Toimintakertomus. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet. Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet. Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin"

Transkriptio

1 Toimintakertomus Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 1

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ 5 Hallintotuomioistuinten tehtävä 5 Hallintotuomioistuinten organisaatio 6 Hallintotuomioistuinten vahvuudet 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT 8 Toimintamäärärahojen väheneminen 8 Hallinto-oikeuksien rakenneuudistus ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen 8 Hallintotuomioistuinten toimitilahankkeet 8 Henkilöstörakenteen kehitys 9 Toiminnan keskeiset riskit ja toimenpiteet 10 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 11 Hallintotuomioistuinten yhteisiä tietoja 11 Asioiden käsittelyajat 11 Toimintamäärärahat ja toimintamenot 11 Henkilöstö 11 Korkein hallinto-oikeus 12 Hallinto-oikeudet 13 Vakuutusoikeus 15 Markkinaoikeus 16 Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 17 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 18 Hallintolainkäytön yleiset kehittämislinjat 18 Oikaisumenettelyn ja valituslupajärjestelmän laajentaminen 18 Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen 18 Tietotekniikan kehittäminen 19 Joustavat ratkaisukokoonpanot ja työskentelymallit 19 Koulutus 20 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 21 TOIMINNAN ULKOINEN OHJAUS JA SISÄINEN VALVONTA 22 Ulkoinen ohjaus 22 Sisäinen valvonta 22 Toiminnan tunnuslukuja 23 2

3 ESIPUHE ESIPUHE Perustuslaissamme vahvistettuun suomalaiseen oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu keskeisenä elementtinä hallinnon lainalaisuus eli se, että kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Yksilön kannalta saman asian toisena puolena on toimiva oikeusturva jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Kaikkialla maailmassa näin ei valitettavasti vielä ole. Oikeusturvan toteutumiseksi kaikista yksittäisistä hallintoviranomaisten päätöksistä, aina kunnan viranhaltijasta tai lautakunnan jaostosta valtioneuvostoon saakka, on meillä mahdollisuus valittaa oikeudellisin perustein hallintotuomioistuimeen. Hallintotuomioistuin siis jokin alueellisista hallinto-oikeuksista, markkinaoikeus, vakuutusoikeus tai korkein hallinto-oikeus onkin kaikista eri tuomioistuimistamme käytännössä todennäköisimmin se, jonka kanssa tavallinen kansalainen tulee elämänsä jossakin vaiheessa asioimaan, olipa kyse veroista, rakentamisesta, ympäristöstä, sosiaaliturvasta, lastensuojelusta, terveydestä, elinkeinoista, virkasuhteista, vaaleista tai monista muista arkisista asioista. Kun hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi kertyy asioita kaikilta yhteiskunnan ja talouden aloilta, juuri niiden päätöksistä paljolti piirtyy yleiskuva suomalaisen oikeusvaltion toiminnasta. Toki oikeusvaltioon ja lainalaiseen hallintoon kuuluu lähtökohtana se, että jo perustasolla kaikki hallinnon ratkaisut ovat mahdollisimmin oikeita ja perusteltuja. Silti aina jossakin osassa asioita vanhan kokemuksen mukaan ilmenee ongelmia ja oikeussuojan tarvetta. Perustuslakiin ankkuroidut itsenäiset hallintotuomioistuimet pitävät yllä kattavaa ja asiantuntevaa lain soveltamisen ohjausta esimerkiksi verotuksen eri sektoreilla, elinkeinoasioissa, julkisissa hankinnoissa, kilpailuasioissa, immateriaalioikeusasioissa, ympäristöluvissa, kaivosasioissa, kaavoituksessa, rakentamisessa, ulkomaalaisasioissa, julkisuusasioissa, kunnallisasioissa sekä sosiaali- ja terveysasioissa. Ne ovat Suomelle merkittävä voimavara sekä tuottavuus- ja kilpailukykytekijä. Myös valtaosassa Euroopan maita on erilliset hallintotuomioistuimet. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Sellaisissa maissa, joissa on vain yksi ylin oikeusaste ja yksilinjaiset alemmat asteet, haetaan uudenlaisia ratkaisuja kansalaisten ja yritysten oikeussuojan tehostamiseksi ja oikeudellisen ohjauksen kattavuuden parantamiseksi muissa kuin rikos- ja siviiliasioissa, joihin yksilinjaisten tuomioistuinjärjestelmien toiminta käytännössä yleensä painottuu. Suomen toimivaa järjestelmää kohtaan osoitetaan tässä suhteessa jatkuvasti erityistä kiinnostusta. Hallintotuomioistuinten avainmerkityksestä huolimatta kansalaisten yleinen tietämys hallintolainkäytöstä ei keskimäärin ole kovinkaan hyvä. Kuva yleisessä tietoisuudessa saattaa olla himmeä tai puuttua kokonaan. Osasyy on varmaan sillä, että hallintoprosessi on enimmäkseen kirjallista, vaikka suullisilla käsittelyilläkin on jutun laadusta riippuen oma tärkeä osuutensa. Tosin kansalaisten kuva tuomioistuimista ylimalkaan saattaa nykyään perustua enemmän amerikkalaiseen oikeussaliin kuin mihinkään kotimaiseen nykytodellisuuteen, olivatpa kyseessä yleiset tuomioistuimet tai hallintotuomioistuimet. Tässä meillä itsellämmekin on aina kehittämisen varaa, alkaen ennakoivasta asianosaisten palvelusta ja selkeästä informaatiosta yksittäisissä jutuissa. Yleisellä viestinnälläkin on oma, yhä keskeisempi osuutensa. Ratkaisujen yhä laajempi saatavuus tietoverkossa on olennainen tavoite. Muutokset ja ongelmat kansalaisyhteiskunnassa ja taloudessa näkyvät usein äkillisestikin hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulevissa asioissa, niiden määrissä ja asiaryhmäjakautumissa. Tämä edellyttää mahdollisuutta ketterään reagointiin ja toiminnan suuntaamiseen yllättävissäkin tilanteissa. Toki silläkin on rajansa; määräänsä enempää ei yllättävää jutturyöppyä voi kukaan asianmukaisesti ja ajallaan käsitellä, etenkin jos työmäärää tunnistamattomat resurssileikkaukset ovat samaan aikaan viemässä pohjaa jo säännönmukaiseltakin lainkäyttötoiminnalta. Luotan kuitenkin yhä siihen, että toimivan oikeuslaitoksen merkitys maamme kestävän talouden ja yhteiskuntamme koheesion kannalta jatkossakin ymmärretään. Varmuutta tästä ei toki ole. Oletus siitä, että hallintotuomioistuinten tehokkuuden heikentäminen mekaanisin leikkauksin tuottaisi yhteiskunnalle kokonaistaloudellisia säästöjä, on pahasti virheellinen. Hallintotuomioistuinten kulut koostuvat ennen muuta henkilöstö- ja vuokrakuluista. Niitä ei voida ulkoistamalla eliminoida. Tietotekniikan kehittämisellä olisi kyllä paljonkin saatavissa aikaan, mutta haaste on valtava, koska hallintotuomioistuinten sidosryhmiä ovat käytännössä koko yksityinen sektori ja koko julkinen sektori ja asioiden, asiakirjojen ja asiakirjaliikenteen keskinäinen vaihtelu erittäin suurta. Resursseja kattava ja perinpohjainen kehitystyö vaatii melkoisesti, jos 3

4 työ halutaan tehdä kunnolla. Ja silloinkin tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Yleiset tuomioistuimet ovat oikeushallinnon tietoteknisissä kehittämishankkeissa tapahtuneen priorisoinnin vuoksi vuosia edellä hallintotuomioistuimista. Kuitenkin vuosia kestävä kehittämishanke on hallintotuomioistuintenkin puolelle saatu ainakin alulle. Oikeusministeriö on kesällä asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on laatia esiselvitys hallintotuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan, sähköisen asioinnin ja raportoinnin toimintaprosessien kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset hallintotuomioistuinten toiminnan asettamien vaatimusten pohjalta käynnistää tietojärjestelmähanke, joka mahdollistaa sähköisen yhteistyön muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. Esiselvityksen keskeinen tehtävä on varmistaa, että tulevan tietojärjestelmän toteutus palvelee organisaation tavoitteita ja toteuttaa sen strategiaa. Hallintotuomioistuimissa vuosi on ollut monien merkittävien rakenteellisten uudistusten toteutumisen aikaa. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus, jossa alueellisten hallinto-oikeuksien määrä väheni kahdella tuli voimaan 1.4., jolloin uudet Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet aloittivat toimintansa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiirin samalla laajetessa kattamaan myös Päijät-Hämeen. Valmisteluvaiheen tavoin myös toteutus on vaatinut kaikilta mukana olevilta ponnisteluja. Tässä minulla on erityinen aihe kiittää kaikkia asianomaisia rakentavasta yhteistyöstä samalla kun jatkamme tärkeää työtä oikeusturvan takaamiseksi maakunnissa. Merkittävä vuoden aikana toteutunut uudistus on myös syyskuun alusta toteutunut maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtyminen osin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle, osin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle ja osin kaikille hallinto-oikeuksille. Tämäkin uudistus vahvistaa entisestään hallinto-oikeuksia toimialaltaan laajoina hallintotuomioistuimina. Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden ensisijaisena tehtävänä ei olekaan ollut antaa ennakkopäätöksiä, lain soveltamisen ohjaaminen hallinnossa ja hallintotuomioistuimissa kuuluu vanhastaan sen tehtäviin. Tämä puoli onkin yhä korostumassa. Jo neljänä viime vuonna valituslupa-asioita on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa kutakuinkin saman verran kuin tavanomaisia valitusasioita. Korkein hallinto-oikeus julkaisi tärkeitä ratkaisuja vuosikirjaselosteina tasan kaksisataa, ja lisäksi julkaistiin 34 lyhyttä ratkaisuselostetta, kummatkin ratkaisujen oikeudellisen ohjausmerkityksen perusteella. Lisäksi verkkosivustolla on julkaistu ryhmässä muita päätöksiä yhä enemmän sellaisia yksittäisiä yhteiskunnallista, alueellista tai muuta yleistä mielenkiintoa omaaviksi arvioituja ratkaisuja, joita ei ole ratkaisun oikeudellisen merkityksen perusteella julkaistu vuosikirjaselosteina tai lyhyinä ratkaisuselosteina. Eduskuntakäsittelyyn vuoden aikana edennyt laaja valituslupajärjestelmää koskeva lainsäädäntöpaketti on merkittävä, vaikka käytännön vaikutuksiltaan ehkä vaatimaton, askel korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösroolia korostavaan suuntaan. Joka tapauksessa muutokset korostavat hallintolainkäytön ensi asteessa tapahtuvan päätöksenteon merkitystä. Toisaalta tällaiset uudistukset olisi monestakin syystä ollut paikallaan aloittaa vähentämällä ensin pienimpään mahdolliseen ne vielä melko lukuisat tilanteet, joissa korkein hallinto-oikeus toimii ensimmäisenä ja ainoana oikeusasteena. Tämä olisi osaltaan avannut mahdollisuuden harkita valituslupakynnyksen käyttöönottoa tilanteissa, joissa se nyt ei ole mahdollista. Tämä hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus sisältää totuttuun tapaan selvityksen kaikkien hallintotuomioistuinten toiminnasta vuonna. Kertomusvuonna työtilanne pystyttiin pitämään hallinnassa käsiteltävien asioiden määrästä, moninaisuudesta ja vaihtelusta huolimatta. Hallintotuomioistuimet onnistuivat haastavassa oikeusturvatehtävässään myös toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa valtaosin. Hallintotuomioistuinten ratkaisut ovat edelleenkin varsin edullisia niin julkistalouden kuin asioiden osapuoltenkin näkökulmasta. Asianosainen saa päätöksensä myös joutuisasti, esimerkiksi alueellisissa hallinto-oikeuksissa keskimäärin 8 kuukaudessa. Tässäkään yhteydessä en voi jälleen olla korostamatta nykyistä tehokkaamman ja toimivamman sähköisen lainkäytön rakentamisen välttämättömyyttä. Siltä suunnalta tuottavuustoimenpiteiden painopisteenkin pitää löytyä. Helsingissä, huhtikuun 1. päivänä 2015 Pekka Vihervuori Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti 4

5 HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ Hallintotuomioistuinten tehtävä HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TEHTÄVÄ Suomen perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Hallintotuomioistuinten tehtävänä on valvoa julkisen vallankäytön laillisuutta ja antaa oikeussuojaa hallintopäätösten kohteena oleville yksityisille henkilöille ja yhteisöille. Hallintotuomioistuimet ratkaisevat, mikä yksittäisessä asiassa on oikein. Samalla niiden päätökset ohjaavat hallinnon toimintaa. Hallintotuomioistuinten menettelyyn eli hallintoprosessiin sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Oikeusturvan takaaminen kuuluu valtion perustehtäviin. Hallintotuomioistuimet omalta osaltaan varmistavat, että jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja että perus- ja ihmisoikeuksia noudatetaan. Toimiva hallintotuomioistuinjärjestelmä on yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden, ihmisten hyvinvoinnin sekä kansantalouden kilpailukyvyn perusta. Suomalainen tuomioistuinjärjestelmä eriytyi jo 1600-luvulla toisaalta siviili- ja rikostuomioistuimiin ja toisaalta hallintotuomioistuimiin. Tämä ero tunnustettiin Suomen itsenäistyttyä, kun maahamme perustettiin 1918 kaksi ylintä tuomioistuinta: korkein oikeus siviili- ja rikosasioiden tuomioistuimeksi ja korkein hallinto-oikeus ylimmäksi hallintoasioiden tuomioistuimeksi. Tuomioistuinlaitos on Suomen itsenäistymisen jälkeenkin rakentunut ja kehittynyt tuomioistuinlinjojen erillisyyden periaatteen mukaisesti. Erilliset hallintotuomioistuimet ovat Euroopan maissa pääsääntö. Oikeusjärjestelmään kuuluu oikeus saattaa viranomaisen päätöksen laillisuus riippumattoman hallintotuomioistuimen ratkaistavaksi. Julkista valtaa käyttävät viranomaiset tekevät vuosittain yhteensä miljoonaa hallintopäätöstä. Henkilö, yhtiö tai muu yhteisö, joka pitää viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä hallintotuomioistuimelle. Eräissä tapauksissa on ennen tuomioistuimeen valittamista haettava muutosta viranomaiselta tai erityiseltä oikaisulautakunnalta. Hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi saapuu vuosittain noin valitusta hallintopäätöksistä. Niissä käsitellään hyvin moninaisia yksilöitä ja yrityksiä koskevia asioita kuten verotusta, kaavoitusta, rakentamislupia, ympäristönsuojelua, julkisia hankintoja, kilpailuasioita, turvapaikkaa ja oleskelulupia, sosiaalihuoltoasioita kuten lastensuojelua ja vammaispalvelua, sosiaalivakuutusta, terveydenhuoltoa, viranomaisten asiakirjojen julkisuutta, kunnallisasioita, opetustoimintaa tai maataloustukia. Ratkaisut edellyttävät aina yksilöllistä harkintaa Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet, vakuutusoikeus ja markkinaoikeus Oheinen pyramidi osoittaa, että hallinto toimii Suomessa pääasiallisesti hyvin, sillä vain murto-osassa viranomaisten tekemistä päätöksistä haetaan muutosta hallintotuomioistuimilta. Samalla se kuitenkin osoittaa, että valitusten määrä voisi hallintotuomioistuimissa nousta nopeasti, mikäli lainsäädännössä on tulkinnanvaraisuuksia tai epäselvyyksiä taikka päätöksentekomenettely hallinnossa ei toimi. Tämän vuoksi on tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää ja viranomaisten toiminta luotettavaa Hallintopäätökset Kuva 1. Hallintopäätösten ja hallintotuomioistuinten päätösten määrät vuodessa 5

6 Hallintotuomioistuinten HALLINTOTUOMIOISTUINTEN organisaatio ORGANISAATIO Perustuslain mukaan yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Lisäksi hallintolainkäytön alalla toimivat Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä kaksi erityistuomioistuinta, markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Kaikkia näitä tuomioistuimia kutsutaan hallintotuomioistuimiksi. Suomessa on kaksiasteinen hallintotuomioistuinlaitos. Pääsääntöisesti hallintoviranomaisen valituskelpoiseen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen, joita on kuusi: Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeus. Itä-Suomen hallinto-oikeus sijaitsee Kuopiossa ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Oulussa. Lisäksi on Maarianhaminassa sijaitseva Ahvenanmaan hallintotuomioistuin. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit muodostuvat yhdestä tai useammasta maakunnasta. Eräissä asiaryhmissä tuomiopiirinä on kuitenkin koko Suomi. Helsingin hallinto-oikeuteen on keskitetty arvonlisäveroa, tulleja ja valmisteveroja koskevat asiat sekä turvapaikka-asiat. Vaasan hallinto-oikeuteen on keskitetty vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupa- ja velvoittamisasiat. Ahvenanmaan maakunta kuuluu useimmissa näistäkin asiaryhmistä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomiopiiriin. Tietyissä asiaryhmissä muutosta hallintoviranomaisen valituskelpoiseen päätökseen haetaan valittamalla erityistuomioistuimeen. Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. VAKUUTUSOIKEUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS MARKKINAOIKEUS Hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen päätöksiin voidaan useimmissa asioissa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Osassa asioista valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi suoraan valittaa oikeudellisin perustein valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä sekä eräiden oikaisu- ja muutoksenhakulautakuntien päätöksistä. Yleisenä kehittämislinjana on pitkään ollut muutoksenhakujärjestelmän selkeyttäminen siten, että ministeriöiden ja kaikkien lautakuntien päätöksiin haettaisiin muutosta ensiasteena alueelliselta hallinto-oikeudelta. Kuva 2. Valittaminen viranomaisen päätöksestä hallintotuomioistuimiin VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNTA AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNNAT EVANKELIS- LUTERILAINEN KIRKKO ja ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA KUNNAT ja KUNNALLISET VIRANOMAISET VALTIONEUVOSTO ja MINISTERIÖT HALLINTO-OIKEUDET Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet sekä Ahvenanmaan hallintotuomioistuin VALTION PAIKALLISHALLINTO MAAKUNTIEN LIITOT SAAMELAISKÄRÄJÄT KESKUSVEROLAUTAKUNTA ALUEHALLINTOVIRASTOT KILPAILUja KULUTTAJAVIRASTO, ENERGIAVIRASTO ja VIESTINTÄVIRASTO Muut KESKUSHALLINNON VIRANOMAISET ELINKEINO-, LIIKENNEja YMPÄRISTÖKESKUKSET 6

7 Hallintotuomioistuinten vahvuudet HALLINTOTUOMIOISTUINTEN VAHVUUDET Hallintotuomioistuinten henkilöstö on asiantuntevaa, ammattitaitoista ja kokenutta. Käsiteltävien asioiden kirjo on laaja ja niille on tyypillistä aineellisen lainsäädännön, unionin oikeuden sekä kansainvälisten perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden nopea kehitys. Ne edellyttävät, että asiat voidaan ratkaista kokoonpanoissa, joissa on kulloinkin tarvittava erityisasiantuntemus. Hallintotuomioistuimet toteuttavat tehtävänsä tehokkaasti ja taloudellisesti. Koko hallintotuomioistuinlaitoksen toimintamenojen osuus valtion talousarvion menoista on noin prosentin kymmenesosa. Hallinto-oikeudellinen oikeusturva on edullista. Oikeudenkäyntimaksut ovat alhaisia. Osassa asioista käsittely on maksutonta. Hallintotuomioistuimille kuuluvan asian selvittämisvelvollisuuden ja hallintoprosessin joustavuuden vuoksi asianosainen voi useimmiten hoitaa muutoksenhakuasiansa hallinto-oikeuksissa ja vakuutusoikeudessa ilman asiamiestä. Joustava hallintoprosessi mahdollistaa siihen kuuluville erityyppisille asioille parhaiten soveltuvien menettelyjen ja työnkulkujen kehittämisen. Hallintotuomioistuimet antavat oikeudellisesti hyvin perusteltuja ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. 7

8 TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT Toimintamäärärahojen TOIMINTAMÄÄRÄRAHOJEN väheneminen VÄHENEMINEN Hallintotuomioistuinten toimintaa leimaa yhä heikentyvä taloudellinen tilanne. Toimintamäärärahat ja nykyinen lyhytjänteinen tulosohjaus eivät ole mahdollistaneet riittävän pitkäkestoista toiminnan suunnittelua ja ruuhkautuneiden asioiden riittävän joutuisaa käsittelyä. Ruuhkautuneisiin tuomioistuimiin ja asiaryhmiin ei esimerkiksi ole saatu kohdennettua riittävästi ylimääräisiä henkilöstöresursseja määräajaksi. Osassa hallinto-oikeuksia on myös pidempään ollut kielto täyttää vakinaisia tuomarinvirkoja. Heikentyvässä taloudellisessa tilanteessa olisi tärkeää uudistaa muutoksenhakusääntelyä. Lainsäädäntöuudistuksia on kuitenkin toteutettu verkkaisesti. Hallinto-oikeuksien HALLINTO-OIKEUKSIEN rakenneuudistus RAKENNEUUDISTUS ja maaseutuelinkeinojen JA valituslautakunnan MAASEUTUELINKEINOJEN lakkauttaminen VALITUSLAUTAKUNNAN LAKKAUTTAMINEN Hallinto-oikeuksien rakenneuudistus toteutettiin 1.4. lukien. Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin Itä-Suomen hallinto-oikeus, joka sijoitettiin Kuopioon. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, joka sijoitettiin Ouluun. Rakenneuudistuksen toteuttaminen hankaloitti sen kohteena olevien hallinto-oikeuksien toimintaedellytyksiä ja kulutti henkilöstön voimavaroja. Toimintaan vaikutti myös huoli toimitilaratkaisuista ja niiden valmistumisesta rakenneuudistusten ja tuomioistuinten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Kuitenkin vuodelle asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettiin ja sen toimivaltaan kuuluvat sekä siellä vireillä olleet asiat siirrettiin käsiteltäviksi hallinto-oikeuksiin. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan virat ja suurin osa valituslautakunnan käsittelemistä asioista siirtyivät Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen keskitettiin porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevia tukiasioita. Kaikissa hallinto-oikeuksissa käsitellään muutoksenhakuja, jotka liittyvät metsästykseen, kalastukseen, kasvinsuojeluun sekä Metsähallituksen päätösvaltaan kuuluviin viranomaisasioihin ja yhteisaluelain mukaisiin asioihin. Ahvenanmaan valtionviraston tekemistä päätöksistä valitetaan Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen. Hallintotuomioistuinten HALLINTOTUOMIOISTUINTEN toimitilahankkeet TOIMITILAHANKKEET Oikeusministeriössä on laadittu toimitila- ja työympäristökonsepti ohjaamaan oikeushallinnon toimitilasuunnittelua. Konsepti ei kaikilta osin täytä tuomioistuinten toiminnallisia tarpeita eikä tue asianmukaista tuomioistuinten työn organisointia. Vireillä olevissa toimitilahankkeissa on varmistettava, että suunnittelussa otetaan huomioon lainkäyttötyön erityispiirteet esimerkiksi hallinnon toimintaan verrattuna. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hankki väliaikaista toimitilaa oikeustalon ulkopuolelta. Hallinto-oikeuden vuokrasopimus oikeustalon tiloissa on päättymässä vuoden 2015 lopulla. Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitettujen toimitilojen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin. Vuonna Itä-Suomen hallinto-oikeus toimi väliaikaisissa tiloissa. Uudet toimitilat rakennetaan samaan kiinteistöön Itä-Suomen hovioikeuden kanssa. Toimitilat ovat hallinto-oikeuden käytössä kesällä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus toimi lakkautetun Oulun hallinto-oikeuden tiloissa ja samasta kiinteistöstä vuokratuissa uusissa lisätiloissa. Toimitilat remontoitiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tarpeita varten. Turun hallinto-oikeus toimi helmikuusta lähtien väistötiloissa Turun oikeustalon remontin vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden toimitilojen perussaneerauksesta on vuosina tehty alustava suunnitelma sekä rakennushistorialliset selvitykset. Kertomusvuonna hanke ei muun muassa valtiontaloudellisista syistä kuitenkaan edennyt. VERKKOVIESTINTÄUUDISTUS Hallintotuomioistuimet siirtyivät vaiheittain uuteen julkaisujärjestelmään syksyn 2013 ja kevään aikana. Verkkosivujen uudistuksen myötä parannettiin muutoksenhakijoiden tiedonsaantia ja lisättiin julkaistavien päätösten määrää. Yhteinen intranet otettiin käyttöön vuoden alusta ja se on nopeuttanut ja helpottunut sisäistä tiedottamista. 8

9 Henkilöstörakenteen HENKILÖSTÖRAKENTEEN kehityskehitys Hallintotuomioistuinten henkilöstön ikärakenteesta johtuen varsinkin tuomareiden eläkkeelle jääminen lähivuosina tulee lisääntymään. Yhteensä Suomessa on noin 900 tuomaria, joista vuoteen 2022 mennessä on arvioitu jäävän eläkkeelle noin 85 prosenttia. Vuonna hallintotuomioistuimissa työskenteli yhteensä 273 tuomaria. Hallintotuomioistuinten tuomareista 65 vuoden iän saavuttaa lähivuosina tuomaria vuosittain Korkein KORKEIN hallinto-oikeus HALLINTO-OIKEUS Markkinaoikeus MARKKINAOIKEUS Kuva vuotta täyttävien tuomarien määrät vuosittain VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus HALLINTO-OIKEUDET Hallinto-oikeudet Kuva 4. Lainkäyttöhenkilöstön keski-ikä HALLINTO-OIKEUDET Hallinto-oikeudet VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus ,5 KORKEIN Korkein HALLINTO-OIKEUS hallinto-oikeus ,2 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS HALLINTO-OIKEUDET 38,9 39,4 MARKKINAOIKEUS VAKUUTUSOIKEUS ,3 50,8 54,6 Tuomarit Esittelijät Suurin osa hallintotuomioistuinten henkilökunnasta oli naisia. Sukupuolijakauma vaihteli kuitenkin hallinto-oikeuksittain. Keskimäärin tuomareiden sukupuolijakauma oli tasaisempi kuin muun henkilökunnan osalta. Henkilökunnan sukupuolijakauman kehitys on otettu huomioon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Sukupuolijakauma Nainen 73 % Mies 27 % Kaavion otsikko Kuva 5. Hallinto-oikeuksien ja KHO:n koko henkilökunta sukupuolittain Hallintotuomioistuimet rekrytoivat uutta lainkäyttöhenkilökuntaa muista tuomioistuimista, hallintoviranomaisista, yliopistoista sekä yksityiseltä sektorilta ja asianajotoimistoista. Rekrytointipolitiikassa arvostetaan asiantuntijuutta ja monipuolista osaamista lainkäytön alalta. Hallintotuomioistuimissa myös kansliahenkilökunnalta vaaditaan erityisosaamista, sillä he hoitavat vaativiakin lainkäytön valmistelutehtäviä. Hallintotuomioistuinten tehokkaan toiminnan jatkuminen henkilöstörakenteen muuttuessa edellyttää, että asioiden vaatima erityisasiantuntemus turvataan. Henkilöstöstrategisesti keskitytään riittävän asiantuntemuksen omaavien henkilöiden rekrytointiin ja samalla varmistetaan tietotaidon siirtyminen seuraaville. Hallittu sukupolvenvaihdos edellyttää aikaisempaa pitkäjänteisempää rekrytoinnin suunnittelua. Muun ohella palkkausjärjestelmää ja mahdollisuuksia erilaisiin urapolkuihin tulee kehittää siten, että hallintotuomioistuimet ovat kilpailukykyisiä työmarkkinoilla parhaita osaajia kiinnostavana työpaikkana. Oikeustieteen maisterin tai vastaavan tutkinnon suorittaneiden tuomioistuinharjoittelu on laajentunut myös hallinto-oikeuksiin. Käräjänotaarien on mahdollista suorittaa auskultointi osaksi käräjäoikeudessa ja osaksi hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeudet sopivat auskultanttien määrästä tulosneuvotteluissa. Hallinto-oikeudessa käräjänotaarit tutustuvat toimintaan laaja-alaisesti ja ovat mukana myös koulutuksessa ja tapahtumissa heille laaditun harjoittelusuunnitelman puitteissa. Auskultointi on merkityksellinen tiedon jakamisessa hallinto-oikeuksien toiminnasta työmarkkinoilla. Vuonna käräjänotaarien tietoisuus auskultointimahdollisuudesta kasvoi. Osa auskultanteista siirtyy auskultoinnin jälkeen hallinto-oikeuksiin esittelijöiksi. Nainen Mies 9

10 TOIMINNAN KESKEISET RISKIT JA TOIMENPITEET Toiminnan keskeiset riskit ja toimenpiteet HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ LÄHIAJAN RISKEJÄ TOIMENPITEITÄ RISKIEN HALLITSEMISEKSI Taloudellisten resurssien jatkuva heikkeneminen, mikä johtaa henkilöstön vähentymiseen tehtävien määrästä riippumatta Oikeusturvasta huolehtiminen edellyttää luopumista suunnitelluista taloudellisten resurssien leikkauksista koko tuomioistuinlaitoksen ja kaikkien hallintotuomioistuinten osalta. Tarvitaan oikeaa resurssien kohdentamista ja pitkäjänteisempää tulosohjausta Henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen, osaamisen siirtäminen Suunnitelmallinen eläköitymisen hallinta, rekrytointimahdollisuuksien turvaaminen, hallintotuomioistuinten kilpailukyvyn ja kiinnostavuuden lisääminen työmarkkinoilla Asioiden epätasainen jakautuminen hallinto-oikeuksien välillä Asioiden tasainen kohdentaminen hallinto-oikeuksien välillä Työn kuormittavuus Panostaminen työhyvinvointiin ja koulutukseen riittävin resurssein Vanhentuneet ja yhteensopimattomat tietojärjestelmät ja sähköisten järjestelmien käyttöönoton hitaus Mahdollisimman nopea asianhallintajärjestelmän kokonaisuudistus (Haipa) 10

11 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA Hallintotuomioistuinten yhteisiä tietoja HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISIÄ TIETOJA Vuonna hallintotuomioistuimiin saapui yhteensä asiaa ja niissä ratkaistiin yhteensä asiaa. Määrät ovat edellisen vuoden tasolla. Asioiden ASIOIDEN käsittelyajat KÄSITTELYAJAT Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valitusasian saapumisesta päätöksen antamiseen hallintotuomioistuimessa. Käsittelyaika kuvaa odotettavissa olevaa asian ratkaisuaikaa Korkein hallinto-oikeus Vakuutusoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Kuva 6. Keskimääräiset käsittelyajat hallintotuomioistuimissa vuosina 2005 Vuonna hallinto-oikeuksien keskimääräinen asian käsittelyaika oli 8 kuukautta. Asioiden keskimääräisissä käsittelyajoissa on kuitenkin eroja hallinto-oikeuksien välillä johtuen osin rakennemuutoksesta ja käsiteltävien asioiden erilaisuudesta. Käsittelyaikojen eroon on kiinnitetty huomiota ja sitä on saatu kavennettua edellisvuoteen verrattuna. Markkina-oikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 11,2 kuukautta. Vakuutusoikeuden asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 13,1 kuukautta. Toimintamäärärahat TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT ja toimintamenot JA TOIMINTAMENOT Valtiontalouden kustannussäästöt ovat vaikuttaneet oikeusministeriön hallinnonalalla toimintamäärärahojen supistumisena. Vuonna hallintotuomioistuinten kokonaistoimintamenot pysyivät kuitenkin kutakuinkin ennallaan edellisvuoteen nähden ja olivat yhteensä noin 56,6 miljoonaa euroa. Tästä hallinto-oikeuksien toimintamenojen osuus oli noin 34,2 miljoonaa euroa (muutos edellisvuoteen nähden +1 %) ja korkeimman hallintooikeuden toimintamenojen osuus noin 10,6 miljoonaa euroa (muutos -2 %). Hallintotuomioistuinten toimintamenojen muutokseen vaikutti muun ohella markkinaoikeuden osalta kahdeksan uuden markkinaoikeustuomarin ja kahden markkinaoikeusinsinöörin viran perustaminen, kun teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden oikeuskäsittely keskitettiin markkinaoikeuteen alkaen. Henkilöstö HENKILÖSTÖ Vuonna hallintotuomioistuimissa työskenteli yhteensä 671 henkilöä, joista lainkäyttöhenkilöstöä eli tuomareita ja esittelijöitä oli 429 ja muuta henkilöstöä 242 henkilöä. Kokonaisuutena hallintotuomioistuinten henkilöstömäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Hallinto-oikeuksissa on tietoisesti siirrytty yhä tuomaripainotteisempaan lainkäytön suuntaan. Henkilöstörakenteessa esittelijävirkojen määrä on laskenut ja vastaavasti tuomarivirkojen määrä on lisääntynyt. 11

12 Korkein hallinto-oikeus KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Vuonna korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui asiaa. Saapuneiden asioiden määrä on ollut viime vuosina kasvusuunnassa. Suurin asiaryhmä oli ulkomaalaisasiat, jotka muodostivat yli neljänneksen kaikista korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävistä asioista. Seuraavaksi suurimmat asiaryhmät olivat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä verotus. Alueellisten hallinto-oikeuksien päätöksiä koskevia valituksia saapui korkeimpaan hallinto-oikeuteen 3 574, joka on 85 prosenttia kaikista korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneiden asioiden määrästä. Markkinaoikeuden päätöksiä koskevia valituksia saapui 120. Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä valitettiin 93 asiassa ja muiden viranomaisten päätöksistä 266 asiassa. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asiaa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisasioita ratkaistiin ennätyksellisen paljon, yhteensä Oikeuskäytäntöä ohjaavia vuosikirjapäätöksiä annettiin 200. Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lyheni edellisvuodesta kuukaudella 11,2 kuukauteen. Asioista 30 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa. Noin 40 prosentissa asioita käsittely kesti yli 12 kuukautta. Vuoden lopussa yli vuoden vireillä olleita asioita oli 764, mikä on 20 prosenttia kaikista vuoden vaihteessa vireillä olevista asioista. Euroopan unionin lainsäädäntö tulee usein sovellettavaksi hallintotuomioistuimissa. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt ennakkoratkaisupyyntöjä Euroopan unionin tuomioistuimelle useammin kuin muut suomalaiset tuomioistuimet. Suomesta on vuosina 1996 tehty 91 ennakkoratkaisupyyntöä, joista korkein hallinto-oikeus on tehnyt 45. Vuonna korkein hallinto-oikeus teki kolme ennakkoratkaisupyyntöä. Niissä oli kyse siitä, onko hankintalakia sovellettava Kelan ja taksialan sopimuksiin (KHO :86), onko ministeriö soveltanut oikein päästökauppalain päästödirektiiviä (KHO :163) ja siitä, mikä on mainosaikaa televisiossa (KHO :116). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi kertomusvuonna seitsemän tuomiota, jotka koskivat suomalaisessa hallintoprosessissa käsiteltyä asiaa. Neljä niistä koski ns. ne bis in idem periaatteen soveltamista veronkorotusta koskevissa asioissa. Lisäksi yksi langettava tuomio koski prosessin kestoa vakuutusoikeudessa käsitellyssä asiassa. Kahdessa tapauksessa Euroopan ihmisoikeussopimusta ei katsottu loukatun. Ne koskivat ulkomaalaisen isovanhemman käännyttämistä ja sukupuolen vaihtamisesta seurannutta avioliiton päättymistä Saapunut Ratkaistu Siirtynyt Kuva 7. Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärät vuosina 2003 LAINAJÄRJESTELYÄ EI VOITU SIIRTOHINNOITTELUOIKAISUNA LUONNEHTIA OMAN PÄÄOMAN EHTOISEKSI SIJOITUKSEKSI Konserniyhtiöiden välisellä hybridiehtoisella lainajärjestelyllä oli sekä oman että vieraan pääoman ominaisuuksia. Lainansaajayhtiö oli vähentänyt lainajärjestelylle kertyneitä korkoja elinkeinotoiminnan tulostaan. Lainajärjestelyä pidettiin verotuksessa luonteeltaan vieraana pääomana. Verotusmenettelystä annetun lain 31 :n 1 momentin sanamuodon ja sitä koskevien hallituksen esityksen perustelujen ei voitu selvästi katsoa oikeuttavan liiketoimen luonnehdintaa toiseksi liiketoimeksi siirtohinnoitteluoikaisuna. Kyseessä olevan lainajärjestelyn luonnehdinta markkinaehtoperiaatteen mukaan tosiasialliselta luonteeltaan oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi ei ollut mainitun säännöksen nojalla mahdollista. Konserniverokeskus ei esittämillään perusteilla voinut katsoa lainasta kertyneitä korkoja kokonaan vähennyskelvottomiksi. (KHO::119) 12

13 Hallinto-oikeudet HALLINTO-OIKEUDET Vuonna hallinto-oikeuksiin saapui yhteensä asiaa ja ne ratkaisivat asiaa. Vireillä olevien asioiden määrä kasvoi noin viidellä prosentilla. Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Eniten muutettiin ympäristöasioita (36 prosenttia), veroasioita (24 prosenttia) ja rakennusasioita (23 prosenttia) koskevia päätöksiä. Noin 12 prosenttia asioista raukesi tai jätettiin tutkimatta. Hallinto-oikeudet ratkaisivat 43 prosenttia asioista alle kuudessa kuukaudessa. Vuoden lopussa hallinto-oikeuksissa oli yli vuoden vireillä olleita asioita 1 723, kun vuotta aiemmin niitä oli Määrä oli 12 prosenttia (9 prosenttia vuonna 2013) kaikista vireillä olleista asioista. Hallinto-oikeudessa käsiteltävien asiaryhmien suhteelliset osuudet pysyivät kutakuinkin ennallaan. Ulkomaalaisasioiden kokonaismäärän useita vuosia jatkunut kasvu hallinto-oikeuksissa kuitenkin taittui vuonna. Ulkomaalaisasioita saapui hallinto-oikeuksiin yhteensä noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Suullinen käsittely järjestettiin hallinto-oikeuksissa 508 asiassa ja katselmus 32 asiassa. Suullisista käsittelyistä 79 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa. Vuosittain prosentissa hallinto-oikeuden päätöksistä haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt näistä hallinto-oikeuksien päätöksistä prosenttia Saapunut Ratkaistu Vireillä Kuva 8. Hallinto-oikeuksien asiamäärät vuosina 2005 Valtio-oikeus ja yleishallinto 11 % Itsehallinto 6 % Ulkomaalaisasiat 17 % Rakentaminen 6 % Ympäristö 6 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 30 % Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat 13 % Verot 11 % Muut asiat 0 % Kuva 9. Hallinto-oikeuksiin saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna 13

14 Helsinki SIVULLISEN ERITYINEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS VEROTUSMENETTELYSSÄ Verokonsultointia harjoittanut tilintarkastusyhteisö ei ollut velvollinen luovuttamaan Verohallinnolle muistiota, jonka tilintarkastusyhteisö oli laatinut asiakkaanaan olleelle osakeyhtiöstä koskien tämän liiketoiminnan arvonlisäkäsittelyä. Verotusmenettelylain 19 :n soveltamisen edellytyksenä katsottiin muun ohessa olevan, että tiedot ovat huolellisesti harkiten ja objektiivisesti arvioiden tarpeen muun verovelvollisen verotusta varten. Sivullisen velvollisuus luovuttaa hallussaan olevia tietoja ei kuitenkaan voinut perustua pelkästään veroviranomaisen omaan arvioon ja vapaaseen harkintaan tietojen tarpeellisuudesta. (Helsingin HaO /0038/6, ei lainvoimainen) Itä-Suomi RAKENNUKSEN SUOJELUARVON SELVITTÄMINEN Osa Joensuun keskustan yleiskaavaa koskevista valituksista kohdistui kaupungin keskustassa sijaitsevan Wanha Jokela nimisen rakennuksen suojeluarvoihin. Wanha Jokela on entinen hotelli ja ravintola ja se on laajalti tunnettu kulttuuriravintolana. Rakennus on huonokuntoinen eikä sitä ollut merkitty yleiskaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. Hallinto-oikeus katsoi, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo voi perustua sekä rakennustaiteellisiin arvoihin että myös rakennuksen historiaan. Rakennus ei ole korjauskelvoton eikä se ole huonon kuntonsa vuoksi menettänyt suojeluarvoaan. Kaupunginvaltuuston päätös ei Wanha Jokelan rakennuksen suojelukysymyksen osalta perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen Wanha Jokelan osalta. (Kuopion HaO nro 14/0019/3) Turku KELPOISUUS RUOTSINKIELISEN VÄESTÖNOSAN EDUSTAMISEEN Henkilöiden, joiden äidinkielenä on suomi ja jotka asuvat selvästi suomenkielisellä alueella, ei voitu katsoa täyttävän ruotsinkielistä väestönosaa aluepelastuslautakunnassa edustavien henkilöiden edellytyksiä, vaikka heidän oli osoitettu osaavan ruotsin kieltä. Valittavilla henkilöillä tuli olla olennainen ja henkilökohtainen liittymä ruotsin kieleen ja siihen väestönosaan, joka käyttää ruotsia äidinkielenään tai tärkeimpänä kielenään. Hämeenlinna KUNTIEN ITSEHALLINTO JA JÄTEHUOLTOLAIN SOVELTAMINEN Hämeenlinnan jätelautakunta määräsi yhdyskuntajätteen kuljetuksen päättymään Hausjärven Mommilassa, Hämeenlinnassa ja Hattulassa sekä Janakkalassa ja Lopella. Päättymisen jälkeen jätteenkuljetus järjestettäisiin jätelain mukaisena kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätelautakunnan päätöksen valmistelu ei täyttänyt hallintolain ja jätelain asian selvittämiselle asettamia vaatimuksia kun päätös oli tehty lähinnä yhtenä kokonaisuutena. Asiaa valmisteltaessa olisi tullut tarkastella jätelain edellytysten täyttymistä kuntakohtaisesti. (Hämeenlinnan HaO nro 14/0662/2, ei lainvoimainen) Pohjois-Suomi TAHDOSTA RIIPPUMATON PSYKIATRINEN HOITO Pelkästään se seikka, että syöpädiagnoosin hiljattain saanut henkilö kieltäytyi syöpähoidoista, ei osoittanut hänen olevan tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa vaikka hänellä lisäksi oli myös psykiatrinen sairaus. Hoitoonmääräämispäätös kumottiin, koska hoitoon ottamatta jättämisen ei voitu todeta pahentavan valittajan mielisairautta eikä syöpähoidoista kieltäytyminen välittömästi merkinnyt vakavaa terveyden vaarantumista. (Pohjois-Suomen HaO nro 14/5371/2) Vaasa JÄTTEIDEN KÄSITTELY Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa-asiassa. Valittajina oli yksityishenkilöitä sekä asukasyhdistyksiä ja luvan saaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä. Keskeisimmät valitusteemat olivat haju-, pöly- ja meluhaitat, tarkkailu, häiriötilanteista ilmoittaminen, alueen eri toimintoja koskevien ympäristölupien yhteiskäsittelyn tarpeellisuus, päästöt maaperään sekä pohja- ja pintavesiin, alueen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia koskevien arviointien tekeminen. (Vaasan HaO nro 14/0623/3, ei lainvoimainen) (Turun HaO nro 14/0387/1) 14

15 Vakuutusoikeus VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus on pääsääntöisesti ylin muutoksenhakuelin toimeentuloturva-asioissa. Vakuutusoikeuden päätöksestä on mahdollista tehdä vain ylimääräinen muutoksenhaku menettelyvirheperusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eräissä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta koskevissa asioissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Vakuutusoikeus käsittelee pääasiassa viidestä muutoksenhakulautakunnasta saapuneita valituksia. Muutoksenhakulautakunnat ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta ,8 50, VAKUUTUSOIKEUS 16 38,9 38, ,3 MARKKINAOIKEUS 47, MARKKINAOIKEUS Tuomarit 54,6 6 HALLINTO-OIKEUDET 39,4 54,6 Esi elijät 4000 HALLINTO-OIKEUDET 39,4 2 57,5 KORKEIN 2000 HALLINTO-OIKEUS 0 51, ,5 KORKEIN 0 HALLINTO-OIKEUS , KORKEIN HALLINTO-OIKEUS HALLINTO-OIKEUDET MARKKINAOIKEUS Saapunut Tuomarit 03 Ratkaistu 04 VAKUUTUSOIKEUS Esi elijät 05 06Siirtynyt 07 0 Kuva 11. Vakuutusoikeuden asiamäärät vuosina Työeläkeasiat 20 % Tapaturma-asiat 13 % Kansaneläkeasiat 12 % Työttömyysturva-asiat 10 % Sairausvakuutuslain mukaiset asiat 9 % Asumistukiasiat 8 % Muut eläkeasiat 8 % Kuntoutusasiat 5 % Opintotukiasiat 4 % Vammais- ja hoitotukiasiat 4 % Kuva 10. Vakuutusoikeuteen saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna Rikosvahinkoasiat 2 % Sotilasvamma-asiat 1 % Elatustukiasiat 1 % Lapsilisäasiat 1 % Muut asiat 2 % Vuonna saapui vakuutusoikeuteen asiaa ja se ratkaisi asiaa. Vakuutusoikeus paransi vuonna tulostaan edellisestä vuodesta ratkaisten 760 asiaa enemmän kuin vuonna Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 13,1 kuukautta. Eduskunnan hyväksymän vakuutusoikeuslain muutoksen voidaan arvioida vaikuttavan positiivisesti vakuutusoikeuden toimintaan. LÄÄKKEEN ERITYISKORVAAMISEN EDELLYTYKSET Henkilön hakemus sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan määrättyjen lääkkeiden erityiskorvauksesta oli hylätty, koska hänen henkilötunnuksensa ei ollut vielä tuolloin muuttunut. Kelan päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tuli lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää, oli annettu sairausvakuutuslain 5 luvun 5 :n 3 momentissa annetun valtuutuksen perusteella. Vakuutusoikeus katsoi valtuutuksen tarkoittavan lääketieteellistä arviointia sairauden vaikeusasteesta ja kestosta, joten Kela oli ylittänyt laissa sille siirretyn toimivallan siltä osin kuin se oli määrännyt sukurauhasten vaikeaan vajaatoimintaan käytettävien lääkkeiden erityiskorvaamisen edellytyksiksi sukupuolen muuttumisen vahvistamisen ja henkilötunnuksen muuttumisen. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kelalle uudelleen käsiteltäväksi. (Vakuutusoikeus 9.9. nro 3394:2012) 15

16 Markkinaoikeus MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus käsitteli vuonna ensimmäisen kokonaisen vuoden markkinaoikeuden käsiteltäviksi siirrettyjä patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeusasioita sekä eräitä muitakin IPR-asioita. Lisäksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi siirtyi 1.1. patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) valituslautakunnan lakkauttamisen yhteydessä yhteensä 173 niin sanottua vanhaa PRH-valitusta, joista suurin osa oli tullut vireille valituslautakunnassa jo vuosina 2011 ja Näiden syiden vuoksi vuoden tilastotiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa. Markkinaoikeus ratkaisi vuonna yhteensä 942 asiaa ja asioita saapui Vireillä vuoden lopulla oli 464 asiaa, mikä vastaa noin puolen vuoden aikana tehtävää työmäärää. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta. Julkisia hankintoja koskevat valitukset olivat edelleen suurin asiaryhmä, noin 60 prosenttia kaikista asioista. Hankintavalituksia saapui 591, eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Markkinaoikeus kykeni kuitenkin tehostamaan ratkaisutoimintaansa hankinta-asioissa 23 prosentilla. Hankinta-asioita ratkaistiin 611 kappaletta eli enemmän kuin niitä saapui. Valitukset PRH:n tavaramerkkirekisteröinneistä oli toiseksi suurin asiaryhmä, noin 22 prosenttia kaikista asioista. Tavaramerkkivalituksia saapui 219 kappaletta ja valituksia ratkaistiin 187 kappaletta. Lukuihin sisältyvät myös PRH:sta vuoden alussa siirtyneet valitukset. Markkinaoikeus ratkaisi niistä vuoden aikana suurimman osan. Hankintavalitusten määrä on viime vuodet kasvanut vuosittain yli kymmenellä prosentilla Saapunut Ratkaistu Vireillä vuoden lopussa Kuva 12. Markkinaoikeuden asiamäärät vuosina 2005 MÄÄRÄÄVÄN MARKKINA-ASEMAN VÄÄRINKÄYTTÖ Markkinaoikeus katsoi, että Valio Oy oli ollut määräävässä markkina-asemassa perusmaitojen tukkumyynnissä ja valmistuksessa Suomessa ja että yhtiö oli käyttänyt väärin tätä määräävää asemaansa hinnoittelemalla perusmaitonsa siten, että niiden hinnat olivat alittaneet niiden keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Markkinaoikeus katsoi myös, että yhtiön menettelyn tarkoituksena oli ollut kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Yhtiö velvoitettiin maksamaan seuraamusmaksuna valtiolle 70 miljoonaa euroa. (Markkinaoikeus nrot 467/14 ja 468/14, ei lainvoimainen) 16

17 Ahvenanmaan hallintotuomioistuin AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN Vuosi oli juhlavuosi Ahvenanmaan hallintotuomioistuimelle, joka perustettiin vuonna Ahvenanmaan hallintotuomioistuin toimii yleisenä alueellisena hallintotuomioistuimena Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa oli vuonna vireillä aikaisempaa enemmän asioita, niiden joukossa useita laajoja ympäristö- ja kaavoitusasioita. Tuomioistuin palkkasi ylimääräisen hallintotuomarin vuoden toiseksi puoliskoksi. Vuoden alussa oli vireillä 89 asiaa. Vuoden aikana saapui 95 uutta asiaa ja 123 asiaa ratkaistiin. Selvästi suurin ryhmä olivat sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat. Ulkomaalaisasioita tuli aikaisemmista vuosista poiketen vireille vain pieni määrä. Vuoden aikana ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 9,0 kuukautta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioiden käsittelyaika pysyi keskimäärin 3,5 kuukaudessa. Myös Ahvenanmaan hallintotuomioistuin alkoi keväällä julkaista päätösselosteita Finlex-tietokannassa. Valtio-oikeus ja yleishallinto 9 % Itsehallinto 13 % Ulkomaalaisasiat 2 % Rakentaminen 14 % Ympäristö 13 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 29 % Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne ja viestintä 5 % Verot 12 % Muut asiat 3 % Kuva 13. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen saapuneet asiat ja niiden osuudet vuonna MOOTTORIURHEILUPUISTON YMPÄRISTÖLUPA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ahvenanmaan hallintotuomioistuin ratkaisi valitukset ympäristöluvasta, jonka maakunnan ympäristölupaviranomainen oli myöntänyt suurelle uudelle moottoriurheilupuistolle Eckerön kunnassa. Hallintotuomioistuin katsoi, että toiminnan vaikutukset oli arvioitu puutteellisesti melun osalta, ja asia palautettiin lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. (Ahvenanmaan hallintotuomioistuin nro 122/, ei lainvoimainen) 17

18 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Hallintolainkäytön HALLINTOLAINKÄYTÖN yleiset YLEISET kehittämislinjat KEHITTÄMISLINJAT Hallintolainkäytön yleisinä kehittämislinjoina on jo pidempään ollut valituslupajärjestelmän laajentaminen, ensiasteisen muutoksenhaun ohjaaminen hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeuksien kehittäminen tasavahvoiksi yleisiksi alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi ja hallintoprosessilain uudistaminen. Kun valituslupajärjestelmää laajennetaan valitettaessa hallinto-oikeudesta tai markkinaoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voi korkein hallinto-oikeus aiempaa paremmin keskittyä oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavien ratkaisuiden antamiseen. Samoin oikeusturva paranee, kun viranomaisen päätöksestä tai oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta voi valittaa ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen eikä muutoksenhaku ohjaudu suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksissa on myös pidetty tärkeänä, että niitä kehitetään yhtäläisin perustein yleisiksi alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi. Esimerkiksi turvapaikka-asioiden keskittäminen vain Helsingin hallinto-oikeuteen on omiaan ruuhkauttamaan yhden tuomioistuimen toimintaa. Käsiteltävät asiaryhmät tulisikin lähtökohtaisesti jakaa yhtä useampaan tuomioistuimeen. Nykyinen hallintoprosessilaki (hallintolainkäyttölaki) ei enää vastaa hallinto-oikeuksien tarpeisiin. Sen kokonaisuudistus aloitettiin vuonna 2007, mutta uudistus ei kaikilta osin ole edennyt. Esimerkiksi eduskunnan lakivaliokunta on vastikään edellyttänyt hallintolainkäyttölain kokonaisuudistuksen toteuttamista. Oikaisumenettelyn OIKAISUMENETTELYN ja valituslupajärjestelmän laajentaminen JA VALITUSLUPAJÄRJESTELMÄN LAAJENTAMINEN Eduskunta on hyväksynyt hallituksen eduskunnalle antaman esityksen (HE 230/ vp) eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta. Hallintoasioiden muutoksenhakusäännöksiä tarkistetaan niin, että oikaisuvaatimus on nykyistä laajemmin käytössä muutoksenhaun ensi vaiheena, jolloin hallintotuomioistuimeen saa valittaa vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää hallintotuomioistuimiin tulevien asioiden määrää. Lisäksi valituslupasääntelyä laajennetaan joihinkin uusiin asiaryhmiin muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslupajärjestelmä laajentuu joihinkin sellaisiin asiaryhmiin, joissa riittävä oikeusturva saavutetaan jo muutoksenhaun aiemmissa vaiheissa. Valituslupamenettely ei koske asioita, joihin liittyy vaativia oikeuskysymyksiä tai jotka ovat yhteiskunnan tai asianosaisten kannalta erityisen merkittäviä tai laaja-alaisia. Tyypillisiä ovat esimerkiksi elinkeinolupien peruuttamiset sekä hallinnolliset seuraamukset ja pakkokeinojen täytäntöönpanoasiat. Edelleenkään valituslupaa ei vaadita lasten tahdonvastaisissa huostaanotoissa. Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2013 tehnyt aloitteen valtioneuvostolle valitusluvan laajentamiseksi mainittuihin asioihin. Jo lainvoiman saaneiden päätösten purkua koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että samasta asiasta saa hakea purkua vain kerran, ellei asiaa ole välttämätöntä tutkia uudelleen. Nyt hyväksytty lainmuutos valituslupajärjestelmän laajentamiseksi on riittämätön, eikä tule merkittävästä vähentämään käsiteltäväksi tulevien valitusten määrää korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Myös perustuslakivaliokunta (PeVL 55/ vp) on pitänyt tärkeänä, että valituslupajärjestelmää laajennetaan muun ohella lastensuojeluasioihin, jotta ylimmälle tuomioistuimelle tulee paremmat mahdollisuudet keskittyä oikeusturvan kannalta tärkeisiin asioihin ja samalla ohjata ratkaisuillaan hallinto-oikeuksien lainkäyttöä ja hallinnon toimintaa. Samalla asioiden käsittelyaikojen ennakoidaan lyhenevän. Oikeudenkäynnin OIKEUDENKÄYNNIN viivästymisen VIIVÄSTYMISEN hyvittäminen HYVITTÄMINEN Oikeudenkäynnin viivästymisten hyvittäminen tuli mahdolliseksi hallintotuomioistuimissa jälkeen vireille tulleiden asioiden osalta. Hyvitysmenettely ja hyvityksen määrä on hallintotuomioistuimissa sama kuin yleisissä tuomioistuimissa. Vakuutusoikeudessa, hallinto-oikeuksissa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa otettiin käyttöön vireillä olevien asioiden sähköinen seurantajärjestelmä, jolla asioiden viivästymistä pyritään entistä paremmin välttämään. Vuonna hallintotuomioistuimet eivät antaneet oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevia päätöksiä. 18

19 Tietotekniikan TIETOTEKNIIKAN kehittäminen KEHITTÄMINEN Oikeusministeriön hallinnonalan tietohallintomenojen osuus ministeriön kaikista toimintamenoista on ollut jatkuvasti pienempi kuin muissa ministeriöissä keskimäärin. Lisäksi valtiovarainministeriön asettamat julkisen hallinnon ict-toiminnan säästötavoitteet ovat merkinneet hallinnonalan tietotekniikkamenojen huomattavaa leikkaamista viime vuosina. Nämä ovat keskeinen syy siihen, että oikeushallinnon erityisesti tuomioistuimien tietojärjestelmät ovat kauttaaltaan vanhentuneita eivätkä enää vastaa ominaisuuksiltaan digitalisoituvan toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Erityisen selvästi tämä näkyy hallintotuomioistuimissa, joihin asiat saapuvat laajalti eri valtion- ja kuntien viranomaisista. Asioiden käsittely viranomaisessa saattaa olla jo täysin sähköistä, mutta sähköistä aineistoa ja prosessia ei enää voida riittävästi hyödyntää tuomioistuimessa. Oikeusministeriön hallintotuomioistuinten tietohallinnolle suunnatut määräraha- ja henkilöstöresurssit ovat viime vuosina riittäneet lähinnä pakollisten tietotekniikan järjestelmien vakio- ja ylläpitopalveluiden hankintaan. Ilman kehittämishankkeille saatavaa erillisrahoitusta ei hallintotuomioistuimilla ole käytännössä lähivuosina lainkaan mahdollisuuksia tietotekniikkansa ja tietojärjestelmiensä uudistamiseen. Oikeusministeriö asetti 1.7. asiakirjahallinnan, raportoinnin ja sähköisen esiselvitysvaiheen hankkeen (HAIPA). Hankkeen vuoden kestävä esiselvitysvaihe alkoi elokuussa. Esiselvitysvaiheessa tehdään kirjallinen selvitys ja suunnitelma hallinto- ja erityistuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan, sähköisen asioinnin ja raportoinnin kehittämiseksi. Oikeusministeriö asetti myös esiselvityshankkeen hakemusasioita koskevien verovalitusasioiden sähköisen asiakirjaliikenteen pilotoinnista Verohallinnon ja hallintotuomioistuinten välillä. Hallintotuomioistuinten tietotekniikan kehittämiseen käytettävissä olevien resurssien niukkuudesta huolimatta kertomusvuonna jatkettiin tuomioistuinten nykyisten asianhallintajärjestelmien pienimuotoista kehittämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sähköinen siirto Verohallintoon otettiin käyttöön maaliskuussa. Keväällä toteutettiin myös ulkomaalaisasioissa tehtyjen KHO:n ja hallinto-oikeuksien päätösten ja liiteaineiston automaattinen lähetys maahanmuuttohallinnon UMA-järjestelmään osana tämän poikkihallinnollisen järjestelmän jatkokehitystä. UMA-järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminnallisesti vastannut niitä odotuksia, joita järjestelmän käyttöönotolle hallintotuomioistuimissa asetettiin. Hallinto-oikeudet ovat myös itsenäisesti kehittäneet työmenetelmiä. Useassa hallinto-oikeudessa ja vakuutusoikeudessa otettiin käyttöön sähköinen päätösluonnosten käsittelymenettely (Säpäkkä), jossa päätösesitykset laaditaan sekä korjaukset niihin tehdään asianhallintajärjestelmässä sähköisesti. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käytettiin sähköistä taltioluonnosten versiointia. Päätösasiakirjojen sähköistä siirtoa KHO:n, hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden asianhallintajärjestelmien välillä valmisteltiin ja oikeusministeriö asetti hankkeelle työryhmän joulukuussa. Hallintotuomioistuimet olivat mukana OM:n asettamassa tuomioistuinten hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmän kehittämishankkeessa. Joustavat JOUSTAVAT ratkaisukokoonpanot RATKAISUKOKOONPANOT ja työskentelymallit JA TYÖSKENTELYMALLIT Asioiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi hallintotuomioistuimissa käytettiin kevennettyjä ratkaisukokoonpanoja. Pääsääntöisesti asiat ratkaistaan hallintotuomioistuimissa kolmen tuomarin muodostamassa ratkaisukokoonpanossa. Vuonna ratkaistiin kevennetyissä kokoonpanoissa kuitenkin jo noin puolet asioista. Yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin noin 18 prosenttia ja kahden tuomarin kokoonpanossa noin 32 prosenttia asioista. Hallintotuomioistuinten henkilöstörakennetta on kehitetty tuomaripainotteisemmaksi. Tämän johdosta käsittelykokoonpanon jäsenen toimiminen asian esittelijänä on merkittävästi lisääntynyt hallinto-oikeuksissa ja osaltaan tehostanut toimintaa. Työmenetelmiä monipuolistettiin ja erityisesti kiinnitettiin huomiota samoja oikeuskysymyksiä koskevien asioiden keskittämiseen ratkaistavaksi mahdollisimman samaan aikaan. Muun ohella korkeimmassa hallinto-oikeudessa käytettiin jaosto- ja henkilöstörajat ylittävää projektityöskentelymallia, jossa jokaisesta jaostosta koottiin ulkomaalaisasioihin aikaisemmin perehtyneiden esittelijöiden joukko. 19

20 Koulutus KOULUTUS Hallintotuomioistuinten koulutus suunniteltiin yhteistyössä hallintotuomioistuinten, hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmän, hallintotuomioistuinten tuomareiden täydennyskoulutuksen ohjausryhmän ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston koulutusyksikön kanssa. Hallintotuomioistuimet tukivat henkilöstön omaehtoisia opintoja sekä yliopistollisia jatko-opintoja myöntämällä työaikajoustoja ja -järjestelyitä sekä tukemalla opintoja muun muassa maksamalla osallistumismaksuja ja matkakustannuksia. Hallintotuomioistuimet osallistuivat vuonna EJTN:n (The European Judicial Training Network) tuomarivaihtoon sekä nuorten tuomareiden AIAKOS-vaihto-ohjelmaan. Hallinto-oikeuksissa oli tuomarivaihdossa kaikkiaan viisi nuorta tai kokeneempaa tuomaria eri EU-maista. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta osallistui kaksi tuomaria Euroopan unionin jäsenvaltioiden ylinten hallintotuomioistuinten yhdistyksen (ACA) ja yksi tuomari kansainvälisen ylinten hallintotuomioistuinten yhdistyksen (AIHJA) tuomarivaihto-ohjelmiin. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ACA:n tuomarivaihdossa yksi tuomari. Vaihto-ohjelmien tarkoituksena on perehdyttää tuomareita eri maiden oikeusjärjestelmiin sekä kasvattaa ymmärtämystä erilaisista oikeuskulttuureista. Oikeusministeriön koulutusyksikön järjestämän prosessikoulutuksen rakenne ja sisältö uusittiin. Johtamiskoulutukset järjestettiin hallintotuomioistuinten ylimmälle johdolle ja uusille jaostojen puheenjohtajille. Johtamisen erikoisammattitutkinnon (OikeusJET) järjestämistä jatkettiin. Koulutusyksikkö järjesti substanssikoulutuksia veroasioista ja sosiaaliasioista. Keskeisinä teemoina substanssikoulutuksissa olivat viimeisimmät oikeuskäytännöt sekä EU-oikeudelliset näkökulmat. Oikeustradenomikoulutushanke jatkui yhtenä kansliahenkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittämis- ja täydennyskoulutusmuotona. Koulutusyksikön tarjoaman koulutuksen lisäksi koulutuksessa käytettiin yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten tarjoamia koulutuskokonaisuuksia. Lisäksi tuomioistuimet järjestivät koulutustilaisuuksia. Korkein hallinto-oikeus on vuosittain järjestänyt hallintotuomioistuinpäivän, johon voivat osallistua kaikkien hallintotuomioistuinten henkilökunnat. Hallintotuomioistuinten vuosittain järjestämät ylituomareiden sekä kanslia- ja hallintopäälliköiden neuvottelupäivät pidettiin Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen 20-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä. Kanslia- ja hallintopäälliköiden neuvottelupäivistä vastasi korkein hallinto-oikeus. Hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmä järjesti keväällä kaksi koulutustilaisuutta, joista toinen oli suunnattu hallintotuomioistuinten asiantuntijajäsenille ja toisessa käsiteltiin virkamiesoikeudellisia kysymyksiä. Syksyn koulutustilaisuudessa aiheena oli hallintolainkäyttöä koskevat yleiset kysymykset. Koulutustilaisuuksiin oli mahdollista osallistua myös videoyhteyksin hallintotuomioistuimista. Itä-Suomen yliopiston tuottamaan laajaan Prosessinjohto hallintolainkäytössä IV -koulutusohjelmaan osallistui 31 opiskelijaa eri hallintotuomioistuimista. 20

21 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Oikeusturvan painopiste on siirtymässä hallintotuomioistuimiin, kun toisaalta hallinnollinen sääntely lisääntyy ja toisaalta normien väljentyminen lisää lainsäädännön tulkinnanvaraisuutta. Julkisuudessa viime aikoina esitetyt näkökannat antavat myös viitteitä siitä, että hallinto-oikeuksien toimivalta on tulevaisuudessa enemminkin laajentumassa kuin supistumassa. Esimerkiksi oikeuskansleri on vastikään ehdottanut valitusoikeuden ulottamista valtion virkanimityksiä koskeviin päätöksiin. Oikeuskanslerin mukaan valitusoikeus olisi perusteltua hakijoiden oikeusturvan kannalta, minkä lisäksi se vahvistaisi yleistä luottamusta virkanimitysten asianmukaisuuteen. Toisaalta muutoksenhakutuomioistuimina toimivien alueellisten hallinto-oikeuksien ja markkinaoikeuden vastuu oikeusturvasta kasvaa, kun korkeimman hallinto-oikeuden rooli muuttuu vähitellen lähemmäs ennakkopäätöstuomioistuinta. Valituslupajärjestelmän laajentaminen korostaa alueellisten hallinto-oikeuksien ja markkinaoikeuden merkitystä oikeusturvan takaajina. Erilliset hallintotuomioistuimet ovat jatkossakin välttämättömiä hallinnollisen oikeusturvan kannalta. 21

22 TOIMINNAN ULKOINEN OHJAUS JA SISÄINEN VALVONTA TOIMINNAN ULKOINEN OHJAUS JA SISÄINEN VALVONTA Ulkoinen ohjaus ULKOINEN OHJAUS Tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta seurataan oikeusministeriön kanssa vuosittain tulosneuvotteluissa ja talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä käytävissä neuvotteluissa. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on perustuslain mukainen velvollisuus valvoa hallintotuomioistuinten toimintaa. Valvonta tarkoittaa lainkäytön yhtenäisyyden, päätösten laadun ja käsittelyaikojen sekä tuomioistuinten voimavarojen riittävyyden seurantaa. Se ei merkitse puuttumista yksittäisten asioiden lainkäyttökäsittelyyn alemmissa hallintotuomioistuimissa. Osa valvontaa on neuvottelupäivien ja koulutuksen järjestäminen sekä yhteisen toimintakertomuksen laatiminen. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Sisäinen valvonta SISÄINEN VALVONTA Toimintaa johtaa ja tuloksellisuudesta vastaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallinto-oikeuksissa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa kunkin viraston ylituomari. Sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Virastojen päälliköt johtavat sisäistä valvontaa virastoissaan ja ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä (Laki valtion talousarviosta 24 b 2 mom.). Hallintotuomioistuimissa toteutettiin talousarvioasetuksen 69 :ssä edellytetyt menettelyt. Vuosittain kukin hallintotuomioistuin arvioi tuomioistuimensa tilaa, toimintaan liittyviä riskejä ja toiminnan kehittämistä. Raportointia kehitettiin monipuoliseksi johtamisen apuvälineeksi. Raportointia ja seurantajärjestelmiä hyödynnettiin toiminnan johtamisessa. Tämä toimintakertomus valmisteltiin hallintotuomioistuinten hallinto- ja kansliapäällikköjen kokouksessa ja hyväksyttiin ylituomareiden kokouksessa Yhteisen toimintakertomuksen lisäksi hallintotuomioistuimet julkaisevat omat toimintakertomuksensa. Toimintakertomukset löytyvät kunkin tuomioistuimen verkkosivuilta. 22

23 TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Toiminnan tunnuslukuja Liite 1. Hallintotuomioistuinten toiminnan tunnuslukuja Liite 2. Hallintotuomioistuinten henkilöstö Liite 3. Hallintotuomioistuinten tuloksellisuus Liite 4. Hallinto-oikeuksien tuottavuuden tunnuslukuja Liite 5. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2006 Liite 6. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit Liite 7. Hallintotuomioistuinten yhteystiedot LIITE 1. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Taulukko 1. Hallintotuomioistuinten toiminnan tunnuslukuja KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Tavoite 1 Tilanne vuoden lopussa. Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä Yli 12 kk vireillä olleita Keskimääräinen käsittelyaika 12,2 12,8 12, ,2 HALLINTO-OIKEUDET Tavoite Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä Yli 12 kk vireillä olleita Keskimääräinen käsittelyaika 7,8 7,7 7,9 8,3 8 VAKUUTUSOIKEUS Tavoite MARKKINAOIKEUS Tavoite Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä Yli 12 kk vireillä olleita Keskimääräinen käsittelyaika 11,5 12,2 12,6 11,5 13,1 Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä Yli 12 kk vireillä olleita Keskimääräinen käsittelyaika 8,3 7,3 6,4 10 5,8 LIITE 2. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN HENKILÖSTÖ Taulukko 2. Henkilökunnan määrä ja rakenne hallintotuomioistuimissa toteutunut HALLINTOTUOMIOISTUIMET Korkein hallinto-oikeus 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 toteutunut 2011 toteutunut 2012 toteutunut 2013 toteutunut toteutunut Muutos tot Muutos, * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Hallinto-oikeudet * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Vakuutusoikeus * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Markkinaoikeus * tuomarit * valmistelijat * muu henkilöstö Yhteensä HALLINTOTUOMIOISTUIMET YHTEENSÄ * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Oikeusministeriön raportti

24 LIITE 3. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TULOKSELLISUUS 3 Taulukko 3. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut KORKEIN HALLINTO-OIKEUS TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % 10 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot (1000 euroa) % -3 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv) % 10 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) % -12 % KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 12,8 12,2 11,0 12,0 11,3-0,9-0,7 Taulukko 5. Vakuutusoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut VAKUUTUSOIKEUS TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -3 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot (1000 euroa) % -1 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) ,6 0 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv) % -3 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) % 3 % KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 12,2 12,6 11,0 11,5 13,1 0,5 1,6 Taulukko 4. Hallinto-oikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut 4 * suluissa painokertoimilla lasketut luvut HALLINTO-OIKEUDET TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -5 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot (1000 euroa) % 0 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv)* (74) Taloudellisuus (euroa/ratk.asia)* (1 062) 47 (74) (1 094) 0 % -3 % (-1 %) 3 % 6 % (3 %) KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 7,7 7,9 7,5 8,3 8,0 0,1-0,3 Taulukko 6. Markkinaoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut MARKKINAOIKEUS TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. vuoteen Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % 59 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot (1000 euroa) % -1 % Tuomioistuintulot (1000 euroa) % Henkilöstömäärä (htv) ,2 1 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tuottavuus (ratk./htv) % 57 % Taloudellisuus (euroa/ratk.asia) % -38 % KESKIM. KÄSITTELYAIKA (kk) 7,3 6,4 7,0 10,0 5,8-0,6-4,2 3 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön toimintakertomus vuodelta, Luvuissa ei ole mukana keskitetysti maksettuja talous- ja henkilöstöhallintopalveluja eikä ICT-menoja toteutetun hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksen vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tilastot taloudellisuuden ja tuottavuuden osalta eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin tai muihin hallinto-oikeuksiin. Rakenneuudistuksesta on aiheutunut päällekkäisiä kustannuksia muun ohella toimitilojen vuokrien osalta. 4 Vuoden osalta on esitetty suluissa myös uusi, asioiden vaatimaa työmäärää kuvaavilla painokertoimilla laskettu luku. Se ei ole vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin nähden

25 LIITE 4. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA 56 Taulukko 7. Helsingin hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 8. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 9. Itä-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Arvio/tavoite Arvio/tavoite Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % -11 % Ratkaistut asiat % -10 % Vireillä olevat asiat % 1 % Työmäärä % Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % 11 % Ratkaistut asiat % 15 % Vireillä olevat asiat % 3 % Työmäärä Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % -2 % Ratkaistut asiat % -2 % Vireillä olevat asiat % 0 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset 3 3 Henkilöstömäärä (htv) 146,5 145,7 154,0 147,6-6,4 2,0 Toimintamenomääräraha (euroa) % 2 % Keskim.käsittelyaika (kk) 8,4 8,9 8,5 8,5-0,4 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* (965) (1 028) 6 % (6 %) 4 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* (77) 53 (77) 0 % (0 %) -3 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset % Henkilöstömäärä (htv) 49,5 51,2 58,7 61,2 2,5 10,1 Toimintamenomääräraha (euroa) % 17 % Keskim.käsittelyaika (kk) 7,9 8,2 8,4 8,2-0,2 0,0 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* (1 151) (981) -2 % (-15 %) 2 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* (71) 50 (80) -2 % (12 %) -4 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset % Henkilöstömäärä (htv) 74,6 70,7 60,0 53,1-6,9-17,7 Toimintamenomääräraha (euroa) % -19 % Keskim.käsittelyaika (kk) 5,7 5,8 9,2 6,5-2,7 0,7 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* (954) (1 040) 18 % (9 %) -10 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* (83) 59 (82) -9 % (-2 %) 20 % Taulukko 10. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 11. Turun hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut TURUN HALLINTO-OIKEUS Taulukko 12. Vaasan hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut * suluissa painokertoimilla lasketut luvut VAASAN HALLINTO-OIKEUS toteutetun hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksen vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tilastot taloudellisuuden ja tuottavuuden osalta eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin tai muihin hallinto-oikeuksiin nähden. Rakenneuudistuksesta on aiheutunut päällekkäisiä kustannuksia muun ohella toimitilojen vuokrien osalta. 6 Vuoden osalta on esitetty suluissa myös uusi, asioiden vaatimaa työmäärää kuvaavilla painokertoimilla laskettu luku. Se ei ole vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin nähden Arvio/tavoite Arvio/tavoite Arvio/tavoite Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % -9 % Ratkaistut asiat % -2 % Vireillä olevat asiat % 6 % Työmäärä % Suulliset käsittelyt % Katselmukset Tarkastukset (VL ja YSL) Vert.tav. Vert.tav. Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % -6 % Ratkaistut asiat % -10 % Vireillä olevat asiat % 1 % Työmäärä % Vert.edell. vuoteen Saapuneet asiat % 14 % Ratkaistut asiat % -5 % Vireillä olevat asiat % 34 % Työmäärä % Suulliset käsittelyt % Katselmukset % Henkilöstömäärä (htv) 43,4 43,9 42,0 42,7 0,7-1,3 Toimintamenomääräraha (euroa) % 5 % Keskim.käsittelyaika (kk) 8,4 8,8 10,0 9,2-0,8 0,4 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* (1 335) (1 221) -8 % (-9 %) 11 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* (63) 41 (68) 9 % (9 %) -2 % Suulliset käsittelyt % Katselmukset % Henkilöstömäärä (htv) 49,2 48,4 47,0 47,6 0,6-0,9 Toimintamenomääräraha (euroa) % 1 % Keskim.käsittelyaika (kk) 6,3 5,8 6,5 5,9-0,6 0,1 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* (1 046) (1 230) 10 % (18 %) 12 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* (80) 41 (68) -10 % (-15 %) -9 % Henkilöstömäärä (htv) 74,7 72,0 72,5 72,1-0,4 0,0 Toimintamenomääräraha (euroa) % 2 % Keskim.käsittelyaika (kk) 8,8 8,6 8,5 9,3 0,8 0,7 TALOUDELLISUUS ( /ratk. as.)* (1 203) (1 250) 9 % (4 %) 17 % TUOTTAVUUS (ratk. as./htv)* (67) 27 (64) -5 % (-4 %) -2 % 25 25

26 LIITE 5. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAMENOT 2006 Taulukko 13. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2006 Hallintotuomioistuimet yhteensä 2006 Muutos Muutos Toteutuneet toimintamenot (1000 euroa) 2008 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Palkat % % % % % % % % % 83 % Toimitilavuokrat % % % % % % % % % 11 % Muut menot % % % % % % % % % 6 % Yhteensä % % % % % % % % % 100 % %-osuus Korkein hallinto-oikeus Palkat % % % % % % % % % 79 % Toimitilavuokrat % % % % % % % % % 12 % Muut menot % % % % % % % % % 9 % Yhteensä % % % % % % % % % 100 % Hallinto-oikeudet Palkat % % % % % % % % % 84 % Toimitilavuokrat % % % % % % % % % 10 % Muut menot % % % % % % % % % 6 % Yhteensä % % % % % % % % % 100 % Vakuutusoikeus Palkat % % % % % % % % % 85 % Toimitilavuokrat % % % % % % % % % 10 % Muut menot % % % % % % % % % 5 % Yhteensä % % % % % % % % % 100 % Markkinaoikeus Palkat % % % % % % % % % 81 % Toimitilavuokrat % % % % % % % % % 13 % Muut menot % % % % % % % % % 6 % Yhteensä % % % % % % % % % 100 % 26 26

27 LIITE 6. HALLINTO-OIKEUKSIEN TUOMIOPIIRIT 1.4. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit 1.4. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Tuomiopiirien asukasluvut Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Yhteensä Vaasan hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Helsingin hallinto-oikeus Affecto Finland Oy, Lupa N

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 200 asiaa vuonna 2010 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan

Lisätiedot

Erityistuomioistuimet 2008

Erityistuomioistuimet 2008 Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 01 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 00 asiaa vuonna 0 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 0 kaikkiaan 4 4 lainkäyttöasiaa,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus. 10.3.2014 Korkein hallinto-oikeus

Toimintakertomus 2013. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus. 10.3.2014 Korkein hallinto-oikeus Toimintakertomus 2013 Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus 10.3.2014 Korkein hallinto-oikeus Sivu 2 / 46 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 HALLINTOLAINKÄYTTÖ PERUSTOIMINTANA...

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus. 13.3.2013 Korkein hallinto-oikeus

Toimintakertomus 2012. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus. 13.3.2013 Korkein hallinto-oikeus Toimintakertomus Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus 13.3.2013 Korkein hallinto-oikeus Sivu 2 / 34 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...3 PERUSTOIMINTANA HALLINTOLAINKÄYTTÖ...5

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2013

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2013 Oikeus 014 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 01 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 00 asiaa vuonna 01 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 01 kaikkiaan 4 0 lainkäyttöasiaa, mikä on

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2012

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2012 Oikeus 013 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 01 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 3 900 asiaa vuonna 01 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi vuonna 01 kaikkiaan 3 930 lainkäyttöasiaa, mikä

Lisätiedot

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14 Liite 1 Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus hoitaa TE-keskukselle kuuluvat tehtävät Ahvenanmaalla Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus hoitaa myös Pirkanmaan asiat eli alueet 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

HALLINTOTUOMIOISTUINSEKTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2004

HALLINTOTUOMIOISTUINSEKTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2004 HALLINTOTUOMIOISTUINSEKTORIN TOIMINTAKERTOMUS Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kouvolan hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus Oulun hallinto-oikeus Rovaniemen hallinto-oikeus Turun

Lisätiedot

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä.

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.01.2014 Dnro OKV/718/1/2012 1/5 ASIA Kantelun käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa KANTELU A on kirjoituksessaan 15.5.2012 oikeuskanslerille kertonut katsovansa, että hallinto-oikeus

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

8. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 74 9. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TAVOITTEET 76 YHTEYSTIEDOT 77

8. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 74 9. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TAVOITTEET 76 YHTEYSTIEDOT 77 4 1. ESIPUHE 1 2. HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ 3 2.1. Oikeusturva hallintoasioissa 3 2.2. Yleiset alueelliset hallinto-oikeudet 4 2.3. Markkinaoikeus 5 2.4. Vakuutusoikeus 5 2.5. Korkein hallinto-oikeus

Lisätiedot

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2009 1 Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kouvolan hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus Oulun hallinto-oikeus Rovaniemen hallinto-oikeus

Lisätiedot

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2011 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUS KUOPION HALLINTO-OIKEUS OULUN HALLINTO-OIKEUS ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUS TURUN

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet MUISTIO Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS Rakennemuutoksen yleiset perusteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että riittävän

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen

IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen Oikeusministeriölle Helsinki 15.4.2008 IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen Lausuntonaan IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittämistä selvittäneen työryhmän mietinnöstä (oikeusministeriön

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Tikkalansalmen raittisillan rakentamisajan jatkaminen, Sotkamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Tilastokatsaus Lisätietoja: 19.03.2015 Terhi Rautesalo, puh. 020 634 1528, etunimi.sukunimi@kela.fi Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Muutoksenhakulautakuntiin saapui

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2012

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2012 Hallinto-oikeudet ratkaisivat 20 600 asiaa vuonna 2012 Hallinto-oikeudet käsittelivät vuonna 2012 yhteensä 20 600 asiaa, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka Etelä-Suomi Päätös Nro 223/2010/4 Dnro ESAVI/511/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA HAKIJA Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Kaavoituksen ajankohtaispäivä 4.6.2015. Ritva Isomoisio, hallinto-oikeustuomari Turun hallinto-oikeus

Kaavoituksen ajankohtaispäivä 4.6.2015. Ritva Isomoisio, hallinto-oikeustuomari Turun hallinto-oikeus Kaavoituksen ajankohtaispäivä 4.6.2015 Ritva Isomoisio, hallinto-oikeustuomari Turun hallinto-oikeus Pääasiaryhmä rakentaminen Keskim. käsittely- Hallinto-oikeus aika / kk Turku 6,5 Hämeenlinna 8,6 Vaasa

Lisätiedot

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Kuntien eläkelautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste Kuntien eläkevakuutuksen antamissa eläkepäätöksissä.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 3.3.2015 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT

ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT 1 PÄÄTÖS Nro 57/12/2 Dnro PSAVI/136/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2012 ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT Matti Kulju ja Marja-Liisa

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA JA SEN TOIMEENPANO HALLINTO- OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA

OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA JA SEN TOIMEENPANO HALLINTO- OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1 KHO:n hallintotuomioistuinpäivät 31.1.2014 Tulevaisuus, hallinto ja oikeus Tiina Astola OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA JA SEN TOIMEENPANO HALLINTO- OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA Talous ja oikeudenhoidon

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen

Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 14.10.2014 Dnro OKV/595/1/2013 1/5 ASIA Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen KANTELU A on kantelussaan 8.4.2013 arvostellut aikuisopiston rehtorin

Lisätiedot

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAKERTOMUS HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAKERTOMUS 37580 38876 33011 Ratkaistu Saapunut Vireillä 31.12. Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kouvolan hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus Oulun

Lisätiedot

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen,

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/2 Dnro ESAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 0 Korkeimman oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 00 asiaa vuonna 0 Korkein oikeus ratkaisi vuonna 0 kaikkiaan asiaa, mikä on asiaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa, 0,

Lisätiedot

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab MARKKINAOIKEUS IPR-TUOMIOISTUIMENA Markkinaoikeus aloitti aikaisempien tehtäviensä ohella IPR

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

LUONNOS 8.6.2015 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUONNOS 8.6.2015 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 8.6.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaikkia tuomioistuimia koskeva

Lisätiedot

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA KONSERNIJAOSTO Kokouspäivä 3.6.2015 Pykälät 37-41 Sivut 1-11 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oikaraisen sillan rakentamista ja Hanniojan uoman siirtämistä koskevan aluehallintoviraston päätöksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999 Hallinto-oikeuslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Hallinto-oikeudet Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Kunnallishallinnossa voidaan päätöksenteon jälkeen tutkia päätökseen ja päätöksentekoon liittyviä erimielisyyksiä ja virheellisyyksiä monin tavoin. Yleensä päätökseen

Lisätiedot

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2013

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2013 Oikeus 2014 Hallintooikeuksien ratkaisut 2013 Hallintooikeudet ratkaisivat 20 200 asiaa vuonna 2013 Hallintooikeudet käsittelivät vuonna 2013 yhteensä 20 200 asiaa, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 21.5.2013 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 15.4.2014 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Salon seudun koulutus- Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu kuntayhtymä Hallitus 16.3.2010 Liite MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

MUUTOKSENHAKUKIELTO. Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus. :t 95, 96, 98

MUUTOKSENHAKUKIELTO. Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus. :t 95, 96, 98 MUUTOKSENHAKUKIELTO Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus :t 95, 96, 98 Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta sen vuoksi, että päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Menettely otto-oikeuden käyttämisessä

Menettely otto-oikeuden käyttämisessä ANONYMISOITU PÄÄTÖS 22.04.2015 Dnro OKV/1810/1/2013 1/5 ASIA Menettely otto-oikeuden käyttämisessä KANTELU Rekisteröity yhdistys (jatkossa myös yhdistys) on kantelussaan 28.10.2013 arvostellut kunnanhallituksen,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 1 PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 ASIA HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj, jätteiden käsittelykeskuksen ympäristölupa, KHO:n palauttama asia, Haukipudas, Punaisenladonkangas

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 17.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Valittamalla ei kuitenkaan saa hakea muutosta oikaisuvaatimukseen annettuun:

Valittamalla ei kuitenkaan saa hakea muutosta oikaisuvaatimukseen annettuun: Liite 3: Kooste: Eräitä muutoksenhakuun liittyviä säädösmuutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2016 (hallituksen esitys eduskunnalle eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta; HE 230/2014

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 Asiat 73, 74, 75, 76, 78, 79 ja 81 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2013 166

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2013 166 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2013 166 Tarkastuslautakunta 12.11.2013 AIKA 12.11.2013 klo 16:30-19:42 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone Kotka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 100 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 124/12/1 Dnro PSAVI/29/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 124/12/1 Dnro PSAVI/29/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012 LUPAPÄÄTÖS Nro 124/12/1 Dnro PSAVI/29/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012 1 ASIA Kullankaivu Malmivirta -nimisellä valtauksella nro 9248, Inari LUVAN HAKIJA Räsänen Pekka Olavi 2 HAKEMUS JA

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot