Sastamalan kaupungin kaupunkirakennesuunnitelma

Transkriptio

1 Sastamalan kaupungin kaupunkirakennesuunnitelma

2 Tavoitevaihe Tavoitteet Kaupunkirakennesuunnitelmassa ratkaistaan väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelman lopputuloksena esitetään kehityskuvia, kaavioita ja yleispiirteisiä suuntaa-antavia karttoja ym. strategisen suunnittelun tukena toimivaa materiaalia.

3 Aikataulu Helmikuu 2009 Aloituskokous Projektiryhmän kokous, Mouhijärven kunnantalo. Maastokierros bussilla. Tulevaisuusverstas kutsuttaville, Hotelli Ellivuori Kaupunkirakennetyöryhmän kokous, Äetsän kunnantalo Kaupunkirakenneluonnosvaihtoehtojen esittely teollisille yrittäjille, Vammala Kaupunkirakennetyöryhmän kokous Kaupunkirakennesuunnitelman avoimet ovet yleisölle, Puistokatu 10, Vammala Sastamalan kaupunginvaltuuston kaupunkirakenneseminaari, Hotelli Ellivuori Kaupunkirakennetyöryhmän kokous, Vammala Kaupunkirakennetyöryhmän kokous, Lausuntokierroksen palaute. Kaupunkirakennesuunnitelman ja raportin viimeiset tarkistukset

4 Vaihtoehtotarkastelu Vaihtoehto 1 Tienvarsi : nykyiseen väylästöön ja liikennemuotoihin perustuva kehittäminen. Vaihtoehto 2 Radanvarsi : osin raideliikenteeseen tukeutuva kehittäminen Molemmissa vaihtoehdoissa tukeudutaan ensisijaisesti oleviin keskustoihin. Maaseutumaisen asumisen pääkehittämisakselina on Äetsä-Vammala-Häijää. Häijäässä on varauduttu merkittävään kasvuun. Ve 1:ssä on enemmän rakentamista vt12:n varressa (Stormi-Kärppälä) ja ve2:ssa painotus on Karkun alueella. Ve2:ssa raideliikenteen kehittyminen nostaa nykyisten asemasijaintien merkitystä, jolloin mm. Vammalassa taajaman pohjoisosan painoarvo kasvaa. Ellivuoren ja Karkun alueelle muodostetaan matkailukeskittymä, joka liittyy Hornion- Pääjärven alueelle osoitettuun luonnonsuojelu- ja virkistyskokonaisuuteen. Vaihtoehdoista päädyttiin kaupunkirakennetyöryhmän kokouksessa yhteen kaupunkirakennesuunnitelmaluonnokseen.

5 Sastamalan yhteys Tampereeseen Häijää on lähinnä Tamperetta oleva keskus. Maaseutumaisen asumisen kehittämisalueista Salmi, Häijää ja Kärppälä ovat ajallisesti yhtä lähellä Tamperetta. Häijää on ensimmäinen taajama vt 11:llä Tampereelta länteen. Vammala puolestaan on vt 12:lla Nokian takana. Tampere läntinen Häijää 29 km, 25 min Tampere läntinen Vammala 47 km, 41 min Tampere läntinen H:kyrö 32 km, 25 min Tampere läntinen Vesilahti 48 km, 32 min

6 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnokset periaatteet Mitoitus Väestötavoite: 1200 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä*. Asuinrakentamisen kerrosalatarve: Uudet asukkaat noin kerrosneliömetriä. Nykyiset asukkaat (asumisväljyyden kasvu) noin kerrosneliömetriä. Yhteensä kerrosneliömetriä. Lisäkerrosalasta 20 % kerrostaloihin, 50 % asemakaavoitettaviin omakotitaloihin ja 30 % maaseutualueille rakennettaviin omakotitaloihin. Aluetehokkuus kerrostaloilla e=0.3 (3 kpl/ha), asemakaavoitettavilla omakotitaloilla e=0.1 (noin 6 kpl/ha) ja maaseutualueille rakennettaville omakotitaloilla e=0.015 (noin 1 kpl/ha). Rivi- ja ketjutaloja sijoittuu sekä kerrostalo- että omakotitaloalueille. Asuinrakentamisen maa-alan tarve: Kerrostalorakentaminen 9 ha Asemakaavoitettavat omakotitalot 91 ha Maaseutualueille rakennettavat omakotitalot 405 ha *(Tilastokeskuksen ennuste 850 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Eläkeläis ja vanhusväestö kasvaa ja työikäisten määrä laskee.)

7 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnokset periaatteet Taajamiin on oletettu 10 % täydennysrakentamispotentiaali (yhteensä 238 ha). Kerrostalorakentaminen tapahtuu taajamien sisällä (laskennallinen tarve 9 ha). Asumisen asemakaavalliset laajenemisalueet on osoitettu taajamien reuna- ja välialueille. (Yhteensä noin 750 ha, joista osa jo kaavoitettu. Laskennallinen tarve on 91 ha.) Maaseutumaisen asumisen vyöhykkeet (laskennallinen tarve 405 ha): 1) Vyöhyke, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään (noin 2100 ha) 2) Vyöhyke, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntyminen sallitaan (noin 3300 ha)

8 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnokset periaatteet Maaseutumaisen asumisen kehittämisvyöhykkeille ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa taajamien muodostamiseksi. Sen sijaan laadittavissa oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa tutkitaan ja merkitään kartalle kylämäiseen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimpään asutukseen hyvin soveltuvat alueet. Vyöhykkeellä 1 mm. joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien syntymistä pyritään edistämään. Samoin peruspalvelujen tarjonta pyritään varmistamaan ja sitä voidaan myös kehittää. Alueelle pyritään myös aikaansaamaan vesihuollon runkoyhteydet. Vyöhykkeellä 2 yleisperiaatteena on, että yksityiset asukkaat huolehtivat itse tarvittavista teistä ja muusta kunnallistekniikasta. Tarvittaessa ja maanomistuksen niin edellyttäessä voidaan laatia pienialaisia osayleiskaavoja, joiden perusteella rakennusluvat voidaan myöntää suoraan ilman suunnittelutarveratkaisuja. Kaupunki tukee asukkaiden omatoimisia hankkeita kylien maankäytön järjestämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja asumisviihtyisyyden lisäämiseksi tarjoamalla organisaationsa tietotaitoa ja joissakin tapauksissa myös rahallista tukea talkootoiminnalle.

9 Palvelukeskukset ja työpaikka-alueet Palvelukeskukset säilyvät pääosin nykyisinä. Vammalan keskusta on selkeä Sastamalan keskus ja tärkein keskustakaupan ja julkisten palvelujen keskittymän. Päivittäistavara- ja erikoiskaupan palveluille muodostuu liiketilaa vt12:n liittymän yhteyteen. Häijää nousee aluekeskukseksi vahvan palvelutarjontansa perusteella. Vammalan keskustan pohjoisosa (Raivio) voidaan myös tulkita erilliseksi aluekeskukseksi. Nykyiset kuntakeskukset säilyvät paikalliskeskuksina ja Karkku nousee paikalliskeskuksen asemaan. Ellivuori, Karkku ja Hornion-Pääjärven alue muodostavat matkailu- ja virkistyskokonaisuuden. Teollisuus- ja työpaikka-alueet säilyvät ja laajenevat nykyisellä paikallaan. Uusia teollisuusaluevarauksia on osoitettu Putajan ja Salmin risteyksiin vt 11:n varressa, Häijään pohjoispuolelle mt 249 varressa, maa-aineksen louhintaalueelle Kiikkaan vt 12:n kaakkoispuolelle ja Vammalan eteläosaan vt 12:n eteläpuolella Vinkistä itään.

10 Palvelukeskukset ja työpaikkaalueet

11 Liikennejärjestelmä Tieverkko säilyy pääosin nykyisenä. Kilpinokan silta on esitetty tulevaisuuden varauksena. Valtatie ja maantieverkko toimii Sastamalan liikenteen runkona. Alemmantasoisesta tieverkosta muodostetaan maaseutumaisen asuinrakentamisen väylä, asumiskatu, jonka nopeudet pidetään alhaisina ja jonka kautta järjestetään koululais- ja palvelukuljetuksia. Katu toimii samalla kevyen liikenteen runkoyhteytenä. Raideliikenteen kehittämiseen on varauduttu. Mahdollinen linja-autojen palveluliikenne voi toimia myös syöttöliikenteenä asemille.

12 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Uudisrakentamisen osoittaminen pääasiassa nykyisiin keskuksiin parantaa edellytyksiä lähipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle. Asutuksen osoittaminen maaseutumaisten asutuskeskittymien vyöhykkeille ja aktiivisiin kyläkeskuksiin luo edellytykset paikallisyhteisön kehittymiselle. Sekä paikallisten että alueellisten virkistysalueiden saavutettavuus koko Sastamalassa säilyy hyvänä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakenneratkaisu tukee vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Stormin kaivosvaltauksen vaikutus vaatii oman selvityksensä.

13 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutukset Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suojeluarvoiltaan merkittäville alueille ei ole osoitettu intensiivistä maankäyttöä. Sastamalan keskelle jäävä Etelä-Suomen mitassa poikkeuksellisen laaja harvaan asuttu metsäalue (Hornio-Pääjärvi) on osoitettu alkutuotannon, virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin.

14 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutukset Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Rakennesuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden raideliikenteen hyödyntämiseen seudullisessa ja osin kunnan sisäisessä liikenteessä. Tämä edellyttää kuitenkin vuorovälin tihentymistä ja myöhemmin aktiivisten seisakkeiden lisäämistä. Ensisijaiset asemakaavalliset laajenemisalueet ovat nykyisten taajamien sisällä tai reunoilla, olemassa olevan infrastruktuurin yhteydessä. Hajarakentamista pyritään ohjaamaan alueille, joilla on tai joille ollaan luomassa kunnallisteknisiä verkostoja. Vyöhykkeelle, jossa maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään, pyritään luomaan edellytykset myös joukkoliikenteen kehittymiselle. Hajarakentamisen ohjaaminen maaseutumaisiin asutuskeskittymiin parantaa mahdollisuuksia paikalliseen energiantuotantoon ja jätevesin käsittelyyn paitsi talokohtaisesti, myös rakennusryhmittäin. Uudet kaupallisten palvelujen keskittymät ovat joko olemassa olevan rakenteen sisällä tai välittömästi sen reunalla, jolloin liikennemäärien kasvu pysyy hallittuna.

15 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutukset Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen (jatkoa) Rakentaminen on keskitetty Äetsä - Vammala Häijää akselille, jossa on jo valmiiksi olemassa oleva suhteellisen tasainen asutusrakenne. Aktiivisesti kehitettävältä Häijään alueelta on lyhin matka Tampereen läntisille työpaikka-alueille. Tampereen suunnasta vt12:ta seuraavaa kasvupainetta on pyritty ohjaamaan Stormin ja Kärppälän alueille, joilla infrastruktuuri ja koulupalvelut on helpointa järjestää. Sastamalan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen on ensisijaisesti mahdollista Rautaveden länsirannalla. Täällä on myös mahdollista järjestää linja-autolla syöttöliikennettä mahdollisille raideliikenteen yhteyksille. Toisaalta Stormin ja osin Kärppälän alueen liikenteessä voidaan hyödyntää vt 12:n linjaliikennettä Tampereen ja Vammalan suuntaan. Vammalan keskustan ohittava Kilpinokan silta on esitetty varauksena. Sillan rakentamisella ja siitä seuraavalla liikennemäärien muutoksilla ei todennäköisesti ole enää merkittäviä vaikutuksia alue- ja palvelurakenteeseen, koska kaupallisia palveluja on jo siirtynyt Vammalan keskustan eteläpuolelle. Vammaskosken sillan läpi kulkeva liikenne muodostaa merkittävän asiakaspohjan keskustan liikkeille. Alueen teollisten yrittäjien antaman palautteen mukaan Vammalan keskustan läpi ei tälläkään hetkellä ole tarvetta ajaa raskaalla liikenteellä.

16 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutukset Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Erityisesti Rautaveden länsiosassa maaseutumaisten asumiskeskittymien vyöhyke edellyttää jatkosuunnittelua sen varmistamiseksi, ettei rakentamisella ole haitallisia vaikutuksia arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaupunkikuvallisia muutoksia tapahtuu mm. Karkussa, jossa asemakaavoitettava uudisrakentaminen on sijoitettava huolellisesti arvokkaan kyläympäristön läheisyyteen. Häijään alueen täydennysrakentamisella puolestaan on eheyttävä vaikutus kaupunkikuvaan. Samoin muissa keskuksissa suuri osa rakentamisesta pyritään toteuttamaan rakenteen sisällä, jolloin kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat yleensä positiivisia, mikäli oleva arvokas rakennuskanta ja virkistysalueet huomioidaan. Erityisesti Keikyä - Vammala välillä uudisrakentamisen sijoittumisessa tulee huomioida avoimessa maisemassa oleviin taloryhmiin perustuvan rakenteen mukainen rakentamistapa alueen luonteen säilyttämiseksi. Toteutuessaan Kilpinokan sillalla on vaikutuksia Rautaveden kulttuurimaisemaan. Siltakysymystä ei ratkaista tässä suunnitelmassa.

17 Kaupunkirakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutukset Elinkeinojen kehittämiseen Vaihtoehdoissa on esitetty teollisuusaluevarauksia, jotka teollisten yrittäjien kanssa käydyn keskustelun mukaan ovat riittäviä ja sijainniltaan sopivia. Kaupallisten palvelujen selvityksen tavoitetilanteessa on osoitettu kaupungin väkimäärään nähden riittävät varaukset kaupallisille toiminnoille. Erityisesti Vammalan kaupunkikeskustan kehittämisen edellytykset tulee huomioida. Raideyhteys tarjoaa kehittämispotentiaalia sen läheisyyteen sijoittuville teollisuus- ja työpaikka-alueille, mikäli tavarankuljetus raiteilla alkaa uudelleen kehittyä (mm. Siperian radan kehittyminen Aasian ja Euroopan väliseksi tavarankuljetus yhteydeksi).

18 Palautteen antaminen n luonnos asetetaan nähtäville kuntien ja Sastamalan internetsivuille, Vammalan kaupungintalolle sekä Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kirjastoihin väliseksi ajaksi Asukkaiden toivotaan tutustuvan suunnitelmaan ja jättävän mielipiteensä mennessä joko nähtävilläpitopaikoissa oleviin palautelaatikoihin, postitse Vammalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun yksikköön osoitteella Yhdyskuntasuunnittelu, PL 23, Vammala Sastamalan kaupungin kotisivujen keskustelupalstalle tai sähköpostilla osoitteeseen jorma.tuomisto@vammala.fi