KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin omistamille metsäkohteilla 636/ /2015 KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kuntalaisaloite : "Lappeenrannan kaupungin omistamien arvokkaiden metsäalueiden suojelemiseksi METSO-suojeluohjelman avulla ja työn käynnistäminen arvokkaiden alueiden välisten toimivien ekologisten yhteyksien luomiseksi. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry esittävät Lappeenrannan kaupungille monimuotoisten metsäalueiden sekä niiden välisten ekologisten yhteyksien kartoittamista ja arvokkaiden kohteiden esittämistä suojeltavaksi METSO-suojeluohjelman avulla. Esitämme myös, että kaupunki rakentaa yhteistyötä muiden metsänomistajien kanssa tavoitteen edistämiseksi. Kuntaliitto antoi tiedotteen, jossa todetaan Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO tarjoaa kunnille mahdollisuuden saada korvausta arvokkaiden metsien suojelusta. Ohjelman valintakriteerit täyttävä luontokohde voidaan joko suojella yksityisenä luonnonsuojelualueena tai myydä valtiolle luonnonsuojeluun. METSOn avulla voidaan suojella luonnon monimuotoisuutta ja samalla edistää kuntalaisten mahdollisuuksia metsien monikäyttöön, virkistäytymiseen, liikuntaan ja luontoharrastuksiin. METSO-kohteet voivat myös tukea kunnan retkeilyreitistöä ja paikallista matkailuelinkeinoa. Osallistumalla METSO-ohjelmaan ja välittämällä siitä tietoa kunta toimii myös esimerkkinä luontoarvojen turvaamisessa muille maanomistajille. Lappeenrannan kaupungissa on suojeltuna luontokohteita vähän. METSO-ohjelman hyväksikäyttö on alkutekijöissään ja valitettavasti Lappeenranta on kansallisessa vertailussa peränpitäjänä. Viime aikoina kaupunki on ottanut tärkeitä askeleita eteenpäin muuttaakseen rakenteita ja käytäntöjä ilmastonmuutoksen

2 hillitsemiseksi. Näitä ovat aloitteet ja hankkeet kuten Green City, Kansallinen kaupunkipuisto ja käynnissä oleva työ päästä mukaan resurssiviisaiden kaupunkien joukkoon. Energia-, liikenne- ja kierrätystalouden ym. ratkaisujen lisäksi tarvitaan määrätietoisia toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsissä, soissa ja maaperässä on suuret hiilivarastot ja ne toimivat hiilinieluina. Monimuotoinen luonto on ihmiselle terveyden ja hyvinvoinnin lähde ja elämisen ehto. Luontoympäristön tilan parantamiseen vaikutetaan kaavoitusratkaisuilla, suojelutoimilla, toteuttamalla metsänhoidossa erirakenteista metsänkäsittelyä ja palauttamalla ennallistamistoimin luontoarvoja puutealuilla. Saimaan rantakaupungilla on rantametsissä ja saarissa erityisiä arvoja vaalittavana. Mikäli niiden luontoarvot, luonnonrauha ja monimuotoisuus turvataan, voi niiden muodostama luonto-, virkistysja retkeilyalueiden ketju luoda omaleimaisen kaupunkikuvan, jota asukkaat arvostavat ja vaalivat ja joka vetää puoleensa myös matkailijoita. Lappeenrannan alueella on arvokkaita metsäisiä luontotyyppejä, kosteikkoja ja pienvesiä sekä Salpausselän harjuluontoa, jonka säilyttäminen tai hallittu hoitaminen mahdollistaa monimuotoisuuden säilyttämisen. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on viimeisen vuoden aikana tehnyt metsäkartoituksia kaupungin metsissä. Talousmetsien yksipuolistumisen seurauksena monet lajit ovat etsineet turvaa asutusten lähellä olevista monimuotoisemmista metsiköistä. Näin esimerkiksi valtakunnallisesti vähentynyt liito-orava on löytänyt yhä useammin elinpiirinsä taajamametsistä. Samat metsät ovat monelle muullekin hyviä elinympäristöjä, kuten myös hyvinvoinnin lähteinä kuntalaisille. Nykyisellään kaavoitus ja metsänhakkuut harmillisen usein pirstovat näitä metsiä ja heikentävät niiden arvoa. Espoon kaupungin Liito-orava kaupunkioloissa -selvitys ja suunnitelma antaa hyviä välineitä muillekin kunnille. Pienalaisten kohteiden pelastaminen ei yksinään pysäytä monimuotoisuuden katoa. Elävät elinympäristöt tarvitsevat toisiinsa kytkevät ekologiset yhteydet. Niiden kautta rakentuu laajempia, monia luontotyyppejä sisältäviä, lajistoltaan rikkaita alueellisia kokonaisuuksia, jotka ulottuvat taajamista edelleen laajemmille luontoalueille. Kaupunkien kohdalla on alettu puhua ns. vihersormista. Tällaisilla laajemmilla alueilla ja reiteillä on myös virkistyksen, retkeilyn ja luontomatkailun kannalta suuri merkitys, kuten osoittavat mm. kokemukset kansallispuistoista.

3 Nyt olisi erinomainen mahdollisuus aloittaa työ vihersormien aikaansaamiseksi ja niiden tärkeimpien ytimien suojelemiseksi. Siksi esitämme luontokartoitusten käynnistämistä, tehtyjen selvitysten hyväksikäyttämistä ja METSO -suojeluesitysten tekemistä. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri tekee myös esityksiä suojeltavista kohteista, joiden on todettu täyttävän METSO-valintakriteerit. Suojeluohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen. Arvokkaiksi katsomistaan luontokohteista maanomistaja voi pyytää korvaustarjouksen ELY-keskuksesta ja tehdä päätöksen sen jälkeen. Erittäin tärkeää on, että kaupunki rakentaisi yhteistyötä muiden alueensa metsänomistajien kanssa edistääkseen ekologisten yhteyksien rakentamista. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Metso-yhteistoimintaryhmän jäsenenä on myös valmis olemaan työssä mukana. KuntaMetsosta saa lisätietoa ympäristöministeriöstä tutkija Susanna Anttilalta. Teknisen lautakunnan lausunto : Kaakkois-Suomen metsäkeskus kartoitti METSO -kohteet vuoden 2011 aikana Lappeenrannan kaupungin ja Savitaipaleen kunnan omistamilla metsäalueilla. Kartoitus tehtiin Lappeenrannan seudun ympäristötoimen aloitteesta. Kartoitukseen pyrittiin saamaan kaikkien ympäristötoimen toimipiirissä olevien kuntien alueilla olevat mahdolliset kohteet. Savitaipaleen kunnan omistamilta kiinteistöiltä Metso-kohteita ei löytynyt. Maarit Partasen laatima KuntaMETSO kohteiden loppuraportti 2011 on nähtävänä kokouksessa. Mahdolliset METSO - kohteet ja inventoitavat alueet selvitettiin ensin Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmista. Paikkatietoaineiston pohjalta valittiin noin 50 hehtaarin alueet, jotka kartoitettiin maastossa. Kohteet on arvioitu käyttäen Ympäristöministeriön julkaisua Metso-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. METSO -kohteista on kuvioittain määritetty elinympäristötyyppi ja kasvillisuus, minkä lisäksi kuvioilta on mitattu elävä puusto ja lahopuusto. Hankkeen koordinoijana on toiminut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, joka tilasi METSO -maastokartoituksen Kaakkois-Suomen metsäkeskukselta. Kartoitetuista Lappeenrannan kaupungin omistamilta metsäalueilta löydettiin kuusi mahdollista aluekokonaisuutta esitettäväksi METSO -suojeluun. Alueiden yhteispinta-ala oli 32 hehtaaria.

4 Kartoituksen perusteella nämä alustavat kohteet olivat seuraavat: 1) Hämmänauteensuon viereinen vanhan metsän alue (7,5 ha) 2) Naurissaari (7,6 ha) 3) Ristisalmen saaret (3 ha) 4) Karsturannan lehdot (1,6 ha) 5) Kinnarin tervaleppälehto (0,5 ha) 6) Ruisvuoren lehdot (1,4 ha) Kartoitettujen kohteiden osalta tehtiin maastokäynnit ELY-keskuksen tarkastajan kanssa ELY-keskuksen tarkastaja tutustui alueisiin ja arvioi niiden luonnontieteellistä arvoa sekä alueiden mahdollisuuksia hakemusprosessissa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ja Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen neuvottelujen jälkeen Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi esitti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle METSO projektin kautta rauhoitusta Hämmäauteensuon metsälle (laajennettu alue), Naurissaarelle ja Ruisvuoren lehdolle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on päivätyllä kirjeellään tehnyt tarjoukset korvauksista kaupungille Hämmäauteensuon metsästä (LPR 405, , kaksi määräalaa, noin 10,7 ha) ja Naurissaaresta (Tyysterniemi, , noin 7,6 ha). Kiinteistö- ja mittaustoimi on tehnyt esityksen asiasta tekniselle lautakunnalle, tekninen lautakunta ja edelleen kaupunginhallitus ovat hyväksyneet Hämmäauteensuon laajennetusta alueesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemän tarjouksen. ELY-keskus on tehnyt esityksen suojelusta ympäristöministeriöön. Arvokkaiden metsäalueiden välisten ekologisten yhteyksien luominen on huomioitu teknisen toimen kaavoitustoimen valmistelemissa yleiskaavoissa. Kiinteistö- ja mittaustoimen metsätalouspalvelut huolehtii omalta osaltaan ekologisten yhteyksien säilymisestä. Yleiskaavoissa olevat yhteydet on huomioitu kaupungin metsäsuunnitelmissa. Teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen metsätalouspalveluiden toimialue on kaupungin omistamat metsäalueet. Ekologisten yhteyksien luominen yksityismaille tai muiden maanomistajien maille on käsityksemme mukaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, Suomen metsäkeskuksen, Etelä-Karjalan liiton ja/tai Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialaa. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus pyrkii ympäristötukipäätöksillään luomaan luontoarvoiltaan arvokkaita kokonaisuuksia kuten luonnontilaiset

5 puronvarret, jotka ulottuvat useiden metsänomistajien maille. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi edistää ekologisten käytävien ja viheralueyhteyksien säilymistä/luomista luonnon virkistyskäyttöohjelman laadinnan yhteydessä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus edistää yli kuntarajojen ekologisten käytävien ja viheraluevyöhykkeiden säilymistä/luomista. Kiinteistö- ja mittaustoimi katsoo, että kuntalaisaloite kaupungin omistamien arvokkaiden metsäalueiden suojelemiseksi METSO suojeluohjelman avulla on jo käynnistetty. METSO kohteet on kaupungin mailla kartoitettu, Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt tarjouksen kaupungille, tarjouksen käsittely on edennyt teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyjen kautta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen esityksenä ympäristöministeriöön. Kuntalaisaloitteessa olevasta ekologisten yhteyksien luomisesta kiinteistö- ja mittaustoimi toteaa, että kiinteistö- ja mittaustoimi vastaa kaupungin metsäomaisuudesta, huolehtii omalta osaltaan yleiskaavoissa osoitetuista ekologisista yhteyksistä kaupungin metsäalueilla ja edesauttaa omalta osaltaan ekologisten yhteyksien luomisessa. Maanomistusrajojen ylittävä ekologisten yhteyksien luominen on kannatettavaa ja katsomme, että tämä työ kuuluu luontevammin Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle, Suomen metsäkeskukselle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja/tai Etelä-Karjalan liitolle. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausunto : Luonnonsuojelulain 6 :n mukaan kaupungin tulee edistää luonnonsuojelua alueellaan. Edelleen ympäristönsuojelulain yhtenä yleistavoitteena on turvata viihtyisä ja monimuotoinen ympäristö sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tätä työtä tehdään jatkuvasti maankäytön suunnittelun yhteydessä erityisesti kaavojen laadintaan liittyvissä prosesseissa, joihin kuuluvat kaava-alueiden luontoselvitysten teettäminen, sekä tulosten tarkistaminen ja soveltaminen käytäntöön, kaavaneuvottelut sekä lausuntomenettely. Aloitteessa on tuotu ekologiset yhteydet hyvänä huomiona esiin. Myös ekologiset kulkuyhteydet huomioidaan luontoselvityksissä ja kaavoitusmenettelyssä, mutta yhteyksien turvaamista ja merkitsemistä voisi kehittää edelleen. Yleis- ja asemakaavatasolla ekologisia kulkuyhteyksiä ei välttämättä merkitä kaavaan ja sen määräyksiin sellaisenaan vaan esimerkiksi puistoina tai viheralueina. Jatkossa olisi vakavasti harkittava tulisiko ekologiset kulkuyhteydet merkitä selvemmin lopulliseen kaavakarttaan ja turvata niiden pysyvyys erillisillä kaavamääräyksillä. Kaavojen vanhetessa ja

6 henkilöstön vaihtuessa on olemassa riski, että jonkin tietyn kulkuyhteyden alkuperäinen merkitys voi unohtua jonkin uuden maankäyttöpaineen vuoksi. Asia voi tulla esiin esim. jonkin taajametsän hakkuuta koskevan maisematyöluvan käsittelyssä, joissa on mahdollista turvata myös ekologisten kulkuyhteyksien säilyminen mutta ajan kuluessa virheen mahdollisuus kasvaa. Kaupunki on edistänyt osaltaan luonnonsuojelua myös osallistumalla KuntaMetso-hankkeeseen. Kaupunki on kartoittanut omistamiaan metsäalueita METSO:n osalta vuonna Ympäristötoimi koordinoi hanketta, mutta itse kartoituksen teki Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Kartoituksessa käytettiin hyväksi olemassa olevaa kuviotietoa kaupungin metsäsuunnitelmista, sekä luontoselvityksistä saatuja tietoja. Paikkatietoaineiston pohjalta varsinaiseen maastokartoitukseen valikoitui noin 50 ha alueet. Kohteet on arvioitu käyttäen ympäristöministeriön julkaisua METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Tulokset kartoitushankkeesta on luettavissa metsäkeskuksen laatimasta raportista: KuntaMETSO - kohteiden loppuraportti 2011 luetellaan seuraavat METSO-kohteet: 1. Hämmänauteensuon viereinen vanhan metsän alue (7.5 ha) 2. Naurissaari (7.6 ha) 3. Ristisalmen saaret 4. Karsturannan lehdot 5. Kinnarin tervaleppälehto 6. Ruisvuoren lehdot Käytännössä näistä alueista varsinaiseen ohjelmaan ollaan saamassa Hämmänauteensuon ja Naurissaaren kohteet. Metso-ohjelma suosii yhtenäisiä ja suurempia alueita kun muita alueita suositellaan suojeltavaksi muilla keinoin kuten kaavalla. METSO-kohteiden lopulliset suojelupäätökset ovat osoittautuneet melko hitaiksi prosesseiksi, mutta Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt esityksen ympäristöministeriöön, jonka päätöstä odotetaan. Tieto METSO-ohjelmasta on tavoittanut myös yksityisiä maanomistajia. Lappeenrannan alueella on yksityisiä metsiä suojeltu METSO:lla ainakin 4 kohteen osalta. Ympäristötoimi on puoltanut näitä hakemuksia. (JW) Kj Kaupunginhallitus merkitsee kuntalaisaloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa niiden perusteella, että aloite ei anna tässä vaiheessa aihetta uusien Metso- suojeluesitysten tekemiselle ja että kaupungin omistamien metsien luontoarvot pystytään

7 turvaamaan hoitamalla niitä taajamametsäsuunnitelman ja osayleiskaavoihin merkittävien kaavamääräyksien mukaisesti. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kh Hyväksyttiin.