PL 401, ) kauppiaankatu 43 C Kouvola
|
|
- Kirsi-Kaisa Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kunnallisvalitus Katariinantori Lappeenranta saimaa@sll.fi (kunnallisvalitus uudelleen, oikai- Kouvolan hallinto-oikeus suvaatimuksen Oikeustalo jälkeen PL 401, ) kauppiaankatu 43 C Kouvola kouvola.hao@oikeus.fi KUNNALLISVALITUS ASIA Kunnallisvalitus koskien Lappeenrannan kaupungin teknisen lautakunnan päätöstä METSÄSUUNNITELMAT RAUHA-TIURUN ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE sekä ko. päätöksen valmisteluprosessia. Päätös tuli julkisesti nähtäville Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri jättää kunnallisvalituksen edellä mainitusta päätöksestä niillä perusteilla, että 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä 2 päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa. 3. päätös on muuten lainvastainen. Päätösmenettelystä johtuen katsomme, että päätöstä ei voi hyväksyä. Päätöksen sisällössä ei ole huomioitu asianosaisten mielipiteitä ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa päätökseen on estetty. Tehtyihin kannanottoihin/lausuntoihin ei ole annettu vastauksia. Päätöksen sisällöstä on annettu päätöksen sisällön vastaista tietoa asianosaisille ja kuntalaisille laajemmin. Päätöksen tekijöillä ei ole myöskään ollut riittävästi tasapuolista tietoa päätöksenteon perustana. Esitämme päätöksen kumoamista ja asian ottamista uudelleen käsittelyyn huomioiden asianosaisten lausunnot päätösehdotuksiin. Esitämme myös toimenpidekieltoa päätöstä koskevalle alueelle, kunnes kunnallisvalitus on käsitelty PERUSTELUT Lappeenrannan kaupunki tilasi Kaakkois-Suomen metsäkeskukselta metsäsuunnitelman vuosille kaupungin omistamille metsäalueille: Rauha-Tiuru ja Joutsenon saaret. Rauha-Tiurun alueen metsäsuunnitelman pinta-ala on 200 hehtaaria ja saarisuunnitelman pinta-ala on 150 hehtaaria.
2 Lisäksi valmisteltiin molemmille alueille suunnittelijan ehdotuksen lisäksi kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa: vähäisen metsänkäsittelyn ehdotus ja voimakkaan metsänkäsittelyn ehdotus. Esitysten tultua nähtäväksi niihin jätettiin kolme lausuntoa: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n lausunto (Liite 2) Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen lausunto (Liite 3) Miriensis Oy:n lausunto (Liite 4) Kaikki kolme esitettyä metsäsuunnitelmaa rakentuvat kuviopohjaiselle metsänkäsittelylle metsiköiden ikäryhmän mukaisesti sisältäen harvennus- ja avohakkuita. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt on merkitty suunnitelmaan ja ne jäävät metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Kaikki kolme metsäsuunnitelmaesityksiin annettua lausuntoa esittävät metsäsuunnitelman vaihtoehdoksi luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelman laatimista. Alueet on yleiskaavassa ensisijaisesti merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), retkeilyja ulkoilualueeksi (VR), urheilu- ja virkistysalueeksi (VU), ja osittain maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Lisäksi alueella on kaavamerkintöjä, jotka määräävät säilyttämään kohteiden ympäristöarvot (kohdemerkinnät: 4, 6, 13, 23, 28, 48, 50). Voimassaoleva yleiskaava on vahvistettu Lausunnoissa esitetään perusteluiksi, että Rauha-Tiurun alue on tärkeää ulkoilu- ja virkistysaluetta, jolla on merkittäviä luontoarvoja ja lisäksi alueella on matkailutoimintaa, jonka menestymisen ehtona on arvokkaan luontoalueen säilyttäminen. Näistä syistä aluetta ei tule käsitellä talousmetsänhoidon periaattein kuten avohakkuilla, joita on esitetty kaikkiin metsäsuunnitelmavaihtoehtoihin. Tarkempi esitys ja perustelut löytyvät Etelä-karjalan luonnonsuojelupiirin lausunnosta liite 2. Teknisen lautakunnan jäsenen Virpi Junttilan pyynnöstä kiinteistö- ja mittaustoimen teknisen toimen kaksi edustajaa olivat keskustelemassa alueen suunnitelmista Virpi Junttilan ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajan Juha Juutin ja piirin metsävastaavan Anitta Miikkulaisen kanssa. Näissä keskusteluissa teknisen toimen viranhaltija, metsätalouspäällikkö Risto Laukas totesi, että suunnittelijan esittämä vaihtoehto on ainoa mahdollinen. Hän totesi, että hänellä ei ole vastattavaa lausuntoihin, ne eivät ole mahdollisia ja ovat myös metsälain vastaisia. Hänen näkemyksensä mukaan lausunnoissa ei ole konkreettisia muutosesityksiä Lausunnon ehdotusta luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelman laatimisesta hän ei katsonut sellaiseksi. Teknisessä lautakunnassa asia on ollut esityslistalla ja , mutta kummassakin kokouksessa asia jätettiin pöydälle. Teknisen lautakunnan kokouksessa tekninen johtaja Jussi Salo esitteli hyväksyttäväksi suunnittelijan laatimaa suunnitelmaa seuraavasti:
3 Tekninen lautakunta hyväksyy Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen suunnittelijan ehdotukset metsäsuunnitelmiksi Rauha-Tiurun alueelle ja Joutsenon saarille ja oikeuttaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen hoitamaan ja hakkaamaan metsiä näiden suunnitelmien mukaisesti kuitenkin niin, että Miriensis OY:n ja kaupungin sopimusalueella vuosittaiset hoito- ja hakkuutyöt sovitaan yhdessä suunnitelmien ensimmäisellä viisivuotiskaudella eli vuoden 2016 loppuun asti. Päätösehdotuksen vaihtoehtona olleet lausunnot oli toimitettu lautakunnan jäsenille, mutta niitä ei missään vaiheessa esitelty lautakunnan jäsenille, niitä ei käsitelty eikä niistä annettu vastauksia lausuntoja esittäneille tahoille. Teknisen lautakunnan kokouksessa lautakunnan jäsen Virpi Junttila ehdotti: Suunnitelmaa ei hyväksytä, vaan se palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että metsäsuunnitelman sijaan tehdään luonto- ja virkistyskäyttösuunnitelma yhdessä lausunnon antaneiden tahojen (Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistys, Miriensis Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto) kanssa. Suunnitelman taloudellisena tavoitteena on nollatulos, eli kaupunki ei odota siltä tuloja. Virpi Junttilan esitys raukesi kannattamattomana. Kokouksen puheenjohtaja totesi teknisen johtajan esityksen tulleen päätökseksi. Virpi Junttila jätti päätökseen eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen, sillä asian käsittelyssä ei ole millään lailla huomioitu lausunnon antaneiden tahojen kannanottoja, lausuntoihin ei ole perehdytty, eikä niihin ole annettu vastineita. Lisäksi tehty metsäsuunnitelma ei ota huomioon alueen virkistysarvoja, metsien monimuotoisuutta (eri asia kuin kasvu ja tilavuus) ja matkailullisia tavoitteita. Metsäsuunnitelma -päätöksessä on sisäänkirjoitettuna, että neuvotteluja metsäsuunnitelman toteuttamisesta käydään kaupungin kaupallisen sopimuskumppanin Miriensis Oy:n kanssa vuoteen Avoimeksi jää metsienkäsittelyn toteuttaminen ko. vuoden jälkeen. Muiden lausunnon antajien kanssa ei vastaavaa suunnitelmaa esitetty toteutettavaksi. Tämä saattaa lausunnon antajat eriarvoiseen asemaan sekä siirtää vallan tekniseltä lautakunnalta virkamiehille. Edellä selostetusta päätösprosessista ilmenee, että asianomaisilla tahoilla ei ole ollut todellista vaikutusmahdollisuutta päätöksentekoon, kuten kunnallislaki edellyttää. Myöskään lautakunnan jäsenten mahdollisuus todelliseen harkintaan ei ole voinut toteutua, sillä päättäjillä ei ollut asiaa käsiteltäessä riittäviä tietoja päätöksen perustaksi Kuntalaki /365, 27, Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;
4 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua Päätöksestä ei käy ilmi, eikä myöskään asiaa tiedusteltaessa ole selvinnyt, onko kaupungin tarkoitus hakea maisematyölupaa metsänkäsittelyyn. Päätökseen asia ei sisälly. Päätöstä seuraavana päivänä pidettiin Joutseno -raadin tilaisuus. Joutseno -raati on Lappeenrannan kaupungin alueellinen asukasfoorumi. Tämän tilaisuuden ajankohdan päätti kaupungin virkamies. Tilaisuuden ajankohdasta ilmoitettaessa ei asukkailla ollut tietoa teknisen lautakunnan kokouksen ts. päätöksenteon ajankohdasta, mutta kokouksen sisällöstä oli sovittu eli tarkoituksena oli käsitellä Rauha-Tiurun alueen ja Joutsenon saarten metsäsuunnitelmaa. Kaupungin edustajien lisäksi puheenvuoro oli pyydetty Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Majavalta. Hän totesi puheenvuorossaan turhauttavaksi sen, että päätös oli jo tehty, kun sitä koskevaa asiaa käsitellään. Tilaisuuden tarkoitus kumoutui, kun kokoontuminen tapahtui päätöksenteon jälkeen. Tapahtumien järjestys teki näin mitättömäksi asukkaiden/ asukasfoorumin mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon tässä tilaisuudessa. Joutseno -raadin kokouksessa sekä lehdille (kuten Joutseno -lehti) metsätalouspäällikkö Risto Laukas antoi teknisen lautakunnan päätöksestä tietoa, joka on ristiriidassa päätetyn kanssa ja osin hän kieltäytyi informoimasta päätöksen sisällöstä. Kokouksen kulku on nauhoitettu ja nauhoitus on käytettävissä. Tilaisuudessa Risto Laukas vakuutti useaan kertaan, että hyväksytyssä suunnitelmassa ei ole avohakkuita. Hyväksytty metsäsuunnitelma kuitenkin tosiasiallisesti sisältää avohakkuukuvioita sekä Rauha-Tiurun alueella että suunnitelmassa olevissa Joutsenon saarissa. Näin teknisen lautakunnan jäsenet ovat päättäneet muuta kuin kaupungin virkamies informoi heidän päättäneen. Lisäksi kysyttäessä saarten käsittelystä, Risto Laukas totesi, että hänellä ei ole niitä koskevia metsäsuunnitelmia mukanaan eikä hän siksi voi informoida asiasta. Kuitenkin käytössä olivat sekä muut sähköisesti tallennetut tiedot että paperiversiot. Katsomme tämän tietoiseksi salaamiseksi ja osoitukseksi, siitä että osa päätöksenteosta käsitellään lautakunnan ulkopuolella eli kuntalaisten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Tiurun asukasyhdistys näkevät, että teknisen lautakunnan päätös tulee kumota ja asia on valmisteltava uudelleen, sillä 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
5 - Teknisen lautakunnan päättäessä asiasta ei lausuntoihin ole perehdytty eikä niitä ole käsitelty ja tämän seurauksena tekninen lautakunta ei ole kyennyt käsittelemään asiaa neutraalisti ja kuntalaisten parasta ajatellen - Päätös tehtiin kokouksessa vuorokautta aikaisemmin kuin päätöksen valmisteluun liittynyt Joutsenon asukasfoorumi pidettiin kaupungin sopimana ajankohtana. 2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa - Päätöksenteon yhteydessä ei ole käsitelty siihen esitettyjä muistutuksia, niitä ei ole huomioitu eikä niihin ei ole annettu vastauksia. Täten on sekä estynyt asianosaisten näkökantojen huomioiminen että vaarantunut demokraattinen päätöksenteko. - Teknisen lautakunnan päätöksestä Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas on antanut päätöksen kanssa ristiriitaista tietoa asukkaille ja salannut tietoa Joutsenon asukasfoorumissa. 3. päätös on muuten lainvastainen - Päätös on sidottu kaupungin taloudellisen kumppanin Miriensin kanssa käytäviin neuvotteluihin jättäen asukkaat ulkopuolelle. Muiden lausunnon antajien kanssa ei vastaavaa suunnitelmaa esitetty toteutettavaksi. Tämä saattaa kuntalaiset ja lausunnon antajatahot eriarvoiseen asemaan ja estää kuntalaisten vaikuttamisen toteutukseen Katsomme, että jos Lappeenrannan teknisen lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti ryhdyttäisiin metsäsuunnitelman täytäntöönpanoon, olisi näkemyksemme päätöksenteon ja käsittelyn virheellisyydestä turha. Vaadimme siksi Rauha-Tiurun ja Joutsenon saarten päätöksessä koskevalle alueelle toimenpidekieltoa kunnes valituksemme on käsitelty. Kuten Kunnallislain 98 :ssä todetaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Metsäsuunnitelma koskee aluetta, jonka virkistys-, maisema- ja luontoarvot ovat hyvin tärkeitä kuntalaisille. Tällaiselle alueelle eivät sovi suunnitelmassa esitetyn kaltaiset talousmetsien metsänkäsittelytoimenpiteet. Tämä on kaikkien lausuntojen yhteisenä linjana. Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen asukkaiden hyvinvoinnille. Kunnilla on erityisvastuu myös luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan (Kuntalaki 1, Luonnonsuojelulaki 6 ). Nämä tavoitteet edellyttävät kunnalta hyvää hallintomenettelyä.
6 Jos Kouvolan hallinto-oikeus näkee tarpeelliseksi, olemme valmiita suulliseen kuulemiseen. Liitteet: 1 Valitusosoitus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n lausunto Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen lausunto Miriensis Oy:n lausunto Teknisen lautakunnan päätös Lappeenrannassa Eini Kosonen Etelä-Karjalan luonnonsuojelu- piirin sihteeri Juha Juuti Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen hallitus on tutustunut Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kunnallisvalitukseen ja yhtyy siinä esitettyihin näkemyksiin ja perusteluihin. Lappeenrannassa Kari Puolakka Tiurun Asukas- ja ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Majava Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen varapuheenjohtaja
7 Liite 1
8 Liite 2 Lausunto Lappeenrannan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry kaupungin metsäsuunnitelmasta Katariinantori Rauha-Tiuru alueelle LAPPEENRANTA ja Joutsenon saarille Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen kirjaamo PL Lappeenranta LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE Metsäsuunnitelma koskee aluetta, jonka virkistys-, maisema- ja luontoarvot ovat hyvin tärkeitä sekä alueen asukkaille että matkailijoille. Tällaiselle alueelle eivät sovi esitetyn kaltaiset talousmetsien metsänkäsittelytoimenpiteet. Alueelle on rakentumassa Euroopan mittakaavassa merkittävä matkailualan keskittymä, jonka toimintaedellytyksiä ei tule heikentää alueen metsiä ja saaria talousmetsämäisesti käsitellen, sillä luonnontilaiset metsät ovat kaikkein tärkeimpiä rentoutumisen ja virkistäytymisen paikkoja 1 niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin. Metsäsuunnitelman sijaan alueelle tulee laatia luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelma, joka tukee paremmin luonnon monimuotoisuuden säilymistä, alueen asukkaiden virkistäytymistä ja matkailuyrittäjien tarpeita. Alueen kautta kulkee kaukovaellusreitti E10, mikä vain lisää luonto- ja maisema-arvojen säilyttämisen tärkeyttä. Metsäsuunnitelma on laadittava uudelleen ja otettava ensisijaiseksi lähestymistavaksi asukkaiden ja matkailijoiden virkistystarpeet, viihtyvyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Uusi suunnitelma tulee laatia yhteistyössä asukasyhdistysten, matkailuyrittäjien ja luontojärjestöjen kanssa. ALUEEN METSIEN RAKENNE JA LUOKITTELU LUONNONARVOLUOKKIIN Metsien rakenne Rauha-Tiuru alueen ja Joutsenon saarien metsät voidaan jakaa puuston rakenteen, iän ja lajiston mukaan kolmeen luokkaan, joilla kuvataan metsien luonto- ja virkistysarvoja. Luontoarvoiltaan arvokkaimmat metsät ovat iäkkäimpiä (ikäluokat yli 95v ja 94-80v), erirakenteisia ja monimuotoisia metsiä. Näitä nuoremmat metsät (ikäluokat ja 69-45v) ovat hyvässä kehitysvaiheessa ja kytkevät arvokkaimpia metsäalueita toisiinsa parantaen näin lajien mahdollisuuksia siirtyä alueelta toiselle, mikä on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Nuorimmat metsät (ikäluokissa 44-25v ja 24-0v) vaativat aiempien metsähoitotoimenpiteiden johdosta luonnonhoitotoimenpiteitä, joilla puulajisuhteita ja ikärakennetta pyritään muokkaamaan luonnontilaisen metsän kaltaisiksi. 1 Taajamametsät ovat korvaamattoman arvokkaita ympäristöjä asukkaiden hyvinvoinnille. Tuoreissa tutkimuksissa 80% ihmisistä pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja toteaa metsän olevan mieluisin paikka rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja virkistäytymiseen. Metsät ovat ihmisten mielissä selvästi mieluisampia virkistäytymisen paikkoja kuin rakennetut puistot ja hoidetut viheralueet. Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimusraportti n:o 55 ISBN
9 Koko Rauha-Tiuru ja Joutsenon saarten metsäsuunnitelma-alueella on metsämaata yhteensä 338 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa reilu neljännes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita vajaa neljännes. Rauha-Tiuru alueen metsämaan jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokkaan, metsämaan kokonaispinta-ala 338 ha Mantereen metsämaata on kaikkiaan189 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on yli puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa vajaa viidennes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita noin neljännes alueen metsämaasta. Mantereen metsien jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokkaan, metsämaan kokonaispinta-ala 189 ha
10 Saarialueiden metsämaata on vastaavasti 149 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on vajaat puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa yli kolmannes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita viidennes alueen metsämaasta. Saarialueen metsien jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokaan, metsämaan kokonaispinta-ala 149 ha Metsäalueiden luokittelu luonnonarvoluokkiin Suomen tuoreimmassa luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa arvioitiin, että Etelä-Suomen metsäluontotyypeistä 75 % on uhanalaisia. Tämän lisäksi metsien käyttöön liittyvässä tutkimuksessa selvitettiin lajien uhanalaistumisen syitä ja havaittiin, että metsien käyttöön liittyvät tekijät ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy yhteensä 606 lajille eli 74 % kaikista uhanalaisista metsälajeista. Tarkemmin eriteltynä metsälajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut erityisesti lahopuun määrän väheneminen, puulajisuhteiden muutokset sekä vanhojen metsien ja kookkaiden puiden harvinaistuminen metsätaloustoimien myötä.2 Luokittelun apuna käytimme edellä mainittuja tuoreimpia tutkimustuloksia, kun arvioimme metsäalueiden arvokkuutta. Määrittelimme alueet kolmeen luokkaan, jossa ensimmäisenä on luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet (ikäluokat yli 95v, 94-80v) ja toisena hyvässä kehityksessä olevat alueet (ikäluokat 79-70v, 69-45v) sekä kolmanneksi luonnonhoitotoimenpidealueet (ikäluokat 44-25v, 24-0v). 1. Luonnonarvoiltaan arvokas metsämaa Luonnonarvoiltaan arvokkailla alueilla esiintyy tavanomaisia metsiä monipuolisempi ja rikkaampi lajisto. Metsien rakenteiden ja lajihavaintojen perusteella voidaan arvioida metsäalueiden arvokkuutta ja määrittää niiden luonnonarvoluokat. Arvokkaiksi alueiksi on määritelty ne alueet, jotka ovat puulajeiltaan monipuolisia, erirakenteisia ja sisältävät monipuolista lahopuuta sekä iäkkäitä puita. Näiltä alueilta on myös havaintoja uhanalaisista ja harvalukuisista lajeista. 2 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, ISBN
11 Arvokkaiksi määritellyiltä alueilta on havaintoja uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista, silmälläpidettävistä ja EU-direktiivi -lajeista. Alustavien selvitysten pohjalta näiltä metsäalueilta on havaintoja ainakin 10 uhanalaisesta ja erityisesti suojeltavasta lajista, 9 silmälläpidettävästä lajista sekä 13 EU-direktiivilajista. Loppusyksyllä 2011 ja vuodenvaihteessa tehtyjen muutaman tunnin tutustumisten yhteydessä teimme havaintoja männynkäävästä ja punahäivekäävästä, jotka ovat vanhojen metsien indikaattorilajeja. Näiden indikaattorilajien löytyminen osoittaa, että metsissä on säilynyt luonnontilaisuutta ja että ne ovat turvanneet alueen lajiston jatkuvuutta ja monimuotoisuutta. 2. Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa Luonnonarvoiltaan hyvässä kehitysvaiheessa olevat alueet ovat arvokkaita alueita nuorempia, mutta niiden rakenteessa ja lajistossa on jo nyt nähtävissä kehitystä lajirikkauden lisääntymiseen ja edelleen alueiden ikääntyessä lajien kirjo tulee kasvamaan, kun arvokkaiden alueiden lajisto pääsee siirtymään ja levittäytymään alueilta toisille. Nämä kehitysvaiheessa olevat alueet ovat tärkeitä ekologisia käytäviä arvokkaiden iäkkäimpien metsänosien yhdistäjinä ja lajiston monimuotoisuuden parantajina. 3. Luonnonhoitotoimenpidealue Nämä alueet ovat nuorehkoja metsiä ja taimikoita, jotka vaativat puulajisuhteiden ja rakenteiden muuttamista luonnontilaisen metsän suuntaan. On kuitenkin muistettava hoitotoimenpiteitä tehtäessä, että taimikoita ei saa harventaa liikaa, jotta metsän mikroilmasto ja pensaikoista riippuvaisten lajien elinolosuhteet eivät muuttuisi liikaa. Taulukkoon 1 on koottu mantereen metsien eri luonnonarvoluokkiin jaetut metsäkuviot. 1 Luonnonarvoiltaan arvokas metsä Kuviot 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 14, 15, 16, 17, 21, 22, 23,24, 25, 27, 28, 29, 31, 32, 33, 36, 37, 38, 39, 40, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 54, 56, 57, 58, 59, 61, 62, 63, 66, 67, 72, 76, 78, 79, 84, 85, 86, 88,89, 90, 92, 93, 97, 98, 99, 102, 107, 110, 111, 119, 120, 121, 125, 126, 127, 128, Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa Kuviot 13, 18, 19, 49, 50, 55, 60, 64, 68, 69, 75, 80, 91, 94, 105, 106, 108, 109, 113, 114, 115, 116, 118, 123, Luonnonhoitotoimenpidealue Kuviot 1, 2, 3, 11, 12, 20, 26, 30, 34, 35, 41, 51, 52, 53, 65, 70, 71, 73, 77, 81, 82, 83, 87, 95, 96, 100, 101, 103, 104, 112, 117, 122, 124 Taulukko 1, Mantereen metsäkuvioiden sijoittuminen eri luonnonarvoluokkiin Vastaavasti taulukkoon 2 on koottu saarialueen metsien luonnonarvoiltaan eri luokkiin kuuluvat metsäkuviot. 1 Luonnonarvoiltaan arvokas metsä Kuviot 2, 3, 4, 6, 9, 10, 12, 13, 14, 17, 18, 22, 26, 30, 32, 33, 41, 43, 47, 53, 54, 57, 59, 62, 63, 64, 65, 66, 70, 72, 77, 78, 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87, 92, 94, 98 2 Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa Kuviot 1,7, 11, 15, 16, 19, 24, 25, 28, 29, 36, 44, 45, 46, 48, 49, 51, 52, 55, 56, 58, 60, 61, 67, 68, 69, 71, 74, 75, 76, 100, Luonnonhoitotoimenpidealue Kuviot 8, 20, 21, 23, 27, 31, 34, 35, 37, 38, 39, 40, 42, 50, 73, 88, 89, 90, 91, 93, 95, 96, 97, 99, 102 Taulukko 2, Saarten metsäkuvioiden sijoittuminen eri luonnonarvoluokkiin Metsäalueiden kuviotiedot kartalla luonnonarvoluokittain eri väreillä erotettuina
12 Mantereen kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Masteensaari, Ruissaari ja Mietinsaari
13 Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Muukonsaari, Poikasaari ja Suomensalo Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Keski-Lyly ja Satamosaari
14 METSÄSUUNNITELMA ON VAIHDETTAVA LUONNONHOITO- JA VIRKISTYSKÄYTTÖSUUNNITELMAKSI Alueen asukkaiden ja sinne tulevien matkailijoiden ja viihtyvyys ja virkistystarpeet sekä ympäristön maisemalliset arvot on asetettava etusijalle, kun suunnitellaan toimenpiteitä tämän alueen metsissä. Luonnon monimuotoisuuden parantaminen on tärkeä ja aina huomioonotettava tekijä kaikessa nykyaikaisessa metsien hoidon suunnittelussa ja erityisesti tämäntyyppisten alueitten metsäsuunnitelmissa. Rauha-Tiuru alueen ja Joutsenon saarten metsistä 50 % on jo nyt luonnonarvoiltaan arvokkaita ja monimuotoisuutta ylläpitäviä ja 27 % metsistä on hyvässä kehitysvaiheessa luomassa monimuotoisuudelle jatkuvuutta ekologisten käytävien muodossa. Lähtökohdat ovat siis hyvät. Metsäsuunnitelman mukaiset toimenpiteet heikentävät merkittävästi asukkaiden ja matkailijoiden virkistäytymismahdollisuuksia, viihtyvyyttä, alueen maisemakuvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Metsäsuunnitelma tulee siis vaihtaa luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelmaksi, joka palvelee paremmin alueen asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, viihtyvyyttä ja virkistäytymismahdollisuuksia. Alueen hoitosuunnitelmassa luonnonhoitotoimenpidealueilla metsien rakennetta tulee hoitaa niin, että metsien puulajisuhteet ja ikäjakauma palautuvat luonnontilaisen kaltaisiksi, jolloin metsät muuttuvat pidemmällä aikavälillä peitteellisiksi erirakenteiseksi ja monimuotoisiksi metsiksi. Peitteellinen erirakenteinen metsä ehkäisee hyvin melua ja pölyhaittoja sekä luo näkösuojaa asutuksen ja liikenneväylien välissä. Peitteelliset metsät ovat myös hyviä suoja- ja turvapaikkoja eläimille ja parantavat luonnon monimuotoisuutta. Luonnonarvoiltaan ja puustoltaan hyvässä kehitysvaiheessa olevilla metsäalueilla voidaan tehdä sellaisia pienimuotoisia hoitotoimenpiteitä, joilla edistetään lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja parannetaan alueen monimuotoisuusarvoja. Luonnonhoitotoimenpiteitä suoritettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että säilytetään metsän kerroksellisuus, erirakenteisuus ja kaikki järeät, vanhat puut. Erityisesti kookkaat, iäkkäät puut luovat metsään tunnelmaa ja henkivät vihreää rauhaa metsässä liikkujan mieleen. Tällaiset puut ovat metsässä liikkujalle mittaamattomasti arvokkaampia osana metsämaisemaa kuin tukkipuina. Luonnonarvoiltaan hyvässä kehitysvaiheessa ja arvokkaiden alueiden kytkeytymisvyöhykkeillä tulee edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitämällä metsä mahdollisimman luonnontilaisen kaltaisena ja erirakenteisena. Keskeistä on edistää luontaisen sekametsän muodostumista niille alueille, joilla aiemmin on harjoitettu tehometsätaloutta. Kaikilla arvoalueilla tulee suosia lahopuun muodostumista ts. keloutuvat ja lahoavat puut pitäisi säilyttää. Kuoleva ja kuollut puu: kelot, pökkelöt ja eri-ikäiset maapuut tarjoavat elinympäristöjä koloissa pesiville linnuille ja lahopuulla viihtyville hyönteisille ja sienille. Kaikki nämä monipuolistavat metsän lajikirjoa ja tuovat tervetullutta eloa taajamametsään. Turhista toimenpiteistä pidättäytyminen tuo myös kustannussäästöjä. Kookkaat, vanhat puut ovat tärkeitä maisemaelementtejä ja edistävät ilmastonmuutoksen hidastamista sillä vanhat metsät sitovat hiiltä jopa 40 kertaa enemmän kuin nuoret talousmetsät. Luonnonarvoiltaan arvokkailla metsäalueilla ei tule suorittaa minkäänlaisia hakkuita tai puuston poistoja. Vain poluille, latuverkostolle ja kulku-urille kaatuneet tai kaatumisvaarassa olevat puut voidaan poistaa ja siirtää kulkureitin ulkopuolelle parantamaan lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja monimuotoisuutta.
15 UHKAAKO HYÖNTEISTUHO METSIÄ? Monissa keskusteluissa ja lehtikirjoituksissa on tuotu esille, että metsiä pitää hoitaa, jotta myrsky ja tuhohyönteiset eivät aiheuttaisi tulonmenetyksiä metsänomistajille. Asiaa on perusteltu sillä, että tuhohyönteiset voivat levitä myrskytuhokohteesta ympäröiviin metsiin ja tuhota metsän puustoa laajaltakin alueelta. Perusteluksi on esitetty myös, että ilmaston lämpenemisen myötä hyönteistuhoriski kasvaa, kun jotkin kaarnakuoriaislajit (kirjanpainaja) voivat lisääntyä toisenkin kerran kesässä. Tämä esitetty näkökanta pätee vain, jos myrskytuhokohteen lähimetsät ovat yksipuolisia, käsiteltyjä talousmetsiä ja niiden kunto on heikentynyt. Monimuotoiset, eri puulajeja sekä eri-ikäisiä puita sisältävät, peitteelliset metsät eivät ole yhtä alttiita laajoille myrskytuhoille, eivätkä tuhohyönteisten tuhoille, kuin monotoniset talousmetsät. Tuuli ei pääse pureutumaan peitteellisen metsän sisään yhtä voimakkaasti kuin käsiteltyyn talousmetsään. Monimuotoisissa, lajirikkaissa metsissä yksittäinen laji, kuten kirjanpainaja, ei pääse runsastumaan liiaksi ja aiheuttamaan laaja-alaisia tuhoja, sillä lajien välinen kilpailu ja luontaiset viholliset pitävät kaarnakuoriaiskannat kurissa. Kuoriaisten tehokkaisiin vähentäjiin kuuluvat myös kolopuiden asukkaat esim. tikat ja tiaiset, joiden kannat ovat sitä runsaammat, mitä enemmän lahopuuta löytyy. Toisaalta myrskytuho on luontainen häiriö, joka luo tilaa monenlaiselle uudelle elämälle: hyönteisille, sienille, uusille puille Lajien monimuotoisuus ylläpitää lajien välistä tasapainotilaa, kun metsät ovat monipuolisia, peitteellisiä ja lajirikkaita. Lisäksi nämä metsät hidastavat ilmastonmuutosta sitoessaan hiiltä moninkertaisesti enemmän kuin yksipuoliset talousmetsät. Rauha-Tiuru alueen ja saarten metsistä 77 % on niin monipuolisia ja lajirikkaita, että niiden hoitaminen mahdollisten hyönteistuhojen takia ei ole perusteltua. Nämä metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta ja mahdolliset tuulenkaadot vain parantavat lahopuusta riippuvien lajien elinolosuhteita, jatkuvuutta ja lajirikkautta. LOPPUYHTEENVETO Esitetty metsäsuunnitelma on itse asiassa lähes pelkästään hakkuusuunnitelma, jossa on laskettu puuston arvo ja tuotto. Esitetyssä suunnitelmassa käsittely on jäänyt kuviotasolle, joka on liian pieni yksikkö kuvaamaan aluekokonaisuuksien liittymistä toisiinsa. Virkistysarvot muodostuvat laajemmista metsäalueista ja niiden yhteyksistä toisiinsa. Suunnitelmassa on unohtunut tärkein: taajamien läheisyydessä sijaitsevat metsät ovat korvaamattoman arvokkaita mahdollisimman luonnontilaisina metsinä tarjoamassa monipuolisia hyvinvointi- ja ympäristöpalveluita ja kauneuselämyksiä. Näille ekosysteemipalveluille osataan jo laskea numeerisia arvoja ja luvut ovat hätkähdyttävän suuria. Tämän alueen metsät ja maisemat ovat tärkeitä myös alueelle tulevien matkailijoiden viihtyvyydelle ja siten matkailuyritysten menestykselle. Metsäluonnon monimuotoisuus ja ekologinen kestävyys ovat perusehtoja metsien jatkuvuudelle. Kaupunkiluonnon suojelu on itseisarvo. Virkistysarvot ja suojavaikutukset eivät ole mahdollisia ilman luonnon säilymistä.
16 Lisätietoa kuntametsien suunnitteluun liittyen: Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi, 2011, ISBN julkaistaan ainoastaan pdf-tiedostona. Tekijä Uudenmaan ympäristöpiiri Pdf-tiedoston voi ladata osoitteesta: Monimuotoisuuden ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla, Metlan työraportti 113, 2009 Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos, tutkimusraportti 2009 n:o 55 Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä ISBN Kuntametsien suunnittelun tiekartta hankkeen loppuraportti, Metlan työraportti 68, /julkaisut/workingpapers/2008/mwp068.htm ISBN (PDF) METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, 2008, ISBN Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, 2008, ISBN Puijon metsäalueen hoidon ja käytön vuorovaikutteinen suunnittelu, (pdf) Kuopion kaupunki 27s, 2008 Taajamametsien hoito, 1992, ISBN Lappeenrannassa Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Juha Juuti, puheenjohtaja Eini Kosonen, sihteeri
17 Liite 3
18 Liite 4
19 Liite 5
20
21
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori 6 53100 Lappeenranta saimaa@sll.fi 21.05.2012
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kunnallisvalitus Katariinantori 6 53100 Lappeenranta saimaa@sll.fi 21.05.2012 Kouvolan hallinto-oikeus Oikeustalo PL 401, kauppiaankatu 43 C 45101 Kouvola kouvola.hao@oikeus.fi
LisätiedotLAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA 2012 2021 RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE
Lausunto Lappeenrannan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry kaupungin metsäsuunnitelmasta Katariinantori 6 2012 2021 Rauha-Tiuru alueelle 53900 LAPPEENRANTA ja Joutsenon saarille Sivu 1/9 Lappeenrannan
LisätiedotMUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA
Muistutus Joutsenon Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry taajamametsäsuunnitelman Katariinantori 6 maisematyölupahakemuksesta 53900 LAPPEENRANTA 20.11.2010 Sivu 1/6 Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen
LisätiedotEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157
Tekninen lautakunta 212 12.06.2013 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 750/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 212 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMetsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022
Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti
LisätiedotHUOMIOITA JOUTSENON ALUEEN TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMASTA
Sivu 1/8 LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Taajamametsäsuunnitelma Metsäryhmä Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA 10.12.2009 Lappeenrannan kaupunki / Risto Laukas Metsäkeskus Kaakkois-Suomi
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotVihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotVihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Kaupunginhallitus 54 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 20 20.02.2017 Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotPuistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotMaisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro
Tekninen lautakunta 430 26.11.2014 Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro 346/10.03.00.12/2014 TEKLA 430 Valmistelija / lisätiedot: Kaupunginarkkitehti
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotLuonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:
Lohikosken valtionmaat Lohikosken valtionmaa-alue on Etelä-Suomessa suurin yhtenäinen valtionmaa-alue ja sellaisena erittäin arvokas paitsi virkistyksellisesti myös laajana ekologisena kokonaisuutena.
LisätiedotMetsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotLuonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke
Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotHakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:
RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotYLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää
YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen 29.8.2013 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää HYVINKÄÄ Pohjois-Uudenmaan seutukeskus Asukkaita 46 000 60 km
LisätiedotMaisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen
Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotKunnanhallitus
Kunnanhallitus 59 4.08.05 Länsi-Jorvaksen asemakaava-alueen rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen jatkaminen MRL 53 :n ja 8:n mukaisesti, päätös uudestaan valtuuston käsiteltäväksi (Kv) 30/0.0.05/03
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS
VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS
1(12) KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsästrategia.,...3 1.1 Päämäärät..,... 3 2. Toimintaperiaatteet. 3 2.1 Metsien käyttö- ja hoitoluokitus...
LisätiedotMiten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotEspoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen
Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset
LisätiedotVirpi Sahi Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa
Virpi Sahi 14.9.2016 Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta vain harvoilla on oikeus omiin faktoihin. Heitä kutsutaan nobelisteiksi.
LisätiedotMetsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,
Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMuistutus maisematyölupahakemuksen Tiuruniemen kylän tilalle nimelle Vipele RN:o 11:17 ( )
Sivu 1 / 6 Lappeenrannan kaupunki Teknisen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi PL 28 53100 Lappeenranta Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Katariinantori 6 53900 Lappeenranta saimaa@sll.fi Muistutus maisematyölupahakemuksen
LisätiedotKaavoitukseen liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään 8.4.2010. Kaava-asiakirjat esityslistan oheismateriaalina.
Tekninen jaosto 35 12.04.2010 Tekninen jaosto 65 16.06.2010 Tekninen jaosto 82 08.09.2010 Kunnanhallitus 230 22.09.2010 Kunnanvaltuusto 39 10.11.2010 Kunnanhallitus 27 11.01.2011 Kunnanhallitus 252 19.12.2011
LisätiedotLillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi
Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi KIRJE 1 (5) Kristina Rocha Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotRuokolahden kunnanvaltuustolle, kunnan virkamiehille ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle
Sivu 1/9 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Suojelutaso Ruoko- Juha Juuti lahdella ja Kaakkois- Käpypolku 4 as.4 Suomessa verrattuna 54120 PULP Suomen muihin Puh. 0500221213 maakuntiin Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotKuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane.
Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Paperharjuntie 22a 55400 Imatra 050 364 3693 23.10.2017 Imatran kaupunki (valtuutetut, kaupunkikehitysjohtaja, kaupunginjohtaja, kaavoitus) Uutisvuoksi Yle KAUPUNGIN
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotMETSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA Mikko Ikonen Työn esittely urn.fi/urn:nbn:fi:amk
METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA 2040 Mikko Ikonen Työn esittely 31.1.2019 urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018121321455 Työn tavoite Tutkia metsätalousvaikutusten arviointia kaavoituksessa
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (5) 40 Valtuutettu Leo Straniuksen aloite rakkauden metsän perustamisesta Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto päätti panna asian pöydälle. Muutoksenhaku
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotOIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta. :t 37, 39, 41-43. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään
OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta :t 37, 39, 41-43 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Tähän päätökseen haetaan muutosta tekemällä oikaisuvaatimus Kouvolan kaupungin
LisätiedotLausunnon antamisen määräaika on 15.1.2016. Lausuntopyyntö ja valitus ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.
Kaupunginhallitus 10 11.01.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitukseen koskien valtuuston päätöstä vuoden 2016 talousarvion hyväksymisestä Poikeluksen päiväkodin sulkemisen osalta / Koskela
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLuonto kaupunkisuunnittelussa
Luonto kaupunkisuunnittelussa Esimerkkejä Turusta Turun kaupunki Kaupunkisuunnittelu Tuuli Vesanto / 11.10.2017 Aiheet: 1. LUONTOARVOT YLEISKAAVOITUKSESSA 2. HULEVEDET JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 3. TURUN
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotEKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi
A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment
LisätiedotKH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
Kaupunginhallitus 397 19.10.2015 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin omistamille metsäkohteilla
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotLUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015
LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kokousaika 25.5.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 141 142 143 144 145 146 147 148 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotKäytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta. Janne Miettinen Rovaniemi
Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta Janne Miettinen Rovaniemi 15.2.2019 Miksi käytän osassa metsiäni jatkuvapeitteisiä menetelmiä? Päätavoitteena yhdistää talous sekä virkistys- ja luontoarvot
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotSäästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotSäästetään Kauppi-Niihaman metsät luonnolle ja virkistyskäytölle. Vertaissuunnittelutyöpaja
Säästetään Kauppi-Niihaman metsät luonnolle ja virkistyskäytölle Vertaissuunnittelutyöpaja 15.11.2018 Ehdotuksemme taustaa: Kauppi-Niihama on tamperelaisille rakas alue sellaisenaan, eikä sen luonto- ja
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotKAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi
Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli
LisätiedotVärjymaa Päivi. Liitteenä oikaisuvaatimuksemme myöntää maisematyölupa (Kirkonkylä, , Virtalantie, Jokela).
Värjymaa Päivi Lähettäjä: Aihe: Liitteet: Ketek kirjaamo VL: Oikaisuvaatimus maisematyölupa (Kirkonkylä, 858-405-0003-0398, Virtalantie, 05400 Jokela) Viikon_7_julkipanolista.rtf; Tuusula Oikaisuvaatimus
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (6) Kiinteistölautakunta Tila/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (6) 602 Oikaisuvaatimukset osoitteessa Hämeentie 125 A sijaitsevan rakennuksen (Bokvillan) myyntiä koskevasta kiinteistölautakunnan päätöksestä HEL 2012-011159 T
Lisätiedot