HUOMIOITA JOUTSENON ALUEEN TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMASTA
|
|
- Jarmo Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu 1/8 LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Taajamametsäsuunnitelma Metsäryhmä Katariinantori LAPPEENRANTA Lappeenrannan kaupunki / Risto Laukas Metsäkeskus Kaakkois-Suomi / Mikko Loimalahti Joutsenon taajamametsäsuunnitelma Villimiehenkatu 1 PL Lappeenranta HUOMIOITA JOUTSENON ALUEEN TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMASTA Taajamametsien merkitys asukkaille Taajamametsät ovat tärkeitä virkistäytymisen ja rentoutumisen paikkoja alueen asukkaille. Monissa tutkimuksissa on selvitetty metsien merkitystä ihmisten virkistäytymiselle, viihtyvyydelle, hyvinvoinnille ja terveydelle. Metsäiset alueet ovat ylivoimaisesti tärkeimpiä rentoutumisen ja virkistäytymisen paikkoja kaupunkien ja taajamien asukkaille. Tämä käy hyvin ilmi muun muassa Tampereen yliopiston psykologian dosentin Kalevi Korpelan ja Metsäntutkimuslaitoksessa luonnon terveysvaikutuksia tutkivan professorin Liisa Tyrväisen tutkimuksesta. Tuoreimmissa tutkimuksissa 80 % ihmisistä toteaa metsän olevan mieluisin paikka rentoutua, virkistäytyä ja rauhoittua. Metsä tekee hyvää sekä mielelle että ruumiille. Tutkimustulosten perusteella metsät peittoavat kirkkaasti rakennetut puistot ja hoidetut viheralueet ihmisten mielissä. Virkistäytymistä ei juuri saada pienistä plänteistä, joista näkee läpi. Metsäntuntu on oleellinen, samoin esteettisyys, rauha ja edes suhteellinen hiljaisuus näin kommentoi virkistysarvoista professori Liisa Tyrväinen. Ohessa lainauksia Helsingin sanomien artikkelista Tohtori METSÄN vastaanotolla, jonka on kirjoittanut Marko Leppänen Artikkelissa kerrotaan professori Liisa Tyrväisen tutkimuksista lyhennetysti seuraavaa Metsä virkistää tehokkaammin kuin puisto Mene lähimetsääsi ja voi hyvin Luonnonympäristössä verenpaine ja pulssi normalisoituvat, stressihormoni kortisolin eritys vähenee ja lihasjännitys hellittää Myönteiset tuntemukset voimistuvat ja kielteiset vähenevät Myös kyky selviytyä keskittymistä vaativista tehtävistä paranee Sairaat toipuvat nopeammin ja vähemmillä kipulääkkeillä Tulosten mukaan kaupunkimetsät peittoavat selvästi rakennetut puistot Metsän koolla on merkitystä ja sillä, miten sitä on mahdollisesti käsitelty Tyrväisen mukaan monelle luonto on stressinsäätelykeino siinä missä kulttuuri ja sosiaaliset suhteet, näitä tärkeämpikin. Yksi selitys luonnon hoivamahdille on se, että luontokokemus on niin kokonaisvaltainen ja lukemattomia yksityiskohtia sisältävä. Se vetää automaattisesti mielen huomion puoleensa. Samalla stressaavien ajatusten ote hellittää Kun puuntuotannon kansantaloudellinen merkitys vähentyy, metsien terveys- ja hyvinvointikäyttö nousee entistä enemmän esiin. Metla on aloittanut laajan Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelman, joka ajoittuu vuosille Muun muassa metsäammattilaisten ja matkailijoiden ympäristöarvostukset otetaan syyniin; Tutkimustiedon avulla metsien matkailu- ja virkistyskäyttö voidaan liittää paremmin mukaan metsäpolitiikkaan sekä metsien hoitoon.. 1
2 Sivu 2/8 Joutsenon metsäsuunnitelma ja sen toteutus Joutsenon alueen metsäsuunnitelman ei tule perustua metsätaloudellisiin arvoihin, vaan sen tulee tähdätä alueen asukkaiden virkistyksen, viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja rentoutumisen edistämiseen. Suunnitelmassa esitettyä ajatusta, että taajamametsäsuunnitelma antaisi automaattisesti maisematyöluvan 10 vuodeksi koko metsäalueella, ei voida hyväksyä missään tapauksessa. Maisematyölupa tulee aina anoa tapauskohtaisesti kullekin käsittelykohteelle erikseen. Esitetyssä taajamametsäsuunnitelmassa on liian paljon, liian massiivisia ja kalliita hoitotoimenpiteitä, jotka heikentävät alueen virkistysarvoja, luonnon monimuotoisuutta sekä maisemakuvaa arvokkailla luontoalueilla. Metsänkäsittelyssä tulee luopua kokonaan avohakkuusta, joka ei kuulu taajamametsien käsittelytapavalikoimaan. Koko taajama-alueen metsäalueilla harvennushakkuut tulee suorittaa mahdollisimman pehmeästi säilyttäen kaikki järeät ja vanhat puut. Metsän aito henki ja tunnelma syntyvät juuri vanhoista järeistä puista, jotka luovat rentouttavan ja rauhoittavan ilmapiirin metsässä liikuttaessa. Kookkaat puut ovat kuntalaisille mittaamattomasti arvokkaampia osana metsämaisemaa kuin tukkipuina. Arvoalueilla tulee edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitämällä metsä mahdollisimman luonnontilaisen kaltaisena ja erirakenteisena. Keskeisenä seikkana on edistää luontaisen sekametsän muodostumista niille alueille, joilla on aiemmin harjoitettu tehometsätaloutta. Kaikilla arvoalueilla tulee suosia lahopuun muodostumista ts. keloutuvia ja lahoavia puita ei pidä poistaa, vaan ne tulee säilyttää. Kuoleva ja kuollut puu: kelot, pökkelöt ja eri-ikäiset maapuut tarjoavat elinympäristöjä koloissa pesiville linnuille ja lahopuulla viihtyville hyönteisille ja sienille. Kaikki nämä monipuolistavat metsän lajikirjoa ja tuovat tervetullutta eloa taajametsään. Turhista toimenpiteistä pidättäytyminen tuo myös kustannussäästöjä. Metsäsuunnitelma koskee verrattain suurta aluetta. Näin lyhyessä ajassa ei ole mahdollista tutkia kaikkien alueiden luonto- ja virkistysarvoja, joten otamme käsittelyyn esimerkkinä Ahvenlammen alueen, jonka parhaiten tunnemme ja josta kävimme tekemässä maastotarkastuksen. Ahvenlammen alueen metsänkäsittelysuunnitelma ei tähtää yllämainittuihin päämääriin asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi eikä vastaa yleistä käsitystä metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Uusimmissa tutkimuksissa yli 80 % ihmisistä pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. (Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos, tutkimusraportti 2009 n:o 55 Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä ISBN ). Ahvenlammen alueen luonto- ja virkistysarvot ja metsänkäsittely Ahvenlammen ympärillä oleva metsä on rakennepiirteiltään vaihteleva virkistysaluemetsä. Metsän puulajisto on monipuolinen ja paikoin erirakenteinen luonnontilaisen kaltainen sekametsä. Metsäalueen eteläpään harjualueella on hienoja suppia, joiden rinteillä kasvaa järeitä sekä järeytymässä olevia haapoja. Suunnitelmassa avohakkuuksi (486) merkitty alue sijoittuu luonnonarvoiltaan arvokkaalle alueelle, jossa on suppia, järeitä haapoja, järeitä kuusia (potentiaalinen liito-oravan elinpiiri), raitoja, harmaaleppää, koivuja, pihlajaa ja jonkin verran maalahopuuta ja pystyyn kuollutta puuta. Kun ei ajattele hyvin lähellä sijaitsevaa taajamaa, vaikutelma on paikoin lähes erämainen ja sellaisena hyvin virkistävä ja rauhoittava. Metsäalueen lahopuun määrä on tällä hetkellä niukahko johtuen muutamia vuosia sitten tehdyistä hoitotoimenpiteistä rantavyöhykkeellä ja polkujen lähimaastossa. Kauempana metsässä lahopuuta on enemmän ja lähitulevaisuudessa eri-ikäisen lahopuun määrä lisääntyy parantaen alueen vaihtelevuutta ja monimuotoisuusarvoja. Metsäalueella on myös lähes puhtaita kuusimetsän ja koivumetsän osia, joissa on järeitä haapoja. Etenkin lammen pohjois- ja koilliskulman alueella on hieno lehtimetsäinen alue, jota tulisi hoitaa niin, että alue pysyisi pääsääntöisesti lehtimetsänä eikä esimerkiksi kuusi pääsisi liikaa valtaamaan 2
3 Sivu 3/8 aluetta. Pitemmällä aikavälillä lehtimetsä tulisi parantamaan alueen luonnon monimuotoisuutta, sillä lehtipuuvaltainen alue tulisi olemaan sopivaa harmaapäätikan, pikkutikan ja valkoselkätikan elinpiiriä. Rannan tuntumassa olevista pökkelöistä on aiemmin havaittu viitteitä valkoselkätikan ruokailusta, joten on tärkeätä säästää alueelle muodostuvat lahopuut tikkojen ruokapuiksi. Ahvenlammen alueen hakkuukuviot: alueelle ei tule tehdä lainkaan avohakkuita (kuviot 486, 498). Esitämme myös, että koko kartan osoittamalla alueella ei tehdä metsätaloudellisia toimenpiteitä, vaan aluetta kehitetään suojelun ja virkistyskäytön pohjalta. Alueen metsän puuston järeys ja rakenne luovat hyvät edellytykset kehittää aluetta suojelualueeksi METSO ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet huomioiden. Alueen luontoarvojen turvaamiseksi ja 3
4 Sivu 4/8 parantamiseksi voidaan osa-alueilla tehdä pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten esimerkiksi kuviolla 474 edistämällä lehtipuuvaltaisuutta poistamalla lehtipuumetsävyöhykkeeltä kuusta. Muilla kuvioilla ei tässä vaiheessa tule tehdä metsähoidollisia toimenpiteitä lainkaan, vaan metsien tulee antaa kehittyä luontaisesti suojelun ja virkistyskäytön tarpeet huomioiden. Kuvioilla 473, 475, 488, tehtävien hoitotoimenpiteiden tulee olla suojelua edistäviä ja monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä. Ranta-alueen lahopuut ovat tärkeitä monimuotoisuuden ylläpidon kannalta, joten niitä ei tule poistaa. Yleisesti ottaen tulee Ahvenlammen alueella lahopuun määrän lisääntymistä edistää. 4
5 Sivu 5/8 Ahvenlammen metsäalueen luontoa kuvin ja sanoin marraskuussa Metsä on rakenteeltaan ja puulajistoltaan monipuolinen harjujen ja suppien kirjoma alue Ahvenlammen ympäristössä. Mäntyä, kuusta, haapaa, koivua, raitaa ja pihlajaa kasvavia metsäalueita lammen eteläpuolelta kuvattuna, huomio kiinnittyy erityisesti haapojen runsauteen ja järeyteen kuusimetsässä ja sen laitamilla. Järeitä haapoja kuusimetsän sisällä, suppien laitamilla ja pohjassa. Aluskasvillisuudessa on monipuolinen sammallajisto. Alueelle alkaa muodostua monimuotoisuuden kannalta tärkeätä lahopuuta. 5
6 Sivu 6/8 Koivulahopuuta suppien ylärinteiden harjualueella ja järeitä haapoja rinteen alemmissa osissa. Kuusikkoalueelle alkaa muodostua Etelä-Suomessa voimakkaasti taantuneelle pohjantikalle ruokailupuita. Supat muodostavat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ekologisia alueita. Myös alueen harjumuodostumat ovat edustavia ja tärkeitä lajiston monipuolistajina jopa kansainvälisesti ajatellen, sillä missään muualla maailmalla ei ole tällaisia harjumuodostumia. Kuolevassa ja kuolleessa puussa kasvavat kääväkkäät, vasemmalla ryppynahakka ja oikealla lepänkääpä, hoitavat omaa tehtäväänsä luonnon kiertokulussa lahottaessaan puuainesta ja rikastavat metsän lajikirjoa. 6
7 Sivu 7/8 Lahopuun määrän lisääntyessä myös monimuotoisuuden edellytykset paranevat ja lajisto monipuolistuu. Metsään ikääntyessä osa puista kuolee pystyyn ja edelleen lahotessaan ne romahtavat maahan maalahopuuksi. Näin muodostuu eriasteista lahopuuta sitä vaativien lajien elinympäristöksi. Paikoin metsään on jätetty järeitä ylispuita, jotka ovat arvokkaita metsän tunnelmalle ja luontoarvoille. Metsä muuttuu pohjois- ja koilliskulmassa lähes puhtaaksi lehtimetsäksi. 7
8 Sivu 8/8 Koivikossa on paikoin runsaasti haapoja, jotka ovat tärkeitä arvioitaessa alueen suojeluarvoja ja hoitosuunnitelmia tehtäessä. Lammen pohjoispäädyn rantavyöhykkeellä on tehty tarpeettomia puuston poistoja ja avauksia. Näin on heikennetty lajistollisia arvoja, kun kolopesijöille tärkeitä lahopuita on poistettu selkeästi liikaa. Myös pensaskerrosta on monin paikoin poistettu turhaan ja heikennetty rantapensaistossa elävien lintujen elinolosuhteita. Jatkossa rantamaiseman avaukset tulee keskittää vain maisemallisesti tärkeille alueille ja muualla pensaston ja lahopuiden tulee antaa kehittyä luontaisesti rantalajiston suojaksi. Lajiston monimuotoisuus paranee kun lahopuut säilytetään ja niiden muodostusta edistetään nuoremmissa metsälohkoissa. Etelä-Karjalan heikon metsien suojelutason (tiukasti suojeltua metsää on alle 0,3 %) vuoksi on tärkeätä kiinnittää huomiota myös taajamametsien suojeluun, koska metsät ovat tärkeitä virkistymisen, rentoutumisen ja rauhoittumisen paikkoja. Esitämme, että Ahvenlammen alueesta muodostettaisiin virallinen suojelualue turvaamaan alueen luonnon monimuotoisuutta ja asukkaille hyviä virkistäytymismahdollisuuksia lähiluonnossa. Aluekokonaisuus on riittävän laaja ja monipuolinen luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta, joten kokonaisuutena alue parantaisi suojelutasoa lähitulevaisuudessa ja loisi alueelle positiivista imagoa sekä parantaisi asukkaiden viihtyvyyttä alueella. Aiemmin edellä esitetyt käsittelyperiaatteet pätevät hyvin myös kaikille Joutsenon alueen varttuneille taajamametsäalueille. Joutsenossa Juha Juuti, luonnonsuojelupiirin METSO -suojeluyhdyshenkilö, puh
MUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA
Muistutus Joutsenon Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry taajamametsäsuunnitelman Katariinantori 6 maisematyölupahakemuksesta 53900 LAPPEENRANTA 20.11.2010 Sivu 1/6 Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotLAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA 2012 2021 RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE
Lausunto Lappeenrannan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry kaupungin metsäsuunnitelmasta Katariinantori 6 2012 2021 Rauha-Tiuru alueelle 53900 LAPPEENRANTA ja Joutsenon saarille Sivu 1/9 Lappeenrannan
LisätiedotMUISTUTUS JOUTSENON KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 26.2.2010
MUISTUTUS JOUTSENON KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 26.2.2010 ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUPIIRI RY Sivu 1/9 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Muistutus Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotMonimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa
Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustus pähkinänkuoressa Vähän tutkimustietoa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen vaikutuksista monimuotoisuuteen Emme tiedä,
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotVALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW
VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotLillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi
Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi KIRJE 1 (5) Kristina Rocha Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotKuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane.
Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Paperharjuntie 22a 55400 Imatra 050 364 3693 23.10.2017 Imatran kaupunki (valtuutetut, kaupunkikehitysjohtaja, kaupunginjohtaja, kaavoitus) Uutisvuoksi Yle KAUPUNGIN
LisätiedotKohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012
MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012 Kuva: Utajärvi, kuvio 21 MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI HANKKEEN KUVAUS, TAVOITTEET JA VAIKUTTAVUUS Hanke käsittää Muhoksen seurakunnan omistamia
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotTarvitseeko metsäsi hoitoa?
Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotSuojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje
Kaupunginhallitus 491 09.10.2017 Lappeenrannan kaupungin lausunto Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n Liikennevirastolle tekemästä Saimaan kanavan rantametsien luonnonsuojeluhanke-esityksestä
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotHakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:
RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotPoitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry PULP suojelun edistämiseksi
Sivu 1/10 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry METSO suojelu- Juha Juuti keskustelu Etelä- Käpypolku 4 as.4 Karjalan metsien 54120 PULP suojelun edistämiseksi Puh. 0500221213 Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMETSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
LisätiedotPL 401, ) kauppiaankatu 43 C Kouvola
LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kunnallisvalitus Katariinantori 6 53100 Lappeenranta saimaa@sll.fi 21.05.2012 (kunnallisvalitus uudelleen, oikai- Kouvolan hallinto-oikeus suvaatimuksen Oikeustalo
LisätiedotLataa Metsän parantava voima - Florence Williams. Lataa
Lataa Metsän parantava voima - Florence Williams Lataa Kirjailija: Florence Williams ISBN: 9789523124776 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.74 Mb Palkitun tietokirjailijan kiehtova teos selvittää, miksi
LisätiedotAloite METSO suojelusta Lappeenrannan kaupungin metsäkohteilla
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Katariinantori 6 53900 Lappeenranta saimaa@sll.fi Lappeenrannan kaupunki Aloite METSO suojelusta Lappeenrannan kaupungin metsäkohteilla Lappeenrannan kaupungilla ei toistaiseksi
LisätiedotSTORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotAlemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.
HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotRuokolahden kunnanvaltuustolle, kunnan virkamiehille ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle
Sivu 1/9 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Suojelutaso Ruoko- Juha Juuti lahdella ja Kaakkois- Käpypolku 4 as.4 Suomessa verrattuna 54120 PULP Suomen muihin Puh. 0500221213 maakuntiin Email: juha.juuti@ruokolahtelainen.net
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotMetsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMitä on ympäristövastuullinen metsätalous?
Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous? PEFC-seminaari 3.12.2013 Risto Mustonen vt. suojeluasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Metsätalouden ympäristövaikutuksia Suomessa: 1,5 miljonaa kilometriä
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa
Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Lisätiedot