KIVIJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUS JA TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2013 TALOUS JA TOIMINTASUUNNITELMA

2 Kivijärven kunnan talousarvio 2013 Kivijärven kunta Y:\TALOUSARVIOT\TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2013.odt Sisällysluettelo Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT Toimintakate Käyttökate Vuosikate Tilikauden tulos...2 KIVIJÄRVEN KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kuntalain muutokset...5 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA...6 KÄYTTÖTALOUSOSA...9 KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO YRITYS- JA ELINKEINOTOIMI TIETOHALLINTO LASKUTETTAVAT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI...19 SIVISTYSOSASTO SIVISTYSHALLINTO + YLEISTÄ VARHAISKASVATUS PERUSKOULUTUS MUU KOULUTUS KIRJASTOTOIMI KULTTUURITOIMI VAPAA-AIKA TEKNINEN OSASTO TEKNINEN HALLINTO KAAVOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELU JA RAKENNUSVALVONTA LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET PALOTOIMI...46

3 450 KIINTEISTÖTOIMI VARASTO JA RUOKAHUOLTO INFRA-TUKIPALVELUT TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSA...51

4 1 YLEISPERUSTELUT 1.1. Kuntien talousarvionäkymät vuodelle 2013 Tulopoliittinen ratkaisu kohottaa kunta-alan palkkasummaa koko sopimuskautena keskimäärin noin 4,21 %. Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 1,91 %. Verotulot nousivat v keskimäärin 4 %. Vuonna 2013 kunnallisverotulojen tilitysten arvioidaan kasvavan n. 4,2 %. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi em. arviota. Yhteisöveron tilitykset kunnille pysynevät kuluvan vuoden tasolla. Kiinteistöverojen tilitys kasvaa maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt kiinteistöverotuksen uudistamistarpeiden selvityshankkeen. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 tilityksiin. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistettiin ns. yhden putken malliksi. Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin Kunta- ja palvelurakenneuudistus / Palvelujen järjestämissuunnitelma Valtioneuvoston hallitusohjelman mukaisesti hallitus on vahvistamassa kriteereitä kuntauudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kunnan järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Vuonna 2013 tultanee antamaan Paras-lain korvaava rakennelaki. Palvelurakenteita vahvistetaan kuntaliitosten lisäksi kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven kunnat ja Saarijärven kaupunki ovat antaneet sosiaali- ja terveystoimen tehtävien järjestämisvastuun alkaen SoTe kuntayhtymälle Käsitteitä Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

5 Käyttökate osoittaa varsinaisen toiminnan taloudellisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeisen käyttökatteen tulee terveessä taloudessa olla ylijäämäinen Vuosikate ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa.

6 3 1. KIVIJÄRVEN KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kivijärven väestökehitys Kunnan väestön määrä on pysynyt lähivuosina lähes vakiona. Heinäkuussa 2012 väestön määrä laski ja oli tilastokeskuksen mukaan Talouskehitys Vuoden 2011 tilinpäätöksen tulos oli negatiivinen ja pienenti taseessa olevaa ylijäämää. Vuoden 2013 talousarvio on alijäämäinen Kivijärven kunnan taloudelliset lähtökohdat vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimiselle ovat haastavat. Lähivuosien suurimmat haasteet liittyvät tulokehityksen saamiseksi nousuun sekä menojen sopeuttaminen vastaamaan todellista tulorakennetta. Taloudenhoidossa on noudatettava erityisen harkitsevaa varojen käyttöä sekä pyrittävä menojen leikkauksiin toimintoja järkeistämällä. Valtionosuudet nousevat vuoden 2011 tasosta noin 8,97 % ollen yhteensä 5,57 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan nousevan vuoden 2011 toteutumasta 3,58 % ja olevan yhteensä 3,31 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 talousarvion laadinnan lähtökohdaksi hallitus asetti positiivisen tuloksen, jolloin käyttötalouden raamiksi muodostui euroa. Vuosikate on euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen euroa. Vuosikate kattaa poistoista 31,50 %. %. Edellisiltä vuosilta ei ole kattamatonta alijäämää. Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna talousarviovuoden toimintamenot kasvoivat euroa ja talousarvioon 2012 verrattuna kasvoivat euroa. Vastuualueiden on edelleen noudatettava tiukkaa taloutta ja pyrittävä säästöihin talousarviovuoden aikana siten, että kunnanhallituksen talousarvion valmisteluohjeeksi antama positiivinen tulos toteutuu.

7 4 Talousarvio on euroa. Investoinnit katetaan lainarahalla, ns. Valon rahalla ja omaisuuden myynnillä. Lainakannan arvioidaan vuoden 2013 lopussa olevan 0,87 miljoonaa euroa, 666 /asukas. Näyttää siltä, että talouden tervehdyttämistoimista huolimatta kuntien taloudellinen ahdinko tulee jatkumaan. Kuntalain 65.3 :n mukaisen tasapainottavan taloussuunnitelman laatiminen tulee tuottamaan hankaluuksia myös Kivijärven kunnalle. 1.6.Tuloperusteet Taloussuunnitelma vuosille on laadittu kunnanvaltuuston vahvistaman tuloveroprosentin, 20,00 %:n mukaan. Kiinteistöveroprosentteina on käytetty valtuuston vahvistamia prosentteja (yleinen kiinteistövero 0,85 %, vakituisten asuntojen 0,32 ja muut asuinrakennukset 0,90 ja yleishyödylliset yhteisöt 0,0 %). Ansiotuloista kertyvää tuloveroa on arvioitu vuoden 2013 aikana kertyvän euroa, kiinteistöveroa euroa ja yhteisöveron tuotoksi on arvioitu euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä euroa. Kasvuksi vuoden 2011 toteutumaan on arvioitu 1,9 %. 1.7.Menokehitys Henkilöstömenot muodostavat kunnan käyttötalouden nettomenoista 27,61 %:n osuuden, ostopalveluihin käytetään 79,14 %, mm sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, kunnan nettomenoista. Kokonaisuutena toimintakulut kasvavat edellisvuodesta euroa eli 6,37 % ja toimintatulot nousevat euroa eli 26,89 % vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Nettomenojen kasvu on euroa eli 3,48 %. Poistot on laskettu uusien investointien osalta uuden poisto-ohjelmasuosituksen mukaisesti. Kivijärven kunnassa on vuoden 2011 tilinpäätöstietojen mukaan 54,5 työntekijää, mikä tekee 40 työntekijää asukasta kohti. Henkilöstömenoissa on huomioitu 2,0 %:n suuruinen palkankorotusvara ja sivukulut on laskettu 21,67 %:n mukaan, eläkemenoperusteinen euromääräinen eläkevakuutusmaksu on kohdennettu osastoittain. Toiminnallisia painopistealueita ovat vuonna 2013 elinkeinojen ja matkailun edistäminen panostamalla yritystoiminnan edellytysten luomiseen. Tietotekniikkaa hyödynnetään koko kuntaorganisaatiossa. Yhteistoimintaa seutukunnan kuntien kanssa tiivistetään entisestään esim. etsimällä ratkaisuja kohoaviin palvelutuotannon kustannuksiin.

8 5 1.8.Investoinnit Vuoden 2013 investointiohjelman nettomenot ovat noin euroa. Merkittävimpiä investointikohteita ovat Uusi Nousupelto ( ), Kaava-alueen kunnallistekninen rakentaminen ( ), Tainion koulun saneeraus ( ), joiden hankintameno katetaan lainarahoituksella sekä Laajakaista ( ), Peltokankaan ulkoilualue (64 500), Torialue (68.400), joiden hankintameno katetaan Valon rahoilla alkaen uusien investointien poistojen laskennassa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston laatimaa uutta yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. 1.9.Talouden tasapainotus Kunnan talouteen kohdistuu huomattavat taloudelliset kustannuspaineet. Talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossakin määrätietoista ja suunnitelmallista menojen leikkausta. Tulojen kasvuun vaikuttaa parantuva työllisyystilanne ja sitä kautta seuraava verotulojen kasvu. Yritystoiminnan edellytysten luominen on edelleen perusteltua säilyttää yhtenä kunnan painopistealueena koko suunnitelmakauden Kuntalain muutokset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa. Taloutta koskevat säännösmuutokset sisältyvät kuntalain 65, 68, 69 ja 70 (kumottu) pykäliin ja tarkastusta koskeva säännösmuutos 71 pykälään. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 :ää on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alajäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla. Tarkastuslautakuntaa koskevaan 71 :ään on lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista ja riittävyyttä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.

9 6 2. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 1.10.Talousarvion rakenne Lautakunnat ja kunnanhallitus tekevät esityksensä talousarviostaan ja kunnanvaltuusto hyväksyy talousarvion tulosaluetasolla. Oheisessa taulukossa on esitetty talousarvioasetelma sitovuustasoineen. Taso 2 / Toimielin Toimiala Hallinto- ja elinkeinoosasto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistysosasto Taso 3 / Tulosalue Kunnanvaltuusto Yleishallinto Yritys- ja elinkeinotoiminta Tietohallinto Laskutettavat Sosiaalityö Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sivistyshallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Muu koulutus Kirjasto Kulttuuri Vapaa-aikatoimi Taso 4 / Tulosyksikkö Kunnanhallitus Lautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Vaalit Toimikunnat Toimisto- ja talouspalvelut Henkilöstöhallinto Muu yleishallinto Työllistäminen Elinkeinotoimi Tietohallinto Laskutettavat Sivistyslautakunta Hallinto Joukkoliikenne Päivähoito Lasten kotihoidontuki Tainionmäen koulu Kansalaisopisto Musiikkiopisto Kirjastotoiminta Kulttuuripalvelut Kunnan juhlat Nuorisotyö Liikuntatyö

10 7 Tekninen osasto Tekninen hallinto Kaavoitus Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Liikenneväylät ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi Kiinteistötoimi Varasto ja ruokahuolto Infra-tukipalvelut Tekninen lautakunta Hallinto Mittaus Kaavoitus Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Rakennuskaavatiet ja yksityistiet Puisto-, tori- ja satamaalueet YTY -projekti Palo- ja pelastustoimi Oman käytön tilat Vuokratut tilat Varasto Ruokahuolto Vesi- ja viemärilaitos Kaukolämpö Jätehuolto Metsätilat Myyntipalvelut 1.11.Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa sisältää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot tulosaluekohtaisesti. Kunnanvaltuuston päätös sitoo tulosaluetasolla määrärahat ja tuloarviot samoin kuin tuloslaskelmaosan määrärahoja sekä tuloarviota ja investointiosan määrärahoja hankekohtaisesti. Valtuusto velvoittaa osastot kantamaan tulonsa viivytyksettä. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat toimialallaan siirtää määrärahoja tulosalueelta toiselle perustellusta syystä. Lautakunnat ja kunnanhallitus hyväksyvät valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat, joilla tulosaluetason määrärahat ja tuloarviot jaetaan tulosyksiköille sekä asetetaan tarkennetut tavoitteet yksiköittäin. Vuoden 2013 aikana on noudatettava tiukkaa taloutta, jotta hallituksen asettama 0- tulostavoite taloussuunnittelukaudella toteutuu. Mahdolliset talousarvioylitykset tai tarvittavat määrärahasiirrot tai muutokset käsitellään toimielimessä.

11 Toteutumisen seuranta ja raportointi Talousarvion toteutumista seurataan sekä taloudellisen että toiminnallisen tuloksen osalta. Taloudellisen tuloksen seurannalla tarkoitetaan toimintayksiköille budjetoitujen menojen ja tulojen toteutumisen seurantaa ja toiminnallisen tuloksen seurannalla talousarviossa esitettyjen suoritteiden toteutumisen seurantaa. Osastojen tulee seurata kuukausittain talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ja meno- ja tulokehitystä tehtäväkohtaisesti. Talouskatsaus tilinpäätösennusteineen toimitetaan kunnanhallitukselle 30.6 ja 30.9 tilanteiden mukaan.

12 9 3. KÄYTTÖTALOUSOSA Sos- ja terv.t. 67% Kunnanhallitus 6% Tekninen osasto 0% Sivistysosasto 26% TA 2013 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Kunnanhallitus Sos- ja terv.t Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ

13 KUNNANHALLITUS Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa hallintosäännön ja kuntalain mukaisesti Yleishallinto Yritys- ja elinkeinotoiminta Tietohallinto Laskutettavat TA 2013 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Yleishallinto Yritys- ja elinkeinotoiminta Tietohallinto Laskutettavat YHTEENSÄ

14 YLEISHALLINTO TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Tehtäväalueen menot muodostuvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan sekä vaalien menoista. Tehtäväalue kattaa hallinto-osaston toimisto- ja henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen sekä muun yleishallinnon menot (mm. jäsenmaksut, verotuskustannukset, edustusmenot jne.). Tehtäväalueelle sisältyvät kunnanjohtajan, kirjanpitäjän, toimistosihteerien ja työllisyysvaroin palkatun henkilöstön palkkausmenot. Vuonna 2013 maksetaan kuntalisää 168,00 / kk tai enemmän yhdistyksille ja järjestöille palkkatukeen oikeutetuille työntekijöille, jotta työssäoloehto täyttyy. Työttömien Kukkopilli ry:n hallinnoima työllisyyspoliittinen projekti päättyi , jonka jälkeen työnantajien vastuulle siirtyi työllistäminen työvoimapoliittisin toimenpitein. Ennen projektin päättymistä työnantajia ohjeistettiin työllistämisasioiden hoitamisessa itsenäisesti, jotta työttömillä olisi edelleen mahdollisuus työllistyä välityömarkkinoilta. Työllistämisasioiden hoitaminen tapahtuu yhteistyöverkostossa. Työllistämiseen on varattu määräraha kahdelle työllistettävälle (lähinnä siivousapu). Oppisopimuskoulutustukea on varattu kivijärvisille yrityksille 2 oppilaan osalle, tuen ollessa 168 / kuukausi / oppilas. Yhteensä oppisopimuskoulutustukea on varattu euroa. Nuorten kesätyöpaikkatukea koulussa olevien kivijärvisten nuorten työllistämiseen on varattu euroa. Järjestöavustuksiin on varattu määrärahaa vain 4H-yhdistykselle toimintaavustusta ja sotaveteraaneille Saarijärven seudun näkövammaisten kerho on hakenut avustusta, mutta määrärahaa ei ole varattu talousarvioon. Toimintamuutos Kokouskutsut julkaistaan omassa mediassa eli kotisivuilla ja mahdollisuuksien mukaan Kuntatiedotteessa. Yhteispalvelupisteen toiminta jatkuu samassa laajuudessa kuin vuonna 2013.

15 12 Toiminnan painopisteet Jatketaan organisaation tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä kehittämistoimenpiteitä, joilla vastataan rahatalouden kiristymiseen. Tiedottamista kunnassa vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista asioista lisätään hyödyntämällä mm. kunnan www -sivuja. Hallinnon läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen kiinnitetään erityistä huomiota demokratian idean toteutumiseksi. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Kunnanhallitus kokoontuu pääsääntöisesti joko kolmas maanantai ja valtuusto tarvittaessa. Kuntalaisiltoja järjestään merkittävien ajankohtaisten asioiden valmisteluvaiheessa. Laadulliset Vireille tulleet asiat käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa viivytyksettä. Taloushallinto toimii siten, että raportointi ja seuranta on mahdollista lähes reaaliajassa. Valtuuston ja hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan www sivuilla. Muutoinkin kunnan www sivujen täydentäminen entistä tiedottavammaksi ja kattavammaksi jatkuu v Taloudelliset Toiminta on mitoitettu samalle tasolle kuin v Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Taloudellisuus Hallinto / asukas Voimavarat Vakanssit 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Mittarit TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 asioiden käsittelyaika 40 pv 40 pv 40 pv 40 pv 40 pv

16 13 laskujen kiertonopeus 14 pv 14 pv 14 pv 14 pv 14 pv

17 YRITYS- JA ELINKEINOTOIMI TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset 0 0 yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Tulosalueeseen sisältyvät elinkeino- ja maaseututoimi sekä projektit lukien Pihtiputaan kunta vastaa maataloustoimen viranomaistoimintojen järjestämisestä. Projektien rahoitukseen varaudutaan seuraavasti: Viisari -ohjelma (Leader+) Tuulipuistohanke Suomenselän Lentokenttä Oy:n toiminnan avustamiseen varaudutaan eurolla. Kivijärven kunta liittyi osakkaaksi Kehittämisyhtiö Witas Oy:ön vuoden 2012 alusta lukien. Kehittämisyhtiö Witaksen hallitus, jossa on mukana myös Kivijärven edustajat, laatii Kivijärven alueelle ensimmäisen kohdennetun toimintasuunnitelman. Toimintamuutos ja toiminnan painopisteet Määritellään kehittämisyhtiö Witaksen johdolla valmistellun alueellisen elinkeinostrategian ja toimintasuunnitelman tultua vahvistetuksi valtuustossa.

18 15 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Yritysten ja palv.tuot.lkm Maatilojen lkm Käyttötalous /as Vakanssit Mittarit TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Asukasmäärä Yritysten ja palv.tuot lkm. -joista maatal. liit.elink Uusien yritysten lkm Kuntakohtaiset keh.proj spv Työttömyys-% Oppisop.koul. lkm Työllistettyjen lkm Tukihakemusten lkm Maatilojen lkm Työttömät työnhakijat

19 TIETOHALLINTO TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Tietohallinnosta tuotetaan keskitetysti kunnan tietotekniset palvelut. Toiminta käsittää perusylläpidon lisäksi toiminnan kehittämisen ja suunnittelun sekä osallistumisen kuntaa koskettaviin tietoteknisiin hankkeisiin ja yhteydenpidon niin laite- kuin ohjelmistotoimittajiin. Toimintamuutos Muuttuva tietotekninen ympäristö vaatii koulutusta paitsi tietohallinnon henkilöstölle, myös koko kuntaorganisaation henkilöstölle. Vuosi 2013 tulee olemaan järjestelmien päivitysvuosi niin työasemien (käytössä oleva XP-käyttöjärjestelmä on tullut käyttöikänsä päähän) osalta kuin keskeisten tuotantojärjestelmien osalta. Informaatioteknolgian käyttö osana välillisesti tärkeämpänä osana esim. kiinteistöautomaatiota lisää tietohallinnon tarvetta. Laajakaistahankeen toteutusvaihe alkaa vuonna Toiminta järjestetään lähinnä it -suunnittelijan tuottamana. Toiminnan painopisteet Toiminnassa keskitytään laadukkaan perusinfran tuottamiseen siten, että kunnan palvelutuotanto ei häiriinny. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on pitää kunnan tietotekninen laitekanta nykyaikaisella tasolla uusien laitteistoa suunnitelmallisesti. Määrällisesti laitemäärä pidetään ennallaan. Laadulliset Yhteyskatkosten ja toimintahäiriöiden määrä pyritään minimoimaan. Kehitetään vikaraportointia. Otetaan käyttöön keskitettyjä tietohallinnon palveluita tukevia automaattisia palvelu- ja asennusjärjestelmiä. Tiivistetään yhteistyötä naapurikuntien it-ihmisten kanssa sijaisuuksissa ja järjestelmäkehityksessä. Uusitaan keskeisiä tietoliikennekomponentteja. Lisätään itse tuotettua henkilöstön koulutusta.

20 17 Taloudelliset Laitehankinnoissa haetaan mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja liittymällä kuntahankinta-järjestelmään useammilla sopimuksilla. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Työasemien määrä (painotettu 58) 85 (painotett u 58) 85 (painotett u (painotett u 58 Kustannus/työasema Vakanssit Mittarit TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Käyttökatkokset (> 1h) Keskim. vikaselvitys 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv

21 LASKUTETTAVAT TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Tilikarttaan on siirretty taseesta sekalaiset menoerät, jotka vuoden aikana laskutetaan.

22 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toiminta-ajatus Sosiaalitoimen tarkoituksena on luoda edellytykset kuntalaisten sosiaaliselle perusturvallisuudelle kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaalinen perusturvallisuus toteutetaan järjestämällä kuntalaisille heidän tarpeeseensa perustuvia sosiaalipalveluita, hoitoa ja huolenpitoa. Palvelut ja toimenpiteet mitoitetaan kunnan taloudellisten resurssien mukaan. Terveydenhuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä huolehtimalla asianmukaisesti perusterveydenhuollosta kunnan alueella, järjestämällä erikoissairaanhoidon palvelut taloudellisesti ja tuloksellisesti, edistämällä terveysmyönteisen asennoitumisen muodostumista kuntalaisissa. Sosiaali - ja terveyspalvelut yhteensä TP2011 TA 2012 TA 2013 TA2014 TA2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset 0 yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK aloitti toimintansa SoTe -kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärven kaupunki SoTe -kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki kuntien järjestettäväksi säädetyt ja kuntien kuntayhtymän järjestettäväksi antamat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelut mukaan lukien eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistoimintaalue aloittaa toiminnan alkaen. Toiminnan järjestämisestä vastaa Viitasaaren kaupunki. Kuntayhtymän toiminnassa sovelletaan tilaaja - tuottaja toimintamallia. Palvelujen tilaajaorganisaation muodostavat yhtymävaltuusto (43 jäs.) ja yhtymähallitus (9 jäs.) Yhtymähallituksella on yksilöasiain jaosto, jossa käsitellään viranhaltijapäätösten muutoksenhaut. Toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja, jonka apuna on kuntien viranhaltijoista koostuva tilaajatiimi.

23 20 Palvelut tuottaa SoTe -kuntayhtymän Perusturvaliikelaitos Saarikka, jota johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksella on 5 jäseninen johtokunta. Palvelutuotanto on jaettu seuraaviin palvelualueisiin: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen on koottu hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhe- ja sosiaalityön palveluita. Palvelualue vastaa myös koko Saarikan osalta hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinoinnista. 2. Arjen tuen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tuottaa palveluja vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi. 3. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut huolehtivat perusterveydenhuoltoon liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta, erilaisista tutkimuksista ja hoidoista. Sosiaalipalvelut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA2014 TA2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset 0 yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Menot koostuvat pääasiassa eläkemenoperusteisista eläkemaksuista (kasvatus- ja perheneuvola, kotihoito, omaishoidontuki, Kivikon vanhainkoti, Suojarinne) ja niistä toiminnoista, jotka eivät siirtyneet SoTeen Kunnassa toimii vanhusneuvosto, jonka määrärahat kuuluvat sosiaalipalveluihin.

24 21 SoTe ja Terveyspalvelut Menot ulkoiset sisäiset yhteensä TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA2014 TA Tulot ulkoiset sisäiset 0 yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Menot koostuvat erikoissairaanhoidon ja SoTen menoista.

25 SIVISTYSOSASTO Toiminta-ajatus Sivistysosaston tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten kehittymiselle ja elämässä menestymiselle järjestämällä koulutuspalveluja ja luomalla mahdollisuuksia kuntalaisten omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja vapaa-ajan viettoon sekä lisäämällä peruskoulutuksen avulla työnteon ja yrittämisen arvostamista kuntalaisten keskuudessa Varhaiskasvatus Muu koulutus Sivistyshallinto Peruskoulutus Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi TA 2013 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Sivistyshallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Muu koulutus Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi YHTEENSÄ

26 SIVISTYSHALLINTO + YLEISTÄ TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Sivistyshallintoon sisältyy lautakunta, toimistosihteeri (24%), sivistysjohtaja (20%), ulkopuolista rahoitusta saaneet koulun projektit sekä joukkoliikenne (=asiointiliikenne). Sivistysosaston tehtävänä on luoda, ylläpitää ja kehittää oppimisen ja opettamisen toimintaedellytyksiä sekä tuottaa varhaiskasvatus-, perusopetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palveluja kunnassa. Sivistysosasto palvelee kuntalaisia sivistyspalveluihin liittyvissä asioissa sekä valmistelee lautakunnan käsittelyyn meneviä asioita ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Taloussuunnitelma Sivistyspalveluista vastaa sivistysosasto, jonka toimintaa johtaa ja koordinoi sivistysjohtaja, joka toimii esittelijänä lautakunnassa. Sivistysjohtaja nimetään valtuustokausittain. Sivistysosaston toimistosihteeri (hallinto 24%, muu oppilashuolto 36%, kirjasto 40%) tuottaa tukipalveluja koko sivistysosastolle. Sivistysosaston johtoryhmän kokouksia ja henkilöstökokouksia pidetään tarvittaessa. Perusopetuksen mahdollisesta siirtymisestä yhteen kiinteistöön päätetään selvitysten pohjalta. Koulukiinteistöjen sisäilmatoimenpiteitä jatketaan. Mm. seudullista yhteistyötä jatketaan / lisätään kaikilla osa-alueilla. Toiminnan painopisteet Sivistysosasto tuottaa jatkossakin laadukasta perusopetusta oppilasmäärän vähenemisestä huolimatta sekä tuottaa aktiivisesti kaikille tarkoitettuja sivistyspalveluja elämänkaarimallia unohtamatta. Käytännön toiminta ja kehittäminen varmistetaan riittävillä, oikein mitoitetuilla resursseilla. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Hallintosäännön seurauksena lautakunnan kokouksien määrä vähenee selkeästi, koska mm. henkilöstön valintapäätökset tekee viranhaltija. Varaudutaan yhteen lisäkokoukseen/koulutustilaisuuteen mahdollisia uusia päättäjiä silmälläpitäen.

27 24 Laadulliset Lautakunta keskittyy sivistyspalveluiden linjauksiin, toiminnan kehittämiseen sekä harkinnanvaraisiin tapauskohtaisesti ratkaistaviin asioihin. Asiat valmistellaan ja esitellään kokouksissa mahdollisimman hyvin. Osaston sisäistä yhteistyötä ja naapurikuntien välistä yhteistyötä lisätään ja kehitetään. Ulkopuolisen rahoituksen avulla mahdollistetaan mm. perusopetuksen laadun ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Taloudelliset Toiminta tapahtuu määrärahojen ym. resurssien puitteissa. Ulkopuolista rahoitusta eli projekteja hyödynnetään. Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Laajuus Lautakunnan kokoukset Lautakunnan pykälät Projektit 3 2 ~5 ~4 ~4 Taloudellisuus Hallinto /asukas Hallinto /oppilas Voimavarat Hallinnon vakanssit 0,6 0,4 0,44 0,44 0,44 Osaston henkilöstö

28 VARHAISKASVATUS TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen sisältyy päivähoito, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, muu oppilashuolto, lasten kotihoidontuki ja vauvaraha. Esiopetus sisältyy perusopetukseen. Päivähoito sisältää perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Päivähoidon ohjaus ja ammatilliset esimiestehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin ja/tai ostopalveluna. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palveluja ostetaan edellelleen kahtena päivänä kuukaudessa (puoliksi perusopetuksen kanssa). KELTOn palvelut ovat tarpeellinen ennaltaehkäisevän tuen ja varhaisen puuttumisen muoto. Toiminnan painopisteet 1. päivähoidon toteuttaminen yksilöllisesti, tasavertaisesti, vanhempien vakaumuksia kunnioittaen, avoimesti, turvallisesti ja luotettavasti, sosiaalisuuteen kasvattaen sekä läheisyyttä ja lämpöä luoden (arvoperusta) 2. lapsen kasvua ja kehittymistä tukevan, varhaisen puuttumisen mallin ja kolmiportaisen tuen sisäistäminen päivähoidon ja esiopetuksen oppilashuoltotyössä 3. kasvatushenkilöstön täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen Investointitoiveet: Nuppukummun kalusteet (erikoissänkyjen uusiminen) vuodelle Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset riittävät varhaiskasvatuksen palvelut: päivähoitopaikka pystytään tarjoamaan lakisääteisessä ajassa määrärahojen mitoittaminen toimintoihin

29 26 Laadulliset hyvän ja laadukkaan päivähoidon takaaminen yhteistyö vanhempien, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen (koulu ym.) kanssa seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman, uuden esiopetussuunnitelman sekä aamu- jailtapäivätoiminnan toimintasuunnitelman hyödyntäminen Taloudelliset toiminnan mitoittaminen määrärahoihin Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Hoitopäivät Lapsia hoidossa Taloudellisuus Päivähoito netto * * * Kotihoidontuki Voimavarat Vakanssit 6 6 5,5 5,5 5,5 * sis. aamu- ja iltapäivätoiminnan ja muun oppilashuollon

30 PERUSKOULUTUS TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Tainionmäen koulussa on yhtenäinen perusopetuksen koulu, jossa ovat vuosiluokat 0-9. Peruskoulussa järjestetään opetusta lapsille ja nuorille. Yksilöllisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevat oppilaat on integroitu yleisopetukseen. Opetus, siihen liittyvät materiaalit ja tarvikkeet, koulukuljetukset sekä ruokailu ovat oppilaille maksuttomia. Talousarviossa peruskoulutukseen sisältyy opetus, kuljetukset, ruokailu (sis. osto) ja muu oppilashuolto. Kotikuntakorvaukset aiheuttavat käyttötalouteen euron nettokustannukset. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Oppilaille turvataan perusopetuslain mukaiset opiskelumahdollisuudet. Oppilaiden tarpeet huomioidaan joustavien opetusjärjestelyjen ja tarkoituksenmukaisten resurssien avulla. Oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen vahvistetaan. Koululla toteutetaan laadukasta opetusta ja kehitetään kolmiportaisen tuen eri muotoja annettujen resurssien mukaisesti. Opettajien ja tilojen yhteiskäyttöä tehostetaan. Yhteisten opettajien määrää pysyy lukuvuoden mukaisena. Kivijärven oppilaat opiskelevat perusopetuksen oppimäärän omassa lähikoulussaan. Yhden koulun malliin siirtymistä selvitellään ja alustavat päätökset tehdään vuoden 2013 aikana. Toiminnan painopisteet Yhtenäisen perusopetuksen toimintaa kehitetään. Kehitetään kolmiporatisen tuen eri muotoja ja oppilashuollon toimintaa koululla. Luodaan koulululle perusopetuksen laatukriteereiden mukainen arviointijärjestelmä. Perusopetuksen ja oppilashuollon kehittämistä jatketaan seutukunnallisesti yhteisten kehittämishankkeiden myötä. Koulun kerhotoimintaa kehitetään. Henkilökunnan tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittämistä tuetaan. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä kehitetään ja tehostetaan monipuolisesti. Tainionmäen koulun ulko- ja sisätilojen viihtyvyyteen, kalusteiden, materiaalien, laitteiden ja opetusvälineiden hankintaan panostetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Investointitoiveet: Tainion koulun piha-alueen suunnitteluun ja toteutukseen vuosille , AV-välineistö koululle vuosille , koulun kalusteet vuosille , Tainion koulu? vuosille

31 28 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on antaa opetusta perusopetuksen 0-9 vuosiluokilla. Lukuvuoden tuntikehys on 340. Laadulliset Esi- ja perusopetuksen oppilaiden yksilölliset tarpeet ja opetustoiminnan kannalta järkevät ryhmäkoot huomioidaan opetuksen suunnittelussa. Esi- ja perusopetuksen sekä oppilashuollon laadun kehittämistä jatketaan. Perusopetuksen laatukriteereiden mukaista arviointia kehitetään. Laajennetun kerhotoiminnan avulla edistetään oppilaiden toiminnallisuutta ja hyvinvointia. Opetushenkilöstön tiedollisten ja taidollisten valmiuksien uusiutumisen merkitystä tähdennetään myös opetuksen laadun kehittämiselle. Opetushenkilökuntaa kannustetaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Seutukunnallisella yhteistyöllä vaikutetaan opetuksen laatuun ja muodollisesti kelpoisten opettajien antaman opetuksen saavutettavuuteen. Koulun opetusvälineistöä ja -kalustoa uudistetaan. Vahvistetaan toiminnallisuutta ja oppimisympäristön kehittämistä. Taloudelliset Koulun toiminta tapahtuu talousarvion määrärahojen mukaisesti. Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Oppilaat 20.9 (0-9) Esiopetus, oppilaat/tunnit 13/732 13/730 12/732 17/732 12/732 Peruskoulun oppim Tuntikehys (kevät/syksy) 320/ / / / /340 Yleisop.tunnit/oppilas 2,51 2,73 2,98 3 2,96 Erityisopetuksen tunnit Opetusryhmien koot Opp./opettaja keskim. 9, Kuljetusoppilaat Por:n koko keskimäär , ,4 11,3 11,5 Koulutilat m2/oppilas ,43 36,41 37,37 37,37 37,37 Taloudellisuus Käyttömenot /asukas Käyttömenot /oppilas Käyttömenot /opetust Opetusmateriaali/opp Koulukuljetus/kulj.oppil Opettajien täyd.koul/op Voimavarat Opettajat vak tuntiopettajat, vak 3, tuntiopettajat 1, Koulunkäynninohjaajat

32 MUU KOULUTUS TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Muu koulutus käsittää kansalaisopiston ja musiikkikoulun. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Koulutuksen tarjontaa pyritään lisäämään, kehittämään ja monipuolistamaan. Toiminnan painopisteet Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksia itsensä tiedolliseen ja taidolliseen kehittämiseen. Yhteistyötä oppilaitosten välillä lisätään ja toimintoja monipuolistetaan ajan vaatimusten mukaisiksi. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on saada tuotettua annettujen tuntimäärien puitteissa määrällisesti mahdollisimman monipuolista koulutustarjontaa. Laadulliset Opiston toiminta on joustavaa ja käyttäjälähtöistä. Opisto tukee myös omaehtoista kulttuurinharrastamista ja -tuottamista. Opetusta pyritään tarjoamaan kuntalaisten toivomissa aiheissa ja tarvittaessa myös lyhytkursseina ja luentoina. Taloudelliset Koulutus toteutetaan annettujen tuntimäärien mukaisesti.

33 30 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Kansalaisopisto Opetustuntien määrä Opiskelijoiden määrä Musiikkiopisto Opiskelijoiden määrä Taloudellisuus Kansalaisopisto /opetustunti 27,5 23, /opiskelija 83,1 58,5 62, Musiikkiopisto / opiskelija Voimavarat Vakanssit ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv.

34 KIRJASTOTOIMI TP2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Kunnan tehtävänä on järjestää kirjasto- ja tietopalvelut. Kunta järjestää palvelut itse. Sen lisäksi kirjasto on osa kansallista kirjasto- ja tietopalveluverkkoa. Kirjastopalveluita täydennetään yhteisen seudullisen kirjastojärjestelmän avulla ja yhteisellä logistiikalla. Kivijärvellä on yhteinen asiakas- ja kokoelmarekisteri Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kyyjärven, Multian, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren kirjastojen kanssa. Kirjaston tavoitteena on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen (kirjastolaki 2 ). Kirjastolaki velvoittaa myös edistämään virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Turvataan paikalliset kirjastopalvelut. Jatketaan ja lisätään yhteistyötä seudun kirjastojen kanssa. Axiellin Areenaa webpohjaista tiedonhakua kehitetään. Yhteistyötä laajennetaan osittain maakunnalliseksi. Uuden kirjasto-ohjelman myötä samasta kokoelmarekisteristä löytyvät tulevaisuudessa mahdollisesti myös Aaltokirjastojen aineistot. Toiminnan painopisteet Varmistetaan, että kirjastolain vaatimukset täyttyvät henkilöstön, aineiston ja välineistön suhteen. Huolehditaan, että asiakkaiden käytettävissä on alalle ja asiakaspalveluun soveltuvaa henkilöstöä. Erityisesti riittävällä, ajankohtaisella ja monipuolisella kokoelmalla ja asiallisella välineistöllä innostetaan kaikkia ikäluokkia käyttämään kirjastoa, hyödyntämään tieto- ja kaunokirjallisuutta, erilaisia aineistotyyppejä ja kirjaston kaikkia palveluita. Investointitoiveet: -

35 32 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on kartuttaa kirjaston kokoelmia määrällisesti. Asukasluvun pienenemisestä huolimatta pyritään lainaaja- ja käyntimäärät sekä lainausmäärät pitämään lähes ennallaan. Laadulliset Pyritään monipuolistamaan aineistoa asiakkaiden toiveiden mukaisesti sekä hyödynnetään kimppakirjastojen ja maakuntakirjaston kokoelmia. Opastetaan kirjastonkäytössä ja avustetaan tiedonhaussa. Poistetaan aineistoa kokoelmista vanhentuneen aineiston osalta / hyllytilan ahtauden vuoksi. Taloudelliset Kokoelmaa lisätään määrärahojen puitteissa. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Kotilainat Lainat/asukas Lainaajat Kävijämäärä/v Verkkokäynnit Kirjastoaineisto josta kirjoja Aukiolotunteja/v Taloudellisuus Toimintakulut kstoaineistokulut henkilöstökulut Toimintakate/as / käynti / laina Voimavarat Vakanssit 1 1,2 1,2 1,2 1,2 Asukasluku 1315

36 KULTTUURITOIMI TP2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Lain kuntien kulttuuritoiminnasta mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoimi osana kunnan sivistystointa tukee ihmisten ja yhteisöjen henkistä vireyttä, järjestää ja välittää kulttuuri- ja juhlatilaisuuksia sekä tarjoaa mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen. Lisäksi kulttuuritoimi on mukana paikallisen kulttuuriperinteen vaalimisessa ja edistämisessä. Kulttuurisektori vastaa kulttuuripalveluista ja kunnan juhlista. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Kulttuuritoiminnassa painopiste on siirtynyt entistä enemmän yhdistyksille ja vapaaehtoisille. Yhdistysavustuskäytäntö palautetaan (esim. 100 e/järjestettävä julkinen kulttuuritapahtuma/vuosi/yhdistys). Joka tapauksessa myös kunnan on tuotettava kulttuuripalveluja, esim. yhteislauluiltoja ja muita tapahtumia eri vuodenaikoina. Käynnistetään kotiseutuarkistotoiminta. Hyödynnetään uudistuvaa satama-aluetta kulttuuritoiminnoissa. Tietotekniikkaa ja kunnan kotisivuja hyödynnetään kulttuuritoimessa yhä enemmän. Kotisivuilla tiedotetaan tapahtumista, päivitetään kulttuurisivuja ja kuvagalleriaa. Tavoitteena on täydentää kuntakuvaa Kivijärvestä ja siten edistää mm. matkailua. Toiminnan painopisteet Taide-elämyksiä luodaan musiikin, teatterin, kuvataiteen, tanssin, kirjallisuuden ja/tai elokuvan keinoin eli tuetaan kuntalaisten henkistä vireyttä erilaisin tapahtumin joko luomalla niitä paikallisin voimin tai ostamalla ammattilaisilta. Järjestetään paikallisia tapahtumia mm. kansallisina juhlapäivinä. Alueellisia veteraanipäivänjuhlia on järjestetty vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2013 juhlan järjestää Kyyjärvi, vuonna 2014 Kivijärvi. Vuonna 2013 Kivijärven kunta täyttää 145 vuotta. Paikallista kulttuuriperinnettä vaalitaan tehostamalla kotiseututyötä ja keräämällä edelleen paikallista perinnetietoa.

37 34 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on tarjota kulttuuritapahtumia kuntalaisille ja kesäasukkaille. Tapahtumilla ja monipuolisilla kotisivuilla tuetaan kunnan matkailullisia tavoitteita. Laadulliset Pyritään tekemään yhteistyötä eri yhdistysten, yhteisöjen, taiteen harjoittajien, vapaa-aika-, kirjasto- ja koulutoimen, kansalaisopiston ja naapurikuntien kanssa. Kotiseutumateriaalin (mm. valokuvat ja videointi) keräystä jatketaan. Taloudelliset Toiminta tapahtuu määrärahojen ym. resurssien puitteissa. rahoitusmahdollisuuksia pyritään hankkimaan. Myös ulkoisia Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2014 Laajuus Juhlat Yleisömäärä juhlissa Luennot ja esitelmät Teatterit, konsertit Avustukset + VN Taloudellisuus Toimintakate Toimintakate/asukas 6 7 9,5 8 7 Voimavarat Vakanssit

38 VAPAA-AIKA TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 TS2015 Menot ulkoiset sisäiset yhteensä Tulot ulkoiset sisäiset yhteensä YHTEENSÄ SIS+ULK Vapaa-aikatoimeen sisältyvät nuorisotoiminta, lasten ja nuorten harrastustoiminta, nuorisoneuvosto, liikunta- ja urheilutoiminta, urheilualueet, Kunnossa kaiken ikää -hanke ja Yukigassen-lumisotakilpailu. Tehtävistä määrätään nuoriso- ja liikuntalaissa. Nuorisolain mukaan nuoriksi määritellään alle 29-vuotiaat ja heidän osuutensa kunnan asukasluvusta on noin 28%. Alle 16-vuotiaiden osuus on noin 16%. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Siihen sisältyvät nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat, harrastusmahdollisuudet, neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja ryhmien tukeminen, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja kunnan tarpeisiin sopivat muut toimintamuodot. Lain mukaan nuorille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuorisoneuvosto aloitti toimintansa Nuorisolain vuoden 2011 alusta edellyttämä monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on perustettu ja siihen kuuluvat kaikki laissa edellytetyt tahot. Tarvittaessa kuntien pitää myös järjestää etsivää nuorisotyötä. Kivijärvillä ja Kannonkoskella on yhteinen etsivä nuorisotyöntekijä yhteistyössä Piispalan kanssa. Uutena haasteena on 2013 voimaantulevan nuorten yhteiskuntatakuun vaatimat toimenpiteet. Nuorisotaloa kehitetään nuorten toivomalla tavalla. Pyritään käynnistämään uudenlaisia harrastustoimintoja yhteistyössä nuorisojärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Nuorisotalon valvonta- ja siivouspalvelu ostetaan urheiluseuralta. Liikuntatyön tavoitteena on edellytysten luominen liikuntatoiminnalle, urheiluseuratyön edistäminen ja kuntalaisten omaehtoisen liikunnanharrastuksen lisääminen. Lapset ja nuoret liikkuvat luonnostaan paljon, mutta työikäisistä vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

39 36 Liikuntatoimintaa järjestetään ja kehitetään yhteistyössä urheiluseuran sekä muiden järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkojen hoitopalvelut ostetaan pääosin urheiluseuralta, mutta paikkoja hoidetaan jossakin määrin myös vapaa-aikatoimen omana työnä ja yksityisten palveluja hyödyntäen. Investointitoiveet: Hiekkatekonurmipintainen tenniskenttä (Nousulahteen, urheilukentän vierelle tai Peltokankaalle) euroa ja Airsoft-pelialue euroa vuodelle 2013 ja mopoilualue/crossirata euroa vuodelle Toiminnan painopisteet Vapaa-aikatoimen, järjestöjen, seurakunnan ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä jatketaan. Järjestetään erilaisia nuorten tapahtumia ja kerhoja ympäri vuoden. Nuoria aktivoidaan toimimaan itse ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan sekä itseään koskevaan päätöksentekoon ensimmäisen kerran järjestettyä Kivijärven Yukigassen-lumisotakilpailua kehitetään yhteistyössä lajin harrastajien kanssa. Järjestetään pyöräilytapahtuma, mahdollisesti Kivijärven ympäriajo. Työikäisten ja vanhusten omaehtoista liikunnanharrastusta pyritään lisäämään, koska liikunta todistettavasti ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia. Eläkeläisille ja työttömille tarkoitettu KKI-hanke jatkuu ainakin kevääseen saakka. Toinen liikunnan painopistealue on lapset ja nuoret. Kuntalaisten omaehtoisen liikuntaharrastuksen lisäämiseksi järjestetään kansanhiihdot, laturetki, kesän pyöräilykausi Mestaripyöräilijäkampanjoineen ja kävelyottelu Kivijärvi-Kannonkoski. Uusien lajien tunnetuksi tekemiseksi järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten frisbeegolf ja mahdollisesti Highland Games. Lähes kaikki toiminnat ovat avoimia myös loma-asukkaille ja järjestelyissä tehdään lomakylien kanssa myös yhteistyötä. Hannunkiven lomakylän ja urheiluseuran kanssa järjestetään Hannunkivi-juoksusu, josta on kehittynyt valtakunnallinen juoksu- ja kuntokävelytapahtuma. Vapaa-aikatoimen yhteistyötä järjestöjen kanssa on säilynyt ennallaan, vaikka järjestöissä aktiivisesti toimivien määrä pieneneekin. Järjestöjen työpanosta ostetaan myös erilaisten vapaa-ajantoimintojen järjestämiseksi. Liikuntapaikkojen kunnossapitoa parannetaan ja myös lomalaisten tarpeet huomioidaan erityisesti hiihtolatujen osalta. Rakennetaan omaehtoista liikuntaharrastusta lisääviä aktiviteetteja. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset

40 37 Nuorisotaloa pidetään auki viitenä iltana viikossa. Tuetaan erilaisten järjestöjen toimintaa tekemällä yhteistyötä niin, että mahdollisimman moni harrastusmuoto säilyisi Kivijärvellä. Järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia ja kampanjoita sekä kerhoja. Kesällä järjestetään yhdessä Kannonkosken-Kivijärven 4H-yhdistyksen kanssa kesäkerho ja uutena toimintamuotona kesäleiri. Vuosittain kokeillaan myös uusia liikuntalajeja ja toimintoja. Seutukunnallista yhteistyötä jatketaan sekä nuoriso- että liikuntatoimessa. Laadulliset Pyritään järjestämään mahdollisimman monipuolista nuoriso- ja liikuntatoimintaa. Nuorisotalolla jatketaan Yhdessä välittämään -hankkeen toimintamallia nuorten toiveita kuunnellen, yhteistyöverkostoa ylläpitäen ja sopimattomaan käyttäytymiseen jämäkästi puuttuen. Nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua toiminnan järjestämiseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon nuorisoneuvoston kautta. Vapaa-aikatoimeen otetaan ensisijaisesti nuorosotaloa varten oppisopimuksella nuoriso-ohjaaja, mikäli vuoden alusta tuleva nuorten yhteiskuntatakuu tarjoaa siihen taloudelliset edellytykset. Yukigassen-lumisotakilpailu järjestetään toista kertaa ja siitä pyritään saamaan Kivijärvelle jokakeväinen tapahtuma. Liikuntapaikat pidetään hyvässä kunnossa myös viikonloppuisin. Liikuntakampanjoiden yhteydessä annetaan ohjeita terveellisestä liikkumisesta. Kerhoihin ja urheilukouluihin pyritään löytämään asiansa osaavat ohjaajat. Taloudelliset Toiminta tapahtuu talousarvion sallimissa rajoissa. Kustannuksia pidetään pieninä ostamalla kolmannen sektorin palveluita. Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Laajuus Sisäliikunta/osanottajat Ulkoliikunta/osanottajat Kilpailutoiminta/osanott Nuorisotalo/kävijät Nuorisotoiminta/osanott Taloudellisuus Liikuntapaikkojen hoito/as 20, Nuorisotilat/as 15,3 16,2 16,2 16,2 16,2 Vapaa-aikatoim. nto/as 16,3 18,3 19, Voimavarat Vakanssit

41 TEKNINEN OSASTO Toiminta-ajatus Teknisen toimen tehtävänä on päävastuualueensa palvelujen järjestäminen ja ylläpitäminen kuntalaisille ja kunnan muiden hallintokuntien käyttöön, taloudellisesti, tehokkaasti, laadullisesti ja tarvittavassa laajuudessa Tekninen hallinto Kaavoitus Liikenneväylät ja yl. alueet Kiinteistötoimi Infra-tukipalvelut Ymp.suoj. Ja rak.valv. Palo- ja pelastustoimi Varasto ja ruokahuolto TA 2013 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Tekninen hallinto Kaavoitus Ymp.suoj. Ja rak.valv Liikenneväylät ja yl. alueet Palo- ja pelastustoimi Kiinteistötoimi Varasto ja ruokahuolto Infra-tukipalvelut YHTEENSÄ