Hyväksytty Kunnanvaltuusto KIVIJÄRVEN KUNTA

Transkriptio

1 Hyväksytty Kunnanvaltuusto KIVIJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO 2016 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA

2 Kivijärven kunnan talousarvio 2016 Kivijärven kunta 2015 Y:\TALOUSARVIOT\TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2016.DOCX :29

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT Kuntien talousarvionäkymät vuodelle Kunta- ja palvelurakenneuudistus / Palvelujen järjestämissuunnitelma Käsitteitä KIVIJÄRVEN KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kivijärven väestökehitys Talouskehitys Tuloperusteet Menokehitys Investoinnit Talouden tasapainotus Kuntalain muutokset TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion rakenne Talousarvion sitovuus Toteutumisen seuranta ja raportointi KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS OO YLEISHALLINTO YRITYS- JA ELINKEINOTOIMI TIETOHALLINTO LASKUTETTAVAT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SoTe-kuntayhtymä SOSIAALIPALVELUT TERVEYSPALVELUT SOTE KUNTAYHTYMÄ/SAARIKKA SIVISTYSOSASTO SIVISTYSHALLINTO VARHAISKASVATUS ESI- JA PERUSOPETUS MUU KOULUTUS KIRJASTOTOIMI KULTTUURITOIMI VAPAA-AIKA... 36

4 4.4 TEKNINEN OSASTO TEKNINEN HALLINTO KAAVOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELU JA RAKENNUSVALVONTA LIIKENNEVÄYLÄT JA YLEISET ALUEET PALO- JA PELASTUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI VARASTO JA RUOKAHUOLTO INFRA-TUKIPALVELUT TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSA Tuloslaskelma/Talousarvioesitys 2016 taloussuunnitelma Rahoituslaskelma/Talousarvioesitys 2016 taloussuunnitelma Käyttötalouden ulkoiset menoarviot Käyttötalouden ulkoiset tuloarviot Käyttötalouden sisäiset menoarviot Käyttötalouden sisäiset tuloarviot Laskennallisesti eriytetty vesilaitos INVESTOINTIOSA... 62

5 1 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Kuntien talousarvionäkymät vuodelle 2016 Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi noin 0,4 %. Vuoden 2016 arvioitu palkkasumman kasvu on keskimäärin n. 0,55 %. Kehysriihen suunnittelemat veroperustemuutokset vähentäisivät kuntien kunnallisverotuotto 262 milj ja yhteisöverotuotto 258 milj.. Vähennykset kompensoitaisiin valtionosuuksissa. Kunnilla olisi mahdollisuus kasvattaa kiinteistöverotuottoa 28,1 milj muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin korotuksella, mutta vaatii kuntien omia päätöksiä. Vuodelle 2017 on esitetty muutoksia yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Valtionosuuksien ja -avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Valtio leikkasi vuonna 2015 kuntien valtionosuuksia kehysriihipäätöksillä 46 /asukas ja muutti määräytymisen ikäryhmitystä ja kriteeristöä olennaisesti. Kivijärven kunnan osalta valtionosuusleikkaus on kaikkiaan 362 /asukas. 1.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus / Palvelujen järjestämissuunnitelma 1.3 Käsitteitä Valtioneuvoston hallitusohjelman mukaisesti hallitus on uusimassa kuntarakennelakia yhdessä sote-lainsäädännön kanssa. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien lähipalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kunnan järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Palvelurakenteita vahvistetaan kuntaliitosten lisäksi kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Sotepalvelut yhdessä mahdollisten muiden ylikunnallisten palvelujen kanssa on tarkoitus koota väliportaan itsehallinnolliseen kuntia suurempiin yksiköihin. Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven kunnat ja Saarijärven kaupunki ovat antaneet sosiaali- ja terveystoimen tehtävien järjestämisvastuun alkaen SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikalle. Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

6 2 Vuosikate ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa.

7 3 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kivijärven väestökehitys 2.2 Talouskehitys Kunnan väestön määrä on laskenut tasaisesti. Syyskuussa 2015 väestön määrä oli Vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos oli positiivinen ja kasvatti taseessa olevaa ylijäämää. Vuoden 2016 talousarvio on alijäämäinen Kivijärven kunnan taloudelliset lähtökohdat vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimiselle ovat erittäin haastavat. Lähivuosien suurimmat haasteet liittyvät tulokehityksen saamiseksi nousuun sekä menojen sopeuttaminen vastaamaan todellista tulorakennetta. Taloudenhoidossa on noudatettava erityisen harkitsevaa varojen käyttöä sekä pyrittävä menojen leikkauksiin toimintoja järkeistämällä. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2015 tasosta noin 0,84 % ollen yhteensä 5,49 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan nousevan vuoden 2014 toteutumasta 2,72 % ja olevan yhteensä 3,57 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 talousarvion laadinnan lähtökohdaksi hallitus asetti vuosikatteeksi euroa, jolloin käyttötalouden raamiksi muodostui euroa. Vuosikate on euroa ja se kattaa poistoista 48,57 %. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on euroa. Edellisiltä vuosilta ei ole kattamatonta alijäämää. Kumulatiivista ylijäämää on ,27 euroa. Toimintamenot laskevat vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna euroa (-0,30 %) ja kasvavat vuoden 2015 talousarvioon verrattuna euroa (3,04 %). Toimintatuotot laskevat vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna euroa (-5,25 %) ja vuoden 2015 talousarvioon verrattuna euroa (-5,19 %). Vastuualueiden toimielimineen on noudatettava talousarviovuoden aikana tiukkaa taloutta ja pyrittävä säästöihin talousarviovuoden aikana siten, että talousarvion positiivinen tulostavoite toteutuu. Talousarvio on euroa. Investoinnit katetaan lainarahalla ja omaisuuden myynnillä. Lainakannan arvioidaan vuoden 2016 lopussa olevan yhteensä 4,87 miljoonaa euroa, /asukas. Lainamäärässä on nykyinen laina euroa, kuntayhtymälaina ,44 euroa ja koulu- ja vesihuoltohankkeen laina euroa (vähennettynä v lyhennyksellä). Näyttää siltä, että toiminnan tehostamisesta huolimatta kuntien taloudellinen ahdinko tulee jatkumaan. Kuntalain 65.3 :n mukaisen tasapainottavan taloussuunnitelman toteuttaminen tulee tuottamaan haasteita myös Kivijärven kunnalle.

8 4 2.3 Tuloperusteet 2.4 Menokehitys 2.5 Investoinnit Taloussuunnitelma vuosille on laadittu kunnanvaltuuston vahvistaman tuloveroprosentin 21,00 %:n mukaan. Kiinteistöverotuotto on arvioitu vuoden 2015 tasolle verottajan ilmoituksen mukaisesti. Ansiotuloista kertyvää tuloveroa on arvioitu vuoden 2016 aikana kertyvän euroa, kiinteistöveroa euroa ja yhteisöveron tuotoksi on arvioitu euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä euroa. Kasvuksi vuoden 2014 toteutumaan on arvioitu 2,72 %. Henkilöstömenot muodostavat kunnan käyttötalouden menoista 22,44 %:n osuuden, ostopalveluihin käytetään 68,21 %, mm sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, kunnan menoista. Kokonaisuutena toimintakulut nousevat edellisvuodesta euroa eli 3,04 % ja toimintatulot laskevat euroa eli 5,19 % vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Nettomenojen kasvu on euroa eli 4,76 %. Poistot on laskettu uuden poisto-ohjelmasuosituksen mukaisesti. 2.6 Talouden tasapainotus Kivijärven kunnassa on vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan 52,5 työntekijää, mikä tekee 42 työntekijää asukasta kohti. Henkilöstömenoissa on huomioitu 0,55 %:n suuruinen palkankorotusvara ja sivukulut on laskettu 20,94 %:n mukaan, eläkemenoperusteinen euromääräinen eläkevakuutusmaksu on kohdennettu osastoittain. Toiminnallisia painopistealueita ovat vuonna 2016 elinkeinojen ja matkailun edistäminen panostamalla yritystoiminnan edellytysten luomiseen. Tietotekniikkaa hyödynnetään koko kuntaorganisaatiossa. Yhteistoimintaa seutukunnan kuntien kanssa tiivistetään entisestään esim. etsimällä ratkaisuja kohoaviin palvelutuotannon kustannuksiin. Vuoden 2016 investointiohjelman nettomenot ovat euroa. Merkittävimpiä investointikohteita ovat mm. Tiironkylän vesihuoltohanke , Liikuntasalin lattia ja Pilkkalahti-Hepolahti kunnostus , Leukujoen virtauskunnostushanke , Palvelukeskuksen väestönsuojan varustaminen ja Tainion koulun varustelu (vähennettynä oppimisympäristön kehittämisrahalla). Poistojen laskennassa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston laatimaa uutta yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Kunnan talouteen kohdistuu huomattavat taloudelliset kustannuspaineet. Talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossakin määrätietoista toiminnan tehostamista ja menojen leikkausta.

9 5 2.7 Kuntalain muutokset Tulojen kasvuun vaikuttaa työllisyystilanne ja sitä kautta seuraava verotulojen kasvu. Yritystoiminnan edellytysten luominen säilyy yhtenä kunnan painopistealueena koko suunnitelmakauden. Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa. Taloutta koskevat säännösmuutokset sisältyvät kuntalain 65, 68, 69 ja 70 (kumottu) pykäliin ja tarkastusta koskeva säännösmuutos 71 pykälään. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevaa 65 :ää on muutettu siten, että 3 momentissa säädetään taloussuunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla. Tarkastuslautakuntaa koskevaan 71 :ään on lisätty uusi 3 momentti, jonka mukaan tarkastuslautakunnan tulee arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista ja riittävyyttä. Taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää.

10 6 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 Talousarvion rakenne Lautakunnat ja kunnanhallitus tekevät esityksensä talousarviostaan ja kunnanvaltuusto hyväksyy talousarvion tulosaluetasolla. Oheisessa taulukossa on esitetty talousarvioasetelma sitovuustasoineen. Taso 2 / Toimielin Toimiala Hallinto- ja elinkeinoosasto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistysosasto Tekninen osasto Taso 3 / Tulosalue Kunnanvaltuusto Yleishallinto Yritys- ja elinkeinotoiminta Tietohallinto Laskutettavat Sosiaalityö Terveyspalvelut SoTe-kuntayhtymä Sivistyshallinto Varhaiskasvatus Peruskoulutus Muu koulutus Kirjasto Kulttuuri Vapaa-aikatoimi Tekninen hallinto Kaavoitus Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Taso 4 / Tulosyksikkö Kunnanhallitus Lautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Vaalit Toimikunnat Toimisto- ja talouspalvelut Henkilöstöhallinto Muu yleishallinto Työllistäminen Elinkeinotoimi Tietohallinto Laskutettavat Sivistyslautakunta Hallinto Joukkoliikenne Päivähoito Lasten kotihoidontuki Esiopetus Tainionmäen koulu Kansalaisopisto Musiikkiopisto Kirjastotoiminta Kulttuuripalvelut Kunnan juhlat Nuorisotyö Liikuntatyö Tekninen lautakunta Hallinto Mittaus Kaavoitus Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta

11 7 3.2 Talousarvion sitovuus Liikenneväylät ja yleiset alueet Palo- ja pelastustoimi Kiinteistötoimi Varasto ja ruokahuolto Infra-tukipalvelut Rakennuskaavatiet ja yksityistiet Puisto-, tori- ja satamaalueet Palo- ja pelastustoimi Oman käytön tilat Vuokratut tilat Varasto Ruokahuolto Vesi- ja viemärilaitos Kaukolämpö Jätehuolto Metsätilat Myyntipalvelut Talousarvion käyttötalousosa sisältää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot tulosaluekohtaisesti. Kunnanvaltuuston päätös sitoo tulosaluetasolla määrärahat ja tuloarviot samoin kuin tuloslaskelmaosan määrärahoja sekä tuloarviota ja investointiosan määrärahoja hankekohtaisesti. Osastojen on kannettava tulonsa viivytyksettä. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat toimialallaan siirtää käyttötaloutensa määrärahoja tulosalueeltaan toiselle perustellusta syystä. Vuoden 2016 aikana osastojen ja niiden johdossa olevien toimielinten on noudatettava tiukkaa taloutta, jotta taloussuunnittelukauden tulostavoitteet toteutuvat. Mahdolliset talousarvioylitykset käsitellään 3.3 Toteutumisen seuranta ja raportointi Talousarvion toteutumista seurataan sekä taloudellisen että toiminnallisen tuloksen osalta. Taloudellisen tuloksen seurannalla tarkoitetaan toimintayksiköille budjetoitujen menojen ja tulojen toteutumisen seurantaa ja toiminnallisen tuloksen seurannalla talousarviossa esitettyjen suoritteiden toteutumisen seurantaa. Osastojen tulee seurata talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ja meno- ja tulokehitystä tehtäväkohtaisesti. Talouskatsaus tilinpäätösennusteineen toimitetaan kunnanhallitukselle 30.8 tilanteen mukaan ja tarvittaessa myöhemmän ajankohdan mukaan.

12 8 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sos- ja terv.toimi Sivistysosasto Tekninen osasto TA 2016 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Kunnanhallitus Sos- ja terv.toimi Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ

13 9 4.1 KUNNANHALLITUS Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa hallintosäännön ja kuntalain mukaisesti TA 2015 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Yleishallinto Yritys- ja elinkeinotoiminta Tietohallinto Laskutettavat YHTEENSÄ

14 10 1OO YLEISHALLINTO TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Tehtäväalueen menot muodostuvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan sekä vaalien menoista. Tehtäväalue kattaa hallinto-osaston toimisto- ja henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen sekä muun yleishallinnon menot (mm. jäsenmaksut, verotuskustannukset, edustusmenot jne.). Tehtäväalueelle sisältyvät kunnanjohtajan, kirjanpitäjän 0,9 ja 1,85 toimistosihteerin (arkistosihteerin työpanosta 0,2 htv) tehtävät. Yhteistyötoimikunnan määrärahoihin sisältyy henkilökunnan ateriakorvaus (1.400 ) ja avustukset henkilökunnan terveydenhuoltoon (500 ) sekä sähköinen hyvinvointikertomus (250 ). Vuonna 2016 maksetaan kuntalisää 168,00 / kk tai enemmän yhdistyksille ja järjestöille palkkatukeen oikeutetuille työntekijöille, jotta työssäoloehto täyttyy. Työllistämisasioiden hoitaminen tapahtuu yhteistyöverkostossa, johon on saatu mukaan myös Kehräkumppanit ry ja Kannonkosken Oiva Oy. Työllistämiseen on varattu määräraha yhdelle työllistettävälle. Oppisopimuskoulutustukea on varattu kivijärvisille yrityksille 2 oppilaan osalle, tuen ollessa 168 / kuukausi / oppilas. Yhteensä oppisopimuskoulutustukea on varattu euroa. Nuorten kesätyöpaikkatukea koulussa olevien kivijärvisten nuorten työllistämiseen on varattu 4H-yhdistyksen hakemuksen mukaisesti euroa. Järjestöavustuksiin on varattu määrärahaa 4H-yhdistykselle hakemuksesta (7.000 ) poiketen toiminta-avustusta ja sotaveteraanin vuokratukeen Saarijärven seudun näkövammaisten kerholle ei ole varattu hakemuksesta huolimatta avustusmäärärahaa. Virve-puhelimia kunnalla on käytössä yksi. Toimintamuutos Kokouskutsut julkaistaan omassa mediassa eli kotisivuilla ja mahdollisuuksien mukaan Kuntatiedotteessa. Yhteispalvelupisteen toiminta jatkuu samassa laajuudessa kuin vuonna Toiminnan painopisteet Jatketaan reaalitalouden tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä kehittämistoimenpiteitä, joilla vastataan rahatalouden kiristymiseen.

15 11 Tiedottamista kunnassa vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista asioista lisätään hyödyntämällä mm. kunnan www -sivuja. Hallinnon läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen kiinnitetään erityistä huomiota demokratian idean toteutumiseksi. Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Kunnanhallitus kokoontuu pääsääntöisesti jokaisen kuukauden ensimmäinen maanantai sekä tarvittaessa kuukauden kolmas maanantai sekä valtuusto tarvittaessa. Kuntalaisiltoja järjestetään merkittävien ajankohtaisten asioiden yhteydessä. Laadulliset Vireille tulleet asiat käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa viivytyksettä. Taloushallinto toimii siten, että raportointi ja seuranta ovat mahdollisia lähes reaaliajassa. Valtuuston ja hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan www-sivuilla. Muutoinkin kunnan www-sivujen täydentäminen entistä tiedottavammaksi ja kattavammaksi jatkuu v Taloudelliset Toiminta on mitoitettu samalle tasolle kuin v Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Taloudellisuus Hallinto / asukas Voimavarat Vakanssit 3,75 3,75 3,75 3,75 3,75 Mittarit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Asioiden 40 pv 40 pv 40 pv 40 pv 40 pv käsittelyaika Laskujen kiertonopeus 14 pv 14 pv 14 pv 14 pv 14 pv

16 YRITYS- JA ELINKEINOTOIMI TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset 242, Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Tulosalueeseen sisältyvät elinkeino- ja maaseututoimi sekä projektit. Maataloustoimen viranomaistoimintojen järjestämisestä maksetaan Pihtiputaan kunnalle Projektien rahoitukseen varaudutaan seuraavasti: Viisari -ohjelma (Leader+) muun projektirahoituksen kustantaa Kehittämisyhtiö Witas Oy kuntarahalla Suomenselän Lentokenttä Oy:n toiminnan avustamiseen varaudutaan eurolla. Talousarvioon on varattu myös laajakaistan rakentamista varten julkista tukirahaa (maksamaton osuus). Määräraha on siirretty investoinneista käyttötalouteen, koska laajakaistahanke ei ole kunnan poistonalaista investointia. Kivijärven kunta liittyi osakkaaksi Kehittämisyhtiö Witas Oy:n vuoden 2012 alusta lukien. Kunnat ovat varanneet kuntarahaa Kehittämisyhtiö Witas Oy:lle 55 /asukas. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n hallitus, jossa on mukana myös Kivijärven kunnan edustajat, laatii Witas-alueelle päivitetyn elinkeino-ohjelman. Toimintamuutos ja toiminnan painopisteet Jatketaan vapaa-ajankeskuksen perustamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa muita matkailua tukevia hankkeita kuten Peltokankaan kuntoradan lumetusjärjestelmän rakentaminen. Kukkomarkkinat ja muu torimyynti kunnan hallinnoimilla maa-alueilla sallitaan vain satamatorilla. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Yritysten ja palv.tuot.lkm. Maatilojen lkm Käyttötalous /as

17 13 Vakanssit ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv. Mittarit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Asukasmäärä Yritysten ja palv.tuot. lkm. -joista maatal liit.elink. Uusien yritysten lkm. Kuntakohtaiset keh.proj. spv

18 TIETOHALLINTO TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset 501, Yhteensä , Tulot Ulkoiset 1 600,02 Sisäiset , Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK 775, Tietohallinnosta tuotetaan keskitetysti kunnan tietotekniset palvelut. Toiminta käsittää perusylläpidon lisäksi toiminnan kehittämisen ja suunnittelun sekä osallistumisen kuntaa koskettaviin tietoteknisiin hankkeisiin ja yhteydenpidon niin laite- kuin ohjelmistotoimittajiin. Toimintamuutos Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy on kilpailuttanut seutuverkon ylläpidon Kilpailutuksen myötä osa ylläpitotehtävistä palautui kunnille. Palvelinhotelliympäristön tulevaisuus ja toteutusratkaisu sopimuskauden päättyessä 2016 tulee toteutettavaksi talousarviovuonna, toteutusmalli ratkeaa loppuvuodesta Valittava ratkaisu vaikuttaa kaikkiin kunnan tietojärjestelmiin tulevaisuudessa ja niiden kustannustehokkuuteen. Toiminta järjestetään lähinnä kokoaikaisen it -suunnittelijan tuottamana. Toiminnan painopisteet Toiminnassa keskitytään laadukkaan perusinfran tuottamiseen siten, että kunnan palvelutuotanto ei häiriinny. Koulukeskuksen it- ja av-laitteistojen käyttöönottovaihe työllistää keväällä Keski-Suomen valokuituverkot vie laajakaistahanketta toteutusvaiheeseen keväästä 2016 pyrkien siihen, että verkko on valmis vuonna Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on pitää kunnan perusinfran tietotekninen laitekanta nykyaikaisella tasolla uusien laitteistoa suunnitelmallisesti. Määrällisesti tietokonelaitteistojen laitemäärä kasvaa, automaatiojärjestelmien ja sulautettujen järjestelmien osuuden kasvaessa ja opetusteknologian kehittyessä. Laadulliset Yhteyskatkosten ja toimintahäiriöiden määrä pyritään minimoimaan. Kehitetään vikaraportointia. Otetaan käyttöön keskitettyjä tietohallinnon palveluita tukevia automaattisia palvelu- ja asennusjärjestelmiä. Tiivistetään yhteistyötä naapurikuntien it-ihmisten kanssa sijaisuuksissa ja järjestelmäkehityksessä. Lisätään itse tuotettua henkilöstön koulutusta.

19 15 Taloudelliset Laitehankinnoissa haetaan mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja liittymällä kuntahankinta-järjestelmään useammilla sopimuksilla. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Työasemien määrä (painotettu) 79 (56) 79 (56) 79 (56) 79 (56) 79 (56) Kustannus/työa sema Vakanssit Mittarit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 Käyttökatkokset (> 1h) Keskim. vikaselvitys 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv 1 pv

20 LASKUTETTAVAT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset 764,52 Sisäiset Yhteensä 764, Tulot Ulkoiset 764,52 Sisäiset Yhteensä 764, YHTEENSÄ SIS+ULK 0, Tilikarttaan on siirretty taseesta sekalaiset menoerät, jotka vuoden aikana laskutetaan.

21 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toiminta-ajatus Sosiaalitoimen tarkoituksena on luoda edellytykset kuntalaisten sosiaaliselle perusturvallisuudelle kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaalinen perusturvallisuus toteutetaan järjestämällä kuntalaisille heidän tarpeeseensa perustuvia sosiaalipalveluita, hoitoa ja huolenpitoa. Palvelut ja toimenpiteet mitoitetaan kunnan taloudellisten resurssien mukaan. Terveydenhuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä huolehtimalla asianmukaisesti perusterveydenhuollosta kunnan alueella, järjestämällä erikoissairaanhoidon palvelut taloudellisesti ja tuloksellisesti, edistämällä terveysmyönteisen asennoitumisen muodostumista kuntalaisissa. Sosiaali - ja terveyspalvelut yhteensä TA 2016 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto Sosiaalipalvelut Terv.palv. Eläkem SoTe + Terv.palv YHTEENSÄ SoTe-kuntayhtymä aloitti toimintansa SoTe -kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärven kaupunki. SoTe -kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki kuntien järjestettäväksi säädetyt ja kuntien kuntayhtymän järjestettäväksi antamat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelut mukaan lukien eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun ja rakennusvalvonnan

22 18 yhteistoiminta-alue aloitti toiminnan alkaen. Toiminnan järjestämisestä vastaa Viitasaaren kaupunki. Kuntayhtymän toiminnassa sovelletaan tilaaja - tuottaja toimintamallia. Palvelujen tilaajaorganisaation muodostavat yhtymävaltuusto (43 jäs.) ja yhtymähallitus (9 jäs.) Yhtymähallituksella on yksilöasiain jaosto, jossa käsitellään viranhaltijapäätösten muutoksenhaut. Toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja, jonka apuna on kuntien viranhaltijoista koostuva tilaajatiimi. Palvelut tuottaa SoTe - kuntayhtymän Perusturvaliikelaitos Saarikka, jota johtaa liikelaitoksen johtaja. Liikelaitoksella on 5 jäseninen johtokunta. Palvelutuotanto on jaettu seuraaviin palvelualueisiin: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen on koottu hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluita, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhe- ja sosiaalityön palveluita. Palvelualue vastaa myös koko Saarikan osalta hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinoinnista. 2. Arjen tuen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tuottaa palveluja vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi. 3.Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut huolehtivat perusterveydenhuoltoon liittyvästä ohjauksesta, neuvonnasta, erilaisista tutkimuksista ja hoidoista.

23 SOSIAALIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset, Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Menot koostuvat pääasiassa eläkemenoperusteisista eläkemaksuista (kasvatus- ja perheneuvola, kotihoito, omaishoidontuki, Kivikon vanhainkoti, Suojarinne) ja niistä toiminnoista, jotka eivät siirtyneet SoTeen Kunnassa toimii vanhusneuvosto, jonka määrärahat kuuluvat sosiaalipalveluihin

24 TERVEYSPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset Sisäiset Yhteensä 0, YHTEENSÄ SIS+ULK , Menot koostuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eläkemenoperusteisista maksuista.

25 SOTE KUNTAYHTYMÄ/SAARIKKA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , Tulot Ulkoiset Sisäiset Yhteensä 0, YHTEENSÄ SIS+ULK , Menot koostuvat SoTen menoista. Vuoden 2016 talousarviossa ei ole enää huomioitu edellisten vuosien yli-/alijäämiä kirjaustavan muutoksesta johtuen.

26 SIVISTYSOSASTO Toiminta-ajatus Sivistysosaston tehtävänä on luoda, ylläpitää ja kehittää oppimisen ja opettamisen toimintaedellytyksiä sekä tuottaa varhaiskasvatus-, perusopetus-, kirjasto-, kulttuurija vapaa-aikatoimen palveluja kunnassa. Sivistyslautakunnan vastuualueeseen sisältyvät hallinto, varhaiskasvatus, peruskoulutus, muu koulutus, kirjastotoiminta, kulttuuri ja vapaa-aikatoimi TA 2016 Menot Tulot Yhteensä Ulkoiset Sisäiset Ulkoiset Sisäiset Menot Tulot Netto 1 Sivistyshallinto Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Muu koulutus Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi YHTEENSÄ

27 SIVISTYSHALLINTO TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset 3 357, Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset 0, Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Sivistyshallintoon sisältyvät sivistyslautakunta, hallinto, ulkopuolista rahoitusta saaneet perusopetuksen kehittämisprojektit sekä joukkoliikenne (=asiointiliikenne). Hallinnon tavoitteena on tuottaa ja kehittää kunnan kasvatus- ja sivistyspalveluja. Sen tehtävänä on palvella kuntalaisia sivistyspalveluihin liittyvissä asioissa sekä valmistella lautakunnan käsittelyyn meneviä asioita ja huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Hallinto huolehtii myös seutuyhteistyöstä ja koordinoi ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvaa perusopetuksen kehittämistoimintaa. Taloussuunnitelma Sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta ja sen alainen sivistysosasto. Osaston toimintaa johtaa ja koordinoi sivistysjohtaja, joka toimii esittelijänä lautakunnassa. Sivistysjohtajapalvelut ostetaan määräaikaisesti asti Kannonkoskelta. Sivistysosaston toimistosihteeri tuottaa tukipalveluja koko sivistysosastolle. Toiminnan painopisteet Tainion kiinteistön peruskorjaus ja koulupihan lähiliikuntapaikka valmistuvat vuoden 2015 loppuun, ja opetustoiminta siellä käynnistyy tuuletusaikojen jälkeen hiihtolomaviikon jälkeen maaliskuussa Sisäilmakorjauksen valtionavustukseen vaadittava korjaushankkeen jälkiseuranta-arviointi tehdään käyttäjäkyselynä syksyllä Talousarvioon on varattu kustannuspaikka ulkopuolisella rahoituksella toteutettaville projekteille. Hallinnon alla kulkevat koulun kerhotoiminnan kehittäminen, koulutuksellisen tasa-arvon kehittäminen (KoTa-hanke), esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita sekä pedagoginen ICT-ohjaus ja erityisopetuksen koulutus. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen arvioidaan saavan OKM:n rahoitusta myös vuodelle Uusien opetussuunnitelmaperusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta ja vuosiluokkien 7-9 osalta porrastetusti alkaen. Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Lautakunta kokoustaa tarvittaessa, noin 7 kokousta vuodessa. Henkilöstöresurssina ovat osa-aikaiset sivistysjohtaja (ostopalveluna 40 %) ja koko sivistysosaston yhteinen toimistosihteeri (hallinto 24 %).

28 24 Laadulliset Sivistyslautakunta vastaa sivistyspalveluiden linjauksista, toiminnan kehittämisestä sekä tapauskohtaisesti harkinnanvaraisesti ratkaistavista asioista. Sivistystoimen seutukunnallista yhteistyötä ylläpidetään ja tiivistetään edelleen mahdollisuuksien mukaan. Osaston johtoryhmän kokouksia ja henkilöstökokouksia pidetään tarvittaessa. Ulkopuolisen rahoituksen avulla mahdollistetaan mm. perusopetuksen laadun ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Taloudelliset Hallinto seuraa koko osaston toiminnan toteutumista määrärahojen ym. resurssien puitteissa. Ulkopuolista rahoitusta hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Lautakunnan kokoukset Lautakunnan pykälät Projektit Taloudellisuus Hallinto /asukas Voimavarat Hallinnon vakanssit 0,64 0,64 0,64 0,64 0,64 Osaston henkilöstö/htv 30/ 25,5 33/ 25,5 32/ 25,5 32/ 25,5

29 VARHAISKASVATUS TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset 0, Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen sisältyy perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, muut päivähoidon palvelut, lasten kotihoidontuki ja vauvaraha. Tulosalueen tehtävänä on tarjota päivähoitolain mukainen hoitopaikka kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille asetuksen 2 asettaman ajan puitteissa. Lasten kotihoidontukea maksetaan niille perheille, jotka eivät käytä kunnallisia päivähoitopalveluja. Osittaista hoitorahaa maksetaan alle 3-vuotiaista lapsista sekä koulunsa aloittaneista ensi- ja toisluokkalaisista silloin, kun huoltaja lyhentää työaikaansa lapsen hoidon vuoksi enintään keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Vauvarahaa maksetaan kertamuistamisena jokaiselle kivijärveläiselle syntyvälle vauvalle. Taloussuunnitelma Toiminnan painopisteet Varhaiskasvatuksen arvoperustana on päivähoidon toteuttaminen yksilöllisesti, tasavertaisesti, vanhempien vakaumuksia kunnioittaen, avoimesti, turvallisesti ja luotettavasti, sosiaalisuuteen kasvattaen sekä läheisyyttä ja lämpöä luoden. Päivähoidon pedagogista laatua kehitetään ohjauksen ja ammatillisen esimiestyön avulla. Kasvatushenkilöstön täydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen kiinnitetään huomiota, lisätään ja vahvistetaan henkilöstön keskinäistä yhteistyötä. Investointitoiveet: Nuppukummun aidan ja pihavälineiden uusiminen vuodelle 2016, Nuppukummun kiinteistön (keittiö ym.) kunnostus vuodelle Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Henkilöstöresurssina omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia 1, perheessä työskenteleviä 0,5, päivähoitokeskus Nuppukummussa 4 (1 lastentarhanopettaja, 1 lastenhoitaja ja 2 ryhmäperhepäivähoitajaa), yht. 5,5. Laadulliset Hyvän ja laadukkaan päivähoidon takaaminen. Kasvatushenkilöstön osaamisen ja työyhteisön kehittämiseen satsataan mm. työnohjauksella ja täydennyskoulutustarjonnalla. Lapset puheeksi toiminta-malli otetaan käyttöön. Seutukunnallista yhteistyötä toteutetaan mm.

30 26 varhaiskasvatusjohtajien säännöllisten tapaamisten ja yhteisten koulutustapahtumien kautta. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palveluja ostetaan edelleen kahtena päivänä kuukaudessa. KELTOn palvelut ovat tarpeellinen ennaltaehkäisevän tuen ja varhaisen puuttumisen muoto. Taloudelliset Toiminnan mitoittaminen määrärahoihin huomioiden päivähoitoasetuksen mukaiset määräykset hoito- ja kasvatushenkilökunnan ja lasten välisestä suhdeluvusta. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Hoitopäivät Lapsia hoidossa Päivähoito netto* Kotihoidontuki Voimavarat Vakanssit 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 * sis. aamu- ja iltapäivätoiminnan ja muun oppilashuollon

31 ESI- JA PERUSOPETUS TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset , Sisäiset Yhteensä , YHTEENSÄ SIS+ULK , Tainionmäen koulu on yhtenäinen perusopetuksen koulu, jossa toimivat vuosiluokat esi-9. Talousarviossa peruskoulutukseen sisältyvät esiopetus, perusopetus, kuljetukset, ruokailu (sis. osto), muu oppilashuolto ja koulukuraattoripalvelut. Esiopetuksen tavoitteena on yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua, oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tarjota oppilaalle mahdollisuus laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on, että perusopetus on kokonaisuus, jossa oppilaalle turvataan yhtenäinen ja johdonmukaisesti etenevä oppimispolku esiopetuksesta peruskoulun loppuun saakka. Esiopetus siirtyy koulutoimen alaisuuteen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta säilyy hallinnollisesti varhaiskasvatuksessa, mutta yhteistyö koulun kanssa tiivistyy yhteisten tilojen ja henkilöstön myötä. Vuosiluokkien 0-9 opetus on remontoinnin jälkeen samassa koulussa Tainion kiinteistössä, jolla osaltaan vahvistetaan myös koulun yhtenäisyyttä, yhteistä arvopohjaa ja toimintakulttuuria. Yhteiset, muuntojoustavat tilat mahdollistavat aiempaa helpommin mm. opetus- ja koulunkäynninohjaajaresurssin käytön sekä uuden opetussuunnitelman mukaisen ilmiölähtöisen opetuksen kokeilut. Tieto- ja viestintätekniikan investoinnit nostavat koulun toimintaedellytykset ajanmukaiselle tasolle mahdollistaen monipuoliset opetusmenetelmät ja tarvittaessa myös etäopetuksen käytön. Uutena näkökulmana aloitetaan koulun toimintakulttuurin liikunnallistaminen osana lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen ja hyvinvoinnin kehittämistä. Koulun piha-alue mahdollistaa liikuntaan kannustavan koulu-, välitunti- ja vapaa-ajan toiminnan. Esiopetus muuttui velvoittavaksi Käytännössä vaikutus on vähäinen, koska jo aiemmin lähes kaikki esikouluikäiset ovat Kivijärvellä käyneet esikoulua. Uusien opetussuunnitelmaperusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 0-6 osalta ja vuosiluokkien 7-9 osalta porrastetusti alkaen.

32 28 Toiminnan painopisteet Yhtenäisen perusopetuksen toimintaa kehitetään ja vahvistetaan. Kolmiportaisen tuen eri muotoja ja oppilashuollon toimintaa sekä koulun kerhotoimintaa kehitetään edelleen. Koululla jatketaan perusopetuksen laatukriteereiden mukaista arviointijärjestelmän toteuttamista. Koulutuksellista tasa-arvoa kehitetään vuoden 2016 loppuun saakka toimivalla hankkeella. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen kuntakohtainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön syyslukukauden 2016 alusta. Henkilökunnan tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittämistä tuetaan. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä kehitetään ja tehostetaan monipuolisesti. Investoinnit: Koulun kalusteiden ja opetusvälineistön uusimisessa hyödynnetään valtiokonttorilta saatua perintövarallisuutta, joka on kohdennettu oppimisympäristöjen kehittämiseen. Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Opetusta annetaan esiopetuksessa ja perusopetuksen vuosiluokilla 1-9. Perusopetuksen päättötodistuksen saa ikäluokastaan 100 %. Henkilöstöresurssi 20 henkeä (noin 18 henkilötyövuotta): rehtori, erityisopettaja, esiopettaja, 4 luokanopettajaa, 3 lehtoria, 8 tuntiopettajaa (2 päätoimista, 6 sivutoimista), 3 koulunkäynninohjaajaa ja 0,36 toimistosihteeri. Koulukuraattoripalvelut hankitaan ostopalveluna Karstulan kunnasta ja tasaarvohankerahalla 50 % (2,5 tpvä/vko) kasvatusohjaaja Kyyjärven kunnasta saakka. Kuraattoriresurssia pyritään nostamaan alkaen yhdestä työpäivästä viikossa 1,5 päivään. Näin palvelun määrä vastaisi paremmin suositusta ja ennakoisi mahdollista hankevaroin palkatun kasvatusohjaajan työn päättymistä. Laadulliset Perusopetuksen oppilaiden yksilölliset tarpeet ja opetustoiminnan kannalta järkevät ryhmäkoot huomioidaan opetuksen suunnittelussa. Perusopetuksen sekä oppilashuollon laadun kehittämistä jatketaan. Perusopetuksen laatukriteereiden mukaisesta arvioinnista saatuja tuloksia hyödynnetään myös opetuksen laadun ja yleensä koulun kehittämisessä. Laajennetun kerhotoiminnan avulla edistetään oppilaiden hyvinvointia. Opetushenkilöstön tiedollisten ja taidollisten valmiuksien uusiutumisen merkitystä tähdennetään myös opetuksen laadun kehittämiselle, ja opetushenkilökuntaa kannustetaan itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Kivijärven oppilaat opiskelevat perusopetuksen oppimäärän omassa lähikoulussaan. Oppilaille turvataan perusopetuslain mukaiset opiskelumahdollisuudet joustavien opetusjärjestelyjen ja tarkoituksenmukaisten resurssien avulla. Samanaikaisopetusta kehitetään ja opetukseen annetut resurssit pyritään kohdentamaan tehokkaasti parhaalla mahdollisella tavoin.

33 29 Taloudelliset Koulun toiminta tapahtuu talousarvion määrärahojen mukaisesti. Kotikuntakorvaukset aiheuttavat käyttötalouteen noin euron nettokustannukset. Tunnusluvut ja mittarit (käsittää ulkoiset ja sisäiset erät) Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Esiopetus, oppilaat Perusopetus, oppilaat Peruskoulun oppim Tuntikehys (kevät/syksy) 340/ / / / /330 Yleisop.tunnit/oppilas 3,01 3,2 3,1 3,1 3,1 Erityisopetuksen tunnit Opetusryhmien koot Opp./opettaja keskim Kuljetusoppilaat (k/s)( /53 52/52 52/50 50/50 9) Por:n koko keskimäär ,7 10,5 10,5 10,5 9 Taloudellisuus Käyttömenot /asukas Käyttömenot /oppilas Käyttömenot /opetust Opetusmateriaali/opp Koulukuljetus/kulj.oppil Opettajien täyd.koul/op Voimavarat Opettajat vak tuntiopettajat, vak 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 - tuntiopettajat. ma 1 0,5 2,5 2,5 2,5 Koulunkäynninohjaajat 3 3 3,5 3 3

34 MUU KOULUTUS TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset 580, Yhteensä , Tulot Ulkoiset 70, Sisäiset 0, Yhteensä 70, YHTEENSÄ SIS+ULK , Muu koulutus käsittää kansalaisopiston ja musiikkiopiston. Kivijärvellä toimii Karstulan kansalaisopisto, joka on kuntalaisten arvostama vapaan sivistystyön oppilaitos, matalan kynnyksen harrastus- ja oppimispaikka sosiaaliselle kasvulle, itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiseen. Kivijärvi on jäsen Viitasalo-opistossa, jonka isäntäkuntana on Saarijärven kaupunki. Viitasalo-opiston toiminta-ajatuksena on toiminta-alueensa musiikin ja tanssin harrastuksen kehittäminen ja musiikin ja tanssin perusopetuksen antaminen sekä harrastajille että ammattiin aikoville. Taloussuunnitelma Toiminnan painopisteet Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksia itsensä tiedolliseen ja taidolliseen kehittämiseen. Yhteistyötä oppilaitosten välillä lisätään ja toimintoja monipuolistetaan ajan vaatimusten mukaisiksi. Kansalaisopiston tuntimäärä pysyy ennallaan, mutta sisältöä pyritään kuitenkin kehittämään ja monipuolistamaan. Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on saada tuotettua annettujen tuntimäärien puitteissa määrällisesti mahdollisimman monipuolista koulutustarjontaa. Laadulliset Kansalaisopiston toiminta on joustavaa ja käyttäjälähtöistä. Opisto tukee myös omaehtoista kulttuurinharrastamista ja -tuottamista. Opetusta pyritään tarjoamaan kuntalaisten toivomissa aiheissa ja tarvittaessa myös lyhytkursseina ja luentoina. Musiikkiopiston tavoitteena on perus- ja opistotasolla kurssitutkintojen suorittaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti niin, että oppilaalla on opintonsa päätettyään hyvä taito omassa erityisaineessaan ja mahdollisuudet musiikin tai tanssin jatko-opintoihin. Taloudelliset Koulutus toteutetaan annettujen tuntimäärien mukaisesti.

35 31 Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Kansalaisopisto Opetustuntien määrä Opiskelijoiden määrä Musiikkiopisto Opiskelijoiden 12, määrä Taloudellisuus Kansalaisopisto /opetustunti 23, ,5 24,5 24,5 /opiskelija 76, Musiikkiopisto / opiskelija 482, Voimavarat Vakanssit ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv. ostopalv.

36 KIRJASTOTOIMI TP 2014 TA 2015 TA 2015 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset , Sisäiset , Yhteensä , Tulot Ulkoiset 981, Sisäiset 0, Yhteensä 981, YHTEENSÄ SIS+ULK , Kunnan tehtävänä on järjestää kirjasto- ja tietopalvelut. Yhteiseen Keskikirjastojärjestelmään Kivijärvi on kuulunut alkaen ja verkko on kattanut koko Keski-Suomen vuoden 2014 lopusta lähtien. Yhteisen kirjastojärjestelmän lisäksi yhteistyötä tehdään mm. hankinnoissa (e-kirjat, e-lehdet) ja logistisissa ratkaisuissa. Kirjaston tavoitteena on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen (kirjastolaki 2 ). Kirjastolaki velvoittaa myös edistämään virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Turvataan paikalliset kirjastopalvelut. Jatketaan maakunnallista yhteistyötä. Axiellin Areenassa on vain perustiedot kaikista kirjastoista, joten kunnan kotisivuille on palautettu kirjastoesittely. Ajankohtaisista asioista kerrotaan facebookissa ja kuntatiedotteissa. Otetaan Finna koekäyttöön maakunnallisesti. Toiminnan painopisteet Huolehditaan, että asiakkaiden käytettävissä on pätevää ja asiakaspalveluun soveltuvaa henkilöstöä. Erityisesti riittävällä, ajankohtaisella ja monipuolisella kokoelmalla ja asiallisella välineistöllä innostetaan kaikkia ikäluokkia käyttämään kirjastoa, hyödyntämään tieto- ja kaunokirjallisuutta, erilaisia aineistotyyppejä ja kirjaston kaikkia palveluita. Investointitoiveet: Kirjaston kalusteet ja opasteet e Perustelu: Kirjastossa on tällä hetkellä pääosin alkuperäiset, vuonna hankitut kalusteet, joita uusittava. Lisäksi kiinnitetään huomiota yleisilmeeseen ja viihtyvyyteen kalustamalla tilaa osittain uusiksi. Hankitaan talon seinään kirjastovalokyltti, koska puutteellista opasteista tulee palautetta.

37 33 Talousarvion 2016 toiminnalliset tavoitteet Määrälliset Tavoitteena on kartuttaa kirjaston kokoelmia määrällisesti. Asukasluvun pienenemisestä huolimatta pyritään lainaaja- ja käyntimäärät sekä lainausmäärät pitämään lähes ennallaan. Laadulliset Pyritään monipuolistamaan aineistoa asiakkaiden toiveiden mukaisesti sekä hyödynnetään Keski-kirjastojen kokoelmia. Opastetaan kirjastonkäytössä ja avustetaan tiedonhaussa. Poistetaan aineistoa kokoelmista vanhentuneen aineiston osalta. Panostetaan kirjaston yleisilmeeseen ja viihtyvyyteen. Osallistutaan kirjastojen ohjausryhmän kokouksiin ja tarvittaviin koulutuksiin, samoin valtakunnalliseen Yleisten kirjastojen neuvoston YKN:n työskentelyyn (johon kirjastonhoitaja valittu vuosille ). Taloudelliset Kokoelmaa lisätään määrärahojen puitteissa. Tunnusluvut ja mittarit Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Laajuus Kotilainat Lainat/asukas Lainaajat Kävijämäärä/v Verkkokäynnit Kirjastoaineisto josta kirjoja Aukiolotunteja/v Taloudellisuus Toimintakulut kstoaineistokulut - henkilöstökulut Toimintakate/as / käynti / laina Voimavarat Vakanssit 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4

38 KULTTUURITOIMI TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Ulkoiset 8 592, Sisäiset 1 588, Yhteensä , Tulot Ulkoiset 861, Sisäiset 0, Yhteensä 861, YHTEENSÄ SIS+ULK 9 319, Lain kuntien kulttuuritoiminnasta mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoimi osana kunnan sivistystointa tukee ihmisten ja yhteisöjen henkistä vireyttä, järjestää ja välittää kulttuuri- ja juhlatilaisuuksia sekä tarjoaa mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen. Lisäksi kulttuuritoimi on mukana paikallisen kulttuuriperinteen vaalimisessa ja edistämisessä. Kulttuurisektori vastaa kulttuuripalveluista ja kunnan juhlista, joihin on varattu määräraha kulttuuritoimen puolelle. Taloussuunnitelma Toimintamuutos Kulttuuritoiminnassa painopiste on siirtynyt entistä enemmän yhdistyksille ja vapaaehtoisille. Yhdistysavustuskäytäntö palautettiin 2014 ja sitä jatketaan yhteistyö- ja ostopalveluluonteisesti (100 e/järjestettävä julkinen kulttuuritapahtuma/vuosi/yhdistys). Joka tapauksessa myös kunnan on tuotettava kulttuuripalveluja, esim. yhteislauluiltoja ja muita tapahtumia eri vuodenaikoina. Käynnistellään kotiseutuarkistotoimintaa. Tietotekniikkaa, kunnan kotisivuja ja sosiaalista mediaa hyödynnetään kulttuuritoimessa yhä enemmän. Kotisivuilla tiedotetaan tapahtumista, päivitetään kulttuurisivuja ja kuvagalleriaa. Tavoitteena on täydentää kuntakuvaa Kivijärvestä ja siten edistää mm. matkailua. Toiminnan painopisteet Taide-elämyksiä luodaan musiikin, teatterin, kuvataiteen, tanssin, kirjallisuuden ja/tai elokuvan keinoin eli tuetaan kuntalaisten henkistä vireyttä, elämänlaatua ja hyvinvointia erilaisin tapahtumin joko luomalla niitä paikallisin voimin tai ostamalla ammattilaisilta. Järjestetään paikallisia tapahtumia mm. kansallisina juhlapäivinä. Järjestetään kuljetus alueelliseen veteraanipäivän juhlaan Kannonkoskelle. Neljän tähden iltapäivä -tapahtuma järjestetään Kivijärvellä, mukana Karstula, Kannonkoski ja Kivijärvi. Paikallista kulttuuriperinnettä vaalitaan tehostamalla kotiseututyötä ja keräämällä edelleen paikallista perinnetietoa.