Uraaniveron käyttöönotto Suomessa

Transkriptio

1 Uraaniveron käyttöönotto Suomessa Pasi Holm* ja Markku Ollikainen** Leena Kerkelä* * Pellervon taloustutkimus PTT ** Helsingin yliopisto

2 Toimeksianto - väliraportti ja loppuraportti Verotusperusteen kehittäminen. Taustalla mm. Windfallkysymykset ja EU:n energiaverodirektiivin antamat kehykset. Tarkasteltavia vaihtoehtoja ovat laitosten energiantuotanto tai polttoaineen arvo tai niiden yhdistelmä. Mahdollisen veron kohdistuminen jo käytössä oleviin laitoksiin ja toisaalta uusiin laitoksiin. EU:n valtiontukivalvontaan liittyvät kysymykset Veron kustannus- ja kilpailukykyvaikutukset ylipäänsä ja erilaisten voimayhtiöiden tapauksissa (pörssiyhtiö, Mankalayhtiö) Veron mahdolliset ydinturvallisuusvaikutukset sekä muut välittömät tai välilliset vaikutukset?

3 Taloustieteelliset perusteet ydinvoiman verotukselle Ydinvoiman tuotantoketjun ohjaus on hyvin yhteiskunnan hallinnassa. Ohjaus toteuttaa saastuttaja maksaa -periaatetta. Keinoina ovat: Laitosten rakentamisluvat sekä niiden käyttöä ja turvallisuutta koskevat normit Ydinvastuuvelvoitteet ja ydinjätehuoltorahastoon kerättävät maksut Onko ydinvoiman verotukselle muita taloustieteellisiä perusteita? Valtion verotulotavoite Ulkoisvaikutus: äärettömän pienet pitkäaikaiset riskit aiheuttavat käyttäytymisvaikutuksia Windfall-voitot: Sähkömarkkinoilla olevat ydinvoimalaitokset (ja vesivoima) saavat päästökaupan vuoksi kohonneesta sähkön hinnasta ansiotonta voittoa

4 Uraaniveromallin kehittämisen lähtökohta Ydinvoiman verottamiselle ei ole yhtä oikeaa perustetta Ulkoisvaikutus- ja windfall-näkökohtia voidaan yhtälailla puolustaa kuin kritisoidakin Uraaniverotuksen pohdinnan lähtökohta: Jos yhteiskunta päättää verottaa ydinvoimaa uraaniverolla, kuinka vero tulee muotoilla ja asettaa niin, että se rakentuu ylläesitettyihin veroperusteisiin, mutta ei poista kannustimia hiilivapaan energiantuotannon kehittämiseen, eikä vaaranna uusia investointeja? Sellainen veromalli löytyy, jossa nämä reunaehdot toteutuvat

5 Vakio-osasta ja päästöoikeuden hintaan sidotusta osasta, windfall-osasta, koostuva maltillinen uraanivero voisi sopia Suomeen Ei vaaranna tulevien voimalaitosinvestointien kannattavuutta. Ei ratkaisevasti vähennä ilmastopoliittisia kannustimia. Uraaniveromalli jakaa windfall-voiton valtion ja voimalaitosten kesken, noin puolet ja puolet. Uraaniveron luonnollinen veropohja on käytettävän uraanipolttoaineen määrä (kilo tai sauvojen lkm). Polttoaineen määrällä ja tuotetulla sähköllä yksikäsitteinen vastaavuus.

6 Lähde: Reuters Sähkön systeemihinnan (NOPO) ja päästöoikeuksien hinnan (EUA) kehitys vuosina

7 Kaksi vaihtoehtoa Minimiveromalli (joko-tai malli): - Uraanivero on 44,5 prosenttia edeltävän vuoden viimeisen neljänneksen päästöoikeuden keskihinnan (per CO 2 tonni) ja sen vertailuhinnan (15 euroa per CO 2 tonni) erotuksesta kuitenkin vähintään 2 euroa/mwh. Joustoveromalli (sekä-että malli): - Uraanivero on 1,7 euroa/mwh lisättynä 30 prosenttia edeltävän vuoden viimeisen neljänneksen päästöoikeuden keskihinnan (per CO 2 tonni) ja sen vertailuhinnan (15 euroa per CO 2 tonni) erotuksesta. - Jos yksittäisenä vuotena päästöoikeuden hinta olisi niin alhainen, että uraanivero muodostuisi negatiiviseksi, sen saisi vähentää tulevien vuosien uraaniveroista.

8 Päästöoikeuden hinnan vaikutus uraaniveroon (euroa/mwh) ja sen tuottoon (miljoonaa euroa) eri veromalleissa sekä ydinvoimayhtiöiden laskennalliseen windfall-voiton muutokseen nykytilanteeseen verrattuna (miljoonaa euroa) Minimivero-malli Vertailuhinta 15 /CO 2 t. 44,5 % erosta Vähintään 2,0 /MWh Joustoveromalli Vertailuhinta 15 /CO 2 t. 30,0 % erosta Lisäksi 1,7 /MWh Windfall-voiton muutos Sähkön hinta 50 /MWh Päästöoikeuden hinta 15 /CO 2 tonni Päästöoikeuden hinta /CO 2 t. /MWh milj. /MWh milj. milj 10 2,0 67 0, ,2 74 3, , ,

9 Uraaniveron koko, euroa/mwh, eri veromalleissa ja ydinvoimayhtiöiden windfall-voiton muutos, euroa/mwh, päästöoikeuden hinnan ja sähkön markkinahinnan vaihdellessa eri aikoina.

10 Uraaniveron tuotto, miljoonaa euroa, eri veromalleissa ja ydinvoimayhtiöiden windfall-voiton muutos, miljoonaa euroa, päästöoikeuden hinnan ja sähkön markkinahinnan vaihdellessa eri aikoina.

11 Maltillinen uraanivero ei vaaranna uusien ydinvoimainvestointien kannattavuutta Tarjanne ja Kivistö (2008)* arvioivat ydinvoimalla tuotetun sähkön omakustannushinnan olevan 35 euroa/mwh. Tarjanteen päivitys (2011): omakustannushinta 46,5 euroa/mwh. Selvityshenkilöiden laskelman (2011)** mukaan omakustannushinta olisi 41,3 euroa/mwh. Selvityshenkilöiden laskelma poikkeaa Tarjanne ja Kivistö laskelmasta (2008) siten, että - investoinnin hinta on noussut 4,1 mrd. eurosta 5,2 mrd. euroon ja rakennusaika pidentynyt 6:sta 10:een vuoteen. - vieraan pääoman ehtoiset rahoittajat vaativat 15 % oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja vaativat lainoilleen 1,2 velanhoitokatekertoimen *Tarjanne, R. ja Kivistö, A., 2008, Sähkön tuotantokustannusvertailu, Lappeenrannan teknillinen Yliopisto, tutkimusraportteja EN B-174. ** Yksityiskohtaiset laskelmat saatavilla selvityshenkilöiltä.

12 Uuden ydinvoimalan suorituskyky- ja kustannustiedot Tarjanne ja Kivistö, 2008 Selvityshenkilöt, 2011 Tarjanne, 2011 Sähköteho, MW Vuosihyötysuhde, % Rakennusaika, vuotta Investointikustannus sisältäen rakennusaikaiset korot /kw (m ) 2750 (4125) 3443 (5165) 3914 (6262) Pääomakustannukset, /MWh 20 26,3 28,5 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset, /MWh Sähkötuotannon polttoainekustannus, /MWh 5 5 5,9 Sähköntuotantokustannus yhteensä, /MWh 35 41,3 46,5 Uraanipolttoaineen hinta, /MWh 1,85 1,85 2,2 Taloudellinen elinikä, vuotta Tekninen elinikä, vuotta Reaalikorko, % 5 5,4 5 Oman pääoman osuus investointikustannuksista, % Velanhoitokatekerroin - 1,20 - Päästöoikeuden hinta, /CO 2 tonni Sähkön hinta, /MWh Huippukäyttöaika, tuntia vuodessa Käyttökerroin, % 91,3 91,3 91,3

13 Euroopan unionin energiaverodirektiivi mahdollistaa uraaniveron käytön EU:n energiaverodirektiivi: vuodesta 2004 lähtien sähkö ja energian tuotannon polttoaineet ovat valmisteverojärjestelmän piirissä, jota EU:n puitteissa on harmonisoitu. Valmisteverotus kohdistuu lopputuotteiden verotukseen, mutta se sisältää jo nykyisinkin piirteitä, joissa verotus käytännössä kohdentuu panoksiin (esim. päästökaupassa sähköntuotannon päästöt lasketaan panosten hiilisisällön avulla). Saksa ottaa käyttöön uraaniveron panosverona (noin 16 /MWh) ja ydinvoimaan kohdistetun rahastomaksun vuodesta 2017 eteenpäin (noin 9 /MWh). Ruotsissa ydinsähkön tuotantoa verotetaan tuotantolaitoksen tehoon perustuvalla kiinteistöverolla.

14 Uraanivero ei saisi vaarantaa teollisuusyritysten kilpailukykyä => sähköveron alentaminen veroluokassa II? (täysi kompensaatio 1/3 verotuotosta) Ydinsähkön omistusosuus toimialoittain TVO Fortum Fennovoima Pörssinoteeratut energiayhtiöt, % 25, ,4 Paikalliset sähköyhtiöt, % 28,1 35,9 Metsäteollisuus, % 40,6 Muu teollisuus (pl. energia ja metsä), % 6,3 23,4 Kauppa ja palvelut, % 6,3 Yhteensä, %

15 Uraaniveron sähkömarkkina- ja kansantaloudelliset vaikutukset Hahmottelemamme uraaniveromalli nostaa ydinsähkön tuotantokustannuksia ja laskee tuotannon kannattavuutta. Lyhyellä aikavälillä ei vaikutusta sähkön tukkumarkkinahintaan, koska ydinvoima ei ole rajatuotantomuoto Pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Korkea uraanivero laskisi investointihalukkuutta ydinvoimatuotantoon. Tämä lisäisi pitkällä aikavälillä nousupaineita sähkön hintaan ja/tai sähkön tuontiin. Tämä olisi vastoin valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiaa. Uraanivero saattaa nostaa ydinvoimainvestointien rahoituskustannuksia, jos kansainväliset sijoittajat tulkitsevat uraaniveron ydinvoimaan liittyväksi poliittiseksi riskiksi.

16 Kiitos paljon

17 Sähkön tukkuhinnan määräytyminen päästökaupan oloissa

18 Uraaniveron verotuottolaskelma, perusvuosi 2008 Nykyiset ydinvoimalat Nykyiset ydinvoimalat ja Olkiluoto 3 Sähköntuotanto, TWh (= milj. MWh) 22,546 33,352 Uraanin käyttö, tonnia Uraanin hinta, euroa/kilo Uraanin käytön arvo, milj. euroa 112,5 166,7 Jos verotuotto 100 milj. euroa -uraanivero, euroa/kilo uraanivero, euroa/mwh 4,44 3,0

19 Asiantuntijakuulemiset Jorma Aurela ja Riku Huttunen, TEM ( ) Rainer Salomaa, Aalto yliopisto ( ) Juha Forström, Timo Vanttola ja Seppo Vuori, VTT, ( ) Riitta Kyrki-Rajamäki ja Esa Vakkilainen, LTY ( ) Ossi Koskivirta ja Reijo Salo, Fortum ( ) Risto Siilos ja Jouni Punnonen, TVO ( ja ) Jukka Leskelä ja Lauri Muranen, Energiateollisuus ( ) Mika Alava ja Juhani Hyvärinen, Fennovoima ( ) Antti Koskelainen, Elfi ( ) TEM:n seurantaryhmä: , Energiateollisuus: