VANTAAN KAUPUNGIN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI LASTENSUOJELULAIN 92 :n MUUTTAMISEKSI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI LASTENSUOJELULAIN 92 :n MUUTTAMISEKSI"

Aune Jaakkola
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Oikeusministeriö 1 OM 12/41/2016 VANTAAN KAUPUNGIN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI LASTENSUOJELULAIN 92 :n MUUTTAMISEKSI kiittää oikeusministeriötä mahdollisuudesta esittää näkemyksensä luonnoksesta liittyen hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 92 :n muuttamisesta. Vantaa kaupunki lähtökohtaisesti kannattaa sitä, että oikeudenkäynnin joutuisuutta lastensuojeluasioissa pyritään lisäämään; kuten luonnoksessa tuodaan esille, on tämä lapsen edun mukaista. Oikeusasiamies on myös todennut vuoden 2015 kertomuksessaan, että pitkät käsittelyajat aiheuttavat vakavia ongelmia asioissa, jotka vaativat viivytyksetöntä käsittelyä, kuten lapsen oikeuksia koskevat asiat. toteaa, että lastensuojeluun liittyvissä oikeusturva-asioissa ja niiden uudistamisessa tulee keskeisesti ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen velvoitteet ja Euroopan neuvoston lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevat ohjeistus. Vantaan kaupungin mukaan oikeudenkäynnin viivytyksettömyys tulisi oikeusvaltiossa pystyä turvaamaan muulla tavoin, kuin rajoittamalla valitusmahdollisuuksia perus- ja ihmisoikeuksia koskevassa päätöksenteossa. Tärkeää olisi jatkossa turvata hallinto-oikeuksille ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle riittävät resurssit, jotta lastensuojelua koskevat asiat voidaan käsitellä joutuisasti ja viivytyksettä kaikissa oikeusasteissa. Lastensuojeluasiat kohdistuvat voimakkaasti yksittäisen lapsen etuun sekä perhe- ja yksityiselämän suojaan. Ne myös sisältävät aina puuttumista perus- ja ihmisoikeuksiin. Tästä syystä tuo lausunnossaan esille seuraavia näkökulmia, jotka näyttäytyvät ongelmallisina, jos esitysluonnoksen mukainen valituslupamenettely laajenee lastensuojeluasioissa. Vantaan kaupungin kannat voidaan tiivistää seuraavasti:

2 1. KHO ENSIMMÄISENÄ VALITUSASTEENA pitää erityisen ongelmallisena esitysluonnoksen mukaisen valituslupamenettelyn laajentamista koskemaan valituksia tahdonvastaisesta huostaanottopäätöksestä sekä lapsen tutkimista koskevasta luvasta, joissa korkein hallintooikeus on ensimmäinen muutoksenhakuaste. 2 Tällä hetkellä tätä voimassa olevaa yksiportaisuutta ei ole todettu huomattavaksi puutteeksi, koska ainoa muutoksenhakuaste on näissä tapauksissa ylin hallintoasioita käsittelevä tuomioistuin, mutta valituslupamenettelyn laajentamista näihin lapsen ja huoltajan perus- ja ihmisoikeuksia merkittävästi rajoittaviin valituksiin, voidaan pitää hyvin ongelmallisena. 2. VIIVYTYKSETTÖMYYS OIKEUSKÄSITTELYSSÄ, HAOssa ja KHOssa Vantaan kaupungin lastensuojelussa on todettu, että hallinto-oikeuskäsittelyn aikana lapsen ja perheen tilanne ei vielä pääse rauhoittumaan, vaan ensimmäistä oikeuskäsittelyä ja hallintooikeuden ratkaisua odotetaan kovasti. Tästä syystä toteaa, että nimenomaan hallinto-oikeuksien käsittelyaikatauluilla on erityistä merkitystä lapsen ja perheen tilanteeseen. Vantaan kaupungin arvion mukaan ensimmäisessä tuomioistuinkäsittelyssä eli hallintooikeuksissa on erityisen tärkeää lapsen edun ja oikeusturvan näkökulmasta, että käsittelyajat ovat lyhyitä ja oikeudenkäynnit järjestetään viivytyksettä. Vantaan kaupungin lastensuojelun näkemyksen perusteella hallinto-oikeuden antama ratkaisu rauhoittaa pääsääntöisesti perheen tilanteen, ja lastensuojelun työskentely lapsen ja perheen kanssa alkaa sujua paremmin heti hallinto-oikeudesta saadun ratkaisun jälkeen. Vantaalla ei ole havaittu lasten ja perheiden osalta sitoutumattomuutta työskentelyyn tilanteissa, joissa valitus on vireillä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja tästä syystä valitusmahdollisuuden korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei voida katsoa olevan lapsen edun vastainen. toteaa, että valituslupamenettely itsessään saattaa aiheuttaa viivytystä asian käsittelyaikoihin. Erilaiset asioiden tutkittavaksi ottamiseen ja käsittelyyn liittyvät rajoitukset saattavat viivästyttää käsittelyä ja itsessään viivyttää käsittelyaikoja tuomioistuimissa. 3. HALLINTO-OIKEUKSIEN POIKKEAVAT RATKAISUKÄYTÄNNÖT Esityksessä todetaan lastensuojeluasioita koskevissa valituksissa lähtökohtana olevan yleensä tosiseikkoja koskeva erimielisyys, joka on jo hallinto-oikeudessa laajan ja monipuolisen aineiston perusteella ratkaistu. Kuitenkin tosiseikkojen arviointi voi vaihdella eri hallintooikeuksissa, jolloin perheen ja lapsen oikeusturva on riippuvainen siitä, missä päin Suomea he asuvat.

3 Valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa on taannut kaikille perheille saman valitusinstanssin riippumatta heidän asuinpaikastaan. Tämä lisää perheiden oikeusturvaa ja yhdenmukaistaa linjaa valtakunnallisesti. Ennen kuin valituslupajärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön, tulisi huomio kiinnittää hallinto-oikeuksien resursseihin. Ratkaisukäytännön yhtenäistämiseksi ja muutoksenhaun vähentämiseksi tulisi kaikilla hallinto-oikeuksilla olla käytössä yhtäläiset resurssit, mikä pitää sisällään tuomioistuimen asiantuntemuksen varmistamisen koulutuksen kautta sekä 3 asiantuntijajäsenien yhtäläisen, riittävän sekä kattavan käytön. ei näe, että korkeimman hallinto-oikeuden ohjautuminen prejudikaatti tuomioistuimen suuntaan on riittävä toimi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön ja perheiden oikeusturvan varmistamiseksi, vaan ennen lupajärjestelmään siirtymistä tulee mahdollistaa kunnille ja hallinto-oikeuksille yhdenvertaiset resurssit hoitaa lastensuojeluasioita ja sitä kautta varmistaa yhdenmukainen ratkaisukäytäntö valtakunnallisesti. 4. PAINAVA SYY VALITUSLUVAN MYÖNTÄMISPERUSTEENA Hallintolainkäyttölain mukaan valitusluvan perusteena voi olla prejudikaatti- eli ennakkopäätösperuste, virheperuste tai muu painava syy. Muun painavan syyn perusteella valituslupa tulee myöntää, jos asia on muutoksenhakijalle erityisen tärkeä. Vantaan kaupungin näkemyksen mukaan mm. lapsen huostaanotolla ja sijaishuoltopaikkaan sijoittamisella puututaan lapsen ja perheen perus- ja ihmisoikeuksiin voimakkaasti, joten hallintolainkäyttölain painavan syyn voitaisiin katsoa täyttyvän jo tällä perusteella. Tämän vuoksi luonnosesityksessä olisi tullut arvioida, millaisin perustein painavan syyn voidaan katsoa täyttyvän valituslupaperusteena lastensuojeluasioissa, jos lastensuojeluasian ei itsessään asiana katsota täyttävän tätä kriteeriä. Painavan syyn arvioinnilla ja esimerkeillä on merkitystä oikeusvarmuuden kannalta ja siitä syystä ne tulisi olla näkyvissä hallituksen esityksessä. 5. HUOSTAANOTON LOPETTAMISEN VAATIMUS OIKEUSTURVAKEINONA Esityksessä todetaan, että koska asianosaisen on aina mahdollista hakea huostassapidon lopettamista kunnan sosiaalitoimelta, vaikka alkuperäisen huostaanottoasian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa, tulisi lopullinen ratkaisu saada hyvin nopeasti päällekkäisyyksien välttämiseksi ja prosessien selkiyttämiseksi. Esityksen mukaan tämä hyödyttäisi tilanteita, joissa on päällekkäiset prosessit menossa. Vantaan kaupungin näkemyksen mukaan tämän tyyppiset päällekkäiset prosessit ovat hyvin harvinaisia lastensuojelussa. Hyvin usein, kun valitus on vireillä korkeimmassa hallintooikeudessa, ei ainakaan Vantaan kaupungin lastensuojelussa ole usein huostassapidon lopettamisasioista hakemuksia samanaikaisesti vireillä. Tämä ei Vantaan kaupungin

4 näkemyksen mukaan ole niin laaja ongelma lastensuojelun kentällä, että tästä syystä tulisi siirtyä valituslupamenettelyyn. Luonnosesityksen perusteella on huostassapidon lopettamisen hakeminen kunnan sosiaalitoimelta ja tähän päätökseen tarvittaessa tehtävä valitus hallinto-oikeudelle katsottu riittäväksi oikeusturvan ja oikeusvarmuuden takeeksi lapselle ja perheelle. Hallituksen esityksessä ei ole kuitenkaan pohdittu sitä, että huostassapidon lopettamisen 4 tutkivat samat tahot, kuin pääasian eli huostaanoton edellytysten täyttymisen arvioinut ja huostaanottoa hallinto-oikeudelta hakenut kunnallinen sosiaalitoimi ja tämän jälkeen alkuperäisen päätöksen tehnyt hallinto-oikeus. Asia on mahdollista tutkia ja arvioida uudelleen, mutta oikeustosiseikkojen arviointi tapahtuu jälleen samoissa instansseissa, jolloin ratkaisukäytäntöjen eriarvoisuus ei poistu, eikä lapsella ja perheellä ole suoraa mahdollisuutta saada asiaansa ilman valituslupaa valtakunnallisen riippumattoman valitusinstanssin arvioitavaksi. katsoo, että tämä voi jopa mahdollisesti lisätä kunnan sekä hallintooikeuksien työmäärää, jos korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtävien valitusten sijasta lapset ja perheet tekevät hakemuksia ja niistä valituksia hyvin nopeasti samassa asiassa. toteaa, että näissä asioissa ei hakemusta voida pitää vaihtoehtona korkeimman hallinto-oikeuden käsittelylle eikä riittävänä oikeusturvakeinona kun kyseessä on perus- ja ihmisoikeusasiat. Yksityiskohtana todettakoon, että valituksen huostaanottoasiassa voi tehdä myös lapsen vanhempi 12 vuotta täyttäneen lapsen ja lapsen huoltajan lisäksi, mutta hakemusta huostaanoton lopettamista ei voi tehdä kuin 12 vuotta täyttänyt lapsi ja lapsen huoltaja. Näin ollen tämä muutos kaventaisi ei-huoltaja vanhemman oikeusturvaa huostaanottoasiassa. 6. ESITYKSEN VAIKUTUKSEN ARVIOINTI toteaa myös, että esitysluonnoksessa ei ole nähtävissä lainkaan vaikutusten arviointia ja erityisesti lapsivaikutusten arviointi olisi välttämätöntä tehdä, kun näin laajoja muutoksia suunnitellaan, sillä esityksen mukaisella lakimuutoksella on merkittäviä ja olennaisia vaikutuksia lastensuojelun asiakkaina olevien lasten asemaan ja oikeuksiin sekä lasten ja heidän perheidensä oikeusturvaan. kannattaa esityksen viemistä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. (Valmistelija: lakimies Johanna Laisaari) Vantaalla

5 VANTAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALA Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja 5

Samankaltaiset tiedostot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,