YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT"

Transkriptio

1 RISTO TARJANNE YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS:N YOUNG GENERATION SYYSSEMINAARI, OLKILUOTO RISTO TARJANNE, LTY 1 ATS YG SEMINAARI

2 SISÄLTÖ SUOMEN SÄHKÖHUOLTO YDINVOIMAN ROOLI POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT YDINVOIMAN KILPAILUKYKY LISÄYDINVOIMA (OLKILUOTO 3 = FIN 5, FIN6, FIN7,.) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 2

3 Sähkön hankinta energialähteittäin 2006 (90,0 TWh, ennakkotieto) Öljy 2,0 % Nettotuonti 12,7 % Vesivoima 12,6 % Tuulivoima 0,2 % Turve 6,9 % Kivihiili 17,9 % Biopolttoaineet 11,3 % Maakaasu 10,9 % Jätepolttoaineet 1,1 % Ydinvoima 24,4% ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 3

4 Sähkön hankinta tuotantomuodoittain ,0 TWh Vesivoima 12,6 % Tuulivoima 0,2 % Ydinvoima 24,4 % Nettotuonti 12,7 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 16,1 % Lauhdutus ym. 19,5 % Yhteistuotanto, teollisuus 14,5 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 4

5 Sähkön kokonaiskulutus ,0 TWh Häviöt 4 % Teollisuus 54 % Julkinen 6 % Kotitalous 21 % Palvelu 12 % Maatalous 3 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 5

6 Sähkön kokonaiskulutus TWh 120 Ennust e Tilasto ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 6

7 Needs for additional capacity is growing Nominal Output (MW) MW Need for add. capacity Industrial CHP District heating Other condensate Coal cond. Nuclear power Hydro and wind power During the capacity of Finnish electricity production has grown less than 15% while the electricity consumption has increased by 22%. Source: VTT ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 7

8 Nuclear Generation in Finland Olkiluoto NPP Teollisuuden Voima Oy BWR 2 x 860 MWe Operation started 1979 ja 1982 Production: 14,2 TWh (2005) (16,8% of total Finnish Consumption) Load factor 96,1% (2005) Loviisa NPP Fortum Oyj PWR 2 x 488 MWe Operation started 1977 ja 1981 Production: 8,1 TWh (2005) (9,5% of total Finnish consumption) Load factor 95,2% (2005) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 8

9 Finnish load factors compared to global averages of similar type reactors 100 Loviisa Load factor % Olkiluoto PWR (Global average) BWR (Global average) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 9

10 SUOMEN SÄHKÖHUOLTO JA YDINVOIMA Monipuolinen tuotantovalikoima Useita hyviä piirteitä (CHP, bioenergia, vesivoima, ydinvoima; kotimainen turve, minkä aseman Kioton sopimus muutti) Alhainen sähkön kuluttajahinta jo ennen sähkömarkkinoiden vapautumista Ydinvoiman suorituskyky ja taloudellisuus huippuluokkaa - alentanut sähkön markkinahintaa ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 10

11 Sähkön tuotanto Pohjoismaissa % 27 % 10 TWh 73 % 1 % 1 % 14 % 24 % 22 % 51 % 122 TWh 14 % 98 % 1 % 9 % 46 % 44 % 58 % 28 % 79 TWh Pohjoismaat TWh 43 TWh 86 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 11 *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja Vesivoima 140 TWh Tuulivoima ja geoterminen Ydinvoima Lämpövoima Lähde: Nordel Annual Report 2006

12 Pohjoismaiden rajasiirrot 2005 GWh TUONTI GWh VIENTI GWh Tanska Suomi Norja Ruotsi Muut maat ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 12

13 Elspot prices (Nord Pool) (monthly average) System price Price area Finland ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 13

14 POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT Vesivoiman osuus valtaisa Sähkön markkinahinta riippuu voimakkaasti sademääristä sekä vesialtaisiin varastoituneen veden määristä Päästökauppa nostaa sähkön markkinahintaa Lisäydinvoimaa tarvitaan sähkön markkinahinnan nousun hillitsemiseksi sekä CO2- päästöjen rajoittamiseksi ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 14

15 Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2004 Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin 2004 Teollisuusprosessit 7,1 % 0,16% 0,2% 9,8% 8,1% 17,7% 17,8% 21,5% Haihtumapäästöt Kotitaloudet, palvelut ym. Liikenne Liuottimet ym. 0,1 % Maatalous 6,9 % Energia 82,2 % 14,5% 17,7% Teoll. oma energian tuotanto Energian tuotanto Jäte 3,3 % 41,8% 50,9% Muut 0,4 % Ilman maankäytön muutoksia ja metsätaloussektoria Sisältää Vuoden Kioton 2005 tiedot pöytäkirjassa julkistetaan mainitut vuonna kuusi kasvihuonekaasua. Kokonaispäästöt 81.4 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttia Lähde: Tilastokeskus ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 15

16 Sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt eräissä Euroopan maissa 2003 Puola Unkari Romania Iso-Britannia Tsekki Tanska Saksa Alankomaat Portugali Espanja Belgia Suomi Latvia Liettua Ruotsi Norja Suomen vuosittainen vaihtelu g (CO2)/kWh Lähde: Suomen osalta Energiateollisuus. Muun Euroopan osalta: Tilastokeskus, Eurprog. ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 16

17 CO 2 emissions in Finnish Electricity production between Mt/a CO Avoided emissions with nuclear power Actual CO 2 emissions in electricity generation ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 17

18 Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) Yhteistuotannon vaikutus CO 2 vaikutus CO 2 päästöihin milj. t CO säästö yhteistuotannosta 10 5 CO 2 - päästöt kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa Lähde: Energiateollisuus ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 18

19 Päästöttömillä sähköntuotantomuodoilla vältetyt CO2-päästöt Suomessa 70 MtCO Tuulivoima Bioenergia Vesivoima Ydinvoima 10 Toteutuneet päästöt ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 19 Lähde: Energiateollisuus ry

20 Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina Suomen toteutuneet ja arvioidut kasvihuonekaasupäästöt vuosina Miljoonaa ekvivalenttia CO2 -tonnia Tilasto Skenaario Kioton kausi Kokonaispäästöt Vuoden 1990 velvoitetaso Päästökauppasektori Ei-päästökauppasektori Vuonna 2005 voimaan tulleella Kioton pöytäkirjalla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 20

21 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Ydinvoima, vesivoima, bioenergia ja CHP vähentäneet Suomen päästöjä Jatkossa tarvitaan lisävähennyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi käytettävä kaikkia keinoja: bioenergia, vesivoima, ydinvoima, CHP sekä tuotannon ja kulutuksen tehokkuuden parannus. EU:n tavoite: päästöjen vähennys vuoden 1990 tasosta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä EU:n tavoite nostaa uusiutuvien osuus 7 %:sta 20 %:iin on tarpeeton ja ehkä epärealistinen sekä johtaa resurssien tehottomaan käyttöön. ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 21

22 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET 1500 MW YDIVOIMALAITOS 500 MW KIVIHIILILAUHDEVOIMALAITOS 400 MW KAASUKOMBILAUHDEVOIMALAITOS 150 MW TURVELAUHDELAITOS 50 MW PUULAUHDEVOIMALAITOS 1 MW TUULIVOIMALAITOS HUIPUNKÄYTTÖAIKA 8000 h/a (PAITSI TUULI 2200 h/a) (= VUOSIENERGIA JAETTUNA NIMELLISTEHOLLA) KÄYTTÖKERROIN = 91,3 % HINTATASO TOUKOKUU 2006 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 22

23 LASKENTAMENETELMÄ LASKETAAN SÄHKÖN OMAKUSTANNUSHINTA ANNUITEETIMENETELMÄ (INVESTOINNIN TAKAISINMAKSU TASASUURINA ERINÄ TALOUDELLISEN ELINIÄN AIKANA) KIINTEÄT HINNAT (5/2006) REAALIKORKO 5 % TALOUDELLINEN ELINIKÄ YDINVOIMALAITOKSELLE 40 VUOTTA (TEKNINEN 60 a), MUILLE 25 a ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 23

24 LÄHTÖTIEDOT PERUSTAPAUKSEN LÄHTÖTIEDOT SEURAAVISSA TOLPPAKUVISSA PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA AIHEUTTAA LISÄN POLTTOAINEEN HINTAAN JA SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEKUSTANNUKSIIN ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 24

25 POLTTOAINEIDEN HINNAT Toukokuu ,0 20,0 20,8 /MWh 15,0 10,0 7,4 7,5 12,0 5,0 0,0 1,1 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI 0,0 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 25

26 30,0 POLTTOAINEEN HINTA JA PÄÄSTÖKAUPAN HINTALISÄ, KUN PK=20 /TON CO2, Toukokuu ,0 20,0 4,0 PK:N HINTALISÄ PA:N HINTA /MWh 15,0 10,0 20,8 6,8 7,6 5,0 7,4 7,5 12,0 0,0 1,1 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI 0,0 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 26

27 SÄHKÖNTUOTANNON VUOSIHYÖTYSUHTEET 70 % 60 % 58 % 50 % 40 % 37 % 42 % 40 % 39 % 30 % 20 % 10 % 0 % YDIN KAASU HIILI TURVE PUU ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 27

28 VOIMALAITOSTEN OMINAISINVESTOINTI ( /kw) Toukokuu (RAKENNUSAIKAISISET KOROT SISÄLTYVÄT INVESTOINTEIHIN) /kw YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 28

29 KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUKSET 5/2006 (YDINVOIMAN K&K-KUSTANNUKSIIN SISÄLTYVÄT YDINJÄTEHUOLLON KUSTANNUKSET, JOIDEN OSUUS K&K-KUSTANNUKSISTA ON NOIN NELJÄNNES. NE KATTAVAT KÄYTETYN POLTTOAINEEN, LAITOKSEN KÄYTÖSTÄPOISTON SEKÄ VÄHÄ- JA KESKIAKTIIVISEN JÄTTEEN HUOLLON KUSTANNUKSET) ,0 7,5 7,0 8,5 10,0 /MWh 6 4 4,0 2 0 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 29

30 SÄHKÖN JA PÄÄSTÖOIKEUDEN MARKKINAHINTA HINTAHISTORIA: SUURET VAIHTELUT MOLEMMISSA TULEVAISUUS: NOUSEVA TRENDI SÄHKÖ : ELSPOT 35,5 /MWh FORWARDIT: SÄHKÖ ,4 /MWh ( ) PÄÄSTÖOIKEUS /tco2 ( ) LASKELMISSA PÄÄSTÖOIKEUDELLE KÄYTETTY HINTAA 20 /TONNI CO2 SÄHKÖPÖRSSIN VUOSIKESKIHINNAT MERKITTY TULOSTOLPPAKUVIIN ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 30

31 VOIMALAITOSTEN SUORITUSKYKY- JA KUSTANNUSTIEDOT LÄHTÖTIETOTAULUKKO Hintataso 5/2006 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI SÄHKÖTEHO [MW] VUOSIHYÖTYSUHDE 37 % 58 % 42 % 40 % 39 % - INVESTOINTIKUSTANNUS [milj. ] ,5 67,5 1,1 OMINAISINVESTOINTIKUSTANNUS [ /kw] POLTTOAINEEN HINTA [ /MWh] 1,10 20,80 7,40 7,50 12,00 - SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINE- KUSTANNUS [ /MWh sähköä] 2,97 35,86 17,62 18,75 30,77 - KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTAN- NUKSET, KUN 8000 h/a [ /MWh] 8,00 4,00 7,50 7,00 8,50 10,00 MUUTTUVIEN K&K -KUST OSUUS [%] 50 % 65 % 70 % 50 % 40 % 40 % TALOUDELLINEN ELINIKÄ [a] REAALIKORKO 5,00 % 5,00 % 5,00 % 5,00 % 5,00 % 5,00 % ANNUITEETTITEKIJÄ 5,83 % 7,10 % 7,10 % 7,10 % 7,10 % 7,10 % PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA [ /t CO2] HUIPUNKÄYTTÖAIKA [h/a] KÄYTTÖKERROIN 91,3 % 91,3 % 91,3 % 91,3 % 91,3 % 25,1 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 31

32 TULOKSET: SÄHKÖNTUOTANNON KUSTANNUSKOMPONENTIT [ /MWh] KUSTANNUSKOMPONENTTI YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI POLTTOAINE 2,97 35,86 17,62 18,75 30,77 0,00 KÄYTTÖ&KUNNOSSAPITO 8,00 4,00 7,50 7,00 8,50 10,00 PÄÄOMAKUSTANNUKSET 14,93 5,14 9,31 10,20 11,97 35,48 YHTEENSÄ, ILMAN PÄÄSTÖKAUPPAA 25,91 45,01 34,43 35,95 51,24 45,48 PK:N HINTALISÄ 0,00 6,96 16,22 19,08 0,00 0,00 YHTEENSÄ, PK MUKANA 25,91 51,97 50,65 55,03 51,24 45,48 PÄÄSTÖKAUPAN HINTALISÄ, KUN PÄÄSTÖN HINTA = 20,0 /t CO2 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI PÄÄSTÖ [kg CO2/Mwhe] PÄÄSTÖKUSTANNUS ( /MWh) 0,00 6,96 16,22 19,08 0,00 0,00 KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN KIINTEISIIN JA MUUTTUVIIN KUSTANNUKSIIN [ /MWh] KUN HUIPUNKÄYTTÖAIKA = 8000 h/a (TUULI 2200 h/a) KUSTANNUSKOMPONENTTI YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI KIINTEÄ K&K-KUSTANNUS 4,00 1,40 2,25 3,50 5,10 6,00 MUUTTUVA K&K-KUSTANNUS 4,00 2,60 5,25 3,50 3,40 4,00 K&K-KUSTANNUS YHTEENSÄ 8,00 4,00 7,50 7,00 8,50 10,00 ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 32

33 SÄHKÖNTUOTANTOKUSTANNUKSET, ILMAN PÄÄSTÖKAUPPAA euro/mwh 35,3 Elspot ,7 Elspot 2004 Reaalikorko 5,0% Hintataso 5/2006 Polttoaine Käyttö- ja kunnossapito Pääomakust. 30,5 Elspot ,5 Forward ,9 3,0 8,0 14,9 45,0 35,9 4,0 5,1 34,4 17,6 35,9 18,8 7,5 7,0 51,2 30,8 8,5 9,3 10,2 12,0 45,5 10,0 35,5 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI Huipunkäyttöaika 8000h/a R.Tarjanne Huipunkäyttöaika 2200h/a Puu ja tuuli ilman tukimaksuja ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 33

34 SÄHKÖNTUOTANTOKUSTANNUKSET, PÄÄSTÖKAUPPPA MUKANA euro/mwh 35,3 Elspot ,7 Elspot 2004 Reaalikorko 5,0% Hintataso 5/2006 Päästökauppa 20 /t CO2 Polttoaine Käyttö- ja kunnossapito Pääomakust. 30,5 Elspot ,5 Forward ,9 3,0 8,0 14,9 52,0 7,0 35,9 4,0 5,1 50,6 16,2 17,6 55,0 19,1 18,8 7,5 7,0 51,2 30,8 8,5 9,3 10,2 12,0 45,5 10,0 35,5 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI Huipunkäyttöaika 8000h/a R.Tarjanne Huipunkäyttöaika 2200h/a Puu ja tuuli ilman tukimaksuja ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 34

35 PÄÄSTÖOIKEUDEN HINNAN VAIKUTUS SÄHKÖNTUOTANTOKUSTANNUKSIIN SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUS ( /MWh) YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA ( /tco2) ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 35

36 VERTAILUN JOHTOPÄÄTÖKSET YDINVOIMA ON YLIVOIMAINEN YDINSÄHKÖ 26 /MWh MUUT NOIN KAKSINKERTAISIA (PK MUKANA) ILMAN PÄÄSTÖKAUPPAAKIN YV ON SELVÄSTI EDULLISIN YV VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ, JOTEN SE ON KIISTATON VALINTA UUSIUTUVIEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY, MUTTA NIIDEN REALISTINEN POTENTIAALI EI RIITÄ ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 36

37 YDINVOIMAINVESTOINNIN TAKAISINMAKSUPIIRROS ( ) ERI SÄHKÖN HINNOILLA LAINATASE (M ) ,9 /MWh 30 /MWh 35 /MWh 40 /MWh 45 /MWh VUOSI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 37

38 YDINVOIMAINVESTOINNIN TAKAISINMAKSUPIIRROS ERI SÄHKÖN HINNOILLA LAINATASE (M ) ,9 /MWh 30 /MWh 35 /MWh 40 /MWh 45 /MWh VUOSI ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 38

39 YDINVOIMAINVESTOINNIN KANNATTAVUUSINDIKAATTORIT INVESTOINTI = 3075 M TARKASTELUKAUSI: SÄHKÖN HINTA SISÄINEN NYKYARVO TAKAISINMAK- ( /MWh) KORKO (M ) SUAIKA (a) 25,91 5,00 % ,91 % ,09 % ,16 % ,19 % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 39

40 YDINVOIMAINVESTOINNIN KANNATTAVUUS JOS SÄHKÖN MARKKINAHINTA ON 40 /MWh TAI SUUREMPI, NIIN INVESTOINNIN KANNATTAVUUS ON HUIKEA! TAKAISINMAKSUAIKA a NYKYARVO ON ALKUINVESTOINNIN SUURUUSLUOKKAA SISÄINEN KORKO % ATS YG SEMINAARI RISTO TARJANNE, LTY 40

41 YDINVOIMAAN LUOTETAAN SUOMESSA Ydinvoiman hyvät käyttökokemukset ja edullisuus ovat vakuuttaneet vastuulliset tahot: nykyisen ydinvoiman omistajat ja sähkön suurkuluttajat CO2-päästöjen rajoittamiseksi YV välttämätön Olkiluoto 3 (FIN5) rakenteilla; käyttöön 2011 TVO aloittanut FIN6:n valmistelun. Uusi yhtiö, Fennovoima, käynnistänyt FIN7- ydinvoimahankkeen valmistelun. Viro ilmaissut halukkuutensa osallistua pienellä omistusosuudella Suomen lisäydinvoimaan. Ulkomaat ATS YG SEMINAARI kiinnostuneet RISTO Suomen TARJANNE, LTYYV-ratkaisuista 41

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähkön tuotantokustannusvertailu

Sähkön tuotantokustannusvertailu Tarjanne Risto, Kivistö Aija Sähkön tuotantokustannusvertailu LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TEKNILLINEN TIEDEKUNTA ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa

Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* 4.2.2011 * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto Toimeksianto - väliraportti 1.12.2010 ja loppuraportti

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Sähkön tuotantokustannusvertailu

Sähkön tuotantokustannusvertailu Energiatekniikan laitos Sähkön tuotantokustannusvertailu Tuukka Vainio TIEDE + TEKNOLOGIA TYÖPAPERIT Sähkön tuotantokustannusvertailu Tuukka Vainio Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön

Energiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön Energiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Tampere 1 CO2-päästöt verrattuna

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot