Suunnitelma Päijät-Hämeen läntisen perusturvapiirin ikääntyneen väestön tukemiseksi Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnitelma Päijät-Hämeen läntisen perusturvapiirin ikääntyneen väestön tukemiseksi Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään"

Transkriptio

1 Suunnitelma Päijät-Hämeen läntisen perusturvapiirin ikääntyneen väestön tukemiseksi Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa kunnat tekemään suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämä asiakirja on Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteinen suunnitelma. Perusturvalautakunta

2 1. Johdanto Oivan vanhustyön visio ja arvot Virkeänä omassa kodissa Fyysinen terveys ja toimintakyky Sosiaaliset suhteet Kodin ja asuinympäristön esteettömyys Terveyttä edistävä liikunta Ravitsemus Kulttuuri Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta Liikennepalvelut Apua elämään omassa kodissa Ennaltaehkäisevät palvelut Vastaanottopalvelut Terveyskeskussairaala Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Vammaispalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kotihoito Kotihoidon tukipalvelut Omaishoito Vanhusten perhehoito Taloudellinen ohjaus ja tuki Jos oma koti ei riitä Palveluasuminen Vanhainkodit Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Asiakasohjaus Hyvinvointiteknologia Vapaaehtoistoiminta Laitospaikkojen vähentäminen Ikääntymisvalmennus Viestintä, arviointi ja seuranta LIITTEET Oiva-kuntien ikääntyvä väestö Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät Jäsenet ja kokoukset

3 1. Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki, astui voimaan Laki edellyttää kunnat laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua, sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa. Läntisen perusturvapiirin alueella päädyttiin laatimaan yksi yhteinen suunnitelma kaikille viidelle jäsenkunnalle (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki). Perusturvalautakunta teki suunnitelman toimeksiannon ja nimesi suunnitelmalle ohjausryhmän. Ohjausryhmä koostui luottamushenkilöistä (perusturvalautakunnan edustajat), vanhus- ja vammaisneuvoston edustajasta, sotiemme veteraanien neuvottelukunnan edustajasta ja peruspalvelukeskus Oivan edustajista. Oivan johtokunta nimesi projektiryhmän, joka koostui Oivan asiantuntijaviranhaltijoista. Suunnitelman laatiminen aloitettiin kesäkuussa Kokoontumisia suunnitelman laadintaan liittyen oli yhteensä 26 kappaletta. Tärkeä osa suunnitelmaa oli saada alueen ikäihmisten, sidosryhmien ja järjestöjen ääni kuuluviin. Marraskuussa 2013 pidettiin laajapohjainen strategiaseminaari, johon kutsuttiin muun muassa kaikkien Oiva-kuntien eläkeläisjärjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä sotiemme veteraanien neuvottelukunnan edustus. Lisäksi seminaarissa oli luottamushenkilöitä kaikista jäsenkunnista ja edustaja kaikkien viiden kunnan evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Seminaarissa linjattiin Oivan vanhustyön arvot, visio sekä kehittämistyön painopisteet. Helmi-maaliskuussa 2014 toteutti Innolink Research Oy peruspalvelukeskus Oivan toimeksiannosta ikäihmisten puhelinhaastattelun Läntisen perusturvapiirin alueella. Haastateltavia oli 506. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa ikäihmisten tyytyväisyydestä peruspalvelukeskus Oivan palveluihin, arvioitiin palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä väestön hyvinvoinnin tilaa. Samalla haettiin kehittämiskohteita. Myös vanhus- ja vammaisneuvostoja kuultiin kevään 2014 aikana. Tässä suunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset kaikkien Oiva-kuntien vanhuspalvelujen kehittämiseksi. Lähtökohtana on väestön yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut kotikunnasta riippumatta. Ennen kaikkea ikääntymiseen varautuminen edellyttää ihmisten omaa aktiivisuutta ja vastuunkatoa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kannattaa miettiä hyvissä ajoin, kuinka itse voi saavuttaa virkeän vanhuuden. Miten pystyy asumaan omassa kodissaan virkeänä mahdollisimman pitkään? Hollolassa Mira Tiirikainen ohjausryhmän puheenjohtaja 3

4 2. Oivan vanhustyön visio ja arvot Suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi valmisteltiin laajapohjaisesti tehostetun asumisen yksikkö Onnenkodossa pidetyssä seminaarissa. Paikalla oli muun muassa kaikkien vanhusneuvostojen edustus (katso liite Jäsenet ja kokoukset sivulla 36). Seminaarissa työstettiin ohjatun ryhmätyöskentelyn avulla Oivan vanhustyön arvoja, visiota ja kehittämistyön painopisteitä. Visio Visio on aktiivinen tahtotila, johon halutaan päästä. Ryhmätyöskentelyn pohjalta muodostettiin Oivan vanhustyön visio. Ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija, joka asuu kotona niin pitkään kuin mahdollista. Tavoitteena on, että Oivan vanhustyö perustuu tähän visioon ja se jalkautetaan siten, että henkilöstö tietää vision ja ymmärtää sen samalla tavalla. Vision tulee olla koko henkilöstön yhteinen päämäärä. Arvot Arvoilla tarkoitetaan niitä asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä. Niiden avulla ohjataan toimintaa ja päätöksentekoa sekä arkista toimintaa. Seminaarin ryhmien tuotoksen perustella vanhustyölle määriteltiin seuraavat arvot. - Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus - Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys - Osallisuus ja yhteisöllisyys Tavoitteena on, että yllä mainitut arvot ohjaavat työskentelyä ja tulevat työssä näkyviin. Hyvin valitut ja hyvin viestityt arvot auttavat henkilöstöä työhön liittyvien valintojen edessä, erityisesti sellaisissa tilanteissa, joita ei ole pystytty ohjeistamaan ennalta. Strategiatyöskentelyssä pohdittiin esimerkkejä sitä, miten valittujen arvojen tulisi näkyä työskentelyssä, ja mitä arvot edellyttävät henkilöstöltä ja johtamiselta. Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus Näkyvät ulospäin - arvostavana puheena ja käytöksenä - sovittujen asioiden pitämisenä - vähän enemmän huomioimisena 4

5 - kuunnellaan mitä asiakkaalla on kerrottavana Edellyttävät henkilöstöltä - asiakkaan kunnioittamista ja kohtelemista aikuisena - silmiin katsomista - rajoitteiden, esimerkiksi huonon kuulon, huomioon ottamista - fyysisen avun tai kosketuksen tyyliä, sanatonta viestintää, lämpöä ja kohtaamista vuorovaikutuksessa - täsmällisyyttä - ei mä olen vaan töissä täällä -asennetta - kokonaiskuvan katsomista hieman laajemmin kuin rajatun tehtävän näkökulmasta - havainnointia ja kyselyä asioista, jatkokysymyksiä - arvostavaa ajan antamista tai keskittymistä asiakkaaseen sen rajatun ajan aikana, joka on käytettävissä (kiireettömyyden vaikutelma) Edellyttävät johdolta - kyseenalaistamista ja puuttumista, esimerkiksi jos huomataan vähättelyä ja esim. lapsenomaisesti puhumista jne - asian tärkeyden korostamista, esimerkkinä toimimista - työnkierron tukemista, tilan antamista joustavuudelle ja rajojen ylittämiselle - esimerkillä johtamista, pitää kohdata työntekijät samalla, tavalla (käytös siirtyy työntekijöihin) Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys Näkyvät ulospäin - ikäihmisen vaikuttamisena asuinpaikan valintaan - valinnan mahdollisuutena hoidossa - ikäihmisten toiveen täyttymisenä (ei omaisten) - kunnioittaminen näkyy asiakkaan o tyytyväisyytenä o hyvinvointina o hyvänä itsetuntona - hoitotestamenttina Edellyttävät henkilöstöltä - tiedon antamista, tarpeista lähtevää tiedottamista eri mahdollisuuksista - herkkää kuuntelemista - turvallisuuden huomioimista ja rauhallisuutta - vuorovaikutusta, huomioimista yksilönä - päätösvallan antamista asiakkaalle - ihmistyyppien huomioimista - hoitotahdon noudattamista 5

6 Edellyttävät johdolta - arvojen huomioimisen mahdollistamista - riittävästi resursseja - koulutuksen mahdollistamista - arvokeskusteluiden ylläpitämistä Osallisuus ja yhteisöllisyys Näkyvät ulospäin - asiakkaan mukaan ottamisena hoidon/palvelun suunnitteluun - omaisten mukaan ottamisena - moniammatillisuutena Edellyttävät henkilöstöltä - kuuntelua, kertomista - osaamista - taitoa kannustaa Edellyttävät johdolta - motivointia - palvelujen joustavuudesta huolehtimista - henkilöstön kuulemista 3. Virkeänä omassa kodissa Kotona asuminen on yleensä ikäihmisen oma toive. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän kartoituksen mukaan ikääntyvät ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Ikääntyvien kotona asuminen on kuntien ja valtion tavoittelema päämäärä. Myös laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista korostaa kotona asumista. Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tähän suunnitelmaan on koottu muutamia tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat kotona asumisen. Keskeisin on ikääntyvän fyysinen terveys ja toimintakyky. Lisäksi suunnitelmassa kuvaillaan Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluja ja arvioidaan niiden riittävyyttä ja laatua sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi linjataan kehittämisen painopisteitä. 3.1 Fyysinen terveys ja toimintakyky Vanheneminen ja iän mukana lisääntyvä sairastavuus sekä elämäntavan muutokset heikentävät toimintakykyä. Ikääntyminen myös lisää toiminnanvajavuuksia ja avun tarvetta. Ikääntyvän väestön terveydellä ja toimintakyvyllä on merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään. Ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen tehostamisella voidaan iäkkään väestön keskuudessa saavuttaa hyviä tuloksia. Tästä syystä terveyden edistäminen on perusteltua ulottaa myös vanhimpiin ikäryhmiin. 6

7 - Riittävä fyysinen aktiivisuus - Terveellinen ravinto - Henkisen vireyden ylläpito 3.2 Sosiaaliset suhteet Yksinäisyyden vaikutusta ikääntyvien henkiseen ja fyysiseen terveyteen on tutkittu. 1 Yksinäisyys voi häiritä nukkumista, nostaa verenpainetta, kohottaa stressihormonipitoisuutta, häiritä immuunijärjestelmän toimintaa, lisätä masennusta ja huonontaa koettua hyvinvointia. Ihmisillä, jotka tuntevat itsensä hyvin yksinäiseksi on 14 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti. Tutkimuksen mukaan ikääntyvän kannattaa panostaa ihmissuhteisiin, koska tyydyttävät sosiaaliset suhteet edistävät onnistunutta ikääntymistä. Yksin asuvat eivät välttämättä koe itseään yksinäiseksi, jos he pysyvät sosiaalisesti aktiivisina, hakeutuvat esimerkiksi harrastustoiminnan kautta yhteyteen muiden ihmisten kanssa ja nauttivat seurasta. Tutkijoiden mukaan yksinäisyyden kokemus on häiritsevää, ei niinkään fyysinen yksinäisyys tai yksin asuminen. Palvelutarvekartoituksen yksinäisyys lisääntyy iän myötä, yli 85 -vuotiaista vastaajista 29 % kokee itsensä yksinäiseksi. Vähiten yksinäisyyttä kokevat sellaiset ikäihmiset, jotka harrastavat jotakin tai osallistuvat esimerkiksi järjestö- tai yhdistystoimintaan tai seurakunnan järjestämään toimintaan. He ovat myös muita tyytyväisempiä elämäntilanteeseensa. - Hyvät suhteet läheisiin - Sukulaissuhteiden ja tuttavuuksien ylläpito myös vanhemmalla iällä - Harrastukset ja kodin ulkopuolinen toiminta - Ryhmään kuuluminen 3.3 Kodin ja asuinympäristön esteettömyys Esteettömyydessä on kyse periaatteesta, jonka mukaan rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat kaikkien saavutettavissa. Esteetön rakennettu ympäristö on toimiva ja turvallinen kaikille, mutta erityisen tärkeää se on ikäihmisille, koska se parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Kodin esteettömyydellä on paljon merkitystä siinä, kuinka hyvin ikääntyvä ihminen pärjää kotona. Jos asunto on epäkäytännöllinen ja esteellinen, asukkailla voi olla vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä toimistaan ja hoitaa asioitaan itsenäisesti. Lisäksi kotien esteellisyys lisää asumisen riskejä, kuten tapaturmia ja onnettomuuksia. Joka toinen yli 85 vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa ja jopa puolet kaatuu toistuvasti. Erityisesti porrastapaturmat voivat olla iäkkäille kohtalokkaita. 1 (linkki tarkastettu ) 7

8 Vanhoissa kerrostaloissa ongelmana on pääasiassa hissittömyys tai hissien pieni koko. Valtaosassa pientaloja on ongelmia esteettömyyden kannalta, koska esteettömyysmääräykset eivät koske pientaloja samassa määrin kuin kerrostaloja. Lisäksi pientaloissa ongelmana voivat olla kiinteistöhuoltoon liittyvät tehtävät, kuten pihanhoito, lumenluonti ja lämmitysjärjestelmän ylläpito. Kodin esteettömyyteen on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa tehdä kodin muutos- ja korjaustöitä, että asuminen kotona olisi mahdollista. Lisäksi esteettömyys tulee huomioida uudisrakentamisessa ja kaavoittamisessa. Ikäihmisille sopiva asuminen tulisi sijoittaa kuntien keskustaan. Korjausneuvontaan on mahdollista saada suunnitteluapua Vanhustyön keskusliiton alueelliselta korjausneuvojalta. Korjausnevoja avustaa veteraaneja ja vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta. Korjausneuvoja auttaa avustusten hakemisessa asuntojen muutostöiden suoritukseen. Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Peruspalvelukeskus Oivan alueella korjausneuvojana toimii rakennusmestari Kari Tahvanainen, puhelin sähköposti Kun asuminen nykyisessä asunnossa toimintakyvyn heikentyessä käy mahdottomaksi, eikä asunnon korjaaminenkaan vastaa tarpeisiin, ratkaisuna esitetään muuttoa esteettömämpään ja turvallisempaan asuntoon. 3.4 Terveyttä edistävä liikunta Liikunta on tehokas ja edullinen tapa ylläpitää ikääntyvän ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Ikääntyneiden ihmisten liikunnan harrastamisella on pääasiassa kahden tyyppisiä terveystavoitteita. Liikunnan avulla voidaan yhtäältä ennaltaehkäistä ikääntymisen mukanaan tuomaa toimintakyvyn heikkenemistä. Toisaalta liikunnan harrastamisen avulla voidaan myös hallita ikääntymisen mukana tuomien pitkäaikaissairauksien seurauksia. Esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikko, masennus ja reuma nopeuttavat lihasvoiman heikkenemistä. Tietty määrä lihasvoimaa on kuitenkin tarpeen esimerkiksi arkisissa askareissa. Fyysisen toimintakyvyn tärkeimpiä alueita ovat lihasvoima, hapenottokyky, tasapaino, nivelliikkuvuus, havaintomotoriikka ja kehon koostumus ja niillä kaikilla on tärkeä merkitys ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn kannalta. 8

9 Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueiden merkitys sekä hyödyllisiä liikuntamuotoja kunkin toimintakyvyn osa-alueen harjoittamiseksi. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet Lihasvoima Hapenottokyky Tasapaino Nivelliikkuvuus Havaintomotoriikka Kehon koostumus Riittävä lihasmassa Luun tiheys Sopiva rasvamassa - Liian suuri rasvamassa Merkitys toimintakyvyn kannalta Nostaminen, kantaminen, portaiden nousu Pitkäkestoinen liikkuminen, kävely, siivoaminen Kaatumisten ehkäisy Kurkottelu, pukeutuminen, arkipäivän askareiden suorittaminen Kaatumisten ja onnettomuuksien ehkäisy Edistää sairauksista ja leikkauksista toipumista Murtumien ehkäisy Toimii pehmusteena ja vararavintona Lisää painoa ja vaikeuttaa liikkumista Hyödyllisiä liikuntamuotoja Kuntosaliharjoittelu, kuntovoimistelu, arkiliikunta Erilaisissa maastoissa käveleminen, tasapainoharjoittelu, tanssi, voimistelu, pelit Erilaisissa maastoissa käveleminen, tasapainoharjoittelu, tanssi, voimistelu, pelit Venyttely, arkiliikunta Reagointia vaativat liikuntamuodot, pallopelit, tanssi Kuntosaliharjoittelu Hyppyjä ja suunnan muutoksia sisältävä liikunta, pallopelit, tanssi Kaikki liikunta Lähde: Ikääntyneiden ihmistenohjatun terveysliikunnan laatusuositukset, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6 s 30. Liikunnan merkitys ei rajoitu pelkästään fyysiseen toimintakykyyn, vaan liikunta lisää myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Liikunta vaikuttaa ikäihmisen psyykkiseen toimintakykyyn esimerkiksi mielialaa ja muistia parantamalla. Liikunnan harrastaminen lisää myös sosiaalista toimintakykyä, joka puolestaan helpottaa esimerkiksi sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. - Arkiliikuntaa ja ohjattujen liikuntapalvelujen ulkopuolella tapahtuvaa liikuntaa tulee lisätä - Liikuntaryhmien ohjaajien osaaminen tulee varmistaa - Ikäihmisten toimintakyky- ja taitoerot tulee huomioida - Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus tulee varmistaa 9

10 3.5 Ravitsemus Hyvä ravitsemustila on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ikääntyneillä ihmisillä hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa sairauksista toipumista. Myös kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Usein ravitsemustilanne heikkenee iän ja sairauksien myötä. Ikääntyneiden hyvään ravitsemukseen ja riittävään ravintoaineiden saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ravitsemustilanteen heikkenemisellä voi olla vakavia seurauksia Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut suosituksia ravitsemuksesta ikääntymisen eri vaiheissa. Suositusten keskeisinä tavoitteina on muun muassa lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä ja yhdenmukaistaa hyvät käytännöt sekä ohjata tunnistamaan ravitsemustilan heikkeneminen ja toteuttamaan ravitsemushoitoa käytännön hoitotyössä niin kotihoidossa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa kuin koko terveydenhuollossa. Ikääntyneen ravitsemuksessa on tärkeää huolehtia, siitä että ikääntynyt saa: - riittävästi energiaa - riittävästi proteiinia - riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia sekä muita ravintoaineita - riittävästä nesteiden saannista tulee huolehtia. 3.6 Kulttuuri Psyykkinen hyvinvointi ja mielen virkeys korostuvat ikääntyvällä ihmisellä vaikuttaen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja omaan toimintakykyyn. Henkisen vireyden ylläpitämisessä kulttuurilla on suuri merkitys ikääntyville ihmisille kahdensuuntaisesti heidän ollessaan itse sekä aktiivisina osallistujina että palvelun saajina. Ikääntyvässä väestössä on paljon aktiivisia kulttuurinharrastajia. Näin aiemmin mainittu tuottava vanheneminen liittyy myös kulttuuriin. Työelämän jälkeen on aikaa harrastaa enemmän ja osallistua aktiivisesti myös kulttuurin tuottamiseen. Monelle ikääntyvälle osallistuminen kulttuuria harjoittavien yhdistysten toimintaan lisää vireyttä ja aktiivisuutta arkielämässä. Tämän lisäksi ei kuitenkaan tule kulttuurinkaan kohdalla unohtaa varsinaista vanhusväestöä. Ikääntyvien ihmisten kohdalla entistä enemmän palvelujen helppo saatavuus ja matala osallistumiskynnys on otettava huomioon. Näin on myös kulttuuripalvelujen osalta. Sekä kotona asuville vanhuksille että palvelu- ja vanhainkotien asukkaille tulisi tarjota kulttuuria siten, ettei osallistumisen esteenä olisi kulttuurin vaikea saavutettavuus. Kunnan tulisi joko suoraan tai välillisesti tuottaa palveluja sinne, missä niille on suurin kysyntä ja tarve. Pienilläkin musiikki- ja tarinatuokioilla saadaan vaihtelua normaaliin arkeen. Säännöllisesti järjestettyinä ne ovat myös hetkiä, joita odotetaan innolla etukäteen. Musiikilla on todettu olevan erityinen osa muistisairaiden vanhusten elämänlaadun parantamisessa yleisessä hyvinvoinnissa. Musiikki herättää vanhoja muistoja eloon ja nautinnon lisäksi toimii myös muistia palauttavana tekijänä, sanat palautuvat yllättäen mieleen ja sen mukana muistot, ajatukset ja tunteet kaukaisistakin tapahtumista. 10

11 Taide tai askartelupajoissa vahvistetaan ja lisätään vanhusten omanarvontuntoa. Pienikin työpanos antaa positiivisen tunteen omasta toimintakyvystä. Etenkin vanhenevilla ihmisillä on todettu masentuneella mielialalla olevan selkeä yhteys päivittäiseen aktiivisuuteen. Kaikella sellaisella toiminnalla, jolla pystytään vähentämään masentuneisuutta tai ahdistunutta mielialaa, tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää ikäihmisen arkea. - Harrastaminen ja aktiivisuus lisäävät ikääntyvän toimintakykyä ja hyvinvointia - Musiikki, tarinatuokiot ja taide virkistävät ja parantavat vanhusten ja muistisairaiden elämänlaatua 3.7 Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta Ikääntymiseen liittyy myös uusia mahdollisuuksia. Varsinkin juuri eläkkeelle jääneillä ihmisillä on voimavaroja, joille olisi tarvetta esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan sekä seurakuntien toimintaan. Monilla järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa ja mukaan tarvitaan uusia osallistujia. Vapaaehtoisena voi hyödyntää omia taitojaan ja vahvuuksiaan. On vihdoinkin mahdollisuus valita mitä tekee, missä, koska ja kuinka paljon. Voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa opittuja taitojaan tai tehdä jotain aivan uutta. Lisäksi kaikenlainen osallistuminen luo arkeen rytmiä ja lisää sosiaalisia verkostoja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaaehtoisten motiiveissa korostuu halu auttaa ja olla tarpeellinen. Uusien tuttavien saaminen, osallisuus ja toive säännöllisestä päiväohjelmasta ovat myös niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset, osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Toiminnalla onkin monta merkitystä, vapaaehtoinen itse saa mielekästä tekemistä ja vapaaehtoisten toiminnan kautta ikäihmiset voivat saada elämäänsä lähimmäisen. Vapaaehtoiset voivat ohjata ryhmiä ja toimia kohtaamispaikkaemäntinä ja isäntinä. Yhteiskuntakin hyötyy, kun toiminnan avulla monet yksinäisyydestä johtuvat haitat lievittyvät ja paineet esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluihin vähenevät. Tutkija Anne Birgitta Pessi on kuvannut vapaaehtoistoimintaa seuraavasti. Millä muulla elämän saralla pääsemme sekä toteuttamaan itseämme ja oppimaan uutta että auttamaan ja elämään toisia varten? Jotkut haluavat päästä tarjoamaan vapaaehtoistoimintaan omaa erityisosaamistaan, toiset taas tulevat juuri oppimaan uutta, heittäytymään. Luotettavaa ja pitkäkestoista vapaaehtoistoimintaa ei voi kuitenkaan olla ilman resursseja. Vapaaehtoiset tarvitsevat kohtaamispaikan ja innostuneen, motivoivan ammattilaisen, joka koordinoi toimintaa, järjestää koulutusta ja virkistystä sekä antaa työnohjauksellista tukea. - Koulutus, ohjaus ja koordinointi - Kohtaamispaikka ja vertaistuki - Virkistys ja työnohjaus 11

12 3.8. Liikennepalvelut Väestön ikääntyminen asettaa nykyistä suuremmat esteettömyysvaatimukset myös liikennepalveluille. Esteetön joukkoliikenne edellyttää luonnollisesti esteettömiä liikennevälineitä, esimerkiksi matalalattiabusseja. Lisäksi pysäkkien tulee olla esteettömiä, ja tieto aikatauluista tulee olla kaikkien saatavilla. Linjaliikenteen suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon ikäihmisten tarpeet esimerkiksi palveluiden käytön suhteen. Liikennöinnin tulisi esimerkiksi mahdollistaa asiointi kuntakeskuksessa ja terveyspalveluiden käyttö. Kunnissa julkista joukkoliikennettä täydennetään palveluliikenneratkaisuilla. Peruspalvelukeskus Oivan alueella Asikkalan ja Hollola kuuluvat hoitavat kuljetuspalvelumatkojen organisoinnin Lahden kaupungin organisoiman Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen kautta. Lisätietoja kuntakohtaisista liikennepalveluista (linkit tarkastettu ): Asikkala, Asiointitaksit Hollola, Hoppa Hämeenkoski, Kyläkyydit Kärkölä, Omppukyyti Padasjoki, Asiointilinjat 12

13 4. Apua elämään omassa kodissa Omien voimien vähentyessä palvelujen merkitys kasvaa. Ikäihminen voi hakea monenlaista kunnallista, yksityistä tai vapaaehtoisapua tukemaan kotona asumista. Tässä suunnitelmassa kuvaillaan Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluita, arvioidaan niiden riittävyyttä ja laatua, sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Kooste arvioinnista löytyy Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät liitteestä sivulla 34. Suunnitelman projekti- ja ohjausryhmä ( ja ) ovat päättäneet, että kehittämistoimenpiteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen ja vastuiden osalta keskustelu ja päätöksenteko tapahtuvat yhteistoiminta-alueen normaalin hallintokäytännön mukaisesti, eli niitä ei yksilöidä tässä suunnitelmassa. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan suurin osa Oiva-kuntien ikäihmisistä on erittäin tyytyväisiä Oivan palveluihin, keskiarvo palveluille on 8,7. Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Kokonaisarvosana Oivalle 8,8 8,6 8,4 8,5 9,7 4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut Terveyden edistämisen palvelut Peruspalvelukeskus Oivan toiminta-alueen terveysasemilla asiakkailla on mahdollisuus saada terveysneuvontaan ja ohjausta liittyen elintapoihin, yleisempien kansansairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan ja rokotuksiin. Kausi-influenssarokotuksia annetaan vuosittain marras-joulukuussa yleisissä rokotustilaisuuksissa, joista tiedotetaan erikseen. Terveyden edistämisen palveluiden asiantuntijoina toimivat terveydenhoitajat, joihin voi ottaa yhteyttä terveyteen liittyvissä asioissa. Arvio: Terveyden edistämisen palvelut ovat riittävät ja laadukkaat, niitä tarjotaan lähipalveluna koko Oivan alueella. Palveluntarpeeseen vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen, asiakkaiden oma vastuunotto, epidemiat/pandemiat. Omahoitopisteet Omahoitopisteet kannustavat ja tarjoavat mahdollisuuden asiakkaille omatoimiseen terveyden edistämiseen ja toimivat asiakkaan omahoidon tukena. Omahoitopisteissä asiakas voi mitata tai seurata verenpainettaan, painoa ja vyötäröympärysmittaa ja kartoittaa elintapojen vaikutusta omaan hyvinvointiinsa erilaisten testien avulla. Omahoitopiste löytyy Oivan toiminta-alueen pääterveysasemilta. Arvio: Omahoitopisteitä on kaikilla terveysasemilta, pois lukien Vesikansa. Omahoitopisteiden laatu on hyvä. palvelujen tarpeeseen vaikuttavat sähköisten palvelujen kehittyminen ja kuntalaisten oman vastuun lisääntyminen. 13

14 Liikkumislähete-liikuntaneuvonta Liikkumislähetteen avulla asiakkaita voidaan ohjata liikuntaneuvojan vastaanotolle, mikäli liikunnalla on suotuisia vaikutuksia asiakkaan terveydentilaan tai toimintakykyyn. Henkilökohtaisessa tapaamisessa liikuntaneuvojan kanssa asiakas saa ohjausta mm. toimintakykyä edistävästä liikunnasta ja tukea liikkumisen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Liikkumislähetteitä löytyy terveysasemien odotustiloissa ja omahoitopisteissä tai lähetettä voi kysyä lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla. Arvio: Liikkumislähete ja liikuntaneuvontaa on saatavissa joka kunnassa. Laatu on hyvä, ja palveluntarpeeseen vaikuttaa kuntalaisten oman vastuunoton kehittyminen ja motivoinnin onnistuminen. Seulonnat Valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva rintasyöpäseulonta on suunnattu vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille kuukauden välein. Rintasyöpäseulonta toteutetaan kokonaisuudessaan ostopalveluna. Seulonnan toteuttaa Suomen terveystalo ja kuvauspaikkana on Lahti. Kyseisiin ikäluokkiin kuuluvat saavat henkilökohtaisen kutsun kuvaukseen. Arvio: valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva seulonta toteutuu joka kunnassa. Palvelun laatu on hyvä. Palveluntarpeeseen vaikuttaa motivointi ja oman vastuun ottaminen. Ikäihmisten asiakasohjaus ja palveluneuvonta Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä koti- ja asumispalveluihin sekä vammaispalveluihin ikäihmistä koskettavissa erilaisissa elämän tilanteissa, kuten palvelutarpeen arvioinnin, asumisen, toimeentulon ja kotona selviytymisen kysymyksissä. Peruspalvelukeskus toimii palveluohjauksen yksikkö, johon on pääosin keskitetty palveluohjausta tekevät henkilöt. Palveluohjauksen tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tilanne, ohjata kukin asiakas oikean palvelun piiriin sekä auttaa mahdollisten hakemus- ja tukilomakkeiden täyttämisessä. Ikäihmisten palveluista tiedotetaan Peruspalvelukeskus Oivan omilla verkkosivuilla sekä tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa saa palveluohjauksen numerosta. Kun asiakas ei enää kykene asumaan kotona kotiin annettavien palveluiden turvin, palvelutarve turvataan tehostetulla palveluasumisella tai vanhainkotiasumiselle. Palveluasumisen ja vanhainkotien paikkoja koordinoi moniammatillinen SAS-työryhmä. Vaihtoehtona kunnallisille palveluille tarjotaan asiakkaille myös palvelusetelien käyttömahdollisuutta kuntien myöntämien määrärahojen puitteissa. Arvio: Ikäihmisten palveluohjaus ja palveluneuvonta on perustamisvaiheessa, näiltä osin palveluohjaus ja neuvonta ovat laadukkaita. Palveluntarpeeseen vaikuttavat toimintaympäristö, väestön ikääntyminen, oman vastuun ottaminen ja terveyden ylläpitäminen. Asiakasohjauksen puhelinnumero , soittoaika Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään niille 80 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka eivät ole vielä palvelujen piirissä. Kirje yhteydenottopyyntöineen sekä palvelupaketteineen lähetetään kaikille ja mikäli asiakas ei ole itse ottanut yhteyttä, ottaa kotiutusohjaaja häneen yhteyttä ja sopii mahdollisen kotikäynnin. 14

15 Kotikäynnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kunto ja lähitulevaisuuden mahdolliset palvelujen tarpeet. Palvelupaketti sisältää mm. oman kunnan palveluoppaan ja liikkumislähetteen. Kotikäynti toimii siten tiedon vaihtohetkenä työntekijältä asiakkaalle kuten myös toisinpäin. Arvio: Hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutuvat kattavasti ja laadukkaasti, mutta ovat asiakkaalle vapaaehtoisia. Palveluntarpeeseen vaikuttaa asiakkaan motivaatio. Muistihoitajan vastaanotto Oivassa työskentelee 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista muistihoitajaa. Muistihoitajan toimintaan kuuluu lääkärin työparina työskentely muistisairauksien diagnostisoinnissa ja hoidon suunnittelussa, seuranta, hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja läheisten tukeminen. Arvio: Muistihoitajan vastaanottopalvelut eivät ole riittävät. Palveluntarpeeseen vaikuttaa ikäihmisten määrän kasvu. 4.2 Vastaanottopalvelut Ikäihmisen akuutissa sairastapauksessa potilaalle annetaan aika joko hänen aluelääkärilleen tai päivystävälle lääkärille. Kroonisten sairauksien kontrollikäyntien yhteydessä tehdään hoitosuunnitelman yhteistyössä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon potilaan oma näkemys hänen tarpeistaan liittyen hänen terveydentilaansa. Tästä on apua tulevissa potilaskontakteissa sekä potilaalle itselleen että hoitohenkilökunnalle. Potilaan tilan niin vaatiessa hänet lähetetään joko peruspalvelukeskus Oivan omalle vuodeosastolle tai erikoissairaanhoitoon, josta potilas palaa joko kotiin tai kuntoutumaan Oivan vuodeosastolle. Pyrkimyksenä on kuntouttava ote, jonka avulla potilas pysyy omavoimaisena. Muistihoitajan tekemä yhteistyö potilaan, aluelääkärin ja omahoitajan sekä geriatrin kanssa tukee muistihäiriöpotilaan diagnostiikkaa, hoitoa ja hoitosuunnitelman tekoa ja siten parantaa tämän pärjäämismahdollisuuksia asianmukaisessa asumismuodossa. Tavoitteena on paitsi kuntouttava ja omavoimaisuutta tukeva ote niin myös potilaan yksilöllinen ja joustava kulku koko palveluorganisaatiossamme. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat hyvin tyytyväisiä terveyskeskuslääkärien vastaanottopalveluihin, keskiarvo on 8,8. Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Terveyskeskuslääkärin vastaanotot 8,9 8,6 8,4 8,5 9,7 Arvio: Vastaanottopalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttaa resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä. Lisäksi palvelukysyntää lisää medikalisaatio, eli ihmistä auttavan toiminnan lääketieteellistäminen. 15

16 4.3 Terveyskeskussairaala Vuodeosastohoitoa järjestetään Oivan toiminta-alueella Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella. Potilaat tulevat osastoille lääkäreiden vastaanottojen kautta, erikoissairaanhoidon päivystyksen ja seuranta- ja vuodeosastojen kautta kotiutusohjaajan koordinoimana. Ikäihmisten palveluja koskevan valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista 2-3% voidaan sijoittaa pitkäaikaisesti laitoshoitoon, ja tällöin perusteina tulee olla lääketieteelliset tai muut painavat syyt. Lähtökohtana on, että terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole kenenkään pitkäaikainen asuinpaikka. Vuodeosastohoidon tarvetta aiheuttavia keskeisiä lääketieteellisiä syitä ovat syöpäsairaudet, sydän ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, immuunijärjestelmän sairaudet ja infektiosairaudet. Vuodeosastoilla kuntoutetaan ortopedisista leikkauksista toipuvia ja neurologisia sairauksienjälkitilojen vuoksi kuntoutusta tarvitsevia. Lisäksi toteutetaan saattohoitoa. Saattohoidossa korostuu potilaan ja läheisten tukeminen ja elämän laadun säilyminen hyvänä kuolemaan asti. Vuodeosastojen pääpaino tulee olla kuntouttamisessa, jolloin iäkkäiden potilaiden toipuminen toteutuu tavoitteellisesti. Kuntoutuksen tavoite on antaa aktiivista ja tavoitteellista kuntoutusta ja hoitoa kuntoutuspotilaille. Toimintaa ohjaavat alueellisesti yhdessä kehitetyt ja kuvatut hoitoketjut. Tarvittaessa potilas lähetetään vaativan tason kuntoutukseen joko suoraan erikoissairaanhoidosta tai vuodeosastojakson jälkeen. Varhain aloitetulla kuntoutuksella tuetaan ja vahvistetaan jokaisen potilaan omatoimisuutta ja ehkäistään laitostumista. Vuodeosastoilla kartoitetaan fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian palvelutarvetta säännöllisissä kuntoutuspalavereissa, jotta jokaisen potilaan hoito on systemaattista ja tavoitteellista. Ennen kotiutusta tärkeitä toimintatapoja ovat moniammatilliset kotiutusja hoitosuunnitelmapalaverit, apuvälinearviot ja kotikäynnit. Arvio: Terveyskeskussairaalapalvelut ovat osittain yli palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Laatu on hyvä. Palvelutarpeeseen vaikuttavat yleiset asenteet, vanha hoitokulttuuri ja medikalisaatio, eli auttavan toiminnan lääketieteellistäminen. 4.4 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Kuntoutuksen tulosyksikkö tuottaa Oivan alueen kuntalaisille tarveperusteisesti lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. Yksikkö tuottaa psykologi, puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia palveluita polikliinisesti. Yksikön kuntoutuksen ammattilaisia työskentelee myös Oivan vuodeosastoilla ja asumispalveluissa sekä tarvittavat toimintaterapia- ja fysioterapiapalvelut tuotetaan asiakkaille kotiin. Asiakkaat ohjautuvat kuntoutuksen tulosyksikön palveluiden piiriin fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn laskiessa. Kuntoutuksen tarkoituksena on vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja päivittäiseen selviytymiseen. Kuntoutuksella pyritään ehkäisemään, korjaamaan tai tasapainottamaan ihmisen liikkumisen ja toimintakyvyn ongelmia sekä sosiaalisia että psyykkisiä häiriöitä sekä ylläpitämään ja parantamaan jäljellä olevaa toimintakykyä. Apuvälinepalvelut on tarkoitettu yli 16-vuotiaille Oivan asiakkaille, joilla on vaikeuksia liikkumisessa ja/tai toimintakyvyssä sairauden tai vamman takia. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky, kokonaiselämän tilanne ja niistä nousevat yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on asiakkaan omatoimisuuden tukeminen. Yksilölliset apuvälinearvioinnit ja palvelut tapahtuvat ajanvarauksella polikliinisesti tai kotikäynteinä. Tarvittaessa kotikäynnin yhteydessä tehdään muutostyösuositukset. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Pienapuvälineet arvioidaan toimintaterapeutin toimesta ja liikkumisen apuvälineet fysioterapeutin toimesta. Apuvälinepalveluihin kuuluvat tarpeen arviointi, apuvälineen sovitus, apuvälineen luovutus käyttöön tai omaksi ja apuvälineen käytön opetus. Lisäisi palveluihin kuuluu seuranta ja apuvälinehuolto ja korjauspalvelut. 16

17 Arvio: Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut ovat laadukkaita, mutta eivät ole riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä. 4.5 Vammaispalvelut Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Osa palveluista ja tukitoimista on subjektiivisen oikeuden piirissä ja osa määrärahasidonnaisia. Myönnettäviä palveluja ovat mm. asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja palveluasuminen. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan ja järjestettäessä otetaan huomioon henkilön yksilöllinen avun tarve. Vammaispalvelulaissa ei ole mitään ikätai tulo- ja varallisuusrajoja, vaan ratkaisevaa on henkilön vammaisuus suhteessa eri palveluihin. Ikääntymisestä johtuva toimintakyvyn aleneminen ei ole peruste vammaispalvelulain mukaisten palvelujen myöntämiselle. Arvio: Vammaispalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu ja lainsäädäntö. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään pääsääntöisesti 65 -vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on ikääntymisen ja sairauksien vuoksi pitkäaikaisia liikkumisvaikeuksia. Henkilön liikkumisvaikeudet johtuvat hänen toimintakykynsä alenemisesta, mutta hän ei ole liikkumisen suhteen vaikeavammainen. Kuljetuspalvelun tavoitteena on tukea henkilön omassa kodissa asumista. Kuljetuspalvelujen myöntämisessä käytetään tulo- ja varallisuusharkintaa ja myönnetään kunnan varaaman määrärahan puitteissa. Arvio: Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on riittävää ja laadukasta. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu ja lainsäädäntö. 4.6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdevastaanottopalvelut Oivassa on suunnattu kaiken ikäiselle väestölle yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen palveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erilaisten kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat tukevat asiakkaan mielenterveyttä hoitosuhdetyöskentelyllä. Päihdeterapeutit toimivat päihdetyön asiantuntijoina arviointi-, selvittely-, neuvonta ja terapiatyössä sekä tekevät tarvittavat päihdekuntoutussuunnitelman mukaiset päätökset liittyen laitoskatkaisuun ja -kuntoutukseen. Arvio: Mielenterveys ja päihdepalvelut eivät ole riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikä, asenteet ja oma vastuunotto. 17

18 4.7 Kotihoito Kotihoito tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon sisältyvät kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä sosiaalihuoltoasetuksen mukaan kotipalveluina järjestettävät tukipalvelut. Kotihoidon tarkoituksena on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään järjestämällä laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä kotiin annettavia palveluja kotona selviytymisen toteutumiseksi. Kotihoidon tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä toimintakyvyn edistämisen ja tukemisen avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito, hoiva- ja huolenpitopalvelut. Kotihoidon palvelu käynnistyy palvelutarpeen arvioinnilla, joka arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa laaja-alaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon myös yksityiset palvelut, vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet. Jokaiselle asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen ja tarkoituksenmukaisin järjestely hoidon ja hoivan toteuttamiseksi. Kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle tarjotaan vaihtoehtoisesti Oivan tuottama kunnallinen kotihoidon palvelu tai säännöllisen kotihoidon palveluseteli. Säännöllistä kotihoitoa saavan asiakkaan kanssa laaditaan hoidon ja hoivan toteuttamiseksi yksilöllinen palvelu. Palveluja arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisesti ja aina tarpeen vaatiessa. Kotihoidon käyntejä voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan avuntarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Säännöllisestä kotihoidosta peritään palvelun laadun ja määrän ja asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat tyytyväisiä Oivan kotihoitopalveluihin, keskiarvo palveluille on 8,2. Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Kotihoitopalvelut 8,6 7,8 8,0 8,0 9,3 Arvio: Kotihoito on osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Laatu on hyvä. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu, varallisuus ja mielikuva kotihoidon palveluista. 4.8 Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalveluja järjestetään pääsääntöisesti vain säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Kotihoidon tukipalveluihin kuuluu ateria-, kauppa-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita (päivä-/palvelupäivätoiminta). Tukipalveluista peritään perusturvalautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. Arvio: Kotihoidon tukipalvelut ovat osittain riittävät. Palvelutarpeeseen vaikuttaa yksipuolinen palvelutarjonta. 4.9 Omaishoito Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiolossa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. 18

19 Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Tukea myönnetään kunnan talousarvion käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen puitteissa ja perustuu kunnan harkintaan. Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on aina palvelusuunnitelma. Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaitten aikana. Vapaan ajalta perittävistä maksusta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Omaishoitajan vapaapäivät voidaan järjestää myös palvelusetelin avulla. Omaishoidon palvelukokonaisuuteen voi sisältyä säännöllistä tai tilapäistä kotihoidon palveluja, jotka täydentävät omaishoitajan työtä. Näistä palveluista peritään kotihoidon maksukäytännön mukaista asiakasmaksua. Jos käytössä on runsaasti tai merkittävästi muita palveluja omaishoidontuen palkkiota maksetaan alemman maksuluokan mukaisesti. Arvio: Omaishoito on laadukasta, mutta osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Palveluntarpeeseen vaikuttavat kuntien taloudelliset resurssit sekä yleiset asenteet Vanhusten perhehoito Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy säädökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten perhehoitajan koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Oivakunnissa toimii tällä hetkellä kolme perhehoitajaa. Arvio: Kyseessä on uusi palvelumuoto. Palveluntarpeeseen vaikuttaa palvelun heikko tunnettuus ja tuottajien vähäisyys Taloudellinen ohjaus ja tuki Kotona asuu yhä useampi ikäihminen joka ei kykene enää hoitamaan raha-asioitaan. Aluksi ongelmaan voidaan varautua laittamalla säännöllisiä laskuja suoramaksuun, mutta samalla pitää selvittää myös, että vanhuksen rahat riittävät. Sosiaaliturvan kartoitukselle on esimerkiksi silloin kun vanhukselle tarjotaan maksimaaliset kotiavun palvelut tai hän siirtyy vuokra-asuntoon tai palvelutaloon. Sosiaaliturvan kartoituksessa huomioidaan erilaiset maksukatot sekä tarkistetaan eläkkeensaajan hoitotuki oikealle tasolle. Sosiaaliturvan taso täytyy tarkistaa myös silloin, kun puoliso kuolee tai muuttaa palvelutaloon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla mahdollistetaan tuen saajan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko kaikki ensisijaiset etuudet haettu. Tämä tarkoittaa sitä, että ikäihmiselle tulee olla haettuna kaikki eläkkeet, joihin hän on oikeutettu. Tulee 19

20 myös selvittää, onko hänellä oikeus eläkkeensaajan asumistukeen tai hoitotukeen. Lisätietoa toimeentulotuesta saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Velkaongelmissa Oivan alueella asuva voi kääntyä Lahden kaupungin talous- ja velkaneuvonnan puoleen. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaalle maksutonta palvelua, jonka tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Häntä autetaan velkatilanteen kartoittamisessa ja kerrotaan erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista. Halutessaan ikäihminen voi hakeutua aikuissosiaalityön vastaanotolle neuvontaa ja ohjausta varten, Peruspalvelukeskus Oivan puhelinvaihe Arvio: Taloudellinen ohjaus tuki on laadukasta ja osittain riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat väestön ikääntyminen, muistisairaiden määrän kasvu ja päihdeongelmat. 5. Jos oma koti ei riitä Ikäihmisten kotona asumista pyritään tukemaan monella tavalla. Jos omassa kodissa asuminen ei ole mahdollista edes maksimaalisten kotiin tarjottavien palvelujen avulla, kyseeseen voi tulla palveluasuminen tai vanhainkodit. 5.1 Palveluasuminen Muu kodinomainen asuinpaikka voi olla esimerkiksi palveluasumisyksikkö. Asumispalveluihin voidaan hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista maksimaalisten kotihoidon palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin ja kun asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Voimakas, asiakkaan arkeen vahingollisesti vaikuttava turvattomuus, voi myös olla perusteena palveluasumiseen hakeutumisessa. Peruspalvelukeskus Oivan alueen palveluasumisyksiköissä hoidetaan sekä muistisairaita että muutoin paljon apua ja tukea tarvitsevia ikäihmisiä. Peruslähtökohtana asumisessa on asukkaan omien voimavarojen ja itsenäisyyden tukeminen. Palveluasumisen henkilöstörakenteessa pyritään moniammatillisuuteen. Henkilökunta huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja he ovat kaikissa yksiköissä läsnä ympärivuorokautisesti. Yksiköissä pyritään hoitamaan asukkaat loppuun saakka, jos sairaalahoidon tarvetta ei ole. Perusturvalautakunta on hyväksynyt asumispalvelujen kriteerit, joiden mukaan asukkaat sijoitetaan heidän toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikan vapautuessa (SAS-työryhmä). Palveluasumisyksikössä henkilö saa oman vuokrasuhteisen asunnon, johon hän saa omaa toimintakykyään tukevat palvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hoito-, hoiva ja huolenpitopalvelut, ateriapalvelut sekä tukipalvelut (saunaja hygieniapalvelu, pyykkihuolto, päivätoiminta, turvapuhelin/hoitajakutsu). Arvio: Palveluasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Palveluntarpeeseen vaikuttavat väestön ikääntyminen, lääketieteen ja -hoidon kehitys, asiakkaan varallisuus ja ihmisten asenteet. 20

21 5.2 Vanhainkodit Vanhainkotiin voidaan hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista maksimaalisten kotihoidon palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin. Vanhainkotihoito edellyttää runsasta avuntarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja mahdollisesti kahden auttajan apua. Hoito pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee olla perusteltua iäkkään arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta eikä akuuttia sairaalahoidon tarvetta saa olla. Vanhainkodeissa hoidetaan asukkaita, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Siksi yksiköiden henkilöstörakenne on hoitopainotteinen. Henkilökunta koostuu pääsääntöisesti sairaanhoitajista, lähihoitajista, hoiva-avustajista ja laitoshuoltajista. Vanhainkodissa pyritään turvaamaan iäkkään laadukas ja turvallinen eläminen loppuun saakka. Perusturvalautakunta on hyväksynyt vanhainkotihoidon kriteerit. Vanhainkotipaikkaa hakeneet, kriteerien mukaiset hakijat sijoitetaan heidän toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikkojen vapautuessa (SAStyöryhmä). Vanhainkodeissa asukkaat sijoittuvat joko yhden tai kahden hengen huoneisiin. Vanhainkodit ovat laitoshoitoa, jossa asukkaille annetaan heidän tarvitsemansa palvelut kokonaisvaltaisesti. Vanhainkotihoitoa tarjotaan peruspalvelukeskus Oivan alueella kahdessa kunnassa. Arvio: Vanhainkotiasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Vanhainkotien merkitys vähenee tulevaisuudessa. 21

22 6. Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä edellä kuvatuttuja ikääntyneelle väestölle suunnattuja palveluja. Lisäksi Peruspalvelukeskus Oiva määrittelee strategisia linjauksia siitä, millaisia tulevaisuuden vanhuspalvelut ovat. Kehittämisen painopistealueet määriteltiin laajapohjaisessa seminaarityöskentelyssä marraskuussa Tuloksena esiin nousseet painopisteet lähetettiin arvioitavaksi vanhus- ja vammaisneuvostoille kevään 2014 aikana. Neuvostoja pyydettiin muun muassa esittämään oman näkemyksen painopisteistä, arvioimaan tärkeysjärjestystä, kuvaaman haluttuja toimenpiteitä ja palveluita sekä asettamaan tavoitteitta painopisteille. Kaikki Oiva-kuntien vanhus- ja vammaisneuvostot osallistuivat työhön. Kehittämistyön painopisteet vanhus- ja vammaisneuvostojen arvottamassa tärkeysjärjestyksessä ovat: 1. Asiakasohjaus 2. Hyvinvointiteknologia 3. Vapaaehtoistoiminta 4. Laitospaikkojen vähentäminen Nämä painopisteet valitaan Oivan vanhuspalvelujen tulevaisuuden painopisteiksi. Suunnitelman toimeenpano kytkeytyy myös näiltä osin normaaleihin hallintokäytäntöihin, eli toimenpiteet, voimavarat ja vastuut käsitellään osana vuosittaisia talousarvioiden sekä talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelua ja kuntakohtaisia palvelusopimusprosesseja. 6.1 Asiakasohjaus Vanhus ja vammaisneuvostojen arvioinnin mukaan tärkein kehittämiskohde on asiakasohjaus. Asiakasohjauksen tarkoituksena on turvata ikääntyneelle neuvonnan, ohjauksen, palvelujen suunnittelun ja koordinoinnin avulla tarkoituksen mukaiset toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät palvelut. Oivaan on perustettu palveluohjauksen yksikkö. Asiakasohjausta kehitetään keskittämällä palvelutarpeen arviointi asiakasohjauksen yksikköön, jossa tehdään päätökset palveluiden myöntämisestä. Asiakasohjausta tarjotaan puhelimitse, kotikäynnein ja Oivan toimipisteissä. Asiakasohjausyksikön palveluihin sisältyy arkipäivisin toimiva neuvontapuhelin. Puhelinpalvelusta tiedotetaan riittävän laajasti ja palvelun jatkuva toiminta turvataan. Sähköisiä palveluja kuten sähköisiä hakemuslomakkeita ja sähköistä yhteydenpitoa ja neuvontaa ja ohjausta kehitetään. Sähköisten palvelujen kehittämisessä huomioidaan, että kaikki ikääntyneet asiakkaat eivät voi käyttää sähköisiä palveluja. Asiakasohjausyksikön toiminta sisältää myös erilaisten tiedotustilaisuuksien järjestämisen tai yhteistyökumppaneiden (esim. vanhusneuvostojen) tilaisuuksiin osallistumisen. 22

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot