TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Neuvottelukunnista säädetään ydinenergialain (990/1987) 56 :ssä. Ydinenergialain 56 :n 2 momentin mukaan ydinenergian käytön turvallisuutta koskevien asioiden valmistavaa käsittelyä varten toimii Säteilyturvakeskuksen yhteydessä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta. Ydinenergialain 56 :n 4 momentin mukaan tarkemmat säännökset pykälässä tarkoitetuista neuvottelukunnista annetaan valtioneuvoston asetuksella. Ydinturvallisuusneuvottelukuntaa koskeva asetus on ollut voimassa vuodesta 1988 lähtien. Sitä on muutettu kerran asetuksella 583/1989 jaostoja koskevan säännöksen 5 a :n osalta, mutta muilta osin asetus on alkuperäinen. Nyt ehdotettu uusi asetus on tarpeen ydinturvallisuusneuvottelukunnan tehtävien ajan tasalle saattamiseksi, kokoonpanoa koskevien säännösten muuttamiseksi sekä koko asetuksen päivittämiseksi ajan tasalle. Ydinturvallisuusneuvottelukunta on toiminut yhtäjaksoisesti lähes kolmenkymmenen vuoden ajan, ja jatkossa toimisi edelleen perusteiltaan samantyyppisenä. Koska alkuperäinen asetus on vuodelta 1988, on nyt tehtävien muutosten yhteydessä tarpeen säätää kokonaan uusi valtioneuvoston asetus ydinturvallisuusneuvottelukunnasta. Asetuksella kumottaisiin ja korvattaisiin nykyisin voimassa oleva asetus ydinturvallisuusneuvottelukunnasta /164. Vaikutukset Asetuksella ei ole nykytilaan verrattuna erityisiä taloudellisia, ympäristöllisiä tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kysymys on voimassaolevien säännösten päivittämisestä ja ajantasaistamisesta.

2 2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Asetusehdotuksesta pyydettiin lausuntoja Säteilyturvakeskukselta, sosiaali- ja terveysministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sisäministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, Fennovoima Oy:ltä, Fortum Power and Heat Oy:ltä, Posiva Oy:ltä, Teollisuuden Voima Oy:ltä sekä teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. neuvottelukuntien kokoonpanoon sekä tehtäviin. Monet lausunnonantajat katsoivat, että ydinturvallisuusneuvottelukunnan tehtävien ei tulisi rajoittua ainoastaan lausuntojen antamiseen. Lisäksi osa lausunnonantajista on katsonut säännösten, määräysten ja ohjeiden käsittelyn ja arvioinnin tärkeäksi neuvottelukunnan tehtäväksi. Lausunnoissa kiinnitettiin lisäksi huomiota eräisiin yksityiskohtiin. Lausunnonantajien kommentit on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon asetusehdotuksessa. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Ydinturvallisuusneuvottelukunta 2 Tehtävät Pykälässä todettaisiin ydinenergialain (990/1987) 56 :n 2 momentissa säädetyn ydinturvallisuusneuvottelukunnan toiminnan järjestämisestä ydinenergialain 56 :n 4 momentissa säädetyn asetuksenantovaltuuden mukaisesti. Pykälässä säädettäisiin ydinturvallisuusneuvottelukunnan tehtävistä. Ydinturvallisuusneuvottelukunta toimisi ydinturvallisuusalan riippumattomana toimielimenä, joka käsittelee ydinturvallisuuteen liittyviä asioita sekä seuraa niiden kehitystä. Pykälässä ehdotetaan neuvottelukunnalle nykyistä asetusta vastaavasti mahdollisuutta antaa lausuntoja ydinenergian käytön turvallisuuteen liittyvistä keskeisistä asioista. Ydinenergian käytön turvallisuudella tarkoitetaan kaikkia sellaisia seikkoja, joilla voi olla vaikutusta ydinturvallisuuteen. Ydinturvallisuusneuvottelukunta voisi lausunto-oikeuden kautta tarkastella ja arvioida keskeisiä ydinenergia-alan lupahakemuksia sekä sellaisia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita jotka koskevat ydinenergian käytön turvallisuutta. Samoin ydinturvallisuusneuvottelukunta voisi antaa lausuntoja muista asioista, jotka ovat ydinenergian käytön turvallisuuden valvonnan kannalta merkittäviä. Pykälässä lausuntojen antamista ei olisi rajoitettu lakisääteisiin lausuntoihin eikä pyynnöstä annettaviin, joten neuvottelukunta voisi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan. Asetuksen 2 :n ensimmäisen kohdan mukaan neuvottelukunta voisi antaa lausuntoja ydinlaitosten rakentamista ja käyttöä koskevista lupahakemuksista sekä muista merkittävistä ydinenergian käyttöä koskevista hakemuksista. Ydinenergian käytön turvallisuuden kannalta esimerkiksi periaatepäätöstä koskeva hakemus on sellainen ydinener-

3 3 3 Kokoonpano gian käyttöä koskeva hakemus, josta neuvottelukunta voisi antaa lausuntoja, vaikka sitä ei ole erikseen säännöksessä mainittu. Nykyisen asetuksen (164/1988) 2 :n 5) kohdassa on sanamuoto käsitellä ja arvioida [--] turvallisuutta koskevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Kyseisen sanamuodon ero lausunnon antamiseen on kuitenkin epäselvä. Tehtävien selkeyttämiseksi asetusehdotuksen 2 :n 2) kohdassa säädettäisiin oikeudesta antaa lausuntoja turvallisuutta koskevista säännöksistä, määräyksistä ja ohjeista. Säännösten, määräysten ja ohjeiden käsittely ja arviointi lausuntoa antamatta eivät kuitenkaan kuuluisi neuvottelukunnan tehtäviin. Lausunnonantomahdollisuus turvaa ydinturvallisuusneuvottelukunnalle mahdollisuuden vaikuttaa ajankohtaisiin ydinturvallisuutta koskeviin säädöshankkeisiin. Lausuntojen antamisen lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä olisi seurata ydinenergian käytön turvallisuuden kehitystä sekä tutkimusta. Tavoitteena olisi ennakoivasti tunnistaa niitä tarpeita, joita alan tutkimuksessa sekä tulevaisuuden käytännöissä tulee olemaan. Seurannan lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä olisi edistää turvallisuutta koskevaa kotimaista yhteistyötä, ja neuvottelukunnan puitteissa olisi mahdollisuus käydä keskustelua kaikista ydinenergian käyttöön ja käytön turvallisuuteen liittyvistä asioista. Neuvottelukunta seuraisi myös kansainvälistä yhteistyötä, mutta ei toimisi itse aktiivisena kansainvälisenä toimijana. Neuvottelukunta voisi lisäksi tehdä aloitteita toimivaltaisille viranomaisille sellaisiksi toimenpiteiksi, jotka koskevat ydinturvallisuutta. Aloitteita neuvottelukunta voisi tehdä harkintansa mukaan sen muiden tehtävien puitteissa tietoonsa saamien tai ilmi tulleiden seikkojen perusteella. Aloitteita neuvottelukunta voisi tehdä toimivaltaisille viranomaisille, joilla tarkoitetaan ydinenergia-alan viranomaisia työ- ja elinkeinoministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä Säteilyturvakeskusta. Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan kokoonpanosta, nimittämisestä sekä toimikaudesta. Neuvottelukuntaan nimitettäisiin valtioneuvoston toimesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan jäsenmäärästä säädettäisiin siten nykyisen asetuksen 3 :ä vastaavasti, eikä jäsenmäärää ole ehdotettu muutettavaksi. Nykyisen asetuksen 3 :ä vastaavasti jäsenten tulisi edustaa korkeatasoista ydinturvallisuusalan asiantuntemusta. Asetuksessa säädettäisiin lisäksi Säteilyturvakeskuksen pääjohtajan asemasta neuvottelukunnassa pysyvänä asiantuntijana. Nykyisessä asetuksessa ei ole vastaavaa säännöstä. Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja toisi pysyvänä asiantuntijana ajankohtaisen näkökulman neuvottelukunnassa käsiteltäviin asioihin. Pykälässä säädettäisiin lisäksi neuvottelukunnan mahdollisuudesta asettaa asioiden valmistelua varten jaostoja. Nykyisen asetuksen 5 a :ssä säädetään jaostojen asetta-

4 4 misesta suppeasti, ja jaostojen toiminnasta olisi tarpeen säätää tarkemmin. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin mahdollisuudesta kutsua jaostoihin pysyviä asiantuntijoita ja kuultavia asiantuntijoita myös neuvottelukunnan ulkopuolelta. Jaostoissa asioiden käsittely olisi valmistelua, eivätkä jaostojen pysyvät asiantuntijat ja kuultavat asiantuntijat kuuluisi neuvottelukuntaan. Jaostojen puheenjohtajien tulisi pykälässä ehdotetun mukaisesti olla neuvottelukunnan jäsen. Nykyisen asetuksen 164/1988 perusteella nimitetty neuvottelukunta tulisi toimimaan toimikautensa loppuun. Neuvottelukunnan nykyinen toimikausi on Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja osallistuisi säännöksen mukaisesti pysyvänä asiantuntijana neuvottelukunnan toimintaan. 4 Neuvottelukunnan kokoukset ja päätösvaltaisuus 5 Sihteeristö 6 Raportointi Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan kokousten koollekutsumisesta sekä päätösvaltaisuudesta nykyistä asetusta vastaavasti. Neuvottelukunta olisi päätösvaltainen, kun vähintään puolet neuvottelukunnan jäsenistä on läsnä. Päätösvaltaisen kokouksen läsnäolijoina otetaan huomioon sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja, mutta käytännön syistä kokous olisi päätösvaltainen mikäli joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä, ja lisäksi jäsenlukumäärä täyttyy. Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan sihteeristöstä nykyisen asetuksen 7 :ä vastaavasti, eikä nykyistä käytäntöä ole ehdotettu muutettavaksi. Neuvottelukunnalla voisi olla yksi pääsihteeri ja yksi muu sihteeri, jotka molemmat olisivat sivutoimisia. Säteilyturvakeskus määräisi sihteerit tehtäväänsä kuultuaan neuvottelukuntaa. Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan raportointivelvollisuudesta ydinenergia-alan kannalta keskeiselle ministeriölle työ- ja elinkeinoministeriölle. Nykyisessä asetuksessa ei ole säännöstä raportoinnista. Neuvottelukunnan tulisi aina neuvottelukunnan toimikauden päättyessä kolmen vuoden välein toimittaa raportti, jossa kuvataan toimikauden keskeiset tapahtumat ja toimenpiteet. Neuvottelukunta laatisi raportin kirjallisesti ja toimittaisi sen ministeriölle ennen toimikauden päättymistä. Neuvottelukunnan raportointivelvollisuus olisi uusi, ja se olisi tarpeen, sillä neuvottelukunnan tehtävät ja koko ydinenergia-ala liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun. Neuvottelukuntien rooli on itsenäinen, mutta raportointivelvollisuus ydinenergia-alan kannalta keskeiselle ministeriölle olisi tarpeen, jotta neuvottelukunnan vaikuttavuutta ja toimintaa voidaan seurata. Raportointi olisi tärkeää myös lä-

5 5 pinäkyvyyden kannalta, koska esimerkiksi jaostojen työskentelyyn voisi osallistua neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä ydinenergiateollisuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö olisi velvollinen toimittamaan raportin tiedoksi muille asianomaisille ministeriöille kuten sosiaali- ja terveysministeriölle sekä ympäristöministeriölle. 7 Palkkiot 8 Voimaantulo Pykälässä säädettäisiin neuvottelukunnan kokouksista maksettavista palkkioista. Nykyisen asetuksen 8 :ssä on palkkioiden osalta vanhentunut viittaus valtioneuvoston päätökseen VNp 606/1974, joka on kumottu päätöksellä 218/1988, joka puolestaan on kumottu valtioneuvoston asetuksella 1040/2002. Kumotuissa päätöksissä on ollut määräyksiä kokouspalkkioista. Palkkiot neuvottelukunnan kokouksista maksettaisiin kulloinkin voimassa olevan valtiovarainministeriön kokouspalkkioista antaman suosituksen mukaisesti. Palkkioiden sitominen valtiovarainministeriön vahvistamaan suositukseen on perusteltua, koska sillä saavutettaisiin yhtenäinen käytäntö muiden vastaavien toimielinten kanssa. Lisäksi viittaus voimassaolevaan suositukseen mahdollistaisi säännöksen ajantasaisen soveltamisen suosituksen mahdollisesti muuttuessa. Pykälässä säädettäisiin lisäksi valmistelusta maksettavista palkkiosta neuvottelukunnan jäsenille sekä jaostojen pysyville asiantuntijoille ja kuultaville asiantuntijoille. Valmistelulla on tärkeä merkitys ydinturvallisuusneuvottelukunnassa työskentelyn sekä käsiteltävien asioiden kannalta. Valmistelusta maksettaisiin palkkio myös jaostojen työskentelyyn osallistuville pysyville asiantuntijoille sekä kuultaville asiantuntijoille. Valmistelua koskevien palkkioiden perusteet vahvistaisi työ- ja elinkeinoministeriö, kuultuaan valtiovarainministeriötä palkkioperusteista. Matkakustannusten korvaamiseen sovellettaisiin valtion virka- ja työehtosopimusta matkustuskustannusten korvaamisesta. Valtioneuvoston asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Voimaantulosäännöksessä säädettäisiin lisäksi asetuksen 164/1988 kumoamisesta.