Suunnitelma Päijät-Hämeen läntisen perusturvapiirin ikääntyneen väestön tukemiseksi Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään

Transkriptio

1 Suunnitelma Päijät-Hämeen läntisen perusturvapiirin ikääntyneen väestön tukemiseksi Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa kunnat tekemään suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämä asiakirja on Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteinen suunnitelma. Perusturvalautakunta

2 1. Johdanto Oivan vanhustyön visio ja arvot Virkeänä omassa kodissa Fyysinen terveys ja toimintakyky Sosiaaliset suhteet Kodin ja asuinympäristön esteettömyys Terveyttä edistävä liikunta Ravitsemus Kulttuuri Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta Liikennepalvelut Apua elämään omassa kodissa Ennaltaehkäisevät palvelut Vastaanottopalvelut Terveyskeskussairaala Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Vammaispalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kotihoito Kotihoidon tukipalvelut Omaishoito Vanhusten perhehoito Taloudellinen ohjaus ja tuki Jos oma koti ei riitä Palveluasuminen Vanhainkodit Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Asiakasohjaus Hyvinvointiteknologia Vapaaehtoistoiminta Laitospaikkojen vähentäminen Ikääntymisvalmennus Viestintä, arviointi ja seuranta LIITTEET Oiva-kuntien ikääntyvä väestö Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät Jäsenet ja kokoukset

3 1. Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki, astui voimaan Laki edellyttää kunnat laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua, sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa. Läntisen perusturvapiirin alueella päädyttiin laatimaan yksi yhteinen suunnitelma kaikille viidelle jäsenkunnalle (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki). Perusturvalautakunta teki suunnitelman toimeksiannon ja nimesi suunnitelmalle ohjausryhmän. Ohjausryhmä koostui luottamushenkilöistä (perusturvalautakunnan edustajat), vanhus- ja vammaisneuvoston edustajasta, sotiemme veteraanien neuvottelukunnan edustajasta ja peruspalvelukeskus Oivan edustajista. Oivan johtokunta nimesi projektiryhmän, joka koostui Oivan asiantuntijaviranhaltijoista. Suunnitelman laatiminen aloitettiin kesäkuussa Kokoontumisia suunnitelman laadintaan liittyen oli yhteensä 26 kappaletta. Tärkeä osa suunnitelmaa oli saada alueen ikäihmisten, sidosryhmien ja järjestöjen ääni kuuluviin. Marraskuussa 2013 pidettiin laajapohjainen strategiaseminaari, johon kutsuttiin muun muassa kaikkien Oiva-kuntien eläkeläisjärjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä sotiemme veteraanien neuvottelukunnan edustus. Lisäksi seminaarissa oli luottamushenkilöitä kaikista jäsenkunnista ja edustaja kaikkien viiden kunnan evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Seminaarissa linjattiin Oivan vanhustyön arvot, visio sekä kehittämistyön painopisteet. Helmi-maaliskuussa 2014 toteutti Innolink Research Oy peruspalvelukeskus Oivan toimeksiannosta ikäihmisten puhelinhaastattelun Läntisen perusturvapiirin alueella. Haastateltavia oli 506. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa ikäihmisten tyytyväisyydestä peruspalvelukeskus Oivan palveluihin, arvioitiin palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä väestön hyvinvoinnin tilaa. Samalla haettiin kehittämiskohteita. Myös vanhus- ja vammaisneuvostoja kuultiin kevään 2014 aikana. Tässä suunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset kaikkien Oiva-kuntien vanhuspalvelujen kehittämiseksi. Lähtökohtana on väestön yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut kotikunnasta riippumatta. Ennen kaikkea ikääntymiseen varautuminen edellyttää ihmisten omaa aktiivisuutta ja vastuunkatoa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kannattaa miettiä hyvissä ajoin, kuinka itse voi saavuttaa virkeän vanhuuden. Miten pystyy asumaan omassa kodissaan virkeänä mahdollisimman pitkään? Hollolassa Mira Tiirikainen ohjausryhmän puheenjohtaja 3

4 2. Oivan vanhustyön visio ja arvot Suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi valmisteltiin laajapohjaisesti tehostetun asumisen yksikkö Onnenkodossa pidetyssä seminaarissa. Paikalla oli muun muassa kaikkien vanhusneuvostojen edustus (katso liite Jäsenet ja kokoukset sivulla 36). Seminaarissa työstettiin ohjatun ryhmätyöskentelyn avulla Oivan vanhustyön arvoja, visiota ja kehittämistyön painopisteitä. Visio Visio on aktiivinen tahtotila, johon halutaan päästä. Ryhmätyöskentelyn pohjalta muodostettiin Oivan vanhustyön visio. Ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija, joka asuu kotona niin pitkään kuin mahdollista. Tavoitteena on, että Oivan vanhustyö perustuu tähän visioon ja se jalkautetaan siten, että henkilöstö tietää vision ja ymmärtää sen samalla tavalla. Vision tulee olla koko henkilöstön yhteinen päämäärä. Arvot Arvoilla tarkoitetaan niitä asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä. Niiden avulla ohjataan toimintaa ja päätöksentekoa sekä arkista toimintaa. Seminaarin ryhmien tuotoksen perustella vanhustyölle määriteltiin seuraavat arvot. - Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus - Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys - Osallisuus ja yhteisöllisyys Tavoitteena on, että yllä mainitut arvot ohjaavat työskentelyä ja tulevat työssä näkyviin. Hyvin valitut ja hyvin viestityt arvot auttavat henkilöstöä työhön liittyvien valintojen edessä, erityisesti sellaisissa tilanteissa, joita ei ole pystytty ohjeistamaan ennalta. Strategiatyöskentelyssä pohdittiin esimerkkejä sitä, miten valittujen arvojen tulisi näkyä työskentelyssä, ja mitä arvot edellyttävät henkilöstöltä ja johtamiselta. Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus Näkyvät ulospäin - arvostavana puheena ja käytöksenä - sovittujen asioiden pitämisenä - vähän enemmän huomioimisena 4

5 - kuunnellaan mitä asiakkaalla on kerrottavana Edellyttävät henkilöstöltä - asiakkaan kunnioittamista ja kohtelemista aikuisena - silmiin katsomista - rajoitteiden, esimerkiksi huonon kuulon, huomioon ottamista - fyysisen avun tai kosketuksen tyyliä, sanatonta viestintää, lämpöä ja kohtaamista vuorovaikutuksessa - täsmällisyyttä - ei mä olen vaan töissä täällä -asennetta - kokonaiskuvan katsomista hieman laajemmin kuin rajatun tehtävän näkökulmasta - havainnointia ja kyselyä asioista, jatkokysymyksiä - arvostavaa ajan antamista tai keskittymistä asiakkaaseen sen rajatun ajan aikana, joka on käytettävissä (kiireettömyyden vaikutelma) Edellyttävät johdolta - kyseenalaistamista ja puuttumista, esimerkiksi jos huomataan vähättelyä ja esim. lapsenomaisesti puhumista jne - asian tärkeyden korostamista, esimerkkinä toimimista - työnkierron tukemista, tilan antamista joustavuudelle ja rajojen ylittämiselle - esimerkillä johtamista, pitää kohdata työntekijät samalla, tavalla (käytös siirtyy työntekijöihin) Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys Näkyvät ulospäin - ikäihmisen vaikuttamisena asuinpaikan valintaan - valinnan mahdollisuutena hoidossa - ikäihmisten toiveen täyttymisenä (ei omaisten) - kunnioittaminen näkyy asiakkaan o tyytyväisyytenä o hyvinvointina o hyvänä itsetuntona - hoitotestamenttina Edellyttävät henkilöstöltä - tiedon antamista, tarpeista lähtevää tiedottamista eri mahdollisuuksista - herkkää kuuntelemista - turvallisuuden huomioimista ja rauhallisuutta - vuorovaikutusta, huomioimista yksilönä - päätösvallan antamista asiakkaalle - ihmistyyppien huomioimista - hoitotahdon noudattamista 5

6 Edellyttävät johdolta - arvojen huomioimisen mahdollistamista - riittävästi resursseja - koulutuksen mahdollistamista - arvokeskusteluiden ylläpitämistä Osallisuus ja yhteisöllisyys Näkyvät ulospäin - asiakkaan mukaan ottamisena hoidon/palvelun suunnitteluun - omaisten mukaan ottamisena - moniammatillisuutena Edellyttävät henkilöstöltä - kuuntelua, kertomista - osaamista - taitoa kannustaa Edellyttävät johdolta - motivointia - palvelujen joustavuudesta huolehtimista - henkilöstön kuulemista 3. Virkeänä omassa kodissa Kotona asuminen on yleensä ikäihmisen oma toive. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän kartoituksen mukaan ikääntyvät ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Ikääntyvien kotona asuminen on kuntien ja valtion tavoittelema päämäärä. Myös laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista korostaa kotona asumista. Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tähän suunnitelmaan on koottu muutamia tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat kotona asumisen. Keskeisin on ikääntyvän fyysinen terveys ja toimintakyky. Lisäksi suunnitelmassa kuvaillaan Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluja ja arvioidaan niiden riittävyyttä ja laatua sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi linjataan kehittämisen painopisteitä. 3.1 Fyysinen terveys ja toimintakyky Vanheneminen ja iän mukana lisääntyvä sairastavuus sekä elämäntavan muutokset heikentävät toimintakykyä. Ikääntyminen myös lisää toiminnanvajavuuksia ja avun tarvetta. Ikääntyvän väestön terveydellä ja toimintakyvyllä on merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään. Ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen tehostamisella voidaan iäkkään väestön keskuudessa saavuttaa hyviä tuloksia. Tästä syystä terveyden edistäminen on perusteltua ulottaa myös vanhimpiin ikäryhmiin. 6

7 - Riittävä fyysinen aktiivisuus - Terveellinen ravinto - Henkisen vireyden ylläpito 3.2 Sosiaaliset suhteet Yksinäisyyden vaikutusta ikääntyvien henkiseen ja fyysiseen terveyteen on tutkittu. 1 Yksinäisyys voi häiritä nukkumista, nostaa verenpainetta, kohottaa stressihormonipitoisuutta, häiritä immuunijärjestelmän toimintaa, lisätä masennusta ja huonontaa koettua hyvinvointia. Ihmisillä, jotka tuntevat itsensä hyvin yksinäiseksi on 14 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti. Tutkimuksen mukaan ikääntyvän kannattaa panostaa ihmissuhteisiin, koska tyydyttävät sosiaaliset suhteet edistävät onnistunutta ikääntymistä. Yksin asuvat eivät välttämättä koe itseään yksinäiseksi, jos he pysyvät sosiaalisesti aktiivisina, hakeutuvat esimerkiksi harrastustoiminnan kautta yhteyteen muiden ihmisten kanssa ja nauttivat seurasta. Tutkijoiden mukaan yksinäisyyden kokemus on häiritsevää, ei niinkään fyysinen yksinäisyys tai yksin asuminen. Palvelutarvekartoituksen yksinäisyys lisääntyy iän myötä, yli 85 -vuotiaista vastaajista 29 % kokee itsensä yksinäiseksi. Vähiten yksinäisyyttä kokevat sellaiset ikäihmiset, jotka harrastavat jotakin tai osallistuvat esimerkiksi järjestö- tai yhdistystoimintaan tai seurakunnan järjestämään toimintaan. He ovat myös muita tyytyväisempiä elämäntilanteeseensa. - Hyvät suhteet läheisiin - Sukulaissuhteiden ja tuttavuuksien ylläpito myös vanhemmalla iällä - Harrastukset ja kodin ulkopuolinen toiminta - Ryhmään kuuluminen 3.3 Kodin ja asuinympäristön esteettömyys Esteettömyydessä on kyse periaatteesta, jonka mukaan rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat kaikkien saavutettavissa. Esteetön rakennettu ympäristö on toimiva ja turvallinen kaikille, mutta erityisen tärkeää se on ikäihmisille, koska se parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Kodin esteettömyydellä on paljon merkitystä siinä, kuinka hyvin ikääntyvä ihminen pärjää kotona. Jos asunto on epäkäytännöllinen ja esteellinen, asukkailla voi olla vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä toimistaan ja hoitaa asioitaan itsenäisesti. Lisäksi kotien esteellisyys lisää asumisen riskejä, kuten tapaturmia ja onnettomuuksia. Joka toinen yli 85 vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa ja jopa puolet kaatuu toistuvasti. Erityisesti porrastapaturmat voivat olla iäkkäille kohtalokkaita. 1 (linkki tarkastettu ) 7

8 Vanhoissa kerrostaloissa ongelmana on pääasiassa hissittömyys tai hissien pieni koko. Valtaosassa pientaloja on ongelmia esteettömyyden kannalta, koska esteettömyysmääräykset eivät koske pientaloja samassa määrin kuin kerrostaloja. Lisäksi pientaloissa ongelmana voivat olla kiinteistöhuoltoon liittyvät tehtävät, kuten pihanhoito, lumenluonti ja lämmitysjärjestelmän ylläpito. Kodin esteettömyyteen on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa tehdä kodin muutos- ja korjaustöitä, että asuminen kotona olisi mahdollista. Lisäksi esteettömyys tulee huomioida uudisrakentamisessa ja kaavoittamisessa. Ikäihmisille sopiva asuminen tulisi sijoittaa kuntien keskustaan. Korjausneuvontaan on mahdollista saada suunnitteluapua Vanhustyön keskusliiton alueelliselta korjausneuvojalta. Korjausnevoja avustaa veteraaneja ja vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta. Korjausneuvoja auttaa avustusten hakemisessa asuntojen muutostöiden suoritukseen. Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Peruspalvelukeskus Oivan alueella korjausneuvojana toimii rakennusmestari Kari Tahvanainen, puhelin sähköposti Kun asuminen nykyisessä asunnossa toimintakyvyn heikentyessä käy mahdottomaksi, eikä asunnon korjaaminenkaan vastaa tarpeisiin, ratkaisuna esitetään muuttoa esteettömämpään ja turvallisempaan asuntoon. 3.4 Terveyttä edistävä liikunta Liikunta on tehokas ja edullinen tapa ylläpitää ikääntyvän ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Ikääntyneiden ihmisten liikunnan harrastamisella on pääasiassa kahden tyyppisiä terveystavoitteita. Liikunnan avulla voidaan yhtäältä ennaltaehkäistä ikääntymisen mukanaan tuomaa toimintakyvyn heikkenemistä. Toisaalta liikunnan harrastamisen avulla voidaan myös hallita ikääntymisen mukana tuomien pitkäaikaissairauksien seurauksia. Esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikko, masennus ja reuma nopeuttavat lihasvoiman heikkenemistä. Tietty määrä lihasvoimaa on kuitenkin tarpeen esimerkiksi arkisissa askareissa. Fyysisen toimintakyvyn tärkeimpiä alueita ovat lihasvoima, hapenottokyky, tasapaino, nivelliikkuvuus, havaintomotoriikka ja kehon koostumus ja niillä kaikilla on tärkeä merkitys ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn kannalta. 8

9 Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueiden merkitys sekä hyödyllisiä liikuntamuotoja kunkin toimintakyvyn osa-alueen harjoittamiseksi. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet Lihasvoima Hapenottokyky Tasapaino Nivelliikkuvuus Havaintomotoriikka Kehon koostumus Riittävä lihasmassa Luun tiheys Sopiva rasvamassa - Liian suuri rasvamassa Merkitys toimintakyvyn kannalta Nostaminen, kantaminen, portaiden nousu Pitkäkestoinen liikkuminen, kävely, siivoaminen Kaatumisten ehkäisy Kurkottelu, pukeutuminen, arkipäivän askareiden suorittaminen Kaatumisten ja onnettomuuksien ehkäisy Edistää sairauksista ja leikkauksista toipumista Murtumien ehkäisy Toimii pehmusteena ja vararavintona Lisää painoa ja vaikeuttaa liikkumista Hyödyllisiä liikuntamuotoja Kuntosaliharjoittelu, kuntovoimistelu, arkiliikunta Erilaisissa maastoissa käveleminen, tasapainoharjoittelu, tanssi, voimistelu, pelit Erilaisissa maastoissa käveleminen, tasapainoharjoittelu, tanssi, voimistelu, pelit Venyttely, arkiliikunta Reagointia vaativat liikuntamuodot, pallopelit, tanssi Kuntosaliharjoittelu Hyppyjä ja suunnan muutoksia sisältävä liikunta, pallopelit, tanssi Kaikki liikunta Lähde: Ikääntyneiden ihmistenohjatun terveysliikunnan laatusuositukset, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6 s 30. Liikunnan merkitys ei rajoitu pelkästään fyysiseen toimintakykyyn, vaan liikunta lisää myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Liikunta vaikuttaa ikäihmisen psyykkiseen toimintakykyyn esimerkiksi mielialaa ja muistia parantamalla. Liikunnan harrastaminen lisää myös sosiaalista toimintakykyä, joka puolestaan helpottaa esimerkiksi sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. - Arkiliikuntaa ja ohjattujen liikuntapalvelujen ulkopuolella tapahtuvaa liikuntaa tulee lisätä - Liikuntaryhmien ohjaajien osaaminen tulee varmistaa - Ikäihmisten toimintakyky- ja taitoerot tulee huomioida - Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus tulee varmistaa 9

10 3.5 Ravitsemus Hyvä ravitsemustila on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ikääntyneillä ihmisillä hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa sairauksista toipumista. Myös kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Usein ravitsemustilanne heikkenee iän ja sairauksien myötä. Ikääntyneiden hyvään ravitsemukseen ja riittävään ravintoaineiden saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ravitsemustilanteen heikkenemisellä voi olla vakavia seurauksia Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut suosituksia ravitsemuksesta ikääntymisen eri vaiheissa. Suositusten keskeisinä tavoitteina on muun muassa lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä ja yhdenmukaistaa hyvät käytännöt sekä ohjata tunnistamaan ravitsemustilan heikkeneminen ja toteuttamaan ravitsemushoitoa käytännön hoitotyössä niin kotihoidossa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa kuin koko terveydenhuollossa. Ikääntyneen ravitsemuksessa on tärkeää huolehtia, siitä että ikääntynyt saa: - riittävästi energiaa - riittävästi proteiinia - riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia sekä muita ravintoaineita - riittävästä nesteiden saannista tulee huolehtia. 3.6 Kulttuuri Psyykkinen hyvinvointi ja mielen virkeys korostuvat ikääntyvällä ihmisellä vaikuttaen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja omaan toimintakykyyn. Henkisen vireyden ylläpitämisessä kulttuurilla on suuri merkitys ikääntyville ihmisille kahdensuuntaisesti heidän ollessaan itse sekä aktiivisina osallistujina että palvelun saajina. Ikääntyvässä väestössä on paljon aktiivisia kulttuurinharrastajia. Näin aiemmin mainittu tuottava vanheneminen liittyy myös kulttuuriin. Työelämän jälkeen on aikaa harrastaa enemmän ja osallistua aktiivisesti myös kulttuurin tuottamiseen. Monelle ikääntyvälle osallistuminen kulttuuria harjoittavien yhdistysten toimintaan lisää vireyttä ja aktiivisuutta arkielämässä. Tämän lisäksi ei kuitenkaan tule kulttuurinkaan kohdalla unohtaa varsinaista vanhusväestöä. Ikääntyvien ihmisten kohdalla entistä enemmän palvelujen helppo saatavuus ja matala osallistumiskynnys on otettava huomioon. Näin on myös kulttuuripalvelujen osalta. Sekä kotona asuville vanhuksille että palvelu- ja vanhainkotien asukkaille tulisi tarjota kulttuuria siten, ettei osallistumisen esteenä olisi kulttuurin vaikea saavutettavuus. Kunnan tulisi joko suoraan tai välillisesti tuottaa palveluja sinne, missä niille on suurin kysyntä ja tarve. Pienilläkin musiikki- ja tarinatuokioilla saadaan vaihtelua normaaliin arkeen. Säännöllisesti järjestettyinä ne ovat myös hetkiä, joita odotetaan innolla etukäteen. Musiikilla on todettu olevan erityinen osa muistisairaiden vanhusten elämänlaadun parantamisessa yleisessä hyvinvoinnissa. Musiikki herättää vanhoja muistoja eloon ja nautinnon lisäksi toimii myös muistia palauttavana tekijänä, sanat palautuvat yllättäen mieleen ja sen mukana muistot, ajatukset ja tunteet kaukaisistakin tapahtumista. 10

11 Taide tai askartelupajoissa vahvistetaan ja lisätään vanhusten omanarvontuntoa. Pienikin työpanos antaa positiivisen tunteen omasta toimintakyvystä. Etenkin vanhenevilla ihmisillä on todettu masentuneella mielialalla olevan selkeä yhteys päivittäiseen aktiivisuuteen. Kaikella sellaisella toiminnalla, jolla pystytään vähentämään masentuneisuutta tai ahdistunutta mielialaa, tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää ikäihmisen arkea. - Harrastaminen ja aktiivisuus lisäävät ikääntyvän toimintakykyä ja hyvinvointia - Musiikki, tarinatuokiot ja taide virkistävät ja parantavat vanhusten ja muistisairaiden elämänlaatua 3.7 Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta Ikääntymiseen liittyy myös uusia mahdollisuuksia. Varsinkin juuri eläkkeelle jääneillä ihmisillä on voimavaroja, joille olisi tarvetta esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan sekä seurakuntien toimintaan. Monilla järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa ja mukaan tarvitaan uusia osallistujia. Vapaaehtoisena voi hyödyntää omia taitojaan ja vahvuuksiaan. On vihdoinkin mahdollisuus valita mitä tekee, missä, koska ja kuinka paljon. Voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa opittuja taitojaan tai tehdä jotain aivan uutta. Lisäksi kaikenlainen osallistuminen luo arkeen rytmiä ja lisää sosiaalisia verkostoja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaaehtoisten motiiveissa korostuu halu auttaa ja olla tarpeellinen. Uusien tuttavien saaminen, osallisuus ja toive säännöllisestä päiväohjelmasta ovat myös niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset, osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Toiminnalla onkin monta merkitystä, vapaaehtoinen itse saa mielekästä tekemistä ja vapaaehtoisten toiminnan kautta ikäihmiset voivat saada elämäänsä lähimmäisen. Vapaaehtoiset voivat ohjata ryhmiä ja toimia kohtaamispaikkaemäntinä ja isäntinä. Yhteiskuntakin hyötyy, kun toiminnan avulla monet yksinäisyydestä johtuvat haitat lievittyvät ja paineet esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluihin vähenevät. Tutkija Anne Birgitta Pessi on kuvannut vapaaehtoistoimintaa seuraavasti. Millä muulla elämän saralla pääsemme sekä toteuttamaan itseämme ja oppimaan uutta että auttamaan ja elämään toisia varten? Jotkut haluavat päästä tarjoamaan vapaaehtoistoimintaan omaa erityisosaamistaan, toiset taas tulevat juuri oppimaan uutta, heittäytymään. Luotettavaa ja pitkäkestoista vapaaehtoistoimintaa ei voi kuitenkaan olla ilman resursseja. Vapaaehtoiset tarvitsevat kohtaamispaikan ja innostuneen, motivoivan ammattilaisen, joka koordinoi toimintaa, järjestää koulutusta ja virkistystä sekä antaa työnohjauksellista tukea. - Koulutus, ohjaus ja koordinointi - Kohtaamispaikka ja vertaistuki - Virkistys ja työnohjaus 11

12 3.8. Liikennepalvelut Väestön ikääntyminen asettaa nykyistä suuremmat esteettömyysvaatimukset myös liikennepalveluille. Esteetön joukkoliikenne edellyttää luonnollisesti esteettömiä liikennevälineitä, esimerkiksi matalalattiabusseja. Lisäksi pysäkkien tulee olla esteettömiä, ja tieto aikatauluista tulee olla kaikkien saatavilla. Linjaliikenteen suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon ikäihmisten tarpeet esimerkiksi palveluiden käytön suhteen. Liikennöinnin tulisi esimerkiksi mahdollistaa asiointi kuntakeskuksessa ja terveyspalveluiden käyttö. Kunnissa julkista joukkoliikennettä täydennetään palveluliikenneratkaisuilla. Peruspalvelukeskus Oivan alueella Asikkalan ja Hollola kuuluvat hoitavat kuljetuspalvelumatkojen organisoinnin Lahden kaupungin organisoiman Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen kautta. Lisätietoja kuntakohtaisista liikennepalveluista (linkit tarkastettu ): Asikkala, Asiointitaksit Hollola, Hoppa Hämeenkoski, Kyläkyydit Kärkölä, Omppukyyti Padasjoki, Asiointilinjat 12

13 4. Apua elämään omassa kodissa Omien voimien vähentyessä palvelujen merkitys kasvaa. Ikäihminen voi hakea monenlaista kunnallista, yksityistä tai vapaaehtoisapua tukemaan kotona asumista. Tässä suunnitelmassa kuvaillaan Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluita, arvioidaan niiden riittävyyttä ja laatua, sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Kooste arvioinnista löytyy Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät liitteestä sivulla 34. Suunnitelman projekti- ja ohjausryhmä ( ja ) ovat päättäneet, että kehittämistoimenpiteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen ja vastuiden osalta keskustelu ja päätöksenteko tapahtuvat yhteistoiminta-alueen normaalin hallintokäytännön mukaisesti, eli niitä ei yksilöidä tässä suunnitelmassa. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan suurin osa Oiva-kuntien ikäihmisistä on erittäin tyytyväisiä Oivan palveluihin, keskiarvo palveluille on 8,7. Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Kokonaisarvosana Oivalle 8,8 8,6 8,4 8,5 9,7 4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut Terveyden edistämisen palvelut Peruspalvelukeskus Oivan toiminta-alueen terveysasemilla asiakkailla on mahdollisuus saada terveysneuvontaan ja ohjausta liittyen elintapoihin, yleisempien kansansairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan ja rokotuksiin. Kausi-influenssarokotuksia annetaan vuosittain marras-joulukuussa yleisissä rokotustilaisuuksissa, joista tiedotetaan erikseen. Terveyden edistämisen palveluiden asiantuntijoina toimivat terveydenhoitajat, joihin voi ottaa yhteyttä terveyteen liittyvissä asioissa. Arvio: Terveyden edistämisen palvelut ovat riittävät ja laadukkaat, niitä tarjotaan lähipalveluna koko Oivan alueella. Palveluntarpeeseen vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen, asiakkaiden oma vastuunotto, epidemiat/pandemiat. Omahoitopisteet Omahoitopisteet kannustavat ja tarjoavat mahdollisuuden asiakkaille omatoimiseen terveyden edistämiseen ja toimivat asiakkaan omahoidon tukena. Omahoitopisteissä asiakas voi mitata tai seurata verenpainettaan, painoa ja vyötäröympärysmittaa ja kartoittaa elintapojen vaikutusta omaan hyvinvointiinsa erilaisten testien avulla. Omahoitopiste löytyy Oivan toiminta-alueen pääterveysasemilta. Arvio: Omahoitopisteitä on kaikilla terveysasemilta, pois lukien Vesikansa. Omahoitopisteiden laatu on hyvä. palvelujen tarpeeseen vaikuttavat sähköisten palvelujen kehittyminen ja kuntalaisten oman vastuun lisääntyminen. 13

14 Liikkumislähete-liikuntaneuvonta Liikkumislähetteen avulla asiakkaita voidaan ohjata liikuntaneuvojan vastaanotolle, mikäli liikunnalla on suotuisia vaikutuksia asiakkaan terveydentilaan tai toimintakykyyn. Henkilökohtaisessa tapaamisessa liikuntaneuvojan kanssa asiakas saa ohjausta mm. toimintakykyä edistävästä liikunnasta ja tukea liikkumisen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Liikkumislähetteitä löytyy terveysasemien odotustiloissa ja omahoitopisteissä tai lähetettä voi kysyä lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla. Arvio: Liikkumislähete ja liikuntaneuvontaa on saatavissa joka kunnassa. Laatu on hyvä, ja palveluntarpeeseen vaikuttaa kuntalaisten oman vastuunoton kehittyminen ja motivoinnin onnistuminen. Seulonnat Valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva rintasyöpäseulonta on suunnattu vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille kuukauden välein. Rintasyöpäseulonta toteutetaan kokonaisuudessaan ostopalveluna. Seulonnan toteuttaa Suomen terveystalo ja kuvauspaikkana on Lahti. Kyseisiin ikäluokkiin kuuluvat saavat henkilökohtaisen kutsun kuvaukseen. Arvio: valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva seulonta toteutuu joka kunnassa. Palvelun laatu on hyvä. Palveluntarpeeseen vaikuttaa motivointi ja oman vastuun ottaminen. Ikäihmisten asiakasohjaus ja palveluneuvonta Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä koti- ja asumispalveluihin sekä vammaispalveluihin ikäihmistä koskettavissa erilaisissa elämän tilanteissa, kuten palvelutarpeen arvioinnin, asumisen, toimeentulon ja kotona selviytymisen kysymyksissä. Peruspalvelukeskus toimii palveluohjauksen yksikkö, johon on pääosin keskitetty palveluohjausta tekevät henkilöt. Palveluohjauksen tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tilanne, ohjata kukin asiakas oikean palvelun piiriin sekä auttaa mahdollisten hakemus- ja tukilomakkeiden täyttämisessä. Ikäihmisten palveluista tiedotetaan Peruspalvelukeskus Oivan omilla verkkosivuilla sekä tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa saa palveluohjauksen numerosta. Kun asiakas ei enää kykene asumaan kotona kotiin annettavien palveluiden turvin, palvelutarve turvataan tehostetulla palveluasumisella tai vanhainkotiasumiselle. Palveluasumisen ja vanhainkotien paikkoja koordinoi moniammatillinen SAS-työryhmä. Vaihtoehtona kunnallisille palveluille tarjotaan asiakkaille myös palvelusetelien käyttömahdollisuutta kuntien myöntämien määrärahojen puitteissa. Arvio: Ikäihmisten palveluohjaus ja palveluneuvonta on perustamisvaiheessa, näiltä osin palveluohjaus ja neuvonta ovat laadukkaita. Palveluntarpeeseen vaikuttavat toimintaympäristö, väestön ikääntyminen, oman vastuun ottaminen ja terveyden ylläpitäminen. Asiakasohjauksen puhelinnumero , soittoaika Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään niille 80 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka eivät ole vielä palvelujen piirissä. Kirje yhteydenottopyyntöineen sekä palvelupaketteineen lähetetään kaikille ja mikäli asiakas ei ole itse ottanut yhteyttä, ottaa kotiutusohjaaja häneen yhteyttä ja sopii mahdollisen kotikäynnin. 14

15 Kotikäynnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kunto ja lähitulevaisuuden mahdolliset palvelujen tarpeet. Palvelupaketti sisältää mm. oman kunnan palveluoppaan ja liikkumislähetteen. Kotikäynti toimii siten tiedon vaihtohetkenä työntekijältä asiakkaalle kuten myös toisinpäin. Arvio: Hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutuvat kattavasti ja laadukkaasti, mutta ovat asiakkaalle vapaaehtoisia. Palveluntarpeeseen vaikuttaa asiakkaan motivaatio. Muistihoitajan vastaanotto Oivassa työskentelee 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista muistihoitajaa. Muistihoitajan toimintaan kuuluu lääkärin työparina työskentely muistisairauksien diagnostisoinnissa ja hoidon suunnittelussa, seuranta, hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja läheisten tukeminen. Arvio: Muistihoitajan vastaanottopalvelut eivät ole riittävät. Palveluntarpeeseen vaikuttaa ikäihmisten määrän kasvu. 4.2 Vastaanottopalvelut Ikäihmisen akuutissa sairastapauksessa potilaalle annetaan aika joko hänen aluelääkärilleen tai päivystävälle lääkärille. Kroonisten sairauksien kontrollikäyntien yhteydessä tehdään hoitosuunnitelman yhteistyössä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon potilaan oma näkemys hänen tarpeistaan liittyen hänen terveydentilaansa. Tästä on apua tulevissa potilaskontakteissa sekä potilaalle itselleen että hoitohenkilökunnalle. Potilaan tilan niin vaatiessa hänet lähetetään joko peruspalvelukeskus Oivan omalle vuodeosastolle tai erikoissairaanhoitoon, josta potilas palaa joko kotiin tai kuntoutumaan Oivan vuodeosastolle. Pyrkimyksenä on kuntouttava ote, jonka avulla potilas pysyy omavoimaisena. Muistihoitajan tekemä yhteistyö potilaan, aluelääkärin ja omahoitajan sekä geriatrin kanssa tukee muistihäiriöpotilaan diagnostiikkaa, hoitoa ja hoitosuunnitelman tekoa ja siten parantaa tämän pärjäämismahdollisuuksia asianmukaisessa asumismuodossa. Tavoitteena on paitsi kuntouttava ja omavoimaisuutta tukeva ote niin myös potilaan yksilöllinen ja joustava kulku koko palveluorganisaatiossamme. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat hyvin tyytyväisiä terveyskeskuslääkärien vastaanottopalveluihin, keskiarvo on 8,8. Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Terveyskeskuslääkärin vastaanotot 8,9 8,6 8,4 8,5 9,7 Arvio: Vastaanottopalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttaa resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä. Lisäksi palvelukysyntää lisää medikalisaatio, eli ihmistä auttavan toiminnan lääketieteellistäminen. 15

16 4.3 Terveyskeskussairaala Vuodeosastohoitoa järjestetään Oivan toiminta-alueella Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella. Potilaat tulevat osastoille lääkäreiden vastaanottojen kautta, erikoissairaanhoidon päivystyksen ja seuranta- ja vuodeosastojen kautta kotiutusohjaajan koordinoimana. Ikäihmisten palveluja koskevan valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista 2-3% voidaan sijoittaa pitkäaikaisesti laitoshoitoon, ja tällöin perusteina tulee olla lääketieteelliset tai muut painavat syyt. Lähtökohtana on, että terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole kenenkään pitkäaikainen asuinpaikka. Vuodeosastohoidon tarvetta aiheuttavia keskeisiä lääketieteellisiä syitä ovat syöpäsairaudet, sydän ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, immuunijärjestelmän sairaudet ja infektiosairaudet. Vuodeosastoilla kuntoutetaan ortopedisista leikkauksista toipuvia ja neurologisia sairauksienjälkitilojen vuoksi kuntoutusta tarvitsevia. Lisäksi toteutetaan saattohoitoa. Saattohoidossa korostuu potilaan ja läheisten tukeminen ja elämän laadun säilyminen hyvänä kuolemaan asti. Vuodeosastojen pääpaino tulee olla kuntouttamisessa, jolloin iäkkäiden potilaiden toipuminen toteutuu tavoitteellisesti. Kuntoutuksen tavoite on antaa aktiivista ja tavoitteellista kuntoutusta ja hoitoa kuntoutuspotilaille. Toimintaa ohjaavat alueellisesti yhdessä kehitetyt ja kuvatut hoitoketjut. Tarvittaessa potilas lähetetään vaativan tason kuntoutukseen joko suoraan erikoissairaanhoidosta tai vuodeosastojakson jälkeen. Varhain aloitetulla kuntoutuksella tuetaan ja vahvistetaan jokaisen potilaan omatoimisuutta ja ehkäistään laitostumista. Vuodeosastoilla kartoitetaan fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian palvelutarvetta säännöllisissä kuntoutuspalavereissa, jotta jokaisen potilaan hoito on systemaattista ja tavoitteellista. Ennen kotiutusta tärkeitä toimintatapoja ovat moniammatilliset kotiutusja hoitosuunnitelmapalaverit, apuvälinearviot ja kotikäynnit. Arvio: Terveyskeskussairaalapalvelut ovat osittain yli palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Laatu on hyvä. Palvelutarpeeseen vaikuttavat yleiset asenteet, vanha hoitokulttuuri ja medikalisaatio, eli auttavan toiminnan lääketieteellistäminen. 4.4 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Kuntoutuksen tulosyksikkö tuottaa Oivan alueen kuntalaisille tarveperusteisesti lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. Yksikkö tuottaa psykologi, puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia palveluita polikliinisesti. Yksikön kuntoutuksen ammattilaisia työskentelee myös Oivan vuodeosastoilla ja asumispalveluissa sekä tarvittavat toimintaterapia- ja fysioterapiapalvelut tuotetaan asiakkaille kotiin. Asiakkaat ohjautuvat kuntoutuksen tulosyksikön palveluiden piiriin fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn laskiessa. Kuntoutuksen tarkoituksena on vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja päivittäiseen selviytymiseen. Kuntoutuksella pyritään ehkäisemään, korjaamaan tai tasapainottamaan ihmisen liikkumisen ja toimintakyvyn ongelmia sekä sosiaalisia että psyykkisiä häiriöitä sekä ylläpitämään ja parantamaan jäljellä olevaa toimintakykyä. Apuvälinepalvelut on tarkoitettu yli 16-vuotiaille Oivan asiakkaille, joilla on vaikeuksia liikkumisessa ja/tai toimintakyvyssä sairauden tai vamman takia. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky, kokonaiselämän tilanne ja niistä nousevat yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on asiakkaan omatoimisuuden tukeminen. Yksilölliset apuvälinearvioinnit ja palvelut tapahtuvat ajanvarauksella polikliinisesti tai kotikäynteinä. Tarvittaessa kotikäynnin yhteydessä tehdään muutostyösuositukset. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Pienapuvälineet arvioidaan toimintaterapeutin toimesta ja liikkumisen apuvälineet fysioterapeutin toimesta. Apuvälinepalveluihin kuuluvat tarpeen arviointi, apuvälineen sovitus, apuvälineen luovutus käyttöön tai omaksi ja apuvälineen käytön opetus. Lisäisi palveluihin kuuluu seuranta ja apuvälinehuolto ja korjauspalvelut. 16

17 Arvio: Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut ovat laadukkaita, mutta eivät ole riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä. 4.5 Vammaispalvelut Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Osa palveluista ja tukitoimista on subjektiivisen oikeuden piirissä ja osa määrärahasidonnaisia. Myönnettäviä palveluja ovat mm. asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja palveluasuminen. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan ja järjestettäessä otetaan huomioon henkilön yksilöllinen avun tarve. Vammaispalvelulaissa ei ole mitään ikätai tulo- ja varallisuusrajoja, vaan ratkaisevaa on henkilön vammaisuus suhteessa eri palveluihin. Ikääntymisestä johtuva toimintakyvyn aleneminen ei ole peruste vammaispalvelulain mukaisten palvelujen myöntämiselle. Arvio: Vammaispalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu ja lainsäädäntö. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään pääsääntöisesti 65 -vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on ikääntymisen ja sairauksien vuoksi pitkäaikaisia liikkumisvaikeuksia. Henkilön liikkumisvaikeudet johtuvat hänen toimintakykynsä alenemisesta, mutta hän ei ole liikkumisen suhteen vaikeavammainen. Kuljetuspalvelun tavoitteena on tukea henkilön omassa kodissa asumista. Kuljetuspalvelujen myöntämisessä käytetään tulo- ja varallisuusharkintaa ja myönnetään kunnan varaaman määrärahan puitteissa. Arvio: Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on riittävää ja laadukasta. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu ja lainsäädäntö. 4.6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdevastaanottopalvelut Oivassa on suunnattu kaiken ikäiselle väestölle yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen palveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erilaisten kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat tukevat asiakkaan mielenterveyttä hoitosuhdetyöskentelyllä. Päihdeterapeutit toimivat päihdetyön asiantuntijoina arviointi-, selvittely-, neuvonta ja terapiatyössä sekä tekevät tarvittavat päihdekuntoutussuunnitelman mukaiset päätökset liittyen laitoskatkaisuun ja -kuntoutukseen. Arvio: Mielenterveys ja päihdepalvelut eivät ole riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikä, asenteet ja oma vastuunotto. 17

18 4.7 Kotihoito Kotihoito tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon sisältyvät kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä sosiaalihuoltoasetuksen mukaan kotipalveluina järjestettävät tukipalvelut. Kotihoidon tarkoituksena on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään järjestämällä laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä kotiin annettavia palveluja kotona selviytymisen toteutumiseksi. Kotihoidon tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä toimintakyvyn edistämisen ja tukemisen avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito, hoiva- ja huolenpitopalvelut. Kotihoidon palvelu käynnistyy palvelutarpeen arvioinnilla, joka arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa laaja-alaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon myös yksityiset palvelut, vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet. Jokaiselle asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen ja tarkoituksenmukaisin järjestely hoidon ja hoivan toteuttamiseksi. Kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle tarjotaan vaihtoehtoisesti Oivan tuottama kunnallinen kotihoidon palvelu tai säännöllisen kotihoidon palveluseteli. Säännöllistä kotihoitoa saavan asiakkaan kanssa laaditaan hoidon ja hoivan toteuttamiseksi yksilöllinen palvelu. Palveluja arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisesti ja aina tarpeen vaatiessa. Kotihoidon käyntejä voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan avuntarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Säännöllisestä kotihoidosta peritään palvelun laadun ja määrän ja asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat tyytyväisiä Oivan kotihoitopalveluihin, keskiarvo palveluille on 8,2. Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Kotihoitopalvelut 8,6 7,8 8,0 8,0 9,3 Arvio: Kotihoito on osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Laatu on hyvä. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu, varallisuus ja mielikuva kotihoidon palveluista. 4.8 Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalveluja järjestetään pääsääntöisesti vain säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Kotihoidon tukipalveluihin kuuluu ateria-, kauppa-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita (päivä-/palvelupäivätoiminta). Tukipalveluista peritään perusturvalautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. Arvio: Kotihoidon tukipalvelut ovat osittain riittävät. Palvelutarpeeseen vaikuttaa yksipuolinen palvelutarjonta. 4.9 Omaishoito Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiolossa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. 18

19 Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Tukea myönnetään kunnan talousarvion käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen puitteissa ja perustuu kunnan harkintaan. Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on aina palvelusuunnitelma. Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaitten aikana. Vapaan ajalta perittävistä maksusta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Omaishoitajan vapaapäivät voidaan järjestää myös palvelusetelin avulla. Omaishoidon palvelukokonaisuuteen voi sisältyä säännöllistä tai tilapäistä kotihoidon palveluja, jotka täydentävät omaishoitajan työtä. Näistä palveluista peritään kotihoidon maksukäytännön mukaista asiakasmaksua. Jos käytössä on runsaasti tai merkittävästi muita palveluja omaishoidontuen palkkiota maksetaan alemman maksuluokan mukaisesti. Arvio: Omaishoito on laadukasta, mutta osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Palveluntarpeeseen vaikuttavat kuntien taloudelliset resurssit sekä yleiset asenteet Vanhusten perhehoito Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy säädökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten perhehoitajan koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Oivakunnissa toimii tällä hetkellä kolme perhehoitajaa. Arvio: Kyseessä on uusi palvelumuoto. Palveluntarpeeseen vaikuttaa palvelun heikko tunnettuus ja tuottajien vähäisyys Taloudellinen ohjaus ja tuki Kotona asuu yhä useampi ikäihminen joka ei kykene enää hoitamaan raha-asioitaan. Aluksi ongelmaan voidaan varautua laittamalla säännöllisiä laskuja suoramaksuun, mutta samalla pitää selvittää myös, että vanhuksen rahat riittävät. Sosiaaliturvan kartoitukselle on esimerkiksi silloin kun vanhukselle tarjotaan maksimaaliset kotiavun palvelut tai hän siirtyy vuokra-asuntoon tai palvelutaloon. Sosiaaliturvan kartoituksessa huomioidaan erilaiset maksukatot sekä tarkistetaan eläkkeensaajan hoitotuki oikealle tasolle. Sosiaaliturvan taso täytyy tarkistaa myös silloin, kun puoliso kuolee tai muuttaa palvelutaloon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla mahdollistetaan tuen saajan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko kaikki ensisijaiset etuudet haettu. Tämä tarkoittaa sitä, että ikäihmiselle tulee olla haettuna kaikki eläkkeet, joihin hän on oikeutettu. Tulee 19

20 myös selvittää, onko hänellä oikeus eläkkeensaajan asumistukeen tai hoitotukeen. Lisätietoa toimeentulotuesta saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Velkaongelmissa Oivan alueella asuva voi kääntyä Lahden kaupungin talous- ja velkaneuvonnan puoleen. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaalle maksutonta palvelua, jonka tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Häntä autetaan velkatilanteen kartoittamisessa ja kerrotaan erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista. Halutessaan ikäihminen voi hakeutua aikuissosiaalityön vastaanotolle neuvontaa ja ohjausta varten, Peruspalvelukeskus Oivan puhelinvaihe Arvio: Taloudellinen ohjaus tuki on laadukasta ja osittain riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat väestön ikääntyminen, muistisairaiden määrän kasvu ja päihdeongelmat. 5. Jos oma koti ei riitä Ikäihmisten kotona asumista pyritään tukemaan monella tavalla. Jos omassa kodissa asuminen ei ole mahdollista edes maksimaalisten kotiin tarjottavien palvelujen avulla, kyseeseen voi tulla palveluasuminen tai vanhainkodit. 5.1 Palveluasuminen Muu kodinomainen asuinpaikka voi olla esimerkiksi palveluasumisyksikkö. Asumispalveluihin voidaan hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista maksimaalisten kotihoidon palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin ja kun asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Voimakas, asiakkaan arkeen vahingollisesti vaikuttava turvattomuus, voi myös olla perusteena palveluasumiseen hakeutumisessa. Peruspalvelukeskus Oivan alueen palveluasumisyksiköissä hoidetaan sekä muistisairaita että muutoin paljon apua ja tukea tarvitsevia ikäihmisiä. Peruslähtökohtana asumisessa on asukkaan omien voimavarojen ja itsenäisyyden tukeminen. Palveluasumisen henkilöstörakenteessa pyritään moniammatillisuuteen. Henkilökunta huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja he ovat kaikissa yksiköissä läsnä ympärivuorokautisesti. Yksiköissä pyritään hoitamaan asukkaat loppuun saakka, jos sairaalahoidon tarvetta ei ole. Perusturvalautakunta on hyväksynyt asumispalvelujen kriteerit, joiden mukaan asukkaat sijoitetaan heidän toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikan vapautuessa (SAS-työryhmä). Palveluasumisyksikössä henkilö saa oman vuokrasuhteisen asunnon, johon hän saa omaa toimintakykyään tukevat palvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hoito-, hoiva ja huolenpitopalvelut, ateriapalvelut sekä tukipalvelut (saunaja hygieniapalvelu, pyykkihuolto, päivätoiminta, turvapuhelin/hoitajakutsu). Arvio: Palveluasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Palveluntarpeeseen vaikuttavat väestön ikääntyminen, lääketieteen ja -hoidon kehitys, asiakkaan varallisuus ja ihmisten asenteet. 20

21 5.2 Vanhainkodit Vanhainkotiin voidaan hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista maksimaalisten kotihoidon palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin. Vanhainkotihoito edellyttää runsasta avuntarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja mahdollisesti kahden auttajan apua. Hoito pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee olla perusteltua iäkkään arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta eikä akuuttia sairaalahoidon tarvetta saa olla. Vanhainkodeissa hoidetaan asukkaita, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Siksi yksiköiden henkilöstörakenne on hoitopainotteinen. Henkilökunta koostuu pääsääntöisesti sairaanhoitajista, lähihoitajista, hoiva-avustajista ja laitoshuoltajista. Vanhainkodissa pyritään turvaamaan iäkkään laadukas ja turvallinen eläminen loppuun saakka. Perusturvalautakunta on hyväksynyt vanhainkotihoidon kriteerit. Vanhainkotipaikkaa hakeneet, kriteerien mukaiset hakijat sijoitetaan heidän toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikkojen vapautuessa (SAStyöryhmä). Vanhainkodeissa asukkaat sijoittuvat joko yhden tai kahden hengen huoneisiin. Vanhainkodit ovat laitoshoitoa, jossa asukkaille annetaan heidän tarvitsemansa palvelut kokonaisvaltaisesti. Vanhainkotihoitoa tarjotaan peruspalvelukeskus Oivan alueella kahdessa kunnassa. Arvio: Vanhainkotiasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Vanhainkotien merkitys vähenee tulevaisuudessa. 21

22 6. Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä edellä kuvatuttuja ikääntyneelle väestölle suunnattuja palveluja. Lisäksi Peruspalvelukeskus Oiva määrittelee strategisia linjauksia siitä, millaisia tulevaisuuden vanhuspalvelut ovat. Kehittämisen painopistealueet määriteltiin laajapohjaisessa seminaarityöskentelyssä marraskuussa Tuloksena esiin nousseet painopisteet lähetettiin arvioitavaksi vanhus- ja vammaisneuvostoille kevään 2014 aikana. Neuvostoja pyydettiin muun muassa esittämään oman näkemyksen painopisteistä, arvioimaan tärkeysjärjestystä, kuvaaman haluttuja toimenpiteitä ja palveluita sekä asettamaan tavoitteitta painopisteille. Kaikki Oiva-kuntien vanhus- ja vammaisneuvostot osallistuivat työhön. Kehittämistyön painopisteet vanhus- ja vammaisneuvostojen arvottamassa tärkeysjärjestyksessä ovat: 1. Asiakasohjaus 2. Hyvinvointiteknologia 3. Vapaaehtoistoiminta 4. Laitospaikkojen vähentäminen Nämä painopisteet valitaan Oivan vanhuspalvelujen tulevaisuuden painopisteiksi. Suunnitelman toimeenpano kytkeytyy myös näiltä osin normaaleihin hallintokäytäntöihin, eli toimenpiteet, voimavarat ja vastuut käsitellään osana vuosittaisia talousarvioiden sekä talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelua ja kuntakohtaisia palvelusopimusprosesseja. 6.1 Asiakasohjaus Vanhus ja vammaisneuvostojen arvioinnin mukaan tärkein kehittämiskohde on asiakasohjaus. Asiakasohjauksen tarkoituksena on turvata ikääntyneelle neuvonnan, ohjauksen, palvelujen suunnittelun ja koordinoinnin avulla tarkoituksen mukaiset toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät palvelut. Oivaan on perustettu palveluohjauksen yksikkö. Asiakasohjausta kehitetään keskittämällä palvelutarpeen arviointi asiakasohjauksen yksikköön, jossa tehdään päätökset palveluiden myöntämisestä. Asiakasohjausta tarjotaan puhelimitse, kotikäynnein ja Oivan toimipisteissä. Asiakasohjausyksikön palveluihin sisältyy arkipäivisin toimiva neuvontapuhelin. Puhelinpalvelusta tiedotetaan riittävän laajasti ja palvelun jatkuva toiminta turvataan. Sähköisiä palveluja kuten sähköisiä hakemuslomakkeita ja sähköistä yhteydenpitoa ja neuvontaa ja ohjausta kehitetään. Sähköisten palvelujen kehittämisessä huomioidaan, että kaikki ikääntyneet asiakkaat eivät voi käyttää sähköisiä palveluja. Asiakasohjausyksikön toiminta sisältää myös erilaisten tiedotustilaisuuksien järjestämisen tai yhteistyökumppaneiden (esim. vanhusneuvostojen) tilaisuuksiin osallistumisen. 22