Kätketty ja kiistelty kuolema suomalaisen nykykulttuurin kentässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kätketty ja kiistelty kuolema suomalaisen nykykulttuurin kentässä"

Transkriptio

1 1 Kätketty ja kiistelty kuolema suomalaisen nykykulttuurin kentässä Asklepios-loppuessee Kevät 2014 Marja Tuohimaa/72966 Sisällys Aluksi Kuolema kulisseissa Pelottava kuolema Kiistelty kuolema Lopuksi

2 2 Aluksi Tämä on viimeinen loppututkinto tämä on koettelemusten alku. Kuolema tekee viimeisen tentin, ja kaikki läpäisevät. 1 Memento mori, muista kuolevaisuutesi 2, on useissa kulttuurisissa yhteyksissä esitetty latinankielinen kehotus meille valossa vielä vaeltaville. Vaikka kuoleman ajatus väistämättömänä ja kaikkia elollisia koskevana on alati jollakin tasolla läsnä tietoisuudessamme, niin kuolema ja kuoleminen on vaiettu asia kulttuurissamme. Suomen ainoa tanatologi 3, kuolemantutkija Gustaf Molander toteaa Suomen Kuvalehden artikkelissa, että tiede vaikeni kuolemasta pitkään lääketieteen löytäessä keinoja viivyttää kuolemaa ja taistella sitä vastaan, eikä ihmisen katoavaisuus saanut näkyä yhteiskunnassa. Yhdysvaltalaisen psykologi Herman Feifelin vuonna 1959 julkaisema artikkelikokoelma The Meaning of Death rikkoi hiljaisuuden, ja jälkimainingeissa syntyi kuolemantutkimus, tanatologia 4. Useissa länsimaissa on jo erityisiä kuolemantutkimuksen laitoksia, mutta Molanderin mukaan ala on maassamme vielä lapsenkengissä luvulla papit olivat kuoleman asiantuntijoita, ja luvulla rinnalle tulivat lääkärit. Nyt eletään 2000-lukua, mutta mihin tiedekuntaan tulisi kuulua tutkimus, joka on kaikkien asia ja samalla jokaisen oma asia? (SK 16 17/2014) Kuolema on elämässämme ainoa asia, jonka tiedämme varmasti tapahtuvaksi. Historiallisena ja ihmisen ilmaisuun liittyvänä toimintana kuoleman diskurssi on kulttuurinen ilmiö, mutta onko sen tiedostamisen merkitystä ihmisten jokapäiväiseen elämään ja samalla hyvinvointiin riittävästi tunnistettu? Miksi kuolema on vaiettu ja tutkimuksellisesti syrjitty asia kulttuurissamme? Olohuoneessamme istuu norsu josta ei puhuta, vaikka kaikki sen näkevät. Kuolema kulisseissa Kuolemasta vaikenemisen ja piilottelun kulttuurilla on Suomessa pitkät perinteet. Uskontotieteilijä Juha Pentikäisen mukaan kulttuurimme kadotti erityisesti toisen maailmansodan jälkeen otteensa 1 Runon kirjoittaja on lääkäri John Stone. Lähde: Juha Hänninen 2012, Lähde: CD- Fakta. Elektroninen tietosanakirja. Porvoo Dosentuuri perustettiin Kuopion yliopistoon vuonna Viisi vuotta sitten Molander yritti vakiinnuttaa opetusta suunnittelemalla kuolemaa koskevan opintokokonaisuuden. Suunnitelma ei toteutunut, koska rahaa ei ollut. Lähde: SK 16 17/ Termin juuret ovat kreikkalaisessa tarustossa, Thanatos oli kuoleman jumala. Lähde: SK , 42.

3 3 kuolemaan muuttuen jopa kuoleman kieltäväksi taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen murroksessa. Sota-aikana kuolema oli jokapäiväistä todellisuutta, mutta josta sen jälkeen vaiettiin useiksi vuosikymmeniksi. (Pentikäinen 1990, 7). Maamme sankarikuolemia tutkinut Ilona Kemppainen vahvistaa, että kuolemankuva Suomessa muuttui sotien jälkeen etäiseksi. Korostettiin surun sanattomuutta ja tunteiden peittämisen tärkeyttä. Suhde lääketieteeseen tuli sairaalakuolemien kautta läheisemmäksi, mutta samalla kuolema kuitenkin teknistyi. (Kemppainen 2006, 13, 256, 257) Muutos kuolemankulttuurissa on ollut merkittävä, sillä kuoleva yhteisön jäsenenä saattoi entisaikaan itse osallistua kuolintapahtumaan kontrolloiden jopa omaa kuolemistaan. Vaiheittain kuoleman prosessin johto ja kuolemaan liittyvistä rituaaleista huolehtiminen siirtyi yhteisöltä perheelle, joka puolestaan luovutti sen sairaalalaitokselle, teologeille ja hautaustoimistoille. Tämän spesialistien ryhmän ulkopuolella kosketus ja myös kiinnostus kuolemaan on vähentynyt. Tehokkuusyhteiskunnan sektoriajattelussa kuolema ulkoistettiin ihmisten arkipäivästä, jolloin siitä on tullut pelkoa, jopa kammoa herättävä asia. (Pentikäinen 1990, 197, 236, 237) Kuolemisen ja kuolleen käsittelyn siirtäminen läheisiltä lääkäreille ja terveydenhuollon työntekijöille on merkinnyt kuoleman medikalisoitumista. Terveyden ja sairauden tavoin myös kuolema ja kuoleminen lääketieteellistyi, kun tekniset ja taloudelliset tekijät valtasivat alaa kuolevien hoidossa, ja tätä kautta lääketiede valtasi myös ruumiit. Psykologi, kulttuurintutkija Leila Jylhänkangas viittaa filosofi Ivan Illichiin, joka on kritisoitunut voimakkaasti medikalisaatiota ilmiönä. Medikalisaatio on aiheuttanut kyvyttömyyttä hyväksyä kuolemaa ja kärsimystä merkittävänä osana elämää, ja synnyttänyt sosiaalisen kontrollin muodon, jossa kuolevan tai menetyksen kokeneen asemassa oleminen mielletään poikkeavuutena. Luonnollisen kuoleman 5 mahdollisuus estyi, eikä kuolemisen käsittelyssä otettu enää huomioon yksilöllisiä ja kulttuurisia mahdollisuuksia työstää sairautta, kärsimystä ja kuolemaa. (Jylhänkangas 2013, 18, 19) Kuolema, kuolevien hoito ja sureminen näyttävät olevan modernin ja kaupungistuneen yhteiskunnan tabuja, jotka on sysätty myös terveydenhuollon ja lääketieteen marginaaliin. (Jylhänkangas 2013, 4) Pentikäinen perustelee kuoleman marginaaliin työntämistä sillä, että kuolema ei kiinnosta tiedettä, koska sitä ei tapahtuvana tosiasiana voi muuttaa. (Pentikäinen 1990, 198) 5 Ylilääkäri Juha Hänninen kyseenalaistaa Illichin luonnollisen kuoleman käsitteen väitteellä, että miten ylipäätään voidaan määritellä luonnollinen kuolema, sillä se on sekä historiallisesti että kulttuurisesti säädelty käsite. Tiukasti ottaen ainoa luonnollinen kuolema on apoptoosi solukuolema, hetki jolloin solut ovat tulleet aikajanansa päähän. Lähde: Hänninen 2012, 29, 32.

4 4 Nykyelämän hektisessä ajan riennossa ihmisten henkilökohtaiset menetykset eivät saa arjen pyörää pysähtymään. Nyt puhutaan jopa kuoleman kieltäjien sukupolvesta, sillä erityisesti vahva usko modernin lääketieteen voimaan on aikaansaanut sen, että kuoleman ajatus on voitu ikään kuin mitätöidä ja unohtaa. Oma vaikutuksensa kuolemaan liittyvien käsitysten ja käyttäytymismallien muutoksessa on ollut perinteisten yhteisömuotojen hajoamisella ja uskonnon merkityksen vähenemisellä. Tämä on merkinnyt sitä, että nykykulttuurissa ei löydy enää sellaista yhtenäistä symbolijärjestelmää, joka kokoaisi kuoleman ja kuolemisen kehässä piiriinsä niin ihmiset, toiminnat kuin kokemuksetkin Kun kaupungistuneessa ja yksityisyyttä korostaneessa yhteiskunnassa perheillä ei ole ollut enää mahdollisuuksia eikä tarvetta kuoleman kohtaamiseen samalla tavoin kuin ennen kotikylissä, kuolema on yksinkertaisesti siirretty arkiajattelussa sivuun. Näin nykyihminen on torjunut itsessään tietoisuuteen luonnostaan kuuluvan varmuuden kuolemasta. (Pentikäinen 1990, 197, 198) Kuoleman ajatuksen torjuminen on vaikuttanut myös siihen, että kuolema nähdään lääketieteessä vihollisena, jota vastaan pitää kulisseissa taistella viimeiseen asti kaikin käytettävissä olevin keinoin. Kun taistelu on hävitty, niin kuollut ei kuulu enää sairaalan normaaleiden käytänteiden ja ajattelutavan piiriin, ja järkevä tieteellinen toiminta lakkaa, ainakin osaksi. Siitä, mitä ruumiille tapahtuu fyysisen kuolintapahtuman jälkeen, ja miten tarkoin säädellyin toimin ja monien käsien kautta vainajat erotetaan asteittain elävien yhteydestä ja maailmasta, ei paljoakaan julkisuudessa tiedetä saati puhuta. Oleellista on, että kuollutta ruumista käsitellään toisin kuin tunti aikaisemmin, jolloin sydän vielä sykki. Sairaalan osastolla kuollut 6 peitellään lakanoihin, ikään kuin väliaikaiseen hautaan, ja kuljetetaan mahdollisimman huomaamattomasti maanalaisia käytäviä pitkin kellarikerroksessa sijaitsevaan ruumishuoneeseen. Kuollut ihminen on muuttunut siirreltäväksi esineeksi, johon ei liity enää aiempia merkityksiä. (Hänninen 2012, 54, Molander 2009, 16, 17) Kuoleminen viittaa aikaperspektiivin mukaiseen ajatteluun, mikä tekee omalta osaltaan kuolemasta ilmiönä vaikeasti lähestyttävän. Kuolema-sanalla voidaan tarkoittaa kuolemaa prosessina, kuolemaa tapahtumana, kuolemanjälkeistä olotilaa, tai kaikkia näitä yhdessä. Käsitteiden määrittelemättömyys on vaikeuttanut kuoleman tutkimusta, ja johtanut ristiriitaisiin ja vaikeasti tulkittaviin tutkimustuloksiin. Kuolema-sanaa käytetään yleensä arkikielessä silloin, kun halutaan korostaa ja vahvistaa tapahtuman tunnelaatua, ja sanan käytöstä pidättäydytään, jos halutaan välttää siihen liittyvää tunnelatausta. Hiljattain kuollut henkilö häilyy ihmisen ja ei-ihmisen rajalla omaten erikoisen käsitteellisen kaksoisolemuksen. Hän on vielä henkilö, jonka identiteetti on selvästi tunnistettavissa ja 6 Noin 70% suomalaisten kuolemista tapahtuu nykypäivänä sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikös- sä. Lähde: Jylhänkangas 2013, 20.

5 5 jonka ulkonäkö tuntuu kertovan jotakin hänen persoonastaan. Samalla kuollut on kuitenkin myös se, ruumis, jonka elämää ylläpitävät prosessit ovat lakanneet. (Molander 1999, 4, 5, Molander 2009, 17,18) Eräs tapa torjua ja verhota kuolemaa liittyykin juuri käsitteiden käyttöön. Sanan lausumista kaihdetaan, ja sille keksitään erilaisia kiertoilmauksia. Pentikäinen viittaa tutkimukseen 7, jossa esiteltiin kuoleman kanssa kosketuksissa olevien eri ammattiryhmien kehittämää jargonia kuolemistapahtuman yhteydessä. Lääkäreille kuolema oli yleensä latinankielestä johdettu exitus, muita käytettyjä ilmaisuja olivat mm. potkaista tyhjää ja vaihtaa olomuotoa. Kuolleesta käytettiin erilaisia nimityksiä kuten Kylmä Kalle, vahanukke, ja nahkapussi. Ruumiinavaus oli lääkäreiden kielellä paitsi obduktio myös kellarihomma, fileeraus ja sisäsilmäys. Sairaalan apuhenkilökunta, jolle kuolemasta vieraantunut yhteiskunta on delegoinut kuolleen ihmisruumiin käsittelyn, puhui delauksesta, koipien oikaisusta, veivinheitosta, ja kuollut oli heille useimmiten exi tai kroppa. Hautaustoimistojen väen sanonnat poikkeavat ratkaisevasti edellä mainittujen ryhmien kielenkäytöstä. Vaikka asiasta ei sielläkään puhuta suoraan vaan kaarrellen, niin puhetapa on hienotunteinen ja kuolemaa kunnioittava. (Pentikäinen 1990, 216, 217) Sama ilmiö kiertoilmausten käytöstä on tunnistettavissa myös arkikielessä, jossa käsittelemme kuolemaa yleensä metaforien avulla; puhumme ikiunesta, poisnukkumisesta, tuonpuoleisesta, lähdön hetkestä, tuonelan virrasta ja taistelukentillä kaatuneista. Käsitteiden käytössä vaikuttaa olevan ratkaisevaa se, missä suhteessa niiden käyttäjät ovat kuolleeseen ja kuolleen omaisiin, ja missä tilanteissa niitä käytetään. Sairaalatyöntekijöiden karski kielenkäyttö toimii ilmeisesti ammatillisena suojamuurina kuoleman kohtaamisessa, ja on omiaan etäännyttämään henkilökuntaa raskaaksi koetuista toistuvista tapahtumista. Pentikäisen viittaus hautaustoimistoissa käytettävään kieleen ei tarkentanut, koskiko hienotunteinen puhetapa asiakaspalvelussa olevia vai myös taustatyöntekijöitä, joiden toimia kuolleen käsittelyssä surevat omaiset eivät ole seuraamassa eivätkä kuulemassa. Vainajan käsittelyyn liittyvistä käytännöistä syntyy vahva mielikuva, että hävityn taistelun todiste ei saa herättää huomiota, ja kaiken eteen on vedetty katseilta suojaava verho. Matkalla sairaalan kylmiöstä viimeiseen sijoituspaikkaansa vainaja on lähinnä kuolematyöntekijöiden 8 ammattikunnan 7 Käsitteet ovat peräisin Helsingin yliopiston luvulla tekemästä kyselytutkimuksesta kuolemaa ammattinaan pitävien keskuudessa. Lähde: Pentikäinen 1990, Gustaf Molander käyttää sairaalalaitoksissa kuolleiden käsittelystä vastaavista ja hautaustyöntekijöistä nimitystä kuolematyöntekijä. Lähde: Molander 2009, 22. Näistä sairaalalaitokseen kuuluvista ammattiryhmistä patologit, lääkin- tävahtimestarit, laitosmiehet ja obduktioapulaiset tunsivat ryhminä kaikkein vähiten kuolemanpelkoa. Lähde: Penti- käinen 1990, 216, 217.

6 6 käsissä. Julkiset kuolemasta kertovat tunnusmerkit, kuten hautajaissaattueet ja suruharsoiset naiset ovat nykyään poissa katukuvasta. Haudattu tai siunattu hiljaisuudessa on oman tarkasteluni mukaan tänä päivänä yleisin viesti kuolinilmoituksissa. Kuolema on kapseloitu ja eristetty yhteisöllisyydestä vain kaikkein lähimpien kokemukseksi. Pelottava kuolema Ajan loppuminen ja elämän rajallisuus ovat aina olleet ihmiskunnalle suuria mysteereitä. Ajallisuuden ja oman kuolevaisuuden tiedostaminen on ihmiskunnan peruskysymys, joka läpäisee inhimillistä olemassaoloa. Ihmismieli on synnyttänyt kautta historian erilaisia kulttuurisia keinoja, joiden avulla on pyritty ylittämään oman kuolevaisuuden synnyttämää kauhua ja pelkoa ja saavuttamaan kuolemattomuus. (Ylijoki 2014, 51) Mieli ei ole ilmiönä universaali eikä muuttumaton, sillä käsitykset mielestä, ja mieli-sanan käyttö ovat kulttuurisidonnaisia kaikkine erilaisine variaatioineen. (Honkasalo luentoaineisto ) Näin ollen eivät myöskään kuolemaan suhtautuminen ja kuolemanpelko ole universaaleja ilmiöitä, koska niitä käsitellään aivojen keskuksena toimivassa mielessä. Jylhänkankaan mukaan kuolemakäsityksiä tarkastelemalla voidaan päästä käsiksi eri kulttuureiden ihmis- ja elämäkäsityksiin. Kuolema kuuluu raja-alueelle, ja juuri siksi kuolemaan suhtautumisen tavoissa voi nähdä jotakin keskeistä arvoista, joita kulttuurissa pidetään perustavanlaatuisina. (Jylhänkangas 2013, 2, 4) Kuoleman irrottaminen inhimillisestä elämästä saattaa olla jopa vahingollista, sillä kulttuuri, joka on kadottanut kuoleman ja kuolevan, on tyhjä kulttuuri. (Hänninen 2012, 41) Länsimaisen nykyihmisen kosketus todellisuuteen ei näytä kattavan kuolemaa eikä kärsimystä, vaan ne eliminoidaan pois menestyvän ihmisen elämänmallista. (Pentikäinen 1990, 198) Näyttääkin olevan niin, että modernit länsimaiset ihmiset eivät pelkää niinkään kuolemaa vaan kuolemista, tapaa jolla kuollaan. Kuolemaan liittyvät pelot ovatkin siirtyneet aiemmin ihmisiä piinanneista kuoleman jälkeisistä kauhukuvista kuten viimeisestä tuomiosta, kiirastulesta ja helvetin lieskoista selvemmin juuri kuolemisprosessiin kiinnittyvien monenlaisten ahdistusten ulottuvuuksiin. Tietoisuus kuolemasta ja elämästä luopumisen väistämättömyydestä synnyttää ahdistavia mielikuvia sairaalaympäristössä tapahtuvista, kuolemaa edeltävistä tuskista fyysisine ja emotionaalisine kipuineen. Oman elämänhallinnan menettäminen ja avuttomuuden tunne kärsimysten edessä on pelottava ajatus. (Jylhänkangas 2013, 3, 4) Kuolema rakentuu yhteiskunnassa moniarvoisesti, jolloin se saa myös erilaisia merkityksiä. Eräs tapa on tarkastella kuoleman rajapintaa yhteiskunnallisen toimijuuden näkökulmasta. Kuolemaan

7 7 liittyy fyysisen poismenon lisäksi sosiaalinen ulottuvuus, eivätkä näiden rajakohdat osu yksiin. (Jylhänkangas 2013, 146, 222) Länsimaisessa yhteiskunnassa kuolema määritellään yleensä fysiologisin perustein elintoimintojen päättymiseksi. 9 Ihminen ei ole kuitenkaan pelkästään biologinen vaan kulttuurinsa määrittämänä myös sosiaalinen olento, jonka kuolema vaikuttaa tavalla tai toisella ympäröivään yhteisöön. (Koski 2014, 107) Monissa ihmisissä aiheuttaa pelkoa ajatus tämänpuoleisessa tapahtuvasta sosiaalisesta kuolemasta, kuolemasta ennen kuolemista, joka kohdistuu individualisoituneessa yhteiskunnassamme ensisijaisesti iäkkääseen väestöön. Siteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat katkenneet ja identiteetti, käsitys omasta itsestä on hajonnut. Kuolema aiheuttaa ympäristöön eriasteisten tunteiden kaaoksen, mutta iäkkäiden ihmisten kuolema ei järkytä yhteisöä samalla lailla kuin nuorempien. Ei varsinkaan silloin, jos iäkäs on jo kokenut yhteiskunnallisen toimijuuden päättymisestä aiheutuneen sosiaalisen kuoleman. Kuolemista pidetään pelottavana ja merkityksellisenä silloin kun se koskettaa henkilöä, jolla katsotaan olevan vielä tulevaisuus edessään. (Molander 1999, 5, Molander 2009, 232, 233) Sosiaalinen kuolema on saanut edellä esitetyn perusteella nyky-yhteiskunnassamme uuden ulottuvuuden. Heikki Lehikoinen kirjoittaa ihmisten kuolleen aikanaan tavallaan kahdesti, sillä fyysistä kuolemaa seurasi sosiaalinen tai symbolinen kuolema, ja sukupolvien saatossa viimein lopullinen unohdus. (Lehikoinen 2011, 11) Nykypäivän yhteisöllisyyden kadottaneessa yhteiskunnassa kuolema voi joidenkin kohdalla olla kolmivaiheinen, sillä sosiaalinen kuolema voi tapahtua kahdesti, ennen ja jälkeen fyysisen kuolintapahtuman. Kiistelty kuolema Nykyihmiset eivät enää pelkää yksinomaan kuolemaa vaan myös kuolemista, tapaa, jolla kuollaan, ja siihen liittyviä pitkittyneitä kärsimyksiä. Asenteen muutos on voimistanut keskustelua eutanasiasta 10, ja ehkä myös sosiaalisen, ennen fyysistä kuolemaa tapahtuvan kuolemisen pelko pitää eu- 9 Ihminen on Suomen lainsäädännön mukaan kuollut, kun hänen aivotoimintansa ovat pysyvästi loppuneet. Kuoleman toteaminen sydämen vielä sykkiessä edellyttää aivotoiminnan päättymisen lääketieteellistä tutkimusta. Lähde: Hänni- nen 2012, 29. Toisaalta kuoleman määrittely on monimutkaistunut ollen ongelmallinen jopa biologeille, sillä biolääke- tieteelliset teknologiat, joita käytetään apuna esim. elinsiirroissa, ovat tuoneet kuoleman määrittelyyn uusia ulottu- vuuksia, jotka ovat sekä biologisia että kulttuurisia. Lähde: Jylhänkangas 2013, Eutanasia- sana tulee kreikankielestä, eu thanatos, ja merkitsee hyvää kuolemaa. Eutanasiakäsitykset ovat vaihdel- leet eri aikoina. Niiden historialliset taustat liittyvät erilaisten kuoleman jouduttamista koskevien käytänteiden ja käsit- teiden kulttuurisidonnaiseen käyttöön. Nykypäivän lääketieteessä eutanasialla tarkoitetaan toisen ihmisen elämän päättämistä tämän omasta pyynnöstä, ja teknisessä mielessä lääkärin osallisuutta siinä tilanteessa, joka aiheuttaa potilaan kuoleman. Lähde: Jylhänkangas 2013, 23, 28. Eutanasia on kielletty Suomen rikoslaissa. Se on sallittua tietyin ehdoin Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Lähde: Pöyhiä, Tasmuth, Reinikainen (toim.) 2014, 14.

8 8 tanasiakeskustelua yllä (Jylhänkangas 2013, 3, 4) Nykyihmisestä on tullut oman elämänsä ja kuolemansa auktoriteetti (minä itse), joka haluaa päättää, millainen elämän loppu on itsemääräämisoikeuteen vedoten. Tämä on luonut uudenlaisen keskusteluympäristön eutanasiapuheille, ja myös halu saada aiemmin kavahdettua saattohoitoa on kasvanut. Kuoleman eteen halutaan laskea terapeuttinen esirippu, ja tehdä siitä rauhallinen ja seesteinen. Kuolema voidaan nähdä viimeisenä tai äärimmäisenä kipulääkkeenä ongelmaan, joka on ihmisen kärsimys. (Hänninen 2012, 19, 20) Saattohoitokoti Terhon johtajana toimivasta Juha Hännisestä tuli eutanasiaa pitkään vastustaneesta lääkäristä sen vankkumaton puolestapuhuja 11. Vuosikymmenet kestänyt käytännön työ kuolevien parissa oli osoittanut, ettei lääketieteellä ollut kaikissa tapauksissa keinoja ylivoimaisten kärsimysten lieventämiseen, vaikka näin väitetään, Paradoksaalista kyllä, kuoleman pitkittyminen johtuu usein juuri lääketieteen edistyneistä keksinnöistä ja käytännöistä. Hänninen toteaa, että olivatko lääketieteen opinnot muokanneet ajatteluani siten, että tuotti suurta riemua löytää agromegaliadiagnoosi mutta kipu ja kuolema ei synnyttänyt samanlaista intoa tehdä jotain. Omaksutuista humaaneista arvoista huolimatta käsitys siitä, että voi auttaa kaikkia kuolevia potilaita käytettävissä olevilla keinoilla, perustui hybrikseen. (Hänninen 2012, 5, 13, 19) Tästä suhtautumistavan muutosprosessista perusteluineen syntyi teos Eutanasia. Hyvä kuolema, joka on syvästi inhimillinen puheenvuoro lääketieteellisen avun ulottumattomissa olevien ihmisten kärsimysten lieventämiseksi, ja siitä, miten kasvotusten kohdattu kärsimys muutti kirjoittajan suhtautumista kuolemaan ja kuolinapuun. Eräänlaisena vastapuheenvuorona ilmestyi tänä vuonna teos Lääkäri saattajana. Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta, jossa kaksikymmentä lääkäriä esittää lyhyiden esseetyyppisten, potilasesimerkkejä sisältävien artikkeleiden muodossa kielteisen kantansa eutanasiaan. Perustelut kirjoituksissa ovat hyvin samantapaisia. Lääkärin tehtävänä korostetaan olevan elämän suojelemisen ja kunnioittamisen kaikissa olosuhteissa, ja eutanasiaan liitetään murhan, surman ja tappamisen käsitteet. Eutanasian laillistamiseen suhtautuminen on kautta linjan kielteistä. Ratkaisu potilaan auttamiseksi ja kärsimysten lieventämiseksi on palliatiivinen hoito 12 johon kuuluu tehokas kivunlievitys, äärimmäisenä keinona sedaatio, jossa potilas vaivutetaan lääkkeillä uneen. Teos edus- 11 Taloustutkimuksen kyselyssä v suomalaisista 75% suhtautui eutanasiaan myönteisesti, 17% kielteisesti. Lää- käreistä vain 8% ilmoitti hyväksyvänsä eutanasian parantumatonta syöpää sairastaville potilaille. Uskonto on useissa tutkimuksissa ollut tekijä, joka selkeimmin kytkeytyy kielteiseen eutanasiakantaan. Lähde: Hänninen 2012, 21, Palliatiivinen hoito tarkoittaa WHO:n määritelmän mukaan parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden aktiivista, elämänlaatua tukevaa kokonaishoitoa, jossa kivun ja muiden oireiden lievitys sekä psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten ongelmien käsittely on oleellista. Lähde: Pöyhiä, Tasmuth, Reinikainen (toim.) 2014, 9.

9 9 taa näkemystä, että palliatiivinen hoito, jonka viimeinen vaihe on saattohoito, on nykypäivänä kaikkien tarvitsevien saatavilla. (Pöyhiä, Tasmuth, Reinikainen (toim.) 2014) Useat teoksen kirjoittajista ovat palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita lääkäreitä. Mielenkiintoinen kysymys on, ovatko he valinneet alan oman vakaumuksensa perusteella, vai puolustavatko kannanotoillaan omaa ammatillista reviiriään. Eutanasia jakaa näiden esimerkkien perusteella vahvasti mielipiteitä lääkärikunnan keskuudessa. Sekä puolestapuhujan että vastustajien perusteluista käy selväksi, että kumpikin taho haluaa omista ammatillisista positioistaan ja arvoasetelmistaan käsin toimia potilaan parhaaksi. Asia kulminoituukin mielestäni kysymyksiin, millä taholla on oikeus määritellä potilaan paras, mikä on armeliasta toimintaa kyseisessä tilanteessa, ja menevätkö periaatteet aina Hippokrateen valan vannomisen ajoista lähtien kuolevan potilaan kestämättömien kärsimysten edelle. Käytännössä raja eutanasian ja sedaation välillä on ilmeisesti hiuksenhieno, mutta arvoristiriidat ovat rakentaneet unen syvyydestä ylittämättömän esteen. Miten pitkään este tule kestämään murtumatta kuolinapua kannattavien kansalaisten suuren joukon edessä? Ihmisellä on historiallisena ja tiedostavana olentona erityinen suhde aikaan. Kuolema on ihmisen olemassaoloon ja tiedostavaan itseen liittyvä käsite, ihminen tietää kuolevansa. (Jylhänkangas 2013, 11) Ajanlaskumme alussa vaikuttanut kirkkoisä Augustinus päätyi ajan sielullisuutta pohtiessaan siihen käsitykseen, että ei ole mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa, vaan meitä ympäröi pelkkä nykyisyys. Menneen nykyisyys on muisti, nykyisen nykyisyys on havainto ja tulevan nykyisyys on odotus. (Salmi 2001, 137.) Minkälaista on tulevan nykyisyyden odotus kuoleman esihuoneessa vuoroaan vartoavilla, kun aikaperspektiiviä ei enää ole, ja elämän parhaaksi käyttövoimaksi sanottu tulevaisuudenusko on hiipunut olemattomiin? Lopuksi Kun ihminen on, kuolemaa ei ole. Kun kuolema on, ihmistä ei ole Ajatelman kirjoittaja on Arthur Schopenhauer. Lähde: Hänninen 2012, 144.

10 10 Mistä me ylipäätään puhumme, kun puhumme kuolemasta? Asiasta, joka on kaikkien asia ja kuitenkin jokaisen oma asia. Puhuessamme kuolemasta puhumme jostakin, jota emme itse ole kokeneet, sillä kukaan ei voi kokea omaa kuolemaansa siten, että olisi siitä itse kertomassa. Kuoleminen, kuolema prosessina on sen sijaan kokemusmaailmamme ulottuvilla, ja nykypäivänä ihmisellä on ilmeinen tarve hallita kuolemistaan, tehdä siitä kokemuksena siedettävä ja oman arvomaailmansa mukainen. Palataanko tässä jossakin mielessä takaisin aikasykliin, johon Pentikäinen viittasi kirjoittaessaan, että kuoleva yhteisön jäsenenä saattoi entisaikaan itse osallistua kuolintapahtumaansa kontrolloiden jopa omaa kuolemistaan? Kuolemankulttuurimme ytimessä on sotien jälkeen syntynyt vaikenemisen varjo, mutta kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät käsitykset ovat nykypäivänä murroksessa. Elämän ja kuoleman raja on ollut aina häilyvä, ja nykyinen teknologiavetoinen yhteiskuntamme on määrittämässä rajaa uudelleen. Ihminen on hämillään ristiriitojen ja eriävien käsitysten edessä, joita kuolemaan tieteen ja erilaisten eettisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien taholta liitetään. Tilannetta ei helpota se, että kuolema on kätketty ja annettu ammattilaisten käsiin. Miten voi saada käsitystä jostakin sellaisesta, joka ei paljasta kasvojaan? Kuolemassa luonto tunkeutuu yhteiskunnan suojamuurien läpi. (Molander 2009, 230) Ehkä kuolemantutkimuksen pitäisi samalla tavoin läpäistä eri tiedekuntien raja-aidat, ja monitieteisenä, kaikille kuuluvana asiana olla selvittämässä kuoleman ajatuksen ja siihen suhtautumisen merkitystä ja painoa repussa, jota ihmiset kantavat mukanaan koko elämänsä ajan. Repun painoa voisi keventää kutsumalla kuolema kulisseista esiin ja luopumalla turhista peloista. Kuoleman ajatuksen hyväksyminen saattaa osoittautua elähdyttäväksi ja vahvaksi elämää antavaksi voimaksi, sillä pelkoon ja taisteluun näkymätöntä vihollista vastaan käytetty energia on mahdollista suunnata elämän ja oman hyvinvointinsa rakennusaineeksi. Lähteet Aikakausilehdet Pelkäätkö kuolemaa, Gustaf Molander? SK 16 17/2014

11 11 Kirjallisuus Honkasalo Marja-Liisa: Luentoaineisto Hänninen Juha: Eutanasia. Hyvä kuolema. Porvoo Jylhänkangas Leila: Kiistoja kuolemisesta. Tutkimus suomalaisesta eutanasiakeskustelusta. Helsinki Kemppainen Ilona: Isänmaan uhrit. Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsinki Koski Kaarina: Sosiaalinen kuolema. Teoksessa Kuoleman kulttuurit Suomessa. Outi Hakola, Sari Kivistö & Virpi Mäkinen (toim.). Tallinna Lehikoinen Heikki: Katkera manalan kannu. Kuoleman kulttuurihistoria Suomessa. Juva Molander Gustaf: Askel lyhenee, maa kutsuu yli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa. Turku Molander Gustaf: Matka mullan alle kuolematyöntekijöiden arki. Keuruu Pentikäinen Juha: Suomalaisen lähtö. Kirjoituksia pohjoisen kuolemankulttuurista. Pieksämäki Pöyhiä Reino, Tasmuth Tiina, Reinikainen Pekka (toim.): Lääkäri saattajana. Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta. Helsinki Salmi Hannu: Menneisyyskokemuksista hyödykkeisiin historiakulttuurin muodot. Teoksessa Jokapäiväinen historia. Jorma Kalela ja Ilari Lindroos (toim.). Helsinki Ylijoki Oili-Helena: Toiminnan aika. Teoksessa Hyvän elämän sosiaalipsykologia. Toimijuus, tunteet ja hyvinvointi. Pekka Kuusela & Mikko Saastamoinen (toim.). Painettu EU:ssa 2014.

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Kuoleman esirippu. Pekka Ervastin esitelmä 10.3.1918

Kuoleman esirippu. Pekka Ervastin esitelmä 10.3.1918 Kuoleman esirippu Pekka Ervastin esitelmä 10.3.1918 Kun ajattelee ihmistä, joka on heikko ja raihnainen, joka tulee sairaaksi ja vaipuu vuoteelle, josta hän ei enää nouse, niin me kysymme: Onko mitään,

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

ISLAMILAINEN HAUTAUS

ISLAMILAINEN HAUTAUS Suomen Islamilainen Hautausyhdistys (SIHY) ry ISLAMILAINEN HAUTAUS Muslimien hautaustavat Pia Jardi ESIPUHE Suomessa muslimien määrä lisääntyy koko ajan, siksi on tärkeää tietää islamilaisista hautaustavoista,

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous 3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous Teema: Kuolema Kuolema on ratkaisematon mysteeri. Emme tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta etenkin läheisen kuoleman kohdatessa useimmat meistä haluaisivat tietää.

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

VOIKO KUOLEMA RIKASTUTTAA JA TUODA TOIVOA ELÄMÄÄN? Aili Huhtinen THM, KT

VOIKO KUOLEMA RIKASTUTTAA JA TUODA TOIVOA ELÄMÄÄN? Aili Huhtinen THM, KT 1 VOIKO KUOLEMA RIKASTUTTAA JA TUODA TOIVOA ELÄMÄÄN? Aili Huhtinen THM, KT KUOLEMA, KUOLEMINEN, KUOLEMAN PELKO Mitä kuolema on? Suuri, pelottava ja mahdottomalta tuntuva kysymys. Onko kuolema mahdottoman

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

KIRJA-ARVIO: KONTEKSTISIDONNAISTEN KÄRSIMYSTEN ETNOGRAFIAA

KIRJA-ARVIO: KONTEKSTISIDONNAISTEN KÄRSIMYSTEN ETNOGRAFIAA ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 12 2/2005. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Taitto: Jukka Talve ja Outi Fingerroos. [http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_05/jyl2_05.pdf] KIRJA-ARVIO: KONTEKSTISIDONNAISTEN

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot