8. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TAVOITTEET 76 YHTEYSTIEDOT 77

Transkriptio

1

2 4 1. ESIPUHE 1 2. HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ Oikeusturva hallintoasioissa Yleiset alueelliset hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus 6 3. JOHDON KATSAUS VUODEN 2008 TOIMINTAAN Alueelliset hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus Yhteenveto TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleistä hallintotuomioistuinten toiminnasta Hallintotuomioistuimissa käsiteltävät asiat Hallintotuomioistuimiin saapuneet asiat Alueelliset hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus EY-oikeus ja Euroopan ihmisoikeussopimus Lainsäädäntö Uusia säädöksiä Vireillä olevia säädös- ja muita hankkeita TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS JA TUOTOKSET Hallintotuomioistuinten resurssit Määrärahat ja toteutuneet toimintamenot Henkilöresurssit Hallintotuomioistuinten tuloksellisuus Alueelliset hallinto-oikeudet Resurssit Tavoitteet ja tuotokset Tuottavuus ja taloudellisuus Asiamäärät Suulliset käsittelyt, katselmukset ja tarkastukset Alueellisten hallinto-oikeuksien tuottavuutta edistäneet ja heikentäneet tekijät Ahvenanmaan hallintotuomioistuin 43 Alueellisten hallinto-oikeuksien tuloksellisuus Markkinaoikeus Resurssit Tavoitteet ja tuotokset Suulliset käsittelyt ja pääkäsittelyt Asiamäärät Vakuutusoikeus Resurssit 51

3 Tavoitteet ja tuotokset Tuottavuus ja taloudellisuus Suulliset käsittelyt Asiamäärät Korkein hallinto-oikeus Resurssit Tavoitteet ja tuotokset Tuottavuus ja taloudellisuus Suulliset käsittelyt ja katselmukset Vuosikirjapäätökset Asiamäärät LAADUNHALLINTA Laadunhallinta ja valtion talousarvio Päätösten laadun mittarit Yleistä Muutoksenhakualttius Valituksenalaisten päätösten muuttuminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa Hallintotuomioistuinten yhteinen laatujärjestelmä Laatujärjestelmän sisältö Laatutiedon keräämisestä saadut tulokset HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Yleistä Henkilöstöä koskevia tietoja Henkilöstön määrä Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön sukupuolijakauma Sairauspoissaolojen määrä Henkilöstön koulutus Oikeusministeriön järjestämä koulutus Hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmän järjestämä koulutus Hallintotuomioistuinten järjestämät sisäiset koulutukset Toiminnan kehittäminen Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus Hallintotuomioistuinten kehittämishankkeet SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TAVOITTEET 76 YHTEYSTIEDOT 77

4 1 1. ESIPUHE Tämä on hallintotuomioistuinten toimintakertomus. Valtion talousarvio- ja tilinpäätösjärjestelmää säätelevät Suomen perustuslaki sekä laki ja asetus valtion talousarviosta. Koska toimintakertomus on osa valtion talousarvio- ja tilinpäätösjärjestelmää, sen sisällössä painottuvat numerotiedot, taloudelliset seikat, voimavarat ja asiamäärät. Toimintakertomuksessa selvitetään hallintotuomioistuinten asiamäärien kehitystä sekä lainsäädännössä, hallinnossa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Samoin tarkastellaan hallintotuomioistuinten toiminnallista tehokkuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta sekä laadunhallintaa laatuprojektin tulosten pohjalta. Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä paitsi asianosaisille myös yleisemmin, koska ne vaikuttavat laajalti yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyyn. Hallintolainkäytön merkitykseen talouskehitykselle ja hyvinvoinnin rakentamiselle on kiinnitettävä erityistä huomiota talouskriisin olosuhteissa ja pyrittäessä toteuttamaan elvytystoimenpiteitä. Elvytyshankkeisiin liittyy usein valituksia ja täytäntöönpanon kieltovaatimuksia. Siten hallintolainkäytön joutuisuudella on elvytysohjelman toteuttamiselle ja taloudellisen tilanteen kehitykselle olennainen merkitys. Syksyllä 2008 korkein hallinto-oikeus käynnisti hallintolainkäytön ja hallinnon toiminnallisia yhteyksiä ja hallintotuomioistuinten päätösten yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevan tutkimushankkeen (ns. pyramiditutkimus). Tutkimukseen on saatu valtiovarainministeriön ns. starttiraha. Tutkimuksella kootaan tietoa käsittelyajoista, ratkaisujen ohjausvaikutuksesta sekä muutoksenhakuun johtaneista syistä. Erityisen tarkastelun kohteena ovat ympäristölupa-asiat, toimeentulotukiasiat, julkiset hankinnat, elinkeinoveroasiat sekä maatalous- ja maaseututukiasiat. Tutkimuksen saattaminen loppuun edellyttää lisärahoitusta. Lakivaliokunta on lausunnossaan talousarviosta (LaVL 15/2008 vp-he 116/2008 vp) tukenut hanketta. Tutkimus antaa merkittävää lisäaineistoa myös tuottavuusohjelman arviointiin. Henkilöstövoimavarojen tiukka menokehys edellyttäisi nykyistä parempaa tietotekniikkaa. Nykyiset tietojärjestelmät ovat yhteen sopimattomia muiden hallinnonalojen ja asianosaisten järjestelmien kanssa. Valtaosa hallintotuomioistuinten ratkaistavista asioista tulee oikeusministeriön hallinnonalan ulkopuolelta. Nykyisen tietojärjestelmän ongelmat vaikeuttavat työskentelyn tehostamista. Tietotekniikkaa tulisi hyödyntää huomattavasti laajemmin ja lisätä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia, mikä vähentäisi rutiinityötä. Vuonna 2008 hallintotuomioistuimet suoriutuivat verrattain hyvin perustuslain mukaisesta oikeusturvatehtävästään. Hallintotuomioistuinten toimintaa pyritään yhä kehittämään avoimemmaksi lisäämällä suullisia käsittelyjä. Samoin kiinnitetään erityistä huomiota ratkaisutoiminnan joutuisuuteen ja hallinto-oikeuksien käsittelyaikojen eroavuuksien vähentämiseen. Kun hallintotuomioistuimilla on tärkeä merkitys kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin rakentamisessa, voimavarojen riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Talousarviossa muiden tuomioistuinten kuin korkeimman hallinto-oikeuden ( ) ja korkeimman oikeuden ( ) toimintamenot ovat kaikki samassa momentissa ( ). Jotta eduskunta voisi nykyistä paremmin arvioida hallintotuomioistuinjärjestelmän voimavarojen riittävyyttä, tulisi valtion talousarviossa olla muiden hallintotuomioistuinten toimintamenoja varten oma momenttinsa. Siihen sisältyisivät alueellisten hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden toimintamenot. Valtion tarkastusviraston kertomuksessa (Hallinto-oikeudet, 169/2008) esitetyt kannanotot tukevat tätä esitystä.

5 2 Tämän toimintakertomuksen sisältöä käsiteltiin ja se hyväksyttiin hallintotuomioistuinten päällikkötuomarikokouksessa, johon osallistuivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti sekä alueellisten hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarit. Yhteisen toimintakertomuksen lisäksi useimmat hallintotuomioistuimet julkaisevat omia vuosikertomuksiaan, joissa selostetaan tarkemmin kunkin tuomioistuimen toimintaa. Helsingissä, maaliskuun 13. päivänä 2009 Pekka Hallberg Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti

6 3 2. HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ 2.1. Oikeusturva hallintoasioissa Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus. Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, hovioikeudet ja käräjäoikeudet. Tuomiovaltaa erikseen määrätyillä toimialoilla käyttävistä erityistuomioistuimista säädetään lailla. Perustuslain oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Tärkeänä takeena sille, että julkista valtaa myös käytännössä käytetään lainmukaisesti, on mahdollisuus hakea hallintopäätöksiin muutosta hallintotuomioistuimissa. Hallintolainkäytön kautta yksilöt, yritykset ja muut yksityisoikeudelliset yhteisöt voivat saada oikeusturvaa, mutta tietyissä asiaryhmissä myös hallintoviranomaisella on valitusoikeus toisen hallintoviranomaisen päätökseen. On lisäksi huomattava, että hallintotuomioistuimet eivät anna oikeusturvaa vain kansalaisille suhteessa julkista valtaa käyttäviin viranomaisiin, vaan ratkaisuissa on usein kysymys myös kansalaisten välisten suhteiden järjestämisestä sekä yleisten etujen turvaamisesta. Tämä näkökulma korostuu erilaisissa ympäristöasioissa, kuten maankäyttö- ja rakennusasioissa ja ympäristönsuojelu- ja vesiasioissa sekä kilpailua ja julkisia hankintoja koskevissa asioissa. Pääsääntönä on, että hallintoviranomaisen päätöksestä valitustie menee yleiseen alueelliseen hallintotuomioistuimeen. Tietyissä asiaryhmissä muutosta haetaan kuitenkin erityistuomioistuimelta tai valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusta edeltää usein hallinnollinen oikaisumenettely.

7 Yleiset alueelliset hallinto-oikeudet Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat Helsingin, Hämeenlinnan, Kouvolan, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet. Hallinto-oikeudet aloittivat toimintansa Ne muodostuivat vuonna 1955 perustetuista ja vuonna 1989 lääninhallituksista itsenäistyneistä lääninoikeuksista sekä vuonna 1962 perustetusta ja vuonna 1987 itsenäistyneestä vesiylioikeudesta. Hallinto-oikeuksien toimintaa säätelee hallinto-oikeuslaki (430/1999). Ahvenanmaan maakunnassa yleisenä alueellisena hallintotuomioistuimena on Ahvenanmaan hallintotuomioistuin. Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta (547/1994) tuli voimaan Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen antamiin päätöksiin voidaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja sen toiminta kuuluu perustuslaissa asetettuun korkeimman hallinto-oikeuden valvontavelvollisuuden piiriin. Ahvenanmaan hallintotuomioistuin toimii kuitenkin Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit muodostuvat yhdestä tai useammasta maakuntajakolain (1159/1997) mukaisesta maakunnasta. Tietyissä asiaryhmissä alueellisenkin hallinto-oikeuden tuomiopiirinä voi olla koko valtio. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuteen on keskitetty kaikki arvonlisäveroa, tulleja ja valmisteveroja koskevat asiat sekä turvapaikka-asiat. Vastaavasti muutoksenhaku vesilain (264/1961) ja ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisista lupa- ja velvoittamispäätöksistä on keskitetty Vaasan hallinto-oikeuteen. Ahvenanmaan maakunta kuuluu kuitenkin useimmissa näistäkin asiaryhmistä Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomiopiiriin. Kuten edellä on todettu eräissä asiaryhmissä Helsingin ja Vaasan hallinto-oikeuksien tuomiopiirinä on koko valtio. Pääosassa asiaryhmistä alueelliset hallinto-oikeudet on kuitenkin jaettu tuomiopiireihin, joita vastaavat asukasluvut (Tilastokeskus, Väkilukuarvio ) ovat seuraavat: Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kouvolan hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus Oulun hallinto-oikeus Rovaniemen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin

8 Markkinaoikeus Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, jonne on keskitetty kilpailunrajoituksista annetussa laissa (480/1992), julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007), sähkömarkkinalaissa (386/1995), maakaasumarkkinalaissa (508/2000) ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetussa laissa (1528/2001) sekä muissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan säädetyt asiat. Markkinaoikeuden toimintaa säätelee markkinaoikeuslaki (1527/2001). Se tuli voimaan , jolloin markkinaoikeus aloitti toimintansa. Kilpailu- ja hankinta-asioissa noudatetaan menettelysäännöksenä kilpailunrajoituslain ja hankintalain ohella hallintolainkäyttölakia. Markkinaoikeuden päätöksiin kilpailu-, hankinta- ja energiamarkkinaasioissa haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Markkinaoikeudellisissa asioissa menettelysäännöksinä noudatetaan lakia eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä sekä oikeudenkäymiskaarta (4/1734). Markkinaoikeuden päätöksiin markkinaoikeudellisissa asioissa haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan Vakuutusoikeus Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, jonne on keskitetty muun muassa työeläke-, kansaneläke-, työtapaturma-, kuntoutus-, työttömyysturva-, sotilasvamma-, rikosvahinko-, asumistuki-, opintotuki-, vammaistuki- sekä lapsen ja eläkkeensaajan hoitotukiasiat sekä nykyisin myös sairausvakuutuslain mukaiset asiat. Vakuutusoikeus muodostettiin vuonna 1942 annetulla lailla tuomioistuimeksi aikaisemmin toimineesta vakuutusneuvostosta. Nykyinen vakuutusoikeuslaki (132/2003) tuli voimaan Vakuutusoikeuden lainkäytössä sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Muutoksenhakuasiat sosiaalivakuutusperusteisissa toimeentuloturva-asioissa käsitellään vakuutusoikeudessa, kun taas sosiaalihuoltoperusteisissa toimeentuloturva-asioissa muutosta haetaan yleisiltä hallintotuomioistuimilta. Valitukset, jotka kohdistuvat kuntien viranomaisten tekemiin päätöksiin sosiaalihuoltoasioissa, esimerkiksi perustoimeentuloturva- eli toimeentulotukiasioissa ja vammaispalveluasioissa, käsitellään yleisissä hallintotuomioistuimissa. Vakuutusoikeus toimii useimmissa käsittelemissään asioissa ylimpänä muutoksenhakuelimenä ja ainoana tuomioistuinasteena. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksiin haetaan muutosta ensin muutoksenhakulautakunnilta, joita ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta. Vakuutusoikeus on käsittelemissään asioissa yleensä ylin muutoksenhakuaste, mutta tietyissä tapaturma-asioissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen ratkaisunsa, mutta menettelyvirheen osalta ylimääräinen muutoksenhaku vakuutusoikeuden antamista ratkaisuista on ohjattu pääosin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

9 Korkein hallinto-oikeus Perustuslain mukaan korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Se voi myös tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä. Korkein hallinto-oikeus on perustettu lailla (74/1918), ja se aloitti toimintansa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetulla lailla (1265/2006), joka on tullut voimaan , kumottiin aikaisemmin voimassa ollut laki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen lain 16 c :ää lukuun ottamatta. Korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestys (193/2007) on tullut voimaan Valtaosa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asioista koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Joidenkin hallintoviranomaisten päätöksistä valitetaan kuitenkin suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Esimerkiksi valtioneuvoston ja ministeriön päätöksistä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Myös eräiden lautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tällaisia lautakuntia, joissa prosessisäännöksenä on hallintolainkäyttölaki, ovat maaseutuelinkeinojen valituslautakunta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla sekä patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Lisäksi korkeimmalta hallintooikeudelta haetaan muutosta valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimivien keskusverolautakunnan ja virkamieslautakunnan päätöksiin. Valtaosassa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asiaryhmistä ei ole valituslupajärjestelmää. Merkittävimmät asiaryhmät, joissa niitä koskevien lakien mukaan on haettava valituslupaa, ovat veroasiat, ulkomaalaisasiat ja toimeentulotukiasiat. Valituslupaa on haettava myös rakennuslupaa, toimenpidelupaa ja katusuunnitelmaa koskevassa asiassa hallinto-oikeuden päätökseen, jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä. Tämä maankäyttö- ja rakennuslain muutos (1441/2006) tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (1129/2008), joka tuli voimaan , puolestaan ulotti valituslupajärjestelmän myös kaava-, suunnittelutarve-, poikkeamis-, rakennuslupa- ja katusuunnitelmaa koskeviin hallinto-oikeuksien päätöksiin, joilla valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta. Perusteet valituslupien myöntämiselle on kuitenkin säädetty sellaisiksi, että muutoksenhausta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei muodostu pelkkää prejudikaattieli ennakkopäätösjärjestelmää.

10 7 3. JOHDON KATSAUS VUODEN 2008 TOIMINTAAN 3.1. Alueelliset hallinto-oikeudet Kertomusvuonna alueellisiin hallinto-oikeuksiin saapui yhteensä asiaa ( edellisvuonna), mikä merkitsi 5 prosentin nousua saapuneiden asioiden määrässä edelliseen vuoteen verrattuna. Hallinto-oikeudet ratkaisivat yhteensä asiaa ( edellisvuonna), mikä puolestaan oli 3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hallinto-oikeuksille asetettua asian kokonaistavoitetta ei pystytty saavuttamaan, vaikka osa hallinto-oikeuksista ylittikin omat tavoitteensa. Alueellisten hallinto-oikeuksien keskimääräistä käsittelyaikaa on saatu laskettua edellisen vuoden 9,3 kuukaudesta 9,2 kuukauteen, vaikkei asetettua 8,9 kuukauden tavoitetta vielä saavutettukaan. Keskimääräinen käsittelyaika vaihteli eri hallinto-oikeuksien välillä ollen lyhimmillään 7,4 kuukautta (6,5 edellisvuonna) ja pisimmillään 9,9 kuukautta (10,2 edellisvuonna). Hallinto-oikeuksien ratkaistujen asioiden ikärakenteen osalta oli asetettu tavoitteeksi, että 50 prosenttia asioista olisi vireillä alle 6 kuukautta ja vain 25 prosenttia yli 12 kuukautta. Tätä tavoitetta ei aivan saavutettu, sillä alle kuudessa kuukaudessa pystyttiin ratkaisemaan 43 prosenttia asioista, 28 prosenttia asioista ratkaistiin 6 12 kuukaudessa ja 29 prosentin ratkaiseminen kesti yli 12 kuukautta. Sen sijaan yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä väheni hallinto-oikeuksissa kertomusvuonna noin 1900 asialla, mitä on pidettävä erittäin myönteisenä kehityksenä. Hallinto-oikeuksien yhteinen henkilöstömäärä oli kertomusvuonna 455 (449 edellisvuonna). Henkilöstömäärän nousu on johtunut pääosin voimaan tulleesta uudesta lastensuojelulaista (417/2007). Uuden lastensuojelulain mukaan päätöksenteko tahdonvastaisissa huostaanottoasioissa on siirtynyt ensi asteena hallinto-oikeuksille, mikä on luonnollisesti edellyttänyt lisäresursseja. Syksyllä 2007 käydyissä vuotta 2008 koskeneissa tulosneuvotteluissa oli tarkoitus nostaa hallinto-oikeuksien henkilöstömäärää uuden lastensuojelulain voimaan tulosta johtuen 15 henkilötyövuodella. Henkilöstöä lisättiin kuitenkin tällä perusteella ainoastaan kolme henkilötyövuotta. Uuden lain mukaisia lastensuojeluasioista on saapunut hallinto-oikeuksiin kertomusvuonna kaiken kaikkiaan ja sen lisäksi on saapunut vanhan lastensuojelulain mukaisia asioita 157. Saapuneet lastensuojeluasiat ovat lisääntyneet edellisvuoden asiasta asiaan. Huostaanottoasioiden määrä on kuitenkin vähentynyt vuoden 2007 yhteensä 1071 asiasta 776 asiaan. Lastensuojeluasioiden kokonaismäärän merkittävä lisäys johtuu lähinnä uuden lain mukaisista kiireellistä sijoitusta ja sen jatkamista koskevista asioista. Kaiken kaikkiaan hallinto-oikeudet ovat pystyneet vähäinen henkilöstömäärän lisäys huomioon ottaen suoriutumaan uuden lastensuojelulain mukanaan tuomista haasteista erittäin hyvin. Huostaanottoa koskevien uuden lain mukaisten asioiden keskimääräinen käsittelyaika on ollut kertomusvuonna ainoastaan 4 kuukautta ja kaikkien uuden lain mukaisten lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika 4,2 kuukautta. Onnistuminen uuden lain sisään ajossa on kuitenkin edellyttänyt resurssien kohdentamista näihin asioihin eräiden muiden asiaryhmien kustannuksella. Lisäksi on tarvittu koulutusta sekä työhön perehdyttämistä. Lisäksi on otettava huomioon, että lyhyeen käsittelyaikaan on osaltaan vaikuttanut se, että läheskään kaikki kertomusvuonna vireille tulleet huostaanottoasiat eivät ole olleet ennen vuoden vaihdetta ratkaisukypsiä, joten ne eivät ole olleet mukana laskettaessa keskimääräistä käsittelyaikaa. Monet hallinto-oikeudet ovat ratkaisseet lastensuojeluasiat tuomarivetoisesti siten, että ratkaisukokoonpanojen tuomarit ovat vuorollaan hoitaneet asioiden haltuunoton ja esittelyn. Kun lastensuojeluasioista on näin voitu jakaa usealle tuomarille valmisteltavaksi, käsittelyaikaa on pystytty lyhentämään. Yllätyksellistä on ollut se, että suullisten käsittelyjen määrä ei vastoin ennakko-odotuksia noussut huomattavasti uuden lain voimaan tultua. Suullisia käsittelyjä järjestettiin lastensuojeluasioissa vuonna 2007 yhteensä 421 asiassa ja vuonna 2008 yhteensä 445 asiassa. Uuden lastensuojelulain

11 8 myötä tuomioistuimen ratkaistavaksi tulleet kiireellistä sijoitusta ja sen jatkamista koskevat asiat ovat työllistäneet kaikkia hallinto-oikeuksia huomattavissa määrin samoin kuin lapsen olinpaikan väliaikaismääräystä koskevat ratkaisut. Uuden lastensuojelulain toimivuutta on edelleen seurattava ja arvioitava myös mahdollisten muutostarpeiden osalta niin oikeusministeriön kuin tuomioistuintenkin toimesta. Uuden lastensuojelulain mukaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä koskevien periaatteiden voidaan toivoa pidemmällä aikavälillä vähentävän huostaanottojen tarvetta. Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että on varauduttava aikaisempaa suurempaan huostaanottohakemusten määrään. Asioiden kiireellinen luonne ja suullisten käsittelyjen määrä edellyttävät, että niihin pystytään kohdentamaan riittävästi henkilöstövoimavaroja ilman, että muut asiaryhmät ovat vaarassa tästä syystä ruuhkautua. Uuden lastensuojelulain toimivuutta käytännön tasolla on muutoinkin seurattava. Laki autoverolain muuttamisesta (267/2008) tuli voimaan Lailla muutettiin autoverolain muutoksenhakusäännöksiä siten, että verovelvollisen on muutosta hakiessaan pääsääntöisesti tehtävä ensin veroviranomaiselle kirjallinen oikaisuvaatimus, jota koskevaan päätökseen vasta on mahdollista hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Lain muutoksen myötä autoveroasioita koskevat valitukset ohjautuvat nyt kaikkiin hallinto-oikeuksiin, kun ne aikaisemmin käsiteltiin Helsingin hallinto-oikeudessa. Autoveroasioita on saapunut kertomusvuonna hallinto-oikeuksiin varsin vähän. Helsingin hallinto-oikeuteen saapui 226 asiaa, kun hallinto-oikeus ratkaisi asiaa. Muihin hallinto-oikeuksiin on tullut yhteensä 47 asiaa. Autoveroasioiden väheneminen selittyy osin sillä, että autoverolakia on muutettu (1252/2007) siten, että veron perusteeksi on otettu hiilidioksidipäästöt. Tämä on alentanut autoveroa ja sitä kautta ulkomailta tuotujen autojen haluttavuus on vähentynyt. Siitä, paljonko oikaisumenettelyssä olevista asioista saapuu valitusasioina hallinto-oikeuksiin, ei ole tässä vaiheessa tietoa. Lain muutoksen vaikutusta ja sitä, mille tasolle autoveroasioiden määrä tulee vakiintumaan, voidaan tarkemmin arvioida vasta lain oltua pitempään voimassa. Yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan merkittäviin kaava-asioihin on keskitetty edelleen voimavaroja kaikissa hallinto-oikeuksissa. Kaikkien kaava-asioiden käsittelyaika on ollut kertomusvuonna 12 kuukautta (11,4 kuukautta edellisvuonna) eli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Eri hallintooikeuksissa kaava-asioiden käsittelyajat vaihtelivat 8,9 kuukaudesta 16,4 kuukauteen. Kaava-asioiden käsittelyaikoja tulee edelleen lyhentää. Erityisen tärkeää on, että yhteiskunnalliset elvytystoimet eivät viivästy hallintotuomioistuinten pitkistä käsittelyajoista johtuen. Vaasan hallinto-oikeuteen saapuneiden vesi- ja ympäristöasioiden määrä on vakiintunut viime vuosina noin 800 asiaan vuodessa. Kertomusvuonna näitä asioita tuli vireille 780. Vuosina 2007 ja 2008 vesija ympäristöasioita on pystytty ratkaisemaan noin 200 asiaa enemmän kuin on tullut vireille. Positiiviseen kehitykseen ovat vaikuttaneet asioiden ratkaiseminen aikaisempaa suppeammassa kokoonpanossa, työmenetelmien muutokset sekä oikeusministeriön asiaryhmän käsittelyyn osoittamat lisäresurssit. Vesi- ja ympäristöasioissa vireille tulevien asioiden määrän arvioidaan säilyvän suunnilleen ennallaan tai yleisen talouskehityksen taantuma huomioon ottaen vähenevän hieman. Toisaalta kansalaisten ympäristötietoisuuden lisääntymisen ja toiminnanharjoittajien kannalta ympäristömääräysten kiristymisen voidaan olettaa jossain määrin lisäävän valitusherkkyyttä. Jatkuvasti kehittyvä EY-lainsäädäntö tuo valituksiin myös uusia piirteitä. Asiat tulevat monimutkaisemmiksi, laajemmiksi sekä yksityiskohtaisemmiksi ja tämä vaatii hallinto-oikeudelta jatkuvia ponnisteluja sekä lainsäädännön että ympäristönsuojelutekniikan kehityksen seuraamisessa. Alueelliset hallinto-oikeuden ovat pyrkineet kehittämään johtamista ja työmenetelmiään tuottavuuden lisäämiseksi. Tässä tarkoituksessa useat hallinto-oikeudet ovat muun muassa käsitelleet asioita tuomarivetoisesti siten, että yksi ratkaisukokoonpanon tuomareista haltuunottaa ja esittelee asian. Tämä on todettu toimivaksi työmenetelmäksi erityisesti kaava-asioissa ja lapsen huostaanottoa koskevissa asioissa. Se missä määrin työskentelytapaa on voitu hyödyntää, riippuu kuitenkin myös tuomioistuinten virkarakenteesta eli siitä, paljonko tuomareita on suhteessa esittelijäviranhaltijoihin. Hallinto-oikeuksissa on myös paljon asiaryhmiä ja asioita, jotka on tarkoituksenmukaista ratkaista esittelijäviranhaltijoiden esittelystä. Esittelytehtävissä toimiminen on myös arvokasta kokemusta

12 9 harjaannuttaessa tuomarin tehtäviin. Myös kansliahenkilökunnan toimenkuvaa on pyritty kehittämään siten, että se tukisi mahdollisimman hyvin lainkäyttötyötä. Videotekniikan hyödyntämiseksi sekä oikeudenkäynneissä että muutoin hallinto-oikeuksien toiminnassa ovat muutamat hallinto-oikeudet ottaneet käyttöönsä videoneuvottelulaitteiston. Laitteistot tulisikin pikimmiten saada kaikkiin hallintotuomioistuimiin. Näin niiden käyttöä voitaisiin hyödyntää helpottamalla suullisten käsittelyjen järjestämistä sekä vähentämällä henkilöstön kokousmatkoihin kuluvaa aikaa. Laitteiston hyödyntämistä myös koulutustoiminnassa tulisi selvittää. Kuopion hallinto-oikeuden toimitilat asetettiin käyttökieltoon terveyttä vaarantavan sisäilman epäpuhtauden takia ja hallinto-oikeus joutui työskentelemään kolmessa eri toimipisteessä. Hallinto-oikeus sai uudet väliaikaiset toimitilat kesäkuussa Edelleenkin yhden jaoston työtilat ovat erillään muista tiloista noin kilometrin etäisyydellä päätoimipisteestä. Asianmukaiset toimitilat ja ajanmukaiset työvälineet edesauttavat hallinto-oikeuksien toimivuutta niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla Markkinaoikeus Kertomusvuonna markkinaoikeuteen saapui 587 (425 edellisvuonna) asiaa, mikä merkitsi 38 prosentin nousua saapuneiden asioiden määrässä edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinaoikeus ratkaisi yhteensä 643 asiaa (450 edellisvuonna), mikä oli 43 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja ylitti 2 prosentilla markkinaoikeudelle asetetun 630 asian tavoitteen. Keskimääräinen käsittelyaika oli sama kuin edellisenä vuonnakin eli 14,1 kuukautta ja jäi hieman asetetusta 12 kuukauden tavoitteesta. Julkisista hankinnoista annettu uusi laki (348/2007), joka tuli voimaan näyttäisi lisänneen edelleen julkisia hankintoja koskevien hakemusten määrää, joka on ollut vuonna 2008 yhteensä 451 (386 edellisvuonna). Myös sähkömarkkinalain tarkoittamia muutoksenhakemuksia sähkömarkkinaviranomaisen vahvistamiin ehtoihin on saapunut runsaasti. Molemmat näistä asiaryhmistä edellyttävät asioiden luonteesta johtuen lyhyitä käsittelyaikoja. Vaikka sähkömarkkinaasioiden käsittelyaika on kohtuullinen, hankinta-asioiden käsittelyaikaa ei ole saatu saapuneiden asioiden jatkaessa kasvuaan lyhennettyä tavoiteltuun 6 kuukauteen Vakuutusoikeus Kertomusvuonna vakuutusoikeuteen saapui yhteensä asiaa (7 087 edellisvuonna) eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus ratkaisi yhteensä asiaa ( edellisvuonna), mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeudelle asetettua asian ratkaisutavoitetta ei pystytty saavuttamaan. Tosin myös henkilöstön määrä oli kertomusvuonna vähentynyt edellisen vuoden 119:sta 117:ään. Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika laski edellisen vuoden 15 kuukaudesta 13,6 kuukauteen, mikä ylitti hieman tavoitteeksi asetetun 12,5 kuukautta. Vakuutusoikeus on pystynyt ratkaisemaan asioita huomattavasti enemmän kuin asioita on saapunut, ja vireillä olevien asioiden määrä on laskenut tasaisesti. Mikäli tämä kehitys jatkuu, käsiteltävien asioiden keskimääräinen käsittelyaika ja keskimääräinen vireilläoloaika lyhenevät jatkossakin merkittävästi, vaikka asiarakenne onkin muuttunut vaativammaksi. Vakuutusoikeuden toiminnan tuloksellisuutta heikensi merkittävästi vuoden 2008 aikana edellisissä toimitiloissa noin puolen vuoden ajan käynnissä olleet muutostyöt. Muutostöiden aiheuttaman pölyja meluhaitan johdosta osa henkilökunnasta joutui käyttämään työskennellessään kuulo- ja

13 10 hengityssuojaimia. Tilannetta helpottivat osittain vakuutusoikeuden käyttöön saadut kannettavat tietokoneet, joiden avulla asianhallintajärjestelmän käyttö oli etätyönä mahdollista. Lisäksi vakuutusoikeuden käyttöön saatiin kesken muutostöiden korvaavia työhuoneita uusissa toimitiloissa, joihin vakuutusoikeus muutti kokonaisuudessaan marraskuussa Uusia toimitiloja on pidettävä tarkoituksenmukaisina ja riittävinä, ja tilat vastaavat vakuutusoikeuden toiminnallisia tarpeita Korkein hallinto-oikeus Kertomusvuonna korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui asiaa (3 891 edellisvuonna), mikä oli 407 asiaa enemmän kuin edellisenä vuonna ja ylitti myös saapuvien asioiden määräksi arvioidun asiaa. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi yhteensä asiaa (3 797 edellisvuonna), mikä oli lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna, mutta jäi jonkin verran asetetusta asian tavoitteesta. Henkilöstömäärä on laskenut hieman edellisestä vuodesta ollen kertomusvuonna 98,8 (99 edellisvuonna). Keskimääräinen käsittelyaika nousi 9,9 kuukauteen edellisvuoden 9,8 kuukaudesta, eikä asetettua 9 kuukauden tavoitetta pystytty siten saavuttamaan. Korkein hallinto-oikeus on kertomusvuonna antanut yhteensä 92 vuosikirjapäätöstä. Sen lisäksi korkein hallinto-oikeus on julkaissut kotisivuillaan ja Finlexissä niin sanottuja lyhyitä ratkaisuselosteita. Kertomusvuonna on ratkaistu useita laajoja ja yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Esimerkinomaisesti voidaan mainita kuntajaon muuttamista Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä koskeva vuosikirjaratkaisu KHO: 2008:1. Huomattavan laajassa Turun seudun vedenhankintaa Virttaankankaan pohjavesialueelta koskevassa vesitalousasiassa annettiin vuosikirjaratkaisu KHO:2008:58. Lisäksi on ratkaistu muun muassa useita laajoja ympäristö- ja kaavaasioita. Edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä laaja kilpailuoikeutta koskeva asia, joka on työllistänyt huomattavan paljon kertomusvuonna, mutta ratkaisua ei ole vielä annettu. Korkeimman hallinto-oikeuden työskentelylle onkin ollut leimallista se, että useaan laajaan ja työlääseen asiaan sidotut resurssit ovat väistämättä heikentäneet mahdollisuutta lisätä ratkaisujen määrää. Yhdessä kertomusvuonna ratkaistussa asiassa oli hankittu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu. Ratkaisussa KHO:2008:4 oli kysymys niin sanotun Bryssel IIa-asetuksen (Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003) soveltamisesta Ruotsin viranomaisten antaman lapsen huostaanottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoon Suomessa. Saatuaan ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta korkein hallinto-oikeus siirsi asian toimivaltaiseen käräjäoikeuteen ratkaistavaksi, koska huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan annettua lakia (761/1970) ei mainitun EU-asetuksen vuoksi voitu soveltaa asiassa. Korkein hallinto-oikeus on kertomusvuonna tehnyt ennakkoratkaisupyynnön C-388/08 (KHO:2008:33) koskien sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) tulkintaa. Käsittelyaikoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että asioissa, joissa on pyydetty Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisua, myös ennakkoratkaisun antamiseen kulunut aika luetaan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyaikaan. Ennakkoratkaisun saaminen on kestänyt keskimäärin kaksi vuotta. Pääasiaryhmittäin tarkasteltuna vireillä olevien asioiden määrä on kertomusvuoden aikana noussut erityisesti veroasioissa, joita on ollut vuoden 2008 päättyessä vireillä 935 asiaa eli noin neljäsosa korkeimman hallinto-oikeuden asianomaisena vuonna ratkaisemasta asiamäärästä. Asiamäärät ovat

14 11 nousseet myös taloudellista toimintaa koskevissa asioissa mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioihin sisältyviä lasten huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevia asioita on ollut vuoden lopussa vireillä yhteensä 185, joista 75 on uuden lastensuojelulain mukaisia asioita. Kiireellistä sijoittamista ja sen jatkamista koskevat asiat ovat työllistäneet myös korkeinta hallinto-oikeutta. Näitä asioita on saapunut 46 ja ratkaistu 30. Uuden lastensuojelulain vaikutusta korkeimman hallinto-oikeuden työmäärään voidaan paremmin arvioida vasta lain oltua voimassa pitempään kuin yhden vuoden ajan. Vuosi 2008 oli korkeimman hallinto-oikeuden 90-vuotisjuhlavuosi. Juhlapäivää vietettiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja Säätytalolla järjestetyin juhlallisuuksin. Korkein hallinto-oikeus julkaisi myös juhlakirjan Korkein hallinto-oikeus 90 vuotta, joka kiitos monien ansiokkaiden kirjoitusten antaa laajan ja monipuolisen kuvan korkeimman hallinto-oikeuden toiminnasta Yhteenveto Hallintotuomioistuinten voidaan kokonaisuutena arvioida vuonna 2008 suoriutuneen verrattain hyvin perustuslain mukaisesta oikeusturvatehtävästään. Hallintotuomioistuimiin saapuneiden asioiden määrä on kuitenkin noussut, mikä heikentää mahdollisuutta käsittelyaikojen lyhentämiseen ja ruuhkien purkamiseen, missä on kertomusvuonna osin jo onnistuttu. Alueellisten hallinto-oikeuksien tuottavuuden ja käsittelyaikojen välillä on eroja, mikä selittyy osin asiarakenteella. Se tulisi saada mahdollisimman yhteneväksi ja. hallintotuomioistuimia on kehitettävä yhteisten periaatteiden mukaisesti. Samalla on pyrittävä tasoittamaan tuottavuuden ja käsittelyaikojen eroja. Tässä yhteydessä ei voida kuitenkaan kiinnittää huomiota yksinomaan ratkaistujen asioiden määrään, vaan myös päätösten laatuun. On pyrittävä löytämään parhaat työskentelytavat ja käytännöt siten, että sekä päätösten laatu että toiminnan tuloksellisuus saadaan mahdollisimman hyvälle tasolle. Myös henkilöstön kouluttamiselle ja kehittämiselle on voitava varata riittävästi aikaa, jotta toiminta olisi kestävällä pohjalla ja päätökset laadukkaita. Hallintotuomioistuimille on siten jatkossakin varattava sellaiset henkilöresurssit, että niiden avulla voidaan hallintotuomioistuinasioissa taata niin hallintolainkäyttöprosessin, päätösten laadukkuuden kuin käsittelyaikojen osalta sellainen oikeusturva, jota Suomen perustuslaki, kansainväliset velvoitteet ja myös asiakkaat hallintotuomioistuimilta edellyttävät.

15 12 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1. Yleistä hallintotuomioistuinten toiminnasta Toimiva oikeusvaltio ja luottamus julkisen vallan käyttöön edellyttävät hallintoasioissa laajaa muutoksenhakuoikeutta. Valtion, kuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien sekä muiden julkista valtaa käyttävien elinten päätöksiin voi hakea muutosta hallintotuomioistuimilta. Hallinnossa ja siten myös hallintotuomioistuimissa sovellettaville säännöksille on luonteenomaista niiden jatkuva muuttuminen yhteiskunnan muutosten mukana. samanaikaisesti suomalainen, eurooppalainen ja kansainvälinen oikeusjärjestelmä kehittyvät yhä hienojakoisemmiksi. Siten oikeuslähteet, joita julkista valtaa käyttävät viranomaiset soveltavat päätöksissään, monimutkaistuvat jatkuvasti. Toisaalta yhteiskunnan oikeudellistumisen, säädösten lisääntymisen ja EY-oikeuden kasvavan vaikutuksen takia hallintotuomioistuimilta haetaan oikeusturvaa yhä vaikeammissa oikeudellisissa kysymyksissä. Uusien säädösten tulkintaratkaisut ja oikeuskäytäntö ovatkin tärkeitä hallinnon toimivuudelle. Koko julkishallinnon toimivuuden ja sitä kautta suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että hallintotuomioistuimet voivat antaa hallinnon oikeusriitoihin hyvin perusteltuja ratkaisuja mahdollisimman nopeasti. Julkista valtaa käyttävät viranomaiset tekevät hallinnon eri aloilla ja tasoilla vuosittain miljoonia hallintopäätöksiä, joihin voidaan tarvittaessa hakea muutosta hallintotuomioistuimilta. Suurimpia ryhmiä ovat sosiaali- ja terveydenhoitoa, verotusta, elinkeinoa, ympäristöä ja kunnallishallintoa koskevat asiat. Selvät virheet viranomaisten hallintopäätöksissä on useimmiten mahdollista oikaista hallinnollisissa oikaisumenettelyissä, mutta päätösten suuren määrän takia hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulee vuosittain yli oikeusriitaa. Hallintotuomioistuinten toimintaan kohdennetut määrärahat ovat vähäiset verrattuna koko julkishallinnon osuuteen kansantaloudessa. Oikeusturva valtion- ja kunnallishallinnossa toteutuukin kustannustehokkaasti hallinnon oikaisujärjestelmien ja hallintotuomioistuinten kautta. Siihen vaikuttavat muun muassa tarpeettomien muotosäännösten välttäminen, hallintolainkäyttölain (586/1996) 33 :n mukainen tuomioistuimen aktiivinen prosessinjohto ja asioiden selvittämisvelvollisuus sekä pitkälti kirjallinen oikeudenkäyntimenettely. Lisäksi hallintotuomioistuinten asiakkaat pystyvät useimmiten ajamaan asiaansa ilman valtion tai yksityisten tarjoamia oikeusapupalveluja. Näin ollen yleisen oikeusavun kustannuksista valtiolle vain pieni määrä kohdentuu hallintolainkäyttöön. Lisäksi yksityinen asianosainen voidaan vain poikkeuksellisesti velvoittaa korvaamaan vastapuolena olleen viranomaisen tai julkisyhteisön kulut, joten oikeusturvan saatavuus hallintoasioissa on taattu pienellä kuluriskillä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on perusteltua, että kynnys asian vireille panoon hallintolainkäytössä pidetään matalana. Hallintolainkäytössä oikeusturvan tarve voi syntyä kenelle tahansa esimerkiksi sosiaaliturvan saajana, oppilaitoksen oppilaana, kaavoitusmenettelyssä alueen maanomistajana, muutoin osallisena tai kunnan jäsenenä tai verovelvollisena. Hallintopäätökset vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme monilla eri osa-alueilla. Hallintolainkäytön ja hallinnon toiminnallisia yhteyksiä voi kuvata alla olevan pyramidin muodossa siten, että hallinnon perustasossa tehdään miljoonia hallintopäätöksiä verotuksen, sosiaaliturvan, elinkeinojen harjoittamisen, ympäristön ja kunnallishallinnon aloilla. Päävastuu hyvinvoinnin edellytyksistä on tällä perustasolla. Kaikilta aloilta oikeusongelmia kanavoituu hallintotuomioistuimiin. Hallintopäätöksistä kuitenkin vain suhteellisen pieneen osaan haetaan

16 13 muutosta tuomioistuimilta. Väliasteen hallintotuomioistuimissa ratkaistaan noin asiaa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa noin asiaa. Korkein hallinto-oikeus on valtiovarainministeriön taloudellisella tuella lokakuussa 2008 käynnistänyt niin sanotun Pyramiditutkimushankkeen, jossa tarkemmin selvitetään hallinnon ja hallintolainkäytön toiminnallisia yhteyksiä sekä hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitystä hallinnon tuottavuudelle. Tarkoitus ei ole seurata yksittäisten asioiden ratkaisemista vaan pikemminkin selvittää julkisen vallan palvelutasoa, toimivuutta ja tuottavuutta sekä päätöksenteon laatua. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten eri hallinnonalojen päätöksiä ja niiden pysyvyyttä muutoksenhakuasteissa tilastoidaan ja miten hallintotuomioistuinten tekemät ratkaisut vaikuttavat hallinnon toimintaan. Koska tilastollinen seuranta ja sen yksityiskohtaisuus vaihtelee hallinnonaloittain, tutkimus palvelee samalla tilastollisen seurannan yhtenäisyyden edistämistä ja kokonaiskuvan luomista ensi asteen hallinnosta. Eräissä asiaryhmissä on yksityiskohtaiset tiedot oikaisumenettelyistä. Hallintotuomioistuimista on käytettävissä yhtenäiset asiaryhmäluokitukset (yli 200 asianimikettä). Tällä tavoin valitusasioiden seurannasta saadaan aineistoa myös paremman sääntelyn ohjelmalle. Erikseen seurattavia asioita ovat myös joutuisuus, lopputulokset, tiedottaminen ja kustannustehokkuus. Tutkimuksessa selvitetään myös, minkä tyyppisiä asioita valikoituu muutoksenhakuteitse korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Edelleen selvitetään, onko päätösten muuttumisesta muutoksenhakuasteissa tehtävissä johtopäätöksiä esimerkiksi lainsäädännön tai hallinnon toiminnan kehittämiseksi. Yhteiskunnallisesti tarkastellen ja hallintotuomioistuintoiminnan laadukkaan toiminnan kannalta tärkeintä olisi pyrkiä sekä lainsäädäntöä että hallinnon toimintaa kehittämällä vähentämään tarvetta hakea muutosta hallintopäätöksiin. Tutkimuksessa arvioidaan myös sitä, miten selkeitä ja ymmärrettäviä hallintotuomioistuinten päätökset ovat hallinnon näkökulmasta ja millaista ohjausvaikutusta niillä on hallinnon toimintaan. Tältä osin saatavaa tietoa voidaan hyödyntää hallintotuomioistuinten toimintaa kehitettäessä. Lakivaliokunta on lausunnossaan vuoden 2009 talousarviosta (LaVL 15/2008 vp) tukenut hanketta, mikä helpottaa lisärahoituksen saamista tutkimuksen loppuun saattamiseksi. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2009.

17 14 Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat joko välittömästi tai viiveellä hallintotuomioistuinten asiarakenteeseen. Vuonna 2008 alkaneen taloudellisen laskusuhdanteen voidaan arvioida lisäävän ainakin sosiaaliasioiden määrää, joka muutoinkin on nousussa väestön ikääntymisestä johtuen. Myös laskusuhdanteen vaikutuksia korjaavien elvytystoimien ja hankkeiden kannalta on tärkeää, että valitukset voidaan käsitellä hallintolainkäytössä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Niin ikään maailmantalouden lama, kansainväliset selkkaukset ja yleinen epävarmuus heijastuvat osaltaan hallintotuomioistuinten toimintaan. Vuoden 2008 lopussa turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt tuhansilla, minkä voidaan arvioida lisäävän myös valitusten määrää. Tuomioistuimissa syntyneiden ruuhkien purkaminen ei tapahdu lisäresursseinkaan nopeasti, joten asiamäärien kasvuun tulisi reagoida turvaamalla jo ennalta riittävät resurssit asioiden ratkaisemiseen kohtuullisessa ajassa. Myöskään tuomioistuinten henkilöstön vähentämistä tuottavuusohjelman toteuttamiseksi ei voida pitää perusteltuna tilanteessa, jossa asiamäärät ovat nousussa ja työllistyminen niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla vaikeaa. Henkilöresurssien vähentämisestä luopumista on tässä tilanteessa päinvastoin pidettävä sekä tuomioistuimen toiminnan että työllisyyden osalta elvyttävänä toimenpiteenä. Hallintotuomioistuinten toimintaa ja siihen tarvittavia taloudellisia voimavaroja ei tule muutoinkaan tarkastella yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä erillisenä. Hallintotuomioistuimissa viipyvät asiat aiheuttavat paitsi usein kohtuutonta haittaa ja epävarmuutta yksityisille asianosaisille ja yhteiskunnallisesti tärkeille hankkeille, niin myös taloudellisia kustannuksia eri hallinnon aloilla. Näiden kustannusten määrä on yleensä aivan eri suuruusluokkaa kuin hallintotuomioistuinten tehokkaaseen toimintaan tarvittavat määrärahat. Asiakasnäkökulmasta toimiva ja tehokas hallinto ja hallintotuomioistuinjärjestelmä on tärkeä yhteiskunnan menestystekijä hyvinä aikoina, mutta vielä enemmän niiden arvoa punnitaan näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä on perustuslain mukaisesti valvoa alemmanasteista hallintolainkäyttöä. Tämä tarkoittaa paitsi huolehtimista lainkäytön yhdenmukaisuudesta ja joutuisuudesta myös osallistumista hallintotuomioistuinlaitoksen kehittämiseen. Tärkeitä toimintamuotoja ovat myös koulutus ja voimavarojen riittävyyden arviointi. Olennainen tavoite on kehittää hallinto-oikeuksia yhtenäisten periaatteiden pohjalta toisin sanoen jakaa asioita edellytysten mukaisesti kautta maan ja välttää liiallista erityistuomioistuinkehitystä Hallintotuomioistuimissa käsiteltävät asiat Hallintotuomioistuimiin saapuneet asiat Vuonna 2008 hallintotuomioistuimiin saapui yhteensä uutta lainkäyttöasiaa, mikä oli asiaa enemmän kuin edellisvuonna. Saapuneiden asioiden määrä lisääntyi hallintotuomioistuimissa. Hallintotuomioistuimiin vuosina saapuneiden asioiden määrät Hallintotuomioistuimet yhteensä Alueelliset hallinto-oikeudet Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus

18 15 Vuosina kaikkiin hallintotuomioistuimiin yhteensä saapuneiden lainkäyttöasioiden määrät Alueelliset hallinto-oikeudet Saapuneet asiat pääasiaryhmittäin Vuonna 2008 alueellisiin hallinto-oikeuksiin saapui uutta lainkäyttöasiaa eli 972 asiaa enemmän kuin edellisvuonna. Ne jakautuvat pääasiaryhmittäin seuraavasti: Valtio-oikeus ja yleishallinto ,6 % ,2 % 2. Itsehallinto 952 4,9 % 953 4,6 % 3. Ulkomaalaisasiat ,7 % ,9 % 4. Rakentaminen ,9 % ,5 % 5. Ympäristö ,0 % ,1 % 6. Sosiaali- ja terveydenhuolto ,8 % ,8 % 7. Taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat ,4 % ,9 % 8. Verot ,4 % ,7 % 9. Muut asiat 64 0,3 % 46 0,2 %

19 16 Vaikka hallinto-oikeuksien asiamäärät ovat nousseet edellisestä vuodesta, asiamäärä ei ole noussut selkeästi missään pääasiaryhmässä. Suurin nousu on ollut sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevassa pääasiaryhmässä Eräiden asiaryhmien kehityksestä Seuraavassa on esitetty tietoa asiaryhmistä, joiden määrän kehitystä on niiden yhteiskunnallisen merkityksen, lainsäädäntömuutosten tai suurten asiamäärien ja hallinto-oikeuksien ruuhkautumisen vuoksi tarpeen tarkemmin seurata. Hallinto-oikeuksiin saapuneet kaava-asiat

20 17 Kaava-asioiden määrä on noussut vuosittain jonkin verran. Erityisesti yleiskaavoja koskevia valituksia on saapunut vuonna 2008 selvästi aikaisempaa enemmän. Saapuneiden poikkeamislupa-asioiden määrä on vuonna 2008 ollut 373 ja rakennuslupa-asioiden määrä 216 (389 ja 236 edellisvuonna) eli edellisvuoteen nähden näiden asioiden määrä on laskenut hieman. Tämän asiaryhmän osalta saapuneiden asioiden määrissä ei kuitenkaan ole ollut merkittävää eroa viimeisen kolmen vuoden aikana, vaan määrä näyttäisi vakiintuneen noin 600 asiaan. Helsingin hallinto-oikeuteen saapuneet turvapaikka-asiat Turvapaikka-asioiden määrä on vuonna 2008 laskenut edellisiin vuosiin nähden, joskin nopeutetussa käsittelyssä olevat asiat ovat jonkin verran lisääntyneet. Koska turvapaikanhakijoiden määrä on noussut huomattavasti vuoden 2008 lopussa, myös valitusten määrän voidaan arvioida kääntyvän nousuun. Kaikkiin hallinto-oikeuksiin saapuneiden ulkomaalaisasioiden määrä oli kertomusvuonna asiaa, kun se edellisvuonna 2007 oli ja vuonna 2006 yhteensä Asioiden määrä on siten hieman laskenut, mutta suuntaus ei todennäköisesti ole pysyvä. Vaasan hallinto-oikeuteen saapuneet vesi- ja ympäristöasiat

21 18 Saapuneiden vesi- ja ympäristöasioiden määrä on kertomusvuonna ollut lähes sama kuin edellisenä vuonna. Ympäristö- ja vesiasioita oli vuoden 2008 lopussa vireillä 846 (909 edellisvuonna), joten vireillä olevien asioiden määrää on saatu vähennettyä. Hallinto-oikeuksiin saapuneet lastensuojeluasiat Saapuneiden lastensuojeluasioiden määrä on viime vuosina ollut nousussa ja kertomusvuonna 2008 on noussut selvästi. Lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden määrä on sen sijaan vähentynyt. Yhteensä 776 asiaan sisältyy 640 uuden lastensuojelulain mukaista asiaa. Muihin kuin huostaanottoa koskeviin asioihin sisältyy kertomusvuonna yhteensä 835 kiireellistä sijoitusta ja sen jatkamista koskevaa asiaa. Nämä työllistivät hallinto-oikeuksia paljon. Lisäksi lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden osalta on tehty paljon lapsen olinpaikan väliaikaista määräämistä koskevia päätöksiä, joita ei kuitenkaan erikseen tilastoida. Uuden lastensuojelulain myötä tuomioistuinten ratkaistavaksi on tullut tahdonvastaisten huostaanottoasioiden lisäksi suuri määrä muita asioita, jotka aikaisemmin ratkaistiin hallinnossa. Lainsäädännön toimivuus tulee ottaa erikseen tarkasteltavaksi. Lastensuojeluasioita tarkasteltaessa on myös otettava huomioon, että vuosina 2006 ja 2007 tahdonvastaista huostaanottoa koskevat asiat alistettiin hallinto-oikeudelle. Mikäli asiasta valitettiin, samaa huostaanottoasiaa koskeva asia ratkaistiin sekä valituksena että alistuksena. Se lisäsi asioiden määrää verrattuna vuoteen 2008, jolloin samaa huostaanottoa koskevassa asiassa annettiin yksi päätös. Lain muutoksen myötä tuomioistuimiin on ohjautunut ratkaistavaksi paitsi huostaanottoasiat niin myös suuri määrä muita asioita, jotka aikaisemmin ratkaistiin hallinnossa. Vuosien 2007 ja 2008 lastensuojeluasioita koskevat tilastotiedot eivät ole suoraan verrattavissa Markkinaoikeus Vuonna 2008 markkinaoikeuteen saapui 587 uutta lainkäyttöasiaa eli 162 asiaa enemmän kuin edellisvuonna. Ne jakautuvat pääasiaryhmittäin seuraavasti: