KIVIJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA

2 Kivijärven kunnan talousarvio 2015 Kivijärven kunta Y:\TALOUSARVIOT\TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2015.docx :28:00 Versio 118

3 1 Sisällysluettelo 1 YLEISPERUSTELUT Kuntien talousarvionäkymät vuodelle Kunta- ja palvelurakenneuudistus / Palvelujen järjestämissuunnitelma Käsitteitä Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos KIVIJÄRVEN KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kivijärven väestökehitys Talouskehitys Tuloperusteet Menokehitys Investoinnit Talouden tasapainotus Kuntalain muutokset TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion rakenne Talousarvion sitovuus Toteutumisen seuranta ja raportointi KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO YRITYS- JA ELINKEINOTOIMI TIETOHALLINTO LASKUTETTAVAT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut SoTe kuntayhtymä/saarikka SIVISTYSOSASTO Sivltk SIVISTYSHALLINTO VARHAISKASVATUS PERUSKOULUTUS MUU KOULUTUS KIRJASTOTOIMI KULTTUURITOIMI... 37

4 2 370 VAPAA-AIKA TEKNINEN OSASTO TEKNINEN HALLINTO KAAVOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELU JA RAKENNUSVALVONTA LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET PALOTOIMI KIINTEISTÖTOIMI VARASTO JA RUOKAHUOLTO INFRA-TUKIPALVELUT TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSA Tuloslaskelma/Talousarvioesitys 2015 taloussuunnitelma Rahoituslaskelma/Talousarvioesitys 2015 taloussuunnitelma Käyttötalouden ulkoiset menoarviot Käyttötalouden ulkoiset tuloarviot Käyttötalouden sisäiset menoarviot Käyttötalouden sisäiset tuloarviot Laskennallisesti eriytetty vesilaitos INVESTOINTIOSA... 63

5 3 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Kuntien talousarvionäkymät vuodelle 2015 Tulopoliittinen ratkaisu kohotti kunta-alan palkkasummaa ensimmäisellä sopimusjaksolla keskimäärin noin 1,2 %. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi noin 0,8 % ja vuonna 2015 palkkasumma kasvaa 0,4 %. Kuntien verotilitykset kasvoivat v peräti 6,8 %, mutta kasvu pienenee kuluvana vuonna reippaasti. Vuonna 2015 kunnallisverotulojen tilitysten arvioidaan kasvavan n. 1,2 %. Kasvua pienentää kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan n. 5,8 %. Kiinteistöverojen tilitysten arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna yli 10 % ja v n. 4,0 %. Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Valtio leikkaa vuonna 2015 kuntien valtionosuuksia kehysriihipäätöksillä 46 /asukas ja muuttaa määräytymisen ikäryhmitystä ja kriteeristöä olennaisesti. Kivijärven kunnan osalta valtionosuusleikkaus on kaikkiaan 362 /asukas. 1.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus / Palvelujen järjestämissuunnitelma Valtioneuvoston hallitusohjelman mukaisesti hallitus on vahvistamassa kriteereitä kuntauudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kunnan järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Vuonna 2014 tultaneen antamaan Paras-lain korvaava kuntarakennelaki. Palvelurakenteita vahvistetaan kuntaliitosten lisäksi kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven kunnat ja Saarijärven kaupunki ovat antaneet sosiaali- ja terveystoimen tehtävien järjestämisvastuun alkaen SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikalle. Valtion on tarkoitus antaa esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi eduskunnan hyväksyttäväksi niin, että laki tulee voimaan 2015 ja uudet sote-alueet aloittaisivat Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa sote-palveluja viiden sote-alueen kokonaisuutena.

6 4 1.3 Käsitteitä Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla Vuosikate ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa.

7 5 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kivijärven väestökehitys Kunnan väestön määrä on laskenut tasaisesti. Syyskuussa 2014 väestön määrä oli Talouskehitys Vuoden 2013 tilinpäätöksen tulos oli negatiivinen ja pienensi taseessa olevaa ylijäämää. Vuoden 2015 talousarvio on alijäämäinen Kivijärven kunnan taloudelliset lähtökohdat vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimiselle ovat erittäin haastavat. Lähivuosien suurimmat haasteet liittyvät tulokehityksen saamiseksi nousuun sekä menojen sopeuttaminen vastaamaan todellista tulorakennetta. Taloudenhoidossa on noudatettava erityisen harkitsevaa varojen käyttöä sekä pyrittävä menojen leikkauksiin toimintoja järkeistämällä. Valtionosuudet laskevat vuoden 2013 tasosta noin 3,97 % ollen yhteensä 5,44 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan nousevan vuoden 2013 toteutumasta 6,46 % ja olevan yhteensä 3,425 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvion laadinnan lähtökohdaksi hallitus asetti vuosikatteeksi euroa, jolloin käyttötalouden raamiksi muodostui euroa. Vuosikate on euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen euroa. Edellisiltä vuosilta ei ole kattamatonta alijäämää. Kumulatiivista ylijäämää on ,62 euroa. Toimintamenot laskevat vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna euroa (5,44 %) ja vuoden 2014 talousarvioon verrattuna euroa (3,16 %). Toimintatuotot kasvavat vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna euroa (3,00 %) ja vuoden 2014 talousarvioon verrattuna euroa (4,35 %). Vastuualueiden toimielimineen on noudatettava talousarviovuoden aikana tiukkaa taloutta ja pyrittävä säästöihin talousarviovuoden aikana siten, että talousarvion positiivinen tulostavoite toteutuu.

8 6 Talousarvio on euroa. Investoinnit katetaan lainarahalla ja omaisuuden myynnillä. Lainakannan arvioidaan vuoden 2015 lopussa olevan yhteensä 4,96 miljoonaa euroa, /asukas. Lainamäärässä on nykyinen laina euroa, kuntayhtymälaina ,44 euroa ja koulu- ja vesihuoltohankkeen laina euroa (vähennettynä v lyhennyksellä ja sisäilmakorjausavustuksella). Näyttää siltä, että toiminnan tehostamisesta huolimatta kuntien taloudellinen ahdinko tulee jatkumaan. Kuntalain 65.3 :n mukaisen tasapainottavan taloussuunnitelman toteuttaminen tulee tuottamaan haasteita myös Kivijärven kunnalle. 2.3 Tuloperusteet Taloussuunnitelma vuosille on laadittu kunnanvaltuuston vahvistaman tuloveroprosentin 21,00 %:n mukaan. Kiinteistöverotuotto on arvioitu vuoden 2014 tasolle. Ansiotuloista kertyvää tuloveroa on arvioitu vuoden 2015 aikana kertyvän euroa, kiinteistöveroa euroa ja yhteisöveron tuotoksi on arvioitu euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä euroa. Kasvuksi vuoden 2013 toteutumaan on arvioitu 6,46 %. 2.4 Menokehitys Henkilöstömenot muodostavat kunnan käyttötalouden menoista 22,78 %:n osuuden, ostopalveluihin käytetään 68,07 %, mm sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, kunnan menoista. Kokonaisuutena toimintakulut laskevat edellisvuodesta euroa eli 3,16 % ja toimintatulot kasvavat euroa eli 4,35 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Nettomenojen lasku on euroa eli 4,59 %. Poistot on laskettu uusien investointien osalta uuden poisto-ohjelmasuosituksen mukaisesti. Kivijärven kunnassa on vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan 52,5 työntekijää, mikä tekee 42 työntekijää asukasta kohti. Henkilöstömenoissa on huomioitu 0,4 %:n suuruinen palkankorotusvara ja sivukulut on laskettu 21,19 %:n mukaan, eläkemenoperusteinen euromääräinen eläkevakuutusmaksu on kohdennettu osastoittain. Toiminnallisia painopistealueita ovat vuonna 2015 elinkeinojen ja matkailun edistäminen panostamalla yritystoiminnan edellytysten luomiseen. Tietotekniikkaa hyödynnetään koko kuntaorganisaatiossa. Yhteistoimintaa seutukunnan kuntien kanssa tiivistetään entisestään esim. etsimällä ratkaisuja kohoaviin palvelutuotannon kustannuksiin.

9 7 2.5 Investoinnit Vuoden 2014 investointiohjelman nettomenot ovat 4,761 euroa. Merkittävimpiä investointikohteita ovat mm. Tainion koulun remontointi , Hoikanperän vesihuoltohanke , Liikuntasalin lattia ja Pilkkalahti-Hepolahti kunnostus Poistojen laskennassa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston laatimaa uutta yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. 2.6 Talouden tasapainotus Kunnan talouteen kohdistuu huomattavat taloudelliset kustannuspaineet. Talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossakin määrätietoista toiminnan tehostamista ja menojen leikkausta. Tulojen kasvuun vaikuttaa työllisyystilanne ja sitä kautta seuraava verotulojen kasvu. Yritystoiminnan edellytysten luominen säilyy yhtenä kunnan painopistealueena koko suunnitelmakauden Kuntalain muutokset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa. Taloutta koskevat säännösmuutokset sisältyvät kuntalain 65, 68, 69 ja 70 (kumottu) pykäliin ja tarkastusta koskeva säännösmuutos 71 pykälään. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 :ää on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla. Tarkastuslautakuntaa koskevaan 71 :ään on lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista ja riittävyyttä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.

10 8 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 Talousarvion rakenne Lautakunnat ja kunnanhallitus tekevät esityksensä talousarviostaan ja kunnanvaltuusto hyväksyy talousarvion tulosaluetasolla. Oheisessa taulukossa on esitetty talousarvioasetelma sitovuustasoineen. Taso 2 / Toimielin Toimiala Hallinto- ja elinkeinoosasto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistysosasto Taso 3 / Tulosalue Kunnanvaltuusto Yleishallinto Yritys- ja elinkeinotoiminta Tietohallinto Laskutettavat Sosiaalityö Terveyspalvelut SoTe-kuntayhtym Sivistyshallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Muu koulutus Kirjasto Kulttuuri Vapaa-aikatoimi Taso 4 / Tulosyksikkö Kunnanhallitus Lautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Vaalit Toimikunnat Toimisto- ja talouspalvelut Henkilöstöhallinto Muu yleishallinto Työllistäminen Elinkeinotoimi Tietohallinto Laskutettavat Sivistyslautakunta Hallinto Joukkoliikenne Päivähoito Lasten kotihoidontuki Esiopetus Tainionmäen koulu Kansalaisopisto Musiikkiopisto Kirjastotoiminta Kulttuuripalvelut Kunnan juhlat Nuorisotyö

11 9 Liikuntatyö Tekninen osasto Tekninen hallinto Kaavoitus Tekninen lautakunta Hallinto Mittaus Kaavoitus Ympäristönsuojelu rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Liikenneväylät ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi Kiinteistötoimi Varasto ja ruokahuolto Infra-tukipalvelut Rakennuskaavatiet ja yksityistiet Puisto-, tori- ja satamaalueet Palo- ja pelastustoimi Oman käytön tilat Vuokratut tilat Varasto Ruokahuolto Vesi- ja viemärilaitos Kaukolämpö Jätehuolto Metsätilat Myyntipalvelut 3.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa sisältää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot tulosaluekohtaisesti. Kunnanvaltuuston päätös sitoo tulosaluetasolla määrärahat ja tuloarviot samoin kuin tuloslaskelmaosan määrärahoja sekä tuloarviota ja investointiosan määrärahoja hankekohtaisesti. Osastojen on kannettava tulonsa viivytyksettä. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat toimialallaan siirtää käyttötaloutensa määrärahoja tulosalueeltaan toiselle perustellusta syystä. Vuoden 2014 aikana osastojen ja niiden johdossa olevien toimielinten on noudatettava tiukkaa taloutta, jotta taloussuunnittelukauden tulostavoitteet toteutuvat. Mahdolliset talousarvioylitykset käsitellään valtuustossa ja tarvittavat määrärahasiirrot tai -muutokset käsitellään toimielimessä.

12 Toteutumisen seuranta ja raportointi Talousarvion toteutumista seurataan sekä taloudellisen että toiminnallisen tuloksen osalta. Taloudellisen tuloksen seurannalla tarkoitetaan toimintayksiköille budjetoitujen menojen ja tulojen toteutumisen seurantaa ja toiminnallisen tuloksen seurannalla talousarviossa esitettyjen suoritteiden toteutumisen seurantaa. Osastojen tulee seurata talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ja meno- ja tulokehitystä tehtäväkohtaisesti. Talouskatsaus tilinpäätösennusteineen toimitetaan kunnanhallitukselle 30.8 tilanteen mukaan ja tarvittaessa myöhemmän ajankohdan mukaan.

13 11 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sos- ja terv.toimi Sivistysosasto Tekninen osasto TA 2014 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Kunnanhallitus Sos- ja terv.toimi Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ

14 KUNNANHALLITUS Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa hallintosäännön ja kuntalain mukaisesti TA 2015 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Yleishallinto Yritys- ja elinkeinotoiminta Tietohallinto Laskutettavat YHTEENSÄ

15 YLEISHALLINTO TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Tehtäväalueen menot muodostuvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan sekä vaalien menoista. Tehtäväalue kattaa hallinto-osaston toimisto- ja henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen sekä muun yleishallinnon menot (mm. jäsenmaksut, verotuskustannukset, edustusmenot jne.). Tehtäväalueelle sisältyvät kunnanjohtajan, kirjanpitäjän, 2,75 toimistosihteerin (arkistosihteerin työpanosta 0,2 htv) ja yhden työllisyysvaroin palkatun henkilöstön palkkausmenot. Yhteistyötoimikunnan määrärahoihin sisältyy henkilökunnan ateriakorvaus (1.400 ) ja avustukset henkilökunnan terveydenhuoltoon (500 ). Vuonna 2015 maksetaan kuntalisää 168,00 / kk tai enemmän yhdistyksille ja järjestöille palkkatukeen oikeutetuille työntekijöille, jotta työssäoloehto täyttyy. Työllistämisasioiden hoitaminen tapahtuu yhteistyöverkostossa, johon on saatu mukaan myös Kehräkumppanit ry ja Kannonkosken Oiva Oy. Työllistämiseen on varattu määräraha yhdelle työllistettävälle. Oppisopimuskoulutustukea on varattu kivijärvisille yrityksille 2 oppilaan osalle, tuen ollessa 168 / kuukausi / oppilas. Yhteensä oppisopimuskoulutustukea on varattu euroa. Nuorten kesätyöpaikkatukea koulussa olevien kivijärvisten nuorten työllistämiseen on varattu 4H-yhdistyksen hakemuksen mukaisesti euroa. Järjestöavustuksiin on varattu määrärahaa 4H-yhdistykselle hakemuksesta (7.000 ) poiketen toiminta-avustusta ja sotaveteraaneille hakemuksesta (4.000 ) poiketen Saarijärven seudun näkövammaisten kerholle ei ole varattu hakemuksesta huolimatta avustusmäärärahaa. Virve-puhelimia kunnalla on käytössä yksi. Toimintamuutos Kokouskutsut julkaistaan omassa mediassa eli kotisivuilla ja mahdollisuuksien mukaan Kuntatiedotteessa. Yhteispalvelupisteen toiminta jatkuu samassa laajuudessa kuin vuonna 2014.

16 14 Toiminnan painopisteet Jatketaan reaalitalouden tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä kehittämistoimenpiteitä, joilla vastataan rahatalouden kiristymiseen. Tiedottamista kunnassa vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista asioista lisätään hyödyntämällä mm. kunnan www -sivuja. Hallinnon läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen kiinnitetään erityistä huomiota demokratian idean toteutumiseksi. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Kunnanhallitus kokoontuu pääsääntöisesti jokaisen kuukauden ensimmäinen maanantai ja valtuusto tarvittaessa. Kuntalaisiltoja järjestetään merkittävien ajankohtaisten asioiden yhteydessä. Laadulliset Vireille tulleet asiat käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa viivytyksettä. Taloushallinto toimii siten, että raportointi ja seuranta ovat mahdollisia lähes reaaliajassa. Valtuuston ja hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan www-sivuilla. Muutoinkin kunnan www-sivujen täydentäminen entistä tiedottavammaksi ja kattavammaksi jatkuu v Taloudelliset Toiminta on mitoitettu samalle tasolle kuin v Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Taloudellisuus Hallinto / asukas Voimavarat Vakanssit 3,75 3,75 3,75 3,75 3,75 Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Asioiden käsittelyaika 40 pv 40 pv 40 pv 40 pv 40 pv Laskujen kiertonopeus 14 pv 14 pv 14 pv 14 pv 14 pv

17 15 YRITYS- JA ELINKEINOTOIMI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset 531, Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Tulosalueeseen sisältyvät elinkeino- ja maaseututoimi sekä projektit. Maataloustoimen viranomaistoimintojen järjestämisvastuu siirtyi alkaen Pihtiputaan kunnalle. Projektien rahoitukseen varaudutaan seuraavasti: Viisari -ohjelma (Leader+) Suomenselän Lentokenttä Oy:n toiminnan avustamiseen varaudutaan eurolla. Kivijärven kunta liittyi osakkaaksi Kehittämisyhtiö Witas Oy:ön vuoden 2012 alusta lukien. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n hallitus, jossa on mukana myös Kivijärven edustajat, laatii Kivijärven alueelle ensimmäisen kohdennetun toimintasuunnitelman. Toimintamuutos ja toiminnan painopisteet Tehdään jatkoselvityksiä vapaa-ajankeskuksen perustamisesta sekä muista matkailua tukevista hankkeista. Kukkomarkkinat ja muu torimyynti kunnan hallinnoimilla maa-alueilla sallitaan vain satamatorilla. Kehittämisyhtiö Witaksen säännönmukainen toiminta Kivijärvellä tarkentuu esiintyvään elinkeinojen kehittämistarpeeseen.

18 16 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Yritysten ja palv.tuot.lkm Maatilojen lkm Käyttötalous /as Vakanssit Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Asukasmäärä Yritysten ja palv.tuot lkm. -joista maatal. liit.elink Uusien yritysten lkm. 3 Kuntakohtaiset keh.proj spv

19 TIETOHALLINTO TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset 921, Yhteensä , Tulot Ulkoiset 0,00 Sisäiset , Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK 2 053, Tietohallinnosta tuotetaan keskitetysti kunnan tietotekniset palvelut. Toiminta käsittää perusylläpidon lisäksi toiminnan kehittämisen ja suunnittelun sekä osallistumisen kuntaa koskettaviin tietoteknisiin hankkeisiin ja yhteydenpidon niin laite- kuin ohjelmistotoimittajiin. Toimintamuutos Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy kilpailuttaa keväällä 2015 seutuverkon ylläpidon. Valittava ratkaisu vaikuttaa myös taajamaverkkojen ylläpitoon. Palvelinhotelliympäristön tulevaisuus ja toteutusratkaisu sopimuskauden päättyessä 2016 tulee valmisteltavaksi ja päätettäväksi talousarviovuonna. Valittava ratkaisu vaikuttaa kaikkiin kunnan tietojärjestelmiin tulevaisuudessa ja niiden kustannustehokkuuteen. Toiminta järjestetään lähinnä it -suunnittelijan tuottamana. Alkuvuoden 2015 osaaikaisuuden takia uusia käyttöönottoprojekteja ja kehitystehtäviä siirretään syksylle Toiminnan painopisteet Toiminnassa keskitytään laadukkaan perusinfran tuottamiseen siten, että kunnan palvelutuotanto ei häiriinny. Koulukeskuksen remontti vaikuttaa myös laajalti tietohallinnon resurssitarpeeseen suunnittelussa, toteutuksessa ja erityisesti käyttöönottovaiheessa. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on pitää kunnan perusinfran tietotekninen laitekanta nykyaikaisella tasolla uusien laitteistoa suunnitelmallisesti. Määrällisesti tietokonelaitteistojen laitemäärä kasvaa, automaatiojärjestelmien ja sulautettujen järjestelmien osuuden kasvaessa ja opetusteknologian kehittyessä. Laadulliset Yhteyskatkosten ja toimintahäiriöiden määrä pyritään minimoimaan. Kehitetään vikaraportointia. Otetaan käyttöön keskitettyjä tietohallinnon palveluita tukevia automaattisia palvelu- ja asennusjärjestelmiä. Tiivistetään yhteistyötä naapurikuntien it-ihmisten kanssa sijaisuuksissa ja järjestelmäkehityksessä. Lisätään itse tuotettua henkilöstön koulutusta.

20 18 Taloudelliset Laitehankinnoissa haetaan mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja liittymällä kuntahankinta-järjestelmään useammilla sopimuksilla. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Työasemien määrä (painotettu) 80 (painotettu 58) 85 (painotettu 58) 79 (painotettu 56) 79 (painotettu (painotettu 56 Kustannus/työasema Vakanssit Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2015 Käyttökatkokset (> 1h) Keskim. vikaselvitys 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv

21 LASKUTETTAVAT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset 1 827,09 Sisäiset Yhteensä 1 827, Tulot Ulkoiset 1 827,09 Sisäiset Yhteensä 1 827, YHTEENSÄ SIS+ULK 0, Tilikarttaan on siirretty taseesta sekalaiset menoerät, jotka vuoden aikana laskutetaan.

22 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toiminta-ajatus Sosiaalitoimen tarkoituksena on luoda edellytykset kuntalaisten sosiaaliselle perusturvallisuudelle kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaalinen perusturvallisuus toteutetaan järjestämällä kuntalaisille heidän tarpeeseensa perustuvia sosiaalipalveluita, hoitoa ja huolenpitoa. Palvelut ja toimenpiteet mitoitetaan kunnan taloudellisten resurssien mukaan. Terveydenhuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä huolehtimalla asianmukaisesti perusterveydenhuollosta kunnan alueella, järjestämällä erikoissairaanhoidon palvelut taloudellisesti ja tuloksellisesti, edistämällä terveysmyönteisen asennoitumisen muodostumista kuntalaisissa. Sosiaali - ja terveyspalvelut yhteensä TA 2014 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Sosiaalipalvelut Terv.palv. Eläkem SoTe + Terv.palv YHTEENSÄ aloitti toimintansa SoTe -kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärven kaupunki. SoTe -kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki kuntien järjestettäväksi säädetyt ja kuntien kuntayhtymän järjestettäväksi antamat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samoin kuin

23 21 ympäristöterveydenhuollon palvelut mukaan lukien eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistoimintaalue aloitti toiminnan alkaen. Toiminnan järjestämisestä vastaa Viitasaaren kaupunki. Kuntayhtymän toiminnassa sovelletaan tilaaja - tuottaja toimintamallia. Palvelujen tilaajaorganisaation muodostavat yhtymävaltuusto (43 jäs.) ja yhtymähallitus (9 jäs.) Yhtymähallituksella on yksilöasiain jaosto, jossa käsitellään viranhaltijapäätösten muutoksenhaut. Toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja, jonka apuna on kuntien viranhaltijoista koostuva tilaajatiimi. Palvelut tuottaa SoTe - kuntayhtymän Perusturvaliikelaitos Saarikka, jota johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksella on 5 jäseninen johtokunta. Palvelutuotanto on jaettu seuraaviin palvelualueisiin: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen on koottu hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhe- ja sosiaalityön palveluita. Palvelualue vastaa myös koko Saarikan osalta hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinoinnista. 2. Arjen tuen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tuottaa palveluja vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi. 3. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut huolehtivat perusterveydenhuoltoon liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta, erilaisista tutkimuksista ja hoidoista.

24 22 Sosiaalipalvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Menot koostuvat pääasiassa eläkemenoperusteisista eläkemaksuista (kasvatus- ja perheneuvola, kotihoito, omaishoidontuki, Kivikon vanhainkoti, Suojarinne) ja niistä toiminnoista, jotka eivät siirtyneet SoTeen Kunnassa toimii vanhusneuvosto, jonka määrärahat kuuluvat sosiaalipalveluihin.

25 23 Terveyspalvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset Sisäiset Yhteensä 0, YHTEENSÄ SIS+ULK , Menot koostuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eläkemenoperusteisista maksuista.

26 24 SoTe kuntayhtymä/saarikka TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset Sisäiset Yhteensä 0, YHTEENSÄ SIS+ULK , Menot koostuvat SoTen menoista Vuoden 2015 talousarviossa huomioitu edellisten vuosien yli-/alijäämät

27 SIVISTYSOSASTO Toiminta-ajatus Sivistysosaston tehtävänä on luoda, ylläpitää ja kehittää oppimisen ja opettamisen toimintaedellytyksiä sekä tuottaa varhaiskasvatus-, perusopetus-, kirjasto-, kulttuurija vapaa-aikatoimen palveluja kunnassa. Sivistyslautakunnan vastuualueeseen sisältyvät hallinto, varhaiskasvatus, peruskoulutus, muu koulutus, kirjastotoiminta, kulttuuri ja vapaa-aikatoimi TA 2015 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto 1 Sivistyshallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Muu koulutus Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi YHTEENSÄ

28 SIVISTYSHALLINTO TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset 3 403, Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset 0, Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Sivistyshallintoon sisältyvät sivistyslautakunta, hallinto, ulkopuolista rahoitusta saaneet perusopetuksen kehittämisprojektit sekä joukkoliikenne (=asiointiliikenne). Hallinnon tavoitteena on tuottaa ja kehittää kunnan kasvatus- ja sivistyspalveluja. Sen tehtävänä on palvella kuntalaisia sivistyspalveluihin liittyvissä asioissa sekä valmistella lautakunnan käsittelyyn meneviä asioita ja huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Hallinto huolehtii myös seutuyhteistyöstä ja koordinoi ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvaa perusopetuksen kehittämistoimintaa. Taloussuunnitelma Sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta ja sen alainen sivistysosasto. Osaston toimintaa johtaa ja koordinoi sivistysjohtaja, joka toimii esittelijänä lautakunnassa. Sivistysjohtajapalvelut ostetaan määräaikaisesti asti Kannonkoskelta. Sivistysosaston toimistosihteeri tuottaa tukipalveluja koko sivistysosastolle. Toiminnan painopisteet Tainion kiinteistö peruskorjataan vuoden 2015 aikana, ja koko koulu siirtyy yhteen koulukiinteistöön vuoden 2016 alussa. Ratkaisu turvaa terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille ja vahvistaa edelleen yhtenäisen perusopetuksen toteutumista Kivijärvellä. Samalla panostetaan oppimisympäristöjen kehittämiseen uusimalla kalustoa ja opetusvälineitä sekä koulupihan liikunta- ja leikkivälineistöä. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö käynnistyy ja uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen siirrytään vaiheittain alkavan lukuvuoden alusta alkaen. Sivistysosaston strategista tavoitteenasettelua vahvistetaan laatimalla sivistyspalveluiden paikallinen kehittämissuunnitelma. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Lautakunta kokoustaa tarvittaessa, noin 7 kokousta vuodessa. Henkilöstöresurssina ovat osa-aikaiset sivistysjohtaja (ostopalveluna 40 %) ja koko sivistysosaston yhteinen toimistosihteeri (hallinto 24 %).

29 27 Laadulliset Sivistyslautakunta vastaa sivistyspalveluiden linjauksista, toiminnan kehittämisestä sekä tapauskohtaisesti harkinnanvaraisesti ratkaistavista asioista. Lautakunta valmistelee osastolle oman strategisen suunnitelmansa, jonka valtuusto hyväksyy. Lautakunnan kokouksia voidaan pitää sivistysosaston eri työyksiköissä. Sivistystoimen seutukunnallista yhteistyötä tiivistetään. Osaston johtoryhmän kokouksia ja henkilöstökokouksia pidetään tarvittaessa. Ulkopuolisen rahoituksen avulla mahdollistetaan mm. perusopetuksen laadun ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Taloudelliset Hallinto seuraa koko osaston toiminnan toteutumista määrärahojen ym. resurssien puitteissa. Ulkopuolista rahoitusta hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Lautakunnan kokoukset Lautakunnan pykälät Projektit ~ Taloudellisuus Hallinto /asukas Voimavarat Hallinnon vakanssit 0,6 0,64 0,64 0,64 0,64 Osaston henkilöstö/ henkilöstötyövuodet 30 30/ 26,5 30/ 25,5 29/ 25,5 29/ 25,5

30 28 10 VARHAISKASVATUS TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset 0, Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen sisältyy perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, muut päivähoidon palvelut, lasten kotihoidontuki ja mahdollinen vauvaraha. Tulosalueen tehtävänä on tarjota päivähoitolain mukainen hoitopaikka kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille asetuksen 2 asettaman ajan puitteissa. Lasten kotihoidontukea maksetaan niille perheille, jotka eivät käytä kunnallisia päivähoitopalveluja. Osittaista hoitorahaa maksetaan alle 3-vuotiaista lapsista sekä koulunsa aloittaneista ensi- ja toisluokkalaisista silloin, kun huoltaja lyhentää työaikaansa lapsen hoidon vuoksi enintään keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Vauvarahaa maksetaan kertamuistamisena jokaiselle kivijärveläiselle syntyvälle vauvalle. Esiopetuksen tavoitteena on perusopetuslain mukaisesti osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuslakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että kuusivuotiaiden esiopetus muuttuu velvoittavaksi. Laki tulee voimaan ja sitä sovellettaisiin lukien. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämismuotoa kehitetään selvittämällä koulunkäynninohjaajien mahdollisuus osallistua sen ohjaamiseen. Toiminnan painopisteet Varhaiskasvatuksen arvoperustana on päivähoidon toteuttaminen yksilöllisesti, tasavertaisesti, vanhempien vakaumuksia kunnioittaen, avoimesti, turvallisesti ja luotettavasti, sosiaalisuuteen kasvattaen sekä läheisyyttä ja lämpöä luoden. Päivähoidon pedagogista laatua kehitetään ohjauksen ja ammatillisen esimiestyön avulla. Kasvatushenkilöstön täydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen kiinnitetään huomiota, lisätään ja vahvistetaan henkilöstön keskinäistä yhteistyötä. Investointitoiveet: Nuppukummun aidan uusiminen (turvallisuustekijä) vuodelle 2015, Nuppukummun keittiön perusparannus vuodelle 2016.

31 29 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Henkilöstöresurssina omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia 1, perheessä työskenteleviä 1, päivähoitokeskus Nuppukummussa 3,5 (1 lastentarhanopettaja, 1 lastenhoitaja ja 1,5, ryhmäperhepäivähoitajaa). Laadulliset Hyvän ja laadukkaan päivähoidon takaaminen. Kasvatushenkilöstön täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen, keskinäisen yhteistyön lisääminen. Seutukunnallista yhteistyötä toteutetaan mm. varhaiskasvatusjohtajien säännöllisten tapaamisten ja yhteisten koulutustapahtumien kautta. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palveluja ostetaan edelleen kahtena päivänä kuukaudessa. KELTOn palvelut ovat tarpeellinen ennaltaehkäisevän tuen ja varhaisen puuttumisen muoto. Taloudelliset Toiminnan mitoittaminen määrärahoihin huomioiden päivähoitoasetuksen mukaiset määräykset hoito- ja kasvatushenkilökunnan ja lasten välisestä suhdeluvusta. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Hoitopäivät Lapsia hoidossa Esiopetus, oppilaat/tunnit 14/760 13/760 12/760 10/760 9/760 Taloudellisuus Päivähoito netto* Kotihoidontuki Voimavarat Vakanssit 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 * sis. aamu- ja iltapäivätoiminnan ja muun oppilashuollon

32 PERUSKOULUTUS TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Tainionmäen koulu on yhtenäinen perusopetuksen koulu, jossa toimivat vuosiluokat 1-9. Talousarviossa peruskoulutukseen sisältyvät opetus, kuljetukset, ruokailu (sis. osto), muu oppilashuolto ja koulukuraattoripalvelut. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua, oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tarjota oppilaalle mahdollisuus laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on, että perusopetus on kokonaisuus, jossa oppilaalle turvataan yhtenäinen ja johdonmukaisesti etenevä oppimispolku esiopetuksesta peruskoulun loppuun saakka. Vuosiluokkien 0-9 opetus siirtyy remontoinnin jälkeen Tainion kiinteistöön, jolla osaltaan vahvistetaan koulun yhtenäisyyttä. Opetussuunnitelman ja yhteisten tilojen ohessa vahvistetaan toiminnallisesti yhtenäistä koulua, jolla on yhtenäinen arvopohja ja toimintakulttuuri. Yhden koulun malliin siirtyminen Tainion koululle tapahtuu suunnitelmien mukaan keväällä Samassa yhteydessä koulun opetusvälineistö ja -kalusto uudistetaan, ja koulun piha-alueesta tehdään liikuntaan kannustava lähiliikunta-alue. Uutena näkökulmana aloitetaan koulun toimintakulttuurin liikunnallistaminen osana lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen ja hyvinvoinnin kehittämistä. Toiminnan painopisteet Yhtenäisen perusopetuksen toimintaa kehitetään ja vahvistetaan. Kolmiportaisen tuen eri muotoja ja oppilashuollon toimintaa sekä koulun kerhotoimintaa kehitetään edelleen. Koululla otetaan käyttöön perusopetuksen laatukriteereiden mukainen arviointijärjestelmä. Koulutuksellista tasa-arvoa kehitetään vuoden 2015 loppuun saakka toimivalla hankkeella. Henkilökunnan tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittämistä tuetaan. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä kehitetään ja tehostetaan monipuolisesti. Tainionmäen koulun ulko- ja sisätilojen viihtyvyyteen, kalusteiden, materiaalien, laitteiden ja opetusvälineiden hankintaan panostetaan taloudellisten resurssien ja suunnitelmien mukaisesti.

33 31 Investoinnit: Tainion koulun piha-alueen suunnittelu ja toteutus kuntalaisten lähiliikuntapaikaksi on mukana vapaa-aikatoimen investointiesityksessä. Koulun kalusteiden ja opetusvälineistön uusimisessa hyödynnetään valtiokonttorilta saatua perintövarallisuutta, joka on kohdennettu oppimisympäristöjen kehittämiseen. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Opetusta annetaan perusopetuksen 1-9 -vuosiluokilla. Perusopetuksen päättötodistuksen saa ikäluokastaan 100 %. Henkilöstöresurssi 20 henkeä (noin 17 henkilötyövuotta): rehtori, erityisopettaja, 4 luokanopettajaa, 3 lehtoria, 8 tuntiopettajaa, 3 koulunkäynninohjaajaa ja 0,36 toimistosihteeri. Koulukuraattoripalvelut hankitaan ostopalveluna Karstulan kunnasta 1 tpvä/vko ja tasa-arvohankerahoilla kasvatusohjaajan palvelut Kyyjärven kunnasta 2,5 tpvä/vko. Laadulliset Perusopetuksen oppilaiden yksilölliset tarpeet ja opetustoiminnan kannalta järkevät ryhmäkoot huomioidaan opetuksen suunnittelussa. Perusopetuksen sekä oppilashuollon laadun kehittämistä jatketaan. Perusopetuksen laatukriteereiden mukaisesta arvioinnista saatuja tuloksia hyödynnetään myös opetuksen laadun ja yleensä koulun kehittämisessä. Laajennetun kerhotoiminnan avulla edistetään oppilaiden hyvinvointia. Opetushenkilöstön tiedollisten ja taidollisten valmiuksien uusiutumisen merkitystä tähdennetään myös opetuksen laadun kehittämiselle, ja opetushenkilökuntaa kannustetaan itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Kivijärven oppilaat opiskelevat perusopetuksen oppimäärän omassa lähikoulussaan. Oppilaille turvataan perusopetuslain mukaiset opiskelumahdollisuudet joustavien opetusjärjestelyjen ja tarkoituksenmukaisten resurssien avulla. Samanaikaisopetusta kehitetään ja opetukseen annetut resurssit pyritään kohdentamaan tehokkaasti parhaalla mahdollisella tavoin. Taloudelliset Koulun toiminta tapahtuu talousarvion määrärahojen mukaisesti. Kotikuntakorvaukset aiheuttavat käyttötalouteen noin euron nettokustannukset, yli euroa edellisvuotta enemmän.

34 32 Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Oppilaat 20.9 (1-9) Peruskoulun oppim Tuntikehys (kevät/syksy) 340/ / / / /310 Yleisop.tunnit/oppilas 3,1 3,08 3,2 3,1 3,1 Erityisopetuksen tunnit Opetusryhmien koot Opp./opettaja keskim Kuljetusoppilaat (k/s)(0-9 lk) /53 53/53 53/52 Por:n koko keskimäär , , ,8 Taloudellisuus Käyttömenot /asukas Käyttömenot /oppilas Käyttömenot /opetust Opetusmateriaali/opp Koulukuljetus/kulj.oppil Opettajien täyd.koul/op Voimavarat Opettajat vak tuntiopettajat, vak 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 - tuntiopettajat. ma 0 0 0,5 0 0 Koulunkäynninohjaajat

35 MUU KOULUTUS TP 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset 2 650, Yhteensä , Tulot Ulkoiset 51, Sisäiset 0, Yhteensä 51, YHTEENSÄ SIS+ULK , Muu koulutus käsittää kansalaisopiston ja musiikkiopiston. Kivijärvellä toimii Karstulan kansalaisopisto, joka on kuntalaisten arvostama vapaan sivistystyön oppilaitos, matalan kynnyksen harrastus- ja oppimispaikka sosiaaliselle kasvulle, itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiseen. Kivijärvi on jäsen Viitasalo-opistossa, jonka isäntäkuntana on Saarijärven kaupunki. Viitasalo-opiston toiminta-ajatuksena on toiminta-alueensa musiikin ja tanssin harrastuksen kehittäminen ja musiikin ja tanssin perusopetuksen antaminen sekä harrastajille että ammattiin aikoville. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Kansalaisopiston koulutustarjonta vähenee hieman, mutta sisältöä pyritään kuitenkin kehittämään ja monipuolistamaan. Saarijärven kaupungin esittämät säästötoimet luovat haastetta musiikkiopiston oppilaiden opiskelumahdollisuuksiin. Toiminnan painopisteet Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksia itsensä tiedolliseen ja taidolliseen kehittämiseen. Yhteistyötä oppilaitosten välillä lisätään ja toimintoja monipuolistetaan ajan vaatimusten mukaisiksi. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on saada tuotettua annettujen tuntimäärien puitteissa määrällisesti mahdollisimman monipuolista koulutustarjontaa. Laadulliset Kansalaisopiston toiminta on joustavaa ja käyttäjälähtöistä. Opisto tukee myös omaehtoista kulttuurinharrastamista ja -tuottamista. Opetusta pyritään tarjoamaan kuntalaisten toivomissa aiheissa ja tarvittaessa myös lyhytkursseina ja luentoina. Musiikkiopiston tavoitteena on perus- ja opistotasolla kurssitutkintojen suorittaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti niin, että oppilaalla on opintonsa päätettyään hyvä taito omassa erityisaineessaan ja mahdollisuudet musiikin tai tanssin jatko-opintoihin. Taloudelliset

36 34 Koulutus toteutetaan annettujen tuntimäärien mukaisesti. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Kansalaisopisto Opetustuntien määrä Opiskelijoiden määrä Musiikkiopisto Opiskelijoiden määrä Taloudellisuus Kansalaisopisto /opetustunti 24, /opiskelija 85, Musiikkiopisto / opiskelija 622, Voimavarat Vakanssit ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv,

37 KIRJASTOTOIMI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset 1 231, Sisäiset 0, Yhteensä 1 231, YHTEENSÄ SIS+ULK , Kunnan tehtävänä on järjestää kirjasto- ja tietopalvelut. Yhteiseen Keskikirjastoverkkoon Kivijärvi on kuulunut alkaen ja verkko kattaa koko Keski- Suomen vuoden 2014 lopussa, jolloin Joutsa ja Konnevesi tulevat mukaan. Yhteisen kirjastojärjestelmän lisäksi yhteistyötä tehdään mm. hankinnoissa ja logistisissa ratkaisuissa. Kirjaston tavoitteena on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen (kirjastolaki 2 ). Kirjastolaki velvoittaa myös edistämään virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Turvataan paikalliset kirjastopalvelut. Jatketaan maakunnallista yhteistyötä. Axiellin Areenassa on vain perustiedot kaikista kirjastoista, joten palataan mahdollisesti hyödyntämään kunnan kotisivuja tarkemmassa kirjastoesittelyssä. Toiminnan painopisteet Huolehditaan, että asiakkaiden käytettävissä on pätevää ja asiakaspalveluun soveltuvaa henkilöstöä. Erityisesti riittävällä, ajankohtaisella ja monipuolisella kokoelmalla ja asiallisella välineistöllä innostetaan kaikkia ikäluokkia käyttämään kirjastoa, hyödyntämään tieto- ja kaunokirjallisuutta, erilaisia aineistotyyppejä ja kirjaston kaikkia palveluita. Investointitoiveet: Parannetaan parkkipaikan valaistusta ja lisätään kirjaston opasteita (valokyltti), joiden puutteellisuudesta on tullut palautetta.

38 36 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on kartuttaa kirjaston kokoelmia määrällisesti. Asukasluvun pienenemisestä huolimatta pyritään lainaaja- ja käyntimäärät sekä lainausmäärät pitämään lähes ennallaan. Laadulliset Pyritään monipuolistamaan aineistoa asiakkaiden toiveiden mukaisesti sekä hyödynnetään Keski-kirjastojen kokoelmia. Opastetaan kirjastonkäytössä ja avustetaan tiedonhaussa. Poistetaan aineistoa kokoelmista vanhentuneen aineiston osalta. Taloudelliset Kokoelmaa lisätään määrärahojen puitteissa. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Kotilainat Lainat/asukas Lainaajat Kävijämäärä/v Verkkokäynnit Kirjastoaineisto josta kirjoja Aukiolotunteja/v Taloudellisuus Toimintakulut kstoaineistokulut henkilöstökulut Toimintakate/as / käynti / laina Voimavarat Vakanssit 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4

39 KULTTUURITOIMI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset 4 365, Sisäiset 3 037, Yhteensä 7 403, Tulot Ulkoiset 15, Sisäiset 0, Yhteensä 15, YHTEENSÄ SIS+ULK 7 388, Lain kuntien kulttuuritoiminnasta mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoimi osana kunnan sivistystointa tukee ihmisten ja yhteisöjen henkistä vireyttä, järjestää ja välittää kulttuuri- ja juhlatilaisuuksia sekä tarjoaa mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen. Lisäksi kulttuuritoimi on mukana paikallisen kulttuuriperinteen vaalimisessa ja edistämisessä. Kulttuurisektori vastaa kulttuuripalveluista ja kunnan juhlista, joihin on varattu määräraha kulttuuritoimen puolelle. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Kulttuuritoiminnassa painopiste on siirtynyt entistä enemmän yhdistyksille ja vapaaehtoisille. Yhdistysavustuskäytäntö palautettiin 2014 ja sitä jatketaan (100 e/järjestettävä julkinen kulttuuritapahtuma/vuosi/yhdistys). Joka tapauksessa myös kunnan on tuotettava kulttuuripalveluja, esim. yhteislauluiltoja ja muita tapahtumia eri vuodenaikoina. Käynnistetään kotiseutuarkistotoiminta. Tietotekniikkaa ja kunnan kotisivuja hyödynnetään kulttuuritoimessa yhä enemmän. Kotisivuilla tiedotetaan tapahtumista, päivitetään kulttuurisivuja ja kuvagalleriaa. Tavoitteena on täydentää kuntakuvaa Kivijärvestä ja siten edistää mm. matkailua. Toiminnan painopisteet Taide-elämyksiä luodaan musiikin, teatterin, kuvataiteen, tanssin, kirjallisuuden ja/tai elokuvan keinoin eli tuetaan kuntalaisten henkistä vireyttä erilaisin tapahtumin joko luomalla niitä paikallisin voimin tai ostamalla ammattilaisilta. Järjestetään paikallisia tapahtumia mm. kansallisina juhlapäivinä. Alueellisia veteraanipäivänjuhlia on järjestetty vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2015 juhlan järjestää Kivijärvi. Juhlaan osallistuu myös Kannonkosken, Kinnulan ja Kyyjärven veteraanit ja muut halukkaat. Paikallista kulttuuriperinnettä vaalitaan tehostamalla kotiseututyötä ja keräämällä edelleen paikallista perinnetietoa.

40 38 Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on tarjota kulttuuritapahtumia kuntalaisille ja kesäasukkaille. Tapahtumilla ja monipuolisilla kotisivuilla tuetaan kunnan matkailullisia tavoitteita. Laadulliset Pyritään tekemään yhteistyötä eri yhdistysten, yhteisöjen, taiteen harjoittajien, vapaa-aika-, kirjasto- ja koulutoimen, kansalaisopiston ja naapurikuntien kanssa. Kotiseutumateriaalin keräystä jatketaan. Taloudelliset Toiminta tapahtuu määrärahojen ym. resurssien puitteissa. rahoitusmahdollisuuksia pyritään hankkimaan. Myös ulkoisia Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2015 TS 2016 Laajuus Juhlat Yleisömäärä juhlissa Luennot ja esitelmät Teatterit, konsertit Avustukset + VN Taloudellisuus Toimintakate Toimintakate/asukas Voimavarat Vakanssit

41 VAPAA-AIKA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset 0, Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Vapaa-aikatoimeen sisältyvät nuorisotoiminta, lasten ja nuorten harrastustoiminta, nuorisoneuvosto, liikunta- ja urheilutoiminta, urheilualueet ja Terveysliikuntaa aikuisille-hanke. Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Siihen sisältyvät nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat, harrastusmahdollisuudet, neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja ryhmien tukeminen, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja kunnan tarpeisiin sopivat muut toimintamuodot. Lain mukaan nuorille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Liikuntatyön tavoitteena on edellytysten luominen liikuntatoiminnalle, urheiluseuratyön edistäminen ja kuntalaisten omaehtoisen liikunnanharrastuksen lisääminen. Lapset ja nuoret liikkuvat luonnostaan melko paljon, mutta työikäisistä vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Kivijärvellä ja Kannonkoskella on yhteinen etsivä nuorisotyöntekijä yhteistyössä Piispalan kanssa. Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan Nuorisotaloa kehitetään nuorten toivomalla tavalla. Pyritään käynnistämään uudenlaisia harrastustoimintoja yhteistyössä nuorisojärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Nuorisotalon ohjaaja toimii nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkinnon oppisopimusopiskelija. Hänen aikanaan talon aukioloaikoja on lisätty siten, että alkuilta on tarkoitettu erityisesti alakouluikäisille. Syksyllä ohjaajapalvelu ostetaan urheiluseuralta, samoin talon siivouspalvelu. Liikuntapaikkojen hoitopalvelut ostetaan pääosin urheiluseuralta, mutta paikkoja hoidetaan myös vapaa-aikatoimen omana työnä ja yksityisiä palveluita hyödyntäen. Laskettelumäen kunnossapito ja hiihtohissin lisäävät työtä ja kustannuksia. Liikuntapaikkojen määrä on lisääntynyt. Frisbeegolfrata täydentyi 18-väyläiseksi ja Peltokankaalle valmistui hiekkatekonurmipintainen tenniskenttä Ensi kesänä valmistuu Kukkoniemen uimaranta ja Hoikanperäntien varteen pääosin nuorten itsensä talkootyönä rakentama airsoftalue. Motocrossradan rakentaminen siirtyy

42 40 vuodelle 2015, koska Metsähallitukselta saatiin syksyllä päätös, että rataa ei voida rakentaa luonnonsuojelusyistä suunniteltuun paikkaan Sileäkankaalle. Liikuntapaikojen kunnossapidossa huomioidaan myös lomalaisten tarpeet erityisesti laskettelurinteen ja hiihtolatujen osalta. Perinteisen tyylin latujen tekoon on käytössä uusi latu-urajyrsin. Rakennetaan omaehtoista liikuntaharrastusta lisääviä aktiviteetteja. Kivijärven Yukigassen-lumisotakilpailu järjestettiin 2012 ja 2013 yhteistyössä Suomen Yukigassen-liiton ja lajin harrastajien kanssa. Kunta järjestää tapahtuman seuraavan kerran 2016, mikäli Viisari ry:n kautta saadaan pelivälineistön hankintaan avustusta. Investointitoiveet: Liikuntasalin ja kuntosalin lattian peruskorjaus euroa, lähiliikuntapaikan rakentaminen koulun pihaan , Motocrossradan rakentaminen ja Yukigassen-pelivälineistön hankinta yhdelle kentälle Lähiliikuntapaikan kustannuksista kunnan osuus maksetaan oppimisympäristön kehittämiseen tarkoitetun rahaston varoista. Toiminnan painopisteet Vapaa-aikatoimen yhteistyötä, kulttuuritoimen, koulun, järjestöjen, seurakunnan ja muiden nuorten kanssa ja liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa jatketaan. Järjestetään erilaisia nuorten tapahtumia ja kerhoja ympäri vuoden. Nuoria aktivoidaan toimimaan itse ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan sekä itseään koskevaan päätöksentekoon. Työikäisten ja vanhusten omaehtoista ja ohjattua liikunnanharrastusta pyritään lisäämään, koska liikunta todistettavasti ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia. Eläkeläisille ja työttömille tarkoitettu KKI-hanke päättyi keväällä 2012, mutta se sai jatkoa 2014 alusta aluehallintoviraston tukemalla Terveysliikuntaa aikuisillehankkeella. Toinen liikunnan painopistealue on lapset ja nuoret. Kuntalaisten omaehtoisen liikuntaharrastuksen lisäämiseksi järjestetään kansanhiihdot, laturetki, kesän pyöräilykausi mestaripyöräilijäkampanjoineen ja kävelyottelu Kivijärvi-Kannonkoski käyttöönotettua frisbeegolfrataa hyödynnetään järjestämällä tapahtumia ja kilpailuita. Lähes kaikki toiminnat ovat avoimia loma-asukkaille ja järjestelyissä tehdään yhteistyötä myös lomakylien kanssa. Hannunkiven lomakylän ja urheiluseuran kanssa järjestetään Hannunkivi-juoksu. Kivijärvi-pyöräilystä pyritään kehittämään alueellinen ja mahdollisesti valtakunnallinenkin tapahtuma markkinointia lisäämällä. Liikuntapaikoille laaditaan turvallisuussuunnitelmat ja asennetaan niiden vaatimat opastustaulut. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset

43 41 Nuorisolain mukaan nuoriksi määritellään alle 29-vuotiaat ja heidän osuutensa kunnan asukasluvusta on noin 28%. Alle 16-vuotiaiden osuus on noin 16%. Oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän työpanosta hyödynnetään tekemällä yhteistyötä koulun kanssa. Nuorisotalon lisättyjä aukioloaikoja joudutaan supistamaan syksyllä 2015, kun oppisopimustyöntekijä ei ole enää käytettävissä. Nuorisotaloa pidetään auki kevääseen saakka viitenä ja syksystä laken neljänä iltana viikossa. Tuetaan erilaisten järjestöjen toimintaa tekemällä yhteistyötä niin, että mahdollisimman moni harrastusmuoto säilyisi Kivijärvellä. Järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia, kampanjoita, kilpailuja sekä kerhoja. Kesällä järjestetään yhdessä Kannonkosken-Kivijärven 4H-yhdistyksen kanssa kesäkerho ja uutena toimintamuotona kesäleiri. Vuosittain kokeillaan myös uusia liikuntalajeja ja toimintoja. Seutukunnallista yhteistyötä jatketaan sekä nuoriso- että liikuntatoimessa. Laadulliset Pyritään järjestämään mahdollisimman monipuolista nuoriso- ja liikuntatoimintaa. Nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua toiminnan järjestämiseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon nuorisoneuvoston kautta. Liikuntapaikat pidetään hyvässä kunnossa myös viikonloppuisin. Liikuntakampanjoiden yhteydessä annetaan ohjeita terveellisestä liikkumisesta. Kerhoihin ja urheilukouluihin pyritään löytämään asiansa osaavat ohjaajat. Taloudelliset Toiminta tapahtuu talousarvion sallimissa rajoissa. Kustannuksia pidetään pieninä ostamalla kolmannen sektorin palveluita. Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Sisäliikunta/osanottajat Ulkoliikunta/osanottajat Kilpailutoiminta/osanott Nuorisotalo/kävijät Nuorisotoiminta/osanott Taloudellisuus Liikuntapaikkojen hoito/as 30,4 31,5 35, Nuorisotilat/as 18, ,5 18,5 Vapaa-aikatoim. nto/as 21,1 17,8 18, Voimavarat Vakanssit 2 2 1,5 1 1

44 TEKNINEN OSASTO Toiminta-ajatus Teknisen toimen tehtävänä on päävastuualueensa palvelujen järjestäminen ja ylläpitäminen kuntalaisille ja kunnan muiden osastojen käyttöön, taloudellisesti, tehokkaasti, laadullisesti ja tarvittavassa laajuudessa Kaavion otsikko TA 2015 Menot Tulot Yhteensä ulkoiset sisäiset ulkoiset sisäiset ulkoiset sisäiset Tekninen hallinto Kaavoitus Ymp.suoj. + rak.valv Liikennev. + yl.al Palo- ja pelastustoimi Kiinteistötoimi Varasto ja ruokahuolto Infra-tukipalvelut YHTEENSÄ

45 TEKNINEN HALLINTO TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset 7 172, Yhteensä , Tulot Ulkoiset 389, Sisäiset Yhteensä 389, YHTEENSÄ SIS+ULK , Toimintamuutos Laskutuksen kiertoa nopeutetaan talousarvion toteutumisen seurannan takia. Mittauskustannukset kuuluvat tekniseen hallintoon. Mittauksessa pyritään alueellisiin yhteistoimintatapoihin naapurikuntien kanssa, on hankittu yhteinen GPS -mittauslaite. Laajemmat kaavan maastoon merkitsemiset kilpailutetaan palveluksia tarjoavilta yrityksiltä. Toiminnan painopisteet Teknisen toimen hallinto ja toimistotehtävät. Osoitejärjestelmän saattaminen mahdollisimman kattavaksi ja toimivaksi. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Hallintoon kuuluvien tehtävien hoitaminen olemassa olevilla resursseilla. Laadulliset Asiakasläheinen, joustava ja nopea palvelu. Mittaustyön ja tulosteen täsmällisyys ja selkeys. Taloudelliset Tutkitaan vastuualueen eri palvelujen toimivuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Puututaan tarvittaessa rakenteisiin.

46 44 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Talousarvio Mittauskäyttö/vuosi/tp Taloudellisuus Voimavarat Vakanssit 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

47 KAAVOITUS TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset 633, Yhteensä , Tulot Ulkoiset Sisäiset Yhteensä 0, YHTEENSÄ SIS+ULK , Toimintamuutos Puuniemen kaava vahvistettiin syksyllä Pappilan alueen kaava pyritään saamaan vahvistukseen maanomistajien kanssa tehtävillä sopimuksilla. Uutena alueena panostetaan voimakkaasti Peltokankaan alueen kaavoitukseen. Toiminnan painopisteet Vastata kaavoitukseen liittyvistä tehtävistä. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Huolehtia siitä, että kunnalla on riittävästi käyttömaata asuintuotantoa, teollisuutta, palveluja, loma-asutusta ja matkailun kehittämistä varten. Laadulliset Hyvä asuinympäristö tulevaisuuden rakentajille ja asukkaille. Taloudelliset Kaavoituksessa kiinnitetään huomiota taloudellisuuteen ja toimivuuteen kunnallistekniikan ja lopullisen rakentamisen osalta. Rakentamisessa tulee huomioida energiataloudelliset ratkaisut. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Asemakaava ha 196,1 187,5 196,1 196,1 196,1 Ranta-asemakaava Yleiskaava Osayleiskaava Taloudellisuus Voimavarat Vakanssit 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

48 YMPÄRISTÖNSUOJELU JA RAKENNUSVALVONTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset 374, Yhteensä , Tulot Ulkoiset 882, Sisäiset Yhteensä 882, YHTEENSÄ SIS+ULK , Toimintamuutos Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluasiat siirtyivät alkaen Viitasaaren kaupungin hoidettaviksi. Kyyjärven kunta käy neuvotteluja liittymisestä rakennustarkastuksen osalta Pohjoisen Keski-Suomen yhteistoimintaan. Toiminnan painopisteet Keski-Suomen ympäristötoimen yhteistoimintasopimuksen mukanaan tuomien eri osa-alueiden osaajien asiantuntijuus tuo laajuutta tehtävien hoitamiseen. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Riittävästi eri vaihtoehtoja tarjoavia rakennuspaikkoja huomioiden kunnan teollinen kehittäminen. Työn alla olevien kaavojen vahvistaminen tuo merkittävästi omarantaisia omakotitalotontteja markkinoille. Laadulliset Hyvä asuinympäristö tulevaisuuden rakentajille ja asukkaille. Taloudelliset Kaavoituksessa huomioitava rakentamisille mahdollisimman taloudelliset ratkaisuvaihtoehdot. Kaavoitussopimuksissa (Puuniemi, Pappila) huomioidaan kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttien arvonnousu kaavoituksen kautta.

49 47 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Taloudellisuus Voimavarat Vakanssit 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Myönnetyt luvat Ympäristöluvat

50 LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Toimintamuutos Liikenneväylien ja yleisten alueiden hoito on kilpailutettu tuntiveloitusperusteisesti vuosille Toiminnan painopisteet Kaavateiden kunnossapito, puisto-, tori-, satama-alueiden ja veneilyreittien hoito. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu :n määräraha yksityistieavustuksiin. Kaavatieverkostoa laajennetaan toiminnan tarpeita varten Puuniemen kaava-alueella. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Olemassa oleva vastuualue huomioiden kuitenkin taloudelliset mahdollisuudet toimintojen ylläpitämiseen. Kesän 2015 aikana pyritään kunnostamaan ja päällystämään Haankuja. Laadulliset Taataan toimiva ja turvallinen asuinympäristö alueen asukkaille ja muille käyttäjille. Teknisessä tasossa joudutaan huomioimaan toiminnan rahoitus. Kaavateiden asfaltoimattomien alueiden päällystystä jatketaan. Taloudelliset Kustannustehokas toiminta.

51 49 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Kaavatiet Leikkikentät Satamat Kaavateitä asfaltoitu Taloudellisuus Kustan. yht Kaavat. /km Voimavarat Vakanssit 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

52 PALOTOIMI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset Sisäiset Yhteensä 0, YHTEENSÄ SIS+ULK , Palo- ja pelastustoimesta vastaa Jyväskylän kaupungin liikelaitos, Keski-Suomen pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen palveluksessa on Kivijärvellä yksi päätoiminen palomies, palopäällikön tehtävät hoidetaan Karstulasta. Palotoimi sijoittuu kunnalta vuokrattuihin tiloihin. Kaksi kunnan laitosmiestä osallistuu palokunnan toimintaan, joka turvaa palokunnan peruslähtöjä merkittävästi. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Taloudellisuus Kustan. yht Kustan./as Voimavarat Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

53 KIINTEISTÖTOIMI TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Toimintamuutos Pyritään eroon kunnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä ja pyritään saamaan tyhjillään oleville toimitiloille käyttöä. Tarpeettomat asunto-osakkeet pyritään myymään. Koulujen osalta siirrytään remontoinnin jälkeen Tainion ns. yhden koulun malliin Tainion kiinteistöön. SoTe kuntayhtymän vuokraamien tilojen vuokratuotot on huomioitu Trellumin laskelmien mukaisina. Uusina kohteina SoTe kuntayhtymän vuokraamina tiloina ovat Asuntola Kotikivi ja Työ- ja päivätoiminta Kukkoaho. Toiminnan painopisteet Kunnan omien ja kunnan omistamien kiinteistöjen hoito ja kunnossapito. Kunnan omistamien teollisuustilojen käyttöä pyritään tehostamaan yhteistyössä elinkeinoelämän kehittämisestä vastaavien kanssa. Tenholan koulurakennukselle ja Putkinotkolle etsitään vaihtoehtoista käyttöä Witas Oy:n toimesta. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Vastataan vastuualueen kiinteistöjen taloudellisesta ja ammattitaitoisesta hoidosta. Laadulliset Kiinteistöjen hyvän toiminnallisen kunnon säilyttäminen käyttötarkoitusta palvelevaksi. Pyritään ennalta ehkäisevään toimintaan ja valmiuteen. Taloudelliset Hoidon tasoa, ammattitaitoa ja automatiikkaa kehittäen pyritään taloudellisempaan lopputulokseen. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Kunnan kiint. m Rivitalot kiint. m³ Kust.yht.kunnan osalta Vakanssit 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

54 VARASTO JA RUOKAHUOLTO TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK 1 460, Ruokahuoltopalveluita tuotetaan vuodeosastolle, vanhusten ateriapalveluun, ruokasalimyyntiin, palveluasumiseen, kouluruokailuun ja varhaiskasvatukseen. Elintarvikkeiden hinnan merkittävä nousu vaikuttaa ratkaisevasti myytävän ruoan hintaan. Ruokahuollon hankinnoissa kiinnitetään edelleen huomioita kotimaisuuteen ja lähiruokaan. Ruokahuollon yhtiöittämiseen ei ole vielä lähdetty lakimuutoksesta huolimatta, koska ns. ulkopuolisille myynnin osuus toiminnasta on niin pientä. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Suoritteiden määrä keskimäärin/pv kouluaikana Suoritteiden määrä keskimäärin/ pv muuna aikana Raaka-ainekustannusten osuus/suorite Henkilöstömenojen osuus/ suorite 1,22 1,6 1,2 1,2 1,2 1,69 1,57 1,42 1,42 1,42 Vakanssit

55 INFRA-TUKIPALVELUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Toimintamuutos Kaukolämpöverkon hyötykäyttöä pyritään lisäämään. Uusi lämmöntoimitussopimus on solmittu Kivijärven Lämpö Oy:n kanssa. Lämpöenergian hintaan tuli korotusta n. 20 % kesäkuun alusta 2013 alkaen. Hoikanperän, Tiironkylän ja Lahdenperän vesihuoltosuunnitelman tekemistä on viety eteenpäin jo useiden vuosien ajan. ELY:ltä ja ministeriöstä saamiemme ennakkotietojen mukaan Kivijärven hankkeille ei olisi mahdollista saada avustusta vuonna 2014 ja jatkossakin ko. hankkeet katsotaan tehtäväksi kunnan omana hankkeena. Kyseinen hanke on huomioitu talousarvion investointiohjelmassa siten, että Hoikanperän alueen rakentaminen toteutettaisiin kunnan omana hankkeena. Esitetään Hoikanperää toiminta-alueeksi myös viemärin osalta. Toiminnan painopisteet Vesi- ja viemärilaitostoiminta sekä kaukolämpöverkko. Toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Lisätä verkostojen käyttöastetta ja laajentaa verkostoja tarve ja taloudellisuus huomioiden. Jatketaan haja-asutusalueen vesijohtoverkostojen suunnittelua ja rakentamista, perustana tarkennettu vesihuollon kehittämissuunnitelma. Laadulliset Hyvä käyttövesi, tehokas puhdistustulos, toimiva lämmönjakelu. Vanhoja betonirakenteisia viemärilinjoja ja kaivoja saneerataan vuotovesien estämiseksi. Taloudelliset Verkostojen käytön lisääminen, jotta päästään edullisempaan yksikköhintaan.

56 54 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Laajuus Vesijohtoverkosto laskutettu Viemärilaitos/m Laskutettu Liikelait. yht. tulot Liikelait. yht. menot Vesilaitos/tulot Viemäri/tulot Lämpölaitos/tulot Vesilaitos/menot Viemärilaitos/menot Lämpölaitos/menot Vakanssit Mittarit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kaukolämpöön liitetyt mmm³

57 55 5 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSA 5.1 Tuloslaskelma/Talousarvioesitys 2015 taloussuunnitelma Ulkoinen TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA2015 TS 2016 TS2017 Toimintatuotot euroa euro euro euro euro euro Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yht.veron tuotosta Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rah.tuotot ja -kulut yht Vuosikate Suunn.mukaiset poistot Satunn. tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lis.(-)/väh.(+) Varausten lis. (-)/väh. (+) Rahastojen lis. (-)/väh. (+) Tilikauden yli/alijäämä

58 Rahoituslaskelma/Talousarvioesitys 2015 taloussuunnitelma Varsinaisen toiminnan ja investointie kassavirta TP 2012 TP2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Varsinainen toiminta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorah. korjauserät Yhteensä Investoinnit Pysyv.vast.investoinnit Rahoitusos.inv.menoihin Pysyv.vast.luovutustulot Pysyv.vast.myyntivoitot/tappiot Yhteensä Vars.toim. ja inv. kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaam. vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaik.lain.lisäys Pitkäaik.lain.vähennys Lyhytaik.lain.muutos Yhteensä Muut maksuvalm.muutokset Toim.ant.varojen ja po:n muut. Vaihto-om.muutokset Pitkäaik.saam.muutokset Lyhytaik.saam.muutokset Korott.pitkä/lyhytaik.velk.muut Yhteensä Rahoitustoiminnan kassavirta KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat KASSAVAROJEN MUUTOS

59 Käyttötalouden ulkoiset menoarviot KÄYTTÖTALOUS ulkoiset TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % Yleishallinto ,9 Yritys- ja elinkeinotoimi ,9 Tietohallinto ,0 Laskutettavat ,0 Hallinto- ja elinkeino-osasto yht ,5 Perusturvahallinto + sos.työ ,0 Lapsi- ja perhepalvelut ,0 Vanhuspalvelut ,2 Vammaispalvelut ,3 Terveyspalvelut (eläkemenop.) ,0 SoTe ,1 Sosiaali- ja terveystoimi yht ,1 Sivistyshallinto ,4 Varhaiskasvatus ,7 Peruskoulutus ,0 Muu koulutus ,5 Kirjasto ,6 Kulttuuri ,3 Vapaa-aikatoimi ,5 Sivistysosasto yht ,5 Tekninen hallinto ,1 Kaavoitus ,9 Ymp.suojelu ja rak.valvonta ,5 Liikenneväylät ja yl.alueet ,1 Palo- ja pelastustoimi ,0 Kiinteistötoimi ,7 Varasto ja ruokahuolto ,5 Infran tukipalvelut ,1 Tekninen osasto yht ,5 Yhteensä ,2

60 Käyttötalouden ulkoiset tuloarviot KÄYTTÖTALOUS ulkoiset TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % Yleishallinto ,0 Yritys- ja elinkeinotoimi ,4 Tietohallinto ,0 Laskutettavat ,0 Hallinto- ja elinkeino-osasto yht ,3 Perusturvahallinto + sos.työ ,0 Lapsi- ja perhepalvelut ,0 Vanhuspalvelut ,8 Vammaispalvelut ,0 Terveyspalvelut (eläkemenop.) ,0 SoTe ,0 Sosiaali- ja terveystoimi yht ,3 Sivistyshallinto ,0 Varhaiskasvatus ,2 Peruskoulutus ,8 Muu koulutus ,0 Kirjasto ,0 Kulttuuri ,0 Vapaa-aikatoimi ,3 Sivistysosasto yht ,0 Tekninen hallinto ,0 Kaavoitus ,0 Ymp.suojelu ja rak.valvonta ,5 Liikenneväylät ja yl.alueet ,0 Palo- ja pelastustoimi ,0 Kiinteistötoimi ,4 Varasto ja ruokahuolto ,1 Infran tukipalvelut ,7 Tekninen osasto yht ,0 Yhteensä ,4 MENOT ,2 TULOT ,4 NETTO ,6

61 Käyttötalouden sisäiset menoarviot KÄYTTÖTALOUS sisäiset TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % Yleishallinto ,1 Yritys- ja elinkeinotoimi ,0 Tietohallinto ,0 Laskutettavat 0,0 Hallinto- ja elinkeino-osasto yht ,4 Perusturvahallinto + sos.työ ,0 Lapsi- ja perhepalvelut ,0 Vanhuspalvelut ,0 Vammaispalvelut ,0 Terveyspalvelut (eläkemenop.) ,0 SoTe ,0 Sosiaali- ja terveystoimi yht ,0 Sivistyshallinto ,0 Varhaiskasvatus ,4 Peruskoulutus ,5 Muu koulutus ,0 Kirjasto ,0 Kulttuuri ,0 Vapaa-aikatoimi ,0 Sivistysosasto yht ,8 Tekninen hallinto ,5 Kaavoitus ,0 Ymp.suojelu ja rak.valvonta ,0 Liikenneväylät ja yl.alueet ,0 Palo- ja pelastustoimi ,0 Kiinteistötoimi ,8 Varasto ja ruokahuolto ,9 Infran tukipalvelut ,4 Tekninen osasto yht ,2 Yhteensä ,1

62 Käyttötalouden sisäiset tuloarviot KÄYTTÖTALOUS sisäiset TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos % Yleishallinto ,3 Yritys- ja elinkeinotoimi ,0 Tietohallinto ,1 Laskutettavat ,0 Hallinto- ja elinkeino-osasto yht ,1 Perusturvahallinto + sos.työ ,0 Lapsi- ja perhepalvelut ,0 Vanhuspalvelut ,0 Vammaispalvelut ,0 Terveyspalvelut (eläkemenop.) ,0 SoTe ,0 Sosiaali- ja terveystoimi yht ,0 Sivistyshallinto ,0 Varhaiskasvatus ,0 Peruskoulutus ,0 Muu koulutus ,0 Kirjasto ,0 Kulttuuri ,0 Vapaa-aikatoimi ,0 Sivistysosasto yht ,0 Tekninen hallinto ,0 Kaavoitus ,0 Ymp.suojelu ja rak.valvonta ,0 Liikenneväylät ja yl.alueet ,0 Palo- ja pelastustoimi ,0 Kiinteistötoimi ,0 Varasto ja ruokahuolto ,0 Infran tukipalvelut ,0 Tekninen osasto yht ,0 Yhteensä ,1

63 Laskennallisesti eriytetty vesilaitos LASKENNALLISESTI ERIYTETYN VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA TA 2015 TA 2014 EURO EURO Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut 0 0 Liikeyli/-alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus jäännöspääomasta Yli/alijäämä ennen satunn. eriä Satunnaiset tuotot ja kulut Yli/alijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Vapaaeht. varausten lis.(-) tai väh.(+) Tilikauden yli/alijäämä

64 62 LASKENNALLISESTI ERIYTETYN VESILAITOKSEN TASELASKELMA Tilinpäätöstase Euro Euro VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Jäännöspääoma ,49 Maa- ja vesialueet ,00 Edell. tilik. yli/alijäämä ,98 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,96 Tilikauden yli/alijäämä ,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Saamiset Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutus- Myyntisaamiset ,32 laitoksilta 0,00 Siirtosaamiset Ostovelat 3 654,89 Muut saamiset 2 741,23 Muut lyhytaikaiset velat ,44 Siirtovelat 6 028,44 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,51 Jäännöspääoman korko 5 % ,87

65 Talousarvio INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT Kust.arvio Toteutunut TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Avust. Kunta/nto KUNNANHALLITUS Laajakaista kaikille -hanke, kunnan osuus (kokonaishanke ) SIVISTYSLTK Nuppukummun aita Liikuntasalin lattia Yukigassen pelivälineet Motocross-rata Tainion koulun pihan lähiliikuntapaikka TEKNINEN LTK Tainion koulu Suomenselkäportti Viemäriverkoston saneeraus Hoikanperä, Tiironkylä ja Lahdenperä vesihuoltoh Kaavateiden asf.+korj. Haankuja ym Pilkkalahti-Hepolahti Matonpesupaikan mankeli Lämpölaitos Pirttijärven ennallistamishanke Leukunjoen virtauskunnostushanke INVESTOINNIT YHTEENSÄ Avustukset (vähennetty menoista)