Rovakaira Lapista - luonnollisesti

Transkriptio

1 2009 VUOSIKERTOMUS

2 Rovakaira Lapista - luonnollisesti Rovakaira Oy Y-tunnus: Kotipaikka: Rovaniemi Suunnittelu: Sirpa Ojala Kuvat: Sirpa Ojala Rovakaira s. 16 Pekka Berg s. 3, 10 ylhäällä Painatus: Pohjolan Painotuote Oy Paperi: kansi: Galerie Art Silk 250g sisus: Galerie Art Silk 130g Takakansi: Kaapelit kaivoslouhoksen seinällä Kuvituksena kiviä ja kallioita

3 Sisältö Jakelualue ja toimintavuosi lyhyesti... 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Katsaus toimintoihin Sähkönjakelutoiminta Asiakaspalvelu ja markkinointi Sähkön vuotuinen keskeytysaika Verkostoinvestoinnit ja kunnossapito Yrityshallinto Omistussuhteet Yhtiökokous Tilintarkastus Jäsenyydet ja osakkuudet Toimitusjohtaja Prokuristit 1 Henkilöstöhallinto... 7 Henkilöstö Tulospalkkaus Henkilöstön kehittäminen Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä Hallituksen toimintakertomus Tunnuslukuja... 9 Hallinto ja tilintarkastajat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetietoja Organisaatio Kuvia vuoden varrelta Karttaliite (Suluissa vuoden 2008 luvut)

4 Jakelualue Toimintavuosi lyhyesti - Käyttöpaikkojen määrä lisääntyi 391:llä - Jakeluverkon siirto kasvoi 17,8 %, lämpötilakorjattu kasvu oli 21,5 % - Kittilän Alueverkko Oy yhtiön tytäryhtiöksi Liikevaihto, milj. 12,6 11,9 Liikevoitto, milj. 0,5 1,2 Tilikauden voitto, milj. 1,2 0,8 Sähkön siirto asiakkaille, GWh Henkilöstön määrä Käyttöpaikkoja

5 Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2009 energia-alan tulevaisuutta valmisteltiin monella foorumilla. Kööpenhaminan ilmastokongressi ei saavuttanut mitään konkreettista mutta ei toisaalta lopettanutkaan keinojen hakemista kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Meillä Suomessa niin tavalliset kansalaiset kuin poliittiset päättäjätkin keskustelivat energian tuotantotavoista, energian hinnasta, ympäristöarvoista ja yhteiskunnan huoltovarmuudesta. Tänä vuonna päätettäneen kauaskantoisia asioita ydinvoimaluvista ja vesilain muutoksesta uusiutuvien energiamuotojen tukitarpeisiin. Omavarainen ja kustannustehokas energiantuotanto on yksi tärkeä elinkeinoelämän tukijalka ja toisaalta kansalaisten elinkustannusten nousun hillitsijä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on viime kädessä aina nojannut menestyvään elinkeinoelämään ja kansantuotteen kasvuun. Toivottavasti tämä kovien arvojen yhteys kansalaisille tärkeisiin palveluihin muistetaan päätöksiä tehtäessä. Rovakairassa aiempina vuosina tapahtuneet liiketoimintojen siirrot ja yhtiöittämiset ovat osoittaneet silloisten päätöksentekijöiden kaukonäköisyyttä. Rakenteiden muutos, hyvien yhteistyökumppanien hakeminen ja verkostoituminen niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla on edelleen tärkeää pysyäksemme kehityksen kärjessä. Talouden murros ei vielä näkynyt yhtiön toiminnassa mutta ympäristö muuttui Rovakairan liikevaihto vuonna 2009 oli 12,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui 1,2 miljoonaa euroa. Tulos oli omistajien asettaman tavoitteen mukainen ja se mahdollistaa omistajatavoitteiden mukaisen osingonjaon. Sähkön siirto kasvoi peräti 17,8 %. Absoluuttinen kasvu oli yhtiön historian suurin ja valtakunnallisestikin se poikkesi taloustaantuman leimaamista kasvuluvuista. Siirtomäärä asiakkaille oli 593 GWh. Merkittävin kasvutekijä oli Suurikuusikon kaivoksen tuotannon käynnistyminen täydessä kapasiteetissaan. Sähkön siirto oli kaivoksen toiminnan myötä ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa suurinta Kittilän kunnan alueella. Liittymiä tuli lähes kasvuvuosien tahtiin, 432 uutta liittymää. Työttömyys kasvoi hivenen kaikissa toimialueemme kunnissa. Työttömyysaste oli vuoden lopussa Rovaniemellä 14,8 % (13,5 %), Kittilässä 10,0 % (8,2 %) ja Sodankylässä 13,9 % (12,7 %). Konkursseja oli myös hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Näyttää siltä, että liittymien määrässä tapahtuu seuraavina vuosina notkahdus. Työmäärämme kasvussa Vuonna 2009 yhtiön investoinnit olivat kaikkiaan 3,2 miljoonaa euroa. Uudissähköistyksen aikana rakennetun verkoston ikääntymisestä johtuvat investoinnit ovat tulevina vuosina kasvussa. Verkoston saneerausstrategia pohditaan tulevan vuoden aikana perusteellisesti. Älyverkot, pientuotannon lisääntyminen, sähköauton mahdollinen läpilyönti markkinoille, asiakkaiden kasvaneet sähkön laadulle asettamat vaatimukset ja ilmastonmuutoksen seuraukset ovat asioita, jotka joudutaan huomioimaan, kun edellisen sukupolven uudissähköistyksen kaudella rakentama verkosto saneerataan. Haasteet ovat nyt toiset, mutta vanha perustehtävämme, valoa ja lämpöä asiakkaille, on edelleen sama. Nykyisin asia vain muotoillaan toisin asiakkaan tarvitsemien sähköenergiapalvelujen tuottaminen laadukkaasti ja tehokkaasti. Asiakkaiden kulutusta rekisteröivä mittarointi joudutaan uusimaan nopeassa tahdissa seuraavien vuosien aikana. Tätä kirjoitettaessa hankintapäätöksen valmistelu on loppusuoralla. Uskomme, että investointikustannus kompensoituu ainakin osittain asiakkaidemme parantuneella mahdollisuudella säästää energiankäytössään. 3 Myös yhtiö pyrkii hyödyntämään lainsäädännön pakottamaa muutosta omissa palveluissaan. Pohjoismainen vai eurooppalainen markkina Sähkön tukkumarkkinat ovat jo pitkään olleet pohjoismaiset ja askeleita eurooppalaiseen markkinaankin on otettu. Sama kehitys on edessä pienasiakkaiden sähkömarkkinoilla. Mitä kansainvälisemmäksi sähkön myynti menee, sen tärkeämpää on pienasiakkaan lähipalvelu. Paikallinen, olosuhteet tunteva toimija osaa parhaiten auttaa asiakasta erilaisissa neuvontaa tai ongelmien ratkaisua vaativissa asioissa. Pohjoismaisen markkinan kehittelyssä on esillä ollut ajatus siitä, että ensisijaisesti myyjäyhtiöt palvelevat ja laskuttavat asiakasta. Verkkoyhtiön roolia kavennettaisiin jonkinlaisen vikapäivystäjän rooliin huolimatta siitä, että vain verkkoyhtiöllä on pysyvä asiakassuhde ja sitä kautta asiakkaan syvempi tuntemus. Oikea kehityssuunta nykymaailmassa olisi varmaankin vapaa palveluiden järjestämisoikeus tiettyjä laatu- ja vastinaikakriteereitä noudattaen. Luonnollinen työnjako verkon ja myynnin välillä ja vapaa kehitys ohjaisi palvelua asiakkaan kannalta parhaaseen suuntaan. Myyjävetoinen palvelumalli johtaisi vääjäämättä kilpailun vähenemiseen pienasiakkaiden osalta. Vain suuret toimijat pystyisivät edes auttavasti palvelemaan kaikkien verkkoyhtiöiden asiakkaita. Markkinoiden keskittymisen lisäksi malli heikentäisi paikallisen asiakkaan palvelua koska keskitetyissä malleissa paikallisten olosuhteiden ja toimijoiden tuntemus on aina puutteellista. Osaava, palvelualtis ja toimintaa kehittävä henkilöstö on Rovakairan tärkeä voimavara. Kiitän henkilöstöä kuluneen vuoden työstä yhtiön ja asiakkaiden hyväksi. Kiitän yhtiön hallintoon osallistuneita merkittävästä panoksesta yhtiön ja sen palveluiden kehittämiseksi. Parhaat kiitokseni myös asiakkaille ja muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Tapio Jalonen Toimitusjohtaja

6 Sähkönjakelutoiminta Sähköä siirrettiin jakelualueemme asiakkaille 593 miljoonaa kilowattituntia. Kulutus kasvoi edellisvuodesta noin 18 prosenttia. Kuukausien keskilämpötiloissa oli suurta vaihtelua suhteessa keskimääräiseen. Lokakuu oli keskimääräistä kylmempi, kun taas marraskuu selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli puolitoista astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sähkön siirron kasvu tuli lähinnä kaivostoiminnan kasvaneesta kulutuksesta. Jos vuoden keskilämpötila olisi ollut pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen, sähköä olisi siirretty noin 26 miljoonaa kilowattituntia enemmän. Vuoden lopussa asiakkaita oli , määrä kasvoi 403:lla (1,4 %). Käyttöpaikkojen määrän muutos vuoden aikana: Käyttöpaikat vuoden alussa Uudet käyttöpaikat 432 (joista tilapäisiä, esim. työmaasähkö tms. 41) Puretut käyttöpaikat -29 Käyttöpaikkoja vuoden lopussa Yhtiön siirtohinnat pysyivät vuoden aikana ennallaan. Rovakairan siirtohinta on sähkölämmittäjille edelleen Suomen edullisin ja muissakin käyttäjäryhmissä hintataso on muutaman edullisimman joukossa. Kuukauden keskilämpötilat 2009 Katsaus toimintoihin Asiakaspalvelu ja markkinointi Asiakaspalvelu oli haasteellisessa tilanteessa vuoden alkupuolella sähkön myyntihinnan laskiessa voimakkaasti. Asiakkaiden yhteydenottomäärien lisääntyessä huomattavasti lyhyessä ajassa, otettiin lisätyövoimaa helpottamaan tilannetta. Kiitos asiakaspalveluhenkilöstön joustavuuden ja venymiskyvyn saatiin ruuhkat purettua sovitussa ajassa. Olimme mukana monissa toimialueen tapahtumissa. Rakentajamessuilla osastollamme oli kävijöitä noin Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille suunnattua energia-alan tietoutta kerroimme 400 koululaiselle. Maankäyttösopimusten uusimishankkeessa järjestettiin vuoden aikana kolme tupailtaa. Niissä maanomistajille kerrottiin mm. mahdollisuudesta uusia vanhentuneet johtoaluesopimukset. Projektia hoitavan henkilön työsuhde vakinaistettiin. Vanhojen maankäyttösopimusten uusimishanke tupailtoineen jatkuu jakelualueella. Energiayhtiöiden yhteistä energiansäästöpäivää vietettiin Rovaniemellä ja Rovakairan Kittilän ja Sodankylän toimipaikoissa joulukuussa. Vieraita energiansäästöpäivillä oli yhteensä noin 500. Teemoja olivat tällä kertaa asunnon lämpötila, poistuvat hehkulamput sekä kodin 4 energiakatselmus. Mukana oli myös energianeuvoja Jouko Arvola. Joulukuussa Rovakaira järjesti yhdessä Rovaniemen Verkon ja Energiapolarin kanssa kauppakeskus Revontulen tiloissa jouluisen energiatapaamisen. Vieraita oli noin Asiakkaamme saavat kaikkia sähkön jakeluun ja myyntiin liittyviä neuvonta-, laskutus- ja myyntipalveluja kaikissa toimialueemme kunnissa paikallisessa toimipisteessämme. Osittain omistamamme myyntiyhtiö Energiapolar Oy käyttää samaa palveluverkostoa, jolloin asiakas saa kustannustehokkaasti kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta. Useiden energiayhtiöiden yhteinen asiakastietojärjestelmä tuo valmistuessaan lisää tehokkuutta ja parantaa asiakaspalvelun laatua. Lisäksi yhtiöiden välinen entistä laajempi yhteistyö asiakkaiden kattavan palvelun hyväksi tulee yhteisen järjestelmän myötä mahdolliseksi. Asiakaspalvelun yhteisten toimintatapojen kehittämistä yhdessä Rovaniemen Verkon kanssa jatkettiin. Tasauslaskun yhteydessä olemme lähettäneet asiakkaille entiseen tapaan raportin asiakkaan sähkön kulutuksen kehityksestä. Lämmitystarveluku oli vain noin 92 % keskimääräisen vuoden lukemasta. Sähkön vuotuinen keskeytysaika Asiakkaamme joutuivat verkostovikojen vuoksi olemaan keskimäärin 1,4 (1,5) tunnin ajan ilman sähköä. Tämä keskeytysaika aiheutui 99- prosenttisesti suurjännitevioista. Huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden vuoksi keskeytyi sähkönjakelu asiakkailta yhteensä noin 1,3 tunnin ajaksi. Kokonaiskeskeytysajaksi tuli näin 2 tuntia 42 minuuttia. Suurjänniteverkossa oli vikoja vähemmän kuin edeltävällä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Suurjännite- ja pienjänniteverkoston huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvaa haittaa on pyritty vähentämään ennakkoon postitetuilla asiakaskohtaisilla tiedotekorteilla. Keskeytyskortteja lähetettiin

7 Suurjänniteverkon sähkönjakelu keskeytettiin rakennus- ja kunnossapitotöiden vuoksi 302 (259) kertaa. S u u r j ä n n i t e verkostossa oli kaikkiaan (765) vikaa. Sähköasemien pika- ja aikajälleenkytkennän automatiikka selvitti näistä 94 %. Korjaustoimenpiteitä vaati 71 (80) vikaa. Pisin suurjännitevika oli 10 tuntia 4 minuuttia, toiseksi pisin oli 9 tuntia. Kummankin vian aiheutti muuntajan rikkoontuminen. Lyhyitä, ohimeneviä vikoja, räpsyjä (kesto alle yksi sekunti), oli huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna. Näistä vioista 55 % oli heinä-elokuussa, pääosin ne olivat ukkosen aiheuttamia. Vuoden aikana tuhoutui yhdeksän jakelumuuntajaa. Ukkonen rikkoi niistä neljä. P i e n j ä n n i t e verkoston vikamäärä oli 130 (124). Näistä 36 % aiheutui ohimenevistä vioista (korjaantuivat sulakkeenvaihdolla). Verkon rakenne- ja hoitovioista aiheutui 29 % ja ulkopuoliset aiheuttivat 23 % vioista. Pienjänniteverkon vikoja on ollut viime vuosina keskimäärin 120. Olemme valtakunnallisen suosituksen mukaisesti sitoutuneet maksamaan ns. räpsyhyvityksiä niille asiakkaille, joilla lyhytaikaisia keskeytyksiä on suositusrajoja enemmän. Muut yhtiöt eivät ole näihin korvauksiin sitoutuneet, vaan ovat käyttäneet korvauksia ainoastaan satunnaisesti asiakasreklamaatioiden yhteydessä. Rovakaira Oy:n alueella lyhytaikaisten keskeytysten suositusraja ei vuonna 2009 ylittynyt. Lain mukaan asiakas saa korvausta yli 12 tunnin keskeytyksistä. Rovakaira Oy on laajentanut vapaaehtoisesti korvausvastuutaan valtakunnallisen suosituksen mukaisesti kaikkiin normaaliolosuhteiden yli 8 tunnin jakeluverkkovikoihin. Korvaukset maksetaan automaattisesti ilman asiakasreklamaatiota. Vuonna 2009 korvauksia maksettiin 22 asiakkaalle. Kaikessa toiminnassaan Rovakaira pyrkii hyvään laatuun ja tavoite on, että toiminnan kehittämisen ansiosta korvauksia jouduttaisiin maksamaan mahdollisimman vähän. Siirtohinnat kwh/a osittain varaava sähkölämmitys L2 (verkkoyhtiöt: kaikki Lapin sekä Suomen suurimmat) Rovakaira Oy 2,75 snt/kwh Muonion Sähköosuuskunta Rovaniemen Verkko Oy Pellon Sähkö Oy Tornionlaakson Sähkö Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Turku Energia Sähköverkot Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Tampereen Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy Kuopion Energia Rantakairan Sähkö Oy Inergia Oy LE-Sähköverkko Oy Fortum Espoo Distribution Oy Tornion Energia Oy KSS Verkko Oy JE-Siirto Oy Iin Energia Oy Utsjoen Sähköosuuskunta Lappeenrannan Energiaverkot Oy Kemin Energia Oy Tenergia Oy Pori Energia Sähköverkot Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Keminmaan Energia Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Vantaan Energia Sähköverkot Oy Helen Sähköverkko Oy Vattenfall Verkko Oy PKS Sähkösiirto Oy Savon Voima Verkko Oy Järvi-Suomen Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy Enontekiön Sähkö Oy E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Uudet sähkönkäyttöpaikat alueittain 2009 Asiakkaan vuotuinen sähkötön aika Kantaverkon häiriöt eivät mukana (yleensä niiden merkitys on vähäinen) 1999 tammikuun ennätyspakkaset 2003 myrsky, lumi- ja jääkuorma 2005 lumi- ja jääkuorma 2006 tammikuun tykkylumi Sj-viat, poikkeukselliset (kuvatekstissä selvitys) Pj-viat ja keskeytykset Sj-työkeskeytykset Sj-vikojen aiheuttamat tuntia/vuosi 5

8 Verkostoinvestoinnit ja kunnossapito Vuoden aikana liitettiin uusia kuluttajia 432 kpl, mikä on hieman aikaisempia vuosia vähemmän. Kokonaisinvestoinnit verkostoon olivat noin 2 milj. euroa (4 milj. ). Uusia kuluttajia liitettiin kuitenkin edelleen hyvää vauhtia Kittilän ja Rovaniemen alueilla. Uutta 20 kv verkostoa rakennettiin 13 km ja olemassa olevaa uusittiin tai vahvistettiin useissa kohteissa. Pisin yksittäinen uusi johtotyömaa oli 7 km. Uusia jakelumuuntamoita kytkettiin noin 30 kpl ja uutta pj-kaapelia asennettiin yli 40 km. Uuden kunnonhallintajärjestelmän tietojen keruu aloitettiin. Vuoden aikana kerättiin maastossa kävellen noin 500 km pituudelta 20 kv verkon tarkkoja kuntotietoja. Samalla pylväät ja verkostokomponentit paikannettiin tarkasti kartalle GPS laitteilla. Tulevina vuosina järjestelmään lisätään koko verkoston tiedot. Tietojen avulla on entistä tarkemmin ja paremmin arvioitavissa ylläpidon tarve ja kunnossapidon toimenpiteiden oikea ajoitus. Verkon normaalin kunnossapidon lisäksi kevättalvella taas partioitiin koko 20 kv verkko kelkoilla. Tämä on hyväksi havaittu keino löytää verkostoon vuoden aikana syntyneitä Yrityshallinto vikoja tai niiden uhkia. Näin ne voidaan poistaa ennen kuin niistä tulee harmia keskeytysten muodossa. Samanlainen ennakointi on vuotuinen lahotarkastus, jolla kesäaikana pyritään löytämään mahdolliset ongelmat puupylväissä. Tänäkin vuonna työn teki suurimmalta osin lahokoira, joka isäntänsä johdolla partioi johtokatuja ja tarkalla hajuaistillaan paikallisti mahdolliset ongelmapaikat. Isännän tehtävä oli sitten tarkistaa epäilyttävät pylväät tarkemmin. Vuoden aikana tehtiin myös normaalia puuston raivausta johtokaduilta yhteensä 270 kilometrin osuudella sekä oksintaa ja vieripuiden kaatoa. Yhtiökokous Tilintarkastus Jäsenyydet ja osakkuudet Varsinainen yhtiökokous pidettiin Arktikumissa Rovaniemellä Kokouksessa oli edustettuna yhteensä osaketta. Puheenjohtajana toimi Vesa Tuunainen Sodankylästä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 pykälässä mainitut asiat sekä päätettiin hankkia omia osakkeita. % ,9 Rovaniemen kaupunki Omistussuhteet 28,6 Kittilän kunta Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT. 25,7 Sodankylän kunta 4,9 Noin 1700 yksityistä osakkeenomistajaa Rovakaira Oy on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Energiateollisuus ry, Sener, Pohjois-Suomen sähkölaitosten kehittämisyhdistys, Lapin Kauppakamari, Lapin läänin pelastusliitto ja Lapin Tutkimusseura. Yhtiö on Energiapolar Oy:n, Kymppivoima Oy:n, Lämpö Oy Juurakkotulen, Kittilän Aluelämpö Oy:n, Kittilän Alueverkko Oy:n, Rantakairan Sähkö Oy:n ja Asunto Oy Immelkotsan osakas. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajana on toiminut Tapio Jalonen lähtien. Prokuristit Yhtiön prokuristeina ovat olleet osastopäälliköt Raimo Jääskeläinen ja Arto Miettinen. He kirjoittavat toiminimen yhdessä toisen prokuristin kanssa. 6

9 Henkilöstöhallinto Henkilöstö Yhtiön palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 68 (70) henkilöä, heistä 67 (69) oli kokopäivätoimisia ja 1 (1) osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö. Vuoden aikana solmittiin 35 määräaikaista työsopimusta. Kuuden henkilön työpanos valvomossa on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Energiapolar Oy:lle. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneita poissaoloja oli 5,8 % (5,3) säännöllisestä työajasta. Tapaturmia sattui 2 kpl (7), tapaturmaindeksi oli 17,4 (59,2). Yhtiö järjesti henkilöstölle vapaaehtoisen kuntotestin, jolla arvioitiin kunkin fyysinen kunto verrattuna samanikäisten kuntoon. Puolen vuoden testaus- ja kunto-ohjelman aikana testiin osallistuneiden kehon ikä nuorentui keskimäärin kolmella vuodella. Yhtiö tuki edelleen henkilökunnan liikunta- ja kulttuuriharrastusta myöntämällä tarkoitukseen määrärahaa. Henkilökunnan ikääntyessä tuen tarve kasvaa edelleen. Henkilökohtaisia vastuualueita tarkennettiin ja muutettiin tavoitteena motivoida henkilöstöä työssä jaksamiseen. Tulospalkkaus Yhtiöllä on ollut käytössä tulospalkkaus vuodesta 1992 lähtien. Yhteisenä tavoitteena on ollut yhtiön tuloksen parantaminen budjetoidusta kustannuksia karsimalla ja ulkopuolisia urakoita hakemalla sekä asiakastyytyväisyyden parantaminen. Henkilökunnalla oli yhteisiä toiminnallisia tavoitteita, joilla kannustettiin hakemaan yhteistyöhyötyjä naapureiden kanssa sekä kehittämään omaa toimintaa. 7 Tulospalkkioita maksettiin myös yksikkö- ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstön kehittäminen Toimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 65 (70) kehittämistilaisuutta, joista koulutuspäiviä kertyi 248 (235). Varsinaiseen henkilökuntaan kuuluvaa kohti käytettiin vuoden aikana 3,7 (3,4) koulutuspäivää. Atk-järjestelmien käyttöä koulutettiin 71 päivää, tuotannon ja suunnittelun kehittämistä 61 päivää ja liikkeenjohdon, hallinnon ja talouden alaa 73 päivää. Markkinointia ja tiedotusta koulutettiin 13 päivää, yhteistoimintaa ja työsuojelua 30 päivää. Lisätietoja henkilöstöstä on toimintakertomuksessa.

10 Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä vuodelta 2009 Yhtiön rakenne Yhtiö on emoyhtiönä konsernissa, jonka tytäryhtiönä 51 %:n omistusosuudella on Kittilän Alueverkko Oy. Yhtiö harjoittaa verkkoliiketoimintaa Rovaniemen kaupungin (entinen Rovaniemen mlk alue) ja Kittilän sekä Sodankylän kuntien alueella. Yhtiössä on ollut käytössä tilaaja-tuottajaorganisaatio lähtien. Toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä jakelualueella toimii Energiapolar Oy, jonka osakkeista Rovakaira Oy omistaa 19,25 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kulunut vuosi oli yhtiölle yhdeksäs jakautumisen jälkeinen vuosi. Sähkönkäyttö alueella kasvoi 17,8 % edellisvuodesta. Käynnistyneellä kaivostoiminnalla oli huomattava merkitys sähkönsiirtomäärän kasvuun. Lämpötilakorjattuna kasvu oli 21,5 %. Vuoden 2009 keskilämpötila oli 1,7 ºC lämpimämpi jakelualueen keskimääräistä painotettua keskilämpötilaa. Tämä pienensi yhtiön liikevoittoa arviolta noin Sähkön siirtohinnat ovat olleet voimassa lähtien. Siirtohinta oli sähkölämmitystyyppikuluttajalle Energiamarkkinaviraston tilaston mukaan maan edullisin. Myyjänvaihtoja tapahtui (1607) vuoden 2009 aikana. Yhtiöllä on yhteinen pääkonttori Rovaniemen Energia Oy:n kanssa kauppakeskus Revontulessa. Yhteistyötä on jatkettu asiakaspalvelun, taloushallinnon ja tietotekniikan osalta. Vuoden 2009 aikana yhtiön omistusosuus Kittilän Alueverkko Oy:ssä ylitti 50 %, jolloin siitä tuli Rovakaira Oy:n tytäryhtiö. Kittilän Alueverkko Oy:n omistusosuus on sovittu riippuvaiseksi osakasyhtiöiden sähkön siirtomääristä yhtiön omistamassa siirtoverkossa. Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2009 investoinnit olivat kaikkiaan 3,2 milj. (5,5). Merkittävimmät investointikohteet olivat liittymien rakentaminen, yhteensä 1,1 milj., sekä verkoston perusparannukset 0,8 milj.. Investoinnit katettiin kokonaan omarahoituksella. Yhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja. Yhtiön rahoitusvälineet on kirjattu hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. 8 Asiakkaat Sähkönkäyttöpaikkojen nettolisäys oli 391 (459). Loma-asuntojen osuus uusista käyttöpaikoista oli 57 % (51). Loma-asuntoja rakennettiin pääosin Kittilän Levin alueelle. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 432 (455) ja taseeseen kirjattavia liittymismaksuja kertyi 1,0 milj. (1,5). Liittymishinnat ovat olleet voimassa lähtien. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Yhtiö korotti siirtohintoja 3,9 % Yhtiö valmistelee vuoden 2010 aikana uuteen asiakaspalvelujärjestelmään siirtymistä siten, että järjestelmä saadaan käyttöön vuonna Yhtiö vaihtaa vuoteen 2014 mennessä kaukoluettavat mittarit niille asiakkaille, joilla niitä ei vielä ole. Mittarienvaihtotyö alkaa vuonna 2010, kokonaisinvestointi on noin 6 milj.. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2010 arvioidaan yhtiön asiakasmäärän kasvavan 1,2 % ja sähkön siirtomäärän arvioidaan kasvavan 4,8 %, mikäli vuosi on lämpötiloiltaan keskiarvoinen. Rovakaira Oy:n liikevaihdoksi vuonna 2010 arvioidaan 13,4 milj.. Rovaniemen Energian kanssa jatketaan kustannussäästömahdollisuuksien selvitystyötä. Yhtiön osuus Kittilän Alueverkko Oy:ssä kasvaa edelleen. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiön siirtämän sähkön määrä on voimakkaasti riippuvainen lämpötiloista. Viime vuodet ovat olleet

11 keskimääräistä lämpimämpiä, jolloin vuotuinen sähkön siirtomäärä ei ole toteutunut oletusten mukaisena. Tammikuu 2010 oli 1,3 C (+ 2,7) keskimääräistä kylmempi. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan varallaolojärjestelmällä ja ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohteisiin. Suurempia sähköntoimitushäiriöitä varten yhtiössä on laadittu suurhäiriövalmiussuunnitelma. Ympäristötekijät Yhtiön ympäristötoiminnan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän kuluttavaksi. Yhtiön toiminnoista sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön ja jätteiden lajittelu ja keräys, mm. kyllästetyt pylväät, on järjestetty asetusten mukaisesti. Vuonna 2009 ajettiin yhtiön autoilla km ja henkilökunnan autoilla yhtiön ajoja km. Polttoainetta yhtiön autoissa kului l, josta suurin osa oli diesel-öljyä. Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto, Liikevoitto / -tappio, Liikevoitto / -tappio, % liikevaihdosta 4,8 10,1 4,1 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, % liikevaihdosta 7,4 3,8 13,9 Oman pääoman tuotto, % 7,0-5,1 18,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,7 5,4 2,0 Omavaraisuusaste, % 89,6 88,0 90,0 Henkilöstö Vakinainen kokopäivätoiminen henkilökunta Toimihenkilöt Asentajat Lisäksi osa-aikaeläkkeellä Miehet Naiset Maksetut palkat ja palkkiot, Koulutuspäivää/henkilö 4,3 3,4 3,7 Henkilöstön keski-ikä Sairaudesta ja tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä Tapaturmia Tapaturmataajuus 67,6 59,12 17,4 Yhtiön henkilökunta hoiti myös jakautumisessa syntyneen Rovakairan Tuotanto Oy:n toiminnot tilaustyönä. Yhtiöllä on käytössä tulospalkkaus, jolla pyritään kannustamaan henkilökuntaa avainasioiden hoitoon sekä lisäämään taloudellisuuden mukaanottoa toimintaan. Henkilökunnalla on pitämättömiä muita lomia kuin vuosilomia 13,4 (15,6) henkilötyövuoden edestä. Henkilöstöllä on edustus yhtiön johtoryhmissä. 9 Hallituksen ehdotus yhtiön tulosta koskeviksi toimenpiteiksi Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat , josta tilikauden voitto on Hallitus esittää jaettavaksi osinkoina eli 1 /osake. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain kpl A-osakkeet B-osakkeet K-osakkeet Yhteensä B- ja K-osakkeiden omistajanvaihtoon vaaditaan hallituksen suostumus. K-osakkeenomistajalla on lunastusoikeus K-osakkeisiin K- osakkeiden omistajanvaihdossa. Lähipiirilainat Yhtiöllä on lainasaatavaa Rovakairan Tuotanto Oy:ltä ja Kittilän Alueverkko Oy:ltä ,92. Korko on sidottu 6 kuukauden euriborkorkoon. Laina-ajat päättyvät Lainasuhde on osittain syntynyt jakautumisessa. Omat osakkeet Yhtiö on ostanut tilikauden aikana omaa osaketta yhtiökokousten ja valtuutuksen nojalla 30 kappalehintaan, ostetuista osakkeista 134 on A- osakkeita ja B-osakkeita. Kaikkiaan yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita kpl, 858 A- ja B-osaketta. Osakkeet ovat 0,82 % yhtiön koko osakemäärästä ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Omien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo on 1 325,78.

12 Hallinto ja tilintarkastajat Kuvassa vasemmalta lukien Ari Ruotsalainen, Pekka Heikkinen (varajäsen), Sakari Karkkola, Paula Nevalainen, Veli-Matti Junnola, Arja Mäkitalo, Esa Mäkinen, Juhani Juuruspolvi, Sulo Paksuniemi, Raimo Jääskeläinen (siht.) ja Tapio Jalonen (toim.joht.) Kuvasta puuttuvat Veikko Virtanen sekä varajäsenet Pentti Haimakainen ja Aki Maunula Hallitus Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitaan vuosittain. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Mäkitalo Arja, Sodankylä Mäkinen Esa, Kittilä Junnola Veli-Matti, Kittilä Juuruspolvi Juhani, Rovaniemi Karkkola Sakari, Sodankylä Nevalainen Paula, Kittilä Paksuniemi Sulo, Rovaniemi Ruotsalainen Ari, Rovaniemi Virtanen Veikko, Sodankylä Haimakainen Pentti, Rovaniemi Heikkinen Pekka, Sodankylä Maunula Aki, Kittilä Hallituksen sihteerinä on toiminut talousjohtaja Raimo Jääskeläinen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa. Toimitusjohtaja Tilintarkastaja Diplomi-insinööri Tapio Jalonen Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT 10

13 Tuloslaskelma, Liikevaihto , ,69 Liiketoiminnan muut tuotot , ,59 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,57 Ulkopuoliset palvelut , , , ,73 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,98 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,34 Muut henkilösivukulut , , , ,48 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,07 Liiketoiminnan muut kulut , ,53 Liikevoitto , ,46 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,60 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 5 354,02 Muilta , ,20 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista , ,08 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,93 Voitto (tappio) ennen , ,53 tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot , ,00 Tuloverot -116, ,70 Tilikauden voitto (tappio) , ,83 11

14 Tase, VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,93 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,65 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,77 Rakennukset ja rakennelmat , ,21 Verkosto , ,97 Muut koneet ja kalusto , ,69 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , , , ,68 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä ,45 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,52 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä ,00 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0, ,54 Lainasaamiset , , , ,92 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,00 Saamiset saman konsernin yrityksiltä ,72 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,68 Lainasaamiset , ,10 Siirtosaamiset , , , ,56 Rahoitusarvopaperit , ,98 Rahat ja pankkisaamiset , ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,66 Muut rahastot Liittymismaksurahasto , ,99 Edellisten tilikausien voitto 309, ,45 Tilikauden voitto , ,83 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,82 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut , ,82 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,77 Ostovelat , ,93 Velat saman konsernin yrityksille ,42 Velat omistusyhteysyrityksille , ,12 Muut velat , ,54 Siirtovelat , , , ,65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,22 12

15 Rahoituslaskelma, Liiketoiminta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Realisoitumattomat arvonmuutokset Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 7 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta Rahoitus Omien osakkeiden hankkiminen Maksetut osingot Liittymismaksujen lisäys Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Tilinpäätöksen liitetietoja Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno kirjataan välittömien hankinta- ja valmistusmenojen suuruisena, vuodesta 2006 lähtien niihin sisältyy myös linjanrakennustarvikkeiden varastoinnin kustannuksia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Pitoaika vuosia Rakennukset ja rakennelmat Verkosto 20 Koneet ja kalusto 5-20 Muut pitkävaikutteiset menot ja aineettomat oikeudet 5-20 Suunnitelmapoistot on laskettu hankintahetkestä alkaen. Myydystä tai romutetusta aineellisesta hyödykkeestä tehdään suunnitelman mukaiset poistot myynti- tai romutushetkeen asti. Rahoitusvälineiden arvostaminen Rahoitusvälineet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. 13 Eläkkeet Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat ulkopuolisen eläkeyhtiön tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella vuotiaana eläkkeelle jäävälle korvataan eläkekertymän menetystä 2,5 %/vuosi, korvaus koskee ikäväliä vuotta ja vakuutus tulee maksuun eläketapahtuman yhteydessä. Tällaisia eläketapahtumia on lähivuosina vuosittain 2 3.

16 Tuloslaskelman liitetiedot, Liikevaihto toimialoittain Verkkoliiketoiminta Työlaskutus-, tarvikemyynti- ja muut tulot Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Yhteensä Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöt Työntekijät Tilapäiset 8 7 Yhteensä Henkilöstökulut Palkat Eläkkeet Muut henkilösivukulut Yhteensä Aktivoidut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot - hallitus ja toimitusjohtaja Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus Muut palkkiot Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot - Muilta Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista - Saman konsernin yrityksiltä Muilta Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yht Arvonalentumiset/palautukset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista Korko- ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Poistoerojen muutokset Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Yhteensä Annamme lisätietoja tilinpäätöksestä pyydettäessä. Tilinpäätös on hallituksen hyväksymä. 14

17 Organisaatio

18 Kuvia vuoden varrelta Kunniamerkinsaajia vasemmalta Veijo Kokko, Ari Mäkinen, Risto Lohela, heidän lisäkseen kunniamerkinsaajia olivat kuvasta puuttuvat Vilho Jänkälä ja Martti Niemi. Seija Kärkäs jäi lokakuussa eläkkeelle oltuaan työssä yhtiössä kunniakkaat 40 vuotta. Hänelle myönnettiin Keskuskauppakamarin ansiomerkki. Muita vuoden aikana pitkäaikaisesta työstä ansiomerkein palkittuja olivat Risto Kujala ja Keijo Leppäjärvi molemmat 20 vuoden palveluksesta (eivät kuvassa). Hallitus vieraili kesäkuussa Brysselissä, missä tutustumiskohteena oli mm. Euroopan komissio. Yhtiön VoimaViesti-joukkue oli jälleen mukana Ruskamaratonilla; sää oli tällä kertaa syksyisen sateinen. Lahokoira työssään tutkimassa pylvään kuntoa. 16

19 Jakelualue * muuntamoita 2437 kpl * kj-verkkoa 3263 km * pj-verkkoa 3183 km * 110kV verkkoa 60 km Lyhenteitä a A h kwh = vuosi = ampeeri (sähkövirran voimakkuus) = tunti = kilowattitunti (energia) MWh GWh kw MW V = megawattitunti = kwh = gigawattitunti = MWh = kwh = kilowatti (teho) = megawatti = kw = voltti (jän nite) kv kva MVA mpk = kilovoltti = V = kilovolttiampeeri (näennäiste ho) =megavolttiampeeri = kva = muuntopiirikerta mph = muuntopiiritunti (sähkönjakelukeskeytyksen kesto) W = energiamäärä Mm 3 = milj. m 3 snt = senttiä

20 Pääkonttori ja Rovaniemen palvelupiste Kauppakeskus Revontuli, Koskikatu 27 A, 4. kerros PL 8013, Rovaniemi Puhelin Faksi Kittilän palvelupiste Lukkarintie Kittilä Puhelin Faksi Sodankylän palvelupiste Ojennustie 3, Sodankylä Puhelin Faksi Napapiirin toimisto PL 8013, Rovaniemi (Käyntiosoite Pukinpolku 40) Puhelin Faksi Vikapäivystys Puhelin