-2, SIVL :00

Transkriptio

1 -2, SIVL :00 Kokouskutsu Keskiviikkona klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Annica Haldin, puheenjohtaja Marina Lundkvist Markku Pukkinen, varapuheenjohtaja Vaula Vilppola Håkan Forss Johan Karjaluoto Erik Nyberg Alexandra Back Brita Brännbacka-Brunell Kristina Saari Conny Englund Aykut Saka Sanna Melarti Jaakko Koskela Jacob Storbjörk Ulrika Rönnback Lasse Perhiö Eija Vähäsöyrinki Anita Petterson Seppo Kangas Vuokko Piippolainen Sauli Isokoski Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kurt Hellstrand, kaupunginhallituksen edustaja Ronja Huhtamäki, nuorisovaltuuston edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Jan Levander, sivistysjohtaja, sihteeri Juha Paasimäki, sivistysjohtajan sijainen Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Leif Storbjörk, kirjastotoimenjohtaja Tove Jansson, liikuntatoimenjohtaja Anette Granberg, talouspäällikkö Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Annica Haldin puheenjohtaja

2 80, SIVL :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 81, SIVL :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Sivistysjohtaja: Valitaan Vuokko Piippolainen ja Håkan Forss.

4 82, SIVL :00 ILMOITUSASIAT Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirje OKM/75/530/2016, Kirje kunnille ja muille aikuisten perusopetuksen ja valmistavan opetuksen järjestäjille Muut Terveysvalvonta, raportti nro 33036, Uusi seurantatarkastus (Kielikylpykoulu) Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

5 83, SIVL :00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivistysjohtaja on tehnyt syyskuussa 2016 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset: Liite 83 A Päivähoidon johtaja ja nuorisosihteeri ovat tehneet syyskuussa 2016 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset. Liite 83 B Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

6 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 VUODEN 2017 TALOUSARVIOKEHYKSET JA VUOSIEN TALOUS- SUUNNITELMAEHDOTUS Sivl Talouspäällikkö: Liite 59 Vuoden 2017 talousarviokehykset perustuvat seuraaviin olettamuksiin (TKK , kaupunginhallitus , kaupunginvaltuusto ) lisäys (vrt. vuoden 2016 TA) Henkilöstökustannukset 0,2 % Palvelujen ostot 0,2 % Tarvikkeet 0,2 % Sisäiset vuokrat 0,2 % Myyntituotot 0,2 % Edellisen mukaan tehdyn kustannusten tarkistamisen jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on yhteensä 1,0 milj. euroa. Tehostamisvaatimus jaetaan lautakuntatasolle, sosiaalija terveyslautakunnan talousarviokehys on kuitenkin vuoden 2016 talousarvion tasolla. Sivistyslautakunnan osalta tämä tarkoittaa :n tehostamisvaatimusta, kun yllä olevat tarkistukset on huomioitu. Tämän mukaan sivistyslautakunnan talousarviokehys vuodelle 2017 on seuraava: Tulot: Menot: Netto: Ero verrattuna vuoden 2016 talousarvioon on euroa (netto). Kehys on sitova nettotasolla, mikä tarkoittaa, että vähennykseen päästään joko lisäämällä tuottoja tai vähentämällä kustannuksia. Valtionosuudet perustuvat Kuntaliiton arvioon. Verotuotot Kunnallisverokanta on korkeintaan 21,25 % vuosina Kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan. Verotuotot perustuvat Kuntaliiton ennusteeseen. Korkokustannukset Arvioitu 2,0 %:n keskikoron mukaan vuosille Poistot

7 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti. Investoinnit Nettoinvestointitaso on enintään 8,3 milj. euroa vuonna rahoitus Ristikarin kiinteistön peruskorjaukselle. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta käy periaatekeskustelun talousarviokehyksistä ja säästövaatimusten jakautumisesta evästykseksi viranhaltijoille talousarviotyön jatkamiseen. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl Sivistyslautakunta keskustelee viranhaltijoiden laatimista tavoitteista. Kunkin tulosalueen vastuussa oleva viranhaltija esittelee tavoitteet. Lautakunta päättää, mitkä tavoitteet ja arviointitekijät lähetetään eteenpäin kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Liite 77 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee tavoitteista ja päättää, mitkä tavoitteet lähetetään eteenpäin kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl Liite 84 A - B Kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle antama nettokehys (sisältää :n säästösumman) oli Talousarviota koskevan yleiskirjeen mukaan sivistyslautakunnan kehystä on tarkistettava suhteessa oppilasmäärään vuoden 2016 talousarvioon verrattuna, mikä merkitsee vuonna 2017 sitä, että talousarviokehystä korotetaan :lla. Kehystä tulee myös tarkistaa ylöspäin :lla maahanmuuttajien kielikoulu-

8 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 tuksen laajentamista varten. Kielikylpykoulun tilapäiset ulkoiset tilat ja sisäisten vuokrien muutos yhteensä johtavat kehyksen laskemiseen :lla. Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta varten varattua määrärahaa on vähennetty :lla, mikä merkitsee kehyksen supistamista vastaavassa suhteessa. Tarkistettu nettokehys on edellä esitetyn mukaan Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus on seuraava l Tuotot: Kulut: Netto: Vuoden 2017 nettotalousarvio lisääntyy (0,03 %) vuoden 2016 vahvistettuun talousarvioon verrattuna. Talousarvioehdotus on tarkistetun kehyksen mukainen. Seuraavassa on kooste eri toimialojen talousarvioehdotuksista. Koulutushallinto Päivähoito- ja koulutushallinnolla on yhteiset palkkakustannukset. Rehtoreiden, kuraattorien ja kanslistien täydennyskoulutusmäärärahat on merkitty tähän tulosalueeseen. Koulutushallinnon tehostamisvaatimus oli alkuperäisessä kehyksessä Kirjastotoiminnasta on siirretty :n henkilöstökustannukset hallintoon ja kirjastotoiminnan kustannuksia on vähennetty vastaavassa määrin. Koulutushallinnon talousarvioehdotus: Tuotot: 0 Kulut: Netto: Hallinnon talousarvioehdotus on kehyksen mukainen. Perusopetus Esiopetus, aamu- ja iltapäivähoito ja perusopetus ja resurssikoulu Perusopetuksen nettokehys oli Perusopetuksen talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Perusopetus on kehyksen mukainen.

9 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Perusopetuksen nettotalousarvion lisäys on (0,02 %) vuoteen 2016 verrattuna. Esiopetus Esiopetusta järjestetään kaikissa kouluissa. Lukuvuonna esiopetuksen piirissä on 141 ruotsinkielistä ja 81 suomenkielistä oppilasta. Oppilaiden määrä vähenee lukuvuonna Esiopetuksen talousarvioehdotus: Tuotot: 0 Kulut: Netto: Nettokustannukset vähenevät 0,7 % vuoteen 2016 verrattuna. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu vl 1-2 oppilaille ja kaikille erityisopetuksessa oleville oppilaille. Koulutoimi vastaa aamutoiminnasta itse, mutta iltapäivätoiminta järjestetään osaksi omissa ryhmissä (Kirkkoranta-Jungman, Vestersundsby ja Länsinummi), osaksi ostopalveluna Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymältä ja Folkhälsanilta 12 iltapäiväryhmän toimintana. Ostopalvelujen osalta on tehty uusi sopimus seurakuntien ja Folkhälsanin kanssa, mikä merkitsee sitä, että maksamme ryhmäkohtaisena korvauksena aikaisempaa suuremman summan, mutta vastineeksi perimme sivistyslautakunnalle tuottoja maksuina, minkä vuoksi aamu- ja iltapäivätoiminnan nettokustannukset vähenevät yhteensä n vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Aamu- ja iltapäivätoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Perusopetus Perusopetuksen talousarvioehdotuksen lähtökohtana on lukuvuosien ja keskimääräinen oppilasmäärä. Tuntikehystä laskettaessa on käytetty 1,50 tuntia/oppilas alakoulussa ja 1,87 tuntia/oppilas yläkoulussa. Perusopetuksen talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto:

10 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Nettotalousarvioehdotuksessa on 0,6 %:n lisäys vuoden 2016 talousarvioon verrattuna oppilasmäärän lisääntymisen vuoksi. Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen talousarvioehdotuksen lähtökohtana on 246 oppilasta Jakobstads gymnasiumissa ja 117 oppilasta Pietarsaaren lukiossa. Jakobstads gymnasiumin tuntikehys on 1,40 tuntia/oppilas ja Pietarsaaren lukion 1,53 tuntia/oppilas. Lukiokoulutuksen nettokehys oli (sisältää :n tehostamisvaatimuksen). Lukiokoulutuksen talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut Netto: Nettotalousarvioehdotuksessa on 0,6 %:n lisäys vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Lukiokoulutuksen talousarvioehdotus ylittää kehyksen :lla, mikä johtuu palkansivukulujen lisääntymisestä vuoteen 2016 verrattuna, sisäisten vuoksien lisääntymisestä vuonna 2017 sekä siitä, että tehostamisvaatimus ei täyttynyt. Varhaiskasvatus Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan Laissa taataan 20 viikkotunnin subjektiivinen päivähoito-oikeus. Pietarsaaren sivistyslautakunta päätti kuitenkin olla rajoittamatta subjektiivista oikeutta. Maksujärjestelmää muutettiin kuitenkin siten, että lukien on käytetty kuukausiperusteista tuntiveloitusta, mikä on rajoittanut varhaiskasvatuspalvelujen käyttöä hieman. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma tulee voimaan Seudun kunnat ovat päättäneet laatia sen yhteistyössä. Suunnitelman kustannukset ja sen implementointi sisältyvät talousarvioehdotukseen. Suunnitelma edellyttää varhaiskasvatuksen digitalisointia, minkä vuoksi vuoden aikana on tehtävä TVT-investointi. Talousarvioehdotukseen sisältyy määräraha laitteistoa varten. Lasten päivähoidon nettokehys oli (sisältää :n tehostamisvaatimuksen). Päivähoidon talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut Netto:

11 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Päivähoito alittaa kehyksen :lla, mikä johtuu pääosin henkilöstökustannusten vähentymisestä, kotihoidon tuen määrärahan vähentymisestä sekä myynti- ja maksutuottojen lisääntymisestä. Aikuiskoulutus (Arbetarinstitutet, Työväenopisto, Maahanmuuttajien kieliopetus, Kesäyliopisto) Vapaan sivistyksen rahoitusta koskevat muutokset on hyväksytty eduskunnassa Laki tuli voimaan ja sitä sovelletaan varainhoitovuodesta 2016 lukien. Vapaan sivistyksen uusien rahoitusperusteiden mukaan kansalaisopistoilla on valtionosuusrahoitus, joka koostuu 90 %:n kiinteästä osasta ja 10 %:n muuttuvasta osasta. Kansalaisopistojen valtionosuudella saama opetustuntien määrä on vuonna 2016 se tuntimäärä, joka toimii vastaisuudessa valtionosuuslaskelmien perustana. Laskelmiin sisältyy 90 %:n kiinteä osa ja 10 %:n muuttuva osa. Muuttuvaan osaan vaikuttavat seuraavat tekijät: väestöpohja ja siinä tapahtuvat muutokset sekä kunnassa asuvien työttömien, maahanmuuttajien ja yli 65-vuotiaiden henkilöiden määrä. Yksikköhinta on jatkossa sama taajamien ja haja-asutusalueiden opistoille. Valtionosuus on edelleen 57 % laskennallisista kustannuksista. Maahanmuuttajien kielenopetusta on laajennettu syksyllä 2016 ja toimipaikkana on Strengbergin kiinteistö, johon myös työväenopiston kansliatilat on siirretty. Ruotsinkielisen ja suomenkielisen työväenopiston alkuperäinen nettokehys oli yhteensä (johon sisältyy :n tehostamisvaatimus). Strengbergin kiinteistössä toimivalle kielenopetukselle on avattu erillinen kustannuspaikka. Talousarviokehystä on tarkistettu ylöspäin :lla kielenopetuksen johdosta. Aikuiskoulutuksen talousarvioehdotus Tuotot: Kulut: Netto: Talousarvioehdotus on oikaistun kehyksen mukainen. Nuorisotyö Nuorisotoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa tehden yhteistyötä sivistystoimen muiden yksikköjen kanssa. Nuorisotoimen toimipaikkoina ovat nuorisotalo Tupakkamakasiinin lisäksi Etelänummen ja Oxhamnin yläkoulut sekä Resurssikoulu. Kesällä järjestetään alakoulujen oppilaille suunnattua teemaleiritoimintaa. Nuorisoportaali Decibel.fi:n jäsenyys ja ABC kohtaa nuoria -yhteistyö jatkuvat vuonna 2017.

12 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Nuorten oma vaikutuskanava, nuorisovaltuusto päättää kuudennen kautensa vuonna Nuorisovaltuustovaalit järjestetään syksyllä Kaupungin nuorisovaltuustolla on tärkeä tehtävä toimielimenä, joka tuo Pietarsaaren nuorten äänen kuuluviin. Nuorisotyön nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Nuorisotyön talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Nuorisotoiminnan talousarvioehdotus on kehyksen mukainen. Musiikkitoiminta Musiikkiopiston peruskoulutus: - antaa seudun lapsille ja nuorille musiikin peruskoulutusta yhtäläisin perustein - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin, mutta pyrkii myös kasvattamaan tiedostavia musiikinkuluttajia ja harrastelijamuusikoita - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurijärjestöihin. Kuvataidekoulu Balatako: - antaa Pietarsaaren lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin kuvataideopintoihin sekä kasvattaa tiedostavia kulttuurinkuluttajia ja harrastajia - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin muiden kulttuurijärjestöjen ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin kulttuurijärjestöihin. Balatako pyrkii muodostumaan seudulliseksi toiminnaksi musiikkiopiston tavoin. Syksyllä 2016 mukaan otettiin ensi kertaa lapsia ja nuoria koko Pietarsaaren seudulta. Vuonna 2017 laaditaan aiesopimussuunnitelma, minkä jälkeen Balatakon toimintaa varten on mahdollista hakea valtionapua. Pietarsaaren Sinfonietta: - ylläpitää Pietarsaaren Konserttisarjaa omien konserttien ja tuotettavien konserttien muodossa - toimii koulutusorkesterina Pietarsaaren Musiikkitalon ammattiopiskelijoille. Syksyllä 2017 suunnitellaan aloitettavan teatteri- ja tanssitaiteen perusopetus Yrkeshögskolan Novian draamaopetusta varten Campus Allegroon järjestettävissä tiloissa.

13 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Musiikkitoiminnan nettokehys oli kokonaisuudessaan (sis :n tehostamisvaatimuksen). Musiikkitoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Musiikkitoiminnan nettotalousarvio ylittää kehyksen :lla. Kulttuuritoimisto Kulttuuritoimiston toimintaa johtaa kulttuurisihteeri Marja-Leena Pitkäaho. Vuodenvaihteesta 2015/2016 kulttuuritoimisto on toiminut Runeberginkatu 12:ssa yhteisissä tiloissa kaupunginkirjaston kanssa. Kulttuuritoimiston uusi Leaderhanke Kulttuurinen moninaisuus Pietarsaaressa alkoi maaliskuussa Hankekoordinaattorina toimii Lisen Sundqvist. Kulttuuritoimisto ja kaupunginkirjasto ovat saaneet henkilöstöjaostolta luvan julistaa toimistoassistentin toimen ulkoisesti haettavaksi. Toimesta jaetaan 60 % kaupunginkirjastolle ja 40 % kulttuuritoimistolle. Koska kulttuuritoimiston aikaisempi kanslistimääräraha poistettiin kokonaan muutama vuosi sitten, tarvitsee kulttuuritoimisto lisämäärärahan toimistoassistentin toimen 40 %:n osuutta varten. Talousarviokehys oli (johon sisältyy 900 :n tehostamisvaatimus) Kulttuuritoimiston talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Kulttuuritoimiston talousarvioehdotus ylittää kehyksen :lla, mikä johtuu henkilöstökustannusten lisääntymisestä. Museotoiminta Museotoiminnan talousarvio koostuu enimmäkseen palkkakustannuksista ja vuokrista. Vuosittaiset säästöt ovat johtaneet siihen, että toimintakulut ovat vähentyneet ja ovat n. 4 % kuluista, ja ne rahoitetaan suurimmaksi osaksi tuotoilla. Suurempia muutoksia ei ole suunnitteilla, mutta osa henkilöstöstä saavuttaa vuonna 2017 eläkeiän, joten henkilöstömuutokset tulevat ajankohtaisiksi.

14 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Vuonna 2017 museo panostaa näyttelyyn 100 vuotta yhdessä, joka tulee Tupakkamakasiinin näyttelytiloihimme. Näyttelyn yhteydessä järjestetään tapahtumia, luentoja ja kertojailtoja itse näyttelyssä. Museotoiminnan nettokehys oli (johon sisältyy :n tehostamisvaatimus). Museotoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Museotoiminnan talousarvioehdotus ylittää kehyksen :lla, mikä johtuu sisäisistä vuokrista. Kirjastotoiminta Nykyiseen kirjastojärjestelmään on lisätty uusi asiakaskäyttöliittymä, jossa on enemmän interaktiivisuutta asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Samanaikaisesti on meneillään prosessi, jossa tarkastetaan hyllytilan määrä ja varastointi. Ohjelmatoiminnalle ja tapaamisille kirjastossa luodaan lisää tilaa. Lähimmät yhteistyökumppanimme kaupungin ulkopuolella ovat naapurikuntien kirjastot, jotka kaikki kuuluvat Fredrika-verkostoon ( Verkkoportaali Fredrikakirjastot.fi uudistetaan mittavasti siten, että se soveltuu entistä paremmin käyttäjien mobiililaitteisiin. Teemme e-aineistoon liittyvää yhteistyötä Vaasan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston kanssa, ja meneillään on suurehko yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on avata fyysiset kokoelmat kokonaistaloudellisesti edulliseen yhteiseen käyttöön koko Pohjanmaan alueella. Koulun ja kirjaston välinen yhteistyö jatkuu. Uudet opetussuunnitelmat tukevat tätä tehtävää. Kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalveluja tuodaan aktiivisesti esille kaupungin kulttuuripoliittisen ohjelman kautta. Kirjastotoiminnan nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on oikaistu alaspäin suhteessa kirjaston ja koulutushallinnon välisiin henkilöstöjärjestelyihin, Kirjastotoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto:

15 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Kirjastotoiminnan talousarvioehdotus on oikaistun kehyksen mukainen. Liikuntatoiminta Talousarviosuunnittelun perustana olevien taloussuunnitelmien mukaisesti liikuntatoimenjohtaja ehdottaa, että vuonna 2017 korostetaan terveyttä edistävän liikunnan tärkeyttä ja että palveluja voi ostaa Alerte Oy:ltä resurssien ja tarpeiden mukaan. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan monitoimihalli Rettigareena otetaan mukaan liikuntatoimen vuoden 2017 talousarvioon. Kaupunginhallitus on päättänyt, että sivistyslautakunnalle/liikuntatoimelle maksetaan sisäinen avustus, joka kattaa tuottojen ja hallin kustannusten välisen erotuksen. Rettig-areenan nettovaikutus liikuntatoimen vuoden 2017 talousarvioon on siten nolla. Liikuntatoiminnan nettokehys oli (joka sisältää :n tehostamisvaatimuksen). Liikuntatoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Liikuntatoiminnan talousarvioehdotus ylittää kehyksen :lla, mikä johtuu sisäisten vuokrien korotuksesta vuoteen 2016 verrattuna. Muu toiminta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kvarnen samkommun, Kuraattorin palvelut (Optima, YA), Apurahat Muun toiminnan kustannukset koostuvat suurimmaksi osaksi palvelujen ostosta ja tuista. Korvaukset Kvarnen samkommun -kuntayhtymälle ovat vaihdelleet viime vuosina :n paikkeilla. Vuonna 2014 summa oli kuitenkin pienempi, reilut Vuoden 2017 talousarvioon on varattu Oletamme, että kaupungin kustannukset Kvarnen-kuntayhtymästä vähenevät aikaisemmasta Pietarsaaren aikuiskoulutuksen laajennettua Strengbergin kiinteistössä annettavaa maahanmuuttajien kielenopetusta. Kuraattoripalvelujen osalta (Optima, Ya) on Optiman kanssa tehty uusi sopimus, joka on kaupungille edullisempi, koska laskutus perustuu toteutuneisiin käynteihin.

16 84, SIVL :00 UBV: 507/2016 Muun toiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: , Investoinnit: Liite 84 C - D Koulutus: Kielikylpykoulu (suunnittelu jatkuu) 3,5 milj. v IT-investoinnit /v.; 2017, 2018, 2019 Etelänummen koulu v (Teknisen toimen on sisällytettävä suunnitelmaansa) Rådmanin koulu (tekniikkarakennus) v Päivähoito: BI-kiinteistö (suunnittelu jatkuu) 2,6 milj. v Liikuntatoiminta: Ulkoilualueiden/vaellusreittien parantaminen /v.; 2017, 2018, 2019 Monitoimihallin välineet ja tarvikkeet v ; v Inva-katsomo Keskuskentälle v Uimahallin peruskorjauksen suunnittelumääräraha v Yleisurheiluaidat v Liikuntatoimen muut investoinnit (tekniset) liitteen mukaisesti. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus vuodeksi 2017 on eli oikaistun nettokehyksen mukainen. Ehdotetaan, että sivistyslautakunta hyväksyy vuoden 2017 talousarvioehdotuksen ja vuosien taloussuunnitelman. Talousarvioehdotus toimitetaan edelleen kaupunginhallitukselle liitettäväksi Pietarsaaren kaupungin talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan.

17 84, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 84 A/sivl

18 84, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 84 B/sivl

24 84, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 84 C/sivl INVESTOINTIHANKKEEN HYÖTYVAIKUTUS Investointihanke: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen Pietarsaaren perusopetuksessa ja lukioissa 2017 Hankkeen kehittämisalueet liittyvät: 1. Uuden Opetussuunnitelman mukaiset koulujen IT-laitehankinnat ja ohjelmistot 2. Oppimisympäristöihin ja digitaalisiin oppimateriaaleihin 3. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin (tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö) kehittämiseen Hankkeen alullepannut lautakunta: Sivistyslautakunta Hankkeen toteuttava lautakunta: Sivistyslautakunta Perustelut: 1. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön Pietarsaaren perusopetuksessa Koulujen laitekanta puutteellinen Oppilaita tulee ohjata ja kannustaa omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja heille tulee antaa valmiudet sitä edellyttävän tieto- ja viestintätekniikan käyttöön (valtioneuvoston asetus 422/2012) Koulujen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on keskeisin tekijä uuden opetussuunnitelman hyödyntämisessä. Tämän hankkeen tarkoituksena on varmistaa tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä, jotta Pietarsaarelaisilla lapsilla ja nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harjoittaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja ja saada jatko-opiskeluun liittyviä sekä työelämän edellyttämiä valmiuksia. Aikaisempien investointien avulla on saatu hankittua kouluihin ajanmukainen esitystekniikka. Oppilaskohtaisia laitteitta (chromebook tai tabletti) ei ole tarjolla perusopetuksen oppilaille. Perusopetuksen laitekanta vaatii jatkuvasti päivittämistä myös siksi, että kannettavien ja tablettien keskimääräinen käyttöikä on n. 3-4 vuotta. Lisäksi Jakobstads gymnasiumin ja Pietarsaaren lukion sähköiset ylioppilaskirjoitukset laajenevat koskemaan useampia aineita vuoden 2017 aikana. Myös tavallisia kokeita järjestetään sähköisesti.lukiokoulutuksessa on tavoitteena monimuotoiset opetusmenetelmät, joista verkko-opetuksen osuus olisi vähintään 30%. 2. Kehittämishenkilöstö investoinnin hyödyntämisen tukena Pietarsaaren opetustoimella on oma IT-suunnittelija, jonka tehtävänä on käynnistää uusia kehityshankkeita ja parantaa IT:n opetuskäytön edellytyksiä Pietarsaaren kouluissa. Siksi on tärkeää saada rahoitusta ja jatkaa koulujen laitehankintoja ja oppimisympäristöjen kehittämistä vuonna Pietarsaaren kouluilla on oma pedagoginen kehittämisteam, johon kuuluvat koulujen TVT vastuuopettajat. Tämän

25 84, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 84 C/sivl verkoston ja alueella tapahtuvan täydennyskoulutuksen avulla laajennetaan jatkuvasti opettajien TVT:n opetuskäytön osaamista. Opetushallitus ja OKM tulee lähivuosina panostamaan opettajien koulutukseen n 9 milj. Siksi kuntien on lisättävä koulujen IT hankintoja. 3. E-oppimateriaalien hyödyntäminen Sähköisten oppimateriaalien hyödyntäminen edellyttää laaja laitekantaa. Tämä ei onnistu Pietarsaaren kouluissa, koska oppilaskohtaisia laitteita ei ole riittävästi. Pietarsaarelaisilla kouluilla tulee olla ajanmukainen ja opetuksen käyttöön soveltuva tieto- ja viestintätekninen varustus, jotta opetuksessa ja oppimisessa voidaan hyödyntää laajasti levinneiden e-oppimateriaalien kirjoa ja uuden teknologian tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomessa on jo käytössä pilvipalveluita (esim. Edustore), joista voidaan ladata oppimateriaalia esim. oppikirjoja oppilaan koneelle. 4. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on opetuksen/oppimisen tärkein muutostekijä. Investointi on uuden opetussuunnitelman hyödyntämisen, koulutuksellisen tasa-arvon ja tulevaisuuden tarpeiden vuoksi välttämätön. Oppilaille on varattava riittävä määrä ikäkaudelle soveltuvia laitteita. Opetustiloissa tulee olla interaktiivinen esitystekniikkalaitteisto ja nopeat tietoliikenneyhteydet. Edelleen interaktiivinen esitystekniikka puuttuu useasta alakoulun luokkahuoneesta. Esitettyjen kehittämisalueiden toteutuminen on välttämätöntä pitääksemme opetuksen ja oppimismahdollisuudet Pietarsaaren perusopetuksessa ja lukioissa ajanmukaisena ja korkeatasoisena jatkossakin. Tieto- ja viestintätekniikka on tällä hetkellä tärkein muutostekijä oppimisessa. Säästöjä on pitemmällä aikavälillä odotettavissa mm. painetun oppimateriaalin tarpeen vähentyessä. Myös lisääntynyt etä- ja verkko-opetus kustannustehokkaina opetusmuotoina aikaansaavat säästöjä tulevaisuudessa. 5. Päivähoidon henkilöstön laitteistot Pietarsaaren päiväkoteihin on rakennettu langattomia verkkoja. Päivähoidon henkilöstö tarvitsee käyttöönsä Chromebookeja opetuksensa tueksi. Päivähoidon osalta ollaan vielä heikossa tilanteessa. Kuitenkin monet palvelut ovat siirtyneet verkkoon. Hankkeen kustannus/haettava investointirahoitus: /vuosi Hyötyvaikutuslaskelman laatija: Koulutoimenjohtaja Juha Paasimäki Hyötyvaikutuksen seuranta: Sivistysjohtaja Jan Levander, koulutoimenjohtaja Juha Paasimäki ja talouspäällikkö Anette Granberg.

26 84, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 84 D/sivl

27 85, SIVL :00 UBV: 514/2016 TANSSIN JA TEATTERIN TAITEEN PERUSOPETUS MUSIIKKIOPISTON JOH- DOLLA SYKSYSTÄ 2017 ALKAEN Musop Kaupungin kulttuuripoliittisen ohjelman (liitteenä) mukaisesti lasten ja nuorten teatteriopetusta voisi järjestää ammattikorkeakoulu Novian suunnittelemissa uusissa tiloissa Campus Allegrossa. Novia aloittaa draamaohjaajien koulutuksen Runeberginkadun suuntaan sijaitsevissa luentosaleissa syksyllä Tiloja vuokraa tänä päivänä Ammattikorkeakoulu Centria. Teatterin koordinointi Campuksessa musiikkiopiston johdolla voisi tuoda myönteisiä vaikutuksia Balatakon tapaan. Työväenopiston rehtori Päivi Rosnell on ollut yhteydessä JMI:hin Pietarsaaressa järjestettävän baletin opetuksen siirtämisestä JMI:lle. Rosnell, Bo-Anders Sandström ja sivistysjohtaja Jan Levander pitivät kokouksen aiheesta Kaikki osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että tanssitoiminnan aloittaminen JMI:n johdolla olisi aloitettavissa syksyllä 2017, samanaikaisesti teatteriopetuksen kanssa. Teatterille suunniteltavaa tilaa voisi mahdollisesti käyttää myös tanssiin. Taiteen perusopetusten koordinointi samalle hallinnoijalle on hyvä ajatus, mikäli Pietarsaari seutuineen haluaa kehittyä. Lapsille ja nuorille suunnattua musiikkia, tanssia, teatteria ja kuvataidetta koskevat kansallisesti tarkasteltuina samat taloudelliset rakenteet ja lait. Liite 17 Ehdotus Päätös Vt. rehtori: Johtokunta hyväksyy suunnitelmat, joiden mukaan teatterin ja tanssin perusopetus käynnistetään syksyllä 2017 musiikkiopiston johdolla. Toiminnan käynnistämistä suunnitteleva työryhmä on perustettava. Pietarsaaren seudun musiikkiopiston johtokunta: Johtokunta hyväksyi suunnitelmat, joiden mukaan teatterin ja tanssin perusopetus käynnistetään syksyllä 2017 musiikkiopiston johdolla. Toiminnan kustannukset tulisi saada mukaan vuoden 2017 talousarviokäsittelyyn. Rehtori toimittaa johtokunnan päätöksen sivistyslautakunnalle. Sivl Sivistyslautakunta käy keskustelua mahdollisuudesta käynnistää teatterin ja tanssin perusopetus syksyllä 2017 Pietarsaaren

28 85, SIVL :00 UBV: 514/2016 seudun musiikkiopiston johdolla. Vt. rehtori Sandström esittelee hankkeen ja alustavan kustannuslaskelman. Kustannuslaskelma: Liite 85 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee asiasta ja päättää miten siinä edetään.

29 85, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 85/sivl Kostnader för dans och teater h-2017 Teater Jakobstad 2 grupper 2 x 45min x 33v (h 17x) Larsmo 1 grupp 2 x 45min x 33v (h-17x) Undervisningstimmar hösten totalt 51h Deltagare totalt 18 Utgifter Löner för undervisning Utvecklings-och planeringst. 1h/v -600 Reseersättningar -250 Hyror (10% för 5 mån) Utgifter Tot Inkomster Terminsavgifter (18 x 150 ) 2700 Inkomster Tot Tot.nettokostn. Teater Dans 8 grupper i Jakobstad Undervisningstimmar hösten 113h deltagare 80 Utgifter Löner för undervisning Utvecklings-och planeringst. 1h/v Reseersättningar Hyror (10% för 5 mån) Utgifter Tot Inkomster Terminsavgifter (80 x 120 ) 9600 Inkomster Tot Tot. nettokostnader Dans 1400 Dans och teater totalt, nettokostn

30 85, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 85/sivl

31 86, SIVL :00 UBV: 570/2016 ANOMUS LISÄRESURSSISTA PIETARSAAREN LUKION TUNTIKEHTYKSEEN Sivl Pietarsaaren molemmissa lukioissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat syksyllä Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukio-opintonsa syksyllä aloittavat uudet opiskelijat seuraavat uutta opetussuunnitelmaa ja aikaisemmin aloittaneet opiskelijat opiskelevat vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. Luokaton lukio-opetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa opiskelemiensa oppiaineiden kurssit haluamassaan järjestyksessä. Tästä johtuen osalla syksyllä toista vuottaan opiskelevilla saattaa jäädä suorittamatta kursseja, jotka yleensä opiskellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat ovat ehkä suunnitelleet suorittavansa kurssit vasta toisena lukuvuotena. Tämä saattaa rehtori Sulkakosken mukaan aiheuttaa lisäkustannuksia Pietarsaaren lukiolle. Tällaisia kursseja voivat olla esim. Ge1 (vanha), Ge1 (uusi), Ge 2 (vanha), Ge 2 (uusi) jne. Yllä olevan perusteella rehtori Sulkakoski anoo, että Pietarsaaren lukion tuntikehyksen lisäresurssia nostetaan 1,53 tunnista/viikko 1,63 tuntiin/viikko. Käytännössä tämä tarkoittaa lukion osalta n. 11 kurssin lisäystä. Yhden kurssin kustannukset ovat n Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta hylkää tässä vaiheessa Pietarsaaren lukion anomuksen. Rehtorilta pyydetään syksyn aikana selvitys lisäkurssien todellisen tarpeen toteutumisesta. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl Sekä Jakobstads gymnasium että Pietarsaaren lukio anovat lisäresurssia täksi lukuvuodeksi. Tarve johtuu siitä, että uusille opiskelijoille on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma, kun taas lukio-opintojaan jatkavat opiskelijat opiskelevat vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. Pakollisten kurssien määrä on opetussuunnitelmissa erilainen ja kurssit eroavat toisistaan sisällöltään. Jakobstads gymnasiumin anomus: Liite 86 A Pietarsaaren lukion anomus: Liite 86 B

32 86, SIVL :00 UBV: 570/2016 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta myöntää Jakobstads gymnasiumille 5 kurssin lisäresurssin ja Pietarsaaren lukiolle 4 kurssin lisäresurssin.

33 86, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 86 A/sivl

36 87, SIVL :00 CFV: 640/2016 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TOIMIKAUDEN PIDENTÄMINEN SAAKKA KUNTAVAALIEN AJANKOHDAN JA UUDEN VALTUUSTOKAUDEN ALOITUSAJANKOHDAN SIIRTYMISEN VUOKSI Kh Valmistelu: kaupunginsihteeri Milla Kallioinen Uusi kuntalaki muuttaa kuntavaalien ajankohtaa lokakuusta huhtikuuhun. Vaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan vaalilakiin tehdyn muutoksen perusteella huhtikuussa 2017 ja valtuuston toimikausi alkaa kuntalain 15.1 :n mukaan kesäkuun alusta Kuntavaalit on toimitettu viimeksi lokakuussa 2012 ja niissä valittujen valtuutettujen toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun. Vaaliajankohdan muuttumisen vuoksi vuoden 2012 vaaleissa valitun valtuuston toimikautta on jatkettu vuoden 2017 toukokuun loppuun eli saakka. Valtuuston toimikauden jatkaminen merkitsee myös sitä, että valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen kunnan muiden toimielinten jäsenten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017 toukokuun loppuun tai oikeastaan siihen saakka, kunnes heidän tilalleen on valittu uudet luottamushenkilöt kesäkuun 2017 valtuuston kokouksessa. Edellisissä kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen ja vaalien jälkeen valittujen muiden luottamushenkilöiden toimikausi päättyisi säännönmukaisesti vuoden 2016 lopussa. He ovat käytännössä sitoutuneet hoitamaan luottamustointaan tähän saakka. Tämän vuoksi kuntalain siirtymäsäännöksissä säädetään näiden luottamushenkilöiden oikeudesta erota toimestaan säännönmukaisen vaalikauden eli vuoden 2016 lopussa. Erolle ei vaadita muuta erityistä syytä. Mikäli valtuutettu tai muu luottamushenkilö eroaa vuoden 2016 lopussa, kutsutaan varavaltuutettu valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muun eronneen luottamushenkilön tilalle valitaan uusi luottamushenkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle. Eroilmoitus on tehtävä viimeistään mennessä vapaamuotoisella ilmoituksella, joka toimitetaan Pietarsaaren kaupungin kirjaamoon osoitteeseen Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää todeta, että 1. vaalilain muutoksen vuoksi valtuutettu tai muu luottamushenkilö voi erota luottamustoimestaan säännönmukaisen vaalikauden eli vuoden 2016 lopussa.

37 87, SIVL :00 CFV: 640/ luottamushenkilön, joka ei halua jatkaa luottamustoimessaan kesäkuuhun 2017 saakka, on ilmoitettava eroamisestaan viimeistään kirjallisesti kaupungin kirjaamoon. 3. kuntalain ja vaalilain muutoksesta tiedotetaan kaupunginvaltuustoa, valtuustoryhmiä sekä lautakuntia ja jaostoja. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Päätös Kaupunginvaltuusto päättää todeta, että: 1. vaalilain muutoksen vuoksi valtuutettu tai muu luottamushenkilö voi erota luottamustoimestaan säännönmukaisen vaalikauden eli vuoden 2016 lopussa. 2. luottamushenkilön, joka ei halua jatkaa luottamustoimessaan kesäkuuhun 2017 saakka, on ilmoitettava eroamisestaan viimeistään kirjallisesti kaupungin kirjaamoon. 3. kuntalain ja vaalilain muutoksesta tiedotetaan kaupunginvaltuustoa, valtuustoryhmiä sekä lautakuntia ja jaostoja. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto merkitsi asian tiedoksi. Kh Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää tiedottaa asiasta kaikkia lautakuntia, jaostoja ja johtokuntia. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Vaalilain muutoksen johdosta sivistyslautakunnan jäsenille tiedotetaan seuraavasta asiasta: 1. vaalilain muutoksen vuoksi valtuutettu tai muu luottamushenkilö voi erota luottamustoimestaan säännönmukaisen vaalikauden eli vuoden 2016 lopussa.

38 87, SIVL :00 CFV: 640/ luottamushenkilön, joka ei halua jatkaa luottamustoimessaan kesäkuuhun 2017 saakka, on ilmoitettava eroamisestaan viimeistään kirjallisesti kaupungin kirjaamoon. 3. kuntalain ja vaalilain muutoksesta tiedotetaan kaupunginvaltuustoa, valtuustoryhmiä sekä lautakuntia ja jaostoja. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee asian tiedoksi.

39 88, SIVL :00 UBV: 795/2016 PIETARSAAREN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön luvussa III Toimielinten tehtävät ja ratkaisuvalta todetaan seuraavaa 7 Sivistyslautakunnan sekä sen jaostojen tehtävät ja ratkaisuvalta 7.1 Lautakunnan tehtävät Lautakunta järjestää kaupungin opetuspalvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. perusopetuslain, lukiolain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja nuorisolain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. 7.2 Lautakunnan ratkaisuvalta Sivistyslautakunta ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat. Lisäksi lautakunta päättää seuraavista asioista: 1. tarpeellisten ohjeiden antaminen esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaiden koulupaikan ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan paikkojen määräytymisperusteista sekä oppilaskuljetusten periaatteista päättäminen Oppilaskuljetusten järjestämisen periaatteet ovat sekä vanhentuneet että selkeyttämisen tarpeessa. Lautakunta päättää siitä syystä uusista oppilaskuljetusten periaatteista liitteen mukaisesti. Koulukuljetusten periaatteet: Liite 88 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy uudet koulukuljetusten periaatteet liitteen mukaisesti.

40 88, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 88/sivl PIETARSAAREN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSOHJEET Pietarsaaren kaupunki Sivistyslautakunta

41 88, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 88/sivl Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. KOULUKULJETUKSEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Koulumatkan pituus Koulumatkan vaarallisuus Muuta kuin lähikoulua käyvät oppilaat 3 3. MITEN KOULUKULJETUSTA TAI KORVAUSTA HAETAAN 4 4. KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Kuljetusmuodot Odotusajat Poikkeaminen koulumatkalla ja -kuljetuksessa Vakuutus 5 5. KOULUKULJETUKSEN AIKANA Aikataulut Turvallisuus Poikkeustilanteet 6 6. KOULUKULJETUSTEN VASTUUNJAKO 6 Lisätietoa ja koulukuljetusten käytännön järjestelyt 8

42 88, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 88/sivl YLEISTÄ Pietarsaaren kaupunki järjestää koulukuljetusta oppilaille perusopetuslain sekä sivistyslautakunnan vahvistamien koulukuljetusohjeiden mukaisesti. Koulukuljetusohjeissa esitellään periaatteet, joiden mukaan esiopetuksessa ja perusopetuksessa oleville oppilaille myönnetään koulukuljetusta Pietarsaaressa. 2. KOULUKULJETUKSEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 2.1. Koulumatkan pituus Perusopetuslain 628/ :n mukaisesti oppilaalla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, mikäli oppilaan koulumatka on viittä (5) kilometriä pitempi. Pietarsaaren kaupunki järjestää oppilaalle maksuttoman kuljetuksen kaupungin osoittamaan esiopetuspaikkaan/lähikouluun, jos oppilaan varsinaisen koulumatkan pituus on - esikoululaisilla ja luokkalaisilla yli 3 km luokkalaisilla yli 5 km Oppilaan varsinaisella koulumatkalla tarkoitetaan päivittäistä kodin ja koulun välistä matkaa, jonka oppilas kulkee esikouluun/kouluun ja sieltä palatessaan. Koulumatkan pituus lasketaan lyhyintä, jalankulkukelpoista yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin kodin tontinrajalta koulun tontinrajalle. Kaupungin velvollisuutena ei ole järjestää koulukuljetusta koko matkalle ovelta ovelle, vaan kuljetus voidaan järjestää vain osalle matkasta esim. pääteitä tai vastaavia yleisiä reittejä pitkin. Pisimmät omavastuumatkat, jotka Pietarsaaren oppilaiden tulee varautua kulkemaan omin neuvoin pysäkille tai muulle kyytiinottopaikalle, ovat - esikoululaisilla ja luokkalaisilla 1,5 km luokkalaisilla 3 km 2.2. Koulumatkan vaarallisuus Jos perusopetuksessa, lisäopetuksessa tai esiopetuksessa olevan oppilaan koulumatka on yli 5 km, tai jos tie oppilaan ikään nähden tai muiden olosuhteiden vuoksi katsotaan liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus ilmaiseen koulukuljetukseen tai riittävään kuljetusavustukseen tai kouluun saattamiseen. Jokaisessa yksittäisessä tapauksessa suoritetaan harkinta ja päätös tehdään sivistyslautakunnan jaostoissa. Eri tieosuuksien liikenteen vaarallisuuden arvioimiseksi pyydetään lausunto kunnallistekniseltä osastolta, poliisiviranomaiselta ja mahdollisesti lääkäriltä. Jos tietilanne muuttuu siten, että liikennevaaraa voi syntyä, on kunnallistekninen osasto velvollinen ilmoittamaan asiasta sivistyslautakunnalle Muuta kuin lähikoulua käyvät oppilaat Perusopetuslain (628/1998) 6 :n 2.mom nojalla sivistyslautakunnan jaostot osoittavat oppilaille lähikoulut. Mikäli oppilas vaihtaa koulunkäyntipaikakseen muun kuin oman lähikoulunsa, voidaan siihen myöntää oikeus ehdolla, että huoltaja vastaa kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

43 88, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 88/sivl Yhteishuoltajuustapauksissa noudatetaan KHO:n päätöstä 2006:10: Koulukuljetus myönnetään ja järjestetään ainoastaan oppilaan väestörekisterin mukaisesta osoitteesta. 3. MITEN KOULUKULJETUSTA TAI KORVAUSTA HAETAAN Huoltaja anoo koulukuljetusta esiopetukseen/kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Koulumatkan pituus lasketaan päivähoito- ja koulutusviraston toimesta ja oikeus kuljetukseen määritellään tämän mittauksen perusteella kohdassa 2.1. mainittujen kilometrirajojen mukaisesti. Koulukuljetusta matkan vaarallisuuden, vaikeuden tai rasittavuuden perusteella voidaan anoa myös tapauskohtaisesti. Hakemukseen tulee liittää selvitys koulumatkan vaarallisuudesta, vaikeudesta tai rasittavuudesta sekä asiantuntijalausunto oppilaan mahdollisista sairauksista tai vammoista ja muista kuljetukseen vaikuttavista seikoista. Sivistyslautakunta huomioi lausunnon päätöksessään, mutta lausunto ei automaattisesti tarkoita koulukuljetuksen saamisen oikeutta. 4. KOULUKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 4.1. Kuljetusmuodot Koulukuljetuksissa käytetään ensisijaisesti olemassa olevaa julkista liikennettä. Muita kuljetusmuotoja, takseja tai tilausbusseja, käytetään täydentämään julkisen liikenteen yhteyksiä. Oppilas voi joutua käyttämään koulumatkallaan eri kuljetusmuotoja Odotusajat Perusopetuslain :n 32 mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia oppilaan ollessa alle 13-vuotias lukuvuoden alkaessa kolme tuntia oppilaan ollessa yli 13-vuotias lukuvuoden alkaessa. Oppilaalle saattaa koulukuljetusautojen reiteistä ja aikatauluista johtuen kertyä odotusaikaa aamulla ennen koulun alkamista tai iltapäivällä koulun päättymisen jälkeen. Kuljetusta odottavalle oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus valvottuun toimintaan tai tarjota tila esim. läksyjen tekemiseen. Päivittäiset odotusajat pyritään pitämään kohtuullisina Poikkeaminen koulumatkalla ja -kuljetuksessa Oppilaan koulumatka on reitti suorinta tietä kotoa kouluun ja takaisin. Tämä koskee myös kuljetuksessa olevia oppilaita. Koulumatkaksi ei katsota oppilaan poikkeamista koulureitiltä tai jos hän ei käytä ilmoitettua koulukuljetusta. Näissä tapauksissa oppilas toimii omalla / huoltajan vastuulla. Mikäli tilaa riittää, on sallittua ottaa kaveri mukaan koulukuljetukseen. Vanhemman on kuitenkin ensin otettava yhteyttä liikennöitsijään ja tarkistettava, onko autossa tilaa, sekä lähetettävä liikennöitsijälle kirjallinen suostumuksensa. Kunta ei vastaa lisämaksusta eikä kunnan vakuutus kata kuljetusta.

44 88, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 88/sivl Vakuutus Kaupunki on vakuuttanut kaikki oppilaat koulussa tai koulumatkalla tapahtuvan tapaturman varalta. Vakuutus koskee varsinaista kouluaikaa ja koulumatkaa sekä koulun järjestämiä lukuvuosisuunnitelmaan kirjattuja opinto- ym. retkiä. Vakuutus korvaa tapaturman aiheuttamat hoitoja matkakulut. Esinevahinkoja ei pääsääntöisesti korvata. 5. KOULUKULJETUKSEN AIKANA 5.1. Aikataulut Koulu- ja vuosiluokkakohtaisesti laaditaan vuosittainen oppituntisuunnitelma. Koulukuljetusajat päätetään tämän perusteella. Kaupunki pyrkii mahdollisimman tehokkaaseen koulukuljetusten koordinointiin. Koulukuljetussuunnittelun yhteydessä käydään turvallisuusseikat läpi liikennöitsijän kanssa. Koulukuljetuksista tiedotetaan koulun alkamista edeltävällä viikolla, päivät päätetään koulun alkamisen yhteydessä Turvallisuus Oppilaan turvalliseen koulumatkaan vaikuttavat monet tekijät. Oppilasta tulee neuvoa, miten liikutaan turvallisesti liikenteessä ja miten liikenteessä otetaan huomioon toiset kulkijat. Tärkeä rooli oppilaan turvalliseen koulutiehen opastamisessa on sekä oppilaan huoltajilla että koululla. Huoltajien tulisi tutustua koulureittiin yhdessä oppilaan kanssa. Huoltajat ovat aina ensisijaisesti velvollisia opettamaan lapsiaan liikkumaan omatoimisesti ja turvallisesti liikenteessä. Kouluilla panostetaan liikennekasvatukseen esim. opastamalla heijastimen käyttöön ja korostamalla pyöräilykypärän käyttöä. Yhteiskunta tarjoaa useita vaihtoehtoja tutustua turvalliseen liikkumiseen. Liikenneturvan internet-sivuilla on runsaasti tietoa turvallisesta liikkumisesta sekä aikuisille että lapsille ( Myös poliisi opastaa turvalliseen liikkumiseen. Liikenneturvallisuus on kuljetuksen aikana tärkeää. Koulukuljetusautossa ei saa liikkua kuljetuksen aikana ja turvavyöt on pidettävä kiinni koko ajomatkan ajan. Kuljettaja saa puuttua kuljetuksen aikana ilmeneviin häiriötilanteisiin. Koulukuljetusauton kyytiin saa ottaa vain sellaisia urheiluvälineitä tai muita tavaroita, joita tarvitaan lukujärjestyksen mukaisesti esim. liikuntatunneilla tai joiden tuomisesta on muuten erikseen sovittu koulun kanssa. Koulukyydin odottamiseen ja autosta poistumiseen liittyy monia riskejä. Oppilaan hakupaikka pyritään järjestämään niin, että se on järkevästi kouluauton reitillä ja turvallinen, esim. pihatie, linja-autopysäkki, tienristeys tai -liittymä tai muu liikenteellisesti turvallinen paikka. Jos oppilaan huoltaja on eri mieltä pysäkistä tai sen turvallisuudesta, tulee asiasta olla yhteydessä päivähoito- ja koulutusvirastoon. Kaupunki ja liikennöitsijä päättävät sen jälkeen yhdessä pysäkin paikan tieliikennelain ja yleisen turvallisuuden pohjalta.

45 88, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 88/sivl Oppilas voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa koulukyydin ja julkisen liikenteen käyttäjänä. Kuljettajalle on taattava työrauha. Oppilaat eivät myöskään saa häiritä muita matkustajia Poikkeustilanteet Mikäli oppilas aiheuttaa koulukuljetusautolle ilkivaltaa, oppilas on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Tällöin oppilaan huoltaja ja liikennöitsijä sopivat asiasta keskenään. Pietarsaaren kaupunki ei korvaa oppilaiden autoille aiheuttamia vahinkoja. Mikäli kouluauto ei saavu noutopaikkaan ilmoitettuna aikana esim. auton rikkoutumisesta johtuen, on liikennöitsijä velvollinen järjestämään korvaavan kuljetuksen. Talvisin sääolot voivat aiheuttaa koulukuljetusten myöhästymisiä. Liikennöitsijä on velvollinen ilmoittamaan myöhästymisestä joko suoraan oppilaille/huoltajille tai vaihtoehtoisesti kouluille/päivähoitoja koulutusvirastoon, joista pyritään saamaan tieto välitettyä koteihin mahdollisuuksien mukaan. Mikäli kuljetusoppilas ja hänen huoltajansa eivät ole tyytyväisiä kuljetuksen laatuun, tulee asiasta ottaa yhteyttä päivähoito- ja koulutusvirastoon tai kouluille kuljetuksia hoitaviin henkilöihin. Ongelmatilanteet kirjataan ylös ja liikennöitsijään otetaan yhteyttä palvelun parantamiseksi. Päivähoito- ja koulutusvirasto tekee tarvittaessa myös kyselyjä kaikille osapuolille koulukuljetusten toteutumisesta ja laadusta. 6. KOULUKULJETUSTEN VASTUUNJAKO Kaupunki, koulu, liikennöitsijä ja oppilas ovat kaikki vastuussa kodin ja koulun välisellä matkalla. Sivistyslautakunnalle on määrätty koulukuljetuksen valvonta siten, että koulukuljetus toteutetaan koulun kasvatus ja oppilaiden turvallisuus huomioiden sekä siten, että kuljetusreittejä ja aikatauluja noudatetaan. Päivähoito- ja koulutusviraston hallintosihteeri suunnittelee ja arvioi kuljetukset yhteistyössä rehtoreiden kanssa. Rehtorin on tehtävä päivähoito- ja koulutusvirastolle ehdotukset huomioitujen puutteiden korjaamiseksi. Jos vanhemmat itse kuljettavat oppilaan kouluun, on vanhempi vastuussa oppilaasta siihen saakka, että tämä on koulussa. Oppilasta ei saa jättää kouluun sovittua aikaisemmin, sillä viran- ja toimenhaltijan on oltava paikalla valvomassa. Joissakin tapauksissa saattaa olla tärkeää, että vanhemmat ovat ilmoittaneet liikennöitsijälle oppilaiden sairaudesta tai vammasta. Liikennöitsijät vastaavat kuljettajien vaitiolovelvollisuudesta olosuhteissa, jotka koskevat oppilaan sairautta, vammaa tai muita henkilökohtaisia olosuhteita. Vanhemmat arvioivat itse milloin he tiedottavat liikennöitsijälle asiasta. Työnantajan tulee pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, kun henkilö ensi kerran otetaan tai nimitetään sellaiseen työ- tai virkasuhteeseen, johon kuuluu lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä säädetyn lain (504/2002) 2 :ssä tarkoitettuja tehtäviä taikka annettaessa henkilölle näitä tehtäviä ensi kerran.

46 88, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 88/sivl Kodin ja pysäkin välinen matka sekä pysäkillä ja ajoneuvoon noustaessa ja siitä poistuttaessa Vanhemmat vastaavat oppilaasta kodin ja pysäkin välisellä matkalla. Vanhemmat vastaavat siitä, että oppilas on koulukuljetuspysäkillä ajoissa lähtöaikaan. Vanhempien tehtävänä on huolehtia siitä, että oppilas kulkee määrättyä tietä pysäkille ja noudattaa sovittuja järjestyssääntöjä. Kuljettaja ei saa jättää oppilaita kyydistä muualla kuin määrätyillä pysäkeillä. Huoltaja ei voi itse tilata koulukuljetusta tai tehdä muutoksia kuljetusreitteihin tai - aikatauluihin yhdessä liikennöitsijän kanssa, vaan niistä pitää aina sopia päivähoitoja koulutusviraston kanssa. Kuljetuksen aikana Kussakin ajoneuvossa kuljetettavien oppilaiden määrä on sama kuin rekisteriotteessa ilmenevä määrä. Kaikilla istumapaikoilla on oltava turvavyöt. Tarjousta annettaessa liikennöitsijöiden on tarjottava kaikille koulukuljetusoppilaille istumapaikka. Kuljettaja on vastuussa linja-auton/auton turvallisuudesta. Kuljettajan ohjeita on noudatettava. Kuljetuksen aikana liikennöitsijä/kuljettaja vastaa voimassa olevien liikennemääräysten ja järjestyssääntöjen noudattamisesta. Muista, että kasvatuskumppanin ominaisuudessa sinun on näytettävä esimerkkiä ja järjestystä. Kielenkäyttösi on oltava ystävällistä ja asiallista. Muista, että erityisoppilaat tarvitsevat usein erityistä huomiota. Kuljettaja on velvollinen ilmoittamaan koululle, jos kuljetuksen aikana syntyy järjestystai turvallisuusongelmia. Liikennöitsijän/kuljettajan on ratkaistava mahdolliset ongelmat koulun ja kodin kanssa. Ellei ongelmaan löydy ratkaisua, otetaan yhteyttä päivähoito- ja koulutusvirastoon. Oppilas korvaa tahallisen vahingonteon. Lumen, liukkaan tien ja muiden esteiden sattuessa aikataulua ei aina pystytä noudattamaan. Näissä tapauksissa oppilaat saavat myöhästyä koulusta, ettei liikenneturvallisuutta vaaranneta. Koulussa Oppilaan saapuessa koululle johtava toimenhaltija/viranhaltija vastaa valvonnasta ja järjestys- ja turvallisuussääntöjen noudattamisesta. Sama koskee kotimatkaa koulupäivän päätyttyä. Kotimatkan osalta johtava toimenhaltija/viranhaltija vastaa siitä, että oppilaat noudattavat sovittuja lähtöaikoja. Jos oppilas ei mene kotiin varsinaisella kyydillään, on huoltajan ilmoitettava siitä koululle ja liikennöitsijälle (koskee esikoulua ja vuosiluokkia 1 6). Pitkiä matkustus- ja odotusaikoja on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Johtava toimenhaltija/viranhaltija vastaa kuljetusoppilaiden valvonnasta ja turvallisuudesta koululla mahdollisena kuljetusten odotusaikana. Valvonnan hoitaa tarvittaessa johtava viran- tai toimenhaltija. Oppilaan päivittäinen koulumatka saa odotusaikoineen kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on täyttänyt 13 vuotta lukuvuoden alkaessa, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulumatkan aikana. Mikäli oppilas toistuvasti, kuljettajan neuvoista ja kehotuksista huolimatta, rikkoo kuljetuksen aikana

Näytä lisää