Kilpailulla. actionia. opetukseen. o p p i l a i t o s k i l pa i l u m a l l i

Transkriptio

1 Kilpailulla actionia opetukseen o p p i l a i t o s k i l pa i l u m a l l i

2 Jarmo Kainumaan oppilaitoskilpailumalli Kilpailu opetusmenetelmänä Valmennus- ja kilpailutoiminnasta puhuttaessa ajatus siirtyy meistä useimmilla joko Taitaja-kilpailuihin tai kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin, EuroSkillsiin, World- Skillsiin ja Abilympicsiin. Tässä julkaisussa pääsemme tutustumaan neljän eri opettajan tapaan käyttää kilpailua opetusmenetelmänä: koulukohtaisena karsintana Taitaja-semifinaaleihin sekä huippuosaajan polulle innostavana kilpailuna. Kilpailut ja niihin valmentautuminen ovat osa oppilaitoksen arkea. Ja näin asian pitääkin olla. Kilpailu- ja valmennustoiminta ei saa olla erillistä opetussuunnitelman ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Valmennustoiminnan integroiminen opetukseen hyödyttää myös opiskelijaa, koska näin hänelle voidaan tunnustaa opintosuorituksia sekä näyttöjä toimintaan osallistumisesta. Miten muuten kilpailua voisi käyttää pedagogisena välineenä? Kuvitellaan, että olet graafisen suunnittelun opettaja ja haluat opettaa opiskelijoillesi julisteen tekemistä sekä saada heidät innostumaan yrittäjyystoiminnasta. Kerrot lyhyesti hyvän julisteen tekemisen perusteet ja laitat opiskelijat harjoittelemaan julisteen tekemistä aiheesta Vuosi Yrittäjänä. Mainitset vielä, että opiskelijat saavat itse äänestää parhaan julisteen. Valmiit julisteet laitetaan seinälle ja jokaisen julisteen viereen tyhjä paperi, johon opiskelijat käyvät kirjoittamassa palautetta julisteesta. Tämän jälkeen opiskelijat äänestävät vielä parhaan julisteen ja sen tekijä palkitaan pienellä palkinnolla sekä kunnon aplodeilla. Jokainen opiskelija tutkii saamaansa palautetta ja tämän jälkeen palautteet käydään vielä yhdessä läpi. Oppimista tapahtuu monessa kohdin: toisten töitä arvioitaessa sekä omaa työtä tehdessä ja tutkiessa. Ja se palautteen antamisen taitokin kehittyy ajan saatossa. Samat tehtävät kuin Suomen parhailla Olen kehittänyt opetussuunnitelman perusteiden pohjalta kurssin, jolla opitaan asiat Taitaja-semifinaalitehtävissä kilpaillen. Kurssi sisältää toiminnallisen opetusosuuden, jonka aikana käydään läpi perusteet, dokumentaatio ja laatuvaatimukset. Opetusosuus on kolmiosainen: Ensimmäisen osan onnistuneesti suorittanut läpäisee kurssin ja saa arvosanaksi 1. Toinen osa on jo haastavampi, ja sen suorittamalla saa arvioksi 2. Kolmas merkittävästi enemmän itsenäisyyttä ja opitun soveltamista vaativa tehtävä mahdollistaa arvosanan 3. Oppimisvaiheen jälkeen käydään varsinainen kisa, joka arvioidaan tutkinnonosan osanäyttönä. Arviointiperusteet ovat pääosin samat kuin Taitaja-semifinaaleissa, mutta lisäksi opiskelijat ovat mukana arvioinnissa jatkuvasti. Käytännössä arviointi tehdään pääasiassa läpi kurssin jatkuvan keskustelun pohjalta. Mielestäni kilpailu toimii opetusmetodina, koska se sytyttää opiskelijoita. Tehtäväympäristö, jossa mitataan kansallisen tason osaamista, kiinnostaa monia, ja ryhmän vahva eteneminen ympärillä vie mukanaan. Kilpaileminen kasvattaa paineenhallintaa ja rohkeutta kohdata uusia haasteita. Kilpailussa menestyminen kasvattaa itseluottamusta. Opiskelijat tiedostavat tekevänsä samoja tehtäviä kuin Suomen parhaat, eli varsinaiset Taitaja-semifinalistit. Sillä on psykologista merkitystä. Opettajan työ on siitä ihanaa, että opettaessasi sinulla on käytössäsi niin monenlaisia työkaluja kuin vain oma kekseliäisyytesi sallii. Toisinaan kannattaa hyödyntää muiden ideoita, koska pyörää on turha keksiä uudestaan. Teija Ripattila huippuvalmennuspäällikkö opettaja itsekin jarmo kainumaa Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Luksia Sähkö- ja automaatiotekniikka Opettajana 23 vuotta

3 Rauno Nikkilän oppilaitoskilpailumalli Tehokkaampaa kuin perusoppiminen Koulutusalamme kilpailutoiminnalla tähdätään opiskelijoidemme menestymiseen Taitaja-kilpailun semifinaalissa ja pääsyyn Taitajan koneenasennus ja kunnossapito -lajin finaaliin sekä mahdollisuuksien mukaan WorldSkills-kilpailun polymekaniikkalajiin. Kilpaileminen kannustaa opiskelijoita huippuosaajan opintopolulle, koska se tuo mukanaan oppimista, verkostoja ja hyviä näkymiä tulevaisuuden opiskeluja työmahdollisuuksiin. Kilpaillessa opitaan tehokkaat työskentelytavat ja paineessa työskentelyä. Olemme jo pitkään luoneet osastolle kilpailukulttuuria, joka tähtää ryhmien tehokkaampaan oppimiseen vertaisoppimisen keinoin: Ylempien vuosikurssien opiskelijat perehdyttävät vasta opiskelun aloittaneet koneiden käytön perusteisiin yhdessä päivässä. Myöhemmin sama kuvio toistuu eri yhteyksissä, mutta pienryhmissä ja pidemmälle ajanjaksolle sovitettuna. Kierto ryhmäyttää koko alan opiskelijat suureksi oppimistiimiksi, jossa myös opettajat oppivat. Varsinainen kilpailuihin valmentautuminen tapahtuu pääasiassa osana normaalia opetusta, kilpailutehtävän kaltaisia töitä tehden. Taitaja-kisan finaalissa menestyneitä kutsutaan polymekaniikan valmennusrinkiin, jossa osa harjoittelusta tehdään oppilaitoksessa muun opetuksen ohessa. WorldSkillskilpailuun valmentautuvat ja entiset kilpailijat toimivat hyvinä esimerkkeinä nuoremmille on hyvä, että saamme heidät työsaliimme harjoittelijoina ja kouluttajina. Kilpailupäivässä on opittu enemmän kuin yleensä viikossa. Tämä kilpailijoiden palaute kertoo, miksi kilpailu on hyvä opetusmenetelmä. Osa tätä oppimista on opiskelijoiden kilpailuiden yhteydessä saama perusteellinen palaute, jossa käydään läpi virheet ja oikeat menetelmät. Kilpailuun valmistautuminen on tehokkaampaa kuin perusoppiminen. Huippuosaajan opintopolku polymekaniikassa Huippuosaajan opintopolku polymekaniikassa tarkoittaa sitä, että opiskelija saa vastuullisen käyttöluvan oppilaitoksemme työpajan valmentautumista varten huolletulle ja säädetylle manuaalisorville ja -jyrsimelle, sekä polymekaniikan valmentautumiskalustoon. Lisäksi opiskelijalle tarjotaan vaativampia tehtäviä kohti ongelmalähtöistä oppimista, ja hän saa myös käyttöönsä videokameran työsuorituksen tehokkuuden arviointia varten. Myös vertaisoppimismahdollisuuksia muiden eri vaiheissa olevien valmentautujien kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Harjoittelu- ja verkosto-oppimismahdollisuus organisoidaan osa-alueittain siten, että opiskelijalla on mahdollisuus päästä alan parhaiden osaajien oppiin heidän työpaikoilleen tai alan eriasteisiin oppilaitoksiin Suomessa tai ulkomailla. Tätä kautta kerrytetty osaamispääoma siirtyy valmennettavien mukana opetuskäyttöön. Polymekaniikka on moniosaamista, joten valmentautumisen lomassa luodaan verkostoa, joka antaa uusia mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen ja työllistymiseen mielenkiintoisissa tehtävissä. Rauno nikkilä Etelä-Karjalan ammattiopisto Koneenasennus ja kunnossapito Opettajana 25 vuotta

4 Virpi Peuralinnan & Risto Oksasen oppilaitoskilpailumalli Elinikäistä oppimista ja ongelmanratkaisutaitoja Meillä kilpailutoiminnalla pyritään ennen kaikkea innostamaan oma-aloitteiseen, omalla ajalla tapahtuvaan opiskelemiseen. Toiminnan ytimessä ovat tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen sekä pohjan luominen elinikäiselle oppimiselle ja alan asiantuntijoiden verkostoitumiselle. Kilpailutoiminnan avulla motivoidaan ja tarjotaan hyvin menestyville opiskelijoille haasteita opiskeluun ja mahdollisuus kehittyä huippuammattilaisiksi. Opiskelijamme pelaavat taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelytaitoja vaativaa peliä keräten siitä pisteitä koko opinnon osan ajan, kurssin asiat jo hallitsevalle opiskelijalle tarjotaan Taitaja-kilpailun finaalitehtävistä sopiviksi räätälöityjä tehtäviä ja niin edelleen; kilpailu opetusmenetelmänä ei siis tarkoita vain yksittäisiä kisatapahtumia. Ensimmäinen uusille opiskelijoille tarjoamamme varsinainen kisa on innostamiskilpailu. Siihen voivat osallistua kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat, sillä tehtävien taso vastaa opiskelijoiden siihen mennessä suorittamien opintojen kiitettävän suorituksen vaativuustasoa. Tavoitteena on kilpailukokemuksen ja -elämyksen lisäksi houkutella opiskelijoita valitsemaan Huippuosaajan tutkinnon osa. Alueellinen kilpailu taas on tarkoitettu Taitaja-kilpailuun valmistautumiseen. Se ei kuitenkaan ole karsintakilpailu, vaan sen tarkoituksena on motivoida valmentautumaan ja opiskelemaan. Ideana on saavuttaa mahdollisimman laaja osallistujamäärä, ja osallistuminen onkin mahdollista jo opintojen alkupuolella. Alueelliset kilpailut tarjoavat mainion tilaisuuden sekä opiskelijoiden että opettajien verkostoitumiselle. Kilpailuiden porrasteisuus antaa mahdollisuuden asettaa ja saavuttaa omia tavoitteita. Kaikkien kilpailujen tehtävät pohjautuvat alan ammattitaitovaatimuksiin, ja taitotasovaatimus nousee porras portaalta. Näitä portaita nousemalla opiskelija lähestyy asteittain todellista alansa huippuosaamista. virpi peuralinna Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Tietojenkäsittely Opettajana 16 vuotta risto oksanen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Tietojenkäsittely Opettajana 30 vuotta

5 Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Skills Finland on kehittänyt valmennusta yhteistyössä kumppaniensa kanssa jo vuosien ajan. Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella (KILTA) on vuosina toteutettava hanke, joka jatkaa valmennuksen kehittämistä sekä aiemmin kehitettyjen hyvien käytäntöjen, työkalujen ja toimintamallien edelleen kehittämistä ja juurruttamista. Skills Finland ry / VCA.fi / 2013 KILTA-hankkeen erityisinä painopisteinä ovat yritysten roolin vahvistaminen valmennuksessa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen vahvistaminen uusien välineiden luominen valmennuksessa syntyneiden innovaatioiden hyödyntämiseksi valmennus- ja kilpailutoiminnan integroiminen oppilaitosten toimintaan, tutkinto- ja opetussuunnitelmajärjestelmään ja opettajankoulutukseen. Hankkeen toteuttamiseen on saatu ESR-tukea. Lisätietoja: Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila teija.ripattila@skillsfinland.fi