YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT"

Transkriptio

1 RISTO TARJANNE YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS:N YOUNG GENERATION SYYSSEMINAARI, OLKILUOTO RISTO TARJANNE, LTY 1 ATS YG SEMINAARI

2 SISÄLTÖ SUOMEN SÄHKÖHUOLTO YDINVOIMAN ROOLI POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT YDINVOIMAN KILPAILUKYKY LISÄYDINVOIMA (OLKILUOTO 3 = FIN 5, FIN6, FIN7,.) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 2

3 Sähkön hankinta energialähteittäin 2006 (90,0 TWh, ennakkotieto) Öljy 2,0 % Nettotuonti 12,7 % Vesivoima 12,6 % Tuulivoima 0,2 % Turve 6,9 % Kivihiili 17,9 % Biopolttoaineet 11,3 % Maakaasu 10,9 % Jätepolttoaineet 1,1 % Ydinvoima 24,4% ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 3

4 Sähkön hankinta tuotantomuodoittain ,0 TWh Vesivoima 12,6 % Tuulivoima 0,2 % Ydinvoima 24,4 % Nettotuonti 12,7 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 16,1 % Lauhdutus ym. 19,5 % Yhteistuotanto, teollisuus 14,5 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 4

5 Sähkön kokonaiskulutus ,0 TWh Häviöt 4 % Teollisuus 54 % Julkinen 6 % Kotitalous 21 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 5

6 Sähkön kokonaiskulutus TWh 120 Ennust e Tilasto ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 6

7 Needs for additional capacity is growing Nominal Output (MW) MW Need for add. capacity Industrial CHP District heating Other condensate Coal cond. Nuclear power Hydro and wind power During the capacity of Finnish electricity production has grown less than 15% while the electricity consumption has increased by 22%. Source: VTT ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 7

8 Nuclear Generation in Finland Olkiluoto NPP Teollisuuden Voima Oy BWR 2 x 860 MWe Operation started 1979 ja 1982 Production: 14,2 TWh (2005) (16,8% of total Finnish Consumption) Load factor 96,1% (2005) Loviisa NPP Fortum Oyj PWR 2 x 488 MWe Operation started 1977 ja 1981 Production: 8,1 TWh (2005) (9,5% of total Finnish consumption) Load factor 95,2% (2005) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 8

9 Finnish load factors compared to global averages of similar type reactors 100 Loviisa Load factor % Olkiluoto PWR (Global average) BWR (Global average) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 9

10 SUOMEN SÄHKÖHUOLTO JA YDINVOIMA Monipuolinen tuotantovalikoima Useita hyviä piirteitä (CHP, bioenergia, vesivoima, ydinvoima; kotimainen turve, minkä aseman Kioton sopimus muutti) Alhainen sähkön kuluttajahinta jo ennen sähkömarkkinoiden vapautumista Ydinvoiman suorituskyky ja taloudellisuus huippuluokkaa - alentanut sähkön markkinahintaa ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 10

11 Sähkön tuotanto Pohjoismaissa % 27 % 10 TWh 73 % 1 % 1 % 14 % 24 % 22 % 51 % 122 TWh 14 % 98 % 1 % 9 % 46 % 44 % 58 % 28 % 79 TWh Pohjoismaat TWh 43 TWh 86 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 11 *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja Vesivoima 140 TWh Tuulivoima ja geoterminen Ydinvoima Lämpövoima Lähde: Nordel Annual Report 2006

12 Pohjoismaiden rajasiirrot 2005 GWh TUONTI GWh VIENTI GWh Tanska Suomi Norja Ruotsi Muut maat ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 12

13 Elspot prices (Nord Pool) (monthly average) System price Price area Finland ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 13

14 POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT Vesivoiman osuus valtaisa Sähkön markkinahinta riippuu voimakkaasti sademääristä sekä vesialtaisiin varastoituneen veden määristä Päästökauppa nostaa sähkön markkinahintaa Lisäydinvoimaa tarvitaan sähkön markkinahinnan nousun hillitsemiseksi sekä CO2- päästöjen rajoittamiseksi ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 14

15 Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2004 Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2004 Teollisuusprosessit 7,1 % 0,16% 0,2% 9,8% 8,1% 17,7% 17,8% 21,5% Haihtumapäästöt Kotitaloudet, palvelut ym. Liikenne Liuottimet ym. 0,1 % Maatalous 6,9 % Energia 82,2 % 14,5% 17,7% Teoll. oma energian tuotanto Energian tuotanto Jäte 3,3 % 41,8% 50,9% Muut 0,4 % Ilman maankäytön muutoksia ja metsätaloussektoria Sisältää Vuoden Kioton 2005 tiedot pöytäkirjassa julkistetaan mainitut vuonna kuusi kasvihuonekaasua. Kokonaispäästöt 81.4 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttia Lähde: Tilastokeskus ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 15

16 Sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt eräissä Euroopan maissa 2003 Puola Unkari Romania Iso-Britannia Tsekki Tanska Saksa Alankomaat Portugali Espanja Belgia Suomi Latvia Liettua Ruotsi Norja Suomen vuosittainen vaihtelu g (CO2)/kWh Lähde: Suomen osalta Energiateollisuus. Muun Euroopan osalta: Tilastokeskus, Eurprog. ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 16

17 CO 2 emissions in Finnish Electricity production between Mt/a CO Avoided emissions with nuclear power Actual CO 2 emissions in electricity generation ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 17

18 Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) Yhteistuotannon vaikutus CO 2 vaikutus CO 2 päästöihin milj. t CO säästö yhteistuotannosta 10 5 CO 2 - päästöt kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa Lähde: Energiateollisuus ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 18

19 Päästöttömillä sähköntuotantomuodoilla vältetyt CO2-päästöt Suomessa 70 MtCO Tuulivoima Bioenergia Vesivoima Ydinvoima 10 Toteutuneet päästöt ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 19 Lähde: Energiateollisuus ry

20 Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina Miljoonaa ekvivalenttia CO2 -tonnia Tilasto Skenaario Kioton kausi Kokonaispäästöt Vuoden 1990 velvoitetaso Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Vuonna 2005 voimaan tulleella Kioton pöytäkirjalla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 20

21 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Ydinvoima, vesivoima, bioenergia ja CHP vähentäneet Suomen päästöjä Jatkossa tarvitaan lisävähennyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi käytettävä kaikkia keinoja: bioenergia, vesivoima, ydinvoima, CHP sekä tuotannon ja kulutuksen tehokkuuden parannus. EU:n tavoite: päästöjen vähennys vuoden 1990 tasosta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä EU:n tavoite nostaa uusiutuvien osuus 7 %:sta 20 %:iin on tarpeeton ja ehkä epärealistinen sekä johtaa resurssien tehottomaan käyttöön. ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 21

22 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET 1500 MW YDIVOIMALAITOS 500 MW KIVIHIILILAUHDEVOIMALAITOS 400 MW KAASUKOMBILAUHDEVOIMALAITOS 150 MW TURVELAUHDELAITOS 50 MW PUULAUHDEVOIMALAITOS 1 MW TUULIVOIMALAITOS HUIPUNKÄYTTÖAIKA 8000 h/a (PAITSI TUULI 2200 h/a) (= VUOSIENERGIA JAETTUNA NIMELLISTEHOLLA) KÄYTTÖKERROIN = 91,3 % HINTATASO TOUKOKUU 2006 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 22

23 LASKENTAMENETELMÄ LASKETAAN SÄHKÖN OMAKUSTANNUSHINTA ANNUITEETIMENETELMÄ (INVESTOINNIN TAKAISINMAKSU TASASUURINA ERINÄ TALOUDELLISEN ELINIÄN AIKANA) KIINTEÄT HINNAT (5/2006) REAALIKORKO 5 % TALOUDELLINEN ELINIKÄ YDINVOIMALAITOKSELLE 40 VUOTTA (TEKNINEN 60 a), MUILLE 25 a ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 23

24 LÄHTÖTIEDOT PERUSTAPAUKSEN LÄHTÖTIEDOT SEURAAVISSA TOLPPAKUVISSA PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA AIHEUTTAA LISÄN POLTTOAINEEN HINTAAN JA SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEKUSTANNUKSIIN ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 24

25 POLTTOAINEIDEN HINNAT Toukokuu ,0 20,0 20,8 /MWh 15,0 10,0 7,4 7,5 12,0 5,0 0,0 1,1 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI 0,0 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 25

26 30,0 POLTTOAINEEN HINTA JA PÄÄSTÖKAUPAN HINTALISÄ, KUN PK=20 /TON CO2, Toukokuu ,0 20,0 4,0 PK:N HINTALISÄ PA:N HINTA /MWh 15,0 10,0 20,8 6,8 7,6 5,0 7,4 7,5 12,0 0,0 1,1 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI 0,0 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 26

27 SÄHKÖNTUOTANNON VUOSIHYÖTYSUHTEET 70 % 60 % 58 % 50 % 40 % 37 % 42 % 40 % 39 % 30 % 20 % 10 % 0 % YDIN KAASU HIILI TURVE PUU ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 27

28 VOIMALAITOSTEN OMINAISINVESTOINTI ( /kw) Toukokuu (RAKENNUSAIKAISISET KOROT SISÄLTYVÄT INVESTOINTEIHIN) /kw YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 28

29 KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUKSET 5/2006 (YDINVOIMAN K&K-KUSTANNUKSIIN SISÄLTYVÄT YDINJÄTEHUOLLON KUSTANNUKSET, JOIDEN OSUUS K&K-KUSTANNUKSISTA ON NOIN NELJÄNNES. NE KATTAVAT KÄYTETYN POLTTOAINEEN, LAITOKSEN KÄYTÖSTÄPOISTON SEKÄ VÄHÄ- JA KESKIAKTIIVISEN JÄTTEEN HUOLLON KUSTANNUKSET) ,0 7,5 7,0 8,5 10,0 /MWh 6 4 4,0 2 0 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 29

30 SÄHKÖN JA PÄÄSTÖOIKEUDEN MARKKINAHINTA HINTAHISTORIA: SUURET VAIHTELUT MOLEMMISSA TULEVAISUUS: NOUSEVA TRENDI SÄHKÖ : ELSPOT 35,5 /MWh FORWARDIT: SÄHKÖ ,4 /MWh ( ) PÄÄSTÖOIKEUS /tco2 ( ) LASKELMISSA PÄÄSTÖOIKEUDELLE KÄYTETTY HINTAA 20 /TONNI CO2 SÄHKÖPÖRSSIN VUOSIKESKIHINNAT MERKITTY TULOSTOLPPAKUVIIN ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 30

31 VOIMALAITOSTEN SUORITUSKYKY- JA KUSTANNUSTIEDOT LÄHTÖTIETOTAULUKKO Hintataso 5/2006 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI SÄHKÖTEHO [MW] VUOSIHYÖTYSUHDE 37 % 58 % 42 % 40 % 39 % - INVESTOINTIKUSTANNUS [milj. ] ,5 67,5 1,1 OMINAISINVESTOINTIKUSTANNUS [ /kw] POLTTOAINEEN HINTA [ /MWh] 1,10 20,80 7,40 7,50 12,00 - SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINE- KUSTANNUS [ /MWh sähköä] 2,97 35,86 17,62 18,75 30,77 - KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTAN- NUKSET, KUN 8000 h/a [ /MWh] 8,00 4,00 7,50 7,00 8,50 10,00 MUUTTUVIEN K&K -KUST OSUUS [%] 50 % 65 % 70 % 50 % 40 % 40 % TALOUDELLINEN ELINIKÄ [a] REAALIKORKO 5,00 % 5,00 % 5,00 % 5,00 % 5,00 % 5,00 % ANNUITEETTITEKIJÄ 5,83 % 7,10 % 7,10 % 7,10 % 7,10 % 7,10 % PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA [ /t CO2] HUIPUNKÄYTTÖAIKA [h/a] KÄYTTÖKERROIN 91,3 % 91,3 % 91,3 % 91,3 % 91,3 % 25,1 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 31

32 TULOKSET: SÄHKÖNTUOTANNON KUSTANNUSKOMPONENTIT [ /MWh] KUSTANNUSKOMPONENTTI YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI POLTTOAINE 2,97 35,86 17,62 18,75 30,77 0,00 KÄYTTÖ&KUNNOSSAPITO 8,00 4,00 7,50 7,00 8,50 10,00 PÄÄOMAKUSTANNUKSET 14,93 5,14 9,31 10,20 11,97 35,48 YHTEENSÄ, ILMAN PÄÄSTÖKAUPPAA 25,91 45,01 34,43 35,95 51,24 45,48 PK:N HINTALISÄ 0,00 6,96 16,22 19,08 0,00 0,00 YHTEENSÄ, PK MUKANA 25,91 51,97 50,65 55,03 51,24 45,48 PÄÄSTÖKAUPAN HINTALISÄ, KUN PÄÄSTÖN HINTA = 20,0 /t CO2 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI PÄÄSTÖ [kg CO2/Mwhe] PÄÄSTÖKUSTANNUS ( /MWh) 0,00 6,96 16,22 19,08 0,00 0,00 KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN KIINTEISIIN JA MUUTTUVIIN KUSTANNUKSIIN [ /MWh] KUN HUIPUNKÄYTTÖAIKA = 8000 h/a (TUULI 2200 h/a) KUSTANNUSKOMPONENTTI YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI KIINTEÄ K&K-KUSTANNUS 4,00 1,40 2,25 3,50 5,10 6,00 MUUTTUVA K&K-KUSTANNUS 4,00 2,60 5,25 3,50 3,40 4,00 K&K-KUSTANNUS YHTEENSÄ 8,00 4,00 7,50 7,00 8,50 10,00 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 32

33 SÄHKÖNTUOTANTOKUSTANNUKSET, ILMAN PÄÄSTÖKAUPPAA euro/mwh 35,3 Elspot ,7 Elspot 2004 Reaalikorko 5,0% Hintataso 5/2006 Polttoaine Käyttö- ja kunnossapito Pääomakust. 30,5 Elspot ,5 Forward ,9 3,0 8,0 14,9 45,0 35,9 4,0 5,1 34,4 17,6 35,9 18,8 7,5 7,0 51,2 30,8 8,5 9,3 10,2 12,0 45,5 10,0 35,5 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI Huipunkäyttöaika 8000h/a R.Tarjanne Huipunkäyttöaika 2200h/a Puu ja tuuli ilman tukimaksuja ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 33

34 SÄHKÖNTUOTANTOKUSTANNUKSET, PÄÄSTÖKAUPPPA MUKANA euro/mwh 35,3 Elspot ,7 Elspot 2004 Reaalikorko 5,0% Hintataso 5/2006 Päästökauppa 20 /t CO2 Polttoaine Käyttö- ja kunnossapito Pääomakust. 30,5 Elspot ,5 Forward ,9 3,0 8,0 14,9 52,0 7,0 35,9 4,0 5,1 50,6 16,2 17,6 55,0 19,1 18,8 7,5 7,0 51,2 30,8 8,5 9,3 10,2 12,0 45,5 10,0 35,5 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI Huipunkäyttöaika 8000h/a R.Tarjanne Huipunkäyttöaika 2200h/a Puu ja tuuli ilman tukimaksuja ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 34

35 PÄÄSTÖOIKEUDEN HINNAN VAIKUTUS SÄHKÖNTUOTANTOKUSTANNUKSIIN SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUS ( /MWh) YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA ( /tco2) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 35

36 VERTAILUN JOHTOPÄÄTÖKSET YDINVOIMA ON YLIVOIMAINEN YDINSÄHKÖ 26 /MWh MUUT NOIN KAKSINKERTAISIA (PK MUKANA) ILMAN PÄÄSTÖKAUPPAAKIN YV ON SELVÄSTI EDULLISIN YV VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ, JOTEN SE ON KIISTATON VALINTA UUSIUTUVIEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY, MUTTA NIIDEN REALISTINEN POTENTIAALI EI RIITÄ ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 36

37 YDINVOIMAINVESTOINNIN TAKAISINMAKSUPIIRROS ( ) ERI SÄHKÖN HINNOILLA LAINATASE (M ) ,9 /MWh 30 /MWh 35 /MWh 40 /MWh 45 /MWh VUOSI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 37

38 YDINVOIMAINVESTOINNIN TAKAISINMAKSUPIIRROS ERI SÄHKÖN HINNOILLA LAINATASE (M ) ,9 /MWh 30 /MWh 35 /MWh 40 /MWh 45 /MWh VUOSI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 38

39 YDINVOIMAINVESTOINNIN KANNATTAVUUSINDIKAATTORIT INVESTOINTI = 3075 M TARKASTELUKAUSI: SÄHKÖN HINTA SISÄINEN NYKYARVO TAKAISINMAK- ( /MWh) KORKO (M ) SUAIKA (a) 25,91 5,00 % ,91 % ,09 % ,16 % ,19 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 39

40 YDINVOIMAINVESTOINNIN KANNATTAVUUS JOS SÄHKÖN MARKKINAHINTA ON 40 /MWh TAI SUUREMPI, NIIN INVESTOINNIN KANNATTAVUUS ON HUIKEA! TAKAISINMAKSUAIKA a NYKYARVO ON ALKUINVESTOINNIN SUURUUSLUOKKAA SISÄINEN KORKO % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 40

41 YDINVOIMAAN LUOTETAAN SUOMESSA Ydinvoiman hyvät käyttökokemukset ja edullisuus ovat vakuuttaneet vastuulliset tahot: nykyisen ydinvoiman omistajat ja sähkön suurkuluttajat CO2-päästöjen rajoittamiseksi YV välttämätön Olkiluoto 3 (FIN5) rakenteilla; käyttöön 2011 TVO aloittanut FIN6:n valmistelun. Uusi yhtiö, Fennovoima, käynnistänyt FIN7- ydinvoimahankkeen valmistelun. Viro ilmaissut halukkuutensa osallistua pienellä omistusosuudella Suomen lisäydinvoimaan. Ulkomaat ATS YG SEMINAARI kiinnostuneet RISTO Suomen TARJANNE, LTYYV-ratkaisuista 41

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähkön tuotantokustannusvertailu

Sähkön tuotantokustannusvertailu Tarjanne Risto, Kivistö Aija Sähkön tuotantokustannusvertailu LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TEKNILLINEN TIEDEKUNTA ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* 4.2.2011 * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto Toimeksianto - väliraportti 1.12.2010 ja loppuraportti

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Sähkön tuotantokustannusvertailu

Sähkön tuotantokustannusvertailu Energiatekniikan laitos Sähkön tuotantokustannusvertailu Tuukka Vainio TIEDE + TEKNOLOGIA TYÖPAPERIT Sähkön tuotantokustannusvertailu Tuukka Vainio Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot