataulusta ja arvioiduista kustannuksista 9 Selvitys hakijan rahoitusasemasta, ydinlaitoksen rahoituksen hoitosuunnitelma sekä ydinlaitoksen tuotannollinen suunnitelma 10 Hakijan tilinpäätösasiakirjat edellisen käyttöluvan hakemisvuodelta ja sitä seuraavilta vuosilta: VTT:n vuosikertomus 2009, aiempien vuosien vuosikertomukset löytyvät VTT:n nettisivuilta (http://www.vtt.fi/vtt/vtt_review.jsp) 11 Selvitys siitä, miten edellisen käyttöluvan ehtoja on noudatettu 12 Voimassa olevat käyttö-, turvallisuus- ja ydinaineluvat

6 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (1) HAKIJAN OIKEUDELLINEN ASEMA Valtion teknillinen tutkimuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisena. Sen tehtävänä on teknillistä ja teknillistaloudellista tietoa hankkimalla, luomalla ja käyttämällä pitää yllä ja kohottaa Suomen teknologian tasoa sekä tyydyttää julkisia ja yksityisiä tutkimus- ja testaustarpeita. VTT:n aseman määrittävät tällä hetkellä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annettu laki 144/72 sekä sen muutokset 1041/83 ja 1146/87. Sekä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annettu asetus 940/93 ja sen muutokset: 1071/2009, 1194/2005, 41/2002, 452/2000, 721/1999, 694/1999, 1078/1995 ja 209/1995. Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymän hallituksen esityksen laiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä (HE 75/2010 vp). Laki astuu voimaan Uusi laki ei muuta VTT:n oikeudellista asemaa. Uuden lain mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Tutkimuskeskus on puolueeton ja voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio, joka toimii asiakkaisiinsa nähden riippumattomasti. Uuden lain (3 ) mukaan VTT:n tehtävänä on: 1) suorittaa tutkimusta ja maksullista palvelutoimintaa eri teknologia- ja toimialoilla; 2) kaupallistaa tutkimustuloksia; 3) tuottaa teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita; 4) suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointia. Samassa pykälässä todetaan myös, että tutkimuskeskus suorittaa lisäksi muut teknologiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät tehtävät, jotka työ- ja elinkeinoministeriö sille tulosohjauksessa antaa tai jotka sille erikseen valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtioneuvosto on päätöksellään siirtänyt FiR 1 -tutkimusreaktorin VTT:n hallintaan. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

7 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (6) SELVITYS YDINLAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASUTUKSESTA JA MUISTA TOIMINNOISTA SEKÄ KAAVOITUSJÄRJESTELYISTÄ 1. Ohessa pääkaupunkiseudun väestön sijainti ja tiheys vuonna 2010 Helsinki Vantaa selvityksen aineistosta (Kuva 1). 2. Reaktorirakennus sijaitsee Otakaaren kaava-alueella opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alueella (YO-1). Ohessa Espoon Otaniemen korttelia koskeva voimassa oleva asemakaavapiirros (Kuva 2). Mukana on myös Espoon kaupunginvaltuuston / 23 Asianro 3909 / 503 / 2007 hyväksymä osaa edellä mainitusta korttelista koskeva Otaniemen metroaseman kaava (Kuva 3). Matkaa reaktorilta Otaniemen metroasemalle tulee olemaan 500 metriä. 3. Ohessa on myös hahmotelma Otaniemen maankäytöstä tulevaisuudessa (Kuva 4). 4. Tilastokeskukselta tilatun selvityksen mukaan Otaniemen ja sen lähiympäristön väestötiheyden jakautuminen eri etäisyyksillä FiR 1 -tutkimusreaktorista oli seuraava: Alue Väestömäärä* Tiheys* henkeä/km m:n säteellä ( 2 197) (2 809) Renkaalla 0,5...1,5 km ( 4 956) ( 790) " 1,5...3 km (29 379) (1 385) 3 km:n säteellä (36 532) (1 292) * Päiväväestö (suluissa yöväestö) PÄIVÄVÄESTÖ = ALUEELLA ASUVAT - ALUEELLA ASUVAT TYÖLLISET + ALUEELLA TYÖSSÄKÄYVÄT YÖVÄESTÖ = ALUEELLA ASUVAT VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

8 Liite 2 2 (6) Otaniemen alueella (sisin 500 m säteinen kehä) on työssäkäyviin luettu mukaan TKK:n opiskelijat. Muilla vyöhykkeillä opiskelijoita ei ole luettu mukaan työssäkäyviin. Rakennuksen ja tontin hallinta Valtioneuvosto siirsi päätöksellään FiR 1 -tutkimusreaktorin VTT:n hallintaan. Tutkimusreaktori sijaitsee Espoon kaupungin Otaniemen kaupunginosan korttelin 1 tontilla n:o 9 olevassa rakennuksessa. Tontin ja rakennuksen omistus on siirtynyt Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:lle. Reaktorin tilat ovat rakennuskokonaisuudesta erillisessä rakennuksen osassa. Reaktoriosa on kolmikerroksinen ja kokonaispinta-alaltaan noin 900 htm 2 :n suuruinen. Reaktorin rakennuskokonaisuus on valmistunut vuonna 1958 ja se on viimeksi peruskorjattu luvun loppupuolella. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä yliopistokiinteistöyhtiöihin siirrettävän kiinteistövarallisuuden rajauksista Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:öön rajattiin siirrettäväksi myös Espoon Otaniemessä sijaitseva kiinteistö, jossa on VTT:n osalta mm. sen hallinnoima tutkimusreaktori. Tutkimusreaktorin poikkeuksellisista vastuista johtuen valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteluissa todetaan, että kohteen siirron yhteydessä valtion ja yhtiön tulee kuitenkin sopia toiminnan ja aikanaan tapahtuvan lopettamisen sekä ydinjätteen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet ja vastuut sekä selvittää tätä varten jo olemassa olevat rahastoidut varat. VTT:lle tulee säilyttää tutkimusreaktoriin nykyinen käyttöoikeus rakennuksen ja maapohjan siirrosta huolimatta. Tällä hetkellä voimassa oleva VTT:n ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n välinen vuokrasopimus reaktorin tiloista päättyy vuokranantajan irtisanoessa aikaisintaan , vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksessa määritellyn irtisanomisajan kuluttua. Vuokrasopimus jatkuu kuitenkin tarvittaessa irtisanomisajan täyttymisen jälkeenkin siihen saakka kunnes kaikki lainsäädännön ja STUK:n asettamat toiminnan lopettamiseen liittyvät edellytykset ja velvoitteet on täytetty ja tilat on viranomaisten toimesta ilmoitettu puhtaiksi. VTT ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy ovat aloittaneet vuokrasopimuksen uusimisen vastaamaan haettavaa uutta käyttölupajaksoa.

9 Liite 2 3 (6) Lähde: Helsinki Vantaa-selvitys, Toimintaympäristön nykytila ja kehitys, Toimintaympäristöryhmä Kuva 1. Pääkaupunkiseudun väestön sijainti ja tiheys vuonna FiR 1:n sijainti merkitty mustalla ympyrällä.

10 Liite 2 4 (6) Kuva 2. Ote Otaniemen ajantasa-asemakaavasta. Reaktorin sijainti Otakaari 3:ssa on merkitty sinisellä suorakaiteella.

11 Liite 2 5 (6) Kuva 3. Espoon kaupunginvaltuuston / 23 Asianro 3909 / 503 / 2007 hyväksymä Otaniemen metroaseman kaava.

12 Kuva 4. Suunnitelma Otaniemen maankäytöstä tulevaisuudessa. Liite 2 6 (6)

13 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) SELVITYS YDINLAITOKSESSA VALMISTETTAVIEN, TUOTETTAVIEN, KÄSITEL- TÄVIEN, KÄYTETTÄVIEN TAI VARASTOITAVIEN YDINAINEIDEN TAI YDINJÄTTEIDEN LAADUSTA JA ENIMMÄISMÄÄRÄSTÄ Ydinmateriaalitasealue (MBR) WRRF FiR 1 -reaktori muodostaa osan materiaalitasealueesta (MBA) WRRF, joka on Säteilyturvakeskuksen (STUK), Euroopan unionin komission ja IAEA:n valvonta- ja tarkastusmenettelyn alainen siihen liittyvine kirjanpito- ja raportointivelvoitteineen. Ydinmateriaalivalvontaan liittyvä toiminta on kuvattu ja ohjeistettu dokumentissa WRRF Ydinmateriaalivalvontakäsikirja, jota päivitetään vähintään joka neljäs vuosi. FiR 1:n käyttöön liittyvän ydinmateriaalin laatu ja määrä Triga-polttoaine on matalarikasteisen uraanin ja zirkoniumhydridin homogeenista seosta. Reaktorilla olevan Triga-polttoaineen uraanin massa on yhteensä 27,1 kg, efektiiviseltä massaltaan 1,1 kg. Tuoretta polttoainetta on polttoainevarastossa, käytössä olevaa polttoainetta reaktorin sydämessä ja käytettyä polttoainetta reaktoritankin seinätelineissä ja lattiakaivossa. Uudella käyttölupakaudella mahdollisesti hankittavan polttoaineen enimmäismääräksi arvioidaan 73 polttoaine-elementtiä, joissa 27 kg uraania (alle 20 % rikastusaste), efektiiviseltä massaltaan 1,1 kg. Fissioituvia aineita sisältyy myös neutronivuon mittauksiin käytettäviin fissiokammioihin. Näiden sisältämän uraanin enimmäismääräksi lupakauden aikana arvioidaan 15 g, vastaten 0,013 efektiivistä kilogrammaa. Reaktorikelpoinen grafiitti luetaan muuksi ydinmateriaaliksi. FiR 1:n sydämessä ja tuoreen polttoaineen varastossa on myös erikoispuhdasta grafiittia sisältäviä sauvoja. Näiden sauvojen sisältämän grafiitin enimmäismääräksi lupakaudella arvioidaan 20 kg. Muuta ydinmateriaalia ovat reaktorin neutronimittauskanavien ja säätösauvakoneistojen varaosat ja varakappaleet.. Muuksi ydinmateriaaliksi luettavaa raskasta vettä ei tällä hetkellä ole käytössä eikä varastoituna. Varaudutaan kuitenkin sen käyttöön esimerkiksi BNCThoitokeilan spektrin muokkaukseen. Tutkimuskäyttöön tarkoitetun ydinmateriaalin laatu ja määrä Muita kuin reaktorin käyttöön liittyviä ydinaineita käytetään tutkimustyössä, kuten ydinpolttoainekierron, erityisesti ydinjätehuollon tutkimuksessa, ainetta rikkomattomien mittausmenetelmien kehittämisessä ja ydinasevalvontaan liit- VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

14 Liite 3 2 (2) Varastoitavan ydinmateriaalin laatu ja määrä Haettavat ydinmateriaalien enimmäismäärät Ydinjätteen laatu ja määrä tyvissä mittauksissa. Näiden ydinaineiden määrä on tällä hetkellä n. 2,7 kg, josta fissioituvaa ainetta n. 73 g, vastaten efektiivistä kilogrammaa. Enimmäismääräksi lupakauden aikana arvioidaan 4 kg uraania, josta 100 g fissioituvaa ainetta (0,0029 efektiivistä kilogrammaa). Tämän lisäksi tutkimuskäyttöön on varastoitu n. 94 kg luonnonuraaninäytteitä ja fissioituvan materiaalin standardeja. Näiden enimmäismääräksi lupakauden aikana arvioidaan 100 kg (0,01 efektiivistä kilogrammaa). Varastoitavana on tällä hetkellä luonnonuraanisauvoja 1960 luvulla tutkimuskäytössä olleesta ja 1970-luvun alussa käytöstä poistetusta alikriittisestä miilusta sekä matalarikasteisia miilu-uraanisauvoja yhteensä 0,44 efektiivistä kilogrammaa. Määrän ei ennusteta kasvavan lupakauden aikana. Lisäksi varastoitavana on n kg reaktorikelpoista grafiittia FiR 1:n käytöstä poistetusta termisestä patsaasta (WRRF:n valvonta-alueella) sekä alikriittisestä miilusta (WRRF:n ulkopuolella). Tämänkään määrän ei ennusteta kasvavan lupakauden aikana. Osa varastoidusta materiaalista saatetaan ottaa tutkimuskäyttöön lupakauden aikana (esim. grafiittia termisten neutronikenttien aikaansaamiseen). Edellä esitettyyn viitaten FiR 1 -reaktorin käyttölupaan haetaan liitettäväksi seuraavat ydinmateriaalimäärät: - FiR 1 -reaktorin polttoainetta sekä käyttöön liittyviä fissiokammioita 54 kg uraania (2,2 efektiivistä kilogrammaa), - Muita kuin reaktorin käyttöön liittyviä ydinaineita enintään 0,8 efektiivistä kilogrammaa, sisältäen miilu-uraanin, uraanistandardit, tutkimuksissa käytettävät näytteet sekä mahdollisesti hankittavat fissiokammiot, - reaktoriluokan grafiittia enintään kg, - raskasta vettä enintään 200 kg, - reaktorin säätösauvat nostokoneistoineen sekä näiden varakappaleet, - reaktorin neutronimittauskanavat varaosineen. Edellisen kohdan ydinainemäärät kuvaavat myös käytettyjen eli säteilytettyjen ydinaineiden enimmäismääriä; käytettyjä polttoainesauvoja olisi enintään 200 kpl. Reaktorin käytöstä syntyvän ydinjätteen, laitosjätteen, enimmäismääräksi arvioidaan 10 m 3. Reaktorin käytöstäpoistosta syntyvän ydinjätteen, purkujätteen, määräksi arvioidaan 26 tonnia. Ydinjätehuoltosuunnitelman yksityiskohtaisempi yhteenveto on esitetty liitteessä 8.

15 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS TEKNISISTÄ TOMINTAPERIAATTEISTA JA RATKAISUISTA SEKÄ MUISTA JÄRJESTELYISTÄ, JOILLA TURVALLISUUS ON VARMENNETTU Yleistä FiR 1 reaktorin turvallisuustekijät FiR 1 -reaktorin turvallisuus on ennakoivaa turvallisuutta, jolla pyritään estämään toiminta-arvojen ylittyminen ja varautumaan odottamattomiin tilanteisiin siten, että niiden kielteiset seurausvaikutukset voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi. FiR 1 -reaktorin turvallisuusselosteessa kuvataan yksityiskohtaisesti teknisiä ratkaisuja ja turvallisuustekijöitä, johtosäännössä organisaatiota ja johtamiskäytäntöjä, FiR 1 -käyttökäsikirjassa ja säteilysuojelukäsikirjassa tehtäviä ja menettelytapoja, joilla varmistetaan, että reaktoria käytetään ohjeiden mukaisesti ja turvallisesti. Turvaohjesääntö ja turvasuunnitelma käsittävät ohjeet ja menettelytavat, joilla pyritään estämään reaktorin tahallinen vahingoittaminen ja ydinaineiden oikeudeton haltuunotto. Valmiussuunnitelma kattaa toimintaohjeet sellaisten odottamattomien tapausten varalle, joissa reaktorista voi aiheutua haittaa tai vaaraa henkilöstölle, väestölle tai ympäristölle. Ydinmateriaalien valvontakäsikirja sisältää ne kirjanpito- ja valvontatoimet, jotka ovat tarpeen luvanhaltijan ydinmateriaalien valvontavelvoitteen täyttämisessä. Laadunvarmistusohjelmalla varmistetaan, että toiminta tapahtuu voimassa olevien määräysten ja annettujen ohjeiden mukaisesti ja että mahdolliset virheelliset toimintamenettelyt havaitaan sekä tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Tällä liitteellä esitetään pääkohdat FiR 1 -reaktorin turvallisuustekijöistä. FiR 1, avoin tankki -tyyppinen TRIGA Mark II -tutkimusreaktori on lämpöteholtaan tällä hetkellä 250 kw. Sen keskeisiä turvallisuustekijöitä voidaan kuvata seuraavasti: Käynnissä oleva reaktori voidaan aina saattaa turvallisempaan tilaan aiheuttamalla pikasulku. Sammutettu reaktori ei vaadi aktiivista jäähdytystä. Reaktorialtaan veden lämpötila on aina alle 50 C. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

16 Liite 4 2 (2) Uraani-zirkoniumhydridipolttoaineella saavutetaan itseisarvoltaan suuri, nopea, negatiivinen reaktiivisuuden lämpötilakerroin. Tämä merkitsee suoraa, polttoaineeseen sisältyvää itsesäätömekanismia. Polttoaineen lämpötilan kohotessa reaktorin teho pienenee mainitun lämpötilakertoimen perusteella välittömästi. Seurauksena on, että reaktori pysyy aina turvallisella toiminta-alueella instrumenttien ja turvalaitteiden toiminnasta riippumatta. Tätä itsesäätöominaisuutta käytetään hyväksi FiR 1 -reaktorin pulssikäytössä. Siinä paineilmatoimisella säätösauvalla aiheutetaan nopea reaktiivisuusinjektio. Tuloksena on tehon nousu äkillisesti tuhatkertaiseksi normaaliin jatkuvaan tehoon verrattuna, mutta lämpötilan nousu sammuttaa reaktorin saman tien ilman instrumentoinnin tai turvalaitteiden myötävaikutusta. Polttoaineen lämpötila pysyy aina niin matalana, että polttoainematriisi pystyy sitomaan fissiotuotteet erittäin hyvin. Vain polttoaineen ja suojakuoren välisessä kaasuraossa olevat kaasumaiset fissiotuotteet voivat vapautua polttoainesauvan suojakuoren vaurioituessa. Vapautuvien fissiotuotteiden osuus koko fissiotuotemäärästä on 1, Kriittistä polttoaineen lämpötilaa (lämpötilaa, jossa vapautuvien fissiotuotteiden osuus alkaa kasvaa) ei saavuteta, vaikka altaan vesi poistuisi. Reaktorin pikasulkujärjestelmä on toteutettu fail-safe -periaatteella. Reaktorin ollessa käynnissä säätösauvat riippuvat sähkömagneettien varassa. Sähkökatkos tai pikasulkusignaali (= pitomagneettien virtapiirin katkeaminen) katkaisee virran sähkömagneeteista, jolloin säätösauvat putoavat painovoiman vaikutuksesta sydämeen ja sammuttavat reaktorin. Reaktorin ylätasolla on reaktorialtaan ja säteilytettyjen näytteiden käsittelytilat kattava erillisilmastoitu huonetila. Tähän huonetilaan on järjestetty poistoilman virtausta säätämällä reaktorihallin syvin alipaine, jolloin reaktorialtaassa tai näytteiden käsittelyssä mahdollisesti syntyvät kaasutai aerosoliaktiivisuudet eivät pääse leviämään muualle reaktorirakennukseen. Lupakauden aikana voidaan reaktorin toimintaa tehostaa lisäpolttoaineella ja sydämen latauksen muutoksella, mahdollisesti samalla kokonaistehoa nostaen. Tämä tapahtuisi Säteilyturvakeskuksen erillisellä päätöksellä turvallisuusteknisiä käyttöehtoja muuttamalla. Tämä ei kuitenkaan muuttaisi edellä esitettyjä turvallisuusperusteita.

17 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) SELVITYS NOUDATETUISTA TURVALLISUUSPERIAATTEISTA JA ARVIO PERIAATTEIDEN TOTEUTUMISESTA FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttöä kansainvälisesti ohjaavat turvallisuusperiaatteet on kirjattu yleistasolla IAEA:n julkaisuun Code of Conduct on the Safety of Research Reactors, (IAEA 2006) sekä yksityiskohtaisemmin IAEA:n julkaisuun Safety of Research Reactors, Safety Requirements No. NS-R-4 (2005), Kansallisesti toimintaa ohjaavat ydinenergialaki sekä soveltuvin osin valtioneuvoston asetukset ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta, ydinenergian käytön turvajärjestelyistä, ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä sekä samoin soveltuvin osin Säteilyturvakeskuksen antamat YVL-ohjeet. Edellä mainitulta pohjalta Säteilyturvakeskus valvoo ja ohjaa FiR 1 -tutkimusreaktorin toimintaa Seuraavassa tarkastellaan edellä mainitun IAEA:n julkaisun lähinnä reaktorin käyttöön liittyviä kohtia. Käyttöorganisaatio ja johtosuhteet on määritelty johtosäännössä. Reaktorin käyttöön liittyvä vastuukaavio on selkeä ja reaktorin käyttöhenkilöstö tuntee sen hyvin. Koulutus ja pätevöittäminen on määritelty FiR 1 -reaktorin käyttökäsikirjassa. Reaktorin käyttöhenkilöstö osallistuu vuosittaisiin koulutustilaisuuksiin. Säteilyturvakeskus myöntää reaktorin esimiesten ja ohjaajien lupakirjat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Edellytyksenä on hyväksyttävästi suoritettu kuulustelu. Käytäntö on osoittautunut riittäväksi. Kun jokin uusi järjestelmä on otettu käyttöön, käyttöhenkilökunnalle on järjestetty erityiskoulutus. Reaktorin käyttö, huolto ja määräaikaistarkastukset suoritetaan kirjallisten ohjeiden mukaisesti ja kaikista työvaiheista tehdään ohjeiden mukaiset merkinnät päiväkirjaan tai pöytäkirjaan. Reaktorin käyttö tapahtuu sen turvallisuusteknisten käyttöehtojen puitteissa. Vuosittaiset yhteenvetotiedot raportoidaan Säteilyturvakeskukselle reaktorin käyttötilastoissa tai vuositarkastuskertomuksessa. Käytäntö on vakiintunut ja toimii hyvin. Laadunvarmistusohjelma otettiin käyttöön edellisen lupakauden alussa. Laadunvarmistuskriteerit täyttäviä menettelyjä (esim. polttoainehuolto) on toki käytetty reaktorin koko käyttöhistorian ajan. Laadunvarmistusjärjestelmää on kehitetty osana VTT:n ISO9001-sertifioitua laatujärjestelmää. Säteilysuojelun periaatteet ja tehtävät on kirjattu Säteilysuojelukäsikirjaan. Säteilysuojelutoiminta on vakiintunut hyvin toimivalle tasolle sekä säännönmukaisten tehtävien että äkillisten tilanteiden osalta. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

18 Liite 5 2 (2) Valmiusjärjestelyt on kuvattu FiR 1 -reaktorin valmius- ja palosuojelusuunnitelmassa. Suunnitelman mukaiset valmiusjärjestelyt ovat riittävät ja niiden toimivuutta on testattu yhdessä pelastusviranomaisten kanssa järjestetyissä harjoituksissa. Turvajärjestelyt on kuvattu FiR 1 -reaktorin turvaohjesäännössä ja turvasuunnitelmassa, jotka ovat STUK:n hyväksymiä (julkisuuslain 7 mukaan salaisia). Turvajärjestelyihin kuuluvia teknillisiä ja rakenteellisia parannuksia on tehty varsinkin korjaus- ja muutostöiden yhteydessä, myös vuonna 1997 valmistuneen reaktorirakennuksen peruskorjaus- ja muutostyön yhteydessä. Turvajärjestelyjä kehitetään edelleen yhdessä Säteilyturvakeskuksen ja poliisiviranomaisten kanssa. Ydinmateriaalivalvonta toteutetaan FiR 1:n ydinmateriaalien valvontakäsikirjan mukaisesti. Käsikirja sisältää ne kirjanpito- ja valvontatoimet, jotka ovat tarpeen luvanhaltijan ydinmateriaalien valvontavelvoitteen täyttämisessä. Valvontaan osallistuu sekä kansallisia (STUK) että kansainvälisiä viranomaisia (Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja EU:n komission alainen safeguards-direktoraatti Euratom). Reaktorin teknisen ikääntymisen hallintaa varten on kehitetty ohjeistus ja toimintasuunnitelma.

19 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (3) SELVITYS TOIMENPITEISTÄ YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖRASITUKSEN RAJOITTAMISEKSI Yleistä FiR 1 -tutkimusreaktori sijaitsee Espoon Otaniemen kampusalueella, Laajalahteen lounaasta työntyvällä niemellä. Otaniemen luoteispuolella oleva Laajalahden osa on Natura-ohjelmaan kuuluvaa luonnonsuojelualuetta, joka tunnetaan erityisesti lintualueena. Reaktorin tuottama lämpö johdetaan laboratoriorakennuksen katolla olevien jäähdytystornien avulla ulkoilmaan. Reaktorin terminen teho on tällä hetkellä 250 kw ja nykyisellä käyttöohjelmalla se tuottaa vuodessa lämpöä noin 100 MWh. Tällä lämpökuormalla ei ole edes paikallisesti havaittavia vaikutuksia. Ydinenergialain 7 c ( /342) mukaisesti ydinenergian käytöstä aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä on rajoitettava säteilylain (592/1991) 2 :n 2 kohdassa säädettyä periaatetta noudattaen eli toiminta on oltava siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate). Ydinlaitoksen käytöstä väestön yksilölle aiheutuva säteilyaltistuksen enimmäisarvo on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi säteilyn käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset kuvataan STohjeissa ja ydinenergian käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset YVLohjeissa. VTT noudattaa luvan myöntävän viranomainen edellyttämiä päästörajoja. Reaktorin käytöstä ja laboratoriorakennuksessa tapahtuvasta säteilytoiminnasta tehtäviin radioaktiivisten aineiden päästöihin sovelletaan vuotuisen annossitouman raja-arvoa, joka on YVL-ohjeen 7.1 Ydinvoimalaitoksen ympäristön säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen mukaisesti väestön yksilön vuotuisen annossitouman raja-arvo 0,1 msv. Reaktorin normaalikäytöstä aiheutuvat radioaktiivisten aineiden päästöt rajoittuvat lähinnä kaasumaiseen aktiivisuuteen ja ovat pieniä. Sekä poistoilman että viemäröinnin kautta päästetyt aktiivisuudet ja arviot niiden aiheuttamista suurimmista säteilyannoksista sisältyvät vuosikertomuksessa raportoitaviin tietoihin. Poistoilmastoinnin radioaktiivisten aineiden päästöjen ympäristövaikutukset Reaktorin normaalikäytön aikana ainoa radioaktiivisten aineiden päästö on kaasumainen 41 Ar (puoliintumisaika 1,83 tuntia). Säteilyturvakeskus on vahvistanut sille ohjepäästörajaksi 3,7 TBq vuodessa, joka aiheuttaisi enintään VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

20 Liite 6 2 (3) kymmenesosan ohjeannosrajaksi määrätyn 0,1 msv:n annoksesta eniten altistetun ryhmän yksilölle reaktorirakennuksen ulkopuolella. Viemäröinnin radioaktiivisten aineiden päästöjen ympäristövaikutukset Kaikki radioaktiivisten jätevesien päästöt toimitiloista suoritetaan radioaktiivisten jätevesien vanhennussäiliöiden kautta. Vanhennussäiliöitä on kaksi sekä laboratoriorakennuksessa että reaktorihallissa. Reaktorihallissa toiminta on muotoutunut sellaiseksi, että radioaktiivisia jätevesiä syntyy äärimmäisen vähän. Aktiivisuusmittauksilla todetaan ettei ST-ohjeen 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt mukaisia rajoituksia ylitetä. Lyhytikäisten nuklidien pitoisuuksia vähennetään vanhentamalla. Kun vedet on todettu puhtaiksi eli rajaarvot alittaviksi ne lasketaan hyväksyntämenettelyn jälkeen laboratorion puolella viemäriverkostoon ja reaktorin puolella sadevesikaivoon. Radioaktiivisista jätteistä ja ydinjätteistä aiheutuvat ympäristövaikutukset Reaktoriin liittyvästä tutkimustoiminnasta peräisin oleva säteilevä jäte määritellään radioaktiiviseksi jätteeksi. Radioaktiivisen jätteen käsittelyssä ja valvonnasta vapauttamisessa noudatetaan ST-ohjeen 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt määräyksiä. Radioaktiiviset liuokset ja muut toiminnassa syntyvät nestemäiset radioaktiiviset jätteet kerätään astioihin ja kiinteytetään mahdollisuuksien mukaan. Reaktorin käytöstä peräisin oleva säteilevä jäte määritellään ydinjätteeksi. Ydinjätettä on näin ollen esimerkiksi aktivoituneet reaktorikomponentit, reaktorin ionivaihtohartsit, aktivoitunut säteilysuojabetoni ja reaktorigrafiitti, sekä käytetty reaktoripolttoaine ja käytetyt fissiokammiot. Näistä käytetty polttoaine ja käytetyt fissiokammiot ovat lisäksi ydinmateriaalivalvonnan alaista materiaalia. Ydinmateriaalivalvonnan alainen jäte säilytetään reaktorihallin säilytystiloissa ja muu säteilevä jäte laboratoriorakennuksen puolella radioaktiivisten jätteiden säilytystiloissa. Jätteiden säilytystilat on niin hyvin suojattu, ettei seinien läpi vuotava säteily nosta merkittävästi ympäristön säteilyrasitusta luonnon taustasäteilyyn nähden. Ydinjätteiden valvonnasta vapauttamisessa noudatetaan YVL-ohjeen 8.2 Ydinjätteiden ja käytöstä poistettujen ydinlaitosten vapauttaminen valvonnasta määräyksiä. Ydinjätteiden vapauttaminen valvonnasta tapahtuu Säteilyturvakeskuksen antamalla luvalla ja valvonnassa. YVL-ohjeen 8.2 mukaisesti valvonnasta vapautetut ydinjätteet eivät saa aiheuttaa yli 0,01 msv:n säteilyaltistusta eniten altistuvan ryhmän yksilölle. Reaktorin suoran säteilyn vaikutus lähiulkoalueella Reaktorin toiminta 250 kw:n teholla aiheuttaa alle 0,1 µsv/h nousun taustasäteilytasoon seinän vieressä reaktorihallin ulkopuolella, kun ainoastaan BNCT-säteilykeila on käytössä. Mikäli käytetään muiden suihkuputkien säteilykeiloja tai jonkun muun toiminnan tähden säteilytaso reaktorihallin ulkopuolella kohoaa, säteilyannosnopeus rajoitetaan lisäsuojauksella tasolle, josta

21 Liite 6 3 (3) Toimenpiteet ympäristöhaittojen vähentämiseksi aiheutuu enintään 0,1 msv:n säteilyannos eniten altistuvan ryhmän yksilölle yhden vuoden aikana. Käytännön toimenpiteinä radioaktiivisten päästöjen minimoimiseksi mainittakoon poistoilmasuodattimien kunnon valvonta, radioaktiivisten jätevesien vanhentaminen ja puhdistaminen ja viimekädessä toiminnan rajoittaminen. Radioaktiivisesta argonkaasusta aiheutuvan säteilyrasituksen alentamiseksi reaktorisydämen alueella olevat ilmatäytteiset tilat on suljettu silloin, kun niitä ei käytetä. Argontuuletuksen päästön aktiivisuusmäärää valvotaan päätyikkunalliseen geigerputkeen perustuvan argonlaskurin avulla. Tämän ohella valvontaa suoritetaan meteorologisten mittareiden avulla (tuulen nopeus ja suunta). Jätevesistä aiheutuvien ympäristöhaittojen minimoimiseksi radioaktiiviset jäteliuokset kerätään astioihin ja niiden sisältämät aktiivisuudet pyritään saattamaan kiinteään olomuotoon. Radioaktiivisten liuosten kaataminen viemäreihin on kielletty. Lyhytikäiset radioaktiiviset huuhtelu- ja pesuvedet kerätään vanhennussäiliöihin, joissa ne tarpeen tullen joko vanhennetaan tai puhdistetaan. Ennen päästöä suoritetaan jäteveden radionuklidianalyysi ja -pitoisuusmääritys, joiden perusteella lasketaan kokonaispäästön aktiivisuusmäärä. Säteilyn käytön vastaava johtaja hyväksyy päästön. Radionuklidien määrät poistoilmassa ja jätevesissä Säteilyvaikutukset onnettomuustilanteessa Reaktorin argonpäästö kasvaa suoraan verrannollisena kehitettyyn energiaan. Täydellä 250 kw:n teholla toimittaessa argonpäästönopeus on saatujen käyttökokemusten perusteella ollut tyypillisesti luokkaa 0,25 MBq/s. Kahdentoista viime vuoden keskiarvo argonpäästömääristä on 0,34 TBq/v, mikä on 10% Säteilyturvakeskuksen FiR 1:lle vahvistamasta ohjepäästörajasta. Tästä päästöstä aiheutuvaksi arvioitu suurin säteilyannos ulkopuolisille on 0,9 µsv/v. Laboratorion jätevesien aiheuttama ympäristön säteilykuormitus on tarkkailujakson aikana keskimäärin ollut 0,08 µsv/v eli noin kymmenesosa poistoilmastoinnin aiheuttamasta säteilykuormituksesta. Tämä laboratorion aiheuttama säteilykuormitus on aiheutunut muusta säteilytutkimuksesta kuin reaktorin toiminnasta. Toiminnan luonteesta johtuen ei vuoden 1993 jälkeen ole tarvinnut suorittaa ainuttakaan radioaktiivisten jätevesien päästöä reaktorihallin jätevesien vanhennussäiliöiden kautta. Reaktorin valmiussuunnitelmassa kuvatussa vakavassa onnettomuustapauksessa lähiympäristössä yksilön säteilyannos jää alle 20 msv eikä onnettomuus aiheuta tarvetta lähialueenkaan evakuointiin.

22 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (3) SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA JA YDINLAITOKSEN KÄYTTÖORGANISAATIOSTA Käytettävissä oleva asiantuntemus Selvitys käyttöorganisaatiosta VTT on ydintekniikan alalla Suomen johtava tutkimuslaitos ja VTT:n asiantuntemus kattaa ydintekniikan kaikki tärkeimmät osa-alueet kuten reaktorifysiikan, reaktorimateriaalit, reaktori-instrumentoinnin ja -säädön, turvallisuusanalyysin, luotettavuustekniikan, säteilysuojelun ja ydinjätehuollon. FiR 1 -reaktorin käyttöorganisaatiossa on 14 henkilöä. Käyttöorganisaatio tukeutuu VTT:n ydinenergia-osaamiskeskukseen, joskin siihen kuuluu henkilöitä myös energiatuotannon materiaalitutkimuksesta. VTT:n sisäisessä talousohjauksessa reaktori on kirjattu tutkimusympäristöksi, joka on budjetoitu tutkimus ja kehitystoiminnon Energia ja metsäteollisuusklusteriin. Tutkimusympäristön ylläpidon vaatima henkilöstö hankitaan edellä mainituista osaamiskeskuksista ja laajemmaltikin VTT:ltä. FiR 1 -reaktorin käytöstä on kokemusta jo vuodesta Tähänastiseen käyttöön on sisältynyt vaativia hankkeita, tehonkorotus vuonna 1967, instrumentoinnin uudistaminen vuonna 1982 sekä reaktorirakennuksen peruskunnostus vuonna Reaktorirakennuksen peruskunnostukseen sisältyi rakennuksen ilmastoinnin sekä reaktorin jäähdytyspiirin uusiminen. Hankkeet on toteutettu tiiviissä vuorovaikutuksessa viranomaisten kanssa. VTT:n hallinnollinen organisaatiokaavio FiR 1 -reaktorin kannalta on esitetty kuvassa 1. Virastoa johtaa pääjohtaja. Tutkimus ja kehitys -toimintoa johtaa toimialajohtaja ja se on organisoitu osaamisklustereiksi, joita johtavat teknologiajohtajat. Osaamisklusterit ovat: Bio- ja prosessitekniikka Energia ja metsäteollisuus ICT Materiaalit ja rakennettu ympäristö Mikroteknologiat ja anturit Teolliset järjestelmät Ydinenergia-osaamiskeskus on osa Energia ja metsäteollisuus -klusteria, energiatekniikan laitemateriaalit osaamiskeskus on osa Materiaalit ja rakennettu ympäristö -klusteria. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

23 Liite 7 2 (3) Kuva 1. VTT:n organisaatio. FiR 1 -tutkimusreaktorista vastaava organisaatio on osa Tutkimus ja kehitys -toimintoa. Reaktorin käyttöorganisaatiokaavio on esitetty kuvassa 2. Kaavion mukaisten tehtävien miehitys on selvityksen laatimisajankohtana seuraava: Vastuullinen johtaja Seppo Vuori Vastuullisen johtajan varamies 1 Laatuvastaava 1 Käyttöpäällikkö 1 Käyttöpäällikön varamies 1 Säteilysuojelupäällikkö 1 Säteilysuojelupäällikön varamies 1 BNCT-päällikkö 1 BNCT-päällikkö, varamies 1 Lisensioidut esimiehet 4 Lisensioidut ohjaajat 5 Säteilysuojeluassistentit 1 Lisäksi reaktorin hallinnossa on vastaavat henkilöt turvajärjestelyille, valmiusjärjestelyille sekä ydinmateriaalivalvonnalle. Säteilyturvakeskus valvoo organisaatiota, kelpoisuutta ja toimintaa. STUK hyväksyy vastuullisen johtajan, turva-, valmius- ja ydinmateriaalivalvonnasta huolehtivat mahdollisine varamiehineen sekä reaktorin esimiehet ja ohjaajat.

24 Liite 7 3 (3) Vastuullinen johtaja 1+v Käyttöpäällikkö 1+v Säteilysuojelupäällikkö 1+v Laatuvastaava 1 BNCT-päällikkö 1+v PYSYVÄISORGANISAATIO Lisensioidut esimiehet Lisensioidut ohjaajat v=varamies BNCT-hoidossa Päivystävä esimies 1 Säteilysuojelupäivystäjä 1 BNCT-operaattori 1 PÄIVYSTYSORGANISAATIO Päivystävä ohjaaja 1 Kuva 2. FiR 1 -reaktorin käyttöorganisaatio.

25 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) SELVITYS HAKIJAN SUUNNITELMISTA JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA MENETELMISTÄ YDINJÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI MUKAAN LUETTUNA YDINLAITOKSEN PURKAMINEN JA YDINJÄTTEEN LOPPUSIJOITUS SEKÄ SELVITYS YDINJÄTEHUOLLON AIKATAULUSTA JA ARVIOIDUISTA KUSTANNUKSISTA Lähtökohdat Käytetty polttoaine Käytön aikana syntyvät jätteet eli laitosjätteet Käytöstäpoisto- eli purkujätteet FiR 1 -reaktorin ydinjätehuollon suunnitelmat perustuvat reaktorin jäljellä olevasta käyttöajasta riippumattomiin ydinjätemäärien enimmäisarvioihin. Vaikka reaktorin käyttöaika jäisi lyhyeksi, se ei mainittavasti pienentäisi ydinjätemääriä ja kustannuksia. FiR 1 -reaktorin kesäkuussa 2010 lakisääteisesti työ- ja elinkeinoministeriölle toimitetussa ydinjätehuoltosuunnitelmassa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti käytöstäpoiston aikataulua ja kustannuksia. Seuraava kokonaisuudessaan uusittu ydinjätehuoltosuunnitelma toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti noin viiden vuoden kuluttua. Käytetty polttoaine varastoidaan käytön aikana reaktorirakennuksessa. Kun reaktori aikanaan pysyvästi poistetaan käytöstä, käytetty polttoaine välivarastoidaan reaktorirakennuksen tiloissa, kunnes se voidaan toimittaa ydinvoimayhtiöiden käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon. Käytetyn polttoaineen huoltosuunnitelmat perustuvat Posiva Oy:n ja VTT:n välillä tehtyyn periaatesopimukseen. Tälle perusvaihtoehdolle rinnakkaisena ratkaisuna voidaan käyttää hyväksi palautusmahdollisuutta Yhdysvaltoihin US Department of Energy (DOE) kanssa sovittuun vaihtoehtoon perustuen. Nykyisen USA:n lainsäädännön mukaan käyttöä saa jatkaa toukokuuhun 2016 asti ja polttoaine on palautettava Yhdysvaltoihin kolmen vuoden sisällä. Tyypillisiä laitosjätteitä ovat reaktoriveden puhtauden ylläpitämiseen tarvittavat ionivaihtohartsit ja suodatinpatruunat sekä reaktorista poistetut aktivoituneet reaktorikomponentit. Se osa laitosjätteestä, joka edellyttää loppusijoitusta, voidaan varastoida käytön aikana laitoksen tiloissa ennen loppusijoitusta purkujätteen kanssa. Muu laitosjäte vanhennetaan, vapautetaan valvonnasta ja hävitetään. Käytönaikaisen laitosjätteen enimmäismääräksi arvioidaan 10 m 3. Reaktorin sydämen ja tankin pääasiallinen materiaali on alumiini, jonka käsittely purkutilanteessa ei tuota ongelmia alumiinin kohtuullisen aktiivisuuden takia. Reaktorin betoninen säteilysuoja on pääosin inaktiivista ainetta, vain sydäntä lähinnä olevat betonialueet ovat lievästi aktiivisia. Purkujätteen mää- VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

26 Liite 8 2 (2) Aikataulu ja kustannukset räksi arvioidaan 26 tonnia ja suojapakkauksiin pakatun jätteen ulkotilavuudeksi 76 m 3. Fortum on valmistellut yhteistyössä VTT:n kanssa suunnitelmaa tutkimusreaktorin purku- ja laitosjätteiden loppusijoittamisesta Loviisan ydinvoimalaitoksen voimalaitos- ja purkujätteiden luolastoon. Kun reaktori aikanaan poistetaan pysyvästi käytöstä, reaktori purettaneen 2-4 vuoden kuluessa reaktorin lopullisesta sammutuksesta. Itse purkutyön arvioidaan kestävän hieman alle 2 vuotta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus voidaan hoitaa, kun Posiva Oy:n loppusijoituslaitos aloittaa toimintansa Olkiluodossa eli suunnitelman mukaan vuodesta 2020 lähtien. Ydinjätehuollon nykyinen, kolmen vuoden välein tarkistettava kustannusarvio on 6,12 milj. euroa, josta noin 46 % on varattu käytetyn polttoaineen huoltoon. Kustannusarvion mukainen summa on rahastoitu valtion ydinjätehuoltorahastoon.

27 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (3) SELVITYS HAKIJAN RAHOITUSASEMASTA, YDINLAITOKSEN RAHOITUS- SUUNNITELMA SEKÄ YDINLAITOKSEN TUOTANNOLLINEN SUUNNITELMA VTT:n rahoitusasemasta FiR 1 -tutkimusreaktorin rahoitus VTT on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto, jonka toimintamenoista noin kolmasosa katetaan valtion tulo- ja menoarviossa osoitettavalla nettomäärärahalla. Määräraha on vuodelle ,2 miljoonaa euroa. Kolmasosa VTT:n kokonaisrahoituksesta tulee julkisten kansallisten ja kansainvälisten kilpailtujen tutkimusrahoituskanavien kautta. Viimeinen kolmasosa rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta ja ulkomaisilta asiakkailta tulevista toimeksiannoista. VTT:n toimintamenomäärärahan valmistelee työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto, joka on myös VTT:n tulosohjausyksikkö. Valtion talousarviossa on vuodesta 2008 lähtien ollut lausuma, jonka mukaan VTT:n toimintamenomäärärahaa saa käyttää myös ydinenergialain (990/ 1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta. Valtionvarainministeriön budjettiosasto on lausunnossaan kauppa- ja teollisuusministeriölle katsonut, että VTT valtion laitoksena hoitaa valtion puolesta osana valtiota valtioneuvoston antamaa tehtävää käyttää hallussaan olevaa FiR 1 -tutkimusreaktoria ja käyttöluvan haltijana on myös jätehuoltovelvollinen, jolloin sen on myös huolehdittava jätteiden käsittelystä ja kustannuksista. Samassa lausunnossa valtiovarainministeriö toteaa, että valtio on vastuunkantaja myös siinä tapauksessa, että tulevaisuudessa jouduttaisiin rahastoimaan lisää pääomia ydinjätehuoltorahastoon jätehuoltoa varten. Valtio vastaa myös siitä, että reaktorin käytöstä poisto hoidetaan asianmukaisesti. Yksityiskohtaiset käytännön ratkaisut em. rahoituksen suhteen voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun asia on ajankohtainen. Vuoden 2010 alusta VTT:n sisäisessä talousohjauksessa reaktori on kirjattu tutkimusympäristöksi, joka on budjetoitu tutkimus ja kehitystoiminnon energia ja metsäteollisuus-klusteriin. Tutkimusympäristön ylläpitoa rahoitetaan sen palvelutuotannon projekteilta veloitettavilla kustannussiirroilla. Lisäksi reaktorin ylläpito on saanut viime vuosina VTT:n budjetista projektirahoitusta toiminnan kehittämiseen ja mm. ydinjätehuollon suunnitteluun. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

28 Liite 9 2 (3) Sisäisen budjetoinnin vaihteluista huolimatta VTT on pystynyt huolehtimaan reaktorin ylläpidon vaatimasta resursoinnista. Noin neljäsosa ylläpitokustannuksista on katettu reaktorin palvelutuloilla. Tutkimusreaktorilla harjoitettavan toiminnan laatu ja laajuus FiR 1 -tutkimusreaktorin alkuhyödyke on neutronisäteily, jolla voidaan edelleen aikaansaada ydinreaktioita ja tuottaa radioaktiivisia isotooppeja. Pääasialliset käyttöalueet ovat sädehoito, tutkimus, opetus ja isotooppituotanto. Laajuudeltaan merkittävin toiminta seuraavan lupakauden aikana tulee olemaan boorineutronikaappaussädehoito (BNCT) ja siihen liittyvä tutkimus. Menetelmä on tällä hetkellä ainut mahdollisuus parantaa eräitä pahanlaatuisia kasvaimia, etenkin pään ja kaulan alueella. Menetelmällä hoidetaan myös aivokasvainpotilaita sekä jatkossa myös muita syöpiä. Hoitopalvelut tuottaa tarkoitusta varten perustettu VTT:n, HYKS Instituutin ja Sitran omistama Boneca Oy yhteistyössä HUS:n Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja VTT:n kanssa. Sädehoitoa varten reaktoriin on tehty BNCT-säteilytysasema ja reaktorirakennukseen on rakennettu uudet tilat tätä toimintaa varten. Hoitotoiminta on jo vakiintunutta ja yleisen sädehoidon laatuvalvonnan piirissä. Hoitosäteilytyksiä on annettu jo yli 250 kertaa. HUS on sitoutunut tilaamaan Bonecalta tarpeen mukaan 50 hoitoa vuodessa. Pään ja kaulan alueen syövissä saatujen hyvien hoitotulosten pohjalta Boneca suunnittelee vuosittaisten hoitomäärien kasvattamista useampikertaiseksi nykyiseen verrattuna. FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttö syöpähoitoihin tulee siis entisestään lisääntymään. Bonecan strategisen suunnitelman mukaan reaktori korvataan pitkällä tähtäimellä kiihdytinpohjaisella hoitosäteilytysasemalla, mutta tämän oletetaan voivan tapahtua aikaisintaan vuonna FiR 1 -reaktorilla on edelleen suuri merkitys ydintekniikan korkeakouluopetuksen tukena. Sillä suoritetaan mm. Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston reaktorifysiikan ja reaktoritekniikan oppilastöitä. Reaktorin käyttö ulkomaisten oppilaitosten ja kurssinjärjestäjien tarpeisiin on lisääntynyt viime vuosina. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) ydintekniikan maisteriopetuksessa on hyödynnetty FiR 1 -reaktoria ja vastaavia järjestelyjä on suunniteltu Tarton yliopiston kanssa. Uppsalan yliopiston kurssit ruotsalaisten ydinvoimaloiden työntekijöille ovat ryhtyneet säännönmukaisesti käyttämään reaktoria. Reaktorilla on annettu käytännön opetusta myös ydintekniikan alan yritysten järjestämän kurssituksen yhteydessä. Suomeen rakennettavien uusien ydinvoimaloiden myötä vastaavaa henkilöstökoulutusta tultaneen järjestämään myös niiden henkilökunnalle. Syöpähoitojen ohella merkittävällä osalla reaktorin käyttöpäivistä tuotetaan lyhytikäisiä isotooppeja lähinnä teollisuuden merkkiainetutkimuksiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin. Neutroniaktivointianalyysiä käytetään nykyisin pääasiassa elektroniikka- ja kemianteollisuuden prosessianalyyseihin. Elekt-

29 Liite 9 3 (3) roniikkalaitteiden testaamiseen neutronisäteilyllä on ollut viime vuosina kasvava kysyntä. BNCT-hoitoaseman ja -toimintatilojen rakentamisen yhteydessä 1997 toteutettiin reaktorirakennuksen laaja peruskorjaus, joka käsitti mm. LVItekniikan, sähköasennusten, varavoimajärjestelmän, reaktorin lämmönvaihtimen ja sekundaarijäähdytyspiirin täydellisen uusimisen. Peruskorjauksen ja siihen liittyneiden järjestelmien uusimisten jälkeen reaktori on toiminut luotettavasti ja täyttänyt hyvin sille eri käyttötarkoituksista tulevat odotukset. Reaktorin mekaaniset tehonsäätöjärjestelmät on uusittu 2000-luvulla. Sähköinen tehonsäätö- ja turvallisuusjärjestelmä on 1980-luvulta. Sen luotettavuus on pysynyt hyvällä tasolla yksittäisten komponenttien vaihdolla. Tämän ansiosta reaktori on tekniikaltaan hyvässä kunnossa. Sekä näköpiirissä oleva käyttötarve että reaktorin teknillinen kunto puoltavat kumpikin sitä, että nyt haettavan käyttöluvan voimassaoloaika voi olla yli 10 vuotta.

Päätös. Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta Hakemus

Päätös. Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta Hakemus Päätös Valtioneuvoston päätös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n hakemukseen saada ydinenergialain 20 :ssä tarkoitettu lupa käyttää Espoon Otaniemessä sijaitsevaa FiR 1 - tutkimusreaktoria sädehoitoon, tutkimukseen,

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Loviisan ydinvoimalaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarvio PSR2015 Tausta

Loviisan ydinvoimalaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarvio PSR2015 Tausta Päätös 1 (6) Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos PL 23 07901 LOVIISA Fortumin kirjeet LO1-A4-18360, 15.4.2015; LO1-A4-18117, 22.12.2014; LO1-A4-17995, 16.9.2014; LO1-A4-17628, 27.2.2014; LO1-A4-18800,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto

VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto VTT Policy Brief 1/2016 VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Lupahakemus FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttölupahakemus Dno 356/0652/2017 20.6.2017 1 (5) Valtioneuvostolle LUPAHAKEMUS, FiR 1 -TUTKIMUSREAKTORIN

Lisätiedot

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana

Lisätiedot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

muutetaan 19, 20, 22 b, 22 d, 24, 29, 32, 37, 38, 39, 40, 6 luvun otsikko, 43, 88, 89, 112, 146

muutetaan 19, 20, 22 b, 22 d, 24, 29, 32, 37, 38, 39, 40, 6 luvun otsikko, 43, 88, 89, 112, 146 LUONNOS syyskuu 2017 Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta kumotaan ydinenergia-asetuksen (161/1988) 21 :n 2 momentti muutetaan 19, 20, 22 b, 22 d, 24, 29, 32, 37, 38, 39, 40, 6 luvun

Lisätiedot

!! Hitsaustekniikkapäivät! !! Säteilyturvakeskus!

!! Hitsaustekniikkapäivät! !! Säteilyturvakeskus! !! Hitsaustekniikkapäivät! 25.126.04.2013!! Säteilyturvakeskus! Jukka!Kallionpää! Paikallistarkastaja! Ydinvoimalaitosten!valvonta! Säteilyturvakeskus!valvova!viranomainen! Sosiaali()ja)terveysministeriön)alainen)valvova)

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET

Lisätiedot

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen ATS:n vuosikokous 26.2.2009 Riku Huttunen, teollisuusneuvos TEM/energiaosasto Uudistusten tausta Vuonna 1987 säädettyä ydinenergialakia 990/1987

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT

Lisätiedot

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY & VTT Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

HE 18/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia. Vastaava täydennys tehtäisiin myös säteilylakiin.

HE 18/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia. Vastaava täydennys tehtäisiin myös säteilylakiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain ja säteilylain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia ja säteilylakia. Esityksen tarkoituksena

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (5) 11 Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle vuokratun asuntotontin (kerrostalo) vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen (Käpylä, tontti 25857/1) HEL 2015-013448 T 10

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA

YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA 1 LUONNOS 2, 23.2.2011 OHJE YVL C.3 / XX.XX.2011 YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 5 3 Säteilyaltistusta ja

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston valmistelu

FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston valmistelu FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston valmistelu ATS seminaari, Säätytalo 19.11.2013 Olli Vilkamo, VTT 2 FiR 1 TRIGA Research Reactor Training, Research, Isotope Production 3 FiR 1 käytöstäpoiston aikataulu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) 13 Autotallia koskevan vuokrasopimuksen jatkaminen (Roihuvuoren Autotallit Oy, tontti 43212/3) HEL 2011-008744 T 10 01 01 02 Päätös Lautakunta päätti jatkaa kaupungin

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 29.11.2016 Linda Kumpula VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2017 TALOUSARVION VAHVISTAMINEN 1 Rahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto (rahasto)

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2 12.03.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987. Ydinenergialaki

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987. Ydinenergialaki 1 of 22 07/12/2010 13:28 Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987 Ydinenergialaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1luku

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

SISÄLLYS. N:o 236. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet

Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet Suurhankeosaajavalmennus Oulu 18.3.2016 Päivi Salo/STUK 1 Säteilyturvakeskus STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien

Lisätiedot

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat

Lisätiedot

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL

VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.10.2016 Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Neuvottelukunnista säädetään

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

VTT:n aktiivisten materiaalien tutkimustilojen uudistus (AKTUS)

VTT:n aktiivisten materiaalien tutkimustilojen uudistus (AKTUS) VTT:n aktiivisten materiaalien tutkimustilojen uudistus (AKTUS) Safir2014 Strategiaseminaari 22.04.2010, VTT Vuorimiehentie 5, Otaniemi Seppo Tähtinen, VTT 2 Tausta ja tarpeellisuus Otakaari 3: Kuumakammiot

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 4.12.2015 Linda Kumpula VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2016 TALOUSARVION VAHVISTAMINEN 1 Rahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto (rahasto)

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten

Lisätiedot

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTURVALLISUUS 3 3 VAPAUTUMISESTEIDEN TOIMINTAKYKY 4 4 TURVALLISUUSSELVITYKSET 4 5 KALLIOPERÄTUTKIMUKSET 5 6 TIEDOT LOPPUSIJOITETTAVISTA JÄTTEISTÄ

Lisätiedot

Rakennusliike Lehto Oy / perustettava kiinteistöyhtiö Voimatie 6 B Kempele

Rakennusliike Lehto Oy / perustettava kiinteistöyhtiö Voimatie 6 B Kempele MAANVUOKRASOPIMUS (luonnos) 1. Sopijapuolet Vuokranantaja Kärsämäen kunta y-tunnus 0186511-0 Keskuskatu 14 86710 Kärsämäki Vuokraaja Rakennusliike Lehto Oy / perustettava kiinteistöyhtiö Voimatie 6 B 90440

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN RADIO- AKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA

YDINLAITOKSEN RADIO- AKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA OHJE YVL C.3 / 15.11.2013 YDINLAITOKSEN RADIO- AKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Säteilyaltistusta ja päästöjä koskevat rajoitukset 4 3.1 Yleiset

Lisätiedot

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL C.3 esitetään luvanhakijaa

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm. LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen Nimitys 1 (5) Eteläisen hankinta-alueen kunnossapidon laadunvalvontaurakka 2017-2020 Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen ELY-keskus on rakennuttajan ominaisuudessa nimennyt

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET

YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 KULJETUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA VASTUUT 4 3.1 Yleiset vaarallisten aineiden kuljetussäännökset 4 3.2 Ydinenergian käyttöön liittyvät

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 104 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain 21 :n ja erikoissairaanhoitolain 37 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslakia

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio Yleiset perustelut 1 Johdanto Ydinenergialain (990/1987) muutoksella (676/2015)

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 187 / HUHTIKUU 2015 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2014 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinrakennus käyntiosoite Gustaf Hällströmin katu 2a Pietari Kalmin katu 2 (Helsinki 56)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) 13 Kaartinkaupungin tontin pitkäaikainen vuokraaminen Royal Ravintolat Oy:lle (Kaartinkaupunki, tontti 3052/30) HEL 2012-015034 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot