Kätketty ja kiistelty kuolema suomalaisen nykykulttuurin kentässä
|
|
- Eeva-Kaarina Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kätketty ja kiistelty kuolema suomalaisen nykykulttuurin kentässä Asklepios-loppuessee Kevät 2014 Marja Tuohimaa/72966 Sisällys Aluksi Kuolema kulisseissa Pelottava kuolema Kiistelty kuolema Lopuksi
2 2 Aluksi Tämä on viimeinen loppututkinto tämä on koettelemusten alku. Kuolema tekee viimeisen tentin, ja kaikki läpäisevät. 1 Memento mori, muista kuolevaisuutesi 2, on useissa kulttuurisissa yhteyksissä esitetty latinankielinen kehotus meille valossa vielä vaeltaville. Vaikka kuoleman ajatus väistämättömänä ja kaikkia elollisia koskevana on alati jollakin tasolla läsnä tietoisuudessamme, niin kuolema ja kuoleminen on vaiettu asia kulttuurissamme. Suomen ainoa tanatologi 3, kuolemantutkija Gustaf Molander toteaa Suomen Kuvalehden artikkelissa, että tiede vaikeni kuolemasta pitkään lääketieteen löytäessä keinoja viivyttää kuolemaa ja taistella sitä vastaan, eikä ihmisen katoavaisuus saanut näkyä yhteiskunnassa. Yhdysvaltalaisen psykologi Herman Feifelin vuonna 1959 julkaisema artikkelikokoelma The Meaning of Death rikkoi hiljaisuuden, ja jälkimainingeissa syntyi kuolemantutkimus, tanatologia 4. Useissa länsimaissa on jo erityisiä kuolemantutkimuksen laitoksia, mutta Molanderin mukaan ala on maassamme vielä lapsenkengissä luvulla papit olivat kuoleman asiantuntijoita, ja luvulla rinnalle tulivat lääkärit. Nyt eletään 2000-lukua, mutta mihin tiedekuntaan tulisi kuulua tutkimus, joka on kaikkien asia ja samalla jokaisen oma asia? (SK 16 17/2014) Kuolema on elämässämme ainoa asia, jonka tiedämme varmasti tapahtuvaksi. Historiallisena ja ihmisen ilmaisuun liittyvänä toimintana kuoleman diskurssi on kulttuurinen ilmiö, mutta onko sen tiedostamisen merkitystä ihmisten jokapäiväiseen elämään ja samalla hyvinvointiin riittävästi tunnistettu? Miksi kuolema on vaiettu ja tutkimuksellisesti syrjitty asia kulttuurissamme? Olohuoneessamme istuu norsu josta ei puhuta, vaikka kaikki sen näkevät. Kuolema kulisseissa Kuolemasta vaikenemisen ja piilottelun kulttuurilla on Suomessa pitkät perinteet. Uskontotieteilijä Juha Pentikäisen mukaan kulttuurimme kadotti erityisesti toisen maailmansodan jälkeen otteensa 1 Runon kirjoittaja on lääkäri John Stone. Lähde: Juha Hänninen 2012, Lähde: CD- Fakta. Elektroninen tietosanakirja. Porvoo Dosentuuri perustettiin Kuopion yliopistoon vuonna Viisi vuotta sitten Molander yritti vakiinnuttaa opetusta suunnittelemalla kuolemaa koskevan opintokokonaisuuden. Suunnitelma ei toteutunut, koska rahaa ei ollut. Lähde: SK 16 17/ Termin juuret ovat kreikkalaisessa tarustossa, Thanatos oli kuoleman jumala. Lähde: SK , 42.
3 3 kuolemaan muuttuen jopa kuoleman kieltäväksi taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen murroksessa. Sota-aikana kuolema oli jokapäiväistä todellisuutta, mutta josta sen jälkeen vaiettiin useiksi vuosikymmeniksi. (Pentikäinen 1990, 7). Maamme sankarikuolemia tutkinut Ilona Kemppainen vahvistaa, että kuolemankuva Suomessa muuttui sotien jälkeen etäiseksi. Korostettiin surun sanattomuutta ja tunteiden peittämisen tärkeyttä. Suhde lääketieteeseen tuli sairaalakuolemien kautta läheisemmäksi, mutta samalla kuolema kuitenkin teknistyi. (Kemppainen 2006, 13, 256, 257) Muutos kuolemankulttuurissa on ollut merkittävä, sillä kuoleva yhteisön jäsenenä saattoi entisaikaan itse osallistua kuolintapahtumaan kontrolloiden jopa omaa kuolemistaan. Vaiheittain kuoleman prosessin johto ja kuolemaan liittyvistä rituaaleista huolehtiminen siirtyi yhteisöltä perheelle, joka puolestaan luovutti sen sairaalalaitokselle, teologeille ja hautaustoimistoille. Tämän spesialistien ryhmän ulkopuolella kosketus ja myös kiinnostus kuolemaan on vähentynyt. Tehokkuusyhteiskunnan sektoriajattelussa kuolema ulkoistettiin ihmisten arkipäivästä, jolloin siitä on tullut pelkoa, jopa kammoa herättävä asia. (Pentikäinen 1990, 197, 236, 237) Kuolemisen ja kuolleen käsittelyn siirtäminen läheisiltä lääkäreille ja terveydenhuollon työntekijöille on merkinnyt kuoleman medikalisoitumista. Terveyden ja sairauden tavoin myös kuolema ja kuoleminen lääketieteellistyi, kun tekniset ja taloudelliset tekijät valtasivat alaa kuolevien hoidossa, ja tätä kautta lääketiede valtasi myös ruumiit. Psykologi, kulttuurintutkija Leila Jylhänkangas viittaa filosofi Ivan Illichiin, joka on kritisoitunut voimakkaasti medikalisaatiota ilmiönä. Medikalisaatio on aiheuttanut kyvyttömyyttä hyväksyä kuolemaa ja kärsimystä merkittävänä osana elämää, ja synnyttänyt sosiaalisen kontrollin muodon, jossa kuolevan tai menetyksen kokeneen asemassa oleminen mielletään poikkeavuutena. Luonnollisen kuoleman 5 mahdollisuus estyi, eikä kuolemisen käsittelyssä otettu enää huomioon yksilöllisiä ja kulttuurisia mahdollisuuksia työstää sairautta, kärsimystä ja kuolemaa. (Jylhänkangas 2013, 18, 19) Kuolema, kuolevien hoito ja sureminen näyttävät olevan modernin ja kaupungistuneen yhteiskunnan tabuja, jotka on sysätty myös terveydenhuollon ja lääketieteen marginaaliin. (Jylhänkangas 2013, 4) Pentikäinen perustelee kuoleman marginaaliin työntämistä sillä, että kuolema ei kiinnosta tiedettä, koska sitä ei tapahtuvana tosiasiana voi muuttaa. (Pentikäinen 1990, 198) 5 Ylilääkäri Juha Hänninen kyseenalaistaa Illichin luonnollisen kuoleman käsitteen väitteellä, että miten ylipäätään voidaan määritellä luonnollinen kuolema, sillä se on sekä historiallisesti että kulttuurisesti säädelty käsite. Tiukasti ottaen ainoa luonnollinen kuolema on apoptoosi solukuolema, hetki jolloin solut ovat tulleet aikajanansa päähän. Lähde: Hänninen 2012, 29, 32.
4 4 Nykyelämän hektisessä ajan riennossa ihmisten henkilökohtaiset menetykset eivät saa arjen pyörää pysähtymään. Nyt puhutaan jopa kuoleman kieltäjien sukupolvesta, sillä erityisesti vahva usko modernin lääketieteen voimaan on aikaansaanut sen, että kuoleman ajatus on voitu ikään kuin mitätöidä ja unohtaa. Oma vaikutuksensa kuolemaan liittyvien käsitysten ja käyttäytymismallien muutoksessa on ollut perinteisten yhteisömuotojen hajoamisella ja uskonnon merkityksen vähenemisellä. Tämä on merkinnyt sitä, että nykykulttuurissa ei löydy enää sellaista yhtenäistä symbolijärjestelmää, joka kokoaisi kuoleman ja kuolemisen kehässä piiriinsä niin ihmiset, toiminnat kuin kokemuksetkin Kun kaupungistuneessa ja yksityisyyttä korostaneessa yhteiskunnassa perheillä ei ole ollut enää mahdollisuuksia eikä tarvetta kuoleman kohtaamiseen samalla tavoin kuin ennen kotikylissä, kuolema on yksinkertaisesti siirretty arkiajattelussa sivuun. Näin nykyihminen on torjunut itsessään tietoisuuteen luonnostaan kuuluvan varmuuden kuolemasta. (Pentikäinen 1990, 197, 198) Kuoleman ajatuksen torjuminen on vaikuttanut myös siihen, että kuolema nähdään lääketieteessä vihollisena, jota vastaan pitää kulisseissa taistella viimeiseen asti kaikin käytettävissä olevin keinoin. Kun taistelu on hävitty, niin kuollut ei kuulu enää sairaalan normaaleiden käytänteiden ja ajattelutavan piiriin, ja järkevä tieteellinen toiminta lakkaa, ainakin osaksi. Siitä, mitä ruumiille tapahtuu fyysisen kuolintapahtuman jälkeen, ja miten tarkoin säädellyin toimin ja monien käsien kautta vainajat erotetaan asteittain elävien yhteydestä ja maailmasta, ei paljoakaan julkisuudessa tiedetä saati puhuta. Oleellista on, että kuollutta ruumista käsitellään toisin kuin tunti aikaisemmin, jolloin sydän vielä sykki. Sairaalan osastolla kuollut 6 peitellään lakanoihin, ikään kuin väliaikaiseen hautaan, ja kuljetetaan mahdollisimman huomaamattomasti maanalaisia käytäviä pitkin kellarikerroksessa sijaitsevaan ruumishuoneeseen. Kuollut ihminen on muuttunut siirreltäväksi esineeksi, johon ei liity enää aiempia merkityksiä. (Hänninen 2012, 54, Molander 2009, 16, 17) Kuoleminen viittaa aikaperspektiivin mukaiseen ajatteluun, mikä tekee omalta osaltaan kuolemasta ilmiönä vaikeasti lähestyttävän. Kuolema-sanalla voidaan tarkoittaa kuolemaa prosessina, kuolemaa tapahtumana, kuolemanjälkeistä olotilaa, tai kaikkia näitä yhdessä. Käsitteiden määrittelemättömyys on vaikeuttanut kuoleman tutkimusta, ja johtanut ristiriitaisiin ja vaikeasti tulkittaviin tutkimustuloksiin. Kuolema-sanaa käytetään yleensä arkikielessä silloin, kun halutaan korostaa ja vahvistaa tapahtuman tunnelaatua, ja sanan käytöstä pidättäydytään, jos halutaan välttää siihen liittyvää tunnelatausta. Hiljattain kuollut henkilö häilyy ihmisen ja ei-ihmisen rajalla omaten erikoisen käsitteellisen kaksoisolemuksen. Hän on vielä henkilö, jonka identiteetti on selvästi tunnistettavissa ja 6 Noin 70% suomalaisten kuolemista tapahtuu nykypäivänä sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikös- sä. Lähde: Jylhänkangas 2013, 20.
5 5 jonka ulkonäkö tuntuu kertovan jotakin hänen persoonastaan. Samalla kuollut on kuitenkin myös se, ruumis, jonka elämää ylläpitävät prosessit ovat lakanneet. (Molander 1999, 4, 5, Molander 2009, 17,18) Eräs tapa torjua ja verhota kuolemaa liittyykin juuri käsitteiden käyttöön. Sanan lausumista kaihdetaan, ja sille keksitään erilaisia kiertoilmauksia. Pentikäinen viittaa tutkimukseen 7, jossa esiteltiin kuoleman kanssa kosketuksissa olevien eri ammattiryhmien kehittämää jargonia kuolemistapahtuman yhteydessä. Lääkäreille kuolema oli yleensä latinankielestä johdettu exitus, muita käytettyjä ilmaisuja olivat mm. potkaista tyhjää ja vaihtaa olomuotoa. Kuolleesta käytettiin erilaisia nimityksiä kuten Kylmä Kalle, vahanukke, ja nahkapussi. Ruumiinavaus oli lääkäreiden kielellä paitsi obduktio myös kellarihomma, fileeraus ja sisäsilmäys. Sairaalan apuhenkilökunta, jolle kuolemasta vieraantunut yhteiskunta on delegoinut kuolleen ihmisruumiin käsittelyn, puhui delauksesta, koipien oikaisusta, veivinheitosta, ja kuollut oli heille useimmiten exi tai kroppa. Hautaustoimistojen väen sanonnat poikkeavat ratkaisevasti edellä mainittujen ryhmien kielenkäytöstä. Vaikka asiasta ei sielläkään puhuta suoraan vaan kaarrellen, niin puhetapa on hienotunteinen ja kuolemaa kunnioittava. (Pentikäinen 1990, 216, 217) Sama ilmiö kiertoilmausten käytöstä on tunnistettavissa myös arkikielessä, jossa käsittelemme kuolemaa yleensä metaforien avulla; puhumme ikiunesta, poisnukkumisesta, tuonpuoleisesta, lähdön hetkestä, tuonelan virrasta ja taistelukentillä kaatuneista. Käsitteiden käytössä vaikuttaa olevan ratkaisevaa se, missä suhteessa niiden käyttäjät ovat kuolleeseen ja kuolleen omaisiin, ja missä tilanteissa niitä käytetään. Sairaalatyöntekijöiden karski kielenkäyttö toimii ilmeisesti ammatillisena suojamuurina kuoleman kohtaamisessa, ja on omiaan etäännyttämään henkilökuntaa raskaaksi koetuista toistuvista tapahtumista. Pentikäisen viittaus hautaustoimistoissa käytettävään kieleen ei tarkentanut, koskiko hienotunteinen puhetapa asiakaspalvelussa olevia vai myös taustatyöntekijöitä, joiden toimia kuolleen käsittelyssä surevat omaiset eivät ole seuraamassa eivätkä kuulemassa. Vainajan käsittelyyn liittyvistä käytännöistä syntyy vahva mielikuva, että hävityn taistelun todiste ei saa herättää huomiota, ja kaiken eteen on vedetty katseilta suojaava verho. Matkalla sairaalan kylmiöstä viimeiseen sijoituspaikkaansa vainaja on lähinnä kuolematyöntekijöiden 8 ammattikunnan 7 Käsitteet ovat peräisin Helsingin yliopiston luvulla tekemästä kyselytutkimuksesta kuolemaa ammattinaan pitävien keskuudessa. Lähde: Pentikäinen 1990, Gustaf Molander käyttää sairaalalaitoksissa kuolleiden käsittelystä vastaavista ja hautaustyöntekijöistä nimitystä kuolematyöntekijä. Lähde: Molander 2009, 22. Näistä sairaalalaitokseen kuuluvista ammattiryhmistä patologit, lääkin- tävahtimestarit, laitosmiehet ja obduktioapulaiset tunsivat ryhminä kaikkein vähiten kuolemanpelkoa. Lähde: Penti- käinen 1990, 216, 217.
6 6 käsissä. Julkiset kuolemasta kertovat tunnusmerkit, kuten hautajaissaattueet ja suruharsoiset naiset ovat nykyään poissa katukuvasta. Haudattu tai siunattu hiljaisuudessa on oman tarkasteluni mukaan tänä päivänä yleisin viesti kuolinilmoituksissa. Kuolema on kapseloitu ja eristetty yhteisöllisyydestä vain kaikkein lähimpien kokemukseksi. Pelottava kuolema Ajan loppuminen ja elämän rajallisuus ovat aina olleet ihmiskunnalle suuria mysteereitä. Ajallisuuden ja oman kuolevaisuuden tiedostaminen on ihmiskunnan peruskysymys, joka läpäisee inhimillistä olemassaoloa. Ihmismieli on synnyttänyt kautta historian erilaisia kulttuurisia keinoja, joiden avulla on pyritty ylittämään oman kuolevaisuuden synnyttämää kauhua ja pelkoa ja saavuttamaan kuolemattomuus. (Ylijoki 2014, 51) Mieli ei ole ilmiönä universaali eikä muuttumaton, sillä käsitykset mielestä, ja mieli-sanan käyttö ovat kulttuurisidonnaisia kaikkine erilaisine variaatioineen. (Honkasalo luentoaineisto ) Näin ollen eivät myöskään kuolemaan suhtautuminen ja kuolemanpelko ole universaaleja ilmiöitä, koska niitä käsitellään aivojen keskuksena toimivassa mielessä. Jylhänkankaan mukaan kuolemakäsityksiä tarkastelemalla voidaan päästä käsiksi eri kulttuureiden ihmis- ja elämäkäsityksiin. Kuolema kuuluu raja-alueelle, ja juuri siksi kuolemaan suhtautumisen tavoissa voi nähdä jotakin keskeistä arvoista, joita kulttuurissa pidetään perustavanlaatuisina. (Jylhänkangas 2013, 2, 4) Kuoleman irrottaminen inhimillisestä elämästä saattaa olla jopa vahingollista, sillä kulttuuri, joka on kadottanut kuoleman ja kuolevan, on tyhjä kulttuuri. (Hänninen 2012, 41) Länsimaisen nykyihmisen kosketus todellisuuteen ei näytä kattavan kuolemaa eikä kärsimystä, vaan ne eliminoidaan pois menestyvän ihmisen elämänmallista. (Pentikäinen 1990, 198) Näyttääkin olevan niin, että modernit länsimaiset ihmiset eivät pelkää niinkään kuolemaa vaan kuolemista, tapaa jolla kuollaan. Kuolemaan liittyvät pelot ovatkin siirtyneet aiemmin ihmisiä piinanneista kuoleman jälkeisistä kauhukuvista kuten viimeisestä tuomiosta, kiirastulesta ja helvetin lieskoista selvemmin juuri kuolemisprosessiin kiinnittyvien monenlaisten ahdistusten ulottuvuuksiin. Tietoisuus kuolemasta ja elämästä luopumisen väistämättömyydestä synnyttää ahdistavia mielikuvia sairaalaympäristössä tapahtuvista, kuolemaa edeltävistä tuskista fyysisine ja emotionaalisine kipuineen. Oman elämänhallinnan menettäminen ja avuttomuuden tunne kärsimysten edessä on pelottava ajatus. (Jylhänkangas 2013, 3, 4) Kuolema rakentuu yhteiskunnassa moniarvoisesti, jolloin se saa myös erilaisia merkityksiä. Eräs tapa on tarkastella kuoleman rajapintaa yhteiskunnallisen toimijuuden näkökulmasta. Kuolemaan
7 7 liittyy fyysisen poismenon lisäksi sosiaalinen ulottuvuus, eivätkä näiden rajakohdat osu yksiin. (Jylhänkangas 2013, 146, 222) Länsimaisessa yhteiskunnassa kuolema määritellään yleensä fysiologisin perustein elintoimintojen päättymiseksi. 9 Ihminen ei ole kuitenkaan pelkästään biologinen vaan kulttuurinsa määrittämänä myös sosiaalinen olento, jonka kuolema vaikuttaa tavalla tai toisella ympäröivään yhteisöön. (Koski 2014, 107) Monissa ihmisissä aiheuttaa pelkoa ajatus tämänpuoleisessa tapahtuvasta sosiaalisesta kuolemasta, kuolemasta ennen kuolemista, joka kohdistuu individualisoituneessa yhteiskunnassamme ensisijaisesti iäkkääseen väestöön. Siteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat katkenneet ja identiteetti, käsitys omasta itsestä on hajonnut. Kuolema aiheuttaa ympäristöön eriasteisten tunteiden kaaoksen, mutta iäkkäiden ihmisten kuolema ei järkytä yhteisöä samalla lailla kuin nuorempien. Ei varsinkaan silloin, jos iäkäs on jo kokenut yhteiskunnallisen toimijuuden päättymisestä aiheutuneen sosiaalisen kuoleman. Kuolemista pidetään pelottavana ja merkityksellisenä silloin kun se koskettaa henkilöä, jolla katsotaan olevan vielä tulevaisuus edessään. (Molander 1999, 5, Molander 2009, 232, 233) Sosiaalinen kuolema on saanut edellä esitetyn perusteella nyky-yhteiskunnassamme uuden ulottuvuuden. Heikki Lehikoinen kirjoittaa ihmisten kuolleen aikanaan tavallaan kahdesti, sillä fyysistä kuolemaa seurasi sosiaalinen tai symbolinen kuolema, ja sukupolvien saatossa viimein lopullinen unohdus. (Lehikoinen 2011, 11) Nykypäivän yhteisöllisyyden kadottaneessa yhteiskunnassa kuolema voi joidenkin kohdalla olla kolmivaiheinen, sillä sosiaalinen kuolema voi tapahtua kahdesti, ennen ja jälkeen fyysisen kuolintapahtuman. Kiistelty kuolema Nykyihmiset eivät enää pelkää yksinomaan kuolemaa vaan myös kuolemista, tapaa, jolla kuollaan, ja siihen liittyviä pitkittyneitä kärsimyksiä. Asenteen muutos on voimistanut keskustelua eutanasiasta 10, ja ehkä myös sosiaalisen, ennen fyysistä kuolemaa tapahtuvan kuolemisen pelko pitää eu- 9 Ihminen on Suomen lainsäädännön mukaan kuollut, kun hänen aivotoimintansa ovat pysyvästi loppuneet. Kuoleman toteaminen sydämen vielä sykkiessä edellyttää aivotoiminnan päättymisen lääketieteellistä tutkimusta. Lähde: Hänni- nen 2012, 29. Toisaalta kuoleman määrittely on monimutkaistunut ollen ongelmallinen jopa biologeille, sillä biolääke- tieteelliset teknologiat, joita käytetään apuna esim. elinsiirroissa, ovat tuoneet kuoleman määrittelyyn uusia ulottu- vuuksia, jotka ovat sekä biologisia että kulttuurisia. Lähde: Jylhänkangas 2013, Eutanasia- sana tulee kreikankielestä, eu thanatos, ja merkitsee hyvää kuolemaa. Eutanasiakäsitykset ovat vaihdel- leet eri aikoina. Niiden historialliset taustat liittyvät erilaisten kuoleman jouduttamista koskevien käytänteiden ja käsit- teiden kulttuurisidonnaiseen käyttöön. Nykypäivän lääketieteessä eutanasialla tarkoitetaan toisen ihmisen elämän päättämistä tämän omasta pyynnöstä, ja teknisessä mielessä lääkärin osallisuutta siinä tilanteessa, joka aiheuttaa potilaan kuoleman. Lähde: Jylhänkangas 2013, 23, 28. Eutanasia on kielletty Suomen rikoslaissa. Se on sallittua tietyin ehdoin Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Lähde: Pöyhiä, Tasmuth, Reinikainen (toim.) 2014, 14.
8 8 tanasiakeskustelua yllä (Jylhänkangas 2013, 3, 4) Nykyihmisestä on tullut oman elämänsä ja kuolemansa auktoriteetti (minä itse), joka haluaa päättää, millainen elämän loppu on itsemääräämisoikeuteen vedoten. Tämä on luonut uudenlaisen keskusteluympäristön eutanasiapuheille, ja myös halu saada aiemmin kavahdettua saattohoitoa on kasvanut. Kuoleman eteen halutaan laskea terapeuttinen esirippu, ja tehdä siitä rauhallinen ja seesteinen. Kuolema voidaan nähdä viimeisenä tai äärimmäisenä kipulääkkeenä ongelmaan, joka on ihmisen kärsimys. (Hänninen 2012, 19, 20) Saattohoitokoti Terhon johtajana toimivasta Juha Hännisestä tuli eutanasiaa pitkään vastustaneesta lääkäristä sen vankkumaton puolestapuhuja 11. Vuosikymmenet kestänyt käytännön työ kuolevien parissa oli osoittanut, ettei lääketieteellä ollut kaikissa tapauksissa keinoja ylivoimaisten kärsimysten lieventämiseen, vaikka näin väitetään, Paradoksaalista kyllä, kuoleman pitkittyminen johtuu usein juuri lääketieteen edistyneistä keksinnöistä ja käytännöistä. Hänninen toteaa, että olivatko lääketieteen opinnot muokanneet ajatteluani siten, että tuotti suurta riemua löytää agromegaliadiagnoosi mutta kipu ja kuolema ei synnyttänyt samanlaista intoa tehdä jotain. Omaksutuista humaaneista arvoista huolimatta käsitys siitä, että voi auttaa kaikkia kuolevia potilaita käytettävissä olevilla keinoilla, perustui hybrikseen. (Hänninen 2012, 5, 13, 19) Tästä suhtautumistavan muutosprosessista perusteluineen syntyi teos Eutanasia. Hyvä kuolema, joka on syvästi inhimillinen puheenvuoro lääketieteellisen avun ulottumattomissa olevien ihmisten kärsimysten lieventämiseksi, ja siitä, miten kasvotusten kohdattu kärsimys muutti kirjoittajan suhtautumista kuolemaan ja kuolinapuun. Eräänlaisena vastapuheenvuorona ilmestyi tänä vuonna teos Lääkäri saattajana. Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta, jossa kaksikymmentä lääkäriä esittää lyhyiden esseetyyppisten, potilasesimerkkejä sisältävien artikkeleiden muodossa kielteisen kantansa eutanasiaan. Perustelut kirjoituksissa ovat hyvin samantapaisia. Lääkärin tehtävänä korostetaan olevan elämän suojelemisen ja kunnioittamisen kaikissa olosuhteissa, ja eutanasiaan liitetään murhan, surman ja tappamisen käsitteet. Eutanasian laillistamiseen suhtautuminen on kautta linjan kielteistä. Ratkaisu potilaan auttamiseksi ja kärsimysten lieventämiseksi on palliatiivinen hoito 12 johon kuuluu tehokas kivunlievitys, äärimmäisenä keinona sedaatio, jossa potilas vaivutetaan lääkkeillä uneen. Teos edus- 11 Taloustutkimuksen kyselyssä v suomalaisista 75% suhtautui eutanasiaan myönteisesti, 17% kielteisesti. Lää- käreistä vain 8% ilmoitti hyväksyvänsä eutanasian parantumatonta syöpää sairastaville potilaille. Uskonto on useissa tutkimuksissa ollut tekijä, joka selkeimmin kytkeytyy kielteiseen eutanasiakantaan. Lähde: Hänninen 2012, 21, Palliatiivinen hoito tarkoittaa WHO:n määritelmän mukaan parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden aktiivista, elämänlaatua tukevaa kokonaishoitoa, jossa kivun ja muiden oireiden lievitys sekä psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten ongelmien käsittely on oleellista. Lähde: Pöyhiä, Tasmuth, Reinikainen (toim.) 2014, 9.
9 9 taa näkemystä, että palliatiivinen hoito, jonka viimeinen vaihe on saattohoito, on nykypäivänä kaikkien tarvitsevien saatavilla. (Pöyhiä, Tasmuth, Reinikainen (toim.) 2014) Useat teoksen kirjoittajista ovat palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita lääkäreitä. Mielenkiintoinen kysymys on, ovatko he valinneet alan oman vakaumuksensa perusteella, vai puolustavatko kannanotoillaan omaa ammatillista reviiriään. Eutanasia jakaa näiden esimerkkien perusteella vahvasti mielipiteitä lääkärikunnan keskuudessa. Sekä puolestapuhujan että vastustajien perusteluista käy selväksi, että kumpikin taho haluaa omista ammatillisista positioistaan ja arvoasetelmistaan käsin toimia potilaan parhaaksi. Asia kulminoituukin mielestäni kysymyksiin, millä taholla on oikeus määritellä potilaan paras, mikä on armeliasta toimintaa kyseisessä tilanteessa, ja menevätkö periaatteet aina Hippokrateen valan vannomisen ajoista lähtien kuolevan potilaan kestämättömien kärsimysten edelle. Käytännössä raja eutanasian ja sedaation välillä on ilmeisesti hiuksenhieno, mutta arvoristiriidat ovat rakentaneet unen syvyydestä ylittämättömän esteen. Miten pitkään este tule kestämään murtumatta kuolinapua kannattavien kansalaisten suuren joukon edessä? Ihmisellä on historiallisena ja tiedostavana olentona erityinen suhde aikaan. Kuolema on ihmisen olemassaoloon ja tiedostavaan itseen liittyvä käsite, ihminen tietää kuolevansa. (Jylhänkangas 2013, 11) Ajanlaskumme alussa vaikuttanut kirkkoisä Augustinus päätyi ajan sielullisuutta pohtiessaan siihen käsitykseen, että ei ole mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa, vaan meitä ympäröi pelkkä nykyisyys. Menneen nykyisyys on muisti, nykyisen nykyisyys on havainto ja tulevan nykyisyys on odotus. (Salmi 2001, 137.) Minkälaista on tulevan nykyisyyden odotus kuoleman esihuoneessa vuoroaan vartoavilla, kun aikaperspektiiviä ei enää ole, ja elämän parhaaksi käyttövoimaksi sanottu tulevaisuudenusko on hiipunut olemattomiin? Lopuksi Kun ihminen on, kuolemaa ei ole. Kun kuolema on, ihmistä ei ole Ajatelman kirjoittaja on Arthur Schopenhauer. Lähde: Hänninen 2012, 144.
10 10 Mistä me ylipäätään puhumme, kun puhumme kuolemasta? Asiasta, joka on kaikkien asia ja kuitenkin jokaisen oma asia. Puhuessamme kuolemasta puhumme jostakin, jota emme itse ole kokeneet, sillä kukaan ei voi kokea omaa kuolemaansa siten, että olisi siitä itse kertomassa. Kuoleminen, kuolema prosessina on sen sijaan kokemusmaailmamme ulottuvilla, ja nykypäivänä ihmisellä on ilmeinen tarve hallita kuolemistaan, tehdä siitä kokemuksena siedettävä ja oman arvomaailmansa mukainen. Palataanko tässä jossakin mielessä takaisin aikasykliin, johon Pentikäinen viittasi kirjoittaessaan, että kuoleva yhteisön jäsenenä saattoi entisaikaan itse osallistua kuolintapahtumaansa kontrolloiden jopa omaa kuolemistaan? Kuolemankulttuurimme ytimessä on sotien jälkeen syntynyt vaikenemisen varjo, mutta kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät käsitykset ovat nykypäivänä murroksessa. Elämän ja kuoleman raja on ollut aina häilyvä, ja nykyinen teknologiavetoinen yhteiskuntamme on määrittämässä rajaa uudelleen. Ihminen on hämillään ristiriitojen ja eriävien käsitysten edessä, joita kuolemaan tieteen ja erilaisten eettisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien taholta liitetään. Tilannetta ei helpota se, että kuolema on kätketty ja annettu ammattilaisten käsiin. Miten voi saada käsitystä jostakin sellaisesta, joka ei paljasta kasvojaan? Kuolemassa luonto tunkeutuu yhteiskunnan suojamuurien läpi. (Molander 2009, 230) Ehkä kuolemantutkimuksen pitäisi samalla tavoin läpäistä eri tiedekuntien raja-aidat, ja monitieteisenä, kaikille kuuluvana asiana olla selvittämässä kuoleman ajatuksen ja siihen suhtautumisen merkitystä ja painoa repussa, jota ihmiset kantavat mukanaan koko elämänsä ajan. Repun painoa voisi keventää kutsumalla kuolema kulisseista esiin ja luopumalla turhista peloista. Kuoleman ajatuksen hyväksyminen saattaa osoittautua elähdyttäväksi ja vahvaksi elämää antavaksi voimaksi, sillä pelkoon ja taisteluun näkymätöntä vihollista vastaan käytetty energia on mahdollista suunnata elämän ja oman hyvinvointinsa rakennusaineeksi. Lähteet Aikakausilehdet Pelkäätkö kuolemaa, Gustaf Molander? SK 16 17/2014
11 11 Kirjallisuus Honkasalo Marja-Liisa: Luentoaineisto Hänninen Juha: Eutanasia. Hyvä kuolema. Porvoo Jylhänkangas Leila: Kiistoja kuolemisesta. Tutkimus suomalaisesta eutanasiakeskustelusta. Helsinki Kemppainen Ilona: Isänmaan uhrit. Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsinki Koski Kaarina: Sosiaalinen kuolema. Teoksessa Kuoleman kulttuurit Suomessa. Outi Hakola, Sari Kivistö & Virpi Mäkinen (toim.). Tallinna Lehikoinen Heikki: Katkera manalan kannu. Kuoleman kulttuurihistoria Suomessa. Juva Molander Gustaf: Askel lyhenee, maa kutsuu yli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa. Turku Molander Gustaf: Matka mullan alle kuolematyöntekijöiden arki. Keuruu Pentikäinen Juha: Suomalaisen lähtö. Kirjoituksia pohjoisen kuolemankulttuurista. Pieksämäki Pöyhiä Reino, Tasmuth Tiina, Reinikainen Pekka (toim.): Lääkäri saattajana. Pohdintoja kärsimyksestä, kuolemasta ja eutanasiasta. Helsinki Salmi Hannu: Menneisyyskokemuksista hyödykkeisiin historiakulttuurin muodot. Teoksessa Jokapäiväinen historia. Jorma Kalela ja Ilari Lindroos (toim.). Helsinki Ylijoki Oili-Helena: Toiminnan aika. Teoksessa Hyvän elämän sosiaalipsykologia. Toimijuus, tunteet ja hyvinvointi. Pekka Kuusela & Mikko Saastamoinen (toim.). Painettu EU:ssa 2014.
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotKuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta
Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotRosa Rantanen, VTM Turun yliopisto Avoin Eettinen Foorumi Joensuu
Rosa Rantanen, VTM Turun yliopisto Avoin Eettinen Foorumi Joensuu 30.9.2013 Uusien ja kehitteillä olevien lääketieteen teknologioiden avulla mahdollisesti toteutettavaan luomattaavan eliniän pidentämiseen
LisätiedotMITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?
MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotLataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.
Lataa Sairaus - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980432 Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.60 Mb On erikoissairaanhoitaja, joka pitkän työuransa aikana on nähnyt
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotLääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia
Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia
LisätiedotMiten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio
Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio 5.2.2010 Voiko kuolema olla hyvä kuolemaan liittyy surua kaipausta luopumista kärsimystä pelkoa < Kuinka kuolema voisi olla hyvä??? Elämän
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotHOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
Lisätiedotmerkitys omaisten ja vainajan
Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus
LisätiedotTerhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos
Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus
LisätiedotKuoleman esirippu. Pekka Ervastin esitelmä 10.3.1918
Kuoleman esirippu Pekka Ervastin esitelmä 10.3.1918 Kun ajattelee ihmistä, joka on heikko ja raihnainen, joka tulee sairaaksi ja vaipuu vuoteelle, josta hän ei enää nouse, niin me kysymme: Onko mitään,
LisätiedotLataa Sairauden voittamat - Äiti ja isä - Henna Helmi Heinonen. Lataa
Lataa Sairauden voittamat - Äiti ja isä - Henna Helmi Heinonen Lataa Kirjailija: Henna Helmi Heinonen ISBN: 9789513188467 Sivumäärä: 300 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.46 Mb Miten selvitä läheisen
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotTERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto
TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA
LisätiedotLataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio. Lataa
Lataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio Lataa Kirjailija: Antonio Damasio ISBN: 9789525697360 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.28 Mb Tässä kirjassa aikamme merkittävimpiin neurotieteilijöihin
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotKuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14
Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotLataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510354438 Sivumäärä: 205 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.04 Mb Kosmologi Kari Enqvist on popularisoinut
LisätiedotIHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi
. IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu
LisätiedotHautajaiset osana suruprosessia
Hautajaiset osana suruprosessia Anja Terkamo-Moisio, TtT, Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura (SKTS) Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät 5.9.2019, Turku Monia käsityksiä surusta Kiintymyksestä
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotEloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKuka päättää kuolemasta?
Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotKEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13
KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotJEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen
LisätiedotII Terveyden ja sairauden historiaa
II Terveyden ja sairauden historiaa 1 Kysymyksiä Mitä yhteisiä terveysvaaroja 1800-luvun ihmisellä ja nykysuomalaisella on? 2 Kysymyksiä Millaisia sairauden selitysmalleja tiedät menneisyydessä olleen?
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotSidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja
Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotPlayin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää
Esityksen sisältö: Mikä Playin Story -hanke? Mitä omaehtoinen leikki merkitsee lapsen kokonaiskehitykselle? Mikä on aikuisen osuus omaehtoisessa leikissä? Mitä ovat Playin Story -materiaalit? Miten Playin
LisätiedotRiitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen
Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotISLAMILAINEN HAUTAUS
Suomen Islamilainen Hautausyhdistys (SIHY) ry ISLAMILAINEN HAUTAUS Muslimien hautaustavat Pia Jardi ESIPUHE Suomessa muslimien määrä lisääntyy koko ajan, siksi on tärkeää tietää islamilaisista hautaustavoista,
LisätiedotKuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna
Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotSaattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa
Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotTerveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?
Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotSaattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki
Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotLausuntoni perustan toimintaani saattohoitolääkärinä Terhokodissa alkaen. Olen myös julkaissut asiaan liittyen mm.
1 ASIANTUNTIJALAUSUNTO Juha Hänninen LL, VTK 1.3.2018 klo 10:00 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asia: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta Lausuntoni perustan toimintaani saattohoitolääkärinä
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotKUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA
KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi
LisätiedotJUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää
Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
Lisätiedot