Rovakaira Lapista - luonnollisesti

Transkriptio

1 2008 VUOSIKERTOMUS

2 Rovakaira Lapista - luonnollisesti Rovakaira Oy Y-tunnus: Kotipaikka: Rovaniemi Suunnittelu: Sirpa Ojala Kuvat: Sirpa Ojala Rovakaira s. 8,16 Rainer Hiuspää s. 3, 16 alh.vas, 20 Painatus: Pohjolan Painotuote Oy Paperi: kansi: Galerie Art Silk 250g sisus: Galerie Art Silk 130g Takakansi: Kauppakeskus Revontuli Kuvituksena Lapin taivasta Sivu 1 auringonpimennys

3 Sisältö Jakelualue ja toimintavuosi lyhyesti... 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Katsaus toimintoihin Sähkönjakelutoiminta Asiakaspalvelu ja markkinointi Sähkön vuotuinen keskeytysaika Verkostoinvestoinnit ja toiminta eri kuntien alueilla Yrityshallinto Omistussuhteet Yhtiökokous Tilintarkastus Jäsenyydet ja osakkuudet Toimitusjohtaja Prokuristit 1 Henkilöstöhallinto... 7 Henkilöstö Tulospalkkaus Henkilöstön kehittäminen Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä Hallituksen toimintakertomus Tunnuslukuja... 9 Hallinto ja tilintarkastajat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetietoja Organisaatio Kuvia vuoden varrelta Karttaliite (Suluissa vuoden 2007 luvut)

4 Jakelualue Toimintavuosi lyhyesti - Käyttöpaikkojen määrä lisääntyi 459:llä - Jakeluverkon siirto kasvoi 7 %, lämpötilakorjattu kasvu oli 3,1 % - Pääkonttori muutti Revontuleen yhdessä Rovaniemen Energia Oy:n ja Energiapolar Oy:n kanssa Liikevaihto, milj. 11,9 10,9 Liikevoitto, milj. 1,2 0,5 Tilikauden voitto, milj. 0,8 0 Sähkön siirto asiakkaille, GWh Henkilöstön määrä Käyttöpaikkoja

5 Toimitusjohtajan katsaus Rovakaira Oy jatkaa vuonna 1947 perustetun yhtiön perinteitä. Vanha Rovakaira jakaantui vuonna 2001 kolmeksi uudeksi yhtiöksi, joista Rovakairan Tuotanto Oy on merkittävä sähköntuotannon omistaja ja Kittilän Alueverkko Oy on yhteisomistuksessa eräiden naapuriyhtiöidemme kanssa keskeinen alueverkon haltija Länsi-Lapin sähköhuollon takaajana. Rovakairan liikevaihto vuonna 2008 kasvoi yli 9 % ja oli 11,9 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseksi muodostui 0,8 miljoonaa euroa. Tulos mahdollistaa omistajatavoitteiden mukaisen osingonjaon. Yhtiön investoinnit olivat 5,5, miljoonaa euroa, josta suurin osa oli verkostoinvestointeja. Investoinnit ovat tulevina vuosina kasvussa uudissähköistyksen aikana rakennetun verkoston ikääntyessä. Lisäksi asiakkaiden kulutusta rekisteröivä mittarointi joudutaan uusimaan nopeassa tahdissa seuraavien vuosien aikana, koska pitkään valmistelussa ollut asetus sähkömittarien kaukoluvusta ja tuntitietojen tallennuksesta astuu voimaan maaliskuussa Sähkön siirto asiakkaille ylitti ensimmäisen kerran yhtiön historiassa 500 miljoonaa kilowattituntia. Kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 1988 ylitettiin ensimmäisen kerran 250 miljoonaa kilowattituntia. Kasvu toimialueellamme on jatkunut voimakkaana pitkään. Tähän on ollut syynä matkailun muuttuminen yhdeksi maakuntamme elinvoiman ja kasvun veturiksi. Ilahduttavaa on ollut myös perinteisen kaivosalan uudelleen elpyminen. Sähkön kulutuksen kasvu toimialueellamme ei ole johtunut tuhlailusta vaan sähköä on käytetty yhtenä tuotannontekijänä elinkeinorakenteen monipuolistuessa ja luodessa hyvinvointia jakelualueellemme. Vuoden aikana yhtiössä pyrittiin ja osin päästiin merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin. Huhtikuussa muutimme kauppakeskus Revontuleen yhteisiin tiloihin Rovaniemen Energian ja Energiapolarin kanssa. Muutto on ensivaiheen totuttelun jälkeen tuonut konkretiaa moniin yhteistyökaavailuihin. Asiakaspalvelun, kirjanpidon, palkkahallinnon ja laskutuksen osalta yhteistyö ja tehokkuuden sekä kustannussäästöjen hakeminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. Verkonrakennuksen ja urakoinnin suunniteltu yhteistyö ei edennyt valmistellulla tavalla vaan Rovaniemen Verkko vetäytyi hankkeesta joulukuussa Omistajakuntamme Rovaniemi, Kittilä ja Sodankylä valmistelivat vuoden aikana energiapoliittisen omistajastrategiansa tulevien vuosien ohjenuoraksi omistuspiiriinsä kuuluville yhtiöille. Strategia siirtyy valmistelusta kuntien käsittelyyn ja myöhemmin tietenkin yhtiöiden tulevan toiminnan keskeiseksi ohjaajaksi. Rovakaira-yhtiöiden osalta strategiatyö osoitti aikanaan tehtyjen liiketoimintajärjestelyjen ja yhtiöitysten olleen hyvin harkittuja ja luoneen perustaa tämän hetkenkin sähkömarkkinoilla menestymiseen. Maailmantalouden finanssikriisistä alkaneet ongelmat alkoivat syksyllä näkyä nopeasti reaalitalouden puolella. Tulevaisuus on aina erilaisten epävarmuustekijöiden takia jonkin verran sumea, mutta tätä kirjoitettaessa ollaan vielä umpisumussa. Jakelualueellamme työttömyyden pitkään jatkunut lasku pysähtyi ja ensimmäiset lomautukset ja irtisanomiset uutisoitiin. Merkit maksuvaikeuksien kasvusta ja uusien liittymien määrän pienenemisestä olivat loppuvuodesta selkeitä. Henkilöstön rekrytoiminen ja organisaation kehittäminen sekä tulevien toimintamallien valmistelu jäivät viime vuonna keskeneräisiksi. Pitkäjänteinen panostaminen näihin tekijöihin on ensisijaisen tärkeää varmistaaksemme toimintamme laadun ja tehokkuuden säilymisen tulevaisuudessakin. Siirtohintamme ovat edelleen eräät valtakunnan edullisimmista, sähkölämmittäjälle jopa edullisimmat koko maassa. Sähkölämmityksen reilu ja tasapuolinen kohtelu suhteessa muihin lämmitysmuotoihin on haja-asutusalueella asuvien kannalta välttämätöntä. Vaihtoehtoiset lämmitystavat ovat vähissä. Pohjoinen ilmasto on opettanut automaattisesti 3 olemaan säästäväinen ja rakentamaan siten, että eristyskerroksia taloissa on usein minimivaatimuksia enemmän. Lisärasitusta hintoihin tuntuu tulevan lainsäädännön kautta jonkinlaisena automaattina. Uusiutuvan energian markkinoille pääsyn tukemiseksi tarvittavat ns. syöttötariffit ovat seuraava pakollinen rasitus siirtohinnassa. Siirtohintaan lisättävän veronluonteisen maksun kohdistamisessa toivoisi lainsäätäjän osoittavan kerrankin alueellista ja sosiaalista tasapuolisuutta jakamalla maksurasitus erityisesti kuluttajaasiakkaille tasasuuruisena kaikille sähkönkäyttäjille eikä kulutukseen sidottuna. Tosiasiahan on, että kylmä ilmasto ja talouden asukasmäärä vaikuttavat olennaisesti energiankäyttöön. Teollisuuden ja liike-elämän osallistuminen maksuun on sitten toinen problematiikka. Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Haase jäi syksyllä eläkkeelle kahdenkymmenenyhdeksän vuoden työrupeaman jälkeen. Tuona aikana sähköala muuttui perusteellisesti sähköhuollosta sähkömarkkinoiksi. Hannu Haasen johdolla Rovakaira Oy:tä on kehitetty siten, että se voi olennaisilta resursseiltaan vahvana yhtiönä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Lausun tästä lämpimät kiitokseni edeltäjälleni. Samoin kiitän yhtiön hallintoa, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Tapio Jalonen Toimitusjohtaja

6 Katsaus toimintoihin Sähkönjakelutoiminta Sähköä siirrettiin jakelualueemme asiakkaille 504 miljoonaa kilowattituntia. Kulutus kasvoi edellisvuodesta yli 7 prosenttia. Kuukausien keskilämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita varsinkin talvikuukausina. Koko vuoden keskilämpötila oli pari astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kasvu tuli lähinnä uusista asiakkaista ja erityisesti kaivostoiminnan kasvaneesta kulutuksesta. Jos vuoden keskilämpötila olisi ollut pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen, sähköä olisi siirretty noin 32 miljoonaa kilowattituntia enemmän. Vuoden lopussa asiakkaita oli , määrä kasvoi 520:lla (1,9 %). Käyttöpaikkojen määrän muutos vuoden aikana: Käyttöpaikat vuoden alussa Uudet käyttöpaikat 553 (joista tilapäisiä, esim. työmaasähkö tms.61) Puretut käyttöpaikat -33 Käyttöpaikkoja vuoden lopussa Siirtohintoja nostettiin alkaen 10 prosenttia. Sähköveron korotuksen vaikutus oli yli puolet kokonaiskorotuksesta; veronmuutos vietiin suoraan energiamaksuihin. Lisäksi korotettiin jonkin verran Kuukauden keskilämpötilat 2008 kiinteitä maksuja vuosituloksen lämpötilariippuvuuden pienentämiseksi. Rovakairan siirtohinta on sähkölämmittäjille edelleen Suomen edullisin ja muissakin käyttäjäryhmissä hintataso on muutaman edullisimman joukossa. Energiamarkkinaviraston (EMV) mukaisessa uuden valvontajakson tehokkuuslaskennoissa saavutimme hyvän tehokkuuden. Hämmennystä herättivät yleisestikin alalla tehokkuuden laskentamenetelmät ja niihin liittyvät kategoriset kustannusten leikkaustavoitteet. Asiakaspalvelu ja markkinointi Olimme mukana monissa toimialueen tapahtumissa. Rakentajamessuilla osastollamme oli kävijöitä noin ja joulukodalla kävi lähes asiakasta. Järjestelyt tehtiin yhteistyönä Energiapolarin ja Rovaniemen Energian kanssa. Yläasteiden yhdeksäsluokkalaisille suunnattua energia-alan tietoutta kerroimme 500 koululaiselle. Asiakaspalvelun osalta vuoden aikana kehitettiin määrätietoisesti yhteistyötä Rovaniemen Energian kanssa. Yhteinen palvelupiste uusissa tiloissa Revontuli kauppakeskuksessa aloitti huhtikuussa. Avoimien ovien päivänä avajaisten yhteydessä 4 kävi asiakasta. Tulevassa toimintamallissa yhtiörajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan parantaa palveluja kustannustehokkaasti. Asiakkaamme saavat kaikkia sähkön jakeluun ja myyntiin liittyviä neuvonta-, laskutus- ja myyntipalveluja kaikissa toimialueemme kunnissa paikallisessa toimipisteessämme. Osittain omistamamme myyntiyhtiö Energiapolar Oy käyttää samaa palveluverkostoa, jolloin asiakas saa kustannustehokkaasti kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta. Useiden energiayhtiöiden yhteinen asiakastietojärjestelmä on vielä toteutusvaiheessa. Valmistuessaan järjestelmä tuo lisää tehokkuutta ja parantaa palvelun laatua vajaalle asiakkaalle. Lisäksi yhtiöiden välinen laajempi yhteistyö asiakkaiden kattavan palvelun hyväksi tulee mahdolliseksi. Tasauslaskun yhteydessä olemme lähettäneet asiakkaille entiseen tapaan raportin asiakkaan sähkön kulutuksen kehityksestä. Lämmitystarveluku oli vain noin 90 % keskimääräisen vuoden lukemasta. Sähkön vuotuinen keskeytysaika Asiakkaamme joutuivat verkostovikojen vuoksi olemaan keskimäärin 1,5 (1,2) tunnin ajan ilman sähköä. Tämä keskeytysaika aiheutui 99-prosenttisesti suurjännitevioista. Huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden vuoksi keskeytyi sähkönjakelu asiakkailta yhteensä noin 0,9 tunnin ajaksi. Kokonaiskeskeytysajaksi tuli näin 2 tuntia 24 minuuttia. Suurjänniteverkossa oli vikoja vähemmän kuin edeltävällä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Suurjännite- ja pienjänniteverkoston huolto-, korjaus- ja kytkentätöiden keskeytyksistä asiakkaille aiheutuvaa haittaa on pyritty vähentämään ennakkoon postitetuilla asiakaskohtaisilla tiedotekorteilla. Keskeytyskortteja lähetettiin Suurjänniteverkon sähkönjakelu keskeytettiin rakennus- ja kunnossapitotöiden vuoksi 199 (256) kertaa. S u u r j ä n n i t e verkostossa oli kaikkiaan 765 (809) vikaa. Sähkö-

7 asemien pika- ja aikajälleenkytkennän automatiikka selvitti näistä 90 %. Korjaustoimenpiteitä vaati 80 (92) vikaa. Pisin suurjännitevika oli 13 tuntia 13 min. Sen aiheutti 20 kv:n pylvään haruksen katkeaminen, jonka seurauksena myös pylväs katkesi. Toiseksi pisin suurjännitevika oli 9 tuntia 55 minuuttia. Sen aiheutti pylväsmuuntamon tukieristimen katkeaminen. Lyhyitä, ohimeneviä vikoja, räpsyjä (kesto alle yksi sekunti), oli vähemmän kuin edellisvuonna. Heinä- ja elokuulle niistä ajoittui vain 31 %, mikä on selkeästi vähemmän kuin pahoina ukkosvuosina. Vuoden aikana tuhoutui seitsemän jakelumuuntajaa. P i e n j ä n n i t e verkoston vikamäärä oli 124 (130). Ulkopuoliset aiheuttivat 27 % verkon vioista ja rakenne- ja hoitoviat aiheuttivat 28 %. Verkon vioista 30 % oli ohimeneviä (korjaantuivat sulakkeenvaihdolla). 15 % pienjännitevioista aiheutui muista, kuin edellä mainituista syistä. Pienjänniteverkon vikoja on ollut viime vuosina keskimäärin 120. Olemme valtakunnallisen suosituksen mukaisesti sitoutuneet maksamaan ns. räpsyhyvityksiä niille asiakkaille, joilla lyhytaikaisia keskeytyksiä on suositusrajoja enemmän. Muut yhtiöt eivät ole näihin korvauksiin sitoutuneet, vaan ovat käyttäneet korvauksia ainoastaan satunnaisesti asiakasreklamaatioiden yhteydessä. Rovakaira Oy:n alueella lyhytaikaisten keskeytysten suositusraja ylittyi 508 asiakkaalla vuonna Lain mukaan asiakas saa korvausta yli 12 tunnin keskeytyksistä. Rovakaira Oy on laajentanut vapaaehtoisesti korvausvastuutaan valtakunnallisen suosituksen mukaisesti kaikkiin normaaliolosuhteiden yli 8 tunnin jakeluverkkovikoihin. Korvaukset maksetaan automaattisesti ilman asiakasreklamaatiota. Vuonna 2008 korvauksia maksettiin 78 asiakkaalle. Kaikessa toiminnassaan Rovakaira pyrkii hyvään latuun ja tavoite on, että toiminnan kehittämisen ansiosta korvauksia jouduttaisiin maksamaan mahdollisimman vähän. Siirtohinnat kwh/a Uudet sähkönkäyttöpaikat alueittain 2008 Asiakkaan vuotuinen sähkötön aika tuntia/vuosi - osittain varaava sähkölämmitys L2 (verkkoyhtiöt: kaikki Lapin sekä Suomen suurimmat) Rovakaira Oy 2,69 snt/kwh Rovaniemen Verkko Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Muonion Sähköosuuskunta Tornionlaakson Sähkö Oy KENET Oy Kuopion Energia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Tampereen Sähköverkko Oy Turku Energia Sähköverkot Oy Koillis-Lapin Sähkö Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelu Rantakairan Sähkö Oy Fortum Espoo Oyj Tenergia Oy Pori Energia Sähköverkot Oy Rauman Energia Oy Vaasan Sähköverkko Oy Inergia Oy Seiverkot Oy Porvoon Sähköverkko Oy LE-Sähköverkko Tornion Energia Oy KSS Verkko Oy JE-Siirto Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Vantaan Energia Oy Utsjoen Sähköosuuskunta Kemin Energia Oy Vattenfall Verkko Oy Keminmaan Energia Oy Helen Sähköverkko PKS-sähkönsiirto Savon Voima Verkko Oy Järvi-Suomen Energia Oy Enontekiön Sähkö Oy Kainuun Sähköverkko Kantaverkon häiriöt ei mukana (yleensä niiden merkitys on vähäinen) 1999 tammikuun ennätyspakkaset 2003 myrsky, lumi- ja jääkuorma 2005 lumi- ja jääkuorma 2006 tammikuun tykkylumi 5 Sj-viat, poikkeukselliset (kuvatekstissä selvitys) Pj-viat ja keskeytykset Sj-työkeskeytykset Sj-vikojen aiheuttamat

8 Verkostoinvestoinnit ja toiminta eri kuntien alueilla Verkostoon investoitiin lähes 4 miljoonaa euroa. Luoston 110 kv johto ja sähköasema oli vuoden suurin investointi. Sähkön laatu ja kokemukset puupylväiden käyttöiästä osoittavat verkoston todellisen eliniän olevan aiemmin arvioitua pidemmän. Verkoston elinikä on selvitystemme ja kokemuksemme mukaan haja-asutusalueella ja pohjoisen kylmissä olosuhteissa pidempi kuin maan keskimääräisissä olosuhteissa. Tämä johtuu mm. lämpötilan vaikutuksesta lahon etenemiseen sekä pohjoisen puun tiukkasyisestä rakenteesta. Lisäksi haja-asutusalueella uusintainvestoinnit eivät yleensä ole kannattavia kesken verkoston mekaanisen elinkaaren. Rakentaminen oli vilkasta Kittilässä ja entisen Rovaniemen maalaiskunnan alueella. Kaikkiaan uusia sähkönkäyttöpaikkoja liitettiin viime vuonna 459, joista Kittilässä 266 ja Rovaniemellä 133 käyttöpaikkaa. Levin kaava-alueilla rakennettiin sähköverkkoa muun muassa golfkentän, Atrin ja Taalon alueilla. Suuria rakennustöitä olivat myös Levin hissien lumetusjärjestelmien laajennukseen liittyvät työt sekä Koutalaen hotellin liittäminen. Yhteistyö Suurikuusikon kaivoksen kanssa jatkui tiiviinä. Rakensimme kaivoksen sisäistä sähköverkkoa ja kasvatimme näin määrätietoisesti osaamistamme kaivosprojektien sähkönjakeluverkkojen toimittajaksi. Rovaniemellä verkostotöitä tehtiin kaikkialla kunnan alueella. Liittymiä tuli eniten Saarenkylän alueelle, mutta ympäri kuntaa sähköverkkoon liitettiin erityisesti vapaa-ajan asuntoja. Haja-asutusalueiden sähkönjakelua varmistettiin uusimalla 20 kv yhteyksiä. Merkittävimmät uusinnat olivat Ounasjokivarressa sekä Jaatilassa. Sodankylän alueella Luostolle valmistui uusi 110/20 kv sähköasema, joka parantaa matkailukeskuksen sähkönjakelun varmuutta merkittävästi. Jakeluhäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi jatkettiin verkoston määräaikaistarkastuksia ja koko 20 kv jakeluverkko tarkastettiin perinteisellä kevättalven kelkkapartioinnilla. Partiointitarkastuksissa havaittiin 750 verkostorakenteisiin kohdistuvaa huomautusta ja 630 johtoalueen puuston raivauskohdetta. Ne kirjattiin kunnossapitotyöohjelmaan ja aikataulutettiin kiireellisyystarpeen mukaan. Raivaustyökohteet sisälsivät johtoalueiden alustaraivauksia, levityksiä ja oksintaa sekä reunapuiden poistoa. Määräaikaisissa muuntopiiritarkastuksissa tehtiin maadoitusmittaukset ja noin 100 km vuosittaisia pienjänniteverkon tarkastuksia johtoalueraivauksineen. Yrityshallinto % ,9 Rovaniemen kaupunki Omistussuhteet 28,6 Kittilän kunta 25,7 Sodankylän kunta 5,1 Noin 1700 yksityistä osakkeenomistajaa Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Arktikumissa Rovaniemellä Kokouksessa oli edustettuna yhteensä osaketta. Puheenjohtajana toimi Seppo Maula Kittilästä. Kokouksessa muutettiin yhtiöjärjestystä, mm. lakkautettiin hallintoneuvosto. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 pykälässä mainitut asiat sekä päätettiin hankkia omia osakkeita. Tilintarkastus Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT. 6

9 Jäsenyydet ja osakkuudet Rovakaira Oy on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Energiateollisuus ry, Sener, Pohjois-Suomen sähkölaitosten kehittämisyhdistys, Lapin Kauppakamari, Lapin läänin pelastusliitto ja Lapin Tutkimusseura. Yhtiö on Energiapolar Oy:n, Kymppivoima Oy:n, Lämpö Oy Juurakkotulen, Kittilän Aluelämpö Oy:n, Kittilän Alueverkko Oy:n, Rantakairan Sähkö Oy:n ja Asunto Oy Immelkotsan osakas. Prokuristit Yhtiön prokuristeina ovat olleet osastopäälliköt Raimo Jääskeläinen ja Arto Miettinen. He kirjoittavat toiminimen erikseen yhdessä toisen prokuristin kanssa. Henkilöstöhallinto Henkilöstö Yhtiön palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 70 (71) henkilöä, josta 69 (69) oli kokopäivätoimista ja 1 (2) osa-aikaeläkkeellä olevaa henkilöä. Vuoden aikana solmittiin 34 määräaikaista työsopimusta. Kuuden henkilön työpanos valvomossa on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Energiapolar Oy:lle. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneita poissaoloja oli 5,3 (4,0) % säännöllisestä työajasta. Tapaturmia sattui 7 kpl (8), tapaturmaindeksi oli 59,2. Tulospalkkaus Yhtiöllä on ollut käytössä tulospalkkaus vuodesta 1992 lähtien. Yhteisenä tavoitteena on ollut yhtiön tuloksen parantaminen budjetoidusta kustannuksia karsimalla ja ulkopuolisia urakoita hakemalla. Henkilökunnalla oli yhteisiä toiminnallisia tavoitteita, joilla kannustettiin hakemaan yhteistyöhyötyjä naapureiden kanssa sekä kehittämään mm. tilaajatoteuttajaorganisaation toimintaa. Tulospalkkioita maksettiin myös yksikkö- ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. 7 Henkilöstön kehittäminen Toimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 70 (60) kehittämistilaisuutta, joista koulutuspäiviä kertyi 235 (294). Varsinaiseen henkilökuntaan kuuluvaa kohti käytettiin vuoden aikana 3,4 (4,3) koulutuspäivää. Atk-järjestelmien käyttöä koulutettiin 14 päivää, tuotannon ja suunnittelun kehittämistä 62 päivää ja liikkeenjohdon, hallinnon ja talouden alaa 34 päivää. Markkinointia ja tiedotusta koulutettiin 5 päivää, yhteistoimintaa ja työsuojelua 120 päivää. Lisätietoja henkilöstöstä on toimintakertomuksessa.

10 Toimintakertomus ja tietoja tilinpäätöksestä vuodelta 2008 Yhtiön rakenne Yhtiö harjoittaa verkkoliiketoimintaa Rovaniemen kaupungin (entinen Rovaniemen mlk alue) ja Kittilän sekä Sodankylän kuntien alueella. Yhtiössä on ollut käytössä tilaaja-tuottajaorganisaatio lähtien. Toimitusvelvollisena sähkönmyyjänä jakelualueella toimii Energiapolar Oy, jonka osakkeista Rovakaira Oy omistaa 19,25 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kulunut vuosi oli yhtiölle kahdeksas jakautumisen jälkeinen vuosi. Sähkönkäyttö alueella kasvoi 7 % edellisvuodesta. Käynnistyvällä kaivostoiminnalla oli huomattava merkitys sähkönsiirtomäärän kasvuun. Lämpötilakorjattuna kasvu oli 3,1 %. Vuoden 2008 keskilämpötila oli 1,9 ºC lämpimämpi jakelualueen keskimääräistä painotettua keskilämpötilaa, mikä arviolta pienensi yhtiön liikevoittoa noin Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy entisen pääkonttorin osakkeiden myyntivoitto Sähkön siirtohintaa korotettiin 0,32 senttiä/kwh Siirtohinta oli sähkölämmitystyyppikuluttajalle Energiamarkkinaviraston tilaston mukaan maan edullisin. Myyjän vaihtoja tapahtui vuoden 2008 aikana (1742). Yhtiön pääkonttori muutti yhteisiin tiloihin Rovaniemen Energia Oy:n kanssa kauppakeskus Revontuleen. Yhteistyötä on aloitettu asiakaspalvelun ja taloushallinnon osalta, Rovaniemen Verkko Oy:n kanssa yhteisen verkonrakennusyhtiön perustamishanke kariutui Rovaniemen Verkko Oy:n vetäytyessä hankkeesta. Yleinen tilanne sijoitusmarkkinoilla on alentanut yhtiön sijoitusten markkina-arvoa tilinpäätöshetkellä. Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2008 investoinnit olivat kaikkiaan 5,5 milj. (3,1). Merkittävimmät investointikohteet olivat Luoston 110 kv johdon ja sähköaseman rakentaminen, yhteensä 1,4 milj., sekä valmistuvan ydinvoiman lisäosuuksien hankinta 0,5 milj. eurolla. Investoinnit katettiin kokonaan 8 omarahoituksella. Yhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja. Yhtiön rahoitusvälineet on kirjattu hankinta-arvoonsa tai sitä alempaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Asiakkaat Sähkönkäyttöpaikkojen nettolisäys oli 459 (539). Loma-asuntojen osuus uusista käyttöpaikoista oli 51 % (37). Loma-asuntoja rakennettiin pääosin Kittilän Levin alueelle. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 455 (426) ja taseeseen kirjattavia liittymismaksuja kertyi 1,5 milj. (1,0). Liittymishintoja korotettiin ,5 %. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Yhtiö valmistelee vuoden 2009 aikana uuteen asiakaspalvelujärjestelmään siirtymistä siten, että järjestelmä saadaan käyttöön vuonna Yhtiö on mukana määrittelemässä naapuriyhtiöiden kanssa uudelle taloushallintojärjestelmälle asetettavia vaatimuksia. Yhtiö menetti Nordean lakkauttamassa korkorahastossa lähes 0,6 milj.. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2009 arvioidaan yhtiön asiakasmäärän kasvavan 2 % ja sähkön siirtomäärän 28 %, mikäli vuosi on lämpötiloiltaan keskiarvoinen. Rovakaira Oy:n liikevaihdoksi vuonna 2009 arvioidaan 12,6 milj.. Jakelualueellamme nyt tiedossa olevat hankkeet nostavat merkittävästi sähkön siirtomäärää vuonna Rovaniemen Energian kanssa jatketaan kustannussäästömahdollisuuksien selvitystyötä.

11 Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiön siirtämän sähkön määrä on voimakkaasti riippuvainen lämpötiloista. Viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä, jolloin vuotuinen sähkön siirtomäärä ei ole toteutunut oletusten mukaisena. Tammikuu 2009 oli 2,7 C (5,3) keskimääräistä lämpimämpi. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan varallaolojärjestelmällä ja ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohteisiin. Suurempia sähköntoimitushäiriöitä varten yhtiössä on laadittu suurhäiriövalmiussuunnitelma. Ympäristötekijät Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto, Liikevoitto / -tappio, Liikevoitto / -tappio, % liikevaihdosta 13,7 4,8 10,1 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, % liikevaihdosta 24,5 7,4 3,8 Oman pääoman tuotto, % 25,1 7,0-5,1 Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,1 2,7 5,4 Omavaraisuusaste, % 89,9 89,6 88,0 Vuoden 2006 liikevaihtoa ja voittoa kasvatti poikkeuksellinen liittymismaksu. Henkilöstö Vakinainen kokopäivätoiminen henkilökunta Toimihenkilöt Asentajat Lisäksi osa-aikaeläkkeellä Miehet Naiset Maksetut palkat ja palkkiot, Koulutuspäivää/henkilö 4,4 4,3 3,4 Henkilöstön keski-ikä Sairaudesta ja tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä Tapaturmia Tapaturmataajuus 55,5 67,6 59,12 Yhtiön henkilökunta hoiti myös jakautumisessa syntyneen Rovakairan Tuotanto Oy:n toiminnot tilaustyönä. Yhtiöllä on käytössä tulospalkkaus, jolla pyritään kannustamaan henkilökuntaa avainasioiden hoitoon sekä lisäämään taloudellisuuden mukaanottoa toimintaan. Henkilökunnalla on pitämättömiä muita lomia kuin vuosilomia 15,6 (14,7) henkilötyövuoden edestä. Henkilöstöllä on edustus yhtiön johtoryhmissä. 9 Yhtiön ympäristötoiminnan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän kuluttavaksi. Yhtiön toiminnoista sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto ovat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön ja jätteiden lajittelu ja keräys, mm. kyllästetyt pylväät, on järjestetty asetusten mukaisesti. Vuonna 2008 ajettiin yhtiön autoilla km ja henkilökunnan autoilla yhtiön ajoja km. Polttoainetta yhtiön autoissa kului l, josta suurin osa oli diesel-öljyä. Hallituksen ehdotus yhtiön tulosta koskeviksi toimenpiteiksi Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat , josta tilikauden voitto on Hallitus esittää jaettavaksi osinkoina eli 1 /osake. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä eh-dotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain kpl A-osakkeet B-osakkeet K-osakkeet Yhteensä B- ja K-osakkeiden omistajanvaihtoon vaaditaan hallituksen suostumus. K-osakkeenomistajalla on lunastusoikeus K-osakkeisiin K- osakkeiden omistajanvaihdossa. Omat osakkeet Yhtiö on ostanut tilikauden aikana omaa osaketta yhtiökokousten ja valtuutuksen nojalla 30 kappalehintaan, ostetuista osakkeista 233 on A-osakkeita ja B-osakkeita. Kaikkiaan yhtiöllä oli hallussaan omia osakkeita kpl, 687 A- ja B-osaketta. Osakkeet ovat 0,66 % yhtiön koko osakemäärästä ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Omien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo on 1 067,46.

12 Hallintoneuvosto Hallinto ja tilintarkastajat Vuonna 2008 muutetussa yhtiöjärjestyksessä on hallintoneuvostoa koskevat määräykset poistettu. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kustula Tuomo, Sodankylä, Riipi Kurula Lauri, Kittilä Aikio Marja Sodankylä, Sattanen Jatkola Timo, Kittilä, Kaukonen Kreivi Sirkka, Sodankylä Linnala Maija-Leena, Kittilä Maijala Mikko, Sodankylä, Orakylä Nevalainen Aki, Kittilä, Kelontekemä Palola Inkeri, Kittilä, Köngäs Rytisalo Pentti, Sodankylä Seitaniemi Leea, Sodankylä Siitonen Lauri, Kittilä, Hormakumpu Hallintoneuvoston sihteerinä on toiminut hallintopäällikkö Raimo Jääskeläinen. Hallintoneuvosto piti kertomusvuonna yhden kokouksen. Hallitus Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitaan vuosittain. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Mäkinen Esa, Kittilä Mäkitalo Arja, Sodankylä Juuruspolvi Juhani, Rovaniemi Mäkitalo Markku, Kittilä Nevalainen Paula, Kittilä Paananen Antti, Rovaniemi Paksuniemi Sulo, Rovaniemi Virtanen Veikko, Sodankylä Välitalo Sauli, Sodankylä Varajäsenet Kotimäki Jari, Rovaniemi, eronnut Kustula Tuomo, Sodankylä Maunula Aki, Kittilä Kuvassa vasemmalta lukien Veikko Virtanen, Markku Mäkitalo, Paula Nevalainen, Arja Mäkitalo, Tapio Jalonen (toim.joht.), Esa Mäkinen, Juhani Juuruspolvi, Sulo Paksuniemi, Raimo Jääskeläinen (siht.) ja Antti Paananen Kuvasta puuttuvat Sauli Välitalo sekä varajäsenet Tuomo Kustula ja Aki Maunula Hallituksen sihteerinä on toiminut hallintopäällikkö Raimo Jääskeläinen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 8 kertaa. Toimitusjohtaja diplomi-insinööri Tapio Jalonen lähtien Tilintarkastaja Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Anne Räisänen, KHT 10

13 Tuloslaskelma, Liikevaihto , ,67 Liiketoiminnan muut tuotot , ,61 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,50 Ulkopuoliset palvelut , , , ,78 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,16 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,37 Muut henkilösivukulut , , , ,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,43 Liiketoiminnan muut kulut , ,97 Liikevoitto , ,71 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,00 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,79 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista , ,24 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,39 Voitto (tappio) ennen , ,10 tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,00 Tuloverot , ,72 Tilikauden voitto (tappio) , ,38 11

14 Tase, VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,55 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,39 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,39 Rakennukset ja rakennelmat , ,21 Verkosto , ,16 Muut koneet ja kalusto , ,53 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , , , ,30 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,15 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,09 Lainasaamiset , , , ,57 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,89 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , ,43 Lainasaamiset , ,80 Siirtosaamiset 5 435, , , ,48 Rahoitusarvopaperit , ,31 Rahat ja pankkisaamiset , ,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,82 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,66 Muut rahastot Liittymismaksurahasto , ,99 Edell tilikausien voitto , ,23 Tilikauden voitto , ,38 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,82 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut , ,71 Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,68 Ostovelat , ,41 Velat omistusyhteysyrityksille , ,73 Muut velat , ,93 Siirtovelat , , , ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,82 12

15 Rahoituslaskelma, Liiketoiminta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 7 13 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista 838 Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot investoinneista Investointien rahavirta Rahoitus Omien osakkeiden hankkiminen Maksetut osingot Liittymismaksujen lisäys Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Tilinpäätöksen liitetietoja Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno kirjataan välittömien hankinta- ja valmistusmenojen suuruisena, vuodesta 2006 lähtien niihin sisältyy myös linjanrakennustarvikkeiden varastoinnin kustannuksia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Pitoaika vuosia Rakennukset ja rakennelmat Verkosto 20 Koneet ja kalusto 5-20 Muut pitkävaikutteiset menot ja aineettomat oikeudet 5-20 Suunnitelmapoistot on laskettu hankintahetkestä alkaen. Myydystä tai romutetusta aineellisesta hyödykkeestä tehdään suunnitelman mukaiset poistot myynti- tai romutushetkeen asti. Rahoitusvälineiden arvostaminen Rahoitusvälineet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaansa. 13 Eläkkeet Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat ulkopuolisen eläkeyhtiön tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Yhtiöllä on ryhmäeläkevakuutus, jonka perusteella vuotiaana eläkkeelle jäävälle korvataan eläkekertymän menetystä 2,5 %/vuosi, korvaus koskee ikäväliä vuotta ja vakuutus tulee maksuun eläketapahtuman yhteydessä. Tällaisia eläketapahtumia on lähivuosina vuosittain 2 3.

16 Tuloslaskelman liitetiedot, Liikevaihto toimialoittain Verkkoliiketoiminta Työlaskutus-, tarvikemyynti- ja muut tulot Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Yhteensä Henkilöstön määrä keskimäärin Toimihenkilöt Työntekijät Tilapäiset 4 4 Yhteensä Henkilöstökulut Palkat Eläkkeet Muut henkilösivukulut Yhteensä Aktivoidut henkilöstömenot Henkilöstömenot yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot - hallitus, hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Toimitusjohtaja voi jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus Muut palkkiot Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot - Muilta Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yht Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yht Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista Korko- ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Poistoerojen muutokset Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Yhteensä Annamme lisätietoja tilinpäätöksestä pyydettäessä. Tilinpäätös on hallituksen hyväksymä. 14

17 Organisaatio

18 Kuvia vuoden varrelta Pitkäaikaisesta työskentelystä ansiomerkein palkittuja vasemmalta Antero Marski, Pentti Rimali ja Olavi Aalto sekä vuoden 2007 itsenäisyyspäivänä kunniamerkin saaneita Tarja Luusua ja Jukka Perunka Luoston säätutka on tärkeä apu Lapin sääennusteiden teossa Avointen ovien päivänä kävi runsaasti asiakkaita ja yhteistyökumppaneita tutustumassa uusiin pääkonttoritiloihin kauppakeskus Revontulessa. Päivystäjä Risto Lohela tarkkailemassa uuden valvomon lukuisia monitoreja. Eläkkeelle jääneen toimitusjohtaja Hannu Haasen muotokuva paljastettiin joulukuussa, kuvassa maalauksen vierellä taiteilija Pekka-Hermanni Kyrö ja malli itse. 16 Toimitusjohtajan tehtävät jättänyt Hannu Haase ja vastaanottanut Tapio Jalonen haastoivat syksyllä yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa Ruskamaratonille, kuvassa toimitusjohtajat maalissa puolimaratonin jälkeen.

19 Jakelualue * muuntamoita 2406 kpl * kj-verkkoa 3250 km * pj-verkkoa 3137 km * 110kV verkkoa 60 km Lyhenteitä a A h kwh = vuosi = ampeeri (sähkövirran voimakkuus) = tunti = kilowattitunti (energia) MWh GWh kw MW V = megawattitunti = kwh = gigawattitunti = MWh = kwh = kilowatti (teho) = megawatti = kw = voltti (jän nite) kv kva MVA mpk = kilovoltti = V = kilovolttiampeeri (näennäiste ho) =megavolttiampeeri = kva = muuntopiirikerta mph = muuntopiiritunti (sähkönjakelukeskeytyksen kesto) W = energiamäärä Mm 3 = milj. m 3 snt = senttiä

20 Pääkonttori ja Rovaniemen palvelupiste Kauppakeskus Revontuli, Koskikatu 27 A, 4. kerros PL 8013, Rovaniemi Puhelin Faksi Kittilän palvelupiste Lukkarintie Kittilä Puhelin Faksi Sodankylän palvelupiste Ojennustie 3, Sodankylä Puhelin Faksi Napapiirin toimisto PL 8013, Rovaniemi (Käyntiosoite Pukinpolku 40) Puhelin Faksi