Toimintakertomus. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet. Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

Transkriptio

1 Toimintakertomus Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus Vakuutusoikeus Markkinaoikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 1

2 SISÄLLYS ESIPUHE 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT 5 TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT 5 TURVALLISUUSTILANTEEN MUUTOS KOLMANSISSA MAISSA JA SEN VAIKUTUS ASIAMÄÄRIIN 5 TOIMINNAN KESKEISET RISKIT JA TOIMENPITEET 5 ULKOINEN OHJAUS 6 SISÄINEN VALVONTA 6 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA 7 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISIÄ TIETOJA 7 ASIOIDEN KÄSITTELYAJAT 7 TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT JA TOIMINTAMENOT 7 HENKILÖSTÖ 7 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 8 HALLINTO-OIKEUDET 9 VAKUUTUSOIKEUS 10 MARKKINAOIKEUS 11 AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN 11 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 12 HALLINTOLAINKÄYTÖN YLEISET KEHITTÄMISLINJAT 12 KEVENNETYT KOKOONPANOT HALLINTO-OIKEUKSISSA JA KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA 12 TURVAPAIKKA-ASIAT 13 OIKEUDENKÄYNTIMAKSUN UUDISTUS 13 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 14 HAIPA-HANKE 14 SOTE-UUDISTUS 14 ASESSORIT HALLINTOTUOMIOISTUIMISSA 14 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN PÄÄTÖSTEN JULKAISEMINEN 14 TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA 15 2

3 ESIPUHE ESIPUHE Perustuslaissamme vahvistettuun suomalaiseen oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu keskeisenä elementtinä hallinnon lainalaisuus eli se, että kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Yksilön kannalta saman asian toisena puolena on toimiva oikeusturva jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Kaikkialla maailmassa näin ei valitettavasti vielä ole. Oikeusturvan toteutumiseksi kaikista yksittäisistä hallintoviranomaisten päätöksistä, aina kunnan viranhaltijasta tai lautakunnan jaostosta valtioneuvostoon saakka, on meillä mahdollisuus valittaa oikeudellisin perustein hallintotuomioistuimeen. Hallintotuomioistuin siis jokin alueellisista hallinto-oikeuksista, markkinaoikeus, vakuutusoikeus tai korkein hallinto-oikeus onkin kaikista eri tuomioistuimistamme käytännössä todennäköisimmin se, jonka kanssa tavallinen kansalainen tulee elämänsä jossakin vaiheessa asioimaan, olipa kyse veroista, rakentamisesta, ympäristöstä, sosiaaliturvasta, lastensuojelusta, terveydestä, elinkeinoista, virkasuhteista, vaaleista tai monista muista arkisista asioista. Kun hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi kertyy asioita kaikilta yhteiskunnan ja talouden aloilta, juuri niiden päätöksistä paljolti piirtyy yleiskuva suomalaisen oikeusvaltion toiminnasta. Toki oikeusvaltioon ja lainalaiseen hallintoon kuuluu lähtökohtana se, että jo perustasolla kaikki hallinnon ratkaisut ovat mahdollisimmin oikeita ja perusteltuja. Silti aina jossakin osassa asioita vanhan kokemuksen mukaan ilmenee ongelmia ja oikeussuojan tarvetta. Perustuslakiin ankkuroidut itsenäiset hallintotuomioistuimet pitävät yllä kattavaa ja asiantuntevaa lain soveltamisen ohjausta esimerkiksi verotuksen eri sektoreilla, elinkeinoasioissa, julkisissa hankinnoissa, kilpailuasioissa, immateriaalioikeusasioissa, ympäristöluvissa, kaivosasioissa, kaavoituksessa, rakentamisessa, ulkomaalaisasioissa, julkisuusasioissa, kunnallisasioissa sekä sosiaali- ja terveysasioissa. Ne ovat Suomelle merkittävä voimavara sekä tuottavuus- ja kilpailukykytekijä. Myös valtaosassa Euroopan maita on erilliset hallintotuomioistuimet. Näin on esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Sellaisissa maissa, joissa on vain yksi ylin oikeusaste ja yksilinjaiset alemmat asteet, haetaan uudenlaisia ratkaisuja kansalaisten ja yritysten oikeussuojan tehostamiseksi ja oikeudellisen ohjauksen kattavuuden parantamiseksi muissa kuin rikos- ja siviiliasioissa, joihin yksilinjaisten tuomioistuinjärjestelmien toiminta käytännössä yleensä painottuu. Hallintoprosessi on viime vuosina luotu ainakin Isoon-Britanniaan ja Venäjälle. Norjassa ja Tanskassa asiasta keskustellaan. Suomen toimivaa järjestelmää kohtaan osoitetaan tässä suhteessa jatkuvasti erityistä kiinnostusta. Hallintotuomioistuinten avainmerkityksestä huolimatta kansalaisten yleinen tietämys hallintolainkäytöstä ei keskimäärin ole kovinkaan hyvä. Kuva yleisessä tietoisuudessa saattaa olla himmeä tai puuttua kokonaan. Osasyy on varmaan sillä, että hallintoprosessi on enimmäkseen kirjallista, vaikka suullisilla käsittelyilläkin on jutun laadusta riippuen oma tärkeä osuutensa, esimerkiksi lastensuojeluasioissa ja tietyissä ulkomaalaisasioissa. Tosin kansalaisten kuva tuomioistuimista ylimalkaan saattaa nykyään perustua enemmän amerikkalaiseen oikeussaliin kuin mihinkään kotimaiseen nykytodellisuuteen, olivatpa kyseessä yleiset tuomioistuimet tai hallintotuomioistuimet. Tässä meillä itsellämmekin on aina kehittämisen varaa, alkaen ennakoivasta asianosaisten palvelusta ja selkeästä informaatiosta yksittäisissä jutuissa. Yleisellä viestinnälläkin on oma, yhä keskeisempi osuutensa. Ratkaisujen yhä laajempi saatavuus tietoverkossa on olennainen tavoite. Muutokset ja ongelmat kansalaisyhteiskunnassa ja taloudessa näkyvät usein äkillisestikin hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulevissa asioissa, niiden määrissä ja asiaryhmäjakautumissa. Tämä edellyttää mahdollisuutta ketterään reagointiin ja toiminnan suuntaamiseen yllättävissäkin tilanteissa. Toki silläkin on rajansa; määräänsä enempää ei yllättävää jutturyöppyä voi kukaan asianmukaisesti ja ajallaan käsitellä, etenkin jos työmäärää tunnistamattomat resurssileikkaukset ovat samaan aikaan viemässä pohjaa jo säännönmukaiseltakin lainkäyttötoiminnalta. Luotan kuitenkin yhä siihen, että toimivan oikeuslaitoksen merkitys maamme kestävän talouden ja yhteiskuntamme koheesion kannalta jatkossakin ymmärretään. Varmuutta tästä ei toki ole. Oletus siitä, että hallintotuomioistuinten tehokkuuden heikentäminen mekaanisin leikkauksin tuottaisi yhteiskunnalle kokonaistaloudellisia säästöjä, kilpailukyvyn tai tuottavuuden lisäämisestä puhumattakaan, on pahasti virheellinen. 3

4 Hallintotuomioistuinten kulut koostuvat ennen muuta henkilöstö- ja vuokrakuluista. Niitä ei voida ulkoistamalla eliminoida. Tietotekniikan kehittämisellä olisi kyllä paljonkin saatavissa aikaan, mutta haaste on valtava, koska hallintotuomioistuinten sidosryhmiä ovat käytännössä koko yksityinen sektori ja koko julkinen sektori ja asioiden, asiakirjojen ja asiakirjaliikenteen keskinäinen vaihtelu erittäin suurta. Kattava ja perinpohjainen kehitystyö vaatii melkoisesti resursseja, jos työ halutaan tehdä kunnolla. Ja silloinkin tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Yleiset tuomioistuimet ovat oikeushallinnon tietoteknisissä kehittämishankkeissa tapahtuneen priorisoinnin vuoksi olleet alkuvaiheessa vuosia edellä hallintotuomioistuimista, mutta ero on sittemmin kaventunut. Vuosia kestävä Hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämishanke HAIPA on esiselvitysvaiheen jälkeen nyt vakaalla pohjalla, kun oikeusministeriö on yhteistoiminnassa hallintotuomioistuinten kanssa asettanut varsinaisen HAIPA-hankkeen kaudelle Tämän vaiheittain toteutettavan hankkeen tehtävänä on uusia asian- ja dokumentinhallintajärjestelmät hallinto- ja erityistuomioistuimissa hallinto- ja erityistuomioistuinten toimintoja samalla kehittäen. Hankkeen päätavoitteena on luoda yhtenäinen järjestelmä, jossa tuomioistuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lainkäyttöasioita koskevat toimintonsa asian vireille tulosta sen ratkaisemiseen ja arkistointiin saakka. Järjestelmän on tarkoitus mahdollistaa sähköinen yhteistyö muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. Uusi järjestelmä olisi suunnitelmien mukaan otettavissa käyttöön vuonna Ainakin siihen asti siis tuomioistuimissa on tultava toimeen nykyisillä, osin pahasti vanhentuneilla järjestelmillä. Näiden toimintakyvyn välttämätön säilyminen vielä useita vuosia sisältää merkittävän riskitekijän. Huomattava haaste tulee olemaan myös kaiken olemassa olevan, eri järjestelmillä tuotetun tietoaineiston sujuva siirtäminen toimivina uuteen ympäristöön. Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden ensisijaisena tehtävänä ei olekaan ollut antaa ennakkopäätöksiä, lain soveltamisen ohjaaminen hallinnossa ja hallintotuomioistuimissa kuuluu vanhastaan sen tehtäviin. Tämä puoli onkin lainsäädännön kehittyessä yhä korostumassa. Jo useina vuosina valituslupa-asioita on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa kutakuinkin saman verran kuin tavanomaisia valitusasioita. Vuonna tapahtunut turvapaikka-asioiden määrän merkittävä nousu käänsi tasapainon kuitenkin selkeästi valituslupa-asioiden enemmistöksi. Suunta jatkuu uusien lainmuutosten alkaessa vaikuttaa. Ongelmallista on silti, että esimerkiksi lastensuojeluasioissa ei valitusluvan käytöönotossa ole edetty, vaikka niissä lopputulokset korkeimmassa hallinto-oikeudessa erittäin harvoin muuttuvat ja vaikka perheiden muuttuvat tilanteet edellyttäisivät nopeita ratkaisuja. Korkein hallinto-oikeus julkaisi tärkeitä ratkaisuja vuosikirjaselosteina vuonna tasan 223, ja lisäksi julkaistiin 63 lyhyttä ratkaisuselostetta, kummatkin ratkaisujen oikeudellisen ohjausmerkityksen perusteella. Lisäksi verkkosivustolla on julkaistu ryhmässä muita päätöksiä yhä enemmän sellaisia yksittäisiä yhteiskunnallista, alueellista tai muuta yleistä mielenkiintoa omaaviksi arvioituja ratkaisuja, joita ei ole ratkaisun oikeudellisen merkityksen perusteella julkaistu vuosikirjaselosteina tai lyhyinä ratkaisuselosteina. Vuosi on hallintotuomioistuimissa ollut poikkeuksellinen ennen muuta turvapaikkavalitusten nopeasti kohonneen määrän vuoksi. Tämä on vuoden aikana koskenut nimenomaan Helsingin hallinto-oikeutta, johon turvapaikkavalitukset oli koko maan osalta keskitetty, sekä ylimpänä asteena korkeinta hallinto-oikeutta. Samaan aikaan ulkomaalaisasioiden prosessisääntelyä on tarkistettu useilla osittaismuutoksilla, jotka eivät kaikilta osin välttämättä ole olleet omiaan helpottamaan hallintotuomioistuinten työtä. Uusimpien lainsäädäntöratkaisujen tuloksena Helsingin hallinto-oikeuden työtä turvapaikka-asioissa on jaettu myös kolmelle muulle hallinto-oikeudelle (Turun, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet). Muutos on vuoden 2017 puolella, voimaan helmikuun alusta, mutta siihen on pyritty valmistautumaan mahdollisimman hyvin tiukasta aikataulusta huolimatta. Tämä hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus sisältää totuttuun tapaan selvityksen kaikkien hallintotuomioistuinten toiminnasta vuonna. Kertomusvuonna työtilanne pystyttiin pitämään hallinnassa käsiteltävien asioiden määrästä, moninaisuudesta ja vaihtelusta huolimatta. Hallintotuomioistuimet onnistuivat haastavassa oikeusturvatehtävässään myös toiminnan taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisessa valtaosin. Vaikka oikeudenkäyntimaksuja kaikissa tuomioistuimissa on vuoden alussa voimaan tulleella tuomioistuinmaksulailla korotettu, osin merkittävästikin, oikeudenkäynti hallintotuomioistuimissa kokonaisuutena on edelleenkin varsin edullista niin julkistalouden kuin asioiden osapuoltenkin näkökulmasta. Asianosainen saa päätöksensä myös joutuisasti, esimerkiksi alueellisissa hallinto-oikeuksissa keskimäärin 8 kuukaudessa. Helsingissä, huhtikuun 1. päivänä 2017 Pekka Vihervuori Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti 4

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN KESKEISESTI VAIKUTTANEET TEKIJÄT TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT Valtiontalouden kustannussäästöt ovat vaikuttaneet edelleen tuomioistuinten toimintamäärärahojen supistumisena. Tämä ja lyhytjänteinen tulosohjaus eivät ole mahdollistaneet riittävän pitkäkestoista toiminnan suunnittelua ja ruuhkautuneiden asioiden riittävän joutuisaa käsittelyä. Poikkeuksen on muodostanut turvapaikka-asioiden käsittelyä varten myönnetyt lisäykset toimintamäärärahoihin Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muutoksenhakusääntelyä on saatu uudistettua, mutta muutokset ovat toteutuneet hitaasti. TURVALLISUUSTILANTEEN MUUTOS MUUTOS KOLMANSISSA MAISSA MAISSA JA SEN JA VAIKUTUS SEN VAIKUTUS ASIAMÄÄRIIN ASIAMÄÄRIIN Turvapaikan hakijoiden määrä Suomessa ja muualla Euroopassa kasvoi merkittävästi vuonna. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomeen saapui tuolloin yli turvapaikanhakijaa, mikä on lähes kymmenkertainen määrä viimeisiin sitä edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on aiheuttanut haasteita Maahanmuuttovirastolle ensiasteen päätöksentekijänä sekä viraston päätöksistä tehtyjä valituksia ensimmäisessä tuomioistuinasteessa ratkaisseelle Helsingin hallinto-oikeudelle ja asioita ylimpänä muutoksenhakuasteena käsittelevälle korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Hallituksen esityksessä (HE 234/) on todettu muun ohella, että Helsingin hallinto-oikeus on yleinen hallintotuomioistuin, jonne on viime vuosina saapunut vuodessa noin valitusta. Niistä kansainvälistä suojelua koskevia valituksia on ollut noin Vuoden aikana Helsingin hallinto-oikeuteen saapui kaikkiaan turvapaikkavalitusta. Helsingin hallinto-oikeuden työmäärä on siten kasvanut huomattavasti suhteessa aikaisempiin vuosiin ja toisaalta suhteessa muihin hallinto-oikeuksiin. Turvapaikanhakijoiden määrän kehittymistä tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Lainsäädännössä onkin tärkeää varautua erilaisiin ennusteisiin ja vaihtoehtoihin. Turvapaikanhakijoille on turvattava oikeudenmukainen oikeudenkäynti myös tulevaisuudessa. Käsittelyaikojen kasvua on turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ratkaisutoiminnan sujuvuuden vuoksi pyrittävä hillitsemään. TOIMINNAN KESKEISET RISKIT RISKIT JA JA TOIMENPITEET Toiminnan keskeiset riskit ja toimenpiteet niiden hallitsemiseksi ovat pysyneet ennallaan. Taloudelliset resurssit ovat edelleen heikentyneet lukuun ottamatta sitä lisäystä, joka toimintamenoihin on tehty Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden osalta turvapaikka-asioiden käsittelyä varten. Oikeusturvasta huolehtiminen edellyttää sitä, että suunnitelluista taloudellisten resurssien leikkauksista koko tuomioistuinlaitoksen ja kaikkien hallintotuomioistuinten osalta luovutaan. Tarvitaan myös oikeaa resurssien kohdentamista ja pitkäjänteistä tulosohjausta. Muutoin seurauksena saattaa olla henkilöstön väheneminen tehtävien määrästä riippumatta. Henkilöstön ikärakenne on edelleen sellainen, että eläköityminen on ajankohtainen. Eläköityvän henkilön osaamisen siirtäminen on tässä yhteydessä tärkeää. Tästä johtuen on tärkeää, että eläköityminen on suunnitelmallista ja rekrytointimahdollisuudet turvataan. Samalla on turvattava hallintotuomioistuinten kilpailukyvyn ja tunnettavuuden lisääminen työmarkkinoilla. Tärkeää on panostaa työhyvinvointiin ja koulutuksen riittäviin resursseihin kaikkien työntekijäryhmien osalta. Tällä saadaan työn kuormittavuutta helpotettua. Yksi keskeinen kysymys on myös asianhallintajärjestelmän kokonaisuudistus, joka olisi saatava tehtyä mahdollisimman nopeasti. 5

6 ULKOINEN OHJAUS Tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta seurataan oikeusministeriön kanssa vuosittain tulosneuvotteluissa ja talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä käytävissä neuvotteluissa. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on perustuslain mukainen velvollisuus valvoa hallintotuomioistuinten toimintaa. Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä on nimenomaan hallinto-oikeuksien työn laadun valvonta. Valvonta tarkoittaa lainkäytön yhtenäisyyden, päätösten laadun ja käsittelyaikojen sekä tuomioistuinten voimavarojen riittävyyden seurantaa. Se ei merkitse puuttumista yksittäisten asioiden lainkäyttökäsittelyyn alemmissa hallintotuomioistuimissa. Osa valvontaa on neuvottelupäivien ja koulutuksen järjestäminen sekä yhteisen toimintakertomuksen laatiminen. Uusia laadunvalvonnan menetelmiä tulisi myös etsiä. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. SISÄINEN VALVONTA Toimintaa johtaa ja tuloksellisuudesta vastaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallinto-oikeuksissa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa kunkin viraston ylituomari. Sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Virastojen päälliköt johtavat sisäistä valvontaa virastoissaan ja ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä (Laki valtion talousarviosta 24 b 2 mom.). Hallintotuomioistuimissa toteutettiin talousarvioasetuksen 69 :ssä edellytetyt menettelyt. Vuosittain kukin hallintotuomioistuin arvioi tuomioistuimensa tilaa, toimintaan liittyviä riskejä ja toiminnan kehittämistä. Raportointia kehitettiin monipuoliseksi johtamisen apuvälineeksi. Raportointia ja seurantajärjestelmiä hyödynnettiin toiminnan johtamisessa. Yhteisen toimintakertomuksen lisäksi hallintotuomioistuimet julkaisevat omat toimintakertomuksensa. Toimintakertomukset löytyvät kunkin tuomioistuimen verkkosivuilta. Tämä toimintakertomus valmisteltiin ylituomari Veijo Tarukanteleen, hallintopäällikkö Riikka Asan ja esittelijäneuvos Hannele Klemettisen toimesta. Toimintakertomuksen ovat hyväksyneet korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallintotuomioistuinten ylituomarit. 6

7 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTATIETOJA VUODELTA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISIÄ YHTEISIÄ TIETOJA TIETOJA Vuonna hallintotuomioistuimiin saapui yhteensä asiaa ja niitä ratkaistiin yhteensä asiaa. Saapuneiden asioiden määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Muutos on johtunut lähinnä turvapaikka-asioiden lisääntymisestä. ASIOIDEN ASIOIDEN KÄSITTELYAJAT KÄSITTELYAJAT Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika lasketaan valitusasian saapumisesta päätöksen antamiseen hallintotuomioistuimessa. Käsittelyaika kuvaa odotettavissa olevaa asian ratkaisuaikaa. Taulukko 1 Keskimääräiset käsittelyajat hallintotuomioistuimissa vuosina Vuonna hallinto-oikeuksien keskimääräinen asian käsittelyaika oli 8 kuukautta. Asioiden keskimääräisissä käsittelyajoissa on kuitenkin eroaja hallinto-oikeuksien välillä johtuen käsiteltävien asioiden erilaisuudesta. Käsittelyaikaerot kasvoivat edellisestä vuodesta. Markkinaoikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,6 kuukautta ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9,7 kuukautta. Vakuutusoikeudessa asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 12,7 kuukautta. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT JA JA TOIMINTAMENOT Vuonna hallintotuomioistuinten kokonaistoimintamenot olivat yhteensä noin 61,9 miljoona euroa. Tästä hallinto-oikeuksien toimintame- nojen osuus oli noin 38,4 miljoonaa euroa (muutos edelliseen nähden + 9 %) ja korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenojen osuus noin 12,5 miljoonaa euroa (muutos edelliseen nähden + 19 %). Toimintamenojen muutos johtuu Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden toimintamäärärahojen lisäyksestä turvapaikka-asioiden käsittelyä varten. Myönnetyt toimintamäärärahat olivat vuonna vakuutusoikeudessa 8,034 miljoonaa euroa, joista käytettiin 7,5 miljoonaa euroa. Tämä on johtunut muun muassa vuonna auki olleista viroista sekä siitä, että eläkevakuutusmaksuja oli budjetoitu liikaa. Markkinaoikeuden osalta myönnetyt toimintamäärärahat olivat 3,7 miljoonaa euroa, joista markkinaoikeus käytti vain 3,3 miljoonaa, koska ei kyennyt rekrytoimaan yllättäen avautuneisiin määräaikaisiin tuomarivirkoihin markkinaoikeustuomarin erityiset kelpoisuusehdot täyttäviä viranhoitajia. Pitkäjänteisessä suunnittelussa on otettava huomioon koko oikeuslaitos. Suunnitteilla olevat AIPA ja HAIPA -hankkeet erityisesti vaativat tätä. Taloudellisten resurssien suhde käsittely- ja vireilläoloaikoihin on merkittävä. Hallintolainkäyttö eroaa esimerkiksi rikosasioiden käsittelystä siinä, että suullisia käsittelyjä ei toimiteta samassa määrin. Hallintomenettelyn jälkeen valitusmenettely voi ja sen tuleekin nojautua pääosin kirjalliseen menettelyyn. Hallintolainkäyttö on oikeudellisten ongelmien tunnistamista, sovellettavan normiston selvittämistä ja oikeudellisten ongelmien ratkaisemista. Hallintolainkäyttö on sekä yhteiskunnan että osapuolten kannalta merkittävää työtä. Tämä on otettava huomioon myös resurssien jaossa pitkäjänteisesti. HENKILÖSTÖ Vuonna hallintotuomioistuimissa työskenteli yhteensä 748 henkilöä, joista lainkäyttöhenkilöstöä eli tuomareita ja esittelijöitä oli 477 ja muuta henkilöstöä 270 henkilöä. Henkilöstömäärä on kasvanut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 38 henkilöllä ja Helsingin hallinto-oikeudessa 81 henkilöllä edellisvuodesta. Henkilöstömäärän nousu johtuu turvapaikkavalitusten määrän kasvamisesta. Markkinaoikeudessa henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan ja vakuutusoikeudessa vähentynyt edellisvuodesta 5 henkilöllä. 7

8 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Vuonna korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 4778 asiaa, mikä oli yli neljäsataa asiaa enemmän kuin vuonna. Turvapaikka-asioita ei kuitenkaan saapunut ennakoitua määrää. Suurimmat asiaryhmät olivat ulkomaalaisasiat (38 %), sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat (19 %), ympäristö- ja maankäyttöasiat (12 prosenttia) ja veroasiat (11 %). Kuva 1 Saapuneet asiat asiaryhmittäin Vuonna korkein hallinto-oikeus antoi oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavia vuosikirjapäätöksiä yhteensä 223 (189 vuonna ). Vuosikirjapäätösten määrää kasvatti erityisesti turvapaikkapäätöksistä tehdyt valitukset, joita ratkaistaessa korkeimmalla hallinto-oikeudella oli tarvetta linjata Maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöjä. Valituslupahakemuksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneista asioista oli yli puolet eli 57 prosenttia, valituksia 38 prosenttia, purkuhakemuksia kolme prosenttia ja loput menetetyn määräajan palautuksia, kanteluita ja muita hakemuksia. Korkein hallinto-oikeus pyysi eniten suomalaisista tuomioistuimista ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimelta. Suomesta lähetetyistä yhdeksästä pyynnöstä viisi (vuonna kaksi) oli korkeimman hallinto-oikeuden tekemiä, ja ne koskivat vammaispalvelua, julkista hankintaa, henkilötietolakia, lääkevalmisteen myyntilupaa ja arvonlisäveroa. Lisäksi korkein hallinto-oikeus antoi lähes 30 lausuntoa eri ministeriöiden lainsäädäntöhankkeista. Eniten lausuntoja korkein hallinto-oikeus antoi oikeus- ja ympäristöministeriöissä tekeillä olleista lainsäädäntöhankkeista, kuten ulkomaalaislain ja ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Suullisia käsittelyjä korkein hallinto-oikeus järjesti vuoden aikana neljä ja katselmuksia kaksi. Kuva 2 Korkeimman hallinto-oikeuden asiamäärät Vuonna saapuneiden asioiden määrä kasvoi 11 prosenttia ja ratkaistujen asioiden määrä nousi kolmanneksella edellisvuodesta. Muutoksenhakuasian käsittely kesti vuonna keskimäärin 10 kuukautta (vuonna ), kun tavoiteaika oli 12 kuukautta. Ulkomaalaisasioissa käsittelyajat lyhenivät kahdella kuukaudella. Yksittäisistä asiaryhmistä suurimmat olivat turvapaikka-asiat, joita koskevia valituslupahakemuksia tuli korkeimpaan hallinto-oikeuteen viime vuonna 1090 (383). Hakemusten määrä lähti nousuun vuoden loppupuolella ja vuonna 2017 turvapaikkapäätöksiä koskevien valituslupahakemusten arvioidaan nousevan usealla tuhannella. Vuonna korkein hallinto-oikeus ratkaisi 777 turvapaikka-asiaa (357). Valituslupa myönnettiin 12 prosentille sitä hakeneista. 8

9 HALLINTO-OIKEUDET Vuonna hallinto-oikeuksiin saapui yhteensä asiaa ja ne ratkaisivat asiaa. Vireillä olevien asioiden määrä kasvoi noin 28 prosentilla. Hallinto-oikeuksiin vuonna saapuneiden asioiden määrä kasvoi 37 prosenttia edelliseen verrattuna pääosin ulkomaalaisasioiden kasvun vuoksi. Asioista 47 prosenttia oli ulkomaalaisasioita, joihin kuuluvat myös turvapaikka-asiat. Turvapaikka-asioita koskevien valitusten määrä on hallinto-oikeuksissa ollut asiaa vuodessa. Vuonna turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti. Vuoden aikana Maahanmuuttovirasto sai ratkaistua suurimman osan vuonna saapuneista hakemuksista. Kielteisistä päätöksistä tehtyjen valitusten määrä nousi voimakkaasti. Helsingin hallinto-oikeuteen saapui turvapaikka-asiaa vuonna. Ratkaistujen asioiden määrä kasvoi 18 prosentilla edelliseen verrattuna ja vireillä olevien asioiden määrä kasvoi 28 prosentilla, muutokset johtuivat pääasiassa turvapaikka-asioista. Turvapaikka-asioita ratkaistiin eli lähes asiaa vähemmän kuin niitä saapui. Vuoden lopussa oli vireillä turvapaikka-asiaa. Vireillä olevien asioiden kasvu johtui muun muassa siitä, että uutta osaavaa henkilöstöä ei kyetty löytämään riittävästi suhteessa valitusmäärän kasvuun. oman aikansa otti myös perehdyttäminen, jota tehtiin usean eri koulutuspäivän aikana keväällä ja kesällä. Hallinto-oikeuksien niin sanottuja kevennettyjä kokoonpanoja koskeva laki (675/2006) tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Yhden jäsenen kokoonpanossa ratkaistiin 21 prosenttia ja kahden jäsenen kokoonpanossa 32 prosenttia asioista eli kevennetyissä kokoonpanoissa oli yli puolet asioista. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,0 kuukautta. Pisimpään viipyivät ympäristöä (14,3 kuukautta), itsehallintoa (14,0 kuukautta) ja verotusta (11,2 kuukautta) koskevat valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa käsittelyaika oli keskimäärin 4,9 kuukautta. Oikeusministeriön erityisseurannassa olevien lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika (6,0 kuukautta) kasvoi edellisvuodesta 0,4 kuukautta. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaava-asioiden käsittelyaika oli 11,9 kuukautta. Asemakaava-asiat viipyivät hallinto-oikeuksissa 9,8 kuukautta. Ulkomaalaisasioiden käsittelyaika oli 6,8 kuukautta. Pisimpiä käsittelyaikoja selittää hallinto-oikeuksien ratkaisukapasiteetin kohdentaminen erityisesti laissa säädettyihin tai muutoin laadultaan kiireellisiin asiaryhmiin, joita hallinto-oikeuksien asiaryhmistä on valtaosa. Lisäksi vero- ja itsehallintoasiat ovat tyypillisesti sisällöllisesti hyvin hankalia asiaryhmiä ja vaativat keskimääräistä enemmän työpanosta. Liikesuhteet kansainvälistyvät, mikä lisää työmäärää veroasioiden asiaryhmässä etenkin, kun oikaisuvaatimusmenettely on karsinut pois nopeammin käsiteltävät asiat. Itsehallintoasioissa käsitellään muun ohella virkasuhteisiin liittyviä valituksia, joiden käsittelyprosessiin liittyy usein suullinen käsittely. Tämä pidentää käsittelyaikaa automaattisesti jonkin verran. Käsittelyajat vaihtelivat paitsi asiaryhmittäin myös hallinto-oikeuksien välillä. Keskimääräinen käsittelyaika oli Turun hallinto-oikeudessa 6,1 kuukautta ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa 11,3 kuukautta. Alueelliset käsittelyaikaerot kasvoivat edellisestä vuodesta. Pisin keskimääräinen käsittelyaika poikkesi koko maan keskiarvosta 3,3 kuukautta. Asioista 47 prosenttia ratkaistiin alle kuudessa kuukaudessa ja vanhoja, yli vuoden viipyneitä asioita oli 23 prosenttia ratkaistujen asioiden kokonaismäärästä. Vuoden lopussa oli yli vuoden vireillä ollutta asiaa, kun vuotta aiemmin niitä oli Yli vuoden vireillä olleita asioita oli 8 prosenttia kaikista vireillä olleista asioista. Hallinto-oikeuksien suullisten käsittelyjen määrä väheni edelliseen verrattuna kolme prosenttia. Suullinen käsittely järjestettiin 506 asiassa ja katselmus 48 asiassa. Kaikista suullisista käsittelyistä 74 prosenttia järjestettiin lastensuojeluasioissa. Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin 20 prosenttia johti muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen muuttamiseen tai päätöksen palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle. Eniten muutettiin ympäristöasioita (38 prosenttia), veroasioita (26 prosenttia), valtio-oikeus ja yleishallintoasioita (21 prosenttia) ja rakennusasioita (19 prosenttia). Tutkimatta jätettiin noin 12 prosenttia asioista. Muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksistä on pysynyt vakaana. Vuosittain noin 19 prosentissa päätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä noin 6 prosentissa valituksenalaisista päätöksistä. Hallinto-oikeuksien toimintamenot olivat vuonna yhteensä noin 38,4 milj. euroa, mikä on noin yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamäärärahaa kasvatettiin lisäbudjetilla nimenomaan turvapaikka-asioiden määrästä johtuen. Taloudellisuustavoite on asetettu toimintamenoperusteisesti. Tuottavuus- ja taloudellisuusluvut on aiemmin laskettu suhteessa ratkaistujen asioiden määrään. Hallinto-oikeudet saavuttivat toiminnalliselle tehokkuudelle asetetun tuottavuustavoitteen ja taloudellisuus oli lähes tavoitteen mukainen. 9

10 Kuva 3 Hallinto-oikeuksien asiamäärät VAKUUTUSOIKEUS Vakuutusoikeus on pääsääntöisesti ylin muutoksenhakuelin toimeentuloturva-asioissa. Vakuutusoikeuden päätöksestä on mahdollista tehdä vain ylimääräinen muutoksenhaku menettelyvirheperusteella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eräissä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta koskevissa asioissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Suurimpana asiaryhmänä olivat eri työeläkeasiat, joita ratkaistiin yhteensä 1.505, ja työtapaturma-asiat, joita ratkaistiin 795. Työttömyysturva-asioita ratkaistiin 641, opintotukiasioita 355, kansaneläkeasioita 741 ja rikosvahinkoasioita 151. Vanhojen, yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä on vähentynyt jonkin verran, mutta niitä on edelleen yli 715 asiaa. Valituksen kohteena ollutta päätöstä muutettiin 774 asiassa eli keskimääräinen muutosprosentti oli 12,3 %. Päätöksen poistamista koskevia hakemuksia ratkaistiin 108. Niistä hyväksyttiin 19 eli 17,6 %. Vuonna vakuutusoikeus ei toimittanut suullisia käsittelyjä. Vakuutusoikeudelle myönnettiin vuodelle toimintamäärärahoja 8 miljoonaa euroa. Vakuutusoikeuden toimintamenot olivat noin 7,5 miljoonaa euroa. Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika on edelleen korkeahko 12,7 kuukautta, mutta kuntoutusasioiden käsittelyaika on 7,6 kuukautta. Käsittelyajan pituus johtuu osittain siitä, että vakuutusoikeudessa on ratkaistu vanhoja pitkään vireillä olleita asioita (53 prosenttia kaikista ratkaistuista). Vakuutusoikeuden ratkaisemat asiat koskevat lähes poikkeuksetta yksittäisen kansalaisen toimeentuloa, joten käsittelyajan olisi suotavaa olla lyhempi. Vakuutusoikeuden toimintaa on kehitetty sisäisin toimenpitein, mutta käsiteltävien asioiden suuresta määrästä johtuen käsittelyaikoja ei ole saatu lyhennettyä. Vakuutusoikeuslain muutos tuli voimaan 1.1. lukien. Muutoksen yhtenä tavoitteena on nimenomaan tehostaa ratkaisutoimintaa. Kuva 4 Vakuutusoikeuden asiamäärät vuosina Vakuutusoikeus käsittelee pääasiassa viidestä muutoksenhakulautakunnasta saapuneita valituksia. Muutoksenhakulautakunnat ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta. Vuonna saapui vakuutusoikeuteen asiaa ja se ratkaisi asiaa. Vakuutusoikeuteen saapui vuonna 472 ( -8 %) asiaa vähemmän kuin vuonna. Vakuutusoikeus ratkaisi vuonna 211 (-3 %) asiaa vähemmän kuin vuonna. Vireillä olevien asioiden määrä kuitenkin pieneni 14 prosenttia vuoden luvusta Vuoden lopussa oli vireillä asiaa. 10

11 MARKKINAOIKEUS Markkinaoikeus toimii kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden, teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden sekä markkinaoikeudellisten asioiden erityistuomioistuimena. Markkinaoikeuden toimivalta kattaa koko maan. Vuonna markkinaoikeuteen saapui 787 asiaa, joka oli 118 asiaa eli 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Markkinaoikeus ratkaisi 735 asiaa, joka oli 199 asiaa eli 21 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Vuoden lopussa oli vireillä 490 asiaa, joka oli 53 asiaa eli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna. Vireillä olevien asioiden määrä vastaa 8 kuukauden aikana tehtävää työmäärää. Keskimääräinen käsittelyaika oli 6,6 kuukautta. Markkinaoikeudessa asiat ratkaistaan keskimäärin kohtuullisessa ajassa. Vaikka julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä on vuonna laskenut 97 valituksella edelliseen verrattuna, julkisia hankintoja koskevat valitukset ovat edelleen suurin asiaryhmä: hankintavalituksia saapui 427. Markkinaoikeus ratkaisi vuoden aikana 407 hankinta-asiaa. Julkisia hankintoja koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli 6,9 kuukautta. Tekijänoikeuslain 60 a :n mukaisia hakemuksia teleliittymän yhteistietojen luovuttamisesta saapui hieman enemmän kuin edellisenä vuotena eli 218. Erona edelliseen oli se, että vuoden aikana saapuneissa hakemuksissa pyydettiin usein yhdessä hakemuksessa huomattavasti useampien teleliittymien yhteistietoja kuin edellisenä vuonna oli tavanomaista. Yksittäisten asioiden keskimääräinen työmäärä kasvoi merkittävästi. Tavaramerkkivalituksia saapui 34 ja valituksia ratkaistiin 22 kappaletta. Tavaramerkkiriitoja saapui 16 ja ratkaistiin 23. Patenttivalituksia saapui 11 ja valituksia ratkaistiin 17. Patenttiriitoja saapui ja ratkaistiin 8 asiaa. IPR-asioihin liittyviä turvaamistoimihakemuksia saapui 5 ja ratkaistiin 6. Sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevia hakemuksia saapui ja ratkaistiin 15. Kilpailu- ja valvonta-asioita saapui 9 ja ratkaistiin 12. Markkinaoikeus antoi vuoden aikana kolme ratkaisua, jotka koskivat matkahuolto- ja linja-autoyhtiöiden kilpailunrajoitusasian täytäntöönpanon kieltämistä ja asianosaisasemaa. Kartelliasian suullinen käsittely alkaa tammikuussa Markkinaoikeus käytti myönnetyistä toimintamäärärahoista vain 3,3 miljoona, koska ei kyennyt rekrytoimaan yllättäen avautuneisiin määräaikaisiin tuomarivirkoihin markkinaoikeustuomarin erityiset kelpoisuusehdot täyttäviä viranhoitajia. Markkinaoikeuden henkilöstömäärä jäi pienemmäksi kuin vuonna. Markkinaoikeus menetti resursseja muille tuomioistuimille, eikä saanut rekrytoitua uusia tuomareita viivytyksettä. Markkinaoikeus ei saavuttanut toiminnalliselle tehokkuudelle asetettuja tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita. Kuva 5 Markkinaoikeuden asiamäärät vuosina AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN Ahvenanmaan hallintotuomikoistuin toimii yleisenä alueellisena hallintotuomioistuimena Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Vuoden alussa oli vireillä 76 asiaa. Vuoden aikana saapui 127 asiaa ja ratkaistiin 114 asiaa. Vireillä vuoden lopussa oli 89 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,1 kuukautta. Sosiaaliasioissa käsittelyaika oli 4,7 kuukautta. Vireillä olleiden asioiden määrä on ollut poikkeuksellisen suuri, suurempi kuin koskeaan sitten vuoden Saapuvien asioiden määrä on yleensä ollut noin 100 asiaa vuodessa. Saapuvien asioiden määrässä on viime vuosina ollut näkyvissä nouseva suunta. Asioiden määrä lisääntyi erityisesti yleishallintoasioiden osalta (18 %), varsinkin tähän asiaryhmään kuuluvissa työttömyysturva-asioissa sekä sosiaaliasioissa (28 %). Todennäköisesti tämä heijastaa tiukkaa taloudellista tilannetta. Kunnallisasiat vähenivät selvästi edelliseen nähden (6 %). Tämä saattaa johtua oikeudenkäyntimaksun korottamisesta. Rakennus- ja ympäristöasioiden määrä pysyi lähes samalla suhteellisen korkealla tasolla kuin aikaisemmin (23 %). Ulkomaalaisasioiden määrä oli, kuten aikaisempinakin vuosina, huomattavasti pienempi kuin muissa hallintotuomioistuimissa (6 %). 11

12 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN HALLINTOLAINKÄYTÖN YLEISET KEHITTÄMISLINJAT HALLINTOLAINKÄYTÖN YLEISET KEHITTÄMISLINJAT Hallintolainkäytön yleisinä kehittämislinjoina on ollut valituslupajärjestelmän laajentaminen, ensiasteisen muutoksenhaun ohjaaminen hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeuksien kehittäminen tasavahvoiksi yleisiksi alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi ja hallintoprosessilain uudistaminen. Kun valituslupajärjestelmää laajennetaan valitettaessa hallinto-oikeudesta tai markkinaoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voi korkein hallinto-oikeus aiempaa paremmin keskittyä oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavien ratkaisuiden antamiseen. Samoin oikeusturva paranee, kun viranomaisen päätöksestä tai oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta voi valittaa ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen eikä muutoksenhaku ohjaudu suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksissa on myös pidetty tärkeänä, että niitä kehitetään yhtäläisin perustein yleisiksi alueellisiksi hallinto-oikeuksiksi. Nykyinen hallintoprosessilaki (hallintolainkäyttölaki) ei enää vastaa hallinto-oikeuksien tarpeisiin. Sen kokonaisuudistus aloitettiin vuonna 2007, mutta uudistus ei kaikilta osin ole edelleenkään edennyt. Lukuisia osittaisuudistuksia on kuitenkin saatu tehtyä. Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan kokonaisuudistus on tarkoitus toteuttaa vuonna alkaneen vaalikauden aikana. KEVENNETYT KOKOONPANOT HALLINTO-OIKEUKSISSA JA JA KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA Hallinto-oikeuslakia on muutettu lailla 648/, joka on tullut voimaan 1.9., keventämällä kokoonpanoja siten, että hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä ja ratkaistavana on muutoksenhakuasia, jossa on kysymys ulkomaalaislain (301/2004) soveltamisesta. Lain mukaan hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa, jossa on kysymys, ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain soveltamisesta, ajokorttilaissa ja tieliikennelain 5 luvussa säädetyistä ajo-oikeus- ja ajokorttiasioista, ulkomaalaislain 103 :ssä säädetyistä asioista ja 104 :ssä säädetyssä nopeutetussa menettelyssä ratkaistuista asioista. Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta yhden tuomarin kokoonpanossa säädetään myös oikeusapulain 27 :n 2 momentissa, vankeuslain 5 :ssä ja lastensuojelulain 85 :ssä. Lakia korkeimmasta hallinto-oikeudesta on muutettu lailla 649/, joka on tullut voimaan 1.9. siten, että korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kahden jäsenen kokoonpanossa ratkaisemaan valituslupahakemusta koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen ulkomaalaislain 6 luvussa tarkoitetussa kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Asia voidaan käsitellä ja ratkaista kahden jäsenen kokoonpanossa myös, kun valituksenalaisella päätöksellä on samalla ratkaistu muulla perusteella haettu oleskelulupa ja päätetty maasta poistamisesta ja maahantulokiellosta. Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä laajemman kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimielisiä. Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yhden jäsenen kokoonpanossa käsittelemään ja ratkaisemaan, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä laissa tarkoitetun monijäsenisen kokoonpanon käyttämistä, pääasiasta erillisen oikeusapulain (257/2002) mukaisen oikeusavun myöntämisen, muuttamisen ja lakkaamisen sekä avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen määräämisen avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa. Täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka muuta täytäntöönpanosta annettavaa määräystä koskevan hakemus- tai valitusasian ja tutkimatta jättämisen hallintolainkäyttölain (586/1996) 64 a :ssä tarkoitetussa asiassa, jos korkein hallinto-oikeus on jo antanut päätöksen asianosaisen samaa asiaa koskevaan kanteluun tai purkuhakemukseen, ja tällaiseen asiaan liittyvän vaatimuksen. 12

13 TURVAPAIKKA-ASIAT Ulkomaalaislakia on lailla 16/2017 muutettu siten, että Helsingin hallinto-oikeuteen keskitettyjen kansainvälistä suojelua (turvapaikkaa) koskevien valitusasioiden käsittely on hajautettu Helsingin hallinto-oikeuden lisäksi Itä-Suomeen, Pohjois-Suomen ja Turun hallinto-oikeuteen. Hajauttamista on perusteltu muun muassa sillä, että se mahdollistaisi asioiden sujuvan käsittelyn myös tulevaisuudessa asiamääristä riippumatta ja tukisi hallinto-oikeuksien tasavahvaa kehittämistä yleisenä ensi asteen hallintotuomioistuimina pitkällä aikavälillä. Ulkomaalaislain valitusaikaa koskevia säännöksiä on muutettu lailla 646/ siten, että poiketen siitä, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä 21 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos kyse on turvapaikkamenettelyssä tehdystä Maahanmuuttoviraston päätöksestä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa. Valitus on tehtävä mainitussa määräajassa myös, jos valituksenalaisella päätöksellä on samalla ratkaistu muulla perusteella haettu oleskelulupa ja päätetty maasta poistamisesta ja maahantulokiellosta. Valitus ja valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. OIKEUDENKÄYNTIMAKSUN UUDISTUS Tuomioistuinmaksulaki (1455/) on tullut voimaan Lain mukaan oikeudenkäyntimaksun suuruus on korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa ja hallinto-oikeudessa 250 euroa. Markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksun suuruus on euroa. Oikeudenkäynti vakuutusoikeudessa on edelleen pääosin maksutonta. Hallituksen esityksessä (HE 29/9 on uudistuksen tarkoituksesta todettu, että oikeudenkäyntimaksujen taso esitetään nostettavaksi nykyistä lähemmäs asioiden käsittelyn omakustannusarvoa. Muutoksella tavoitellaan paitsi tuomioistuintulojen lisääntymistä, myös maksujen ohjausvaikutuksen tehostumista. Oikeudenkäyntimaksut olisivat edelleen huomattavasti alle tuomioistuinkäsittelyn omakustannusarvon. Maksullisuuden ehdotetaan olevan selvä pääsääntö, minkä vuoksi maksulliseksi ehdotetaan muutettavaksi useita nyt maksutta käsiteltäviä asiaryhmiä. Maksutta käsiteltäviä asiaryhmiä on nykyisin paljon etenkin hallintotuomioistuimissa. Täysi maksu esitetään perittäväksi jatkossa pääsääntöisesti myös sellaisissa asioissa, jotka jäävät sillensä, raukeavat tai jätetään tutkimatta. Vielä vuoden saapuneiden asioiden kokonaismäärässä oikeudenkäyntimaksujen korotus ei näytä saaneen aikaan odotettua laskua. Markkinaoikeudessa saapuvien asioiden lukumäärä on laskenut, mutta suoraa johtoa ei voitane vetää oikeudenkäyntimaksun suuruuteen. Tilannetta on hyvä seurata myös vuoden 2017 ajalta. Sen sijaan ainakin korkeimmassa hallinto-oikeudessa ovat oikeudenkäyntimaksun määräämistä koskevat oikaisuhakemukset lisääntyneet vuoden aikana merkittävästi ja tämä on jatkunut myös vuoden 2017 alussa. Oikeudenkäyntimaksun korottamisen tavoitteet ovat sinänsä olleet hyväksyttäviä. Saatujen kokemusten perusteella tulisi harkita sitä, että osa niistä asioista, jotka muuttivat maksullisiksi, saamisen palautettaisiin tähden maksuttomaksi. yhteiskunnallisen Tällaisia oikeudenmukaisuuden asioita olisivat esimerkiksi takaamiseksi sosiaali- ja oikeusturvan ja terveysasiat. 13

14 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TULEVAISUUDENNÄKYMÄT HAIPA-HANKE HAIPA-hanke digitalisoi lainkäyttöprosessin ja lisää automaatiota Oikeusministeriössä on käynnissä hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmän kehittämishanke HAIPA. Hankkeen tavoitteena on uudistaa hallinto- ja erityistuomioistuinten työtapoja sekä mahdollistaa sähköinen yhteistyö muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. HAIPA on toiminnankehittämishanke, jossa toteutetaan myös uusia toimintatapoja ja sähköistä tietojen käsittelyä tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus. Tavoitteiden toteutuminen merkitsee hallintotuomioistuinten ja valituksenalaisten päätösten tehneiden viranomaisten työn tehostumista ja siten kansalaisten oikeusturvan paranemista. HAIPA -hankkeen esiselvitysvaihe päättyi vuonna, jonka jälkeen käytiin neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa hankkeen tuottavuusrahoituksesta. Hankkeen ja hankkeen johtoryhmän asettamispäätökset tehtiin tammikuussa ja parhaillaan on menossa suunnitteluvaihe. Hanketta toteuttaa huhtikuussa perustettu hanketoimisto, jonne on palkattu asiantuntijoita muun muassa hallinto- ja erityistuomioistuimista. Lisäksi on perustettu työryhmiä, joissa on jäseniä hallinto- ja erityistuomioistuimista, jotta käyttäjien kokemukset ja toiveet tulevat mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Hanketoimisto sekä sen alaisuudessa ja ohjauksessa toimivat työryhmät vastaavat hankkeen käytännön tehtävistä ja tuotoksista. Vuoden aikana on laadittu muun muassa kohdearkkitehtuuri sekä aloitettu vaatimusmäärittelyjen tekeminen. Hankkeen suunnitteluvaihe päättyy vuoden 2017 syksyllä järjestelmäntoimittajan kilpailutukseen, jonka jälkeen käynnistetään käyttöönottovaihe. Hankkeen aikana kiinnitetään erityistä huomiota sähköisten toimintatapojen edistämiseen hallintoja erityistuomioistuimissa sekä osaamisen kehittämiseen, jotta uusien toimintatapojen omaksuminen ja uuden tietojärjestelmän käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuvaa. Uusi järjestelmä on suunnitelmien mukaan otettavissa käyttöön vuonna SOTE-UUDISTUS Maakunta- ja sote -uudistuksen on tarkoitus edetä siten, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään vuonna 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen on tarkoitus siirtyä uusille maakunnille Samalla on tarkoitus saattaa voimaan valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pyytäneet lausunnot luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausunnot on pyydetty toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa uudistuksen vaikutuksesta hallintolainkäyttöön. Erityislakien muutoksenhakusäännökset ovat tältä osin ratkaisevia. Voidaan kuitenkin olettaa, että valitusten määrä saattaa lisääntyä. Ratkaistava on myös kysymys siitä, sovelletaanko valituksiin mahdollisesti hallintoriitamenettelyä vai hallintovalitusmenettelyä. ASESSORIT HALLINTOTUOMIOISTUIMISSA Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen tuomioistuinlain nojalla hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin ja vakuutusoikeuteen on perustettu koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Tehtävän on tarkoitus alkaa ja päättyä Asessorin virka on tuomarin virka, johon liittyy työssä oppimista ja koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on syventää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Viran koulutuksellisen luonteen vuoksi asessorin tulee toimikautensa aikana osallistua tuomarinkoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan. Tuomarinkoulutuslautakunta voi hakemuksesta myöntää koulutusohjelman hyväksytysti suorittaneelle oikeuden käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Helsingin hallinto-oikeuteen on sijoitettu kaksi asessorin virkaa. Itä-Suomen, Rovaniemen, Turun, Vaasan, Hämeenlinnan ja Pohjoissuomen hallinto-oikeuteen kuhunkin yksi asessorin virka ja vakuutusoikeuteen kolme asessorin virkaa. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN PÄÄTÖSTEN JULKAISEMINEN Hallintotuomioistuinten tehtävänä on valvoa julkisen vallankäytön laillisuutta ja antaa oikeussuojaa hallintopäätösten kohteena oleville yksityisille henkilöille ja yhteisöille. Samalla niiden päätökset ohjaavat hallinnon toimintaa. Hallintotuomioistuinten päätökset ovat usein yhteiskunnallisesti merkittäviä ja tämän vuoksi on tarpeellista julkaista hallintotuomioistuinten päätöksiä entistä laajemmin. Hallinto-oikeudet ja vakuutusoikeus julkaisevat päätöksiään Finlexissä. Markkinaoikeus julkaisee pääsääntöisesti kaikki ratkaisunsa kotisivuillaan ja Finlexissä. Korkein hallinto-oikeus julkaisee vuosikirjapäätöksiään sekä kotisivuillaan että Finlexissä. Korkein hallinto-oikeus julkaisee kotisivuillaan lyhyitä ratkaisuselosteita ja niin kutsuttuja muita päätöksiä. Lyhyitä ratkaisuselosteita julkaistaan päätösten oikeudellisen merkityksen perusteella. Ryhmässä muita päätöksiä julkaistaan sellaisia yksittäisiä yhteiskunnallista, alueellista tai muuta yleistä mielenkiintoa omaaviksi arvioituja ratkaisuja, joita ei ole ratkaisun oikeudellisen merkityksen perusteella julkaistu vuosikirjaselosteina tai lyhyinä ratkaisuselosteina. Yksittäistapauksissa muuna päätöksenä saatetaan julkaista sellaisiakin päätöksiä, joista on myös lyhyt ratkaisuseloste. 14

15 Toiminnan TOIMINNAN tunnuslukuja TUNNUSLUKUJA TUNNUSLUKUJA Liite 1. Hallintotuomioistuinten tuloksellisuus Liite 2. Hallintotuomioistuinten henkilöstö Liite 3. Hallinto-oikeuksien tuottavuuden tunnuslukuja Liite 4. Hallintotuomioistuinten toimintamenot 2006 Liite 5. Hallintotuomioistuinten yhteystiedot LIITE 1. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TULOKSELLISUUS 1 Taulukko 1. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut KORKEIN HALLINTO-OIKEUS TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -17 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot, 1000 euroa % -1 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv Tuottavuus, ratk.asia/htv % -17 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % 19 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 11,3 10, ,7-1,1-1,3 Taulukko 3. Markkinaoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut MARKKINAOIKEUS TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -18 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot, 1000 euroa % -12 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv Tuottavuus, ratk.asia/htv % -12 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % 9 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,8 6, ,6 0,2 0,6 Taulukko 2. Hallinto-oikeuksien toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut HALLINTO-OIKEUDET TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % 13 % Vireillä olevat asiat % Työmäärä (* % Toimintamenot, 1000 euroa % 8 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv Tuottavuus, ratk.asia/htv 73, % 1 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % 4 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8 8,5 8,5 8,4 8-0,5-0,4 Taulukko 4. Vakuutusoikeuden toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut VAKUUTUSOIKEUS 1 Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) tilinpäätös vuodelta TAE tavoite/ arvio Tulossopimus tavoite/ arvio Vert. edell. Saapuneet asiat % Vert. tulos-sopimuksen tavoitt. Ratkaistut asiat % -5 % Vireillä olevat asiat % Toimintamenot, 1000 euroa % -5 % Tuomioistuintulot, 1000 euroa % Kustannukset, 1000 euroa % Henkilöstömäärä, htv Tuottavuus, ratk.asia/htv % -1 % Taloudellisuus, euroa/ratk.asia % 0 % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 13,1 13, ,7-0,6 0,7 15

16 LIITE 2. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN HENKILÖSTÖ Taulukko 5. Henkilökunnan määrä ja rakenne hallintotuomioistuimissa Muutos tot Muutos, HALLINTOTUOMIOISTUIMET Korkein hallinto-oikeus * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Hallinto-oikeudet * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Vakuutusoikeus * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä Markkinaoikeus * tuomarit * valmistelijat * muu henkilöstö Yhteensä HALLINTOTUOMIOISTUIMET YHTEENSÄ * tuomarit * esittelijät * muu henkilöstö Yhteensä