Toimintakertomus Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2013 Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus

2 Sivu 2 / 46 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 HALLINTOLAINKÄYTTÖ PERUSTOIMINTANA... 7 Hallintotuomioistuinjärjestelmä... 7 Hallintolainkäytön merkitys yhteiskunnassa... 8 Hallinto-oikeuksien ratkaisuja... 9 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA Hallintotuomioistuimiin saapuneet asiat Korkein hallinto-oikeus Alueelliset hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Hallintolainkäytön vaikuttavuus Ratkaistujen asioiden käsittelyajat Vireillä olevien asioiden määrät ja ikärakenne Joustavat ratkaisukokoonpanot Toimintamäärärahat ja toimintamenot TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Rakenteelliset uudistukset Hallinto-oikeuksien rakenneuudistus Hallintolainkäyttöön liittyvät kehittämishankkeet Valituslupajärjestelmän käyttöalan laajentaminen Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen Virkamieslautakunnan ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asiat hallinto-oikeuksiin Tietotekniikan kehittäminen Hallintotuomioistuinten toimitilat HENKILÖSTÖ Henkilöstörakenne Työhyvinvointi Koulutus SISÄINEN VALVONTA, ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Ulkoinen ohjaus Sisäinen valvonta Toiminnan arviointi Keskeiset toimintaan vaikuttaneet tekijät... 36

3 Sivu 3 / 46 LIITELUETTELO LIITE 1. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TULOKSELLISUUS LIITE 2. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA LIITE 3. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAMENOT LIITE 4. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOMIOPIIRIT LIITE 5. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOMIOPIIRIT LIITE 6. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEYSTIEDOT... 46

4 Sivu 4 / 46 ESIPUHE Perustuslaissamme vahvistettuun suomalaiseen oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu keskeisenä elementtinä hallinnon lainalaisuus eli se, että kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Yksilön kannalta saman asian toisena puolena on toimiva oikeusturva jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Kaikkialla maailmassa näin ei valitettavasti vielä ole. Oikeusturvan toteutumiseksi kaikista yksittäisistä hallintoviranomaisten päätöksistä, aina kunnan viranhaltijasta tai lautakunnan jaostosta valtioneuvostoon saakka, on meillä mahdollisuus valittaa oikeudellisin perustein hallintotuomioistuimeen. Hallintotuomioistuin siis jokin alueellisista hallinto-oikeuksista, markkinaoikeus, vakuutusoikeus tai korkein hallinto-oikeus onkin kaikista eri tuomioistuimistamme käytännössä todennäköisimmin se, jonka kanssa tavallinen kansalainen tulee elämänsä jossakin vaiheessa asioimaan, olipa kyse veroista, rakentamisesta, ympäristöstä, sosiaaliturvasta, lastensuojelusta, terveydestä, elinkeinoista, virkasuhteista, vaaleista tai monista muista arkisista asioista. Kun hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi kertyy asioita kaikilta yhteiskunnan ja talouden aloilta, juuri niiden päätöksistä paljolti piirtyy yleiskuva suomalaisen oikeusvaltion toiminnasta. Toki oikeusvaltioon ja lainalaiseen hallintoon kuuluu lähtökohtana se, että jo perustasolla kaikki hallinnon ratkaisut ovat mahdollisimmin oikeita ja perusteltuja. Silti aina jossakin osassa asioita vanhan kokemuksen mukaan ilmenee ongelmia ja oikeussuojan tarvetta. Perustuslakiin ankkuroidut itsenäiset hallintotuomioistuimet pitävät yllä kattavaa ja asiantuntevaa lain soveltamisen ohjausta esimerkiksi verotuksen eri sektoreilla, elinkeinoasioissa, julkisissa hankinnoissa, kilpailuasioissa, immateriaalioikeusasioissa, ympäristöluvissa, kaivosasioissa, kaavoituksessa, rakentamisessa, ulkomaalaisasioissa, julkisuusasioissa, kunnallisasioissa sekä sosiaali- ja terveysasioissa. Ne ovat Suomelle merkittävä voimavara sekä tuottavuus- ja kilpailukykytekijä. Myös valtaosassa Euroopan maita on erilliset hallintotuomioistuimet. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Sellaisissa maissa, joissa on vain yksi ylin oikeusaste ja yksilinjaiset alemmat asteet, haetaan uudenlaisia ratkaisuja kansalaisten ja yritysten oikeussuojan tehostamiseksi ja oikeudellisen ohjauksen kattavuuden parantamiseksi muissa kuin rikos- ja siviiliasioissa, joihin yksilinjaisten tuomioistuinjärjestelmien toiminta käytännössä yleensä painottuu. Suomen toimivaa järjestelmää kohtaan osoitetaan tässä suhteessa jatkuvasti erityistä kiinnostusta. Hallintotuomioistuinten avainmerkityksestä huolimatta kansalaisten yleinen tietämys hallintolainkäytöstä ei keskimäärin ole kovinkaan hyvä. Kuva yleisessä tietoisuudessa saattaa olla himmeä tai puuttua kokonaan. Osasyy on varmaan sillä, että hallintoprosessi on enimmäkseen kirjallista, vaikka suullisilla käsittelyilläkin on jutun laadusta riippuen oma tärkeä osuutensa. Tosin kansalaisten kuva tuomioistuimista ylimalkaan saattaa nykyään perustua enemmän amerikkalaiseen oikeussaliin kuin mihinkään kotimaiseen nykytodellisuuteen, olivatpa kyseessä yleiset tuomioistuimet tai hallintotuomioistuimet. Tässä meillä itsellämmekin on aina kehittämisen varaa, alkaen ennakoivasta asian-

5 Sivu 5 / 46 osaisten palvelusta ja selkeästä informaatiosta yksittäisissä jutuissa. Yleisellä viestinnälläkin on oma, yhä keskeisempi osuutensa. Ratkaisujen yhä laajempi saatavuus on olennainen tavoite. Näissä suhteissa verkkoviestintä on viime aikoina ollut perusteellisen kehittämisen kohteena. Viime vuoden aikana on otettu käyttöön täysin uudistetut ajantasaiset julkaisujärjestelmät korkeimmassa hallintooikeudessa ja markkinaoikeudessa; hallinto-oikeuksissa ja vakuutusoikeudessa uudistus jäi vuoden 2014 puolelle. Muutokset ja ongelmat kansalaisyhteiskunnassa ja taloudessa näkyvät usein äkillisestikin hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulevissa asioissa, niiden määrissä ja asiaryhmäjakautumissa. Tämä edellyttää mahdollisuutta ketterään reagointiin ja toiminnan suuntaamiseen yllättävissäkin tilanteissa. Toki silläkin on rajansa; määräänsä enempää ei yllättävää jutturyöppyä voi kukaan asianmukaisesti ja ajallaan käsitellä, etenkin jos työmäärää tunnistamattomat resurssileikkaukset ovat samaan aikaan viemässä pohjaa jo säännönmukaiseltakin lainkäyttötoiminnalta. Luotan kuitenkin yhä siihen, että toimivan oikeuslaitoksen merkitys maamme kestävän talouden ja yhteiskuntamme koheesion kannalta jatkossakin ymmärretään. Hallintotuomioistuimissa vuosi 2013 on ollut monien merkittävien rakenteellisten uudistusten etenemisen kausi. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus, jossa alueellisten hallinto-oikeuksien määrä vähenee kahdella, uusien Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksien samalla syntyessä, on saanut eduskunnalta sinettinsä siten, että uudet tuomioistuimet aloittavat huhtikuun 2014 alussa. Uudistus on vaatinut kaikilta mukana olevilta pitkäaikaista valmistelua ja varautumista. Tässä minulla on erityinen aihe kiittää kaikkia asianomaisia kärsivällisyydestä ja rakentavasta yhteistyöstä uusien haasteiden edessä, samoin kuin kohta lakkaavia tuomioistuimia ja niiden henkilökuntaa takana olevasta tärkeästä työstä oikeusturvan takaamiseksi maakunnissa. Kuluneen vuoden aikana toteutuneista rakenteellisista uudistuksista on tässä aihetta mainita valtion virkamieslautakunnan lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtyminen alueellisille hallintooikeuksille. Tämä oikeuden saatavuuden kannalta periaatteellisesti tärkeä muutos merkitsee samalla yhtenäistä oikeussuojatietä niin valtion virkamiehille kuin kunnallisille viranhaltijoillekin. Merkittävä vuoden 2013 aikana päätetty uudistus on myös syyskuun 2014 alusta toteutuva maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtyminen osin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, osin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ja osin kaikille hallinto-oikeuksille. Muutokset vahvistavat entisestään hallinto-oikeuksia toimialaltaan laajoina hallintotuomioistuimina. Viime vuoden rakenneuudistuksiin kuuluu vielä myös markkinaoikeuden toimialan laajentaminen sekä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan lakkauttaminen. Syyskuun 2013 alusta markkinaoikeus on ensimmäisenä oikeusasteena kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankintaasioiden, teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden sekä markkinaoikeudellisten asioiden erityistuomioistuin.

6 Sivu 6 / 46 Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden ensisijaisena tehtävänä ei olekaan antaa ennakkopäätöksiä, lain soveltamisen ohjaaminen kuuluu vanhastaan sen tehtäviin, ja ratkaisuilla on joka tapauksessa useammankin tasoisia ohjausvaikutuksia. Tämä puoli onkin vähitellen korostunut. Jo kolmena viime vuonna valituslupa-asioita korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ollut kutakuinkin saman verran kuin tavanomaisia valitusasioita. Korkein hallinto-oikeus julkaisi ennätyksellisen määrän vuosikirjaratkaisuja, yhteensä 202, ja lisäksi 43 lyhyttä ratkaisuselostetta. Uusi verkkosivusto on syksyllä 2013 avannut myös mahdollisuuden muiden yleisesti kiinnostavien ratkaisujen julkaisemiseen. Oikeusministeriössä viime vuoden lopulla valmistunut laaja valituslupajärjestelmää koskeva lainsäädäntöpaketti on ensimmäinen, vaikka vaikutuksiltaan ehkä vaatimaton, laaja-alainen askel tuohon suuntaan. Joka tapauksessa muutokset korostavat hallintolainkäytön ensi asteessa tapahtuvan päätöksenteon merkitystä. Toisaalta tällaiset uudistukset olisi monestakin syystä ollut paikallaan aloittaa vähentämällä ensin pienimpään mahdolliseen ne vielä melko lukuisat tilanteet, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ensimmäisenä ja ainoana oikeusasteena. Tämä olisi osaltaan avannut mahdollisuuden harkita valituslupakynnyksen käyttöönottoa tilanteissa, joissa se nyt ei ole mahdollista. Tämä hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus sisältää totuttuun tapaan selvityksen kaikkien hallintotuomioistuinten toiminnasta vuonna Kertomusvuonna työtilanne pystyttiin pitämään hallinnassa käsiteltävien asioiden määrästä, moninaisuudesta ja vaihtelusta huolimatta. Hallintotuomioistuimet onnistuivat haastavassa oikeusturvatehtävässään myös toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa valtaosin. Hallintotuomioistuinten ratkaisut ovat edelleenkin varsin edullisia niin julkistalouden kuin asioiden osapuoltenkin näkökulmasta. Asianosainen saa päätöksensä myös joutuisasti, esimerkiksi alueellisissa hallinto-oikeuksissa keskimäärin 7,9 kuukaudessa. Tässäkään yhteydessä en voi jälleen olla korostamatta nykyistä tehokkaamman ja toimivamman sähköisen lainkäytön rakentamisen välttämättömyyttä. Siltä suunnalta tuottavuustoimenpiteiden painopisteenkin pitää löytyä. Helsingissä, helmikuun 28. päivänä 2014 Pekka Vihervuori Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti

7 Sivu 7 / 46 HALLINTOLAINKÄYTTÖ PERUSTOIMINTANA HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ Hallintotuomioistuimet antavat oikeusturvaa sekä edistävät yhteiskunnassa oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta, järjestystä, hyvinvointia, taloudellista toimintaa ja hallinnon toimivuutta. Hallintotuomioistuimet ratkaisevat usean sektorin asioita kuten verotusta, taloudellista kilpailua, maankäyttöä, rakentamista, ympäristönsuojelua, liikenneyhteyksiä, toimeentuloturvaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, lastensuojelua ja maahanmuuttoa koskevia asioita. Hallintotuomioistuimet 1 toimivat oikeusturvan ja laillisuuden takeena julkisen vallankäytön alueella. Hallintolainkäytön tehtävä on kaksitahoinen: toimia yhtä aikaa sekä julkisen vallan laillisuuden kontrolloijana että oikeussuojan antajana yksityisille, yrityksille ja yhteisöille. Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat perustuslain 98 :n mukaisesti korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Yleissääntö on, että hallintoviranomaisen päätöksestä valitetaan yleiseen alueelliseen hallintotuomioistuimeen. Erikseen määrätyillä toimialoilla tuomiovaltaa käyttävät erityistuomioistuimina markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Tietyissä asiaryhmissä muutosta haetaan erityistuomioistuimelta tai valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuva 1. Valittaminen viranomaisen päätöksestä hallintotuomioistuimiin. 1 Ellei toisin mainita, toimintakertomuksessa hallintotuomioistuimilla tarkoitetaan korkeinta hallinto-oikeutta, alueellisia hallintooikeuksia, vakuutusoikeutta ja markkinaoikeutta.

8 Sivu 8 / 46 HALLINTOLAINKÄYTÖN MERKITYS YHTEISKUNNASSA Julkisen vallan käyttö on ollut Suomessa jo varhaisista vaiheista lähtien lakiin sidottua. Tähän on liittynyt pitkään myös mahdollisuus saada julkisen vallan käytön laillisuus jälkikäteen tutkittavaksi. Hallintolainkäytön muutoksenhakujärjestelmä ja muutoksen hakemisen keinot ovat jatkuvasti kehittyneet. Hallintolainkäyttö on jo maamme itsenäistyessä eriytetty muusta lainkäytöstä, eli siviili- ja rikosprosessista. Yhtäältä kansalaisvapaudet, muut perusoikeudet ja ihmisoikeuksien suoja sekä toisaalta erityisesti EU-oikeuden tehokas kansallinen toteuttaminen edellyttävät, että oikeusturva taataan ja hallinnon laillisuusvalvonta toteutetaan riippumattoman tuomioistuinjärjestelmän kautta. Julkisen vallan käytön laillisuuden kontrollointi ei rajoitu pelkästään vallankäytön muotojen tarkastelemiseen, vaan siinä on mentävä syvemmälle eli asian sisältöön. Hallintotuomioistuimissa julkisen vallan käytön laillisuuden kontrolli ja oikeussuojan antaminen yksityisille kytkeytyvät jo historiallisen kehityksenkin kautta luontevasti ja toimivasti yhteen. Korkeimman hallinto-oikeuden hallintolainkäytön vaikuttavuutta koskevassa tutkimuksessa selvitettiin hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitystä hallinnon toimivuudelle. 2 Tutkimuksessa laskettiin, että julkista valtaa käyttävät viranomaiset tekevät hallinnon eri aloilla ja tasoilla vuosittain arviolta miljoonaa hallintopäätöstä, joihin voi hakea muutosta hallintotuomioistuimilta. Kun hallintotuomioistuimet ratkaisevat noin valitusta vuodessa ja korkeimmassa hallintooikeudessa on noin asiaa, voidaan suomalaisen hallinnon arvioida toimivan yleisesti ottaen erittäin hyvin. Hallintopäätösten suuri määrä osoittaa myös sen, että valitusten määrä voisi hallintotuomioistuimissa nousta nopeasti, mikäli lainsäädännössä on tulkinnanvaraisuuksia tai epäselvyyksiä tai jos päätöksentekomenettely hallinnossa ei toimisi. Esimerkkinä tästä on autoverotuksen tulkinnan muuttuminen Euroopan unionin tuomioistuimen antaman linjauksen vuoksi, mikä aiheutti hallinto-oikeuksissa ruuhkan. Yleisten tuomioistuinten rinnalla toimivat hallintotuomioistuimet eivät ole kansainvälisessä vertailussa poikkeus, vaan erityisesti Suomeen verrattavissa maissa pikemminkin pääsääntö. Euroopan unionin 15 vanhasta jäsenmaasta erillisiä hallintotuomioistuimia on kaikissa muissa paitsi Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Korkein hallinto-oikeus on ollut aktiivinen Euroopan unionin tuomioistuimelle osoitettujen ennakkoratkaisupyyntöjen tekijä. Suomesta on vuosina tehty 83 ennakkoratkaisupyyntöä, joista korkein hallinto-oikeus on tehnyt yli puolet eli 42. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei antanut Suomelle kertomusvuonna sellaisia tuomioita, jotka koskisivat suomalaisessa hallintoprosessissa käsiteltyä asiaa. 2 Oikeusturvan todellisuus,

9 Sivu 9 / 46 HALLINTO-OIKEUKSIEN RATKAISUJA Rovaniemen hallinto-oikeuden kiinteistöveroa koskeva ratkaisu on esimerkkinä kaivostoiminnan vaikutuksesta hallinto-oikeuksien ratkaisuihin. Verotuksessa kiinteistöllä olevat ja hyödynnetyt malmivarat oli otettu huomioon kiinteistön käyvän arvon määrityksessä. Hallinto-oikeus katsoi, ettei oikeutta kaivoskivennäisten hyväksi käyttämiseen ollut pidettävä sellaisena kiinteistönä tai sen ainesosana, josta olisi voitu määrätä kiinteistövero silloinkaan, kun kiinteistön omistaja on myös kaivosoikeuden haltija. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Rovaniemen HAO /0159/1 Turun hallinto-oikeuden ratkaisuista yhteiskunnallisesti merkittävimpiä olivat Turun kauppatorin ja sen ympäristön tulevaa maankäyttöä koskevat ratkaisut Toriparkin ( Nro 13/0073/1) ja Torinkulman korttelin ( Nro 13/0190/1) asemakaavoista. Oikeuskysymyksinä olivat muun muassa maanalaisen rakentamisen vaikutukset ympäröivään rakennuskantaan ja rakennetun ympäristön suojelu. Asemakaavat katsottiin lainmukaisiksi. Päätöksillä on suuri merkitys Turun kaupungin keskeisen miljöön tulevalle ilmeelle ja keskustan kehittymiselle. Turun hallinto-oikeus Nro 13/0190/1 ja Nro 13/0073/1 Kuopion hallinto-oikeuden Kolin keskusta-alueen osayleiskaavaa koskevassa päätöksessä oli kysymys muun ohella siitä, voidaanko valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittuun valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sijoittaa matkailupalveluiden alue, jota ei ollut maakuntakaavassa osoitettu matkailupalveluiden alueeksi. Alue sijaitsi Kolin kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Hallinto-oikeus päätyi siihen, että maakuntakaava oli ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentissa säädetään ja osayleiskaava oli myös maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin sisältövaatimusten mukainen maiseman vaalimisen osalta. Kuopion hallinto-oikeus nro 13/0436/3 Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupa-asiassa. Valittajina (yhteensä 39 valitusta) oli viranomaistahoja, yksityishenkilöitä, asukasyhdistyksiä ja luvan saaja Finavia Oyj. Keskeisimmät valitusteemat olivat meluhaitat, päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin, ympäristöluvan suhde kaavoitukseen ja ilmailulain säännöksiin sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve. Vaasan hallinto-oikeus nro 13/0230/1 Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on ratkaistu tuulivoimaloiden sijoittamista koskeva asia, jossa rakentaminen voitiin ratkaista suunnittelutarveasiana. Kyse oli kuuden 2-3 MW nimellistehoisen tuulivoimalan rakentamisesta noin 200 hehtaarin suuruiselle metsätalousalueelle. Alueella ei ollut erityisiä luonto- tai muita arvoja. Lähimmät suojelualueet sijaitsivat 1-5 kilometrin etäisyydellä alueen rajasta. Hanke oli otettu maakunnalliseen tuulivoima-

10 Sivu 10 / 46 alueiden kohdeluetteloon ja ympäröivä asutus oli vähäistä. Suunnittelutarveratkaisu mahdollistaa kyseisen alueen käyttöön liittyviä toimenpiteitä, kuten tuulivoimaloiden sekä näihin liittyvien kokoamis- ja pystytysalueiden sekä huoltoteiden rakentamista. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Hämeenlinnan HAO /0146/2 Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on ratkaistu tuulivoimaloiden sijoittamista koskeva asia, jossa rakentamista ei voitu ratkaista suunnittelutarveasiana. Kyseessä oli viiden 3 MW tuulivoimalan rakentaminen lähelle aiemmin rakennettua pienempää tuulivoimalaa. Voimaloiden kokonaiskorkeus on metriä ja ne oli tarkoitus sijoittaa kallioiselle talousmetsäalueelle. Maakuntakaavassa rakennuspaikka sijoittuu osittain valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulle kallioalueelle. Lähimmillään 1,5 km:n etäisyydellä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja noin kilometrin etäisyydellä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Hanke poikkesi selvästi alueella ennestään olevasta rakentamisesta ja alueen nykyisestä maankäytöstä, joten tuulivoimarakentamisen edellytykset tuli tutkia kyseiselle alueelle laadittavalla kaavalla. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Hämeenlinnan HAO /0072/2 Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu on esimerkkinä hallintolain tasapuolisen kohtelun ja yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden soveltamisesta. Kaupungilla oli alueellaan kesämaja-alueita, joita kaupunki oli vuokrannut eri yhdistyksille, jotka olivat edelleen vuokranneet majanpaikkoja yksityisille kaupunkilaisille. Kaupunki oli hyväksynyt sotainvalidien osalta periaatteet, joilla rajoitettiin majanpaikkojen vuokraamista ja majojen pitoa sekä vuokraoikeuden siirtoa. Kaupunki ei ollut vaatinut samoja rajoituksia muilta kesämajayhdistyksiltä tai niiden jäseniltä. Hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginhallituksen päätökset olivat hallintolain tasapuolisen kohtelun ja yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vastaiset ja kumosi kaupunginhallituksen päätökset lainvastaisina. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Helsingin HAO /0107/2 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä oli kysymys konsernin emoyhtiön erilaisten toimintojen, kuten konsernijohtamisen, hallintopalvelujen myynnin ja emoyhtiön oman hallinnon vaikutuksesta sen arvonlisäverollisen liiketoiminnan ja hankintoihin sisältyneen arvonlisäveron vähennysoikeuden laajuuteen. Tytäryhtiöiden omistamisen, osakkeenomistajan oikeuksien käyttämisen ja osakeomistukseen perustuvien merkittävien osinkojen saamisen katsottiin olevan arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävää toimintaa, eikä emoyhtiöllä ollut arvonlisäveron vähennysoikeutta näiltä osin. Päätöksessä käsiteltiin myös hallintopalvelujen myyntiin osittain liittyviin hankintoihin sisältyneen arvonlisäveron vähennysoikeuden jakoperustetta, jonka osalta valituksenalaiset päätökset kumottiin ja palautettiin Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Päätös voi vaikuttaa laajalti konsernien emoyhtiöiden arvonlisäveron vähennysoikeuden määrittämiseen. Päätös voi selkeyttää ja yhdenmukaistaa verovelvollisille ja Verohallinnolle

11 Sivu 11 / 46 vastaavanlaisten emoyhtiöiden arvonlisäverotuksellista asemaa sekä sitä, miltä osin ja millaisella jakoperusteella hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeutta arvioidaan vastaavanlaisissa tilanteissa. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Helsingin HAO /1360/4 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä on kysymys sosiaalihuollon asiakkaan asiakasmaksusta. Kunta oli sijoittanut sosiaalihuollon asiakkaan yksityiseen palvelutaloon ja päättänyt periä häneltä maksukyvyn mukaan määräytyvän asiakasmaksun lisäksi tarvikemaksun. Jotta kunnan järjestämää asumispalvelua voitiin pitää laissa tarkoitetulla tavalla järjestettynä, tuli asiakkaan maksettavien kustannusten olla tämän maksukyvyn mukaisia. Jos kunta järjesti palvelut ostamalla ne yksityisiltä palveluntuottajilta, asiakkaalta voitiin kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi periä vain samat maksut ja korvaukset kuin kunnan itsensä tuottamista vastaavista palveluista. Päätös kumottiin, koska tarvikemaksua ei oltu otettu huomioon asiakasmaksua määritettäessä. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Helsingin HAO /0869/6 Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että eläketulon lisäveroa koskevan lainkohdan esitöistä ilmenevät tavoitteet, joihin suurta eläketuloa saavien verovelvollisten verotuksen kiristämisellä pyritään, olivat yleisen edun mukaisia, yleisesti hyväksyttäviä ja verotuksen yleisten tavoitteiden mukaisia. Eläketulon lisäveron käyttöönotolle oli perustuslain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste, eikä säännöksen soveltaminen ollut perustuslain 106 :ssä tarkoitetussa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Helsingin HAO /0976/6 Oulun hallinto-oikeus katsoi, että esiopetuksen oppilaalla oli perusopetuslain nojalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen aamuisin kotoaan suoraan esiopetukseen, vaikka hän oli esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarpeessa. Hallinto-oikeuden kanta poikkeaa yleisesti kunnissa noudatetusta käytännöstä, jossa päivähoitoon osallistuvalla esiopetuksen oppilaalla ei katsota olevan oikeutta kuljetukseen. FINLEX - Hallinto-oikeuden päätöksiä: Oulun HAO /0607/1 Oulun hallinto-oikeus katsoi, että kuntien yhteisesti omistamalle jätehuoltoyhtiölle ei ollut voitu osakassopimuksessa siirtää tehtäviä, joihin sisältyi julkisen vallan käyttöä, eivätkä kunnat olleet voineet siinä sitoutua kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, josta päättäminen kuului kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen toimivaltaan. Uuden jätelain (646/2011) voimaantulon myötä on ajankohtaiseksi kysymykseksi noussut rajanveto sen suhteen, mitä jätehuollon tehtäviä voidaan siirtää yksityisoikeudellisille yhtiöille ja mitkä tehtävät kuuluvat jätehuoltoviranomaiselle. Oulun hallinto-oikeus nrot 13/ /1 ja 13/ /1 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut löytyvät: FINLEX - Korkein hallinto-oikeus Markkinaoikeuden ratkaisut löytyvät: Markkinaoikeus - Ratkaisut Vakuutusoikeuden ratkaisut löytyvät: Vakuutusoikeus - Ratkaisuja

12 Sivu 12 / 46 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 2013 HALLINTOTUOMIOISTUIMIIN SAAPUNEET ASIAT Vuonna 2013 hallintotuomioistuimiin saapui yhteensä asiaa ja ratkaistiin yhteensä asiaa. Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. 3 Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista noin 80 prosenttia on koskenut alueellisten hallinto-oikeuksien päätöksiä, joten muutokset hallinto-oikeuksien työtilanteessa heijastuvat myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallintotuomioistuimiin saapuneista asioista suurin osa on yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia viranomaisen päätöksen muuttamiseksi. Hallintotuomioistuimissa ei ole niin sanottuja summaarisia massa-asioita juuri lainkaan vaan jokainen ratkaisu edellyttää yksilöllistä harkintaa. Yksilöllinen harkinta hallintolainkäytössä on oikeusvaltiossa oikeusturvan takaamisen kannalta välttämätöntä Korkein hallinto-oikeus Alueelliset hallintooikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Kuva 2. Hallintotuomioistuimiin saapuneet asiat vuosina yhteensä. 3 Ellei toisin mainita, toimintakertomuksen luvut ja tilastot perustuvat oikeusministeriön tuottamiin raportteihin.

13 Sivu 13 / 46 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Vuonna 2013 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui asiaa eli vajaa kaksisataa asiaa enemmän kuin vuonna Alueellisten hallinto-oikeuksien päätöksiä koskevia valituksia saapui korkeimpaan hallintooikeuteen 3 743, joka on 91 prosenttia kaikista korkeimpaan hallinto-oikeuden saapuneiden asioiden määrästä. Markkinaoikeuden päätöksiä koskevia valituksia saapui 53. Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä valitettiin 29 asiassa ja muiden viranomaisten päätöksistä 354 asiassa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä asioista suurin asiaryhmä on ulkomaalaisasiat, jotka muodostavat noin neljänneksen kaikista korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä asioista. Seuraavaksi suurimmat asiaryhmät ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä verotus. 4 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime vuonna asiaa, mikä on lähes 400 asiaa enemmän kuin edellisvuonna ja ylittää tulostavoitteen. Oikeuskäytäntöä ohjaavia niin sanottuja vuosikirjapäätöksiä annettiin 202 kappaletta, mikä sekin on ennätysmäärä. Vuosikirjapäätökset julkaistaan KHO:n verkkosivustolla Ulkomaalaisasioita ratkaistiin ennätyksellisen paljon, yhteensä kappaletta. Kuva 3. Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärät vuosina Korkein hallinto-oikeus, tilastokatsaus Oikeusministeriön (kirjanpitoyksikkö 150) tilinpäätös vuodelta 2013, ajopäivä

14 Sivu 14 / 46 ALUEELLISET HALLINTO-OIKEUDET Vuonna 2013 hallinto-oikeuksiin saapui asiaa ja hallinto-oikeuksissa ratkaistiin asiaa. Edelliseen vuoteen verrattuna asiamäärä kasvoi kaksi prosenttia, ratkaistujen asioiden määrä väheni kaksi prosenttia ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi neljä prosenttia. 6 Hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden suurin ryhmä oli edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltosasiat, jotka ovat noin kolmannes (31 prosenttia) kaikista asioista. Toiseksi suurin asiaryhmä oli ulkomaalaisasiat vajaa viidennes (18 prosenttia). Veroasioiden osuus kaikista saapuneista asioista oli 12 prosenttia. 0 % 31 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 31 % Ulkomaalaisasiat 18 % Veroasiat 12 % 5 % 6 % 7 % 10 % 12 % 12 % 18 % Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne ja viestintä 12 % Valtio-oikeus ja yleishallinto 10 % Ympäristö 7 % Rakentaminen 6 % Kunnallinen ja muu itsehallinto 5 % Muut asiat alle 1 % Kuva 4. Hallinto-oikeuksiin saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna Ulkomaalaisasioiden määrä hallinto-oikeuksissa on viime vuosina selvästi kasvanut. Edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2011 kasvua oli 30 prosenttia, vuonna 2012 kasvua 14 prosenttia ja vuonna 2013 kasvua jälleen 13 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiaryhmässä kasvua oli 2 prosenttia edellisvuodesta. 6 Oikeusministeriön (kirjanpitoyksikkö 150) tilinpäätös vuodelta 2013, ajopäivä

15 Sivu 15 / 46 Kuva 5. Hallinto-oikeuksien asiamäärät vuosina Hallinto-oikeuksissa asioista 46,4 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja alle 12 kuukaudessa 76,1 prosenttia. Yli vuoden vireillä olleita asioita oli Määrä väheni hieman (126 kpl) edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 lopussa yli vuoden vireillä olleita asioita oli 9 prosenttia kaikista vireillä olleista asioista. Hallinto-oikeuksissa suullisten käsittelyjen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 14 prosenttia. Suullinen käsittely järjestettiin 627 asiassa ja katselmus 61 asiassa. Suullisista käsittelyistä 77 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa. Oikeusministeriön erityisseurannassa olevien lastensuojeluasioiden käsittelyaika kasvoi edellisvuodesta 0,2 kuukautta. Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Eniten muutettiin ympäristöasioita (33 prosenttia), rakennusasioita (24 prosenttia) ja veroasioita (21 prosenttia). Noin 11 prosenttia asioista raukesi tai jätettiin tutkimatta. Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksistä on pysynyt vakaana. Vuosittain noin 19 prosentissa päätöksistä on haettu muutosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näistä hallinto-oikeuksien valituksenalaisista päätöksistä korkein hallinto-oikeus on puolestaan pysyttänyt suurimman osan eli noin 92 prosenttia. 7 Oikeusministeriön (kirjanpitoyksikkö 150) tilinpäätös vuodelta 2013, ajopäivä

16 Sivu 16 / 46 VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Se toimii ylimpänä muutoksenhakuasteena 90 prosentissa käsittelemistään asioista. Osassa tapaturmavakuutuslainsäädäntöön liittyviä asioita voi valituslupamenettelyn kautta päästä kolmanteen muutoksenhakuasteeseen eli korkeimpaan oikeuteen. Lisäksi korkein hallinto-oikeus voi purkaa vakuutusoikeuden päätöksen, jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Vakuutusoikeus käsittelee pääasiassa viidestä muutoksenhakulautakunnasta saapuneita valituksia. Muutoksenhakulautakunnat ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta. Muutoksenhakulautakunnat antavat vuosittain yli päätöstä. Vakuutusoikeudessa käsitellään 40:een eri asiaryhmään liittyviä asioita. Suurin vuonna 2013 saapuneiden asioiden ryhmä oli työeläkeasiat (1 256) ja toiseksi suurin tapaturma-asiat (851). Muita suuria asiaryhmiä olivat kansaneläkeasiat (651), työttömyysturva-asiat (598) ja sairausvakuutusasiat (555). Taulukko 1. Vakuutusoikeuden henkilöstön määrä ja ratkaisutoiminnan tunnuslukuja v Henkilötyövuodet Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Käsittelyaika 10,9 10,8 11,5 12,2 12,6 Taulukon luvuista on nähtävissä, että henkilötyövuosien lähes vuosittain tapahtunut vähentyminen, joka on kohdistunut erityisesti lainkäyttöhenkilökuntaan, on vaikuttanut vähentävästi ratkaistujen asioiden määrään sekä toisaalta pidentänyt käsittelyaikoja. Saapuneiden asioiden määrä on vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2013 noin tuhannella asialla, mutta vireille tulevien asioiden määrässä voi vuosittain olla suurtakin vaihtelua. Suoranaista ruuhkautumista ei ole päässyt tapahtumaan, mutta käsittelyajat ovat kuitenkin vähitellen pidentyneet. Käsittelyaikojen pitenemiseen on osaltaan vaikuttanut myös se, että resurssien vähenemisestä huolimatta vakuutusoikeus on pyrkinyt säilyttämään päätöstensä laatutason ja myös parantamaan sitä. Myös lainopillisten asioiden monimutkaistuminen ja etenkin sähköisesti toimitettujen lisäselvitysten määrän kasvu ovat vaikuttaneet käsittelyaikoihin. Vuonna 2013 vakuutusoikeus jäi tuottavuudelle ja taloudellisuudelle asetetuista tavoitteista. Tämä johtui viime vuodelle osuneesta monesta tekijästä, mutta ennen muuta ratkaisutoiminnan hidastumiseen vaikutti maaliskuussa 2013 tapahtunut vakuutusoikeuden muutto Pasilaan. Tuloksen vähenemiseen vaikutti tilapäisesti myös tuomarien siirtyminen asioiden sähköiseen käsittelyyn päätösten laadinnassa. Viimeksi mainittu on toisaalta johtanut tietotekniikan aiempaa parempaan hyö-

17 Sivu 17 / 46 dyntämiseen lainkäyttötoiminnassa ja sen kautta asioiden ratkaisemisen jälkeinen jälkityövaihe on saatu selvästi lyhenemään. Vuonna 2014 vakuutusoikeuden tavoitteena on päästä aiempien vuosien ratkaisutasolle. Vuonna 2006 vakuutusoikeuden aloitteesta käynnistynyt vakuutusoikeuslain muutoshanke prosessuaalisten rakenteiden uudistamiseksi on edelleen kesken, minkä johdosta keveämpiä ratkaisukokoonpanoja ei ole saatu käyttöön. Myöskään joustavuuden lisäämistä ratkaisutoimintaan ei ole saatu lainsäädäntöteitse toteutettua, mikä on haitannut toiminnan rationalisointia. Lainmuutosta koskeva hallituksen esitys raukesi eduskunnassa talvella 2011, mutta hanke on sittemmin käynnistynyt uudelleen ja mahdollisesti toteutuu nykyisen eduskunnan aikana. Vakuutusoikeudessa on viime vuosina tehty monia kehittämistoimenpiteitä. Vuonna 2010 vakuutusoikeudessa toteutettu logistiikkaprojekti on palkittu Eurooppa-tasolla ja sitä on hyödynnetty muissa hallintotuomioistuimissa, kuten eräitä muitakin vakuutusoikeudessa toteutettuja hankkeita. Myös siirtymisessä sähköiseen käsittelyyn vakuutusoikeus on kuulunut edelläkävijöihin. Viime vuonna vakuutusoikeudessa siirryttiin selkeään tuomarikohtaiseen tulostavoitejärjestelmään ja luotiin sitä varten seurantajärjestelmä. Parhaillaan vakuutusoikeudessa toimii esivalmistelun kehittämistyöryhmä, minkä lisäksi päätösten rakennetta rationalisoidaan ja pilotointina kokeillaan uutta juttujen jakojärjestelmää. Näillä kaikilla kehittämistoimenpiteillä pyritään kompensoimaan käsittelyaikojen kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja lyhentämään käsittelyaikoja. 1 % 0 % 2 % 0 % 5 % 4 % 4 % 27 % Työeläkeasiat Kansaneläkeasiat Tapaturma-asiat Sairausvakuutuslain mukaiset asiat 5 % Työttömyysturva-asiat Asumistukiasiat 5 % Muut asiat Kuntoutusasiat Opintotukiasiat 9 % 14 % Vammais- ja hoitotukiasiat Rikosvahinkoasiat Sotilasvamma-asiat alle 11 % 13 % Palkkaturva-asiat Sosiaaliturvan soveltamisasiat Kuva 6. Vakuutusoikeuteen saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna 2013.

18 Sivu 18 / 46 MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus alkoi käsitellä aiempien asiaryhmien lisäksi teollis- ja tekijänoikeudellisia valitus- ja riita-asioita sekä eräitä muitakin uusia asiaryhmiä. Tämän vuoksi vuoden 2013 tilastotiedot eivät ole suoraan verrattavissa edellisten vuosien tietoihin. Uudistuksen jälkeenkin julkiset hankinnat ovat markkinaoikeuden suurin asiaryhmä: vuonna 2013 julkisia hankintoja koskevien valitusten osuus kaikista asioista oli 77 prosenttia. Vuonna 2013 markkinaoikeuteen saapui 694 asiaa ja se ratkaisi 558 asiaa. Saapuneita asioita oli enemmän kuin ratkaistuja, koska markkinaoikeuteen siirtyi Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan lukien tulleet tavaramerkkivalitukset ja lukien tulleet patenttivalitukset. Markkinaoikeus saavutti oikeusministeriön kanssa sovitun tulostavoitteen 550. Julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi edellisten vuosien tapaan, vuonna 2013 kasvu oli 18 prosenttia. Markkinaoikeus kykeni vastaamaan kasvuhaasteeseen: julkisia hankintoja koskevien ratkaisujen määrää kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 16 prosentilla. Markkinaoikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli kertomusvuonna 6,4 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika laski edelliseen vuoteen verrattuna (7,3) ja alitti käsittelyaikatavoitteen 7 kuukautta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden oikeuskäsittely keskitettiin markkinaoikeuteen lukien markkinaoikeudesta annetulla lailla (99/2013) ja lailla oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa (100/2013) sekä eräillä muillakin laeilla. Markkinaoikeuden käsiteltäviksi siirtyivät aiemmin Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnassa käsitellyt teollisoikeudelliset valitusasiat eli valitukset Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröintipäätöksistä muun muassa patentti-, hyödyllisyysmalli-, tavaramerkki- ja mallioikeusasioissa. Markkinaoikeuden käsiteltäviksi siirtyivät lisäksi aiemmin Helsingin käräjäoikeudessa käsitellyt teollisoikeudelliset riita- ja hakemusasiat, muun muassa patenttia, hyödyllisyysmallia, tavaramerkkiä ja mallioikeutta koskevat loukkaus- ja mitättömyyskanteet sekä turvaamistoimiasiat. Myös tekijänoikeudelliset riita- ja hakemusasiat keskitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden käsiteltäviksi siirtyivät myös aiemmin Helsingin hallintooikeudessa käsitellyt valitukset Viestintäviraston verkkotunnuslain nojalla tekemistä päätöksistä. Markkinaoikeuden päätökseen valitusasiassa saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Vuoden 2013 lopulla annetulla lailla 1130/2013 Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta lakkautettiin kokonaan. Tämän seurauksena markkinaoikeuteen siirtyivät vuoden 2014 alussa valituslautakunnan vanhat, ratkaisemattomat asiat vanhin vuodelta 2007 yhteensä 173 valitusta. IPR-tuomioistuinuudistuksen yhteydessä markkinaoikeuteen perustettiin 10 uutta tuomarivirkaa, kahdeksan markkinaoikeustuomarin virkaa ja kaksi markkinaoikeusinsinöörin virkaa. Markkinaoikeudessa työskentelee siten, sivutoimisten asiantuntijoiden lisäksi, vakinaisessa tuomarivirassa kaksi tekniikan alalta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta tuomaria. Tällaista virkaa ei aiem-

19 Sivu 19 / 46 min ole ollut. Virat herättivät poikkeuksellisen suurta kiinnostusta myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella. Nimitetyiksi tulleiden taustoja voi luonnehtia seuraavasti: 3 asianajaja, 2 käräjäoikeus, 2 PRH, 1 KKO/KHO, 1 hovioikeus, 1 patenttitoimisto. Uudistuksen päätavoitteena on teollisoikeuksien myöntämisen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttamisen tehostaminen. Uudelle IPRtuomioistuimelle on asetettu suuria odotuksia, joten markkinaoikeus työskentelee merkittävän haasteen edessä. Vuoden 2013 alussa tuli voimaan finanssivalvonnasta annetun lain uudistus 752/2012. Uudistuksen jälkeen Finanssivalvonta voi määrätä rikemaksun tai enintään miljoonan euron seuraamusmaksun, josta voi valittaa markkinaoikeuteen. Yli miljoonan euron seuraamusmaksun määräämisestä Finanssivalvonta tekee esityksen markkinaoikeudelle. Valituksia tai esityksiä ei ensimmäisenä vuotena tehty, mutta pankkimaailman tunnetut eurooppalaiset ongelmat antavat aiheen seurata tulevaa kehitystä. Julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä on viime vuosina kasvanut vuosittain yli 50:llä. Viime vuonna kasvu oli 83 eli 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ei ole merkkejä, että valitusten määrän kasvu pysähtyisi. Samaan aikaan valituksen kohteena olevien hankintojen arvo on kasvanut ja valitukset ovat muuttuneet sisällöllisesti ja oikeudellisesti vaikeammiksi. Vuonna 2013 noin puolessa ratkaistuista valituksista riitautetun hankinnan arvo oli yli miljoona euroa. Valtion, kuntien ja muiden hankintayksikköjen häiriöttömän toiminnan kannalta on välttämätöntä, että hankintaasioiden käsittelyajat ovat lyhyet. Julkisia hankintoja koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika on markkinaoikeudessa nyt noin 6,5 kuukautta, mutta on hyvin haasteellista, miten kehityksen jatkuessa edellä kuvatulla tavalla käsittelyajat kyetään pitämään nykyisellä tasolla. MARKKINAOIKEUDEN MERKITTÄVIÄ RATKAISUJA VUONNA 2013 Pääkaupunkiseudulla toteutetaan paraikaa poikkeuksellisen paljon uusia, suuria joukkoliikenneratkaisuja. Nämä yhteiskunnallisesti merkittävät ja taloudellisesti arvokkaat hankinnat ovat vuoden aikana työllistäneet myös markkinaoikeutta. Hankkeiden suunnitellussa aikataulussa toteutumisen kannalta on ollut tärkeää, että markkinaoikeus on kyennyt ratkaisemaan valitukset kohtuullisessa ajassa niin, että hankkeiden toteutukset eivät viivästy ainakaan markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL on uudistamassa Helsingin seudun julkisen liikenteen lippu- ja informaatiojärjestelmää. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on 90 miljoonaa euroa. Jutussa jouduttiin arvioimaan, oliko voittanut tarjoaja sisällyttänyt tarjoukseensa tarjouspyynnössä kielletyn hintavarauman. Markkinaoikeus katsoi tarjouksessa olleen kielletyn hintavarauman ja velvoitti HSL:n maksamaan hyvitysmaksuna 2 miljoonaa euroa. Markkinaoikeudessa äänestettiin ratkaisusta, käsittely jatkuu valituksen johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. (MAO 361/13) FINLEX - Markkinaoikeuden päätöksiä: MAO:361/13 Myös Liikennevirasto on uudistamassa joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on 10 miljoonaa euroa. Jutussa jouduttiin arvioimaan, oliko neuvottelume-

20 Sivu 20 / 46 nettelyyn valittu yhtiö osallistumishakemuksessaan täyttänyt hankintayksikön asettamat vaatimukset immateriaalioikeuksien osalta sekä olivatko ehdokkaiden valintaperusteet epätäsmällisiä niin, että ne antoivat hankintayksikölle rajattoman valinnanvapauden. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (MAO 231/13) FINLEX - Markkinaoikeuden päätöksiä: MAO:231/13 Markkinaoikeus on käsitellyt useita Länsimetron, Pisararadan ja Kehäradan rakentamiseen liittyviä valituksia. Länsimetron virtakiskojen hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on 6 miljoonaa euroa. Valituksen johdosta markkinaoikeudessa jouduttiin arvioimaan muun muassa, oliko Länsimetro Oy menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi tai epätasapuolisesti suorittaessaan tarjousten vertailun virtakiskojen teknisten ominaisuuksien lukuarvoilla. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen. (MAO 117/13) FINLEX - Markkinaoikeuden päätöksiä: MAO:117/13 Pisararadan alueen kaksi, Nordenskjöldinkadun ylittävien siltojen ja alueen suunnittelupalvelun hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on noin miljoona euroa. Jutussa jouduttiin arvioimaan, oliko Liikennevirasto menetellyt oikein sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittajan kanssa samaan konserniin kuuluva tarjoaja oli osallistunut hankinnan valmisteluun ja silläkin perusteella, että se aiheuttaisi suunnittelijakonsulttina toimineen yhtiön esteelliseksi tulemisen sopimuskauden aikana. Markkinaoikeus kumosi päätöksen, jolla valittaja oli suljettu tarjouskilpailusta. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (MAO 546/13) FINLEX - Markkinaoikeuden päätöksiä: MAO:546/13 Kuva 7. Markkinaoikeuden asiamäärät vuosina

21 Sivu 21 / 46 AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN Ahvenanmaan hallintotuomioistuin takaa oikeussuojan hallintoasioissa ja samalla ottaa huomioon Ahvenanmaan itsehallinnon ja lainsäädännön erityispiirteet. Ahvenanmaan maakunnassa, joka muodostaa hallintotuomioistuimen tuomiopiirin, on noin asukasta. Hallintotuomioistuin toimii Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Hallintotuomioistuimessa on yksi vakituinen hallintotuomari, jonka lisäksi tuomioistuimen kokoonpano muodostuu käräjäoikeuden laamannista ja käräjätuomareista. Hallintotuomari toimii lainkäytössä puheenjohtajana ja käräjäoikeuden laamanni toimii hallinnollisena päällikkönä. Hallintotuomari toimii myös käräjätuomarina. Käräjäoikeuden toimistohenkilökunta hoitaa hallintotuomioistuimen toimistotehtävät. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen saapui vuonna 2013 yhteensä 118 asiaa, mikä on noin 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Merkittävästi lisääntyivät ympäristöasiat ja ulkomaalaisasiat kun taas sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat sekä veroasiat vähenivät. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 8,4 kuukautta ja asioiden keskimääräinen vireilläoloaika oli 6 kuukautta. Suuri osa asioista käsittää Ahvenanmaan maakunnan lainsäädännön soveltamista eikä ole mitenkään harvinaista, että tuomioistuin joutuu ratkaisemaan toimivaltakysymyksiä ja muita ristiriitoja ja jännitteitä valtakunnan ja maakunnan lainsäädännön välillä. Hallintotuomioistuimen virkakieli on ruotsi, mutta itsehallintolain mukaisesti asianosaisilla on oikeus käyttää omassa asiassaan myös suomea. Hallintotuomioistuimen ratkaisut kiinnostavat mediaa ja tuomioistuin onkin vahvistanut tiedottamista. Esimerkiksi Ahvenanmaan ensimmäisen suuren ostoskeskuksen rakentamisasia on herättänyt paljon huomiota. Itsehallinto 19 % 19 % 16 % Ympäristö 16 % Rakentaminen 13,5 % 3 % Ulkomaalaisasiat 13,5 % 8 % 13,5 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 11 % Veroasiat 8 % 8 % 8 % 13,5 % Valtio-oikeus ja yleishallinto 8 % Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne ja viestintä 8 % Muut asiat 3 % 11 % Kuva 8. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna 2013.

22 Sivu 22 / 46 HALLINTOLAINKÄYTÖN VAIKUTTAVUUS RATKAISTUJEN ASIOIDEN KÄSITTELYAJAT Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valitusasian saapumisesta sen ratkaisuun hallintotuomioistuimessa. Käsittelyaika kuvaa odotettavissa olevaa asian ratkaisuaikaa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 12,2 kuukautta, mikä on 0,4 kuukautta lyhyempi kuin edellisvuonna. Käsittelyaikatavoite 12 kuukautta lähes toteutui. Muutos on noin 3 prosenttia parempi kuin edellisvuonna. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa keskimääräisen käsittelyajan lisäksi asetettu tavoite ratkaista 30 prosenttia kaikista asioista alle kuudessa kuukaudessa ja 60 prosenttia alle 12 kuukaudessa lähes toteutui. Alle kuudessa kuukaudessa ratkaistiin 27,7 prosenttia ja alle 12 kuukaudessa 55,8 prosenttia kaikista asioista. Kokonaisuutena asioita ratkaistiin saman verran kuin uusia asioita tuli vireille. Ulkomaalaisasioista ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa 44,4 prosenttia ja alle 12 kuukaudessa 78,1 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoryhmän asioista 36,2 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja alle 12 kuukaudessa 65 prosenttia. Kaikkien alueellisten hallinto-oikeuksien keskimääräinen asian käsittelyaika oli 7,9 kuukautta, joten tavoite 7,7 kuukautta lähes toteutui. Hallinto-oikeuksien keskimääräiset käsittelyajat vaihtelivat 4,5 ja 10,1 kuukauden välillä. Hallinto-oikeuksien välillä pisimmän ja lyhimmän keskimääräisen käsittelyajan ero lyheni edellisvuoden 5,8 kuukaudesta 5,6 kuukauteen. Vain yhdessä hallinto-oikeudessa keskimääräinen käsittelyaika verrattuna koko maan keskiarvoon ylittyi yli 2,2 kuukautta Korkein hallintooikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Kuva 9. Keskimääräiset käsittelyajat hallintotuomioistuimissa vuosina

23 Sivu 23 / 46 Kansainvälistä suojelua koskevien ja muiden turvapaikka-asioiden käsittely on keskitetty Helsingin hallinto-oikeuteen. Turvapaikka-asioissa käsittelyaika oli 5,9 kuukautta ja nopeutetussa käsittelyssä 8 käsiteltävissä turvapaikka-asioissa 4,7 kuukautta. Tulostavoite on tältä osin saavutettu. Ratkaisutoiminnan keskittäminen turvapaikka-asioihin on edellyttänyt merkittävien voimavarojen siirtoa muilta asiaryhmiltä. VIREILLÄ OLEVIEN ASIOIDEN MÄÄRÄT JA IKÄRAKENNE Keskimääräinen vireilläoloaika kuvaa sitä, minkä ikäisiä asioita on vireillä vuoden lopussa ja siirtyy ratkaistavaksi kertomusvuoden jälkeen. Asioiden keskimääräinen vireilläoloaika lasketaan valitusasian saapumisesta kertomusvuoden loppuun. Vuoden 2013 tulostavoitteiden mukaan käsittelyaikojen lyhentämiseksi kiinnitetään huomiota yli vuoden vireillä olleisiin asioihin, joita hallinto-oikeuksissa arvioitiin olevan vuoden 2013 lopussa asiaa eli 8 prosenttia kaikista vireillä olevista asioista. Toteutunut yli vuoden vireilläolevien asioiden määrä vuoden 2013 lopussa oli asiaa, mikä on 126 asiaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Prosentuaalisesti kaikista vireillä olevista asioista 9 prosenttia on yli 12 kuukautta vireillä olleita. Tavoite ei tältä osin ole täysin toteutunut <3 kk 3-<6 kk 6-<9 kk 9-<12 kk 12-<18 kk 18<24 kk yli 24 kk 0 Helsinki Hämeenlinna Kouvola Kuopio Oulu Rovaniemi Turku Vaasa Kuva 10. Vuoden 2013 lopussa vireillä olleiden asioiden ikärakenne hallinto-oikeuksissa. 8 Näistä suurin osa on EU:n niin sanotun vastuunmäärittämisasetuksen (mikä maa on toimivaltainen) tulkintaa tai ilmeisen perusteettomia turvapaikkahakemuksia koskevia asioita.

24 Sivu 24 / 46 JOUSTAVAT RATKAISUKOKOONPANOT Ratkaisukokoonpanojen keventäminen on yksi keino käsittelyaikojen lyhentämiseen hallintotuomioistuimissa. Hallinto-oikeuksissa eri käsittelykokoonpanoja käytetään tarkoituksenmukaisesti asian käsittelyn vaatimusten ja toiminnan tehokkuuden kannalta. Hallinto-oikeuksissa on pidetty tärkeänä, että henkilöstörakennetta kehitetään edelleen tuomaripainotteisemmaksi niin, että tuomareita olisi nykyistä enemmän suhteessa esittelijöiden määrään. Käsittelykokoonpanon jäsenen toimiminen asian esittelijänä on lisääntynyt merkittävästi hallintooikeuksissa. Tämä tuomaripainotteinen asian käsittely on toiminut hallinto-oikeuksissa hyvin ja tehostanut lainkäyttötoimintaa. Vuonna 2013 yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin noin 17 prosenttia, kahden tuomarin kokoonpanossa noin 32 prosenttia ja kolmen tuomarin kokoonpanossa noin 49 prosenttia asioista. Eli joustavissa kokoonpanoissa käsiteltiin noin puolet ratkaistuista asioista. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT JA TOIMINTAMENOT Valtiontalouden kustannussäästöt ovat näkyneet oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuinlaitokselle osoitettujen määrärahojen supistumisena. Oikeusministeriön hallinnonalan osuus valtion menoista oli vuoden 2013 talousarviossa vain noin 1,6 prosenttia. Luku kuvaa hyvin, kuinka vähin voimavaroin oikeusturvaa joudutaan tuottamaan sekä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä oikeudellisia ongelmia ratkaisemaan. Kaikkien hallintotuomioistuinten (korkein hallinto-oikeus, hallinto-oikeudet, markkinaoikeus ja vakuutusoikeus) osuus talousarvion menoista oli ainoastaan 0,1 prosenttia. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että yksityisille oikeusavustajille maksettaviin palkkioihin oli talousarviossa varattu 60,4 miljoonaa euroa, joka on 0,1 prosenttia valtion talousarvion menoista. Hallintotuomioistuinten toimintamenot vuonna 2012 olivat 56,4 miljoonaa euroa, josta hallinto-oikeuksien toimintamenot olivat noin 34,4 miljoonaa euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot noin 10,9 miljoonaa euroa. Vireillä ollut hallinto-oikeuksien rakenneuudistus ja siihen liittyvä virkojen täyttökielto on vaikeuttanut rakenneuudistuksen kohteena olevien tuomioistuinten toimintaa. Hallintotuomioistuinten toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden tunnusluvut on esitetty liitteissä 1, 2 ja 3.