Otakaari 3, Otaniemi, Espoo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Otakaari 3, Otaniemi, Espoo."

Transkriptio

1 FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttölupahakemus Dno 672/071/ (5) Valtioneuvostolle FiR 1 -TUTKIMUSREAKTORIN KÄYTTÖLUPAHAKEMUS LUPAHAKEMUKSEN TAUSTA HAKEMUSTIEDOT Hakijan nimi ja kotipaikka Ydinlaitoksen sijaintipaikka Ydinlaitoksen käyttötarkoitus Valtioneuvosto on antamallaan päätöksellä myöntänyt Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle ydinenergialain 20 :ssä tarkoitetun luvan käyttää Espoon Otaniemessä sijaitsevaa FiR 1 -reaktoria sädehoitoon, tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon vuoden 2011 loppuun saakka. Lupa koskee myös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnoimalla ja Säteilyturvakeskuksen, IAEA:n ja Euratomin valvomalla ydinmateriaalitasealueella olevien ydinmateriaalien hallussapitoa, käyttöä, käsittelyä ja varastointia. Ydinmateriaalitasealueella tarkoitetaan tässä yhteydessä reaktorirakennusta ja siihen liittyvää laboratoriorakennusta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus ( alkaen: Teknologian tutkimuskeskus VTT), Espoon kaupunki. Otakaari 3, Otaniemi, Espoo. FiR 1 -tutkimusreaktoria käytetään sädehoitoon, tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon. Ydinlaitoksessa harjoitettavan toiminnan laatu ja laajuus FiR 1 -tutkimusreaktorin alkuhyödyke on neutronisäteily, jolla voidaan edelleen aikaansaada ydinreaktioita ja tuottaa radioaktiivisia isotooppeja. Pääasialliset käyttöalueet ovat sädehoito, tutkimus, opetus ja isotooppituotanto. Laajuudeltaan merkittävin toiminta seuraavan lupakauden aikana tulee olemaan boorineutronikaappaussädehoito (BNCT) ja siihen liittyvä tutkimus. Menetelmä on tällä hetkellä ainut mahdollisuus parantaa eräitä pahanlaatuisia kasvaimia, etenkin suun ja kaulan alueella. Menetelmällä hoidetaan edelleen VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

2 2 (5) myös aivokasvainpotilaita sekä jatkossa myös muita syöpiä. Hoitopalvelut tuottaa tarkoitusta varten perustettu VTT:n, HYKS Instituutin ja Sitran omistama Boneca Oy yhteistyössä HUS:n Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja VTT:n kanssa. Sädehoitoa varten reaktoriin on tehty BNCT-hoitoasema ja reaktorirakennukseen on rakennettu 1990 luvun jälkipuoliskolla uudet tilat tätä toimintaa varten. Hoitotoiminta on jo vakiintunutta ja yleisen sädehoidon laatuvalvonnan piirissä. Hoitosäteilytyksiä on annettu jo yli 250 kertaa ja hoidettu yli 200 potilasta. HUS on sitoutunut tilaamaan Bonecalta tarpeen mukaan 50 hoitoa vuodessa. Pään ja kaulan alueen syövissä saatujen hyvien hoitotulosten pohjalta Boneca tähtää strategisessa suunnitelmassaan jo lähivuosina vuosittaisten hoitomäärien kasvattamiseen useampikertaiseksi nykyiseen verrattuna. FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttö syöpähoitoihin tulee siis entisestään lisääntymään. Bonecan strategisen suunnitelman mukaan reaktori korvataan pitkällä tähtäimellä kiihdytinpohjaisella, sairaalaan sijoitettavalla hoitosäteilytysasemalla, mutta tämän on arvioitu voivan tapahtua aikaisintaan vuonna FiR 1 -reaktorilla on edelleen suuri merkitys ydintekniikan korkeakouluopetuksen tukena. Sillä suoritetaan mm. Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston reaktorifysiikan ja reaktoritekniikan oppilastöitä. Reaktorin käyttö ulkomaisten oppilaitosten ja kurssinjärjestäjien tarpeisiin on lisääntynyt viime vuosina. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) ydintekniikan maisteriopetuksessa on hyödynnetty FiR 1 reaktoria ja vastaavia järjestelyjä on suunniteltu Tarton yliopiston kanssa. Uppsalan yliopiston kurssit ruotsalaisten ydinvoimaloiden työntekijöille ovat ryhtyneet säännönmukaisesti käyttämään reaktoria. Reaktorilla on annettu käytännön opetusta myös ydintekniikan alan yritysten järjestämän kurssituksen yhteydessä. Suomeen rakennettavien uusien ydinvoimaloiden myötä vastaavaa henkilöstökoulutusta tultaneen järjestämään myös niiden henkilökunnalle. Syöpähoitojen ohella merkittävällä osalla reaktorin käyttöpäivistä tuotetaan lyhytikäisiä isotooppeja lähinnä teollisuuden merkkiainetutkimuksiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin. Neutroniaktivointianalyysiä käytetään nykyisin pääasiassa elektroniikka- ja kemianteollisuuden prosessianalyyseihin. Elektroniikkalaitteiden testaamiseen neutronisäteilyllä on ollut viime vuosina kasvava kysyntä. Taulukko: Reaktorin käyttöpäivien jakauma vuonna Käyttötarkoitus % BNCT-toiminta 45 Isotooppituotanto ja aktivointianalyysi 40 Koulutustoiminta 10 Muut säteilytykset 5 Yhteensä 100

3 3 (5) BNCT-hoitoaseman ja -toimintatilojen rakentamisen yhteydessä 1997 toteutettiin reaktorirakennuksen laaja peruskorjaus, joka käsitti mm. LVI-tekniikan, sähköasennusten, varavoimajärjestelmän, reaktorin lämmönvaihtimen ja sekundaarijäähdytyspiirin täydellisen uusimisen. Peruskorjauksen ja siihen liittyneiden järjestelmien uusimisten jälkeen reaktori on toiminut luotettavasti ja täyttänyt hyvin sille eri käyttötarkoituksista tulevat odotukset. Reaktorin mekaaniset tehonsäätölaitteet on peruskorjattu 2000-luvulla. Sähköinen tehonsäätö- ja turvallisuusjärjestelmä on 1980-luvulta. Sen luotettavuus on pysynyt hyvällä tasolla yksittäisten komponenttien vaihdolla. Tämän ansiosta reaktori on tekniikaltaan hyvässä kunnossa. Sekä näköpiirissä oleva käyttötarve että reaktorin teknillinen kunto puoltavat kumpikin sitä, että nyt haettavan käyttöluvan voimassaoloaika voi olla yli 10 vuotta. VTT on suunnitellut reaktorin neutronivuon vahvistamista BNCT hoitoihin ja isotooppituotantoon. Suunnitelmat sisältävät uuden polttoaineen hankinnan korvaamaan osan reaktorin vanhasta polttoaineesta sekä reaktorin kokonaistehon mahdollisen korotuksen. Tavoitteena on potilassäteilytysten keston puolittaminen, mikä lisää potilasmukavuutta ja lisää hoitoaseman kapasiteettia. Isotooppituotannon tehostuminen sallii suuremman osan reaktorin käyttöajasta allokoinnin BNCT-hoidoille, jolloin hoitokapasiteetti nousee nelinkertaiseksi verrattuna nykyiseen. Kaikki nämä muutokset tapahtuvat Säteilyturvakeskuksen valvonnassa. Nykyisellä käyttötavalla reaktorin polttoainevarannon fissiomateriaalimäärä riittää vielä useamman vuosikymmenen käyttöaikaan. FiR 1 tutkimusreaktorin ydinjätehuolto on hoidettu lain velvoitteiden mukaan ja sen kustannuksiin on talletettu rahaa valtion ydinjätehuoltorahastoon. Kun reaktori aikanaan pysyvästi poistetaan käytöstä, käytetty polttoaine voidaan toimittaa ydinvoimayhtiöiden käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon. Käytetyn polttoaineen huoltosuunnitelmat perustuvat Posiva Oy:n ja VTT:n välillä tehtyyn periaatesopimukseen. Koska ydinenergialain 6 a :n mukaan ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet Suomessa käytetyn tutkimusreaktorin käytön yhteydessä tai seurauksena, saa viedä ulkomaille, edellä mainitulle perusvaihtoehdolle rinnakkaisena ratkaisuna voidaan käyttää hyväksi palautusmahdollisuutta Yhdysvaltoihin. Nykyisen USA:n lainsäädännön mukaan käyttöä saa tässä vaihtoehdossa jatkaa toukokuuhun 2016 asti ja polttoaine on palautettava Yhdysvaltoihin siitä kolmen vuoden sisällä.

4 4 (5) HAKEMUS Edellä esitetyn sekä liitteenä olevien selvitysten perusteella Valtion teknillinen tutkimuskeskus hakee kunnioittavasti ydinenergialain 20 :n mukaista lupaa saada käyttää Espoon Otaniemessä sijaitsevaa FiR 1 -tutkimusreaktoria, sekä hallussa pitää, käyttää, käsitellä ja varastoida ydinmateriaaleja VTT:n hallinnoimalla WRRF ydinmateriaalitasealueella, jota Säteilyturvakeskus, IAEA ja Euratom valvovat, kaksitoista vuotta nykyisen käyttöluvan päättymisestä lukien eli vuoden 2023 loppuun asti. Espoossa 30. marraskuuta 2010 U '7 ~ / ta ~._...~? ~,i. /;ffl/(' r.-.~--'.~ Erkki KM Le pä uari~ Kari Larjava Pääjohtaja Toimialajohtaja, Tutkimus ja kehitys

5 5 (5) LIITTEET 1 Selvitys hakijan oikeudellisesta asemasta 2 Selvitys ydinlaitoksen sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä 3 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä 4 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla turvallisuus on varmistettu 5 Selvitys noudatetuista turvallisuusperiaatteista sekä arvio periaatteiden toteutumisesta 6 Selvitys toimenpiteistä ydinlaitoksen ympäristörasituksen rajoittamiseksi 7 Selvitys hakijan käytössä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen käyttöorganisaatiosta 8 Selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi mukaan luettuna ydinlaitoksen purkaminen ja ydinjätteiden loppusijoitus sekä selvitys ydinjätehuollon aikataulusta ja arvioiduista kustannuksista 9 Selvitys hakijan rahoitusasemasta, ydinlaitoksen rahoituksen hoitosuunnitelma sekä ydinlaitoksen tuotannollinen suunnitelma 10 Hakijan tilinpäätösasiakirjat edellisen käyttöluvan hakemisvuodelta ja sitä seuraavilta vuosilta: VTT:n vuosikertomus 2009, aiempien vuosien vuosikertomukset löytyvät VTT:n nettisivuilta (http://www.vtt.fi/vtt/vtt_review.jsp) 11 Selvitys siitä, miten edellisen käyttöluvan ehtoja on noudatettu 12 Voimassa olevat käyttö-, turvallisuus- ja ydinaineluvat

6 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (1) HAKIJAN OIKEUDELLINEN ASEMA Valtion teknillinen tutkimuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisena. Sen tehtävänä on teknillistä ja teknillistaloudellista tietoa hankkimalla, luomalla ja käyttämällä pitää yllä ja kohottaa Suomen teknologian tasoa sekä tyydyttää julkisia ja yksityisiä tutkimus- ja testaustarpeita. VTT:n aseman määrittävät tällä hetkellä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annettu laki 144/72 sekä sen muutokset 1041/83 ja 1146/87. Sekä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annettu asetus 940/93 ja sen muutokset: 1071/2009, 1194/2005, 41/2002, 452/2000, 721/1999, 694/1999, 1078/1995 ja 209/1995. Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymän hallituksen esityksen laiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä (HE 75/2010 vp). Laki astuu voimaan Uusi laki ei muuta VTT:n oikeudellista asemaa. Uuden lain mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Tutkimuskeskus on puolueeton ja voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio, joka toimii asiakkaisiinsa nähden riippumattomasti. Uuden lain (3 ) mukaan VTT:n tehtävänä on: 1) suorittaa tutkimusta ja maksullista palvelutoimintaa eri teknologia- ja toimialoilla; 2) kaupallistaa tutkimustuloksia; 3) tuottaa teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita; 4) suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointia. Samassa pykälässä todetaan myös, että tutkimuskeskus suorittaa lisäksi muut teknologiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät tehtävät, jotka työ- ja elinkeinoministeriö sille tulosohjauksessa antaa tai jotka sille erikseen valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtioneuvosto on päätöksellään siirtänyt FiR 1 -tutkimusreaktorin VTT:n hallintaan. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

7 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (6) SELVITYS YDINLAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASUTUKSESTA JA MUISTA TOIMINNOISTA SEKÄ KAAVOITUSJÄRJESTELYISTÄ 1. Ohessa pääkaupunkiseudun väestön sijainti ja tiheys vuonna 2010 Helsinki Vantaa selvityksen aineistosta (Kuva 1). 2. Reaktorirakennus sijaitsee Otakaaren kaava-alueella opetusta ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten kortteli-alueella (YO-1). Ohessa Espoon Otaniemen korttelia koskeva voimassa oleva asemakaavapiirros (Kuva 2). Mukana on myös Espoon kaupunginvaltuuston / 23 Asianro 3909 / 503 / 2007 hyväksymä osaa edellä mainitusta korttelista koskeva Otaniemen metroaseman kaava (Kuva 3). Matkaa reaktorilta Otaniemen metroasemalle tulee olemaan 500 metriä. 3. Ohessa on myös hahmotelma Otaniemen maankäytöstä tulevaisuudessa (Kuva 4). 4. Tilastokeskukselta tilatun selvityksen mukaan Otaniemen ja sen lähiympäristön väestötiheyden jakautuminen eri etäisyyksillä FiR 1 -tutkimusreaktorista oli seuraava: Alue Väestömäärä* Tiheys* henkeä/km m:n säteellä ( 2 197) (2 809) Renkaalla 0,5...1,5 km ( 4 956) ( 790) " 1,5...3 km (29 379) (1 385) 3 km:n säteellä (36 532) (1 292) * Päiväväestö (suluissa yöväestö) PÄIVÄVÄESTÖ = ALUEELLA ASUVAT - ALUEELLA ASUVAT TYÖLLISET + ALUEELLA TYÖSSÄKÄYVÄT YÖVÄESTÖ = ALUEELLA ASUVAT VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

8 Liite 2 2 (6) Otaniemen alueella (sisin 500 m säteinen kehä) on työssäkäyviin luettu mukaan TKK:n opiskelijat. Muilla vyöhykkeillä opiskelijoita ei ole luettu mukaan työssäkäyviin. Rakennuksen ja tontin hallinta Valtioneuvosto siirsi päätöksellään FiR 1 -tutkimusreaktorin VTT:n hallintaan. Tutkimusreaktori sijaitsee Espoon kaupungin Otaniemen kaupunginosan korttelin 1 tontilla n:o 9 olevassa rakennuksessa. Tontin ja rakennuksen omistus on siirtynyt Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:lle. Reaktorin tilat ovat rakennuskokonaisuudesta erillisessä rakennuksen osassa. Reaktoriosa on kolmikerroksinen ja kokonaispinta-alaltaan noin 900 htm 2 :n suuruinen. Reaktorin rakennuskokonaisuus on valmistunut vuonna 1958 ja se on viimeksi peruskorjattu luvun loppupuolella. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä yliopistokiinteistöyhtiöihin siirrettävän kiinteistövarallisuuden rajauksista Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:öön rajattiin siirrettäväksi myös Espoon Otaniemessä sijaitseva kiinteistö, jossa on VTT:n osalta mm. sen hallinnoima tutkimusreaktori. Tutkimusreaktorin poikkeuksellisista vastuista johtuen valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteluissa todetaan, että kohteen siirron yhteydessä valtion ja yhtiön tulee kuitenkin sopia toiminnan ja aikanaan tapahtuvan lopettamisen sekä ydinjätteen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet ja vastuut sekä selvittää tätä varten jo olemassa olevat rahastoidut varat. VTT:lle tulee säilyttää tutkimusreaktoriin nykyinen käyttöoikeus rakennuksen ja maapohjan siirrosta huolimatta. Tällä hetkellä voimassa oleva VTT:n ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n välinen vuokrasopimus reaktorin tiloista päättyy vuokranantajan irtisanoessa aikaisintaan , vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksessa määritellyn irtisanomisajan kuluttua. Vuokrasopimus jatkuu kuitenkin tarvittaessa irtisanomisajan täyttymisen jälkeenkin siihen saakka kunnes kaikki lainsäädännön ja STUK:n asettamat toiminnan lopettamiseen liittyvät edellytykset ja velvoitteet on täytetty ja tilat on viranomaisten toimesta ilmoitettu puhtaiksi. VTT ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy ovat aloittaneet vuokrasopimuksen uusimisen vastaamaan haettavaa uutta käyttölupajaksoa.

9 Liite 2 3 (6) Lähde: Helsinki Vantaa-selvitys, Toimintaympäristön nykytila ja kehitys, Toimintaympäristöryhmä Kuva 1. Pääkaupunkiseudun väestön sijainti ja tiheys vuonna FiR 1:n sijainti merkitty mustalla ympyrällä.

10 Liite 2 4 (6) Kuva 2. Ote Otaniemen ajantasa-asemakaavasta. Reaktorin sijainti Otakaari 3:ssa on merkitty sinisellä suorakaiteella.

11 Liite 2 5 (6) Kuva 3. Espoon kaupunginvaltuuston / 23 Asianro 3909 / 503 / 2007 hyväksymä Otaniemen metroaseman kaava.

12 Kuva 4. Suunnitelma Otaniemen maankäytöstä tulevaisuudessa. Liite 2 6 (6)

13 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) SELVITYS YDINLAITOKSESSA VALMISTETTAVIEN, TUOTETTAVIEN, KÄSITEL- TÄVIEN, KÄYTETTÄVIEN TAI VARASTOITAVIEN YDINAINEIDEN TAI YDINJÄTTEIDEN LAADUSTA JA ENIMMÄISMÄÄRÄSTÄ Ydinmateriaalitasealue (MBR) WRRF FiR 1 -reaktori muodostaa osan materiaalitasealueesta (MBA) WRRF, joka on Säteilyturvakeskuksen (STUK), Euroopan unionin komission ja IAEA:n valvonta- ja tarkastusmenettelyn alainen siihen liittyvine kirjanpito- ja raportointivelvoitteineen. Ydinmateriaalivalvontaan liittyvä toiminta on kuvattu ja ohjeistettu dokumentissa WRRF Ydinmateriaalivalvontakäsikirja, jota päivitetään vähintään joka neljäs vuosi. FiR 1:n käyttöön liittyvän ydinmateriaalin laatu ja määrä Triga-polttoaine on matalarikasteisen uraanin ja zirkoniumhydridin homogeenista seosta. Reaktorilla olevan Triga-polttoaineen uraanin massa on yhteensä 27,1 kg, efektiiviseltä massaltaan 1,1 kg. Tuoretta polttoainetta on polttoainevarastossa, käytössä olevaa polttoainetta reaktorin sydämessä ja käytettyä polttoainetta reaktoritankin seinätelineissä ja lattiakaivossa. Uudella käyttölupakaudella mahdollisesti hankittavan polttoaineen enimmäismääräksi arvioidaan 73 polttoaine-elementtiä, joissa 27 kg uraania (alle 20 % rikastusaste), efektiiviseltä massaltaan 1,1 kg. Fissioituvia aineita sisältyy myös neutronivuon mittauksiin käytettäviin fissiokammioihin. Näiden sisältämän uraanin enimmäismääräksi lupakauden aikana arvioidaan 15 g, vastaten 0,013 efektiivistä kilogrammaa. Reaktorikelpoinen grafiitti luetaan muuksi ydinmateriaaliksi. FiR 1:n sydämessä ja tuoreen polttoaineen varastossa on myös erikoispuhdasta grafiittia sisältäviä sauvoja. Näiden sauvojen sisältämän grafiitin enimmäismääräksi lupakaudella arvioidaan 20 kg. Muuta ydinmateriaalia ovat reaktorin neutronimittauskanavien ja säätösauvakoneistojen varaosat ja varakappaleet.. Muuksi ydinmateriaaliksi luettavaa raskasta vettä ei tällä hetkellä ole käytössä eikä varastoituna. Varaudutaan kuitenkin sen käyttöön esimerkiksi BNCThoitokeilan spektrin muokkaukseen. Tutkimuskäyttöön tarkoitetun ydinmateriaalin laatu ja määrä Muita kuin reaktorin käyttöön liittyviä ydinaineita käytetään tutkimustyössä, kuten ydinpolttoainekierron, erityisesti ydinjätehuollon tutkimuksessa, ainetta rikkomattomien mittausmenetelmien kehittämisessä ja ydinasevalvontaan liit- VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

14 Liite 3 2 (2) Varastoitavan ydinmateriaalin laatu ja määrä Haettavat ydinmateriaalien enimmäismäärät Ydinjätteen laatu ja määrä tyvissä mittauksissa. Näiden ydinaineiden määrä on tällä hetkellä n. 2,7 kg, josta fissioituvaa ainetta n. 73 g, vastaten efektiivistä kilogrammaa. Enimmäismääräksi lupakauden aikana arvioidaan 4 kg uraania, josta 100 g fissioituvaa ainetta (0,0029 efektiivistä kilogrammaa). Tämän lisäksi tutkimuskäyttöön on varastoitu n. 94 kg luonnonuraaninäytteitä ja fissioituvan materiaalin standardeja. Näiden enimmäismääräksi lupakauden aikana arvioidaan 100 kg (0,01 efektiivistä kilogrammaa). Varastoitavana on tällä hetkellä luonnonuraanisauvoja 1960 luvulla tutkimuskäytössä olleesta ja 1970-luvun alussa käytöstä poistetusta alikriittisestä miilusta sekä matalarikasteisia miilu-uraanisauvoja yhteensä 0,44 efektiivistä kilogrammaa. Määrän ei ennusteta kasvavan lupakauden aikana. Lisäksi varastoitavana on n kg reaktorikelpoista grafiittia FiR 1:n käytöstä poistetusta termisestä patsaasta (WRRF:n valvonta-alueella) sekä alikriittisestä miilusta (WRRF:n ulkopuolella). Tämänkään määrän ei ennusteta kasvavan lupakauden aikana. Osa varastoidusta materiaalista saatetaan ottaa tutkimuskäyttöön lupakauden aikana (esim. grafiittia termisten neutronikenttien aikaansaamiseen). Edellä esitettyyn viitaten FiR 1 -reaktorin käyttölupaan haetaan liitettäväksi seuraavat ydinmateriaalimäärät: - FiR 1 -reaktorin polttoainetta sekä käyttöön liittyviä fissiokammioita 54 kg uraania (2,2 efektiivistä kilogrammaa), - Muita kuin reaktorin käyttöön liittyviä ydinaineita enintään 0,8 efektiivistä kilogrammaa, sisältäen miilu-uraanin, uraanistandardit, tutkimuksissa käytettävät näytteet sekä mahdollisesti hankittavat fissiokammiot, - reaktoriluokan grafiittia enintään kg, - raskasta vettä enintään 200 kg, - reaktorin säätösauvat nostokoneistoineen sekä näiden varakappaleet, - reaktorin neutronimittauskanavat varaosineen. Edellisen kohdan ydinainemäärät kuvaavat myös käytettyjen eli säteilytettyjen ydinaineiden enimmäismääriä; käytettyjä polttoainesauvoja olisi enintään 200 kpl. Reaktorin käytöstä syntyvän ydinjätteen, laitosjätteen, enimmäismääräksi arvioidaan 10 m 3. Reaktorin käytöstäpoistosta syntyvän ydinjätteen, purkujätteen, määräksi arvioidaan 26 tonnia. Ydinjätehuoltosuunnitelman yksityiskohtaisempi yhteenveto on esitetty liitteessä 8.

15 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS TEKNISISTÄ TOMINTAPERIAATTEISTA JA RATKAISUISTA SEKÄ MUISTA JÄRJESTELYISTÄ, JOILLA TURVALLISUUS ON VARMENNETTU Yleistä FiR 1 reaktorin turvallisuustekijät FiR 1 -reaktorin turvallisuus on ennakoivaa turvallisuutta, jolla pyritään estämään toiminta-arvojen ylittyminen ja varautumaan odottamattomiin tilanteisiin siten, että niiden kielteiset seurausvaikutukset voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi. FiR 1 -reaktorin turvallisuusselosteessa kuvataan yksityiskohtaisesti teknisiä ratkaisuja ja turvallisuustekijöitä, johtosäännössä organisaatiota ja johtamiskäytäntöjä, FiR 1 -käyttökäsikirjassa ja säteilysuojelukäsikirjassa tehtäviä ja menettelytapoja, joilla varmistetaan, että reaktoria käytetään ohjeiden mukaisesti ja turvallisesti. Turvaohjesääntö ja turvasuunnitelma käsittävät ohjeet ja menettelytavat, joilla pyritään estämään reaktorin tahallinen vahingoittaminen ja ydinaineiden oikeudeton haltuunotto. Valmiussuunnitelma kattaa toimintaohjeet sellaisten odottamattomien tapausten varalle, joissa reaktorista voi aiheutua haittaa tai vaaraa henkilöstölle, väestölle tai ympäristölle. Ydinmateriaalien valvontakäsikirja sisältää ne kirjanpito- ja valvontatoimet, jotka ovat tarpeen luvanhaltijan ydinmateriaalien valvontavelvoitteen täyttämisessä. Laadunvarmistusohjelmalla varmistetaan, että toiminta tapahtuu voimassa olevien määräysten ja annettujen ohjeiden mukaisesti ja että mahdolliset virheelliset toimintamenettelyt havaitaan sekä tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Tällä liitteellä esitetään pääkohdat FiR 1 -reaktorin turvallisuustekijöistä. FiR 1, avoin tankki -tyyppinen TRIGA Mark II -tutkimusreaktori on lämpöteholtaan tällä hetkellä 250 kw. Sen keskeisiä turvallisuustekijöitä voidaan kuvata seuraavasti: Käynnissä oleva reaktori voidaan aina saattaa turvallisempaan tilaan aiheuttamalla pikasulku. Sammutettu reaktori ei vaadi aktiivista jäähdytystä. Reaktorialtaan veden lämpötila on aina alle 50 C. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

16 Liite 4 2 (2) Uraani-zirkoniumhydridipolttoaineella saavutetaan itseisarvoltaan suuri, nopea, negatiivinen reaktiivisuuden lämpötilakerroin. Tämä merkitsee suoraa, polttoaineeseen sisältyvää itsesäätömekanismia. Polttoaineen lämpötilan kohotessa reaktorin teho pienenee mainitun lämpötilakertoimen perusteella välittömästi. Seurauksena on, että reaktori pysyy aina turvallisella toiminta-alueella instrumenttien ja turvalaitteiden toiminnasta riippumatta. Tätä itsesäätöominaisuutta käytetään hyväksi FiR 1 -reaktorin pulssikäytössä. Siinä paineilmatoimisella säätösauvalla aiheutetaan nopea reaktiivisuusinjektio. Tuloksena on tehon nousu äkillisesti tuhatkertaiseksi normaaliin jatkuvaan tehoon verrattuna, mutta lämpötilan nousu sammuttaa reaktorin saman tien ilman instrumentoinnin tai turvalaitteiden myötävaikutusta. Polttoaineen lämpötila pysyy aina niin matalana, että polttoainematriisi pystyy sitomaan fissiotuotteet erittäin hyvin. Vain polttoaineen ja suojakuoren välisessä kaasuraossa olevat kaasumaiset fissiotuotteet voivat vapautua polttoainesauvan suojakuoren vaurioituessa. Vapautuvien fissiotuotteiden osuus koko fissiotuotemäärästä on 1, Kriittistä polttoaineen lämpötilaa (lämpötilaa, jossa vapautuvien fissiotuotteiden osuus alkaa kasvaa) ei saavuteta, vaikka altaan vesi poistuisi. Reaktorin pikasulkujärjestelmä on toteutettu fail-safe -periaatteella. Reaktorin ollessa käynnissä säätösauvat riippuvat sähkömagneettien varassa. Sähkökatkos tai pikasulkusignaali (= pitomagneettien virtapiirin katkeaminen) katkaisee virran sähkömagneeteista, jolloin säätösauvat putoavat painovoiman vaikutuksesta sydämeen ja sammuttavat reaktorin. Reaktorin ylätasolla on reaktorialtaan ja säteilytettyjen näytteiden käsittelytilat kattava erillisilmastoitu huonetila. Tähän huonetilaan on järjestetty poistoilman virtausta säätämällä reaktorihallin syvin alipaine, jolloin reaktorialtaassa tai näytteiden käsittelyssä mahdollisesti syntyvät kaasutai aerosoliaktiivisuudet eivät pääse leviämään muualle reaktorirakennukseen. Lupakauden aikana voidaan reaktorin toimintaa tehostaa lisäpolttoaineella ja sydämen latauksen muutoksella, mahdollisesti samalla kokonaistehoa nostaen. Tämä tapahtuisi Säteilyturvakeskuksen erillisellä päätöksellä turvallisuusteknisiä käyttöehtoja muuttamalla. Tämä ei kuitenkaan muuttaisi edellä esitettyjä turvallisuusperusteita.

17 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) SELVITYS NOUDATETUISTA TURVALLISUUSPERIAATTEISTA JA ARVIO PERIAATTEIDEN TOTEUTUMISESTA FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttöä kansainvälisesti ohjaavat turvallisuusperiaatteet on kirjattu yleistasolla IAEA:n julkaisuun Code of Conduct on the Safety of Research Reactors, (IAEA 2006) sekä yksityiskohtaisemmin IAEA:n julkaisuun Safety of Research Reactors, Safety Requirements No. NS-R-4 (2005), Kansallisesti toimintaa ohjaavat ydinenergialaki sekä soveltuvin osin valtioneuvoston asetukset ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta, ydinenergian käytön turvajärjestelyistä, ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä sekä samoin soveltuvin osin Säteilyturvakeskuksen antamat YVL-ohjeet. Edellä mainitulta pohjalta Säteilyturvakeskus valvoo ja ohjaa FiR 1 -tutkimusreaktorin toimintaa Seuraavassa tarkastellaan edellä mainitun IAEA:n julkaisun lähinnä reaktorin käyttöön liittyviä kohtia. Käyttöorganisaatio ja johtosuhteet on määritelty johtosäännössä. Reaktorin käyttöön liittyvä vastuukaavio on selkeä ja reaktorin käyttöhenkilöstö tuntee sen hyvin. Koulutus ja pätevöittäminen on määritelty FiR 1 -reaktorin käyttökäsikirjassa. Reaktorin käyttöhenkilöstö osallistuu vuosittaisiin koulutustilaisuuksiin. Säteilyturvakeskus myöntää reaktorin esimiesten ja ohjaajien lupakirjat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Edellytyksenä on hyväksyttävästi suoritettu kuulustelu. Käytäntö on osoittautunut riittäväksi. Kun jokin uusi järjestelmä on otettu käyttöön, käyttöhenkilökunnalle on järjestetty erityiskoulutus. Reaktorin käyttö, huolto ja määräaikaistarkastukset suoritetaan kirjallisten ohjeiden mukaisesti ja kaikista työvaiheista tehdään ohjeiden mukaiset merkinnät päiväkirjaan tai pöytäkirjaan. Reaktorin käyttö tapahtuu sen turvallisuusteknisten käyttöehtojen puitteissa. Vuosittaiset yhteenvetotiedot raportoidaan Säteilyturvakeskukselle reaktorin käyttötilastoissa tai vuositarkastuskertomuksessa. Käytäntö on vakiintunut ja toimii hyvin. Laadunvarmistusohjelma otettiin käyttöön edellisen lupakauden alussa. Laadunvarmistuskriteerit täyttäviä menettelyjä (esim. polttoainehuolto) on toki käytetty reaktorin koko käyttöhistorian ajan. Laadunvarmistusjärjestelmää on kehitetty osana VTT:n ISO9001-sertifioitua laatujärjestelmää. Säteilysuojelun periaatteet ja tehtävät on kirjattu Säteilysuojelukäsikirjaan. Säteilysuojelutoiminta on vakiintunut hyvin toimivalle tasolle sekä säännönmukaisten tehtävien että äkillisten tilanteiden osalta. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

18 Liite 5 2 (2) Valmiusjärjestelyt on kuvattu FiR 1 -reaktorin valmius- ja palosuojelusuunnitelmassa. Suunnitelman mukaiset valmiusjärjestelyt ovat riittävät ja niiden toimivuutta on testattu yhdessä pelastusviranomaisten kanssa järjestetyissä harjoituksissa. Turvajärjestelyt on kuvattu FiR 1 -reaktorin turvaohjesäännössä ja turvasuunnitelmassa, jotka ovat STUK:n hyväksymiä (julkisuuslain 7 mukaan salaisia). Turvajärjestelyihin kuuluvia teknillisiä ja rakenteellisia parannuksia on tehty varsinkin korjaus- ja muutostöiden yhteydessä, myös vuonna 1997 valmistuneen reaktorirakennuksen peruskorjaus- ja muutostyön yhteydessä. Turvajärjestelyjä kehitetään edelleen yhdessä Säteilyturvakeskuksen ja poliisiviranomaisten kanssa. Ydinmateriaalivalvonta toteutetaan FiR 1:n ydinmateriaalien valvontakäsikirjan mukaisesti. Käsikirja sisältää ne kirjanpito- ja valvontatoimet, jotka ovat tarpeen luvanhaltijan ydinmateriaalien valvontavelvoitteen täyttämisessä. Valvontaan osallistuu sekä kansallisia (STUK) että kansainvälisiä viranomaisia (Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja EU:n komission alainen safeguards-direktoraatti Euratom). Reaktorin teknisen ikääntymisen hallintaa varten on kehitetty ohjeistus ja toimintasuunnitelma.

19 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (3) SELVITYS TOIMENPITEISTÄ YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖRASITUKSEN RAJOITTAMISEKSI Yleistä FiR 1 -tutkimusreaktori sijaitsee Espoon Otaniemen kampusalueella, Laajalahteen lounaasta työntyvällä niemellä. Otaniemen luoteispuolella oleva Laajalahden osa on Natura-ohjelmaan kuuluvaa luonnonsuojelualuetta, joka tunnetaan erityisesti lintualueena. Reaktorin tuottama lämpö johdetaan laboratoriorakennuksen katolla olevien jäähdytystornien avulla ulkoilmaan. Reaktorin terminen teho on tällä hetkellä 250 kw ja nykyisellä käyttöohjelmalla se tuottaa vuodessa lämpöä noin 100 MWh. Tällä lämpökuormalla ei ole edes paikallisesti havaittavia vaikutuksia. Ydinenergialain 7 c ( /342) mukaisesti ydinenergian käytöstä aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä on rajoitettava säteilylain (592/1991) 2 :n 2 kohdassa säädettyä periaatetta noudattaen eli toiminta on oltava siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate). Ydinlaitoksen käytöstä väestön yksilölle aiheutuva säteilyaltistuksen enimmäisarvo on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi säteilyn käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset kuvataan STohjeissa ja ydinenergian käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset YVLohjeissa. VTT noudattaa luvan myöntävän viranomainen edellyttämiä päästörajoja. Reaktorin käytöstä ja laboratoriorakennuksessa tapahtuvasta säteilytoiminnasta tehtäviin radioaktiivisten aineiden päästöihin sovelletaan vuotuisen annossitouman raja-arvoa, joka on YVL-ohjeen 7.1 Ydinvoimalaitoksen ympäristön säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen mukaisesti väestön yksilön vuotuisen annossitouman raja-arvo 0,1 msv. Reaktorin normaalikäytöstä aiheutuvat radioaktiivisten aineiden päästöt rajoittuvat lähinnä kaasumaiseen aktiivisuuteen ja ovat pieniä. Sekä poistoilman että viemäröinnin kautta päästetyt aktiivisuudet ja arviot niiden aiheuttamista suurimmista säteilyannoksista sisältyvät vuosikertomuksessa raportoitaviin tietoihin. Poistoilmastoinnin radioaktiivisten aineiden päästöjen ympäristövaikutukset Reaktorin normaalikäytön aikana ainoa radioaktiivisten aineiden päästö on kaasumainen 41 Ar (puoliintumisaika 1,83 tuntia). Säteilyturvakeskus on vahvistanut sille ohjepäästörajaksi 3,7 TBq vuodessa, joka aiheuttaisi enintään VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

20 Liite 6 2 (3) kymmenesosan ohjeannosrajaksi määrätyn 0,1 msv:n annoksesta eniten altistetun ryhmän yksilölle reaktorirakennuksen ulkopuolella. Viemäröinnin radioaktiivisten aineiden päästöjen ympäristövaikutukset Kaikki radioaktiivisten jätevesien päästöt toimitiloista suoritetaan radioaktiivisten jätevesien vanhennussäiliöiden kautta. Vanhennussäiliöitä on kaksi sekä laboratoriorakennuksessa että reaktorihallissa. Reaktorihallissa toiminta on muotoutunut sellaiseksi, että radioaktiivisia jätevesiä syntyy äärimmäisen vähän. Aktiivisuusmittauksilla todetaan ettei ST-ohjeen 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt mukaisia rajoituksia ylitetä. Lyhytikäisten nuklidien pitoisuuksia vähennetään vanhentamalla. Kun vedet on todettu puhtaiksi eli rajaarvot alittaviksi ne lasketaan hyväksyntämenettelyn jälkeen laboratorion puolella viemäriverkostoon ja reaktorin puolella sadevesikaivoon. Radioaktiivisista jätteistä ja ydinjätteistä aiheutuvat ympäristövaikutukset Reaktoriin liittyvästä tutkimustoiminnasta peräisin oleva säteilevä jäte määritellään radioaktiiviseksi jätteeksi. Radioaktiivisen jätteen käsittelyssä ja valvonnasta vapauttamisessa noudatetaan ST-ohjeen 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt määräyksiä. Radioaktiiviset liuokset ja muut toiminnassa syntyvät nestemäiset radioaktiiviset jätteet kerätään astioihin ja kiinteytetään mahdollisuuksien mukaan. Reaktorin käytöstä peräisin oleva säteilevä jäte määritellään ydinjätteeksi. Ydinjätettä on näin ollen esimerkiksi aktivoituneet reaktorikomponentit, reaktorin ionivaihtohartsit, aktivoitunut säteilysuojabetoni ja reaktorigrafiitti, sekä käytetty reaktoripolttoaine ja käytetyt fissiokammiot. Näistä käytetty polttoaine ja käytetyt fissiokammiot ovat lisäksi ydinmateriaalivalvonnan alaista materiaalia. Ydinmateriaalivalvonnan alainen jäte säilytetään reaktorihallin säilytystiloissa ja muu säteilevä jäte laboratoriorakennuksen puolella radioaktiivisten jätteiden säilytystiloissa. Jätteiden säilytystilat on niin hyvin suojattu, ettei seinien läpi vuotava säteily nosta merkittävästi ympäristön säteilyrasitusta luonnon taustasäteilyyn nähden. Ydinjätteiden valvonnasta vapauttamisessa noudatetaan YVL-ohjeen 8.2 Ydinjätteiden ja käytöstä poistettujen ydinlaitosten vapauttaminen valvonnasta määräyksiä. Ydinjätteiden vapauttaminen valvonnasta tapahtuu Säteilyturvakeskuksen antamalla luvalla ja valvonnassa. YVL-ohjeen 8.2 mukaisesti valvonnasta vapautetut ydinjätteet eivät saa aiheuttaa yli 0,01 msv:n säteilyaltistusta eniten altistuvan ryhmän yksilölle. Reaktorin suoran säteilyn vaikutus lähiulkoalueella Reaktorin toiminta 250 kw:n teholla aiheuttaa alle 0,1 µsv/h nousun taustasäteilytasoon seinän vieressä reaktorihallin ulkopuolella, kun ainoastaan BNCT-säteilykeila on käytössä. Mikäli käytetään muiden suihkuputkien säteilykeiloja tai jonkun muun toiminnan tähden säteilytaso reaktorihallin ulkopuolella kohoaa, säteilyannosnopeus rajoitetaan lisäsuojauksella tasolle, josta

21 Liite 6 3 (3) Toimenpiteet ympäristöhaittojen vähentämiseksi aiheutuu enintään 0,1 msv:n säteilyannos eniten altistuvan ryhmän yksilölle yhden vuoden aikana. Käytännön toimenpiteinä radioaktiivisten päästöjen minimoimiseksi mainittakoon poistoilmasuodattimien kunnon valvonta, radioaktiivisten jätevesien vanhentaminen ja puhdistaminen ja viimekädessä toiminnan rajoittaminen. Radioaktiivisesta argonkaasusta aiheutuvan säteilyrasituksen alentamiseksi reaktorisydämen alueella olevat ilmatäytteiset tilat on suljettu silloin, kun niitä ei käytetä. Argontuuletuksen päästön aktiivisuusmäärää valvotaan päätyikkunalliseen geigerputkeen perustuvan argonlaskurin avulla. Tämän ohella valvontaa suoritetaan meteorologisten mittareiden avulla (tuulen nopeus ja suunta). Jätevesistä aiheutuvien ympäristöhaittojen minimoimiseksi radioaktiiviset jäteliuokset kerätään astioihin ja niiden sisältämät aktiivisuudet pyritään saattamaan kiinteään olomuotoon. Radioaktiivisten liuosten kaataminen viemäreihin on kielletty. Lyhytikäiset radioaktiiviset huuhtelu- ja pesuvedet kerätään vanhennussäiliöihin, joissa ne tarpeen tullen joko vanhennetaan tai puhdistetaan. Ennen päästöä suoritetaan jäteveden radionuklidianalyysi ja -pitoisuusmääritys, joiden perusteella lasketaan kokonaispäästön aktiivisuusmäärä. Säteilyn käytön vastaava johtaja hyväksyy päästön. Radionuklidien määrät poistoilmassa ja jätevesissä Säteilyvaikutukset onnettomuustilanteessa Reaktorin argonpäästö kasvaa suoraan verrannollisena kehitettyyn energiaan. Täydellä 250 kw:n teholla toimittaessa argonpäästönopeus on saatujen käyttökokemusten perusteella ollut tyypillisesti luokkaa 0,25 MBq/s. Kahdentoista viime vuoden keskiarvo argonpäästömääristä on 0,34 TBq/v, mikä on 10% Säteilyturvakeskuksen FiR 1:lle vahvistamasta ohjepäästörajasta. Tästä päästöstä aiheutuvaksi arvioitu suurin säteilyannos ulkopuolisille on 0,9 µsv/v. Laboratorion jätevesien aiheuttama ympäristön säteilykuormitus on tarkkailujakson aikana keskimäärin ollut 0,08 µsv/v eli noin kymmenesosa poistoilmastoinnin aiheuttamasta säteilykuormituksesta. Tämä laboratorion aiheuttama säteilykuormitus on aiheutunut muusta säteilytutkimuksesta kuin reaktorin toiminnasta. Toiminnan luonteesta johtuen ei vuoden 1993 jälkeen ole tarvinnut suorittaa ainuttakaan radioaktiivisten jätevesien päästöä reaktorihallin jätevesien vanhennussäiliöiden kautta. Reaktorin valmiussuunnitelmassa kuvatussa vakavassa onnettomuustapauksessa lähiympäristössä yksilön säteilyannos jää alle 20 msv eikä onnettomuus aiheuta tarvetta lähialueenkaan evakuointiin.

22 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (3) SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA JA YDINLAITOKSEN KÄYTTÖORGANISAATIOSTA Käytettävissä oleva asiantuntemus Selvitys käyttöorganisaatiosta VTT on ydintekniikan alalla Suomen johtava tutkimuslaitos ja VTT:n asiantuntemus kattaa ydintekniikan kaikki tärkeimmät osa-alueet kuten reaktorifysiikan, reaktorimateriaalit, reaktori-instrumentoinnin ja -säädön, turvallisuusanalyysin, luotettavuustekniikan, säteilysuojelun ja ydinjätehuollon. FiR 1 -reaktorin käyttöorganisaatiossa on 14 henkilöä. Käyttöorganisaatio tukeutuu VTT:n ydinenergia-osaamiskeskukseen, joskin siihen kuuluu henkilöitä myös energiatuotannon materiaalitutkimuksesta. VTT:n sisäisessä talousohjauksessa reaktori on kirjattu tutkimusympäristöksi, joka on budjetoitu tutkimus ja kehitystoiminnon Energia ja metsäteollisuusklusteriin. Tutkimusympäristön ylläpidon vaatima henkilöstö hankitaan edellä mainituista osaamiskeskuksista ja laajemmaltikin VTT:ltä. FiR 1 -reaktorin käytöstä on kokemusta jo vuodesta Tähänastiseen käyttöön on sisältynyt vaativia hankkeita, tehonkorotus vuonna 1967, instrumentoinnin uudistaminen vuonna 1982 sekä reaktorirakennuksen peruskunnostus vuonna Reaktorirakennuksen peruskunnostukseen sisältyi rakennuksen ilmastoinnin sekä reaktorin jäähdytyspiirin uusiminen. Hankkeet on toteutettu tiiviissä vuorovaikutuksessa viranomaisten kanssa. VTT:n hallinnollinen organisaatiokaavio FiR 1 -reaktorin kannalta on esitetty kuvassa 1. Virastoa johtaa pääjohtaja. Tutkimus ja kehitys -toimintoa johtaa toimialajohtaja ja se on organisoitu osaamisklustereiksi, joita johtavat teknologiajohtajat. Osaamisklusterit ovat: Bio- ja prosessitekniikka Energia ja metsäteollisuus ICT Materiaalit ja rakennettu ympäristö Mikroteknologiat ja anturit Teolliset järjestelmät Ydinenergia-osaamiskeskus on osa Energia ja metsäteollisuus -klusteria, energiatekniikan laitemateriaalit osaamiskeskus on osa Materiaalit ja rakennettu ympäristö -klusteria. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

23 Liite 7 2 (3) Kuva 1. VTT:n organisaatio. FiR 1 -tutkimusreaktorista vastaava organisaatio on osa Tutkimus ja kehitys -toimintoa. Reaktorin käyttöorganisaatiokaavio on esitetty kuvassa 2. Kaavion mukaisten tehtävien miehitys on selvityksen laatimisajankohtana seuraava: Vastuullinen johtaja Seppo Vuori Vastuullisen johtajan varamies 1 Laatuvastaava 1 Käyttöpäällikkö 1 Käyttöpäällikön varamies 1 Säteilysuojelupäällikkö 1 Säteilysuojelupäällikön varamies 1 BNCT-päällikkö 1 BNCT-päällikkö, varamies 1 Lisensioidut esimiehet 4 Lisensioidut ohjaajat 5 Säteilysuojeluassistentit 1 Lisäksi reaktorin hallinnossa on vastaavat henkilöt turvajärjestelyille, valmiusjärjestelyille sekä ydinmateriaalivalvonnalle. Säteilyturvakeskus valvoo organisaatiota, kelpoisuutta ja toimintaa. STUK hyväksyy vastuullisen johtajan, turva-, valmius- ja ydinmateriaalivalvonnasta huolehtivat mahdollisine varamiehineen sekä reaktorin esimiehet ja ohjaajat.

24 Liite 7 3 (3) Vastuullinen johtaja 1+v Käyttöpäällikkö 1+v Säteilysuojelupäällikkö 1+v Laatuvastaava 1 BNCT-päällikkö 1+v PYSYVÄISORGANISAATIO Lisensioidut esimiehet Lisensioidut ohjaajat v=varamies BNCT-hoidossa Päivystävä esimies 1 Säteilysuojelupäivystäjä 1 BNCT-operaattori 1 PÄIVYSTYSORGANISAATIO Päivystävä ohjaaja 1 Kuva 2. FiR 1 -reaktorin käyttöorganisaatio.

25 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (2) SELVITYS HAKIJAN SUUNNITELMISTA JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA MENETELMISTÄ YDINJÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI MUKAAN LUETTUNA YDINLAITOKSEN PURKAMINEN JA YDINJÄTTEEN LOPPUSIJOITUS SEKÄ SELVITYS YDINJÄTEHUOLLON AIKATAULUSTA JA ARVIOIDUISTA KUSTANNUKSISTA Lähtökohdat Käytetty polttoaine Käytön aikana syntyvät jätteet eli laitosjätteet Käytöstäpoisto- eli purkujätteet FiR 1 -reaktorin ydinjätehuollon suunnitelmat perustuvat reaktorin jäljellä olevasta käyttöajasta riippumattomiin ydinjätemäärien enimmäisarvioihin. Vaikka reaktorin käyttöaika jäisi lyhyeksi, se ei mainittavasti pienentäisi ydinjätemääriä ja kustannuksia. FiR 1 -reaktorin kesäkuussa 2010 lakisääteisesti työ- ja elinkeinoministeriölle toimitetussa ydinjätehuoltosuunnitelmassa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti käytöstäpoiston aikataulua ja kustannuksia. Seuraava kokonaisuudessaan uusittu ydinjätehuoltosuunnitelma toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriölle erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti noin viiden vuoden kuluttua. Käytetty polttoaine varastoidaan käytön aikana reaktorirakennuksessa. Kun reaktori aikanaan pysyvästi poistetaan käytöstä, käytetty polttoaine välivarastoidaan reaktorirakennuksen tiloissa, kunnes se voidaan toimittaa ydinvoimayhtiöiden käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon. Käytetyn polttoaineen huoltosuunnitelmat perustuvat Posiva Oy:n ja VTT:n välillä tehtyyn periaatesopimukseen. Tälle perusvaihtoehdolle rinnakkaisena ratkaisuna voidaan käyttää hyväksi palautusmahdollisuutta Yhdysvaltoihin US Department of Energy (DOE) kanssa sovittuun vaihtoehtoon perustuen. Nykyisen USA:n lainsäädännön mukaan käyttöä saa jatkaa toukokuuhun 2016 asti ja polttoaine on palautettava Yhdysvaltoihin kolmen vuoden sisällä. Tyypillisiä laitosjätteitä ovat reaktoriveden puhtauden ylläpitämiseen tarvittavat ionivaihtohartsit ja suodatinpatruunat sekä reaktorista poistetut aktivoituneet reaktorikomponentit. Se osa laitosjätteestä, joka edellyttää loppusijoitusta, voidaan varastoida käytön aikana laitoksen tiloissa ennen loppusijoitusta purkujätteen kanssa. Muu laitosjäte vanhennetaan, vapautetaan valvonnasta ja hävitetään. Käytönaikaisen laitosjätteen enimmäismääräksi arvioidaan 10 m 3. Reaktorin sydämen ja tankin pääasiallinen materiaali on alumiini, jonka käsittely purkutilanteessa ei tuota ongelmia alumiinin kohtuullisen aktiivisuuden takia. Reaktorin betoninen säteilysuoja on pääosin inaktiivista ainetta, vain sydäntä lähinnä olevat betonialueet ovat lievästi aktiivisia. Purkujätteen mää- VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

26 Liite 8 2 (2) Aikataulu ja kustannukset räksi arvioidaan 26 tonnia ja suojapakkauksiin pakatun jätteen ulkotilavuudeksi 76 m 3. Fortum on valmistellut yhteistyössä VTT:n kanssa suunnitelmaa tutkimusreaktorin purku- ja laitosjätteiden loppusijoittamisesta Loviisan ydinvoimalaitoksen voimalaitos- ja purkujätteiden luolastoon. Kun reaktori aikanaan poistetaan pysyvästi käytöstä, reaktori purettaneen 2-4 vuoden kuluessa reaktorin lopullisesta sammutuksesta. Itse purkutyön arvioidaan kestävän hieman alle 2 vuotta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus voidaan hoitaa, kun Posiva Oy:n loppusijoituslaitos aloittaa toimintansa Olkiluodossa eli suunnitelman mukaan vuodesta 2020 lähtien. Ydinjätehuollon nykyinen, kolmen vuoden välein tarkistettava kustannusarvio on 6,12 milj. euroa, josta noin 46 % on varattu käytetyn polttoaineen huoltoon. Kustannusarvion mukainen summa on rahastoitu valtion ydinjätehuoltorahastoon.

27 FiR 1 -tutkimusreaktorin Dno 672/071/2010 käyttölupahakemus LIITE (3) SELVITYS HAKIJAN RAHOITUSASEMASTA, YDINLAITOKSEN RAHOITUS- SUUNNITELMA SEKÄ YDINLAITOKSEN TUOTANNOLLINEN SUUNNITELMA VTT:n rahoitusasemasta FiR 1 -tutkimusreaktorin rahoitus VTT on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto, jonka toimintamenoista noin kolmasosa katetaan valtion tulo- ja menoarviossa osoitettavalla nettomäärärahalla. Määräraha on vuodelle ,2 miljoonaa euroa. Kolmasosa VTT:n kokonaisrahoituksesta tulee julkisten kansallisten ja kansainvälisten kilpailtujen tutkimusrahoituskanavien kautta. Viimeinen kolmasosa rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta ja ulkomaisilta asiakkailta tulevista toimeksiannoista. VTT:n toimintamenomäärärahan valmistelee työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto, joka on myös VTT:n tulosohjausyksikkö. Valtion talousarviossa on vuodesta 2008 lähtien ollut lausuma, jonka mukaan VTT:n toimintamenomäärärahaa saa käyttää myös ydinenergialain (990/ 1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta. Valtionvarainministeriön budjettiosasto on lausunnossaan kauppa- ja teollisuusministeriölle katsonut, että VTT valtion laitoksena hoitaa valtion puolesta osana valtiota valtioneuvoston antamaa tehtävää käyttää hallussaan olevaa FiR 1 -tutkimusreaktoria ja käyttöluvan haltijana on myös jätehuoltovelvollinen, jolloin sen on myös huolehdittava jätteiden käsittelystä ja kustannuksista. Samassa lausunnossa valtiovarainministeriö toteaa, että valtio on vastuunkantaja myös siinä tapauksessa, että tulevaisuudessa jouduttaisiin rahastoimaan lisää pääomia ydinjätehuoltorahastoon jätehuoltoa varten. Valtio vastaa myös siitä, että reaktorin käytöstä poisto hoidetaan asianmukaisesti. Yksityiskohtaiset käytännön ratkaisut em. rahoituksen suhteen voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun asia on ajankohtainen. Vuoden 2010 alusta VTT:n sisäisessä talousohjauksessa reaktori on kirjattu tutkimusympäristöksi, joka on budjetoitu tutkimus ja kehitystoiminnon energia ja metsäteollisuus-klusteriin. Tutkimusympäristön ylläpitoa rahoitetaan sen palvelutuotannon projekteilta veloitettavilla kustannussiirroilla. Lisäksi reaktorin ylläpito on saanut viime vuosina VTT:n budjetista projektirahoitusta toiminnan kehittämiseen ja mm. ydinjätehuollon suunnitteluun. VTT FiR 1 -reaktori Otakaari 3, Espoo PL 1000, VTT Puh Faksi Y-tunnus

28 Liite 9 2 (3) Sisäisen budjetoinnin vaihteluista huolimatta VTT on pystynyt huolehtimaan reaktorin ylläpidon vaatimasta resursoinnista. Noin neljäsosa ylläpitokustannuksista on katettu reaktorin palvelutuloilla. Tutkimusreaktorilla harjoitettavan toiminnan laatu ja laajuus FiR 1 -tutkimusreaktorin alkuhyödyke on neutronisäteily, jolla voidaan edelleen aikaansaada ydinreaktioita ja tuottaa radioaktiivisia isotooppeja. Pääasialliset käyttöalueet ovat sädehoito, tutkimus, opetus ja isotooppituotanto. Laajuudeltaan merkittävin toiminta seuraavan lupakauden aikana tulee olemaan boorineutronikaappaussädehoito (BNCT) ja siihen liittyvä tutkimus. Menetelmä on tällä hetkellä ainut mahdollisuus parantaa eräitä pahanlaatuisia kasvaimia, etenkin pään ja kaulan alueella. Menetelmällä hoidetaan myös aivokasvainpotilaita sekä jatkossa myös muita syöpiä. Hoitopalvelut tuottaa tarkoitusta varten perustettu VTT:n, HYKS Instituutin ja Sitran omistama Boneca Oy yhteistyössä HUS:n Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja VTT:n kanssa. Sädehoitoa varten reaktoriin on tehty BNCT-säteilytysasema ja reaktorirakennukseen on rakennettu uudet tilat tätä toimintaa varten. Hoitotoiminta on jo vakiintunutta ja yleisen sädehoidon laatuvalvonnan piirissä. Hoitosäteilytyksiä on annettu jo yli 250 kertaa. HUS on sitoutunut tilaamaan Bonecalta tarpeen mukaan 50 hoitoa vuodessa. Pään ja kaulan alueen syövissä saatujen hyvien hoitotulosten pohjalta Boneca suunnittelee vuosittaisten hoitomäärien kasvattamista useampikertaiseksi nykyiseen verrattuna. FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttö syöpähoitoihin tulee siis entisestään lisääntymään. Bonecan strategisen suunnitelman mukaan reaktori korvataan pitkällä tähtäimellä kiihdytinpohjaisella hoitosäteilytysasemalla, mutta tämän oletetaan voivan tapahtua aikaisintaan vuonna FiR 1 -reaktorilla on edelleen suuri merkitys ydintekniikan korkeakouluopetuksen tukena. Sillä suoritetaan mm. Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston reaktorifysiikan ja reaktoritekniikan oppilastöitä. Reaktorin käyttö ulkomaisten oppilaitosten ja kurssinjärjestäjien tarpeisiin on lisääntynyt viime vuosina. Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) ydintekniikan maisteriopetuksessa on hyödynnetty FiR 1 -reaktoria ja vastaavia järjestelyjä on suunniteltu Tarton yliopiston kanssa. Uppsalan yliopiston kurssit ruotsalaisten ydinvoimaloiden työntekijöille ovat ryhtyneet säännönmukaisesti käyttämään reaktoria. Reaktorilla on annettu käytännön opetusta myös ydintekniikan alan yritysten järjestämän kurssituksen yhteydessä. Suomeen rakennettavien uusien ydinvoimaloiden myötä vastaavaa henkilöstökoulutusta tultaneen järjestämään myös niiden henkilökunnalle. Syöpähoitojen ohella merkittävällä osalla reaktorin käyttöpäivistä tuotetaan lyhytikäisiä isotooppeja lähinnä teollisuuden merkkiainetutkimuksiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin. Neutroniaktivointianalyysiä käytetään nykyisin pääasiassa elektroniikka- ja kemianteollisuuden prosessianalyyseihin. Elekt-

29 Liite 9 3 (3) roniikkalaitteiden testaamiseen neutronisäteilyllä on ollut viime vuosina kasvava kysyntä. BNCT-hoitoaseman ja -toimintatilojen rakentamisen yhteydessä 1997 toteutettiin reaktorirakennuksen laaja peruskorjaus, joka käsitti mm. LVItekniikan, sähköasennusten, varavoimajärjestelmän, reaktorin lämmönvaihtimen ja sekundaarijäähdytyspiirin täydellisen uusimisen. Peruskorjauksen ja siihen liittyneiden järjestelmien uusimisten jälkeen reaktori on toiminut luotettavasti ja täyttänyt hyvin sille eri käyttötarkoituksista tulevat odotukset. Reaktorin mekaaniset tehonsäätöjärjestelmät on uusittu 2000-luvulla. Sähköinen tehonsäätö- ja turvallisuusjärjestelmä on 1980-luvulta. Sen luotettavuus on pysynyt hyvällä tasolla yksittäisten komponenttien vaihdolla. Tämän ansiosta reaktori on tekniikaltaan hyvässä kunnossa. Sekä näköpiirissä oleva käyttötarve että reaktorin teknillinen kunto puoltavat kumpikin sitä, että nyt haettavan käyttöluvan voimassaoloaika voi olla yli 10 vuotta.

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan

Lisätiedot

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY & VTT Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) 13 Autotallia koskevan vuokrasopimuksen jatkaminen (Roihuvuoren Autotallit Oy, tontti 43212/3) HEL 2011-008744 T 10 01 01 02 Päätös Lautakunta päätti jatkaa kaupungin

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2 12.03.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta

Liite 3. Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Liite 3 Kuvaus ICT Cityn tilajärjestelyistä ja vuokrasopimusten siirrosta Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä

Lisätiedot

FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston valmistelu

FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston valmistelu FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoiston valmistelu ATS seminaari, Säätytalo 19.11.2013 Olli Vilkamo, VTT 2 FiR 1 TRIGA Research Reactor Training, Research, Isotope Production 3 FiR 1 käytöstäpoiston aikataulu

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA

YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA 1 LUONNOS 2, 23.2.2011 OHJE YVL C.3 / XX.XX.2011 YDINLAITOKSEN RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 5 3 Säteilyaltistusta ja

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987. Ydinenergialaki

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987. Ydinenergialaki 1 of 22 07/12/2010 13:28 Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987 Ydinenergialaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1luku

Lisätiedot

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN RADIO- AKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA

YDINLAITOKSEN RADIO- AKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA OHJE YVL C.3 / 15.11.2013 YDINLAITOKSEN RADIO- AKTIIVISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMINEN JA VALVONTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Säteilyaltistusta ja päästöjä koskevat rajoitukset 4 3.1 Yleiset

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinrakennus käyntiosoite Gustaf Hällströmin katu 2a Pietari Kalmin katu 2 (Helsinki 56)

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET

YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 KULJETUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA VASTUUT 4 3.1 Yleiset vaarallisten aineiden kuljetussäännökset 4 3.2 Ydinenergian käyttöön liittyvät

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Uudet ST ohjeet ja päätökset Numero Aihe Julkaisupäivä ST 1.8 Säteilyn

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1.2 Vuokra-alue

Lisätiedot

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.7 Ohjeluonnos L4 31.5.2016 YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 YMPÄRISTÖN PERUSTILASELVITYS... 4 4 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA...

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Lappeenrannan Yritystila Oy (vuokranantaja) Kauppakatu 40 D, 3.krs 53100 Lappeenranta Y-tunnus: 0368899-8 Puh. 05-6161

Lappeenrannan Yritystila Oy (vuokranantaja) Kauppakatu 40 D, 3.krs 53100 Lappeenranta Y-tunnus: 0368899-8 Puh. 05-6161 1 VUOKRASOPIMUS Lappeenrannan Yritystila Oy (jäljempänä Yritystila) ja Vuokralainen ( jäljempänä Vuokralainen ) tekevät vuokrasopimuksen alla mainitusta kohteesta seuraavien ehtojen mukaisesti: 1. SOPIMUSOSAPUOLET:

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Ohje YVL D.2, Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (15.11.2013)

Ohje YVL D.2, Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (11) Ohje YVL D.2, Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL D.2 esitetään ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetusten kuljetusjärjestelyjä

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 187 / HUHTIKUU 2015 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2014 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 145 / HUHTIKUU 2012 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2011 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 (47) Ydinvoimalaitosten valvonta 0 22.1.2013 YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 Johdanto... 4 2 Soveltamisala... 5 3 Toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvät vaatimukset... 6 3.1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2 1 (23) 25.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2: SIJAINTIPAIKAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO... 2 2 SIJAINTIPAIKKAA JA SEN TURVALLISUUSPIIRTEITÄ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet 19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) Kiinteistölautakunta To/13 28.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 22/2013 1 (5) 13 Kaartinkaupungin tontin pitkäaikainen vuokraaminen Royal Ravintolat Oy:lle (Kaartinkaupunki, tontti 3052/30) HEL 2012-015034 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta

Lisätiedot

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta 12.11.2015 / MH SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI 1. Sopimuksen tarkoitus ja osapuolien vastuut Tällä sopimuksella

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Teollisuuden Voima Oyj Teollisuuden Voima Oyj Töölönkatu 4 00100 HELSINKI Puhelin (09) 61 801 Faksi (09) 6180 2570 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta

Lisätiedot

1. Vuokra-aika on kolmekymmentä (30) vuotta alkaen 1.5.2016 ja päättyen 30.4.2046.

1. Vuokra-aika on kolmekymmentä (30) vuotta alkaen 1.5.2016 ja päättyen 30.4.2046. Kaupunginhallitus 4.4.2016 Liite 1 121 VUOKRASOPIMUS Tällä vuokrasopimuksella vuokraa Mikkelin kaupunki (0165116-3), jota jäljempänä sanotaan kaupungiksi, kaupunginvaltuuston päätöksen /xx.xx.2016 nojalla

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TOIMINNAN SÄÄNNÖLLINEN RAPORTOINTI

YDINLAITOKSEN TOIMINNAN SÄÄNNÖLLINEN RAPORTOINTI OHJE YVL A.9, Luonnos 5 / 14.8.2014 YDINLAITOKSEN TOIMINNAN SÄÄNNÖLLINEN RAPORTOINTI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Toiminnan raportointi 4 3.1 Raporttien yleiset vaatimukset 4 3.2 Käyttöä koskevat raportit

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot