Tukin hinta ennätyskorkealla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukin hinta ennätyskorkealla"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj P u u t u o t e t e o l l i s u u d e n u u t i s - j a a m m a t t i l e h t i 7 / Tukin hinta ennätyskorkealla Kun vuodenvaihteessa vielä äimisteltiin yli 50 euron kuutiohintoja, on mäntytukin viimeisen kuukauden keskihinta koko maassa ollut 72 euroa ja kuusitukin 74 euroa, kertoo toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta Suomen Sahat ry:stä. Hänen mukaansa myös metsänomistajat tietävät, että huippu on nähty, vaikka joitakin hintapiikkejä vielä on ollut. Suurteollisuus on esittänyt tulevaksi tavoitehinnaksi euroa. Nähtäväksi jää kuinka nopeasti tuohon tasoon päästään. Rannan mukaan sahateollisuuden kannattavuus olisi pysynyt kohtuullisena, puut saatu metsästä ja metsänomistajatkin olisivat olleet tyytyväisiä, jos hinta ei tuosta tavoitetasosta olisi noussut ennätyskorkeaksi. Huippukallis raaka-aine syö väkisin kannattavuutta, joka nousi viime vuonna kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Saksan vienti vetää Euroopan vienti erityisesti Saksaan ja Ranskaan on vetänyt tähän saakka hyvin. Skandinavian maat ovat onnistuneet pitämään sahatavaran hintatason, vaikka saksalaiset ovat laskeneet omia hintojaan prosenttia. Saksalaiset /m /1 1987/1 1988/1 1989/1 1990/1 1991/1 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 Yksityinen sahateollisuus ei ole ainakaan vielä kokenut pelättyä puupulaa. Tukkeja on saatu hyvin mutta kalliilla. Tukin hinnannousu on jatkunut pitkin vuotta. Hintakäänne lienee kuitenkin käsillä. ovat jo rajoittaneet tuotantoaan, ja meneillään oleva lomakausi vaikuttaa myös tarjontaan. Uusien rakennuslupien määrä Saksassa on alkuvuodesta pudonnut puoleen, mutta siitä huolimatta puutavaratukkureiden kauppa on kasvanut prosenttia. Korjausrakentaminen on vallannut alaa sen osuus puutavaran käyttäjänä on jo isompi kuin uudisrakentamisen. Tukkeja on Keski-Euroopassa tarjolla runsaasti, myös Suomeen tuotavaksi. Mikäli runsas raaka-ainetarjonta Euroopassa jatkuu vielä yli vuodenvaihteen ja Sahatavaran vientihinnan reaalinen kehitys 1997/1 1998/1 1999/1 2000/1 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 Tukin huippuhinnat syövät sahojen kannattavuuden, pelkää Jukka-Pekka Ranta. sahatavaran vientihinnat notkahtavat, suomalainen sahateollisuus joutuu vaikeuksiin, pelkää toimitusjohtaja Ranta. Japanin vienti on kasvanut, mutta rakennustoiminnan hidastuminen siellä on pudottanut hintoja. Egypti on tällä hetkellä ongelmallinen viennin kannalta, koska sinne tarjoavat kaikki. Muiden Pohjois-Afrikan maiden vienti vetää kuitenkin hyvin. Itä-Euroopan maista vain Puola on merkittävä suomalaisen sahatavaran ostaja. Muissa maissa käytetään halvempaa venäläistä sahatavaraa, kertoo Ranta. Uutena potentiaalisena vientikohteena erityisesti Ind. 1990=100 lujuuslajitellulle sahatavaralle hän mainitsee Etelä-Afrikan, jossa ruotsalaiset ovat jo availemassa ovia. Myös Kiina tulee olemaan jatkossa merkittävä markkina-alue, vaikka se nyt hankkiikin sahatavaransa pääosin Venäjältä. Suomen vienti sinne oli viime vuonna alle kuutiota. USA:han Suomi ei ole vienyt suuria määriä, joten viennin tyrehtyminen sinne ei vaikuta meillä suoraan, mutta välillisesti. Ruotsin ja Saksan sinne aiemmin tarjoamat määrät täyttävät nyt Euroopan markkinoita. Kantohintojen reaalinen kehitys Maija-Liisa Saksa Kuusitukki Mäntytukki Kuusikuitu Mäntykuitu Puualan koulutus tosipaikan edessä Metsä- ja puualan koulutuksella on haaste: miten maailman paras metsä-, puu- ja paperiosaamisen taso säilytetään tulevaisuudessakin Suomessa. Sivu 4 Hyvissä vaatteissa työ sujuu Hyvä työvaate helpottaa työntekoa, tuntuu mukavalta ja näyttää hyvältä. Työpukeutuminen on myös osa yrityksen viestintää, se kertoo luotettavuudesta, uskottavuudesta, ja osaamisesta. Ruukin iso askel Venäjälle Ruukki Group Oyj:llä on hyvä nimi: se tuo mieleen tehtaan savupiippuineen. Helposti mielikuvaan liittyy myös rauta, mutta Ruukki Groupiin kuuluvat yhtiöt toimivat pääosin puun kanssa. Tulevaisuudessa vielä entistä voimakkaammin, sillä yrityksellä on isot aikeet: ensi vuoden lopulla pitäisi kuution sahan toimia Venäjällä ja kolmen vuoden kuluttua tonnin sellutehtaan. In- Sivu 6 vestointien jälkeenkin lähes kolmasosa yrityksen arvioidusta 700 miljoonan euron liikevaihdosta kertyy Suomesta. Suomessa liikevaihto on nyt noin 200 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on yli 400. Sivu 10 Bestwood Summit Lahdessa EU:n tukema Bestwoodhanke on etsinyt vuoden 2004 alusta lähtien uusia mahdollisuuksia huonekaluvalmistajille sekä valmistalojen ja rakennuskomponenttien tuottajille Etelä-Hämeessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Lahdessa Sivu 12 inflaatiokorjaus vientihintaindeksillä Lähde: Metla, Tilastokeskus Inflaatiokorjaus tukkuhintaindeksillä, kotimaiset tavarat Lähde : Metla, Tilastokeskus Siirtovoimaa PUUNTYÖSTÖKONEET huonekalu- ja puusepänteollisuudelle p

2 PENOPE_A4_C.fh :36 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K 2 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Lisää neuvontaresursseja puupulan estämiseksi Metsänhoitajaliitto on huolissaan siitä, etteivät valtion toimenpiteet teollisuuden puupulan vähentämiseksi ole riittäviä. Liitto vaatiikin, että valtion on tulevassa budjettiriihessä lisättävä metsäkeskusten neuvontaresursseja. Myöskään metsäntutkimuksesta ei liiton mielestä pitäisi tinkiä. Metsäteollisuuden puupula johtuu kohoavista Venäjän puunhinnoista ja siitä ettei kotimaasta saada myyntiin tarpeeksi puuta. Pahentuessaan puupula saattaa johtaa jopa suomalaisten tehtaiden sulkemiseen. Jo nyt uhkana ovat työntekijöiden lomautukset. Puuta pitäisi saada yksityismetsistä selvästi nykyistä enemmän, vähintään 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämä on periaatteessa myös hallituksen tavoitteena. Yksityiset metsänomistajat myivät puuta parhaimmillaan lähes 50 miljoonaa kuutiota 1990-luvun lopulla. Viime vuonna myynti yksityismetsistä vajosi 40 miljoonaan kuutioon. Ongelmana on, että perinnönjakojen seurauksena monet metsänomistajat ovat vieraantuneet metsistään, järjestöpäällikkö Jukka Sippola Metsänhoitajaliitosta sanoo. Pääministeri Vanhasen mukaan hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla turvataan teollisuuden puuhuolto kotimaisen kysynnän kasvaessa. Hallitus aikoo lisätä kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaista rahoitusta yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden määrän nostamiseksi, mutta leikkaa samalla metsäkeskusten ja metsäntutkimuksen rahoitusta. Pelkkä Kemera-rahan nostaminen ei riitä. Lisäpuun saamiseksi markkinoille tarvitaan metsänomistajien neuvonnan selvää tehostamista, järjestöpäällikkö Sippola muistuttaa. Valtioneuvoston hyväksymässä Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksessa esitettiin metsäkeskusten valtionavun nostamista vähintään 52 miljoonan euroon. Nyt valtion budjettiehdotuksessa esitetään määrärahan pienentämistä 42,4 miljoonaan euroon vuonna Ristiriita on Metsänhoitajaliiton mielestä ilmeinen: Näinkö nopeasti valtio unohti puupulan kansantaloudelliset vaikutukset? Puuta voitaisiin metsäntutkijoiden mielestä saada kestävästi selvästi nykyistä enemmän markkinoille, sillä Suomen puuston kasvu on lisääntynyt 97 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Se on 10 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisissä valtakunnan metsien inventoinneissa mitattu kasvu. Composite Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Kimmo Janas puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli 9000 eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Lomat ohi, maassa kaikki kunnossa Kimmo Janas Päätoimittaja Ensin noita kesälomia odotellaan niin hartaasti, mutta sitten ne tuppaavat lopahtamaan aivan liian aikaisin, ja paluu arkeen tuntuu todella hankalalta. No, onneksi ainakin kelit ovat suosineet elokuun alussa sorvin ääreen palanneita mikä sen mukavampaa kuin työskennellä hyvin ilmastoidussa verstaassa auringon porottaessa ulkona... Veli-venäläisen puutullipäätökset säikäyttivät keväällä suomalaisen puuteollisuuden, mutta ainakaan toistaiseksi varsinainen puupula ei ole iskenyt sahateollisuuteen. Raaka-ainetta on ollut tarjolla, mutta tietenkin paikoin lähes tyrmistyttävältä tuntuvaan hintaan. Alalla kuitenkin uskotaan hintojen tasoittumisen ja jopa käännöksen alaspäin olevan aivan nurkan takana. Mutta tietenkin myös poliitikkojen kädenväännön toivoisi tuottavan tulosta suomalaisen teollisuuden kannalta. Samalla kun kesälomat ovat ohitse, ovat eriasteiset opinahjotkin avanneet taas ovensa. Natiaisia riittää onneksi joka vuosi pilvin pimein ala-asteelle, mutta ammatillisen koulutuksen kanssa onkin jo vähän niin ja näin. Vaikka tilanne onkin parantunut takavuosista, ei puuala tunnu olevan tarpeeksi mediaseksikästä vieläkään. Väittäisin, että kyse alan vetovoimattomuudessa on paljon kiinni julkisessa sanassa annetusta kuvasta. Jos nuoret saavat lukea uutisia mahtavista lomautuksista tai kokonaisten vaneritehtaiden sulkemisesta, vaikea siinä on motivoida pellavapäitä hakeutumaan puualalle. Täytyisi kuitenkin muistaa, että nuo negatiiviset uutiset koskevat lähes aina suurteollisuutta, kun taas puusepänteollisuudessa tilanne on täysin toinen. Puusepänpuolihan on lisännyt kymmenessä vuodessa työpaikkoja runsaalla 5000:lla. Televisio on mielestäni avainasemassa puualan imagonluomisessa. Otetaan esimerkiksi ruoanlaitto. Televisiossa on varsinainen erilaisten kokkiohjelmien buumi on kotimaista ja ulkomaista kokkia, on totisempaa vellinkeittäjää ja on pilke silmäkulmassa touhuamista. Ja mitä tästä on seurannut? Kokkilinjat ovat nousseet ainakin poikien Suljetaan ryhmä puuseppiä pariksi viikoksi hyvin varustettuun verstaaseen erilleen muusta maailmasta ja seurataan tosi-tv:stä minkälaista jälkeä syntyy... kohdalla yhdeksi suosituimmista vaihtoehdoista ammattioppilaitoksissa. Olenpa jopa kuullut nuorten kehuvan Kauhukeittiö -ohjelmaa mestarikokki Ramseyn runsaan kiroilun ansiosta. Voi hyvät nuoret, kyllä suomalainen puuseppä aina yhden brittikokin voittaa kiroilussa mennen tullen... Mikä televisiokanava lähtisi ensimmäisenä tekemään tykö suomalaista puusepän alaa? Ja mikä tärkeintä, nuoriin vetoavalla tyylillä, ei mitään lintulaudan kasausohjeita, vaan nuoria oppipoikia vanhempien puuseppämestareiden pyöritettävänä. Jaksamiseen avaimia Jaksaminen on noussut yrittäjien keskuudessa yhdeksi tärkeimmistä huolenaiheista. Työterveyslaitoksen HYTKE-hyvinvointihanke on ollut pohjoissavolaisten pienyrittäjien tukena löytämässä keinoja ja välineitä jaksamiseen ja terveyden ylläpitoon. Yrittäjien hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Savossa (HYTKE) - hanke syntyi Savon Yrittäjien ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä, ja se on Euroopan unionin ja Itä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama ESR-hanke. Hankkeessa on tavoiteltu yrittäjien fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamista sekä on annettu eväitä työolojen kehittämiseen. Konkreettisesti hankkeen toiminnot ovat olleet luentoja, liikuntalajiesittelyjä, koulutuspäiviä, kuntotestausta sekä hyvinvointiviikonloppuja ja -tapahtumia, joissa yhdistettiin mukavaan yhdessäoloon ajankohtaisia teemoja sekä ulkoilua. Koko Pohjois-Savon yrittäjäkunnalle suunnattuja, hyvinvointiteemaisia viikonlopputapahtumia (2-3 vrk) järjestettiin vajaan kahden vuoden hankeaikana kuusi ja kokopäivän tapahtumia viisi. Lisäksi järjestettiin kaksi ensiapukurssia ja yksi työturvallisuuskorttikoulutus. Pienempiä, paikkakuntakohtaisia tapahtumia on järjestetty hankeaikana 18 pohjoissavolaisen paikkakunnan yrittäjien kanssa kaikkiaan 149. Huhtikuun loppuun mennessä järjestettyihin tapahtumiin on osallistunut yhteensä 761 eri henkilöä, mikä lukuna on ennakoitua suurempi, Liesivuori muistuttaa. Lisäksi hankkeen puitteissa tehtiin yrityskohtaisia työolojen arviointikäyntejä 88 ja henkilökohtaisen (työ)hyvinvointisuunnitelman itselleen laati kaikkiaan 137 pohjoissavolaista yrittäjää. Vaikka keskimäärin vain kolmannes osallistujista kertoi arviointikyselyssä hankkeen edistäneen heidän terveyttään, liikkumistaan ja fyysistä kuntoaan erittäin tai melko paljon, noin puolet vastaajista koki hankkeen hyödyn henkisen jaksamisen edistämisessä. Yrittäjän ei nykyisen lain mukaan ole pakko järjestää itselleen työterveyshuollon palveluja, vaikka työntekijöiden osalta se on lakisääteistä. Yrittäjien omia työterveyshuollon sopimuksia hankkeen arviointikyselyn mukaan on vain reilulla puolella vastaajista. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä viidesosa on hankeaikana liittynyt työterveyshuoltoon. Työssä ja yrittäjänä jaksaminen askarruttaa laajasti yrittäjiä, ja arviointikyselyn mukaan lähes joka kolmas epäilee sitä, jatkaako nykyisessä työssään eläkeikään asti. 85% vastaajista pitää työtään henkisesti erittäin tai melko rasittavana ja jatkuvasti ylitöitä tekee noin puolet yrittäjistä. Työterveyshuollon voitaisiin nähdä ottavan entistä aktiivisempi rooli myös pienyrittäjien hyvinvoinnin tukemisessa ja työolosuhteiden kehittämisessä. EU-rahoituksen päättyessä hyvinvointiasiaan on syytä myös yrittäjien yhdistyksissä ja toimialajärjestöissä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tämä tarkoittaa sekä aivan omaa toimintaa, että yhteistyötä niiden kanssa, joille työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpito kuuluvat muutenkin. Työkyvyn säilyminen on aivan keskeinen haaste väestön ikääntyessä, toteaa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Seppo Karvinen. AJATTOMIA RATKAISUJA Metsäliiton Puutuoteteollisuus kehittää jatkuvasti ammattilaisten käyttöön uusia tuotteita ja ratkaisuja, joilla varmistat ensiluokkaisen lopputuloksen. Laajasta vaneri- ja MDF-levyvalikoimasta löydät tuotteet vaativaankin puuntyöstöön. Tutustu tarkempaan valikoimaan osoitteessa Finnforest kaikkea puusta

4 4 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Puualan koulutus Opetusneuvos Jouni Suoheimo Opetushallituksesta korostaa metsä- ja puualan imagon kohottamisen tärkeyttä, jotta alasta saadaan nuoria kiinnostava. e si ide e isuus i uis u u u see is e eis e is i i puusepänalan ammattitutkintoon valmistava koulutus ja näytöt, suuntautumisalana koristeveisto edellyttää alan aikaisempaa osaamista valmistava koulutus Jurvassa puusepänalan ammattitutkintoon valmistava koulutus ja näytöt, valmistava koulutus keskittyy puusepänalan tuotteiden korjaamiseen ja entisöintiin edellyttää alan aikaisempaa kokemusta koulutus alkaa Ilmajoella henkilökohtainen näyttösuunnitelma ja henkilökohtaistamissuunnitelma valmistava koulutus päiväopetusta mahdollisuus osallistua näyttöihin ilman valmistavaa koulutusta (näyttökohtainen maksu) Sedu, aikuiskoulutus Taidon ja kulttuurin oppilaitos TAIKU tai / Jurva tai / Ilmajoki Puuseppää aina tarvitaan! PUU- JA HUONEKALUALAN AIKUISKOULUTUSTA TEUVALLA TEAK Oy, on Euroopan suurin ja monipuolisin puu- ja huonekalualan koulutus- ja teknologiakeskus. Opiskele käytännönläheiseen ammattiin! PUUSEPÄNALAN, PINTAKÄSITTELYALAN, ENTISÖINTIALAN JA VERHOILUALAN sekä CNC- JA CAD, KALUSTEASENTAJAN JA SISUSTUSVERHOILIJAN KOULUTUKSET Opetusministeriön asettama työryhmä luovutti kesäkuussa väliraporttinsa Metsäsektorin koulutuksen kehittäminen Suomessa. Työryhmän sihteeri, opetusneuvos Jouni Suoheimo Opetushallituksesta kertoo, että väliraportissa on nostettu esiin seitsemän painopistealuetta. Annettavan palautteen perusteella tärkeimpiin laaditaan toimenpideohjelma, joita Opetusministeriö ja Opetushallitus toimeenpanijoina ja koulut omilla vastuualueillaan ryhtyvät toteuttamaan. - Raportissa on uutta se, että ensimmäistä kertaa koko metsäsektorin koulutusta on käsitelty yhtenä kokonaisuutena koko maan kannalta. Aiemmin on selvitetty milloin metsänhoitajien, milloin puualan koulutusta erikseen ja sen vuoksi tämä selvitys on tärkeä ja toivottavasti vaikuttaa päätöksiin. Entistä monipuolisempi metsien, puun ja sen aineosien käyttö vaatii lisää osaamista puu- ja kuitumateriaaleista, uusien tieteenalojen, esim. bio- ja nanoteknologian hyödyntämistä sekä eri tieteenalojen yhdistämistä. Tarvitaan siis laaja-alaisia moniosaajia että erikoisosaajia. Metsäsektorin kasvun edellytyksenä on uuden osaamisen kehittäminen ja tutkimustulosten nopea soveltaminen alan yrityksissä. Koulutuksella vaikutetaan molempiin edellytyksiin. Liikaa ja liian vähän Valtakunnallisen koordinaation puuttuminen on tällä hetkellä yksi alan koulutuksen suurista ongelmista. Aiemmin esim. Ammattikasvatushallitus valvoi mitä ja missä opetetaan. Nykyinen kunnallinen itsehallinto on luonut tilanteita, joissa kunnat ja kaupungit ovat omasta näkökulmastaan nähneet tärkeäksi lisätä/vähentää koulutusta. Nämä päätökset eivät aina välttämättä ole valtakunnallisesti oikeita. Metsä-, puu- ja paperialalle valmistuu vuosittain 2500 henkilöä. Arvioitu tarve vuo- Metsä- ja puualan koulutuksella on haaste: miten maailman paras metsä-, puu- ja paperiosaamisen taso säilytetään tulevaisuudessakin Suomessa. teen 2010 mennessä on 3000 henkilöä. Koulutus ja työelämän tarpeet eivät aina kohtaa: metsänhoitajia ja metsäinsinöörejä valmistuu puolet liikaa kysyntään nähden. Puualalla taas on pula ammattiväestä, eikä tilanne näytä tulevaisuudessakaan hyvältä, sillä aloituspaikkoja ei saada täyteen. Koulutusta joka niemessä Suomessa oppilaitoskenttä on todella laaja: metsäalan koulutusta tarjotaan kahdessa yliopistossa, kahdeksassa ammattikorkeakoulussa ja 27: ssä ammatillisessa oppilaitoksessa. Puualan koulutusta on tarjolla noin 40:ssä ammatillisessa oppilaitoksessa tekniikan koulutusalalla sekä noin 20:ssä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kulttuurialalla, kuudessa ammattikorkeakoulussa ja kahdessa tiedekorkeakoulussa. Paperialan koulutusta järjestetään 18:ssa ammatillisessa oppilaitoksessa, kolmessa ammattikorkeakoulussa ja kuudessa tiedekorkeakoulussa. Koulutusta on siis todella mahdollisuus saada joka niemessä ja notkossa. Toki jo nyt useat oppilaitokset tekevät yhteistyötä päällekkäisen koulutuksen välttämiseksi. Raportin mukaan koulutusta tulisikin koordinoida valtakunnallisesti ja koota selvästi suurempiin yksiköihin, jotta laadukas opiskelu olisi mahdollista kustannustehokkaasti. Erityisesti puutuoteteollisuuden opetusta olisi parannettava ja uusille avainalueille kuten esimerkiksi puurakentamiseen pitäisi perustaa pysyvät professuurit. Valmistuneen väliraportin mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa on tällä hetkellä tekniikan ja liikenteen koulutusalalla noin 950 puualan perustutkinnon aloituspaikkaa vuosittain, joista vuonna 2006 saatiin täytettyä noin 65 %. Paikoista suurin osa, noin 90 Puualaa tutuksi koululaisille Nuoria ei voi pakottaa opiskelemaan puualaa, jos he eivät sitä halua. % on varattu puusepän suuntautumisvaihtoehdolle. Lisäksi puualan valinneita artesaaneja valmistuu käsi- ja taideteollisista oppilaitoksista. Muut puualan perustutkinnon suuntautumisvaihtoehdot ovat levyprosessinhoitaja ja sahaprosessinhoitaja. Koulutus on siis suuntautunut melko yksipuolisesti puuseppäkoulutukseen. Koulutukset kestävät 4 20 kk! Opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, joissa aikaisempi alan koulutus ja työkokemus otetaan huomioon. Koulutukset alkavat kahden kuukauden välein. Seuraava alkaa 12.11, hakuaika päättyy Hae työvoimakoulutukseen lähimmän työvoimatoimiston kautta (www.mol.fi) tai omaehtoiseen ammatilliseen perus- tai lisäkoulutukseen lähettämällä hakemus osoitteella: Teak Oy, PL 17, TEUVA. Asuntolamajoitus 170 /1hh Koulutus on maksutonta, omehtoiselle ilmainen majoitus ja lounas.. Ota yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää! Jorma Uusi-Laitila puh Jari Hakala ja Kaija ruotsalainen internet Puutekniikan neuvottelukuntaan, Päijät-Hämeen Kalusteteollisuuden kehittämiskeskus Oy:öön ja Puurakentamisen toimialaryhmään kuuluvat yritykset yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy:n (LAKES) kanssa toteuttivat puualan yrityksiin tutustumisen Päijät-Hämeen peruskoulujen 8-luokkalaisille syksyllä 2006 ja keväällä Käytäntöä jatketaan Lahden seudulla on ryhdytty sanoista tekoihin, jotta puualalle saataisiin tulevaisuudessakin ammattitaitoista työvoimaa. tulevana lukuvuotena Koulutuspäällikkö Antti Ihalainen kertoo, että viime vuosi sitten kysyttiin yrityksiltä kiinnostusta esitellä yritystään ja toimintaansa peruskoululaisille. Mukaan ilmoittautui yli 50 yritystä. Myös koululaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa kohdevalintaan. Pääosin vierailut tehtiin oman kunnan alueella, mutta myös naapurikunnissa käytiin runsaasti. Kun aikatauluja koulujen ja yritysten osalta ryhdyttiin sovittamaan yhteen, tutustumiskohteiksi jäi oli 10 yritystä, mm. Tekma Oy, Koskisen Oy, UPM- Kymmene Wood, Isku Oy ja EFG-Tuolituotanto Oy. Koululaisille lähetettiin ennen vierailua kyselylomake, jonka avulla heidän oli tarkoitus selvittää taustatietoja kohdeyrityksestä. Koulutuspäällikkö Ihalainen kertoo palautteen olleen ehdottoman myönteisiä niin lähes tuhannelta oppilaalta, kymmenen koulun opettajilta

5 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 5 tosipaikan edessä Leena Manneri Tarvitaan siis porkkanoita, jotta heidät saadaan kiinnostumaan alasta. kuin myös oppilaiden huoltajilta. Yrityksissä tutustumiskäynnit koettiin tärkeiksi alan työpaikkojen esille tuomisessa nuorille puualan mahdollisille tuleville osaajille. Opittavaa toki aina on: jatkossa pyritään pienempiin ryhmiin ja jos joku oppilas ei todella halua lähteä yrityskäynnille, ei hänen ole pakko osallistua. Nyt ryhmäkoot vaihtelivat koululaiseen. Vuonna 2006 puualan perustutkinnon suorittaneita oli nuorisokoulutuksessa yhteensä 366, mikä on noin 40 % aloituspaikkojen määrästä. Puusepäntutkinnon suorittaa % opiskelijoista. sahaprosessin hoitajan tutkinnon 3 5 %, levyprosessin hoitajan tutkinnon 1 3 % opiskelijoista. Levy- ja sahaprosessinhoitajien suuntautumisvaihtoehdoille varatut vähäisetkään aloituspaikat eivät täyty. Koska prosessinhoitajien aloituspaikkoja on vähän kaikista puualan perustutkinnon aloituspaikoista ja keskeyttämisprosentti on suuri, levy- ja sahaprosessinhoitajia valmistuu ammatillisista oppilaitoksista koko maassa vain muutama vuosittain. Terähuollon, käyn- Koulutuskeskus Salpauksessa opiskelleet Tanja Rantapelkonen ja Teemu Eloranta ovat nyt jo puuseppiä. nissäpidon ja puutaloteollisuuden koulutus on varsin vähäistä. Viiteen ammattikorkeakouluun ensisijaisesti puualan opiskelijoiksi pyrki tänä vuonna yksi enemmän kuin oli aloituspaikkoja, joita on yhteensä 131. Kahteen oppilaitokseen oli enemmän pyrkijöitä kuin on aloituspaikkoja, kolmessa hakijoita oli merkittävästi vähemmän. Jouni Suoheimo toteaakin, että nyt nuoren kannattaisi hakeutua puualan koulutukseen tulevaisuuden työpaikka olisi melko taattu. Vetovoimaa lisättävä Tutustumisvierailujen tavoitteena on tehdä tutuksi alueen puu- ja huonekalualan yritysten toimintaa ja vahvistaa kiinnostusta puusepänalan koulutuksiin sekä kohottaa puualan imagoa. Alan työvoimantarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Lahden alueen puualan koulutusta tarjoavilla organisaatioilla on hyvät valmiudet kehittää koulutusta ja koulutusten sisältöjä vastaamaan työelämän tarpeita. Päijät-Häme on Suomen tärkein mekaanisen puunjalostuksen keskittymä. Lahti on ollut maamme huonekaluteollisuuden keskus 1950-luvulta lähtien. Tämän hetken tilastojen mukaan noin puolet suomalaisen huonekaluteollisuuden palveluksessa olevista työskentelee Lahden talousalueella. Lahden alueella on monipuolista puualan Nuoria ei voi pakottaa opiskelemaan puualaa, jos he eivät sitä halua. Tarvitaan siis porkkanoita, jotta heidät saadaan kiinnostumaan alasta. Siihen tarvitaan imagon kohottamista monella tavoin sekä puualan merkityksen ja tärkeyden korostamista. Jouni Suoheimo kertoo, kuinka metsäkonekoulutus oli kurimuksessa kymmenen vuotta sitten. Opetusministeriö, Opetushallitus ja koulut yhdessä järjestivät onnistuneen mainoskampanjan tv: ssä. Opiskelijamäärät saatiin kasvuun useaksi vuodeksi. Nyt hakijamäärät ovat taas hienoisessa laskusuunnassa. Opetushallituksessa on mietitty syitä ja päädytty siihen, että metsäsektorilla isojen yritysten irtisanomiset sekä tuotannon siirtyminen halvempiin maihin on kenties luonut mielikuvaa auringonlaskun alasta. Kuitenkin esimerkiksi puusepänteollisuus on vuodesta 1996 lisännyt työpaikkoja nettomääräisesti yli 5000:lla. Uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin yrityksiin eri puolille ja niistä ei kukaan puhu. Suurten yritysten 100 hengen irtisanomiset julistetaan valtakunnan uutisissa, mutta puusepänteollisuuden 500 työpaikan lisäystä puolessa vuodessa viime vuoden vaihteen molemmin puolin ei juuri uutisoida. Metsäsektoria kokonaisuudessaan pitäisi siis tehdä tunnetuksi nuorille, jotta heillä ei olisi vanhentuneita käsityksiä alan fyysisestä raskaudesta tai likaisuudesta. Alan pitäisi pystyä vaikuttamaan kouluissa annettavaan opinto-ohjaukseen. Ongelmana ainakin pääkaupunkiseudulla on tutustumismahdollisuuksien puute. Peruskoulun työelämän tutustumisjaksoilla hakeudutaan palvelualoille, koska puualan yrityksiä ei ole. Olisiko koko metsäalan syytä miettiä, miten pääkaupunkiseudun nuoret pääsisivät tutustumaan metsä- ja puuteollisuuteen, jotta he voisivat edes harkita alaa tulevaisuuden työpaikkana? Myös harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen järjestäminen alalle on tärkeä keino saada uusia työntekijöitä. Motivaatio ja sitoutuneisuus Jokaisen työnantajan tavoitteena on ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut työntekijä. Oppisopimus on osoittautunut monessa tapauksessa hyväksi menetelmäksi saada ammattitaitoisia työntekijöitä. Niitä käytetään erityisesti isommissa yrityksissä yhä enemmän, varsinkin kun on kyse aikuisista alan vaihtajista. Opetusneuvos Suoheimo korostaa, että oppisopimuksessa pitäisi olla mahdollisimman hyvä oppimisympäristö, jotta tietopohja ei jäisi kapea-alaiseksi. Myös nuorille oppisopimus soveltuu hyvin, kun halutaan päästä heti työhön eikä teoria ole kovin houkuttelevaa. Nuorisopuolella ammattiopetuksessa ongelma on se, että keskeytysprosentti voi olla yli 30 - syynä usein opintoihin liittyvät raskaiksi koetut teoriatunnit. Maija-Liisa Saksa koulutusta: Koulutuskeskus Salpaus kouluttaa mm puuseppiä, mallipuuseppiä, verhoilijoita, mallinrakentajia, veneenrakentajia, sisustajia ja puutalonrakentajia. Koulutuksia on tarjolla sekä nuorille että aikuisille opiskelijoille. Lahden ammattikorkeakoulu kouluttaa insinöörejä puutekniikan koulutusohjelmassa, jossa suuntaudutaan puutekniikkaan ja puutuotetekniikkaan. Jukka Virta Novart Oy:sta opastaa koulutuksessa olevia oppilaita. Kalusteasentajia suoraan työelämään Työtehoseura täsmäkouluttaa Novart Oy: lle kalusteasentajia. Nyt on meneillään jo kuudes kurssi. Novart Oy on Suomen suurin keittiö- ja kylpyhuonekalusteita valmistava yritys, jonka asiakkaita ovat suomalaiset rakennusliikkeet ja rakennuttajat. Vuosittain se kalustaa peräti asuntoa, ja töitä riittää 170 kalusteasentajalle. Keskivertoasunnon kalusteasennukset vievät yhdeltä ammattimieheltä puolitoista päivää. Siksi tarvittiin yhteistyötä TTS koulutuksen kanssa. Koulutimme ensin kalusteasentajia yrityksessämme oppisopimuksella, mutta se sitoi liikaa väkeämme suhteessa hyötyyn, perustelee asennuspäällikkö Jukka Virta Novart Oy:stä. Kun yritys haluaa rekrytoida kymmeniä uusia työntekijöitä, tarvitaan tehokas koulutus. Nyt TTS koulutuksen kalusteasentajakoulutukseen otetaan kerralla opiskelijaa, ja tällä hetkellä on menossa 6. kurssi. Käytännössä Novartin ja TTS koulutuksen yhteistyö tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen kouluttajat opettavat juuri Novartin tuotteiden asentamista sen antamien ohjeiden mukaan. Kun keskinäinen luottamus on löytynyt, yrityksen ei tarvitse käyttää resurssejaan peruskoulutukseen. Kalusteasentajan työtä ei pysty tekemään kuunnolla ilman täsmäkoulutusta, sillä edes muut puualan työt tai tutkinnon eivät pätevöitä niihin. Kalusteasentajan täytyy pystyä toteuttamaan hyvin erilaisia keittiöitä, kylpyhuoneita ja kaapistoita, vaikka olisi kyse yhdestä ja samasta rakennuskohteesta. Siksi vahvat perustiedot ja kyky soveltaa oppimaansa kuuluu kelpo asentajan ominaisuuksiin. Vaikka kädentaidot korostuvat, myös päätä täytyy osata käyttää. Ennen vanhaan kahdeksankerroksisessa talossa oli yksi rivi keittiötä ja kaapistoja yhdellä tavalla ja viereisessä rapussa sama peilikuvana. Nyt ihmiset kaipaavat yksilöllisiä ratkaisuja, eli jokainen asennustyö eroaa hieman edellisestä, tietää asennuspäällikkö Virta Novart Oy:stä. Kalusteasentajan koulutus kestää neljä kuukautta, ja sen jälkeen opiskelija saa työpaikan Novartilta. Siellä hän voi jatkaa kouluttautumistaan ja solmia vaikka oppisopimuksen, jonka turvin pystyy suorittamaan puualan perustutkinnon tai esimerkiksi puusepän ammattitutkinnon. Opiskelijat käyvät läpi ensin teoriaa, jossa käsitellään muun muassa rakennus- ja seinämateriaalien sekä runkorakenteiden ominaisuuksia. Varsinaista asennustyötäkin opetetaan ensin teoriassa ja sitten käytännön harjoittelussa koulun tiloissa. Siellä asentajaoppilaat pystyttävät vaihe kerrallaan erilaisia kalustuksia. Koulutukseen kuuluu myös kahden kuukauden työssäoppimisjakso jossain Novartin kohteessa. Siellä asentajakokelas saa oppia työmaapäälliköltä ja ammattiasentajalta. Opiskelijat suorittavat myös esimerkiksi työturvallisuuskortin. HELAKAUPPA.COM H E L O J E N E R I K O I S L I I K E - B E S L A G S S P E C I A L I S T E N

6 6 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Puutuotealan sähköinen kaupankäynti laajenee 366 finnisch 210x148:Layout :15 Uhr Seite 1 Powermat-Sarja Hipaisunäppäimistö PowerLock k/min Käänteentekevä uusi WEINIG höyläystekniikka mahdollis taa maksimaalisen tuottavuuden sekä äärimmäisen joustavuuden piensarjatuotannossa. PowerLock järjestelmän ansiosta tapahtuu teränvaihto helposti ja nopeasti napinpainalluksella. Kierrosluku jopa k/min, syöttönopeus vaikkapa 80 m/min ja pinnanlaatu mykistävä! Supernopea asetus ja lapsellisen helppo käyttö PowerCom- hipaisunäppäimistön avulla. Weinig myynti Suomessa: Awutek Oy, Montiskalankatu 7, Raisio Puh , Fax , Puutuoteteollisuuden kansainvälinen sähköisen kaupankäynnin WoodX-standardi on valmis käyttöönotettavaksi koko alalla. Toukokuussa 2007 julkaistu päivitetty standardi sisältää nyt standardin sovellusohjeet sekä kattaa sahateollisuuden lisäksi myös levyteollisuuden. Alan yhteinen globaali standardi soveltuu kaikenkokoisille yrityksille ja tehostaa kaikkien toimijoiden kaupankäyntiä tuotteen valmistajasta tuotteen loppukuluttajaan. Puutuotetoimialan sähköisessä kaupankäynnissä jo kaksi vuotta käytössä ollut papinetin WoodXstandardi otti merkittävän askeleen eteenpäin, kun se toukokuussa 2007 laajeni kattamaan myös levyteollisuuden erityistarpeet. Samalla valmistuivat WoodX-standardin käyttöönottoa koskevat sovellusohjeet ja työkalut, joiden avulla siirtyminen puutuoteteollisuuden yhteiseen sähköisen kaupankäynnin standardiin on entistäkin helpompaa. Toimialan yhteinen globaali sähköisen kaupankäynnin standardi palvelee entistä paremmin koko alan tarpeita. Päivitetty standardi tukee hyvin monipuolista tuoterakennetta ja mahdollistaa laajan käyttöönoton koko puutuoteteollisuudessa. Standardia on kehitetty määrätietoisesti eteenpäin ja se on valmis käyttöönotettavaksi, kertoo WoodXstandardityöryhmän puheenjohtaja, Business Solution Expert Marketta Vuorjoki Stora Enso Timberistä. Eurooppalais-amerikkalainen papinet on sähköinen tiedonsiirtostandardi, joka sisältää elektronisia liiketoimintadokumentteja metsäteollisuuden toimitusketjun käyttöön. WoodX on ensimmäinen puutuotealalle kehitetty sähköisen kaupankäynnin standardi, jonka kehittämiseen ovat sitoutuneet Euroopan suurimmat puutuoteteollisuusyritykset ja monet niiden asiakkaista. WoodX soveltuu kaikenkokoisten yritysten käyttöön Toimialan yhteinen globaali sähköisen kaupankäynnin standardi palvelee entistä paremmin koko alan tarpeita. laisia WoodX-sanomia on käytössä jo satoja. Suurin osa käyttöönotoista koskee sahateollisuuden lasku- ja pakettierittelysanomia, mutta myös levyteollisuuden yritykset ovat ottaneet standardin hyvin vastaan, Vuorjoki toteaa. WoodX soveltuu kaikenkokoisten yritysten käyttöön, koska se perustuu XML-kieleen. XML mahdollistaa standardin sanomien eli dokumenttien käytön niin Internet-selaimessa, Excel-ohjelmassa kuin tietojärjestelmien välillä, eikä järjestelmän käyttöönotto vaadi suuria investointeja. Standardi sisältää taval- Oulun Kone ja Terä Oy, Hautakorventie 5, Oulu Puh , Fax , Tervetuloa Weinig - InTech - näyttelyymme, jonka järjestämme Lokakuuta tehtaallamme Saksassa, Tauberbischofheimissa. Sahateollisuudessa WoodX-standardi on jo käytössä suurimmilla eurooppalaisilla puutavaran toimittajilla ja ostajilla. Lisäksi monet levyteollisuuden yritykset ovat siirtymässä standardin käyttöön. Erilisimmat liiketoimintadokumentit, kuten laskun, tilauksen, pakettierittelyn ja lastausohjeen. Standardi on myös kaikille avoin, maksuton ja vapaasti saatavilla Internetistä. WoodX-standardi tarjoaa nopeaa ja tehokasta tiedonsiirtoa liikekumppaneiden välillä, mikä säästää sekä työtä että kustannuksia. Myös asiakkaat saavat sen ansiosta entistä nopeammin ajan tasalla olevaa ja virheetöntä tietoa muun muassa tilaamastaan tuotteesta, sen kuljetuksesta ja laskutuksesta toteaa WoodX-standardin tekninen johtaja, Manager Arto Parikka UPM-Kymmene Oyj:stä. Yhteisen standardin käyttöönotto on helppoa Toukokuussa julkaistu päivitetty standardi sisältää käytännön ohjeet ja työkalut käyttöönottoa varten. Uusi käyttöönottopaketti tarjoaa yrityksille muun muassa esimerkkisanomat, käyttöönotto-ohjeet tavallisimpiin käyttötapauksiin ja standardin soveltamisohjeet. Lisäksi paketti sisältää XSL-tyylitiedostot, jotka tarjoavat valmiita ulkoasupohjia tietojen esittämiseen. Standardi ja ohjeet ovat kaikkien saatavilla Internetistä osoitteesta WoodX-standardin vahvuutena ovat kattavat käyttöönotto-ohjeet ja niiden jatkuva ylläpito. Tämä on merkittävä etu muihin standardeihin nähden ja helpottaa yritysten siirtymistä standardin käyttöön. Lisäksi teollisuus ja sen yhteistyökumppanit kehittävät standardia aktiivisesti. Mitä useammat yritykset ja asiakkaat sitä käyttävät, sitä suurempi hyöty yhteisestä standardista koko alalle koituu, Parikka painottaa. Hyvissä vaatteissa työ sujuu Hyvä työvaate helpottaa työntekoa, tuntuu mukavalta ja näyttää hyvältä. Työpukeutuminen on myös osa yrityksen viestintää, se kertoo luotettavuudesta, uskottavuudesta, ja osaamisesta. Turvallisuutta ja mukavuutta Tarkoituksenmukaiset työvaatteet ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Mitä asiakkaan pitää ottaa huomioon kun se haluaa henkilökunnalleen kunnon työvaatteet? Itse työtehtävät tietysti, niiden vaatimat yksityiskohdat, turvalliset ja toimivat materiaalit, käyttömukavuus ja oikeat koot, toimitusjohtaja Mari Taskinen Smart Original Oy:stä luettelee. Niillä pääsee jo pitkälle. Mutta kannattaa toki käyttää myös alan asiantuntijoiden palvelua. Smart Originalilla on oma Smart-mallisto. Yritys myy myös Snickersin tuotteita sekä turvakenkiä ja erilaisia henkilökohtaisia työturvallisuutta parantavia suojaimia pääkaupunkiseudulla. Työturvallisuus on työvaatteiden suunnittelun ensimmäinen lähtökohta, korostaa myös tuotepäällikkö Marketta Kauranen Imagewear Oy:stä. On mietittävä onko kyseisessä työssä joitakin vaaroja; tarvitaanko esimerkiksi sertifikaatit täyttäviä tuotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi sähkö- tai palomiesten tuotteet. Hyvien ja turvallisten materiaalien lisäksi työturvallisuuden kannalta on otettava huomioon lukuisia pieniä yksityiskohtia. Kannattaa tarkistaa onko työpaikalla esimerkiksi sellaisia kohtia, joihin voi jäädä kiinni taskuista, lenkeistä tai muista ulokkeista. On myös huomioitava voiko vaatteissa olla esimerkiksi metallisia kiinnittimiä, Kauranen sanoo. Myös työvaatteessa olevat heijastimet saattavat olla turvallisuusriski jos esimerkiksi jonkin koneen sähkösilmä reagoi niihin. Turvallisuuden lisäksi tärkeää on mukavuus. Hyvässä työvaatteessa on miellyttävä tehdä työtä ja niissä on ylipäätään hyvä olla. Työ sanelee useimmiten työvaatteen mallin ja materiaalin. Koska työtä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa kylmässä ja lämpimässä, puhtaassa ja likaavassa tilassa ne on otettava huomioon myös työvaatteessa. Hyvässä työvaatteessa jokaisella yksityiskohdalla on merkitys. Tasku on juuri siinä, missä sitä tarvitaan. Kynälle on paikka, puhelimelle tasku, mukana kulkeville työvälineille omat lenkkinsä ja lokeronsa. Parhaimmillaan työvaate on työkalu, joka helpottaa olennaisesti työn suorittamista. Työvaatteiden ulkonäkö ei ole mikään sivuseikka. Vaate jää herkästi riippumaan pukuhuoneen naulakkoon jos se näyttää ikävältä tai hölmöltä. Varsinkin nuoremmat työntekijät arvostavat vaatteiden tyylikästä ulkonäköä. Työvaatteetkin seuraavat jossain määrin yleisiä muotitrendejä, Marketta Suomen tyylikkäin työmies New Yorkiin Marraskuussa 2007 selviää, kuka on Suomen tyylikkäin työmies. Silloin saadaan selville

7 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 7 Smart Original Oy malliston pohjalta. Tällöin perusmallia käytetään suunnittelun pohjana, mutta siinä on huomioitu jokin työn kannalta tärkeä erityiskohta. Valmiita malleja on myös mahdollista hyödyntää siten, että niiden materiaali valitaan yrityksen oman värimaailman perusteella. Yritys voi toki teettää kokonaan omien tarpeidensa mukaisen vaatemalliston, mutta tällöin työvaatteiden hinta nousee melkoisesti. Usein paras ja toimivin työasu löytyy vasta kokeilemalla. Kun kehitämme yrityksille asiakasmallistoja, ne useimmiten koekäytetään työpaikoilla, Marketta Kauranen sanoo. Työntekijät saavat sanoa mielipiteensä, ja palaute otetaan huomioon tuotetta kehitettäessä. Samoin kun kehitämme tuotteita eri toimialoille, koekäytämme ne perusteellisesti. Näin saamme mahdollisimman perusteellista tietoa siitä mitä ominaisuuksia vaatteissa on oltava. Tuotteen asiallinen huolto ja pesuohjeen noudattaminen takaavat tuotteen pitkän käyttöiän. Työvaatteen huoltoväli vaihtelee sen laadusta riippuen. Liian pitkä pesuväli kerää kuituihin likaa ja hikeä, jotka puolestaan lyhentävät tuotteen käyttöikää. Reino Rasilainen Jyväskylän aikuisopisto, Viitasaari aikana tutkinnon suorittaneet Puuseppä: Ala-Mantila Jarmo, Jyväskylä, Argillander Tenho, Viitasaari, Asikainen Pekka, Viitasaari, Huttunen Petri, Viitasaari, Hänninen Martti, Viitasaari, Jaara Seppo, Oulu, Lehtola Antti, Muhos, Leppänen Sauli, Kannonkoski, Mäenpää Laura, Viitasaari, Möttönen Janne, Saarijärvi, Pasanen Markku, Viitasaari, Reiko Jani, Muurame, Toivonen Mika, Helsinki, Vänttilä Tuomo, Haukipudas Puusepänalan ammattitutkinto: Holmalahti Juha, Jämsänkoski, Huttunen Teuvo, Pielavesi, Ikonen Tommi, Jyväskylä, Kiikka Harri, Jyväskylä, Lauri Heikki, Jyväskylä, Liehu Aarni, Jyväskylän mlk, Liukko Veli-Antti, Jyväskylä, Mäkinen Juha, Muurame, Nurminen Tommi, Korpilahti, Pynnönen Pasi, Jyväskylä, Remula Veli-Pekka, Muurame, Tarvainen Tuukka, Kannonkoski, Tiainen Tapani, Vaajakoski Valmis vaate vai oma mallisto? Kauranen sanoo. Vaatteiden mallit eivät tietenkään voi olla muotimaailman hupulta, koska tuotteissa on otettava huomioon toimivuus ja turvallisuus. Työvaatteista huolehtiminen vie aikaa ja rahaa. Oikeiden materiaalien ja värien etsiminen, vaatteiden hankinta ja huolto ovat asioita, joi- Imagewear hin yrityksen resurssien käyttö ei ole aina järkevää. Markkinoilla on monia yrityksiä, jotka suunnittelevat ja huoltavat työvaatteita. Työvaatteiden hankinnassa on useita vaihtoehtoja. Firma voi hankkia työvaatevalmistajien valmiista mallistosta omiin tarpeisiinsa soveltuvat työvaatteet. Kotimaisia työvaatevalmistajia löytyy jonkun verran, ja tarjolla on myös paljon ulkomailta tuotuja mallistoja. Snickers Työvaatekin on tänä päivänä edustusvaate, firman käyntikortti. Suurin osa asiakkaista haluaa vaatteisiin oman logonsa, joko brodeerattuna tai painettuna. Jotkut haluavat myös työvaatteisiin yrityksen omat värit, selvittää toimitusjohtaja Mari Taskinen. Yritys voi myös hankkia työvaatteet vuokraamalla. Eräs vaihtoehto on teettää omat työasut jonkun valmiin Levyalan ammattitutkinto: Alftan Pasi, Lohja, Anttonen Leila, Suolahti, Dettenrborn Toomas, Lohja, Hietala Mika, Lohja, Hietasaari Jari, Äänekoski, Hintikka Jani, Suolahti, Hokkanen Marko, Suolahti, Honka Vuokko, Äänekoski, Jylhämäki Heli, Lohja, Kangas Katja, Suolahti, Kettunen Ari, Äänekoski, Kuntola Aleksi, Espoo, Lepistö Mika, Lohja, Lepistö Minna, Lohja, Luostarinen Jari, Lohja, Maukonen Timo, Suolahti, Minkkinen Juhani, Uurainen, Niinikivi Petri, Lohja, Raassina Markku, Äänekoski, Setälä Keijo, Äänekoski, Siltala Jyrki, Lohja, Sormunen Tiina, Lohja, Voudinmäki Marja, Suolahti käynnissä olevan maanlaajuisen kilpailun tulokset. Toukokuun alusta alkaen on voinut lähettää kuvia Suomen tyylikkäin työmies -kilpailuun, jossa etsitään maan tyylikkäintä työmiestä. Kilpailu jatkuu 20. lokakuuta asti. Voittaja kruunataan viimeistään 5. marraskuuta. Kilpailun järjestää L.Brador. Kilpailun tuomaristo koostuu L.Bradorin, emoyhtiö Skyddan ja ulkopuolisen mainostoimiston edustajista. Kilpailun tarkoituksena on herättää työmiesten kiinnostus eri puolilla maata. Työvaatteiden ei tarvitse olla tylsiä. Olemme huomanneet, että kilpailuun lähettävät eniten kuvia työmiesten työkaverit ja etenkin tyttöystävät ja vaimot. Työmiehet ovat aina listan kärkipäässä, kun naiset valitsevat unelmiensa miestä, kertoo tuotepäällikkö Fredrik Claesson, L.Bradorista. Voittajalle on luvassa maineen ja työkaverien kiusoittelun lisäksi palkintomatka New Yorkiin. Voittaja pääsee tutustumaan yhteen maailman suurimmista rakennustyömaista, Ground Zeroon, jossa kolmen uuden tornin rakentamisen suunnittelu on jo alkanut. L.Brador on ollut poikennut perinteistä suunnittelussaan, se on käyttänyt työhousuissaan mm. maastokuvioita ja liituraitoja. Ulkonäkö on ihmisille entistä tärkeämpää. Pukeutuminen onkin siirtymässä perinteisestä kunkin ammattiryhmän omanvärisistä housuista entistä yksilöllisempiin varuste- ja vaatevaatimuksiin. Kilpailu antaa lisäksi tilaisuuden ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua käyttäjän ja tuotteiden välillä. Tämä vuoropuhelu vauhdittaa tuotekehitystä, Fredrik toteaa lopuksi. Jos haluat osallistua kilpailuun, jonka palkintona on New Yorkin matka, lähetä kuvasi sähköpostissa lbrador.com) tai postitse osoitteeseen: Skydda Suomi Oy, Vanhatie 11, Lahti. Hiojankuja 5, Espoo, puh

8 8 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Kalvo- ja kivipäivä Nurmijärvellä Kesäkuun alussa järjesti nurmijärveläinen Nordstock Ltd Oy perinteisen miniseminaarin asiakkailleen. Tänä vuonna ohjelmaa oli laajennettu sisustuskalvojen lisäksi käsittämään akryyliluonnonkiven käyttöä. Tilaisuuden tavoitteena on esitellä pintamateriaalien uusia suuntauksia ja käyttökohteita, mutta myös vaihtaa kokemuksia ja keskustella pinnoitukseen liittyvistä kysymyksistä, kertoi Nordstockin toimitusjohtaja Matti Vinha. Ensimmäisiä peiliovia kalvoitettiin 1970-luvun lopulla. Varsinainen mullistus alalla koettiin kuitenkin MDFlevyn käytön myötä viitisentoista vuotta sitten. MDF tarjosi materiaalina hyvät olosuhteet kalvon kiinnittämiseksi levyn pintaan, eli se on riittävän tiivis pohjamateriaali ja sitä on helppo työstää eri muotoihin reunojen säilyessä kuitenkin riittävän lujina. Kohti kolmiulotteisuutta Meillä Suomessa tehdään kalusteovia vuodessa noin 5 miljoonaa yksikköä, joista kalvopinnoitettuja miljoona ovea. Vastaavasti Keski-Euroopassa kalvo-ovia on noin puolet ovituotannosta, Vinha kertoi. Kalvojen käyttömäärä on kuitenkin stabiloitunut perinteisten tasokalvojen osalta, joten uutta potkua alalle ollaankin etsimässä 3-D-kalvojen uutuuksista, joiden käyttö onkin vuoden kuluessa lisääntynyt 10 prosentilla. Asiakkaan puheenvuorossaan Poutapäivä Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Niinikoski listasi runsaan 10 vuoden kokemuksiaan kalvo-ovien valmistamisessa. 3-D-kalvojen tärkeimmät käyttökohteet löytyvät kalusteteollisuudesta, mutta niitä käytetään myös jonkin verran (n. 10 %) huonekaluvalmistuksessa. Uusia kalvokoneita ei maamme teollisuuteen ole viime vuosina tullut, ja käytettävien kalvojen kohdalla suurin muutos lieneekin siirtyminen 1300 mm leveistä kalvoista 1400 mm leveisiin. Ongelman muodostavat vanhat, kapeammat pinnoituskoneet, joille leveämmät kalvot eivät sovellu. Värimaailma yhtenäistettävä Kalvopinnoituksessa liimaus on hyvin olennainen tekijä. Vinhan kertoman mukaan niin prosessi- kuin reunalämpötilojenkin on oltava kohdallaan, mikäli mielii laadukasta lopputulosta. Yleisin ongelma liimauksessa onkin reunojen irtoaminen, mikä Korealaisen LG:n Hi-Macs akryyliluonnonkiveä löytyy 6, 9 ja 12 mm paksuuksissa monissa eri varastoväreissä. useimmiten johtuu väärästä lämpötilasta. Yksi alaa kiusaava ongelma on myös paperikalvojen, reunanauhojen ja 3-D-kalvojen värien yhteensopimattomuus. Suuri haaste alalla ovatkin olleet eri painoteloilla tehtyjen kuosien yhteensovittaminen, Vinha huomautti. Yleisin 3-D -kalvo koostuu pohjakalvosta, painetusta välikalvosta ja läpinäkyvästä pintakalvosta. Pintaan saadaan eri käsittelyillä (väreillä, martioinnilla ja pintalakalla) erilaisia vaikutteita ja näköharhoja. Yksiväriset kalvot voivat olla yksikerroksisia, jolloin väri painetaan suoraan pintaan tai kaksikerroksisia, jolloin pinnassa käytetään läpinäkyvää kalvoa. Myös yksikerroskalvoihin voidaan painaa esimerkiksi puusyykuvio. Tämänhetkisistä trendeistä Matti Vinha mainitsi pvc-pohjaisten korkeakiiltoisten kalvojen suosion kasvun. Perinteisen valkoisen värin rinnalle on noussut tänä päivänä myös musta ja punainen. Neutraalit värit palaavat Sisustuskalvojen uudista tyylisuuntauksista kertoi tilaisuudessa LG Design Instituten pääsuunnittelija Fred Nam Etelä-Koreasta. Tämän päivän maailmanlaajuisia trendejä kuvaavat hänen mukaansa naisten vaikutusvallan lisääntyminen ja ns. yhden asian yksinkertaisten laitteiden yleistyminen. Kuluttajien elämässä hän näkee kaksi suuntausta; vanhojen arvojen korostaminen sekä erilaiset vääristymät kuten runsas masentuneisuus jne. Tämän vuoden sisustustrendit ovat hyvin pitkälle jatkoa viime vuoden trendeille. Vuonna 2008 Nam kertoo neutraalien värisävyjen nostavan päätään. Puhtaan valkoisen sijasta käytetään harmaan eri asteilla sävytettyä valkoista. Myös tummissa väreissä on ensi vuonna erittäin laaja skaala vallalla. Missä akryylikiven tekijät? DuPontin patenttien rauettua, on maailmalle alkanut tulla uusia akryylikivivalmistajia. Samalla kun uusi valmistajia on tullut markkinoille, on myös asiakaskunnassa havaittavissa selvää kiinnostusta. Ongelman muodostaakin ainakin meillä Suomessa tekijöiden pieni määrä. LG:n HI-MACS Acrylic Natural Stone on materiaali, jossa 75-prosenttinen luonnonmineraali on väriaineiden ja akryylimassan kanssa prosessoitu kivimäiseksi sisustuslevyksi. Akryylikivi on likaa hylkivä ja helposti normaaleilla puuntyöstötyökaluilla työstettävä materiaali, jota voi yhdistellä saumattomasti monenlaisissa käyttökohteissa. Euroopassa akryylikiven käyttö painottuu julkisiin tiloihin, kun taas USA:ssa valtaosa levystä menee kotien keittiöihin jne. Kun verrataan viime vuosien trendejä, liikutaan meillä Suomessa helposti pari vuotta yleisiä kansainvälisiä suuntauksia jäljessä. LG:n mallisto hakee tänä vuonna vaikutteita kolmesta eri kategoriasta. Weinig Group osti skannervalmistajan Hankkimalla omistukseensa luxemburgilaisen skannervalmistaja LuxScan in, Weinig Group nojaa entistä enemmän strategiseen kehitykseen tulevaisuuden markkinoilla. Tiedämme, että markkinat niillä tuotteilla, jotka liittyvät puun optimointiin ovat huomatta- Tähänastisten omistajien edustajien vieressä ovat kuvassa vasemmalta oikealle Weinig Group in talousjohtaja Karl Wachter, tekninen johtaja tohtori Dieter Japs sekä LuxScan in toimitusjohtaja Raphaël Vogrig ja tekninen johtaja Jean-Yves Hergott. vat ja siihen suunnattu teknologia tarjoaa merkittävän innovaatio-potentiaalin. LuxScan in myötä Weinig Group laajenee yrityksellä, joka laatu- ja lujuuslajittelun alalla on maailmalla alansa kärjessä ja sopii siten erinomaisesti meille, kertoo Weinig Group in talousjohtaja Karl Wachter hankintapäätöksestä. LuxScan Technologies in tuotepaketti kattaa koko skannervalikoiman puuntyöstön alueella ja koko tuotantoketjun sisällä. Yhtiö työllistää tällä hetkellä Luxemburgissa ja USAssa noin 30 henkilöä. LuxScan in liittyminen Weinig Group iin mahdollistaa meille pääsyn maailmanmarkkinoille täysimittaisesti, toteaa LuxScan in johtaja Raphaël Vogrig. Pääjohtaja Rainer Hundsdörfer ennustaa koko Weinig Group ille merkittävää kasvua viime vuoteen verrattuna. OPUS 800 avulla olemme laatineet tulevaisuuden suuntaa antavan yritysstrategian, joka tullaan nyt toteuttamaan jaksottain. Investointi skannerteknologiaan on osana strategiaa, jolla Weinig Group tulee valtaamaan pitkällä aikavälillä uusia kauppa-alueita.

9 Vain ammattilaisille. Smart ammattitaidolla valmistettuja, pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia työvaatteita. Työturvallisia, sertifioituja, yritysilmeesi mukaisia. Tehty kestämään käytössä, helpottamaan työntekoa. Yksityiskohtia myöten. Valikoimistamme löydät vahvat merkit ja tuotteet, joiden valmistajilla on intohimo olla hyviä siinä mitä tekevät. Ammattilaisen varma valinta.

10 10 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Ruukin iso askel Venäjälle Ruukki Group Oyj:llä on hyvä nimi: se tuo mieleen tehtaan savupiippuineen. Helposti mielikuvaan liittyy myös rauta, mutta Ruukki Groupiin kuuluvat yhtiöt toimivat pääosin puun kanssa. Tulevaisuudessa vielä entistä voimakkaammin, sillä yrityksellä on isot aikeet: ensi vuoden lopulla pitäisi kuution sahan toimia Venäjällä ja kolmen vuoden kuluttua tonnin sellutehtaan. Investointien jälkeenkin lähes kolmasosa yrityksen arvioidusta 700 miljoonan euron liikevaihdosta kertyy Suomesta. Suomessa liikevaihto on nyt noin 200 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on yli 400. Reilun miljardin euron investointi Venäjälle on huikea. Alkukesän osakeanti merkittiin kokonaisuudessaan: yritykseen kertyi yli 300 miljoonan euron pesämuna investointeja varten. Loput investoinnista rahoitetaan lainarahalla. Suomeen on syntymässä uusi sekä mekaanisessa että kemiallisessa metsäteollisuudessa toimiva yritys. Juuret Ruukissa paniin. Loput menevät lähinnä Välimeren maihin. Nykyisin Ruukki Group omistaa Lappipanelin kokonaan. Ryhmään kuuluu myös Tervolan Saha ja Höyläämö Oy; josta Ruukki Group omistaa yli 90 prosenttia. Saha käyttää vain kuusta, ja sen tuotanto on kuutiota vuodessa. Rakennesahatavara lujuuslajitellaan. Se menee pääosin Pohjanmaalla sijaitseville talotehtaille ja kattotuolien valmistajille. Laudat höylätään verhouslaudoiksi ja pohjamaalataan. Kuormalavavalmistus tuli mukaan oululaisen Oplax Oy:n myötä. Yritys valmista erikoiskuormalavoja Stora- Enson Oulun ja Kemin paperiteollisuudelle sekä Outokummulle. Oplax käyttää tuotantoonsa vuodessa kuutiota sahatavaraa. Huonekaluvalmistajaksi Liimalevyä ryhdyttiin jatkojalostamaan aluksi komponenteiksi ja myöhemmin myös huonekaluiksi, vaikka ei välttämättä olisi tarvinnut, arvioi näin jälkikäteen kehitysjohtaja Hukkanen muistuttaen koko huonekalualan vaikeuksista. Vuonna 2002 yritys hankki omistukseen Hollolassa sijaitsevan Möbeltec Oy:n, jonka ympärille rakennettiin yhtiö nimeltään Ruukki Furniture Oy. Sen toiminta ei kuitenkaan ollut kannattavaa. Seuraavaksi ostettiin Hirviset Oy, jonka toiminta on ollut tuloksellista. Koko huonekaluala on ollut viime vuosina vaikeuksissa. Elinkelpoisen kokonaisuuden saamiseksi neuvoteltiin Incap Furniture Oy:n kanssa, ja olemmekin saaneet väännettyä kannattavuutta ylöspäin, kertoo Esa Hukkanen. Nykyisin Ruukki Group omistaa Hirviset Group Oy:n ja Incap Furnituresta 70 %. Incap Furniturella on tehtaat Kärsämäellä, Haapavedellä ja Varpaisjärvellä. Yritys on maailman suurimpiin kuuluva mäntyhuonekalujen sopimusvalmistaja. Tuotanto on mitoitettu pitkiin sarjoihin. Liikevaihto viime vuonna oli yli 70 miljoonaa euroa. Ryhmään kuuluva Lesti- Ruukki Groupin nimi juontaa juurensa 1990-luvulle, jolloin yhtiön nykyinen kehitysjohtaja Esa Hukkanen ja hallituksen jäsen Markku Kankaala ryhtyivät valmistamaan liimalevyä teollisesti Ruukissa, Oulun lähellä. Ostimme vanhan höylän ja puristimen ja aloimme kehittää laitteistoa ja yritystä nimeltään Ruukin Puunjalostus Oy. Markku Kankaala jäi pyörittämään yritystä. Pari ensimmäistä vuotta mentiin pystyssä pysymisen rajoilla. Sitten aukesi vienti isolle huonekaluvalmistajalle Englantiin, ja kolmen-neljän vuoden kuluttua aloituksesta liikevaihto oli jo 10 miljoonaa euroa, muistelee Hukkanen yrityksen alkuvaiheita. Vuosituhannen alussa yhtiö hankki omistukseensa reilun kolmasosan sahasta, Lappipaneli Oy:stä. Sen kapasiteettia on nostettu alle kuutiosta yli kuutioon. Investointeihin kuivauskapasiteettiin, paketointiin ja tietojärjestelmiin on käytetty reilut 10 miljoonaa euroa, ja lisää on tulossa, sillä lämpövoimalaitoksen uusiminen on nyt vuorossa. Yhtiö on myös rakentanut yli m 3 vuodessa hankkivan puunhankintaorganisaation Pohjois- Suomeen. Lappipaneli sahaa mäntyä, josta merkittävä osa viedään Jajärven tehdas paloi kesäkuun lopussa. Talot muuttovalmiiksi Ruukki Group on myös talovalmistaja. Nivaelement Oy Nivalassa tekee elementit ja Pohjolan Designtalo Oy vastaa markkinoinnista ja talojen rakentamisesta valmiiksi asti. Uskomme muuttovalmiiden talojen suosion lisääntyvän. Meillä on sillä alalla vahva asema kakkosena, selvittää Ruukki Groupin toimitusjohtaja Antti Kivimaa. Hänen mukaansa omakotirakentamisen kasvuvauhti on nyt pysähtynyt, mutta muuttovalmiiden talojen kasvuvauhti on pysynyt, sillä yhä useampi haluaa säästyä rakentamisen vaivoilta. Ryhmään kuuluva Pohjolan Designtalo Oy on kasvanut Kivimaan mukaan niin nopeasti kuin on pystynyt. Pullonkaulaksi on muodostunut talojen pystyttäminen elementtejä tehdas pystyisi tuottamaan enemmänkin kuin nykyiseen 500 taloon vuodessa. Yrittäjyys avainsana Toimitusjohtaja Kivimaa korostaa Ruukki Groupin kehitysyhtiöluonnetta. Ostetun siemenyrityksen ympärille pyritään kokoamaan tehokas ja toimiva yritysryhmä, jota kasvatetaan. Kun ryhmän liikevaihto kasvaa lähelle 100 miljoonaa, voidaan se viedä pörssiin ja aloittaa alusta. Yritysten kasvattaminen perustuu pitkälti yrittäjyyden säilyttämiseen. Ideologiamme on, että vaikka yrittäjä on myynyt osan tai kaikki osakkeensa, hän ja sukulaisia työskentelee yrityksessä. Pyrimme löytämään yrittäjyydestä parhaat puolet. Haluamme mm. säilyttää yrityksen suhteet lähiympäristöön. Myös kustannuspuolella päästään näin tehokkaisiin ratkaisuihin. Tästä ajattelumallista johtuu se, että vaikka yritykset toimivat samassa konsernissa, ostavat ja myyvät ne raaka-aineita ja tuotteitaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Yksiköt ovat itsenäisiä tulosyksiköitä eikä hintavääristymiä saa olla. Pyrimme tietysti edesauttamaan, jos yhteistyötä voi olla, mut- Sormat Oy:lle uusi pakkauslinja Suomalainen kiinnitystarvikkeiden valmistaja ja markkinoija Sormat Oy tilaa forssalaiselta pakkausautomaatioratkaisuihin erikoistuneelta Jomet Oy:ltä uuden pakkauslinjan. Investoinnin arvo on noin miljoonaa euroa. Myyntimme on kehittynyt erittäin myönteisesti ja vientimme on kasvanut tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 41 prosenttia viime vuodesta. Pakkauslinjan automatisoinnilla pystymme entisestään tehostamaan toimintaamme ja vastaamaan tuotteidemme kasvavaan kysyntään, Sormat Oy:n toimitusjohtaja Mika Kaukonen sanoo. Sormat Oy vahvistaa entisestään asemaansa Venäjän markkinoille. Venäjän toimintojen toimitusjohtajana on aloittanut KTM Mikko Nissinen, joka toimi aiemmin Abloy Oy:n Venäjän maajohtajana. Nissisen päätehtävänä on laajentaa Sormatin jälleenmyyntiverkostoa Moskovan alueelta Venäjän muihin suuriin miljoonakaupunkeihin ja viedä eteenpäin yrityksen strategian mukaisia hankkeita. Venäjän myyntimme on vuoden alusta kasvanut 71 prosenttia edellisvuoteen nähden ja suhdannenäkymä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on hyvä, Nissinen kertoo. Vuonna 1970 perustettu Sormat Holding Oy on osa Euroopan laajuisesti toimivaa Sormat-konsernia, joka valmistaa ja markkinoi kiinnitystarvikkeita lähinnä rakennusteollisuuden tarpeisiin. Yrityksen kotimaan tuotantolaitos ja konsernin pääkonttori sijaitsevat Varsinais-Suomessa Ruskon kunnassa. Yritys työllistää Ruskolla 100 henkilöä ja koko konsernin palveluksessa on 150 henkilöä. Sormat Oy:n liikevaihto vuonna 2006 oli 25 miljoonaa euroa. Yrityksen liikevaihdosta yli 80 prosenttia tulee viennistä.

11 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 11 Kuvat Lappipaneli Oy.stä ja Incap Furniture Oy:stä. Toimitusjohtaja Antti Kivimaa (vas.) korostaa yrittäjähengen säilymisen merkitystä vaikka omistajana olisikin kehitysyhtiö. Kivimaa siiryy toimitusjohtajan varamieheksi alkusyksystä ja uutena toimitusjohtajana Ruukki Groupissa aloittaa Matti Vikkula. Kehitysjohtaja Esa Hukkanen (oik.) kertoo, että Venäjälle rakennettavan sahan tuotanto on massatavaraa, joten dimensioita tulee olemaan suhteellisen vähän. Markkinointi suunnataan Venäjälle ja Neuvostoliittoon kuuluneisiin maihin. ta emme ohjaa siihen, korostaa Kivimaa. Investointi Venäjälle Ruukki Groupin hallitus on toissa vuonna ilmoittanut selkeästi, että yhtiö keskittyy savupiipputeollisuuteen Kehä III:n ulkopuolella. Jatkona päätökselle Venäjä on tullut voimakkaasti mukaan sillä Kostroman alueelle on päätetty investoida yli miljardilla eurolla enintään tonnin sellutehdas ja noin kuution saha. Investointisopimukset on hyväksytty ja rekisteröity Kostroman alueen investointiprojektiin ja samalla yhtiölle on myönnetty veroetuuksia ja yhteensä kuuden miljoonan kuution vuotuiset hakkuuoikeudet. Venäjällä on valtavat, Suomen tapaiset raaka-ainemarkkinat ja isojen hakkuusopimusten vastapainoksi olemme sitoutuneet investoimaan alueelle. Aluksi suunnittelimme sahaa ja vaneritehdasta, mutta alueella pystyy tekemään vain päätehakkuita, jolloin tulee myös paljon joko sellu- tai puulevyteollisuuden raakaaineita. Lähimmät sellutehtaat siellä ovat satojen kilometrien päässä, joten kuljetukset veisivät kannattavuutta ja näin päädyimme rakentamaan sellutehtaan. Se jalostaa heikomman puun ja saha järeän tavaran. Aluksi sahan kapasiteetti on tuo kuutiota, mutta lähdemme siitä, että sitä tullaan kasvattamaan esim. vuoroja ja kuivauskapasiteettia lisäämällä, selvittää Kivimaa investoinnin taustoja. Kun sellutehdas vuoden 2010 lopussa toimii, pitäisi sahan tuotannon olla maksimissa. Antti Kivimaa ker- too, että Ruukki Groupissa lähdetään suunnitelmissa siitä, että hakkuiden jälkeen metsä uudistetaan. Venäjällä lainsäädäntö on vielä epäselvä metsänuudistamisen osalta, mutta 49 vuoden hakkuuoikeuksien vuokra-aika tekee mielekkääksi uudistamisen istuttamalla. Harvennuksista on mahdollista saada satoa vuokra-ajan loppupuolella. Kostromassa on jo nyt taimituotantoa, mutta se on pientä ja vaatii kehittämistä. Massatuotantoa Neuvottelut sahakonetoimittajista ovat olleet käynnissä jo pitkään. Ennen vuoden vaihdetta julkistetaan, ketkä toimittavat sahalle tulevat noin 30 miljoonan euron laitteet. Sahan kokonaisinvestointi on miljoonaa euroa. Se on selvää, että sinne ei viedä mitään uutuuksia. Kaiken pitää olla käytännössä kokeiltua, me emme ota teknologisia riskejä. On aivan tarpeeksi haasteellista saada investointi pyörimään siellä. Samoin edellytämme, että laitetoimittajalla on kokemusta Venäjällä toimimisesta. Onneksi kaikilla suomalaisilla sahatoimittajilla sitä on, toteaa Kivimaa ja lisää, että niin on keskieurooppalaisilla toimittajillakin. Näin saadaan sopivasti kilpailua. Venäjällä meillä ei ole aikomusta erikoistua sahatavaratuotannossa. Tavoitteena on hyödyntää tuleva raaka-aine mahdollisimman hyvin. Huonekaluteollisuudelle pyritään suuntaamaan paras latvatukkiosuus ja pakkausteollisuuden jakeitakin voidaan ajatella otettavaksi erikseen, mutta mihinkään tarkkaan, paljon dimensioita vaativaan lajitteluun ei ole tarkoitus mennä, selvittää kehitysjohtaja Hukkanen. Poissuljettu ei siis ole mahdollisuus, että sahan yhteyteen tulevaisuudessa nousisi liimalevy- ja/tai pakkaustehdas. Yrityksellä on Impilahdella Venäjän Karjalassa meneillään Stora-Enson kanssa projekti, jossa sahan yhteyteen rakennetaan liimalevytehdas. Liimalevytehtaalle raaka-aine tulee suoraan kuivaamosta, jonne se on lajiteltu levyvalmistuksen vaatimusten mukaan. Näin molemmat osapuolet hyötyvät yhteistoiminnasta, kun osa materiaalinkäsittelyyn liittyvistä toiminnoista jää pois. Venäjän sahatavaran kulutus on kasvussa. Tämän hetken suunnitelmien mukaan merkittävä osa tuotannosta tulee jäämään Venäjälle ja Neuvostoliittoon kuuluneisiin maihin. Markkinat ovat avoimet joka suuntaan myös Kiinaan ja Välimerelle, sillä tehdas sijaitsee päärautatien varressa. Maija-Liisa Saksa Venäjällä on valtavat, Suomen tapaiset raaka-ainemarkkinat ja isojen hakkuusopimusten vastapainoksi olemme sitoutuneet investoimaan alueelle. Valtakunnan puusto yhä kasvussa Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) vuosien mittausaineistoihin perustuvat metsäkeskuksittaiset tulokset ovat valmistuneet. Niiden mukaan koko maan puuston määrä ja kasvu ovat edelleen lisääntyneet. Puuston kokonaistilavuus on nyt 2,19 miljardia m3 ja vuotuinen kasvu 98,5 miljoonaa kuutiota. Kokonaistilavuuden lisäys on mäntyä ja lehtipuuta. Kuusen tilavuus on pienentynyt 28 milj. kuutiota, josta 11 miljoonaa kuutiota Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Kuusen hyvästä menekistä ja suhteellisen vilkkaista uudistushakkuista huolimatta kuusenkin varanto on hieman kasvanut mm. Etelä- Savon ja Pirkanmaan metsäkeskusten alueilla. Puuston kasvu on lisääntynyt jokaisen metsäkeskuksen alueella, selvimmin Etelä-Savossa, missä lisäys on 1,6 milj. kuutiota VMI9:ssä arvioituun kasvuun verrattuna. Muutoksen tärkein syy on nuorten, hyväkasvuisten metsien alan lisääntyminen. Myös säätekijät ovat suosineet kasvua viime vuosina, sillä se on ollut jonkin verran pitkän aikavälin ja selvästi VMI9:n keskitasoa korkeammalla. Suurin kestävä hakkuukertymä vuosille on 72 miljoonaa kuutiota vuodessa eli 16 miljoonaa enemmän kuin toteutuneet hakkuut, joita oli keskimäärin 56 miljoonaa kuutiota vuodessa Metsänkäsittelysuositusten muutos vuonna 2006 lisäsi kestäviä hakkuumahdollisuuksia 7 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Suositusten uudistamisen jälkeen Suomessa voitaisiin siis hakata lähivuosikymmenellä kestävästi lähes saman verran kuin Suomessa toimivan metsäteollisuuden kotimaisen ja ulkomailta tuodun raakapuun käyttö oli keskimäärin vuosina (73 miljoonaa kuutiometriä vuodessa). Käyttöaste eli toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin on koko Suomessa keskimäärin 78 prosenttia. VM10:n uuden mittausmenetelmän ansiosta tulokset saadaan ensimmäistä kertaa ajantasaisina yhtä aikaa kaikkien metsäkeskusten alueelta. Maastomittaukset jatkuvat kesällä Tulokset esitetään myös Metinfo Metsätietopalvelussa fi/metinfo/, joka tarjoaa Metlan tutkimustuloksiin ja asiantuntemukseen perustuvaa ajantasaista tietoa metsistä, metsien tilasta ja niiden käytöstä. Suurin osa palveluista on maksuttomia. Metinfo Metsätietopalveluja rakennetaan ja kehitetään jatkuvasti käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta.

12 12 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Bestwood Summit Bestwood-hankkeen tarkoitus oli edistää puualan yritysten kilpailukykyä lisäämällä yhteistyötä paikallisten, suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä. Se toimi kansallisen yhteistyön siltana, tavoitteena edistää puualan asiantuntemusta Suomessa ja lisätä kansainvälistä tuntemusta suomalaisesta puualan asiantuntemuksesta sekä alan kaupallisesta kehityksestä. Yksi tärkeä toimintamuoto hankkeessa olivat eri osaalueilla tehdyt markkinaselvitykset. Toukokuinen kaksipäiväinen seminaari jakautuikin huonekalu- ja sisustusliiketoiminnan sekä valmistaloja rakennuskomponenttialan mahdollisuuksien tarkasteluun vuoteen 2010 mennessä. Tuttu myymälä vetää Tutkimus kotitalouksien sisustushankkinnoista tehtiin maalis-huhtikuussa Tutkimusta varten hankittiin satunnaisotantana Pääkaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turun ja Lappeenranta-Imatra-alueella 4000 yli 20 vuotiaan henkilön osoitetiedot Väestörekisterikeskukselta. Kuluttajille lähetettiin postissa kysymyslomakkeet ja määräaikaan mennessä vastauksia saatiin yhteensä 724 henkilöltä. Tutkimuksessa selvisi, että kotimaiset kuluttajat tekevät ostoksensa tutusta myymälästä ja suunnitellusti. Myyjän vaikutus oli hyvin pieni; kolmessa tapauksessa neljästä myyjää ei ollut paikalla tai hän ei vaikuttanut ostotapahtumaan. Joka toinen vastaaja valitti, että myyjien olematon tai heikko palvelu vaikeuttaa ostopäätöksiä. Yleisin toivomus oli, että myyjä on paikalla ja vastaa kysyttäessä, toteaa selvityksen tuloksia esitellyt professori Timo Pihkala. Ostopäätökseen vaikuttaa tutkimuksen mukaan useimmiten laatu, mutta myös hinta, lyhyt toimitusaika ja kotiinkuljetus löytyivät tärkeys- EU:n tukema Bestwood -hanke on etsinyt vuoden 2004 alusta lähtien uusia mahdollisuuksia huonekaluvalmistajille sekä valmistalojen ja rakennuskomponenttien tuottajille Etelä- Hämeessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Lahdessa listan kärkipäästä. Pihkala huomauttaa, että tuotteen kestävyyttä arvostetaan myös ympäristösyistä. Eettinen pohdiskelu näkyy vastauksissa muutoinkin; moni ilmoitti hankkivansa kalusteita kierrätyksestä ja jotkut kertoivat välttelevänsä lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita. Kauppaa lähialueilla Bestwood teki huonekalujen hankintaan liittyvät selvitykset myös Ruotsissa, Norjassa ja Pietarin alueella. Ruotsissa huonekalumyynti lisääntyi viime vuonna 10 %, mutta hintataso laski samaan aikaan 1,6 %. Osittain Ikean menestyksen ja alihankinnan ansiosta Ruotsin huonekalutuotanto ja vienti ovat yli kaksinkertaistuneet 10 vuodessa. Samaan aikaan suomalaiset ovat menettäneet osuuksiaan Ruotsin tuontimarkkinoista. Markkinat ovat Ruotsissa niin kypsät, että vain ainutlaatuista tarjoavalla on mahdollisuuksia päästä mukaan. Kiinnostusta kauppoihin on heti, kunhan tuote on oikea, muistutti Bestwood-hankkeen vetäjä Erkki Pasonen. Design täytyy mukauttaa Ruotsin markkinoille, laadun on oltava hyvä ja tasainen. Norjassa puolestaan riittää tilaa tuontikalusteille, sillä maan oma tuotanto vastaa vain puolta kulutuksesta. Pasonen huomauttaa, että Bestwood Summit oli kerännyt Sibeliustaloon Lahteen nelisenkymmentä puualan ammattilaista. Suomi on kuitenkin heikoilla vienti- ja tuontitilastoissa, koska suomalaisilla ei ole yhdistettyä edustusta Norjassa, ja suuret yritykset ovat olleet melko näkymättömiä useiden vuosien ajan. Suomalaisten maine on hyvä, mutta hitaudesta ja kieliongelmista on tullut pyyhkeitä, Erkki Pasonen lisää. Pietarin seudulla markkinat kasvavat % vuodessa, ja jakelutiet kehittyvät nopeasti. Suomalaisten tulisi tähdätä ylemmän keskiluokan kysyntään, sillä halvoissa ja keskihintaisissa tuotteissa ei suomalainen hintakilpailukyky riitä. Selvityksen mukaan suurin osa kuluttajista suosii klassista mallistoa, muhkeutta ja korkealaatuisia materiaaleja. Lisäksi vaaditaan takuuaikaa ja kalusteen saamista mukaan heti eikä kahden viikon kuluttua, mikä puolestaan edellyttää varastointia. Toinen kiinnostava kuluttajasegmentti suomalaisille puu- ja pehmustettujen huonekalujen valmistajille ovat ekologisesti ajattelevat venäläiset, huomauttaa Pasonen. Haastatellut asiantuntijat uskovat kiinnostuksen suomalaisiin tuotteisiin ajankohtaistuvan ensi vuonna. Kilpailutilannetta on tiukentanut se, että venäläisten oma tuotanto on parantunut laadultaan. Toisaalta venäläiset ovat vallanneet kansainvälisiltä valmistajilta erityisesti toimistokalustemarkkinoita. Nettimarkkinoita ei vielä oivallettu Valmistajien keskuudessa tehty kysely osoittaa, että toiminta on yllättävän lyhytjänteistä. Kovin harvoilla on asetettuna vuodelle 2010 muita tavoitteita kuin liikevaihdon kasvu. Suuri osa ajattelee palvelevansa lähivuosina nykyisiä asiakkaitaan, mutta uusilla tuotteilla ja tavoilla. Myytävistä tuotteista teete- Puu täyttää Paviljongin syyskuun ensimmäisen viikon Jyväskylän Puumessuilla on juhlavuosi. Järjestyksessään 10. tapahtuma avaa ovensa syyskuun ensimmäisellä vii- kolla Jyväskylä Paviljongissa. Ensimmäiset Puumessut järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1989, mistä alkaen tapahtuma on koonnut joka toinen syksy puu- ja metsäalan yritykset ja henkilöstön yhteen. Satojen näytteilleasettajien joukossa on edelleen 19 yritystä ja yhteisöä, jotka ovat olleet mukana alusta asti. Puu ja Bioenergia näyttely on metsäsektorin megatapahtuma Suomessa ja Pohjoismaissa tänä vuonna. Se on myös kansainvälinen tapahtuma, jonne on tulossa suoria näytteilleasettajia kotimaan lisäksi seitsemästä eri maasta: Iso-Britanniasta, Italiasta, Itävallasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta ja Venäjältä sekä lukuisa joukko ulkomaisia yrityksiä ja toiminimiä suomalaisten maahantuojiensa ja edustajiensa osastoille. Kävijämarkkinointia on suunnattu erityisesti Venäjän suuntaan yhteistyössä Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Pietarin toimiston kanssa. Puu ja Bioenergia tapahtuma alkaa maanantaina 3. syyskuuta kansainvälisellä Bioenergiakonferenssilla, joka jatkuu torstaihin 6. syyskuuta. Keskiviikkona 5.9 kokoontuvat puutavarakaupan ja teollisuuden edustajat perinteiseen Puumarkkinapäivään, jonka päätteeksi järjestetään messujen avajaiset ja kutsuvierasilta. Torstaina vuorossa on arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakentajille suunnattu Puustapäivä, johon liittyy myös kehittäjille tarkoitettu Puupäivä. Perjantaina vuorossa ovat Puumiesten Teollisuuskongressi teemanaan Turvallisuus tuo rahaa puunjalostajan kassaan sekä Suomen Tuotemaalausteknisen Yhdistyksen Summan pintakäsittelyseminaari. Lau-

13 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 13 Lahdessa tään vastedes osa muilla, kun nyt turvaudutaan omaan valmistukseen. Vain joka neljäs huonekaluyritys pitää tuotteiden laatua menestysvalttinaan, ja sen merkityksen uskotaan jopa heikkenevän lähivuosina. Nettimarkkinointiin on toki herätty, mutta kuluttajatutkimukseen verrattuna merkitystä ei ole vielä kylliksi oivallettu, huomauttaa Timo Pihkala. Suomalaisten tehtaiden tulisi Erkki Pasosen mielestä päästä käsiksi jakeluteihin sekä kotimaassa että lähialueilla, sillä juuri myymälä on huonekalualalla ratkaiseva piste. Kauppa joutuu kritiikin kohteeksi, jos tuotteessa on vikaa tai toimitus viivästyy. Suomessa kotimaisten valmistajien on helpompi järjestää koulutusta myyjille kuin esimerkiksi kiinalaisten kilpailijoitten, muistuttaa Pasonen. Ongelmaksi hän näkee sen, että huonekaluyrityksillä on tavallisimmin vain yhden tai kahden hengen myyntiorganisaatio. Huonekaluliikkeissä taas henkilöstö vaihtuu usein pätkätyösuhteitten takia. Norjassa kukoistaa Norjassa on hyvät ajat; inflaatio ja työttömyys ovat erittäin matalalla tasolla ja teollisuus kukoistaa. Kotitalouksien ostovoima on parempi kuin koskaan ja tulevan kokonaispalkkaratkaisun oletetaan olevan maltillinen. Pidemmällä katsantokannalla on joitain huolenaiheita, jotka liittyvät väestön ikäjakaumaan. Sodanjälkeisen vauva-buumin väestö on tulossa eläkeikään muutamassa vuodessa, joka kuormittaa raskaasti yleistä eläkejärjestelmää. Tulemme todennäköisesti näkemään joitain suuria muutoksia yhteiskunnassa tulevina vuosikymmeninä, mut- Tutkimustuloksia esitellyt professori Timo Pihkala muistutti kuluttajien rahapussin sanelevan moraalin, ympäristöystävällisyys ei saa maksaa mitään. ta sillä välin asuminen, komponentit ja huonekaluala kukoistavat, vuosittaisilla 5-15 % kasvulla. Joka tapauksessa, puupohjainen rakennusteollisuus, erityisesti talonrakennus, tulee kohtaamaan sitkeää hinnannousua näinä päivinä, johtuen: talonrakennuksen kasvaminen ja siitä johtuva puumateriaalien korkea kysyntä; todella lämmin talvi, joka on aiheuttanut pulaa puutavaran toimistuksissa; kasvavat vientimaksut venäläiselle puutavaralle ja sahatavaralle. Kilpailu kodinsisustusmarkkinoilla on kovaa. Uudet itsenäiset kodinsisustuksen jälleenmyyntiliikkeet, yleensä kaupungin keskustassa, ovat ottamassa markkinaosuuksia. Alalla on siirtymä sellaisia liikkeitä kohti, jotka eivät myy pelkästään huonekaluja, vaan lisäksi muuta sisustustavaraa, kuten mattoja, tekstiilejä jne. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkailla on enemmän valinnanvaraa, ja se myös lisää kodin sisustustuotteiden kiinnostavuutta. Etsi oikea kumppani Yleinen mielipide Norjassa on se, että suomalaisilla toimittajilla on hyvä asiantuntemus ja hyvät tuotteet. Kielitaito (englanti ja ruotsi) on Toimitusjohtaja Mauri Myllymäki HKT-Myllymäki Oy:stä kiteytti huonekaluvalmistajan ja kauppiaan yhteistyön perustan sanoihin: avoimuus, luottamus, toisen kunnioittaminen ja yhteiset tavoitteet. edelleen joskus ongelma, mutta tämä tuntuu olevan paranemassa. Menestyksen avaintekijöitä ovat selvityksen mukaan: - löytää oikea kumppani/kanava. Norjan rakennuskomponenttimarkkinoille pääseminen riippuu yleensä perinteistä ja rakennussäännöksistä, sen vuoksi on tärkeää löytää kumppani, joka tuntee markkinan sekä säännöt ja määräykset. tuotteet, jotka vastaavat markkinan tarpeita toiminnassa, hinnassa ja laadussa. Jotkut potentiaaliset kumppanit Norjassa haluavat mieluiten toimittajan, joka on paikallisesti läsnä antamassa tukea markkinoinnissa, huollossa ja tuotekehityksessä. Muut haluavat pitää välikäsien määrän niin pienenä kuin mahdolista ja tekevät mieluumin yhteistyötä suoraan Suomeen. riittävän suuria määriä edellytetään hyväksyttävän hinnan saavuttamiseksi. Tämä vaihtelee liiketoimintatavasta ja tuotteesta riippuen; Valmistajien täytyy samaistua kunkin maan kuluttajan mieltymyksiin ja tilanteeseen, ikään kuin laittaa aina kyseisen asiakkaan hattu päähänsä, muistutti Bestwood-hankkeen vetäjä Erkki Pasonen. voi olla alkaen NOK ja siitä ylöspäin. design saattaa olla tärkeää, mutta prosessi saada ihmiset hyväksymään uusi design saattaa kestää pitkään. Pietarin seutu kiinnostaa Talonrakennussektorin kasvun vuoksi rakennusmateriaalimarkkinat ovat kasvaneet dramaattisesti Venäjällä. Pietarin ja Leningrad Oblastin rakennuskomponenttien markkinat voivat olla tarpeeksi kiinnostavat myös suomalaisille osakkeenomistajille. Vuoteen 2005 saakka, kun Kesko ja S-Group päättivät tulla mukaan Pietarin markkinoille, jälleenmyynnissä oli ollut vain kaksi suomalaista yritystä Stockmann ja SuperSIWA. Muut suomalaiset yritykset työskentelevät mieluummin jakelijoiden verkon kautta. Haastajana venäläiset valmistajat ovat vahvistuneet, eikä heidän tuotantonsa laatu ole nykyisin sen huonompaa kuin ulkomaisten valmistajienkaan, lisäksi heidän hintansa ovat matalammat. Jotkut suomalaiset tuotteet markkinoilla ovet, ikkunat ja saunakomponentit ovat hyvin suosittuja Venäjällä ja erityisesti Pietarissa. Pietarin markkinoiden asiakkaat pitävät suomalaisia puutuotteita luotettavina ja ekologisesti puhtaina tuotteina, mutta korkeamman keskihinnan hintaluokassa. Ikkunamarkkinoilla on esillä suomalaisia yrityksiä kuten Tiivi, Fenestra, Lammin Ikkunat ja Skaala. Suomalaiset ikkunavalmistajat ovat onnistuneet saamaan vahvan aseman Pietarin ja Leningrad Oblastin ikkunamarkkinoilla ja heidän markkinaosuutensa on noin 7%. Ovista suomalaisilla yrityksillä on varaa tuoda Pietarin ja Leningrad Oblastin markkinoille kahden tyyppisiä ovia: erittäin halpoja (ollakseen kilpailukykyisiä kaikissa hintaluokissa) tai erittäin kalliita. Ensimmäisen hintaluokan ovet eivät kiinnosta venäläistä kuluttajaa nyt, koska markkinoilla on laadukkaita ovia hyväksyttävillä hinnoilla. Jälkimmäisen hintaluokan ovilla on erittäin korkea laatu, jota venäläiset kuluttajat arvostavat erittäin paljon. Saunoista kukaan muu ei tiedä paremmin, kuinka suomalaisia saunoja tehdään, kuin suomalaiset itse. Vaikuttaa siltä, kuin kaikki saunat Pietarissa ja Leningrad Oblastissa olisi varustettu suomalaisella kiukaalla, joita toimittavat Harvia, Kastor, Narvi, Pisla ja muut suomalaiset valmistajat. Portaat ovat oma erillinen sektorinsa markkinoilla. Ihmiset tai yritykset eivät osta portaita usein, eivätkä kaikki portaat voi olla samanlaisia. Portaat tulee mitoittaa ja sovittaa tarkasti paikalleen, ja vie aikaa tehdä ne, joten asiakkaat ostavat portaat mieluiten pietarilaisilta valmistajilta. Analyysien perusteella nykyisessä tilanteessa suomalaiset ja muut ulkomaiset toimijat voivat käyttää suotuisan tilaisuuden liittyä rakennusmarkkinoille. Nyt markkinat ovat kasvuvaiheessa, joka tarkoittaa, että jakeluketju on kehittymässä, eikä tukipalveluista ole pulaa kuin pankkiasioista, vakuutuspalveluista, tullipalveluista ja kuljetuksesta. Työvoiman laatu kasvaa myös vuosittain, toteaa Erkki Pasonen. Kimmo Janas antaina järjestetään Sahayrittäjäpäivä. Messut ovat yleisölle avoinna torstaista lauantaihin Lauantai on otettu uudestaan messupäiväksi kävijöiden ja näytteilleasettajien toivomuksesta. Puutuoteteollisuus ja puutavarakauppiaat ovat kokoontuneet puumarkkinapäivään jo vuodesta 1974 alkaen ja järjestäneet säännöllisesti informatiivista Puusta-päivää. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta alan yhteisen menekinedistämistyön aloittamisesta. Puuinfo Oy:n mukaantulo Jyväskylään Puumarkkinapäivän ja Puusta -päivän järjestäjänä laajentaa messutapahtumaamme myös rakentamisen sektorille, joka on puun käytön ykkösalue. Kone- ja laitevalmistajat sekä muu näytteilleasettajakunta tervehtii ilolla tätä ulottuvuutta, projektipäällikkö Petteri Räsänen Jyväskylän Messut Oy:stä kertoo. Puu ja Bioenergia 2007 on metsäklusterin kohtaamispaikka, jossa esillä ovat koneiden, laitteiden ja palveluiden lisäksi ajankohtaiset raaka-aine- ja energiakysymykset. Messuilla käsitellään myös teknologiaa, saha- ja levytuotteiden sekä jalosteiden markkinakysymyksiä, unohtamatta puurakentamiseen liittyvää osaamista, neuvontaa ja tiedottamista. Lisäksi tapahtumissa käsitellään mm. metsäsektorin koulutusasioita ja alan kehityshankkeita ja yleisnäkymiä. Kansainväliset bioenergiakysymykset laajasti esillä Bioenergiakonferenssi satoine osanottajineen paneutuu energia-alan päivänpolttaviin aiheisiin. Konferenssin järjestelyistä vastaa jo kolmannen kerran Finbio, Suomen Bioenergiayhdistys ry. Konferenssi ja siihen liittyvät kohderetkeilyt keskisuomalaisiin bioenergian tuotanto- ja käyttökohteisiin kestävät Vuonna 2003 vastaavaan konferenssiin osallistui yli 600 osallistujaa kaikilta mantereilta sekä kaksi vuotta sitten rajatumman teeman konferenssiin osallistui yli 300 osallistujaa. Nyt paikalle odotetaan yli 500 osanottajaa. Puu ja Bioenergia messut järjestää Jyväskylän Messut Oy yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n, Otawoodin, Puuinfo Oy:n, Puumiesten Liiton, Puuteollisuusyrittäjät ry:n, Sahayrittäjät ry:n, Suomen Puuteollisuusinsinöörien yhdistys ry:n, Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys ry: n, Suomen Sahat ry:n ja Eumabois-järjestön kanssa. PINTAKÄSITTELYPROSESSIEN RISKIEN HALLINTA SEMINAARI Pe Puu ja Bioenergia messujen yhteydessä Seminaarin aiheina VOC- lainsäädäntöä, ATEX tilanne kentällä sekä REACH - kemikaaliasetus ja sen vaikutus käytännön yritystoimintaan. Ohjelma ja ilmoittautuminen; PS! Sisältää Pikval Oy - tehdasvierailun

14 14 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Vaneri kannattaa kuljetusvälineteollisuutta Penope pit stop Jyväskylässä Puu 2007 messuilla Penope kertoo, mitä yhteistä on formuloilla ja puuntyöstökoneliiketoiminnalla: molemmissa nopeus ratkaisee. Penope huoltaa messuvieraat osastolla B-330 Penope pit stopilla. Varikkopysähdyksen aikana voi tutustua mm. Dimterin OptiCut 450 Quantumiin, mikä on maailman nopein optimointisaha, Luxscan laaduttavaan Combi-Scan C 400 suurtehokameraan sekä Makorin tehokkaisiin maalaamoihin, joissa on Storm-vacuumlevitin. Mindan palkki- ja liima-aihiotehtaat esitellään pienoismallien muodossa, ja jos jätettä syntyy, niin ne murskataan Unthan murskaimilla. Osastolla esitellään myös Penopen uusi huoltopalvelukonsepti. Sen avulla minimoidaan tuotantokatkokset. Lisätiedot: PENOPE OY Puu & Bioenergia Osasto B-221 Tervetuloa! Woodpolis tarjoaa nykyaikaisen oppimis- ja tuotekehitysympäristön oppilaitoksille ja toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille yrityksille. Koulutuskäyttöön rakennettu teollinen ympäristö mahdollistaa käytönnönläheisen ja tehokkaan oppimisen. - 3D-suunnitteluun Autocad, hsbcad, Solidworks - Rakennesahatavaran työstökeskus Hundegger K2 - NC-höylä PowerCom-järjestelmällä - Nykyaikainen teränhuoltolaitteisto - Teollisuusrobotti - Kehittyvä ja aktiivinen yhteistyöverkosto Euroopan suurin ja monipuolisin puutuote- ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus Tarjoamme yrityksille ja yhteistyökumppaneillemme asiakaskohtaisesti räätälöityjä rekrytointi- ja koulutuspalveluja, pintakäsittely- ja Cnc- alihankintapalveluja sekä uuden teknologian kehittämispalveluja. Lisätietoa: puh tai Moderni koivuvaneri kilpailee monissa käyttökohteissa keveytensä, lujuutensa, jäykkyytensä ja kestävyytensä ansiosta kevytmetallien ja komposiittien kanssa. Se on kuitenkin näitä materiaaleja selvästi edullisempi ja samalla ympäristöystävällisempi. Etenkin kuljetusvälineteollisuudessa koivuvanerilla on vahva asema perävaunujen lattiamateriaalina, koska kaluston mahdollisimman alhainen omapaino on liikennöitsijöille oleellinen kilpailutekijä. Kehitystyömme ansiosta pystymme yhä ohuemmilla eli kevyemmillä koivuva- Uudet ympäristövaatimukset, tuotekehitys ja tekniset edistysaskelet johtavat siihen, että niin ostajalla kuin myyjällä on suuri tarve jatkuvasti oppia uutta ja saada viimeisin alan tieto. Becker Acroman tekniikkakeskukset tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden testata uusia teknisiä ratkaisuja ilman että tuotanto häiriintyisi varsinaisessa tuotannossa. Tekniikkakeskuksen koulutuskeskuksessa pidetään jatkuvasti sekä yrityksen sisäisiä että yhteistyökumppaneille suunnattuja koulutustilaisuuksia. Kerralla voidaan järjestää tilaisuuksia hengelle. Myös Suomesta järjes- Versowood Group Oy on ostanut kuormalavojen valmistusta harjoittavan Puutyöliike R. Ojala Oy: n koko osakekannan. Versowood Group Oy on vuodesta 2002 omistanut yhtiöstä 40% ja nyt tehdyllä kaupalla osakekanta siirtyy kokonaan Versowood Group Oy:lle. Kauppa käsittää koko Puutyöliike R. Ojala Oy: n liiketoiminnan. Yhtiö on perustettu 1964 ja valmistaa puisia kuormalavoja muun muassa paperi- ja kemian- Raskaan liikenteen tarvitsemien komponenttien lisäksi yrityksen koivuvaneria käytetään mm. bussien, junien ja jakeluautojen rakenteellisina komponentteina. nereilla täyttämään kuljetusvälineteollisuuden tiukat lujuus-, jäykkyys- ja kestävyysvaatimukset, Metsäliiton vaneriteollisuuden johtaja Joni Lukkaroinen sanoo. Becker laajensi tekniikkakeskustaan Erikoispinnoitteet heijastuvat ulkonäön lisäksi positiivisesti myös vanerin teknisiin ominaisuuksiin. Myös mittavalikoimamme kasvaa eli pystymme tekemään markkinoiden tällä hetkellä isokokoisinta levyä, josta on asiakkaillemme selvää kilpailuetua. Raskaan liikenteen tarvitsemien komponenttien lisäksi yrityksen koivuvaneria käytetään mm. bussien, junien ja jakeluautojen rakenteellisina komponentteina ja jatkuvakäyttöisissä valumuoteissa. Yksi nopeasti kasvava käyttösegmentti on LNG-laivat, joissa vaneria käytetään rahtiruumassa osana eristystä. LNG-säiliöaluksissa kuljetettava maakaasu nesteytetään niin, että lämpötila lasketaan alle 160 pakkasasteeseen. Tällöin kaasu nesteytyy ja supistuu voimakkaasti. Koivuvaneri on harvoja materiaaleja joka kestää näin suuret lämpötilavaihtelut muotoaan muuttamatta, Lukkaroinen sanoo. Versowood panostaa puupakkaustoimialaan teollisuudelle. Puutyöliike R. Ojala Oy:n liikevaihto vuonna 2006 oli noin 2,8 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskentelee 16 henkilöä. Yrityskaupan jälkeen työntekijät jatkavat yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Tehdyllä yrityskaupalla Versowood jatkaa panostuksiaan puupakkausteollisuuteen. Versowood aloitti kuormalavavalmistuksen vuonna 2005 ja valmistaa tänä vuonna noin 1,5 miljoonaa kuormalavaa. Suomen kokonaislavamarkkina on noin 10 miljoonaa uutta tetään kiinnostuneille testausja koulutustilaisuuksia. Tekniikkakeskus Märstassa lähellä Tukholmaa on yksi yrityksen 11 keskuksesta maailmalla. Tekniikka- ja koulutuskeskus on tärkeä osa Becker Acroman toimintaa. Uusin laajennettu laitos avattiin Bellössä viime kesäkuussa. Becker Acroma on laitetoimittajista riippumaton, joten keskuksissa on käytössä useilta eri valmistajilta alan uusin laitteisto, missä asiakas voi testata erilaisia teknisiä ratkaisuja, puntaroida asiantuntijoiden kanssa eri vaihtoehtoja, tutustua erilaisiin levitystekniikoihin ja tuotteisiin jne. Tekniikkakeskuksessa voidaan esimerkiksi luoda vaihtuvat ilmasto-olosuhteet, korkea tai matala ilmankosteus, eri lämpötiloja jne. Jotta testituloksia voidaan arvioida oikealla tavalla täytyy myös ulkoisia olosuhteita pystyä kontrolloimaan Koulutukselle on tällä hetkellä jatkuva kysyntä ja tekniikkakeskusten resurssit antavat hyvät mahdollisuudet kouluttautua sekä teoriatiedoissa että käytännössä. Myös Becker Acroman oma tekninen henkilöstö hyödyntää tekniikkakeskusten mahdollisuuksia ja pystyy saatujen kokemusten perusteella entistä paremmin auttamaan asiakkaita pintakäsittelyyn liittyvien ongelmien ratkaisuissa. lavaa vuosittain. Kuormalavojen lisäksi Versowoodin puupakkaustoimialaan kuuluvat puiset ja vaneriset kaapelikelat, vaneriset pakkauslaatikot sekä erilaiset puupakkauspalvelut. Tehdyllä yrityskaupalla Versowood tehostaa toimintaansa Suomen suurimpana puupakkausalan yrityksenä. Puupakkaustoimialan liikevaihto tulee vuonna 2007 olemaan yli 20 miljoonaa euroa. Riihimäellä, Haukiputaalla ja Porissa sijaitsevissa puupakkaustoiminnoissa työskentelee yhteensä 150 henkeä. Versowoodin puupakkaustoimiala käyttää vuosittain lähes m3 sahatavaraa ja vaneria. Kauppa vahvistaa Versowood -konsernin asemaa puupakkausalan toimijana Suomessa. Lisäksi se kasvattaa konsernin sahatavaran jatkojalostustoimintaa sekä parantaa toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä, tiivistää Versowood Group Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra. Ilmoituksen koko: 2 x 46 (85 x 46 mm) Hinta 400 / lehti (4-väri)

15 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 15 osa 7 Pettua vai paperia? Kyse oli myös valinnasta, kumpi oli suotavampaa: havupuiden jalostaminen teollisiksi tuotteiksi vai puun kuoren käyttäminen pettuleipänä ravinnoksi. Kumpikin valinta tuhosi puustoa, mutta teollinen tuotanto paransi väestön elinmahdollisuuksia, väestön kasvua ja sitä kautta kumulatiivisesti lisäsi paineita luontoa ja luonnonvaroja kohtaan. Maanostolaki Koskemattomaan, villiin erämaaluontoon tiivistyi nousevan Suomen syviä symboliarvoja. Metsät edustivat alkuvoimaista ja jaloa suomalaisuutta. Toisella puolella oli teollinen, nouseva järjestelmä, jonka olemassaolo ja laajentuminen perustuivat metsävarojen hyödyntämiseen. Puunjalostusteollisuuden kiivain vastustus tuli alkuvaiheessa, paradoksaalista kyllä, maaseudulta. Perinteisen elinmuotojen pelättiin katoavan, luonnon saastuvan ja metsien hupenevan sekä joutuvan talonpojilta teollisuuden haltuun. Teollisuus ei kuitenkaan ollut suurin puun käyttäjä. Vielä viime vuosisadan alussa suurin osa metsien kulutuksesta kanavoitui maaseudun perinteiseen kotitarvekäyttöön. Aivan aiheettomia pelot teollisuuden pyrkimyksistä hankkia metsämaata eivät olleet. Vuoteen 1914 mennessä teollisuus oli hankkinut omistukseensa yli 7000 maatilaa ja yli kaksi miljoonaa hehtaaria entistä talonpoikaismaata. Määrä ei kuitenkaan ollut kuin muutama prosentti metsämaasta. Pohjois-Ruotsissa oli metsämaasta siirtynyt paikoin teollisuuden haltuun jo 40 prosenttia. Vastaavaa pelättiin tapahtuvan myös meillä ja siksi teollisuuden hankintoja vastustettiin vimmaisesti. Oli parempi, että etteivät metsätulot keskittyisi muutamalle yhtiölle, vaan ne putoaisivat hienona, hedelmöittävänä sateena yli koko yhteiskunnan., muotoili agraaripoliitikko Hannes Gebhard asian. Maan ostamisessa ei aina kenties käytetty rehellisiä keinoja ja fennomaanilehdistö kritisoikin voimakkaasti, jos talonpoikia uhkasi metsäyhtiöiden maanvaltaus, metsäkaupoissa oli epäkohtia tai ylipäänsä ruotsinkielisen eliitin ylivaltaa maan talouselämässä. Eduskunta hyväksyi vuonna 1908 lain, jolla metsäyhtiöitä kiellettiin hankkimasta metsämaata talonpojilta. Lakien voimaantuloa on aina osattu tarvittaessa lykätä ja viivästyttää: maanostokielto astui voimaan vasta Sitä kierrettiin bulvaanien ym. avulla. Aiemmilla säätyvaltiopäivillä tuskin olisi kyseinen laki mennyt läpi, mutta ruotsinkielinen talouseliitti menetti asemansa vuoden 1907 vaaleissa. Se oli ennen sortovuosia hallinnut aatelisja porvarisäätyä, mutta uudessa eduskunnassa paikkoja ruotsalaiset saivat 24. Perustuslaillinen rintama, joka sortovuosina oli saanut enemmistön kaikissa säädyissä ja oli liberaali puolue sekä lähellä teollisuuden etuja, sai paikkoja vain 26. Sosiaalidemokraattinen puolue sai 80 paikka. Vanhasuomalaiset, talonpoikiin ja suomenkieliseen maaseutuun tukeutuva puolue sai 59 paikkaa. Teollisuustaajamien merkitys Teollisuus edesauttoi maaseudun vaurastumista, sillä sahojen ja paperitehtaiden ympärille nousseet taajamat takasivat maataloustuotteiden kulutuksen. Syntyneet teolliset taajamat edustivat omalla tavallaan kaupungistumista, vaikka raja maaseudun ja taajaman välillä saattoi olla epäselvä. Teollisuustaajamat helpottivat maalaisväestön siirtymistä teollisuuteen mahdollistamalla pienimuotoisen karjanhoidon ja viljelyn, mikä isojen kaupunkien työväestölle oli mahdotonta. Osittainen omavaraistalous pehmensi erityisesti sahateollisuuden voimakkaiden suhdannevaihtelujen iskuja. Myös kymmenet tuhannet syntyneet työpaikat vahvistivat aiemmin kauppakaupunkien ylivallasta kärsinyttä maaseutua. Vaikka maaseudulla helposti karsastettiin patruunoiden ylellistä elämää, lankesi esimerkiksi sahateollisuuden vientituloista kolme viidesosaa suoraan maaseudun hyväksi: kaksi viidesosaa yksityismetsänomistajille puun myyntituloina ja vajaa yksi viidesosa metsä- ja uittotyöläisille. Näin koko Suomen maaseudun taloudellinen, henkinen ja sosiaalinen nousu kytkeytyy metsäteollisuuden läpimurtoon ja laajenemiseen luvun alussa metsäteollisuus keräsi 80 prosenttia maan vientituloista ja raaka-aineensa se hankki 80 prosenttisesti maata omistavilta tilallisilta. Metsäteollisuuden merkitys ei rajoitu pelkästään sen omiin tuotantolukuihin. Suuri osa metallija konepajateollisuudesta imi elinvoimansa metsäteollisuudesta ja merkittävä osa rautateiden ja vesiliikenteen kuljetuksista liittyi metsäteollisuuteen. Talousmaantieteellinen isojako Metsäyhtiöt piirsivät sijoittumisellaan eräänlaisen uuden talousmaantieteellisen isojakokartan. Se perustuu pitkälti puunhankintaketjuja ohjaavien vesistöjen varaan. Pohjoiset ja itäiset sisäosat muodostivat tehtaita raaka-aineilla syöttävän metsä- ja uittotyöläisten Savotta-Suomen. Kymenlaakso, Saimaan eteläranta, Tampere, Pori ja Oulu metsäteollisuuskeskittymineen vastasi teollisesta jalostuksesta. Lounainen Vilja-Suomi vastasi maanviljelystä ja muusta teollisuudesta. Jo 1700-luvulla tervanpoltossa ja laivanrakennuksessa metsävaransa kuluttanut ja siten puunjalostuksen sivuraiteille ajautunut Etelä-Pohjanmaa etsi ulospääsyä kriisistään joukkosiirtolaisuuden ja pienyrittäjyyden turvin. Eri vyöhykkeiden elämisen ehdot määrittelivät väistämättä myös niiden taloudellista ja poliittista kehitystä. Myöhempi korpikommunismi, Pohjanmaan radikaalit talonpoikaisliikkeet ja Etelä-Suomen teollisuuspaikkakuntien ominaispiirteet palautuvat yhdeltä osaltaan taloudelliseen työnjakoon. Kokonaisuuden kannalta on oleellista, että puunjalostuskeskukset kuitenkaan olleet irti muusta yhteiskunnasta. Ne eivät muodostaneet siirtomaille tyypillistä erillistaloutta, joka elää omaa elämäänsä, jolloin myös varallisuuden kertyminen eriytyy harvoihin käsiin. Maija-Liisa Saksa Metsäklusteri tärkeä nyt ja tulevaisuudessa Metsäklusteri on Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen avaintekijä. Sen osuus bruttokansantuotteesta on noin 10 prosenttia, teollisuuden tuotannosta noin 30 prosenttia, kokonaisviennistä noin 20 % ja nettovientituloista kolmannes. Metsäklusteri, johon kuuluu metsäteollisuuden ja metsätalouden lisäksi kemianteollisuutta, kone- ja laitetoimittajia, viestintäalaa, pakkaamista ja rakentamista, työllistää Suomessa joka kymmenennen työssäkäyvän ihmisen. Erityisen vahvasti metsäteollisuus vaikuttaa yli 50 suomalaisen paikkakunnan tulevaisuuteen Metsäteollisuuden palveluksessa on Suomessa yhteensä noin henkilöä. Kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan, koko metsäsektori työllistää lähes suomalaista. Yhtä metsäteollisuuden työpaikkaa kohti syntyy Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan 1,1-1,6 työpaikkaa Metsäklusteri työllistää joka 10. työssäkäyvän suomalaisen Metsäklusteri on Suomen suurin klusteri työllistäen lähes henkeä. Sen on arvioitu pysyvän suurimpana klusterina myös tulevaisuudessa. metsäsektorin ulkopuolella. Sahat luovat enemmän välillisiä työpaikkoja kuin muut alan teollisuuslaitokset. Yhtä sahateollisuuden työpaikkaa kohti syntyy muilla toimialoilla noin 2,2 työpaikkaa. Metsäklusteri on tärkeä maakuntien elinvoimaisuudelle Metsäsektorilla on keskeinen merkitys maakuntien elinvoimaisuudelle. Valtaosassa maakuntia metsäsektori vaikuttaa huomattavasti aluetalouteen. Lähes kaikissa maakunnissa metsäsektorin arvonlisäys on suurin tai toiseksi suurin verrattuna muihin teollisuuden toimialoihin ja maatalouteen. Vuonna 2003 metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä oli suurinta Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa suurimman osan arvonlisäyksestä tuotti massa- ja paperiteollisuus, Kainuussa metsätalous. Viime vuosina yksityismetsänomistajien saamat kantorahatulot ovat olleet noin 1,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaa lähes 30 miljoonan euron viikoittaista rahamäärää. Vuonna 2004 yksityismetsissä bruttokantorahatulo oli suurin Etelä- Savossa (180 milj. euroa), Häme-Uusimaalla (162 milj. euroa) ja Keski-Suomessa (152 milj. euroa). Kotimaisesta raakapuusta noin 80 prosenttia tulee yksityismetsänomistajilta. Metsäsektori on myös merkittävä paikallinen työllistäjä. Etelä-Karjalassa metsäsektori työllistää noin 13 prosenttia kaikista työllisistä, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä noin 10 prosenttia. Etelä-Karjalassa suurin työllistäjä on massa- ja paperiteollisuus, Kymenlaaksossa massa- ja paperiteollisuus ja Päijät-Hämeessä puutuoteteollisuus. Kun lukuihin lisätään vielä kuljetusja koneyrityksissä syntyvät työpaikat, metsäsektori muodostaa monissa maakunnissa aluetalouden selkärangan. Metsäsektorilla on maassamme edelleen suuri kansan- ja aluetaloudellinen merkitys. Useissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa sektorin arvonlisäys on yli 15 %. Metsäteollisuuden pääosin alueille kohdistuneet investoinnit ovat olleet lähes miljardi euroa vuodessa. Metsäsektorin työllisyys on viime vuosina ollut noin ja siitä metsätalouden osuus on noin henkilötyövuotta. Metsäntutkimuslaitoksessa tehdyn puunkorjuu- ja kuljetusalan paikallisvaikutuksia selvittävän tutkimuksen mukaan näiden toimialojen kokonaistyöllisyysvaikutukset paikallistalouksiin ovat puolitoistakertaiset välittömään työllisyyteen verrattuna.

16 16 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Renault Trafic Entistä ympäristöystävällisempi Trafic Tilava ohjaamo, joskin vaihteenvalitsin rokottaa keskellä istujan jalkatilaa. Erittäin matala lastauskynnys ja suuret oviaukot helpottavat lastausta. Uusien Euro4 -päästömääräysten vuoksi pakettiautomarkkinoilla kävi aikamoinen kuhina viime syksynä. Lähes kaikki markkinoilla olevat merkit toivatkin uudet mallit myyntiin jo viime vuonna. Vuodesta 1998 asti Euroopan ostetuimpiin tavara-automerkkeihin kuuluneen Renaultin vastaus kilpailuun ovat uudet Traficja Master-mallistot. Ulkoisesti Trafic (sisarmalliensa Opel Vivaron ja Nissan Primastarin kanssa) on muuttunut edeltäjäänsä nähden rohkeammaksi ja modernimmaksi. Uudelleen muotoillut yksiosaiset etuvalot ja maski ovat vahvasti Renault - henkiset. Myös etupuskuri on uudistunut ja muuttunut yläosastaan kaksiosaiseksi. Puskurit ovat saatavissa myös korinvärisiksi maalattuina jo tehtaalta. Kaupunkivilinässä hyötyajoneuvon kiinnittäessä huomion se useimmiten on juuri Renault Trafic tai joku sen sisarista. Herääkin kysymys, miksei useammat pakettiautot ole yhtä virtaviivaisesti muotoiltuja? Jo ammattikuskien työviihtyvyyden kannalta panostus työkalujen/autojen muotoiluun varmasti kannattaisi. Ei pelkkä kasvojen kohotus Jo edellä mainittujen Euro4 - määräyksien myötä uudistuneet moottorit ovat uusien faceliftien tärkein yksittäinen muutos. Moottorit ovat entistä ympäristöystävällisemmät vähentyneiden päästöjen ja parantuneen taloudellisuuden ansiosta. Autoissa on tehty myös useita merkittäviä tuoteparannuksia mukavuuden, turvallisuuden ja näyttävyyden osalta. Uudet 2.0 dci 90 hv ja 115 hv moottorit korvaavat aiemmat 1.9 dci -moottorit. Uusi 2-litrainen on Renault-Nissan allianssin yhteisen kehitystyön tulos, joka tarjoaa omistajalleen enemmän tehoa ja taloudellisuutta. Meillä kokeiltavana ollut 115 -hevosvoimainen 2.0 dci yllätti sitkeällä väännöllään, potkua riitti hyvin aina 4000 kierrokseen asti. 90 % maksimiväännöstä löytyykin alueelta rpm. Helppoutta ja kustannussäästöjä saadaan mm. siitä, että moottori on varustettu jakopään ketjulla, jonka ansiosta jakopään hihnan vaihto jää tämän moottorin osalta historiaan (2.5 dci moottorissa hihna edelleen). 2,5 -litrainen moottorikin on saanut lisää 15 hevosvoimaa ollen nyt 150 hv (107 kw). Lähes henkilöautomainen Vaihteistojen osalta uudet moottorit tuovat kaikkiin malleihin vaihteistoksi 6-vaihteisen manuaalin. Quickshift - automaatti on edelleen saatavissa 2.5 dci moottoriin. Traficin jarrut ja jarrutusteho ovat olleet jo edeltäjässä luokkansa kärkeä. Jarrujen tehokkuutta on parannettu entisestään uudessa Traficissa, joka on pysäytettävissä turvallisesti mahdollisimman lyhyellä matkalla vakioksi tulleen hätäjarrutustehostimen ansiosta. Traficissa on myös todella kattava varustelu. Vakiovarusteisiin kuuluvat mm. ilmastointi, kauko-ohjauksella varustettu radio/cd-soitin, sähkötoimiset etulasinnostimet, sähkötoimiset ja lämmitettävät ulkopeilit jne. Eli kaikki, mihin henkilöautoilla ajavatkin ovat tottuneet. Renault Trafic onkin seurannut vallitsevaa trendiä ja panostanut ohjaamon henkilöautomaisuuteen enää ei voi puhua työkoneesta, vaan pakettiautosta kaikilla herkuilla. Vaikka Trafic on varsin kookas, sitä on yllättävän kevyt pyöritellä kaupungin vilinässä. Toisaalta Renault Trafic tottelee kuuliaisesti kuskin kaasujalkaa ja hyökkää lastissakin varsin mukavaan menoon. Kimmo Janas Kaksiosaiset peilit helpottavat ahtaissa paikoissa peruuttamista. Kuskin työtila on varsin selkeä ja henkilöautomainen. Pienten nappuloittensa takia radion ja CD:n käyttö ei tahdo onnistua työrukkaset käsissä. RFID-trukki tunnistaa kuormansa automaattisesti Biomassakattila Penope Oy ja Tavaravirtojen kasvaessa lisääntyy tarve tallentaa yhä enemmän informaatiota tuotteen valmistus- ja kuljetusketjusta. Viivalukijat korvaavaksi menetelmäksi on jo jonkin aikaa ollut ehdolla RFIDteknologia. RFID (Radio frequency identification) eli radiotaajuinen etätunnistus on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttäen RFID-tunnisteita. Rocla on kehittänyt yhteistyössä VTT:n kanssa trukin, joka hyödyntää RFID-tekniik- kaa. Pilottitrukki on käytössä Ekokem Oy:n tuotantolaitoksessa Riihimäellä. Trukin käsittelemien kuormien tiedot siirtyvät ilman käsin tehtäviä vaiheita ERP- tai WMS-järjestelmiin vähentäen esimerkiksi varastokeräilyn prosessivirheitä RFID-tunnisteiden mahdollistamalla automaattisella kontrollilla. Myös trukkityöskentelyn joustavuus lisääntyy trukista poistumisen vähentyessä ja hyllytystyössä voidaan ergonomisesti hankalia vaiheita olennaisesti keventää. Itävaltalaisen HERZin BioMatic-kattilassa on käytetty uusia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla on saavutettu ainakin neljä tärkeää tavoitetta: Kattilan hyötysuhde saadaan pysymään jatkuvasti korkeana, kattilan päästöarvot alittavat tiukimmatkin rajat, kattilan käyttö ja valvonta on helppoa ja huollon tarve vähäinen. Tähän on päästy käyttämällä lambda-tunnistimeen perustuvaa ohjausta, automaattisia puhdistimia ja älykästä ohjausjärjetelmää, jolla kattilan lisäksi voidaan ohjata mm. lämmityspiirejä ja aurinkolämmitysjärjestelmää. Kattila ja polttoaineen siirtolaitteisto muodostavat kompaktin kokonaisuuden. Moduulirakenteensa ansiosta laitteisto voidaan viedä kattilahuoneeseen ahtaidenkin kuljetusreittien kautta. Kattila voidaan asetella polttamaan pellettiä tai erilaisia hakelaatuja. Tehoalue on kw, mutta suurempiin tehoihin päästään kytkemällä esim. kaksi kattilaa rinnakkain. Lämmön tarpeen ollessa vähäinen, hoidetaan lämmitys tällöin tehokkaasti vain yhdellä kattilalla. Lisätietoja: Frisnet Oy, p Penope Oy ja italialainen Uniteam S.p.a ovat solmineet yhteistyösopimuksen CNCtyöstökeskusten myynnistä, markkinoinnista ja huollosta Suomessa. Uniteam suunnittelee ja valmistaa järeitä, monipuolisia ja joustavia CNC-työstökeskuksia mm. rakennepalkkien ja taloteollisuudessa käytettävien levyjen työstämiseen. Malli Extra on talojen rakenteissa käytettävien suorien ja kaarevien palkkien se-

17 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 17 Pakina Edessä auvoinen tulevaisuus Uudistunut 2-litrainen dieselmoottori on Renault-Nissan allianssin yhteisen kehitystyön tulos, joka tarjoaa omistajalleen enemmän tehoa ja taloudellisuutta. Renault Trafic 2,0 dci 115 Moottori Common rail diesel Iskutilavuus 1995 cm 3 Teho 115 hv/35000 rpm Suurin vääntö 290 Nm/1600 rpm Akseliväli 3498 mm Pituus 5182 mm Leveys 1904 mm Korkeus 1962 mm Tavaratila 7,1 m 3 Tavaratilan pituus 2800 mm Tavaratilan leveys 1690 mm Tavaratilan korkeus 1387 mm Kokonaispaino 2950 kg Kantavuus 1140 kg Vaihteisto 6-vaihteinen manuaali Polttoainesäiliö 90 l Kulutus, yhdistetty 8,2 l/100 km, CO2 220 g/km Huippunopeus 160 km/h Kiihtyvyys km/h 15 s Hinta euroa Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, kuultiin Pohjanperällä kesän mittaan monien lausuvan. Ja joka kerta seurauksena oli jonkinasteista naurahtelua. Toisia huvitti jopa niin että he olivat ratketa. Mihin tämä liittyi? No, kyse oli hyvin onnistuneesta lehdistö ja tiedotustilaisuudesta, jonka jalostuspuujohtaja ja automaattipystiyrittäjä Antton Takapanttila oli vienyt läpi juhannuksen alla. Ensin muutama sana pohjanperäläisestä suuruus- ja pienuusfilosofiasta. Tässä isoa edusti lähinnä hyllykeisari Oiva Kolmisormi, mutta myös Lyly Jarrumies. Pieni oli tietysti Antton. Mittakriteereistä esitettiin toki erilaisia näkemyksiä. Olisiko esimerkiksi päämittana materia vai henki, joista jälkimmäinen jaettiin usein oivalluskykyyn ja rohkeuteen? Oveluutta ei täällä niinkään otettu lukuun. No, jos pohdittiin Kolmisormea, herran laadusta oltiin aika lailla yksimielisiä. Keisarin hylly-yritys synnytti suurta liikevaihtoa. Ja hän oli luonut ja rakentanut kaiken itse (toki johtamalla myös kelpoja ja hyviä pohjanperäläisiä käsintekijöitä ja apujoukkoja). Vakavaa säröä nähtiin vain siinä, oliko hänen pakko ajaa Rolls Roycella. Tätä kuitenkin kompensoi Oivassa nähty kansanmiesmäisyys, kuten se, että mies ajeli usein pilke silmäkulmassa. Entä Jarrumies? Mikä hänet sai näyttämään mainittavalta, eräänlaiselta esikuvalta? Mikä synnytti ihmisissä mielikuvan muusta kuin keisarin kaveriksi sattuneesta ammattiveljestä? Hänen yrityksensä liikevaihto oli suhteessa lähes olematon. Ja sitä se tuntui olevan jo siksi, että mies ei uskaltanut. Lylyn pickuppi nousi kuitenkin kenttäväen ajatuksissa tällä kertaa ratkaisevaksi tekijäksi. Kärry nähtiin kerta kaikkiaan sellaisena rähjänä, jopa suhteutettuna kentällä nähtyihin, että yrittäjän, joka sellaisella pystyi ajelemaan, täytyi olla erittäin kovapintainen ja omalla tavallaan oivaltava. Antton Takapanttila taas näkyi epäilyksettä pienenä. Ei esimerkiksi auttanut vaikka hänellä oli suuri perhe. Takapanttila ei myöskään työllistänyt ulkopuolisia. Ei paljon painanut, että suhteutettuna työntekijämäärään hänen puupystitäysiautomaattijyrsintäyrityksensä liikevaihto oli mahtava. Ei se sitä konetta ollut itse keksinyt. Kuka tahansa tuollaisella pärjäisi. Ja miksi sen emännän piti kulkea pää tuollaisessa asennossa. Puhuttiin jopa Takapanttilan jälkikasvun retkieväistä. Oli kuulemma nähty tuuman makkarasiivuja. Mutta mistä oli ollut kyse Takapanttilan tiedotustilaisuudessa? Läsnä oli ollut runsaasti (kunnanjohtaja Surutta oli hoitanut järjestelyt) mediaväkeä, siis valtakunnanlaajuisesti. Itse asiassa paikalla olivat olleet kaikki pätevinä ja tärkeinä itseään pitävät kynä-, kuva- ja uutisnikkarit. Surutan lupaamilla salaisuuksilla, arvoituksilla ja odotettavissa olevilla paljastuksilla oli näet innostuttu kuvittelemaan olevan kysyntää. Varsinaisesti kyse oli ollut siitä, että yrittäjä Antton Takapanttila oli ilmoittanut julkaisevansa pian muisteluitaan ja että kirjailijana olisi Pohjanperän vallesmanni. Vakuudeksi Antton oli pistänyt kiertämään teoksen värikuvitetut suojakannet. Taito Hyppynen Uniteam S.p.a. yhteistyöhön kä isokokoisten levyjen työstökeskus. Työstöt tehdään yhdellä kappaleen kiinnityksellä. Kone työstää jopa 40 m pitkiä ja 5 m leveitä kappaleita. Työstöyksiköt on sijoitettu koko kappaleen pituusmitalla liikkuvaan portaaliin. Uniteam on lanseerannut CNC-työstökeskuksissaan käytettävän palkkien ohjelmointi- ja optimointijärjestelmän. Tähän uuteen järjestelmään voidaan siirtää CADsuunnittelun yleisimpien typologioiden tiedostoja. Lisäksi järjestelmä optimoi varastossa olevia palkkeja ja näyttää yksittäisten palkkien koneistusta 3D-grafiikkana. Malli Ultra on työstökeskus, jossa työyksiköt on sijoitettu yhteen vankkaan jalustaan ja joka siirtää työkappaletta X-akselilla työprosessin aikana. Alapuoliset kiinnittimet toimivat omalla ohjausakselillaan ja siirtävät työkappaletta. Tämä järjestelmä jaksottaa palkin kiinnitykset ohjelmoitujen työstöjen mukaan ja estää vetämisessä syntyvät vauriot. Ultra -työstökeskus suorittaa sekä normaalia työstöä, katkaisuja, liitoksia, lovia, hirsien koneistuksia, koristejyrsintää jne. Koneen varusteena olevaa vakuumijärjestelmää voidaan käyttää esim mm pitkien seinien, kaarevien palkkien ja tasojen koneistuksessa. Etätietokoneen 3D-toiminoilla pystytään tarkastelemaan suunniteltuja työprosesseja ja muuntelemaan niitä tuotannon vaatimuksia vastaaviksi. Malli Covertek on soveltuu puisten kattoelementtien valmistajille. Tässä vähän tilaa vievässä joustassa työstökeskuksessa on pneumaattinen tai hydropneumaattinen työstöön mukautettu pyörivä työkappaleen kiinnitysjärjestelmä. Lisätiedot: Penope Oy

18 18 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Elokuu Forst Messe Luzern, kansainväliset metsäalan messut, Luzern (Sveitsi) th International Famous Furniture Fair, huonekaluja, Dongguan (Kiina) CIFF, China Interrnational Furniture Fair, huonekaluja, Guangzhou (Kiina). en.ciff-gz.com DEFF, 14th Dragon Excellent Furniture Fair, huonekaluja, Shunde (Kiina) SIFE Show, 21st Shenzhen International Furniture Exhibition, huonekaluja, Shenzhen (Kiina) KOFURN, International Furniture and Woodworking Machinery Fair, huonekaluja ja puuntyöstökoneita, Goyang-city (Korea) 2007.kofurn.or.kr/en Orlando Furniture and Accessory Market, huonekaluja, Orlando (USA) Tendence Lifestyle, sisustustarvikkeita, pienesineitä, Frankfurt. tendence-lifestyle.messefrankfurt.com/global/en Exi-Mueble, International Furniture Industry Exposition, huonekaluteollisuus, Monterrey (Meksiko). Syyskuu PUU 2007, kansainväliset mekaanisen puunjalostuksen erikoismessut, Jyväskylä Bioenergia 2007, kansainväliset bioenergia-alan messut, Jyväskylä Promosedia, kansainvälinen tuolinäyttely, Udine (Italia) Wood-Tec, puuteollisuuden koneet ja tarvikkeet, Brno Furniture China, 13. Kiinan kansainväliset huonekalumessut, Shanghai Office Furniture China 2007, toimistokalusteita, Shanghai Bygg Reis Deg 2007, Pohjoismaiden suurimmat rakennusalan messut, Lillestrøm (Norja) Habitare 07, huonekaluja ja sisustusratkaisuja, Helsinki Abitare il Tempo, huonekaluja ja valaisimia, Verona FIM, International Furniture Fair of Valencia, Valencia. habitat.feriavalencia.com Lisderevmash, puu- ja huonekaluteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Kiev. acco.com.ua/lismash/eng/index Lokakuu Fall International Home Furnishings Market, huonekaluja, High Point IFEP, huonekaluja, Pietari Holz, Sveitsin puuntyöstömessut, Basel ZOW Pordenone, huonekaluteollisuuden tarvikkeita ja komponentteja, Pordenone (Italia). Marraskuu FIMMA, puuntyöstökoneita ja työkaluja, Valencia. fimma.feriavalencia.com Mebel Moscow, huonekaluja, heloja ja pehmusteita, Moskova. Joulukuu Lestechprodukzia WoodEx, puutuoteteollisuuden kansainväliset ammattimessut, Moskova Florida Industrial Woodworking Expo, puuntyöstöala, huonekaluja, Orlando (USA). Walki Group Dipl.ins. Leif Frilund on nimitetty Walki Groupin toimitusjohtajaksi. Walkiin Leif Frilund siirtyy sveitsiläisen BTG Groupin toimitusjohtajan paikalta. Frilund on aikaisemmmin myös työskennellyt Ahlstrom-konsernissa. Varatoimitusjohtajaksi on nimitetty dipl. ins. Ari Rinkinen. Hän vastaa Walki Groupin markkinointija myyntiverkostosta. Edellinen varatoimitusjohtaja Bjarne Sjöblom jää eläkkeelle vuoden 2007 aikana. Projecta Oy Mika Maakeski on nimitetty Service Centerin huoltoteknikoksi, asemapaikkana Jyväskylä. Tuomas Keski-Korsu on nimitetty myynti-insinööriksi teollisuusmyyntiin, asemapaikkana Turku. Katri Hoffmann on nimitetty kääntäjäksi, asemapaikkana Turku. Vapo Oy FT Mikko Kara on nimitetty alkaen Vapo Oy:n projektijohtajaksi vastuualueenaan liikenteen biopolttoaineiden valmistus. Hän on aiemmin toiminut Teollisuuden Voima Oy:n, Imatran Voima Oy:n ja A.Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa sekä viimeksi VTT:llä. Mauri Sikanen (oikealla) ottaa vastaan Oy Scalar Ltd:n toimitusjohtajan paikan Timo Mäkisen siirtyessä asiantuntijan rooliin. Oy Scalar Ltd Oy SCALAR Ltd :n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty insinööri Mauri Sikanen. Edellinen toimitusjohtaja sekä yrityksen perustaja Timo Mäkinen siirtyy yrityksessä asiantuntijan rooliin ja on edelleen vahvasti mukana yrityksen toiminnassa. Hiipakka -konserni Hiipakka- konsernin toimitusjohtaja Juha Hotti jättää tehtävänsä sopimuksen mukaisen muutosjohtajakauden päättyessä. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu insinööri(amk) Harri Pakka. Harri Pakka toimii tällä hetkellä Hiipakan Tehtaat Oy:n tehtaanjohtajana. Hiipakka-konsernin muodostavat E J Hiipakka Oy, Hiipakan Tehtaat Oy ja Hiipakan Kiinteistöt Oy. Yhtiöt valmistavat huonekaluja ja kalustekomponentteja kotimaan ja Ruotsin markkinoille sekä toimivat levytuotteiden, huonekalu- ja keittiötarvikkeiden ja pintakäsittelyaineiden tukkuliikkeenä Suomen Huonekaluteollisuus tiedottaa Suomen Huonekaluteollisuus ry esittäytyy Habitaressa osastolla 6b46 yhdessä Huonekaluinfo.fi:n kanssa. Pala historiaa: Asko-huonekaluketjun perustaja Aukusti Asko-Avonius (s ) perusti Lahden Puusepäntehtaan Hän valitsi Lahden kaupungin, koska vesistöjä myöten sai hyvää koivutava- Penope Oy Ins. AMK Jukka Rokkila on aloittanut Penopen teräja hiomatarvikemyynnissä tuoteryhmäpäällikkönä. Huoltoteknikko Jari Lepistö on aloittanut Penopen teknisessä tiimissä vastuualueenaan suodatinlaitteistojen ja työstökoneiden käyttöönotto ja huoltotehtävät. Aiemmin Lepistö on toiminut mm. Harkolla asennustehtävissä. Ins. AMK Vili Forsblom on aloittanut Penopen teknisessä tiimissä varaosamyyjänä. Sami Virtanen on aloittanut työt Penopen varastossa. Aiemmin Virtanen on toiminut Aspocompissa mm. vesilaitoshoitajana, CNC-jyrsijänä, piirilevynvalmistuksessa ja varastotehtävissä. Ins. AMK Olli Rintala on aloittanut myynti-insinöörinä Penopen suodatinjärjestelmien myynnissä ja projektinhoitotehtävissä. Aiemmin Rintala on toiminut mm. Rautella tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. raa ja rautatie muodosti myös kuljetusyhteydet. Toiminnanjohtaja Janne Liias, puh Finnforest Kertolle innovaatiopalkinto Puutuotealan johtava eurooppalainen innovaatiopalkinto Schweighofer Prize on myönnetty professori Matti Kairille ja Metsäliiton Puutuoteteollisuuden Kerto-tuotteille. Schweighofer-palkinto on tunnustus Teknillisen korkeakoulun puutekniikan professori Matti Kairin kolmikymmenvuotiselle työlle Kertopuun parissa. Kairi työsken- teli Metsäliiton Puutuoteteollisuuden palveluksessa vuosina mm. tuotepäällikön, tuotantopäällikön ja kehityspäällikön tehtävissä vaikuttaen näin merkittävällä tavalla Kerto-tuotteiden kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinointiin. Vuonna 2005 valmistuneessa väitöskirjassaan Kairi tutki Kertopuun kehitysprosessia tutkimuksen ja kehityksen sekä liiketoiminnan välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Hän on julkaissut myös useita muita alaan liittyviä kirjoituksia. Joka toinen vuosi jaettavan Schweighofer Prizen suuruus on euroa, ja se myönnetään eurooppalaisen metsäteollisuuden kehityksen merkkipaaluksi laskettavalle ja teollisessa käytössä olevalle innovaatiolle. Finnforest Kerto on mittatarkka ja lujuusominaisuuksiltaan erinomainen palkkija puulevytuote. Sen innovatiivisuus perustuu monipuoliseen käyttöön kaikessa rakentamisessa sekä uusien käyttösovellusten jatkuvaan kehittämiseen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Schweighofer-palkinto luovutettiin professori Matti Kairille kesäkuussa Wienin kaupungintalolla. Pääpalkinnon lisäksi Schweighofer Privatstiftung Beteiligungsverwaltung GmbH -säätiö jakoi neljä erillistä innovaatiopalkintoa. Schweighofer-palkinnon suojelija on Itävallan presidentti Heinz Fischer. Vuoden 2007 Schweighofer - palkinnon kansainväliseen tuomaristoon kuuluivat puheenjohtaja Alfred Teischinger (Institute of Wood Science and Technology, BOKU), Bo Borgström (Euroopan puuteollisuusliitto CEI-Bois), Georg Erlacher (Österreichische Bundesforste AG), Josef Rettenmeier (Rettenmeier Holding AG), Manfred Brandstätter (Holzforschung Austria) ja emeritusprofessori Tero Paajanen.

19 numero 7/2007 Puu&Tekniikka 19 Pikkutrukki ahtaisiin tiloihin Mitsubishi Forklift Trucks FBKRT-vastapainotrukkien tuottavuus on lisääntynyt vaihtovirran ja uuden sukupolven elektronisten osien avulla. Nämä kapasiteetiltaan 1,0, 1,25 ja 1,5 tonnin trukit on nimetty uudelleen FBKRT PAC -sarjaksi, ja ne tarjoavat nyt huomattavasti enemmän tehoa. Sen lisäksi ne ovat edullisia, pieniä ja niissä on yksinkertiaset hallintalaitteet. Mitsubishi on kuvannut FBKRT PACia vastapainotrukkien ja varastosektorin trukkien välimaastoon sijoittuvaksi. Alle metrin leveä alusta on riittävän kapea sopimaan helposti kapeille käytäville. Samalla trukki on vain 2015 mm korkea, joten sitä voidaan käyttää sisään ajettavissa telineissä, konteissa ja muissa työs- Seitsemättä kertaa järjestettävän Habitare -suunnittelukilpailun teema on Books, Books, Books. Kilpailun ensimmäinen vaihe on päättynyt ja määräaikaan mennessä kilpailuehdotuksia jätettiin 62 kpl. Niistä on valittu neljä finalistia, jotka toteutetaan Habitare-messuille Kilpailijoiden tehtävänä oli hahmotella kokonaismielikuva kaunokirjallisuuden lukemiseen tarkoitetun tilan arkkitehtonisesta luonteesta ja sen kalustemaailmasta. Kirjojen säilytyskalusteen lisäksi tilaan tuli sisältyä tarvittavat kalusteet ja esineistö lukunautintoja varten. Kilpailun taso oli hyvä ja finaaliin valittiin neljä erinomaista ja omintakeista ehdotusta, kertoo ensimmäisen vaiheen raadin puheenjohtaja, Taideteollisen korkeakoulun rehtori, professori Yrjö Sotamaa. Raati oli valinnoissaan yksimielinen. Finalistit muodostuvat varsin kansainvälisestä joukosta: vain yksi työryhmä koostuu suomalaisista, kolmen muun ryhmän jäsenet tulevat Australiasta, Etelä-Koreasta, Japanista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekinmaasta. Kaikki finalistit opiskelevat Taideteollisessa korkeakoulussa. Kilpailun voittajan valitsee päätuomariksi kutsuttu ruotsalainen arkkitehti Åke Axelsson, ja tulokset julkistetaan Habitare 07 -messujen kutsuvierastilaisuudessa 18. syyskuuta. Pääpalkinnon euroa lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Myös Huonekalusäätiö tukee kilpailun järjestämistä. Finalistit: Read Field, Hyun Sun Park, Christian Göbel ja Satoko Taguma Home Sweet Home, Dong Uk Lee, Roman Vrtiska ja Timothy Austin Jenga em, Yuko Takagi ja Dylan Habitare 07-suunnittelukilpailun jatkoon neljä ehdotusta Kwok 108 M, Maarit Eskola ja Jenni Herkama Habitare-suunnittelukilpailun järjestää Suomen Messut yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Kilpailun tarkoituksena on paitsi edistää suomalaista muotoilua myös antaa mahdollisuuksia nuorille muotoilijoille ja arkkitehdeille. Kilpailuun voivat osallistua enintään 35-vuotiaat Suomessa toi- kentelykohteissa, joissa tilaa on rajoitetusti pystysuunnassa. Se kääntyy paikallaan ympäri, ja sen hydrauliikkajärjestelmästä tehon saava hydrostaattinen ohjaustehostin mahdollistaa tarkan ja vaivattoman sijoittamisen. Autotyyppiset polkimet on suunniteltu vähentämään jalkojen rasittumista, ohjauspylväs on säädettävissä ja kaikki muut hallintalaitteet, mukaan lukien lyhyet ja helposti käytettävissä olevat hydrauliikkavivut, on suunniteltu ja sijoiteltu ergonomisesti. Pienen 24 voltin akun avulla FBKRT PAC toimii yhtämittaisesti tai jaksoissa muutaman tunnin ajan päivittäin. Tehokkaat vaihtovirtamoottorit, tehokas hyötyjarrutus, ainoastaan tarvittaessa virtaa kuluttava ohjausjärjestelmä ja muut energiaa säästävät menetelmät pidentävät latausväliä. Käyttäjä voi pidentää akun ikää myös ohjelmoimalla trukin taloudellista käyttöä varten. mivat muotoilijat ja arkkitehdit sekä Suomessa muotoilua ja arkkitehtuuria opiskelevat henkilöt ja heidän muodostamansa työryhmä. Tuomaristo kiinnittää arvioinnissaan erityistä huomiota ehdotusten yleiseen muotoilulliseen ja arkkitehtoniseen laatuun, kestävyyteen, selkeyteen, valmistettavuuteen sekä yleisiin toiminnallisiin, materiaalisiin ja rakenteellisiin asioihin. Puunrunko arvokkaiksi tuotteiksi Röntgenmittauksen tukema optimaalinen sahaus tuottaa visuaalisesti houkuttelevia tuotteita. Sivukuva rungon oksikkuudesta. CNC-Team Oy on vuonna 1995 perustettu puuntyöstökoneita ja siihen liittyviä tarvikkeita, varaosia ja teriä myyvä, asentava ja huoltava yritys. Edustamme useita päämiehiä, joista merkittävimmät ovat maailman suurimpiin puuntyöstökoneiden valmistajiin kuuluvan italialaisen SCM-Groupin puuntyöstökoneet ja saksalaisen Vecoplanin murskaimet. Toiminta-alueemme kattaa Suomen lisäksi Baltian maat ja Luoteis-Venäjän. Historiamme aikana olemme toimittaneet lukemattomien peruskoneiden lisäksi yli 200 CNC-konetta alan teollisuudelle. Palveluksessamme työskentelee 20 henkilöä, tämän lisäksi teräpalveluun keskittyvässä tytäryhtiössämme Forteam Oy:ssä työskentelee 3 henkilöä. Toimitilamme sijaitsevat Salon kupeessa Halikossa. Alan kysyntä on vahvassa vedossa ja haemme tiimiimme kahta MYYNTI-INSINÖÖRIÄ / TUOTEPÄÄLLIKKÖÄ Toivomme sinulta tehtävään soveltuvaa koulutusta, aktiivista otetta myyntityöhön, matkustusvalmiutta sekä kokemusta alan teollisuudesta ja sen käyttämistä koneista. Englannin kielen hyvä suullinen taito on edellytys päämiessuhteiden sujuvaan hoitoon. Röntgenkuvausmenetelmällä voidaan nähdä puun sisään ja siten tehostaa sahattavan puun käytön suunnittelua niin, että rungon arvokkaimmat osat voidaan jalostaa mahdollisimman pitkälle. Kuvausmenetelmä tuottaa tietoa VTT:n tietokonepohjaiselle puunrungon sahauksen suunnittelu- ja ohjausmallille, jonka VTT on jo lisensioinut usealle suomalaiselle yritykselle. Parhaillaan mallin käyttöönotosta neuvotellaan Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. VTT on kehittänyt röntgenkuvausmenetelmän, jolla voidaan tehostaa puunrungon sahausta. Kuvaus paljastaa rungon suoruuden, yksittäiset oksat (oksakohdat) ja parhaan sydänpuuaineksen. Näin voidaan suunnitella rungon katkaisu tukeiksi siten, että koko rungosta saadaan arvokkaimmat osat mahdollisimman pitkälle jalostetuiksi aihioiksi, jotka sopivat esimerkiksi huonekalujen, ikkunoiden ja ovien puurakenteiden osiksi. Yleiskäyttöiseksi sahattavan puutavaran rinnalle on yleistynyt tapa suunnitella rungon sahaus puutuoteteollisuuden tilaamaan tarkoitukseen. Saha- ja puutuoteyrityksen suora ja tehokas yhteistyö edellyttää, että metsästä sahattavaksi kaadettavan rungon jo ensimmäinen katkaisu on suunniteltava tarkoin. Näin puutuotteiden laatu paranee, ja sahayritys saa paremman katteen sahaamalleen puukuutiometrille. Sahayritykset liittävät VTT:n WoodCIM -sahauksen suunnittelumallin omiin tilauskanta- ja tukkivarasto-ohjelmistoihinsa. WoodCIM tekee ehdotuksen tukkierän kunkin tukin kannattavimmista sahauksista. Puunrungon röntgenkuvausmenetelmän sisältävän suunnittelumallin kehittämistä kansainväliseksi huipputuotteeksi on helpottanut VTT:n vuosien kuluessa keräämä puuraaka-aineen tietopankki. Tämä on ainoa laatuaan maailmassa, ja siihen on talletettu tietoja puuraaka-aineesta ja sen sahausprosesseista sekä siitä tehtyjen tuotteiden ominaisuuksista ja alan markkinoista. Lisäksi röntgen-kuvauksien avulla on saatu virtuaalirunkoja sahauksen suunnittelumallin edelleen kehittämiseksi. Suomessa WoodCIM -mallia käyttävät mm. FinnForest, UPM Kymmene ja Koskisen Oy. Tarjoamme maailman johtavien konevalmistajien tuotteet, nykyaikaiset työvälineet, hyvän työilmapiirin, hyvässä maineessa olevan konetoimittajan taustan sekä luonnollisesti paljon työtä. Työ on liikkuvaa ja mahdollista hoitaa osin myös etätyönä. Tehtävään valittavien henkilöiden tuotesektorit tulemme määrittelemään henkilön taustan ja kokemuksen mukaisesti. Tiedustelut ja vapaamuotoiset hakemukset (ilman liitteitä) mennessä: Toimitusjohtaja Olli Saha, p ;

20 20 Puu&Tekniikka numero 7/2007 Pöytäsaha työmaakäyttöä varten DeWalt on tuonut markkinoille DW744XP-pöytäsahan, joka on suunniteltu ammattilaisten, kuten puuseppien, lattia-asentajien, asentajien ja kattomiesten, tarpeisiin. DW744XP muodostaa yhdessä DW745-pöytäsahan kanssa DeWaltin kannettavien halkaisusahojen valikoiman sekä tehokkaan ja kestävän ratkaisun vaativiin halkaisusovelluksiin. DW744XP on varustettu 95 mm:n moottorilla, joka ei ainoastaan tuota wattia tehoa, vaan antaa myös watin ylikuormitussuojan. Tämä suojaa moottoria vahingoittumiselta sahattaessa jopa kovaa, märkää tai jäätynyttä puuta. Sahauskapasiteet- Roclan uusinta tuotekehitystä edustaa ohjausaisa h2, jonka suunnittelussa on kiinnitetty huomiota ergonomiaan ja iskunkestävyyteen. Nimen h2 -kirjainosa tulee sanasta humaani, jolla viitataan ti on jopa 610 x 77 mm. Helppokäyttöinen ohjaus mahdollistaa vaivattoman ja tarkan jiirisahauksen. DW744XP-pöytäsahan tarkka moottori on mukautettu tehdasvalmisteiseen valettuun sahapöytään. Alumiinijalusta ja hammaspyöräsäätöinen ohjain lisäävät sahan tarkkuutta, jolloin päästään 0,1 mm:n tarkkuuteen. Pehmeä käynnistys ja kokoaaltoelektroniikka antavat tasaisen sahausnopeuden ja tuloksena on sileä pinta. Sahan käyttöturvallisuus ja - mukavuus ovat huippuluokkaa tehokkaan pölynpoistojärjestelmän ja uusimmat EU-standardit täyttävän suojauksen ansiosta (EN Sähköiset käsityökalut). Laitteen kahvat helpottavat työkalun siirtämistä, ja kompaktin muotoilunsa ansiosta DW744XP mahtuu helposti pakettiautoihin ja muihin suuriin autoihin. 32 kg:n painoisena se on lisäksi kevyempi kuin vastaavat muut sahat. Muotoiltu ohjausaisa varastotrukkeihin käyttäjäystävälliseen muotoiluun. Numero-osalla viitataan aisan kahteen erilaiseen päähän, joista toinen soveltuu lavansiirtäjille ja toinen mastokoneille. Uudessa aisassa yhdistyvät oivallisesti kestävä alumiini ja aisan käytön helpoksi tekevä tekniikka. Selkeä, suoralinjainen muotoilu tukee käyttäjien aisalle asettamia vaatimuksia ja luo mielikuvan elegantista ja samalla kestävästä, ammattikäyttöön soveltuvasta aisasta. Käyttäjälähtöisesti viimeistellyn ergonomian lisäksi uusi aisa parantaa merkittävästi trukin ohjausominaisuuksia ja turvallisuutta. Uusi suorituskykyinen kulmahiomakone Nykyisin lähes kaikissa yrityksissä on käytössä tuotannonohjausjärjestelmä (ERP). Nyt kaivataan yhä enemmän yhteyttä tuotannonohjauksen ja optimointiohjelman välille. Tämän kaltaisella linkillä voidaan saavuttaa lukemattomia etuja, kuten esim. just-in-time (JIT) materiaalin hankinnat ja siten pienemmät varastot, vähentyneet tuotantokatkokset, pienentynyt hukkamateriaalin määrä ja käyttäjäystävällinen ohjelmisto, jolla voidaan seurata merkittäviä määreitä ja vähentää virheiden mahdollisuutta. Holzman optimointiosaston päällikön Arne Mömesheimin Lähes vuosikymmenen kehitystyön tuloksena, Milwaukee esitteli vuonna 2005 johdottomat Lithium-Ion -työkalut. Tämä patentoitu keksintö mahdollistaa heavy-duty työkalujen vaatiman virransyötön, joka oli siihen asti rajoittunut johdollisiin työkaluihin. Nyt Milwaukee esittelee tätä akkuteknologiaa hyödyntävän uuden V28TM kulmahiomakoneen. Johdottomasti toimiva kulmahiomakone kuormittaa akkua merkittävästi, ja akkuun kohdistuu käytön aikana hyvin korkea kuormitus. Perinteinen akkuteknologia ei kestä näin korkeaa virran kulutusta. V28TM teknologia kykenee tähän, ja sen työaika on kaksi kertaa pidempi kuin kilpailevalla akkuteknologialla. Tämän lisäksi uudessa V28TM Milwaukee akkukulmahiomakoneessa on matala kulmavaihde, joka mahdollistaa työskentelyn ahtaissa Holzma paloittelusahat kohteissa. Pehmeä käynnistys helpottaa laitteen käsittelyä ja lisää sen kestävyyttä, sokkeloiset ilmanottoaukot estävät pölyn kulkeutumisen koneen sisälle, AVS-tukikahva (2 asentoa) lisää käyttömukavuutta ja vähentää tärinää, rikkomasuojus mahdollistaa helpon sekä avaimettoman säädön ja FIXTEC laikkamutteri mahdollistaa laikan vaihdon muutamassa sekunnissa. Koneessa on myös ylikuormitussuojaus sekä akun lock out-toiminto, joka estää koneen tahattoman käynnistymisen akkua vaihdettaessa, mikäli käynnistyskytkin on jäänyt ON-asentoon. Tehoa optimoivalla virtapiirillä varustetut Lithium- Ion akut toimivat tehokkaasti, latautuvat max. 60 minuutissa ja ovat nopeammin valmiita takaisin käyttöön otettaviksi. V-teknologia akut eivät sisällä raskasmetalleja, ne ovat luontoystävällisempiä kuin monet muut ladattavat akut, joita tällä hetkellä käytetään sähkötyökaluissa. mukaan nähtävissä on selvä trendi: Vielä muutama vuosi sitten optimointi oli erillinen prosessi tehokas sinällään, mutta vain vähän yhteydessä muihin ohjausjärjestelmiin. Nyt nämä toiminnot tulevat lähemmäs toisiaan, muodostaen kokonaisen, kustannustehokkaamman järjestelmän. Tärkeää kahden järjestelmän yhteen liittämisessä on ongelmattomuus. Holzman optimointiohjelman Cut Riten kohdalla tiedonsiirto on toteutettu ASCII-koodina tai tietokannan kautta. Optimointiohjelma tuo osaluettelon tuotannonohjauksesta. Ottamalla huomioon aika- ja/tai hukkamuuttujat, Cut Rite tuottaa täydellisen sahauskaavion. Kaavio sisältää tarkat tiedot, jotka tarvitaan materiaalin hankintaa ja paloitteluun. Kaavio menee koneelle työstettäväksi. Jos käytössä on automaattivarasto, se tuo levyt sahalle heti kun niitä tarvitaan. Jos käytössä ei ole automaattivarastoa, koneen käyttäjälle toimitetaan tarkat tiedot kulloinkin tarvittavista levyistä. CADmatic ohjaus näyttää käyttäjälle tarpeet suoraan sahan näytöltä, jolloin levyt voidaan noutaa hyvissä ajoin, pienentäen koneen hukka-aikaa. Samanaikaisesti voidaan tuoda myös muita tietoja tuotannonohjauksesta ja välittää eteenpäin sahalta, kuten reunalistoituksen, cnc-työstön, jne. tiedot. Tieto (tekstinä tai viivakoodina) saadaan jokaiseen tehtyyn kappaleeseen liimatusta tarrasta. Kun Cut Rite lähettää tehdyn sahauskaavion ja materiaalitarpeet sahalle ja varastolle, lähetetään samanaikaisesti palauteviesti tuotannonohjaukseen. Tieto sisältää tarkat tiedot käytettävistä materiaaleista, jolloin ne voidaan vähentää suoraan kyseisestä varastosta. Toinen viesti lähetetään ERP:lle työn valmistuttua sahalla ja varastossa. Tulos: Rationalisoinnin mahdollisuudet näkyvät tuotannossa. Kronologinen tuotantovirta voidaan luoda helpommin ja suunnitella paremmin. Tarkat kustannusarviot mahdollistavat markkinakelpoiset tarjoukset. Tuotannon huiput voidaan ennakoida helpommin, jolloin tuotannon kapasiteettia voidaan jakaa tehokkaammin. Varastomäärät ovat aina paikkansa pitäviä mahdollistaen varastoarvojen pienentämisen. HBV 380 robotti, ns. miehittämätön solu, yhdistää Holzma paloittelusahan ja Bargstedtin syöttöyksikön täysin automaattiseksi järjestelmäksi. Yksittäisistä kappaleista suuriin sarjoihin jokainen työ voidaan hoitaa täysin automaattisesti. Näin voidaan saavuttaa maksimaalinen tuotantoteho ja kustannustehokkuus. Uutisnenä, joka pureutuu puualan asioihin. Seuraavat Puu Tekniikka -lehdet: Soita (09) / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi Teemana sahateollisuuden koneet Jaossa Puu ja Bionenergia messuilla. Ilmoitusaineistot mennessä Teemana huonekaluteollisuuden näkymät ja heloitus Jaossa Habitare 07 -messuilla. Ilmoitusaineistot 7.9. mennessä.

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Mestaruussarjaan 9.12.2010

Mestaruussarjaan 9.12.2010 Kainuu Maakuntasarjasta Mestaruussarjaan Ota Koppi seminaari 9.12.2010 Eastwood Vuonna 2008 elokuussa startannut monimaakunnallinen puutuotealan kehittämisohjelma Mukana 4 maakuntaa Kainuu (Kainuun Etu

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET 2012-2015 METSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 2012- Työryhmän kokoonpano: Juha Ojala, MMM (pj) Liisa Saarenmaa, MMM (varapj) Mika Tammilehto, OKM Marja Kokkonen, MMM Ari Eini/Antti

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Innovaatiopäivä 7.5.2014

Innovaatiopäivä 7.5.2014 Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista

Lisätiedot

Vankiloiden opetustarjonta 2015

Vankiloiden opetustarjonta 2015 Vankiloiden opetustarjonta 2015 ETELÄ-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE Vankila Koulutus Ala Ankohta Järjestäjä Helsingin Peruskoulu/ lyhytaikaisvangeille Peruskoulu (9.luokan puuttuvat kurssit) neljä kurssia

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Ammatillisen koulutuksen tilanne Heikki Pajuoja 10.12.2014 Ihminen ja metsä -seminaari Taustaa kuljettajakoulutuskeskusteluun Ainespuun käyttö ja hakkuumahdollisuudet www.metsateho.fi milj. m 3 120 100

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot